Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA 7.6.2010 nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015"

Transkriptio

1 Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN 2 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne Kunnan työllisyystilanne sekä kuntalaisten toimeentulo Asuminen ja asuinympäristö Terveys Lähisuhdeväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Koulutustaso kunnassa ja kouluolot 4 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA ONGELMIA EHKÄISEVÄ SEKÄ LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Neuvola Varhaiskasvatus Koulu Nuorisotyö ja kulttuuripalvelut Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Erityispalvelut Sosiaalityö Seudulliset palvelut ja hankkeet 2.9 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset ja oikeudelle annettavat selvitykset Ottolapsineuvonta 12 II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA Keskeiset painopistealueet, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet 12 III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat 17 LIITTEET 19 Liite 1. Arki- ja kokemustiedon kyselylomake lasten ja nuorten vanhemmille/huoltajille 19 Liite 2. HEINÄVEDEN KUNTA/Kysely lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisen tueksi 22 Liite 3. Lapsiperheiden arviot eri palvelujen toimivuudesta 26 Liite 4. Arvioiden tulokset nelikentän avulla Heinäveden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhkista eri toimialoilla 28

3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN 2 Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Lain 12 :ssä edellytetään seuraavaa: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnittelu tulisi toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Heinävedellä suunnitelma laadittiin moniammatillisena yhteistyöprosessina. Kunnanhallitus nimesi ( /330 ) perusturvalautakunnan esityksestä työryhmän, jonka tehtäväksi tuli laatia Heinävedelle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja vastata suunnitelman toteutumisen seurannasta. Työryhmään kuuluivat Heikki Sorjonen (pj) ja jäseninä perusturvajohtaja Anneli Malmstedt, erityisopettaja Anne Vattulainen (sivistys- ja koulutoimi), vapaa-ajanohjaaja Markus Lindroos (sivistys- ja nuorisotoimi), lastentarhanopettaja Marika Rossi (varhaiskasvatus), terveydenhoitaja Erja Hottinen (terveydenhuolto ja lastenneuvola), kouluterveydenhoitaja Paula Kotilainen, (terveydenhuolto ja oppilashuolto), sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen (sosiaalityö ja lastensuojelu), perhetyöntekijä Susanna Hottinen (kotihoito ja perhetyö), nuorisotyöntekijä Heli Loponen(myöhemmin Jenni Lahti ja Anne-Maria Issakainen) ( Heinäveden seurakunta )ja Annina Hokka, (järjetöt/mll). Työryhmä päätti kokouksessaan tehdä suunnitelman Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön laatiman suunnitelmarungon pohjalta. Nykytilan kuvaus toteutettiin Stakesin, tilasto- ja indikaattoripankin (Sotkanet) ja Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta. Kaikille kunnan lapsiperheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, tehtiin kysely (liite 1). Lisäksi vanhemmat arvioivat palvelujen toimivuutta työryhmän laatimalla arviointikaavakkeella (liite 3). Kyselyjä lähetettiin 151 ja niihin vastasi 71 perhettä, joten vastausprosentti oli 47,3. Syksyllä 2008 kahdeksannen luokan oppilaille tehdyn terveyskyselyn tulokset olivat myös käytettävissä. Perusturvan ja sivistystoimen tulosalueiden esimiehille sekä seurakunnan lapsityöstä vastaavalle lähettiin kysely(liite2), jossa he arvioivat nelikentän avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja ja Heinävettä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kuntana (liite 4). Vastausprosentti oli lähes 100.

4 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1 Väestörakenne Heinäveden väkiluku oli asukasta. Lapsiperheitä oli 1123, joista 17,5 % oli yksinhuoltajaperheitä. Väestöstä alle 14-vuotiaita oli vuonna ja vuotiaita Kunnan työllisyystilanne sekä kuntalaisten toimeentulo Palveluissa työskentelee 56,5 %, jalostuksessa 27,5% ja maa- ja metsätaloudessa 13,5% työikäisistä. Suurimmat työnantajat ovat Heinäveden kunta, Metalliset Oy ja Tulikivi/Kermansavi. Kunnassamme työllisyystilanne on ollut parempi kuin keskimäärin Etelä-Savossa ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on koko maahankin verrattuna pieni. Vuonna 2007 koko työvoimasta oli 10,3% työttömänä. Tilanne huononi vuonna 2009, silloin työttömyysaste nousi 14,2 %:iin (mukana myös toistaiseksi lomautetut). Lapsiperheille keväällä 2009 tehdyn kyselyn mukaan vain kolme vastaajaa oli työttömänä työnhakijana. Nuorten työttömyys Heinävedellä kasvoi vuoden 2009 aikana. Alle 20-vuotiaita oli kunnassamme työttömänä joulukuussa 2009 kolme henkilöä ja alle 25-vuotiailla 21. Toimeentulotukea sai vuonna 2008 Heinävedellä 10% asukkaista, mikä on enemmän kuin keskimäärin Etelä-Savossa ( 6%). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli v % kunnan lapsiperheistä. Tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin vain viisi lapsiperhettä ilmoitti olevansa huolissaan perheen toimeentuloon liittyvistä asioista. 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Heinävesi on harvaanasuttu maaseutukunta. Heinäveden reitti halkoo kuntaa ja niinpä välimatkoista muodostuu pitkiä. Kunnassa on kaksi taajamaa; kirkonkylä ja Karvio. Kirkonkylässä ja Karviossa on omakoti- tai rivitaloja ja kirkonkylässä lisäksi muutama kerrostalo. Osa lapsiperheistä asuu kaukana toisistaan ja monessa kylässä on vain muutamia lapsiperheitä. Lapsiperheemme ovat kyselyn mukaan tyytyväisiä asuntoonsa; vain seitsemän perhettä koki, että asunto on liian pieni tai se voisi olla tarpeeseen nähden isompi. 1.4 Terveys Syksyllä 2008 yläkoulussa tehdyssä terveyskyselyssä 8. luokkalaiset kokivat itsensä terveiksi. Myöskin kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksissa 1., 5. ja 8.luokan oppilaat todettiin terveiksi, mutta muutamilla oppilailla oli sisäilmaongelmista johtuvia oireita. Heinäveden vuotiailla oli vuonna käyntiä mielenterveysneuvolan sairaanhoitajalla ja 24 käyntiä psykiatrilla. Palveluja käytti 33 eri asiakasta. 8-luokalle tehdyssä masennusseulassa tuli ilmi lievää masennusta neljällä oppilaalla. Perheiden kyselyssä 11 henkilöä oli jonkin verran huolestunut omasta ja 13 muun perheen jäsenen mielenterveydestä. Yksi oli hyvin huolestunut perheenjäsenensä mielenterveydestä.

5 4 Työkyvyttömyyseläkettä sai Heinävedellä 18,7% vuotiaista, Etelä-Savossa puolestaan 12,1%. Mielenterveydenhäiriön ja käyttäytymisen häiriön vuoksi eläkettä sai meillä 6,6% ja Etelä- Savossa 4,3%. Alkoholin kulutus oli koko maassa vuonna ,1 miljoonaa litraa 100% alkoholia, joka tarkoittaa 8,7 litraa asukasta kohden, vuoden 2009 arvio on 10,3 litraa. Heinävedellä vuoden 2008 myynti oli 10,2 litraa. Terveyskyselyssä 8.luokan oppilaista seitsemän kertoi kokeilleensa 1-3 kertaa alkoholia. Heistä neljä oli jatkanut alkoholin käyttöä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Alkoholin käyttömäärät yhdellä kerralla olivat kohtuullisia, ainoastaan yhden oppilaan alkoholiannosten määrä oli suuri (yli 10 annosta kerrallaan) Kyselyn mukaan perheiden alkoholin käyttö oli heidän omasta mielestään sopivaa, 18 perheessä ei käytetä alkoholia lainkaan. 1.5 Lähisuhdeväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Vuonna 2009 sosiaalitoimeen tuli kaksi ilmoitusta alaikäisen esitutkinnasta ja kaksi henkilötutkintapyyntöä. Vuonna 2006 oli tehty kotihälytyksiä 82 kpl ja vuonna kpl. Perheväkivallaksi oli kirjattu molempina vuosina 19 hälytystä. Perheille tehdyssä kyselyssä ilmeni huolta perheväkivallasta. Kolme henkilöä oli jonkin verran huolissaan fyysisestä, kaksi seksuaalisesta ja kuusi henkisestä väkivallasta perheessään. Lisäksi yksi oli hyvin huolestunut henkisestä väkivallasta perheessään. 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Heinävedellä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli v %, kun vastaava prosentti oli Etelä-Savossa 8,6% ja Pohjois-Karjalassa 10,5%. Pienituloisia lapsiperheistä oli kunnassamme valtakunnallisen vertailun mukaan vuonna ,9%. Kyselyssä kuudella perheellä oli huolta toimeentulosta tai raha-asioista. 1.7 Koulutustaso kunnassa ja kouluolot Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilastojen mukaan 1803 Heinäveden asukkaista ei ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Keskitason tutkinnon on suorittanut 1272 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 84. Heinäveden kunnassa toimii lukuvuonna kolme alakoulua, joissa oppilaita on yhteensä 221 ja yksi yläkoulu, jossa oppilaita 114 sekä lukio, jossa 59 opiskelijaa. Keväällä 2009 kaikki 9.luokkalaiset saivat päästötodistuksen, samoin kaikki ylioppilaskirjoituksiin osallistuneet suorittivat tutkinnon hyväksytysti.. Kunnassamme ei ole jatko-opiskelumahdollisuutta, mutta yläasteen ja lukion päättäneet ovat päässeet vuosittain hyvin jatko-opintoihin naapurikaupunkeihin tai muualle. 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA ONGELMIA EHKÄISEVÄ SEKÄ LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Tulosalueiden esimiehille tehdyn kyselyn mukaan Heinäveden vahvuuksia ovat rauhallinen ja turvallinen kasvu- ja elinympäristö. Pieni ja tiivis yhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa lisää turvallisuutta. Luonto antaa mahdollisuuksia harrastamiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä Heinävedellä palvelut toimivat hyvin ja niitä tuottaa ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta. Palvelut ovat toistaiseksi monipuoliset ja yhteistyö on joustavaa. Heikkoutena ovat kunnan toimitilojen sisäilma-

6 ongelmat ja tilapäiset koulutilat. Pienellä kunnalla on paljon haasteita, sillä pitkät välimatkat hankaloittavat kuntien välistä yhteistyötä ja palvelujen yhteistä tuottamista. Väestön vanheneminen ja lasten väheneminen muuttavat palvelujen tarvetta ja rakennetta. Mahdollisuutena pidettiin puolestaan uusien koulurakennusten antamaa positiivista signaalia kunnastamme. Pienet koulut ja opetusryhmät antavat lapsille ja nuorille hyvät opiskelumahdollisuudet. Lukion erikoistuminen tuo opiskelijoita naapurikunnista. Hyvin koulutettu henkilökunta turvaa hyvälaatuiset palvelut. Heinäveden erityispiirteet, luonto, vesistöt ja luostarit houkuttavat matkailijoita kuntaamme. Uhkana on kuntatalouden heikkeneminen, väen väheneminen ja vanheneminen, terveydenhuollon kasvavat kulut ja palvelujen lisääntyvä tarve vanhustenhuollossa. Työpaikat vähenevät, työttömyys lisääntyy ja toisaalta ammattitaitoisen henkilöstön saaminen vaikeutuu. Perheille tehdyn kyselyn mukaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut toimivat melko hyvin tai hyvin. Korjausehdotuksia tuli vain muutama. Neuvolatilojen sijaintia pidettiin huonona, myös Karvioon toivottiin neuvolapalveluja. Lääkäreitä toivottiin lisää, jotta palvelut ja niiden laatu säilyisivät. Päiväkotia toivottiin oikeaan käyttöön päiväkotina ja laadukkaampaa päivähoitoa. Lisäksi toivottiin lisää työntekijöitä kotipalveluun ja lisää rahaa lasten kulttuuripalveluihin. Esimiesten näkökulmasta koettiin eniten olevan parantamisen varaa päivähoidossa, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Päivähoidon osalta tarvetta olisi toimivalla päiväkodille, vuorohoitojärjestelmälle ja ammattitaitoisille hoitajille. Vakiintuneet lääkärit olisivat toivottavia ja mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille tarvittaisiin lisää omalle paikkakunnalle Neuvola Kunnassamme toimii äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola ja lastenneuvola. Molemmissa neuvoloissa työskentelee oma terveydenhoitaja, joka tekee neuvolatyötä 70% työajastaan. Äitiysneuvolassa tarkastukset tehdään valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti ja Heinävedellä järjestetään myös äitiysvalmennusta. Vanhemmat vastaavat Audit -päihdekyselyyn alkuraskaudessa, raskausviikolla parisuhdeväkivaltakyselyyn ja viikolla vanhemmat arvioivat vanhemmuuttaan vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartan avulla voimaan tullut asetus aiheutti vain pieniä muutoksia aiempaan lastenneuvolan tarkastusohjelmaan. Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa suoritetaan asetuksen mukaisesti. Lastenneuvolassa tehdään Lene (=leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) 3v, 4v, 5v ja 6v. terveystarkastuksissa koko ikäryhmälle. Tarkastusten tukena käytetään seuraavia kyselyitä: Vauvaperheen arjen voimavarat lomake 3 kk-ikäisen lapsen vanhemmille ja parisuhdeväkivallan seulontalomake 6kk ikäisen vauvan äidille ja Audit-päihdekysely 2-vuotiaan vanhemmille. 4-vuotiaan lapsen laajennetussa terveystarkastuksessa vanhemmat vastaavat kyselyyn lapsen kehityksestä ja tarvittaessa käytetään EPDS-mieliala-lomaketta. Vuonna 2008 äitiysneuvolassa kävi 66 asiakasta yhteensä 475 kertaa ja lastenneuvolan asiakkaita oli 237 ja käyntejä 584. Ehkäisevänä tai korjaavana lastensuojeluna voidaan järjestää neuvolakäyntejä/kotikäyntejä normaalia useammin. Perheen tapaamiset neuvolassa ja kotikäynnit voidaan tehdä yhteistyössä työparilla sosiaalityöntekijä -terveydenhoitaja.

7 2.2 Varhaiskasvatus 6 Heinävedellä lasten päivähoitoa järjestetään perhepäivähoidossa joko lasten tai hoitajan omassa kodissa (n. 15 työntekijää), kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa (5-6 työntekijää) ja esikoulun yhteydessä päiväkodissa. Perhepäivähoidossa lapsia on hoidossa noin Lisäksi päiväkoti tarjoaa päivähoitoa noin 20:lle esikouluikäiselle lapselle esiopetuspäivän jälkeen. Esiopetuksessa kunnassamme on vaihtelevasti esioppilasta. Kirkonkylässä esiopetusta järjestetään päiväkodissa sekä erillisessä esiopetusryhmässä. Haja-asutusalueella esikouluikäiset lapset ovat integroituneet lähikoulujen 0-2 luokkiin. Kirkonkylässä esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat, pitäjien kouluilla luokanopettajat. Kunnassamme on tehty päätös, jonka mukaan pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan kirkonkylän esiopetusryhmiin. Tällä hetkellä erillinen esiopetusryhmä toimii integroituna erityisryhmänä (9 lasta / 3 työntekijää), myös päiväkodin esiopetusryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia (26 lasta / 4-5 työntekijää). Syksyllä 2010 kirkonkylällä tarjottava esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan päiväkodille ja erillinen pienryhmätoiminta loppuu. Päivähoidon ja esiopetuksen lisäksi muita kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kerhotoiminta alle kouluikäisille lapsille (noin 35 lasta) ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (iltapäiväkerho lasta, lisäksi perhepäivähoidossa joitakin lapsia). Myös alle kouluikäisten lasten virikekerhotoiminta lakkaa syksyllä Kunnan lisäksi varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat seurakunnat, erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Lastenhoidon tuen piirissä on keskimäärin 35 tuensaajaa kuukaudessa. Yksityistä päivähoitoa on Heinävedellä vähän, yksityisen hoidon tuen kuntalisää (maks. 180 /perhe) ei ole tällä hetkellä käytössä kenelläkään. Päivähoitoa tarjotaan ja järjestetään myös lastensuojelun tukitoimena lapsille ja heidän perheilleen. Tarvittaessa teemme tiivistä moniammatillista yhteistyötä mm. perhe- ja lastenneuvolan kanssa. Varsinaista erityislastentarhanopettajan toimea ei Heinäveden kunnassa ole, mutta päiväkodin esiopetusryhmässä toimii erityislastentarhanopettajan pätevyyden omaava henkilö ja integroidun erityisryhmän lastentarhanopettajan työtehtäviin on sisällytetty erityisvarhaiskasvatuksen työtehtäviä tuntia viikossa. Alle esikouluikäisten lasten erityisvarhaiskasvatuksen puolelle suunnattu työ on kohdennettu ensisijaisesti eri yksiköihin tarjottavaan konsultaatio ja neuvontatyyppiseen työhön. 2.3 Koulu Lukuvuonna toimii 3 alakoulua. Niissä on yhteensä 14 luokanopettajaa. Lisäksi kouluilla on yhteinen kiertävä englannin opettaja, erityisopettaja ja ortodoksiuskonnon opettaja. Luokissa on keskimäärin 9-28 oppilasta. Yläkoulussa on 25 opettajaa ja luokassaan keskimäärin 18 oppilasta. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, jotka opiskelevat henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan on 40. Erityisoppilaiden määrä vastaa maan keskiarvoa. Erityisluokkia on yhteensä kolme, joista kaksi toimii Kirkonkylän koulussa ja yksi yläkoululla. Niissä on yhteensä 21 oppilasta. Lisäksi kiertävä erityisopettaja ja yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja opettavat perusopetusryhmissä opiskelevia erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Oppilashuoltoryhmän toiminta on säännöllisestä kaikilla kouluilla. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, erityisopettaja(t), sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja, lisäksi yläkoulun ryhmää täydentää opinto-ohjaaja. Tarpeen mukaan ryhmään kutsutaan vanhemmat, oppilas ja muita opettajia. Kunnassamme ei ole koulukuraattorin tai koulupsykologin palveluja. Sosiaalityöntekijä kuuluu jokaisen koulun moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään vakinaisena jäsenenä. Koululaisten asioihin voi-

8 7 daan näin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Varsinaisia lastensuojeluilmoituksia koulun aloitteesta on tehty vähän. Kouluterveydenhoitajan työaikaa käytetään kouluterveydenhuoltoon 70% ja loput työajasta hän tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Kouluterveydenhoitajalla oli lukuvuonna hoidossaan kaikki kunnan koulut, joissa on yhteensä 391 oppilasta. Vastaanottokäyntejä oli vuoden 2008 aikana 981. Terveystarkastukset on voitu suorittaa valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja voimaan tullut asetus aiheuttaa vain hyvin vähän muutospaineita tarkastuksiin. Terveyteen ja terveystottumuksiin liittyvään kyselyyn vastaavat 1. ja 5. luokan vanhemmat ja oppilaat yhdessä ja 8.luokan ja lukion 1. vuosikurssin oppilaat itse. Lisäksi 8.luokkalaiset ja lukion 2. vuosikurssin opiskelijat täyttävät Beckin depressioseulan ja nuorten päihdemittarin. Koulu-lääkärintarkastukset on suoritettu valtakunnallisten laatusuosituksen mukaisesti kouluilla. Oppilaiden lääkärin suorittama sairaanhoito tapahtuu terveyskeskuksen lääkärinvastaanotoilla. Yläkoululla ja lukiossa toimivat aktiiviset oppilaskunnat. Ne edustavat oppilaita ja huolehtivat oppilaiden yhteisistä asioista. Tukioppilastoimintaa on yläkoulussa, sen tavoitteena on turvallinen koulu, nuoren kasvun tukeminen ja aikuisten ja nuorten yhteistyön lisääminen sekä pyrkimys kehittää nuorten keskinäistä tukemista koulussa. Lisäksi lukiossa on tutor-toimintaa, jossa toisen vuosikurssin opiskelijat toimivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tukena. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan vanhempainilloissa, joita järjestetään kaikille luokille vähintään kerran vuodessa. Alakouluilla pidetään vanhempainvartteja. Yhteyttä pidetään koteihin paljon myös puhelimitse ja sähköpostitse. Oppilashuoltoryhmiin kutsutaan tarvittaessa vanhemmat mukaan. Kirkonkylän koululla kokeiltiin hyvin tuloksin menneenä lukuvuonna ennaltaehkäisevää oppilashuoltoryhmää, jossa vanhemmilla oli keskeinen rooli. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito on järjestetty sosiaalitoimen palveluna1.-2. luokan oppilaille sekä 3lk:lle erityisoppilaille. Kerhotoiminta kehitetään olemalla mukana kerhotoiminnan kehittämishankkeessa, sen puitteissa on toteutettu jo erilaisia teemakerhoja luokan ja luokanoppilaille kirkonkylässä ja Lajunlahdessa. Syksyllä on alkamassa uusia kerhoja. Kouluilla on oma yhteinen kriisisuunnitelma. Tarvittaessa kriisiryhmänä toimii kunnan kriisiryhmä. Kirkonkylän ja Rummukkalan alakoulut ja yläkoulu ovat mukana kiusaamisen ehkäisemiseksi kehitetyssä KiVa-kouluhankkeessa. 2.4 Nuorisotyö ja kulttuuripalvelut Kunnassamme työskentelee yksi vapaa-aikaohjaaja, jonka tehtäviin kuuluvat sekä nuoriso- että liikuntatoimi. Nuorisotoimi tarjoaa monipuolisia ja virikkeellisiä vapaa-ajan palveluja nuorille yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä tukee nuorten ja nuorisoyhdistysten sekä muiden yhteisöjen järjestämää nuorisotoimintaa tarjoamalla mm. koulutusta, toimitiloja ja avustuksia. Nuorisotoimi on mukana hankkeissa, jotka tähtäävät nuorten elämän laadun parantamiseen ja palvelee nuoria ja heidän vanhempiaan nuorten kehitykseen ja kasvuun liittyvissä asioissa. Nuorisotoimistosta saa tietoja nuorten harrastusmahdollisuuksista, koulutukseen ja työhön liittyvistä asioista ja nuoria palvelevista organisaatioista. Myös huoliin ja murheisiin saa apua, yhdessä otetaan selvää, kenen puoleen voi kääntyä. Nuorisotilat toimivat monitoimitalon aulassa tilapäisissä tiloissa, koska muut tilat tarvittiin koulun käyttöön. Toimintaa tiloissa on tiistai-, torstai- ja perjantai-iltaisin. Keväällä 2009 kokeiltiin luokka-laisten nuorisotoimintaa. Heinävedellä voi harrastaa monipuolisesti eri liikuntalajeja.. Monitoimitalolla on sali, jossa voi pelata koripalloa, tennistä, sulkapalloa, lentopalloa, futsalia, salibandyä yms. Sieltä löytyy myös kuntosali, jota voi käyttää henkilökohtaisella kuntosalikortilla päivittäin. Lisäksi on käytettävissä yläkoulun sali, jossa voi voimistella, tanssia ja pelata sulkapalloa.

9 Ulkoliikuntaan on monia mahdollisuuksia. Kesäisin on käytössä urheilukenttä, jossa 300m:n rata, kuula- ja kiekkorinki, korkeus- ja seiväshyppypaikat sekä keihäänheittomahdollisuudet. Lisäksi tenniskenttiä on kirkonkylässä kaksi ja Karviossa yksi. Pururadat sijaitsevat kirkonkylässä, Rummukkalassa ja Sarvikummussa. Katukorista voi pelata yläkoulun pihalla ja lentopallo- sekä Bocciakentät ovat kirkonkylän jääkiekkokaukalossa. Vaellusreittejä on tarjolla Valamosta - Lintulaan, Karviosta Valamoon, Karviosta - Lintulaan ja Pyylin reitti. Talvella voi hiihtää retkihiihtoladuilla, joita löytyy Kerman lenkki, Luostarilatu ja jääladut. Moottorikelkkareittejä on kirkonkylästä Pääskyvuoreen, Karvioon, Huuhkonvuoreen, Sarvikumpuun, Savonrantaan ja Liperiin. Jääkiekkokaukalo on urheilukentän vieressä. Lasten kulttuuritarjontana on esitetty menneenä talvena lapsille elokuvia yhteistyössä paikallisen elokuvatuottajan kanssa. Myös nuorille on ollut elokuvatarjontaa viikoittain. Kulttuuritarjontaa ovat täydentäneet eri järjestöjen tarjoamat tapahtumat, kirjasto, Soisalo-opisto ja lasten taide- ja musiikki-opetus. Karvion koulun valmistumisen myötä nuoriso- ja kulttuuritoiminnan käyttöön tulee sisä- ja ulkoliikunta- sekä kulttuuri- ja harrastustoimen tiloja. Varsinaista erityisnuorisotyötä ei kunnassamme ole Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 20 :n mukaista sosiaalipalvelua. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista lasten- ja kodinhoidossa. Perheiden palvelutarpeen arviointi sekä perhetyön suunnittelu ja arviointi toteutetaan yhdessä perheen ja toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden kotihoitoa on mahdollista saada ennaltaehkäisevänä perhetyönä, lastensuojelun perhetyönä ja tilapäisenä, kertaluonteisena lapsiperheiden kotipalveluna. Perhetyötä käytetään lastensuojelulain 34 mukaisena avohuollon tukitoimena, joka perustuu lastensuojelun sosiaalityöntekijän yhdessä asiakasperheen ja perhetyöntekijöiden kanssa laatimaan suunnitelmaan. Asiakkaaksi tuleminen tapahtuu lastensuojelun sosiaalityöntekijän kautta. Lastensuojelun perhetyö on perheelle maksutonta. Tilapäisenä, kertaluonteisena palveluna lapsiperheiden kotipalvelua voi saada, kun perheen tilanne edellyttää ammattihenkilön apua ja tilapäinen palvelu on mahdollista järjestää. Tilapäisessä palveluntarpeessa asiakas ohjataan ensisijaisesti saamaan apua yksityisiltä palveluntuottajilta, esim. tilapäisesti sairaan lapsen hoitoon tai muuhun tilapäiseen lastenhoidon tarpeeseen. Heinävedellä työskentelee kotihoidossa yksi perhetyöntekijä. Perhetyössä asiakastapaamiset ovat säännöllisiä ja asiakassuhteet yleensä pitkäkestoisia. Tavallisimmin neuvolat ja sosiaalityöntekijä ohjaavat perheet perhetyön pariin, mutta perheet voivat ottaa yhteyttä suoraan myös perhetyöntekijään. 2.6 Erityispalvelut Puhe-, toimintaterapia- ja psykologipalvelut kunta ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluihin pääsee neuvolan ja kouluterveydenhuollon ohjaamana, lisäksi perheneuvolaan voi asiakkaaksi ohjata myös lapsiperheiden sosiaalityöntekijä. Perheneuvolan työntekijät työskentelevät Heinävedellä keskimäärin yhden työpäivän kuukaudessa ja puhe- ja toimintaterapeutti erillisen sopimuksen mukaan. Heinäveden kunta ostaa yksityisen psykiatrin palveluja aikuisille. Psykiatrin palveluihin pää-

10 see mielenterveysneuvolan kautta. Lapset ja nuoret saavat psykiatrin palvelut erikoissairaanhoidosta. 9 Kunnassamme on koulutettu henkilöstöä kriisityöhön; ryhmä saadaan koottua aina tarpeen vaatiessa. Erikoissairaanhoito tapahtuu Joensuussa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaali-palvelujen kuntayhtymän sairaalassa ja erillisellä maksusitoumuksella tarpeen mukaan muualla. Vuonna 2008 tehtyyn ennaltaehkäisevään päihdesuunnitelmaan on koottu kuntamme ennaltaehkäisevä päihdetyö. Päihdepalveluja saa Varkauden A-klinikalta, terveyskeskuksen vuodeosastolta (katkaisuhoito) ja mielenterveysneuvolastamme.. Raskaana olevien päihdenaisten ja vastasyntyneiden lasten päihdeäitien hoito tapahtuu Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sairaalassa. Laitosmuotoista päihdekuntoutusta hankitaan ostopalveluna eri palveluntuottajilta. Vammaispalvelulain mukaisina palveluina saa kaksi lasta tulkkipalveluja ja yhdellä alle 18- vuotiaalla lapsella on henkilökohtainen avustaja. Kehitysvammahuollossa työskentelee avohuollon ohjaaja, lisäksi kehitysvammaisten lasten ja nuorten erityispalveluja hankitaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Sovittelu ry on perustettu vuonna 1990 tuottamaan rikosasioiden sovittelupalvelua eteläsavolaisten kuntien tarpeisiin. Yhdistys järjestää rikos- ja riita-asioiden sovittelua Itä-Suomen lääninhallituksen kanssa solmitun palveluntuottamissopimuksen mukaisesti Etelä-Savon ja Varkauden alueiden kuntalaisille. Rikosseuraamuslaitoksen Savonlinnan yksikkö vastaa mm. ehdonalaisen rangaistuksen saaneiden nuorten valvonnasta. Oikeuden pyytämät henkilötutkinnat nuorista rikoksentekijöistä laatii lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Heinäveden osalta sovittelussa on ollut vuonna 2008 rikoksesta epäiltyjä 12 ja asianomistajina 14. Vain yhdessä sovittelussa rikoksesta epäiltynä on ollut alle 21-vuotias. Henkilötutkintoja oikeudelle laadittiin vuonna 2009 kahdesta nuoresta. 2.7 Sosiaalityö Kunnassamme työskentelee kaksi kelpoisuusehdot täyttävää sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa lapsiperheiden sosiaalityöstä, lastensuojelusta ja lastenvalvojan tehtävistä ja toinen aikuissosiaalityöstä, päihdetyöstä ja vammaispalveluista. Lastensuojelusta vastaavalla työntekijällä on erikoistumisopintoja vaativaan lastensuojelutyöhön, voimavarasuuntautuneisiin asiakastyön menetelmiin sekä palveluohjaukseen. Ehkäisevässä lastensuojelussa ja lastensuojelutyöntekijän työparina työskentelee myös kouluterveydenhoitaja, jonka työajasta 30% on käytettävissä em. työhön. Toimeentulotukipäätökset on pystytty pääsääntöisesti tekemään 7 vrk:n määräajassa. Toimeentulotukiasioiden yhteydessä asiakkaille annetaan tarvittaessa myös talousneuvontaa ja ohjausta talousja velkaneuvojan luo. Esim. ylivelkaantuneiden perheiden tilanteen parantamiseksi on tehty merkittävää yhteistyötä seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty lastensuojelullisin perustein, koska varsinaiset lastensuojelun avohuollon määrärahat ovat vähäiset. Tuki on ollut asumisen tukemista, harrastustoiminnan tukemista, lomaavustusta jne. Yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve selvitetään tekemällä lastensuojelun tarpeen arviointi. Heinävedellä lastensuojelun tarpeen arviointiin on koulutettu molemmat sosiaalityöntekijät, kouluterveydenhoitaja ja palveluohjaaja, joka tekee myös osittain perhetyötä. Arviointi tehdään yleensä parityönä ja se sisältää myös lasten tapaamisia. Mikäli lapsi ja perhe on lastensuojelullisen tuen tarpeessa, lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii yhdessä lapsen ja perheen sekä muiden keskeisten tahojen kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelman.

11 Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat mm. neuvonta, tilanteen selvittely, palveluohjaus, taloudellinen tukeminen, harrastusten tukeminen, ohjaus perheneuvolaan tai muihin palveluihin, läheisverkoston aktivointi, perhetyö, tukiperhetyö ja avohuollon sijoitus kodin ulkopuolelle. 10 Kokoaikainen perhetyöntekijä on lapsiperheiden käytössä ja hän tekee ennalta ehkäisevää sekä korjaavaa lastensuojelutyötä. Työ on perheiden arjessa auttamista, vanhemmuuden tukemista sekä lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Perhetyöntekijällä on lähihoitajan koulutuksen lisäksi lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Sijaishuoltoa järjestetään tapauskohtaisesti joko perhehoitona, perhekotihoitona tai laitoshoitona. Kunnassa on käytettävissä muutamia perheitä, joihin lapsen voi tarvittaessa sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon. Ammatillista perhekotihoitoa tai laitoshoitoa ostetaan tarpeen mukaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona sijoituksen jälkeen järjestetään vuotiaille nuorille esim. taloudellista tukea ja muuta tukea itsenäisen elämän toteutumiseksi (mm. apua asunnon hankinnassa, opiskelussa tai työllistymisessä). Kunnassa on käytössä turva-asunto. Varsinaiset turvakotipalvelut ostetaan tarvittaessa lähikunnista. 2.8 Seudulliset palvelut ja hankkeet Sosiaalipäivystyspalvelut on järjestetty maakunnallisesti. Joensuussa työskentelevät sosiaalipäivystäjät antavat palvelujaan virka-ajan ulkopuolella mm. Joensuun kaupungille ja lähikunnille. Päivystävä sosiaalityöntekijä antaa mm. puhelinneuvontaa tai saapuu tarvittaessa itse paikalle. Sosiaalipäivystäjän tehtäviin kuuluu mm. perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet, kiireelliset lastensuojeluasiat ja päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvät tilanteet. Sosiaalipäivystykseen tehtiin vuonna 2009 kolme yhteydenottoa Heinävedeltä. Heinäveden sosiaali- ja terveystoimi on mukana useissa seudullisissa hankkeissa, joiden tavoitteena on kehittää lasten kanssa tehtävää työtä. Vuosina Etelä-Savon sosiaalityön ja varhaisen tuen kehittämisyksikkö on järjestänyt runsaasti koulutusta lastensuojelun tarpeen arvioinnissa sekä ollut mukana tiedottamassa uudesta lastensuojelulaista mm. Heinäveden terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työntekijöille. Heinävesi kuuluu myös vuosina toteutettavaan lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeeseen Itä- ja Keski-Suomessa (Kaste-hanke). Vuonna 2009 päättyi kaksivuotinen, seudullinen lähisuhdeväkivalta-projekti(seula), jonka tavoitteena oli lähisuhdeväkivallan tunnistaminen, asian puheeksi otto ja auttamispolkujen kirjaaminen. Päihdehuollossa on käynnissä hankkeita, joiden tavoitteena on päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Valma-projektissa on mm. tehostettu työskentelyä, jossa katkaisuhoitopotilasta motivoidaan ja ohjataan jatkohoitoon. Lisäksi Heinävesi on mukana KiipIt hankkeessa, jossa projektityöntekijä tapaa säännöllisesti päihdekuntoutujaa ja ohjaa mm. arjen toiminnoissa. Sivistystoimi on mukana seudullisessa KELPO hankeessa ( tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta), joka on päättymässä 2010 loppuun, mutta siihen on haettu jatkorahoitusta. Samoin olemme mukana oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa v KiVa Koulu on uusi kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jossa Kirkonkylän ja Rummukkalan koulut aloittivat lukuvuonna ja yläkoulu pääsi siihen mukaan syksyllä Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Seurakunnalla on kerhotoimintaa kirkonkylässä, Karviossa ja kyläkouluilla. Tarkemmin tietoa toiminnasta löytyy seurakunnan kotisivuilta osoitteesta

12 Heinävedellä toimii aktiivisia lasten ja nuorten monipuolista harrastustoimintaa järjestäviä järjestöjä, joista löytyy tietoa Heinäveden kunnan kotisivulta linkistä järjestöt. Mannerheimin lastensuojeluliiton Heinäveden paikallisyhdistys järjestää tapahtumia lapsille ja lapsiperheille sekä järjestää perhekahvilatoimintaa lapsiperheille LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 3.1 Lastensuojeluilmoitukset 2009 Vuoden 2009 aikana sosiaalityöntekijät vastaanottivat 37 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 24 perhettä ja 34 eri lasta. Ilmoituksista suurin osa tuli poliisilta tai hätäkeskuksesta, muutamia ilmoituksia saapui terveydenhuollosta ja koulutoimesta. Myös vanhemmat tai nuoret itse hakivat lastensuojelun palveluja. Ilmoitusten syynä olivat mm. puutteet lapsen hoidossa ja huolenpidossa, vanhempien jaksamattomuus, vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat, perheessä esiintyvä lähisuhdeväkivalta ja lapsen oma päihteiden käyttö/ mielenterveyden ongelma ja rikoksilla oireilu. 3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys Uusi lastensuojelulaki velvoittaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän laatimaan lastensuojeluilmoituksen saavuttua lastensuojelutarpeen selvityksen. Ilmoituksista n. 60% oli sellaisia, joissa lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon ei ryhdytty, sillä tarvittavat tukitoimet oli järjestetty muualla, esim. päihdetyössä tai mielenterveys-palveluissa. Jos kyseessä oli yksittäinen tapahtuma, esim. poliisi oli takavarikoinut nuorelta olutpullon, riitti yhteydenotto nuoreen ja vanhempiin, jolla varmistettiin, että asia oli otettu kotona puheeksi nuoren kanssa. Muutamissa tapauksissa oli riittävää keskustelu, neuvonta tai ohjaus muihin palveluihin. Kevyempi tai raskaampi lastensuojelutarpeen selvitys tehtiin n. 40 %-50%:lle lapsista ja nuorista, joista oli tehty uusi lastensuojeluilmoitus. Asiakkuus on jatkunut kaikilla niillä, joille on tehty selvitys. 3.3 Avohuolto Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli Heinävedellä vuonna ,9% vuotiaista. Vastaava luku Etelä-Savon maakunnassa oli 5,9%. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on lisääntynyt vuosina sekä Heinävedellä että Etelä-Savossa. Noin 80 %:lle lastensuojelun asiakkaana oleville perheille, lapsille ja/tai nuorille on tehty lastensuojelulain mukainen asiakassuunnitelma, johon on kirjattu lapsen ja perheen kanssa sovitut tukitoimet. Avohuollon tukitoimina on käytetty neuvontaa, tilanteen selvittelyä, palveluohjausta, taloudellista tukemista, harrastusten tukemista, ohjausta perheneuvolaan tai muihin palveluihin, perhetyötä, avohuollon sijoituksia, tukiperhetyötä ja läheisverkoston aktivointia. Sopimukseen perustuvaa tukiperhepalvelua on saanut v kuusi lasta. Tukiperhetoiminnasta kiinnostuneiksi perheiksi on ilmoittautunut n. kahdeksanperhettä/henkilöä, mutta toimintaan sitoutuneita tukiperheitä/henkilöitä tarvitaan yhä lisää. Avohuollon tukitoimena on perhehoitoon v sijoitettu yksi nuori. 3.4 Sijaishuolto Heinävedellä ei ollut huostaanotettuna yhtään lasta vuonna Etelä-Savon maakunnassa huostaanotettuina oli 0,8% 0-17 vuotiaista. Heinävedellä sijoitettiin kiireellisesti vuonna 2008 kaksi

13 12 lasta; sijoitusten syynä oli epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä. Vuonna 2009 kiireellisiä sijoituksia ei tehty. 3.5 Jälkihuolto Jälkihuollossa oli vuonna 2009 kaksi vuotiasta nuorta. Heille on tehty lastensuojelulain mukainen jälkihuoltosuunnitelma, jossa tukitoimina ovat taloudellinen avustus opiskeluun, harrastuksiin ja itsenäistymisvarojen myöntäminen lastensuojelulain mukaisesti. 3.6 Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset ja oikeudelle annettavat selvitykset Sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on vahvistettu vuonna 2009 yhteensä 30 kappaletta. Elatussopimuksia on vahvistettu samoin 30 kappaletta. Oikeudelle on tehty vuonna 2009 yksi olosuhdeselvitys lasten huoltoon liittyvässä asiassa. 3.7 Ottolapsineuvonta Ottolapsineuvontaa on hakenut vuonna 2009 yksi perhe. Se on järjestetty ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry:n kautta. II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA 4. Keskeiset painopistealueet, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet Heinäveden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeiset painopistealueet ovat: 1. Ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen 2. Kaikissa palveluissa ja päätöksissä huomioidaan lasten etu -lasten ja nuorten mielipiteen kuuleminen heitä koskevissa asioissa -lasten huomioiminen myös aikuisille suunnatuissa palveluissa (mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut) 3. Vanhempien, huoltajien ja muiden lapsen kasvatuksesta ja hoidosta vastaavien henkilöiden tukeminen 4. Verkostotyö ja moniammatillinen yhteistyö 5. Henkilöstön riittävyys ja ammattitaito - työolosuhteista ja työhyvinvoinnista huolehtiminen - täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen Eri toimialojen tärkeimmät kehittämistavoitteet ja konkreettiset toimet suunnitelmakaudella ovat: Huoli otetaan puheeksi lapsen ja huoltajien kanssa mahdollisimman varhain ja sen työntekijän toimesta, joka huolen havaitsee. Palveluissa huomioidaan koko perhe Eri viranomaisten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä kehitetään ja lapsi sekä huoltajat otetaan entistä enemmän mukaan yhteistyöhön Noudatetaan eri toimia koskevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja suosituksia (esim. äitiys- ja lastenneuvolatyö, kouluterveydenhuolto, yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu) Vertaistukea vahvistetaan

14 13 Oppilashuoltotyötä ja koulun sosiaalityötä vahvistetaan Perhetyön riittävyys varmistetaan Nuorisotilat saadaan nuorison käyttöön ja ohjattu toimintaa järjestetään Päiväkoti saadaan alle esiopetusikäisten käyttöön Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia ja resurssit niiden järjestämiseen ja kehittämiseen turvataan Kehittämistyö turvataan ensisijaisesti osallistumalla hankkeisiin ja varmistamalla, että työntekijöillä on riittävästi työaikaa kehittämishankkeisiin osallistumiseen ERI TOIMIALOJEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA KONKREETTISET TOIMET VUOSILLE Toimiala Kehittämistavoitteet vuosille Neuvola - Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa noudatetaan voimaantullutta asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta - terveysneuvontaa lisätään ja hyvä rokotuskattavuus ylläpidetään - vanhemmuutta tuetaan ja perheen omia voimavaroja vahvistetaan sekä vertaistukea lisätään - lasta ja perhettä koskeva huoli otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa Konkreettiset toimet - turvataan terveydenhoitajien ja lääkärien riittävyys, jotta neuvolatarkastukset voidaan tehdä asetuksen mukaan ja neuvolan vastaanottoaika/perhe on riittävän pitkä - ongelmien varhainen havaitseminen/puheeksiotto varmistetaan käyttämällä apuna haastattelu- ja kyselylomakkeita mm. vanhemmuudesta, jaksamisesta, päihteidenkäytöstä ja lähisuhdeväkivallasta - vanhempainiltoja järjestetään eri ikäryhmille vähintään 2 x vuodessa - kotikäyntien määrää lisätään - koko perheen yhdessä tekemien neuvolakäyntien määrää lisätään - ns. huoliperheiden käyntejä neuvolassa/kotikäyntejä lisätään ja käynneille pyydetään mukaan tarvittaessa muita lapsen/perheen kanssa työskenteleviä ammattilaisia (esim. varhaiskasvatuksesta, perhetyöstä, sosiaalityöstä) Varhaiskasvatus - lasta ja perhettä koskevan huolen havaitseminen/puheeksiottaminen varhaisessa vaiheessa - henkilöstölle järjestetään koulutusta mm. huolen puheeksiotosta ja haastavan lapsen/perheen kohtaamisesta

15 Koulutoimi ja kouluterveydenhuolto - työnjakoa eri työntekijöiden kesken selkeytetään ja huolehditaan ammattitaitoisen henkilöstön riittävästä määrästä - huolehditaan henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä - päiväkoti tulee alle esikouluikäisten käyttöön ja päiväkodissa työskentelee päivähoitoasetuksen mukainen henkilöstö - tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus- ja tukimuotoja vahvistetaan ja kehitetään - huolehditaan opettajien ja avustajien riittävyydestä sekä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä - oppilasta koskeva huoli havaitaan/ otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa - oppilashuoltotyöryhmien toimintaa kehitetään - kouluterveydenhuollossa noudatetaan voimaantullutta asetusta 14 - laaditaan lapsihavainnointi-lomake ja se otetaan käyttöön varhaiskasvatuksessa - varmistetaan, että erityislastentarhanopettajan ammattitaito on käytettävissä koko varhaiskasvatuksen sektorilla - osallistutaan kehittämishankkeisiin (mm. Kelpo, Kastehanke) - kannustetaan työntekijöitä täydennysja pätevöittämiskoulutuksiin (esim. lastenohjaajakoulutukset työn ohessa) - uusien koulurakennusten valmistuttua esiopetus siirtyy koulujen tiloihin - kehitetään mm. joustavien ryhmittelyjen käyttöä, pyritään pieniin ryhmäkokoihin ja lisätään tukiopetuksen käyttöä - koulukerhotoiminta vakiinnutetaan pysyväksi toiminnaksi - osallistutaan kehittämishankkeisiin (Kelpo/Kiva-koulu) - opettajien ja avustajien monipuolisesta täydennyskoulutuksesta huolehditaan - opettajien valmiuksia huolen puheeksiottoon parannetaan mm. koulutuksilla ja esim. huolilomakkeen käytöllä - oppilashuoltotyöryhmät säännöllisiksi jokaisella koululla ja oppilashuoltoryhmille laaditaan toimintasuunnitelma - turvataan kouluterveydenhuollon työntekijäresurssit, jotta kouluterveydenhuollosta annetun asetuksen tavoitteet ja sisältö toteutuu - ongelmien varhaista havaitsemista/puheeksiottoa kouluterveydenhuollossa parannetaan käyttämällä apuna haastattelu- ja kyselylomakkeita (mm.päihteidenkäyttö, masennus-

16 15 seula, lähisuhdeväkivalta) - lisätään oppilaille ja perheille suunnattua terveysneuvontaa - - kouluterveydenhoitajan osuutta terveystiedon opetuksessa lisätään - koulun sosiaalityötä vahvistetaan Nuorisotyö - nuorten tukeminen ns. matalan kynnyksen periaatteella - nuorta koskevan huolen havaitseminen/puheeksi-ottaminen varhaisessa vaiheessa - tarjotaan nuorille monipuolisia ja päihteettömiä vapaaajanviettotapoja - osa kouluterveydenhoitajan työajasta suuntautuu jatkossakin ehkäisevään lastensuojelutyöhön - lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja kouluterveydenhoitajan parityöskentely jatkuu - riittävät resurssit nuorisotyöhön - laadukkaita ja päihteettömiä tapahtumia järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (esim. kalastusleirit, kesäleirit ja toimintapäivät, bänditapahtumat) - päihde- ja liikennekasvatusta järjestetään yhdessä koulujen kanssa - nuorisotilat saadaan nuorisotyön käyttöön uuden koulurakennuksen valmistuttua ja nuorisotilojen varustusta lisätään - nuorten kesätyöleirien järjestämistä jatketaan Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu - perhetyön tunnetuksi tekeminen - lastensuojelun perhetyön osaamisen vahvistaminen - perhetyön sisällön kehittäminen - lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden turvaaminen lapsiperheille - perhetyöstä laaditaan esite ja perhetyöstä kerrotaan mm. infojen/lehtiartikkeleiden avulla - perhetyöntekijä osallistuu lastensuojelutarpeen arviointikoulutukseen - perhetyön suunnitelmalomake uudistetaan - lapsiperheiden kotipalveluun saadaan tarvetta vastaavasti työntekijöitä Sosiaalityö - lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu tulee yhdeksi toimijaksi mah- - lastensuojelutyöstä tiedotetaan ja sitä tehdään tunnetuksi mm.

17 dollisimman varhaisessa vaiheessa, kun peruspalveluissa ilmenee huolta lapsesta ja perheestä - verkostotyötä (mm. moniammatillista yhteistyötä) lisätään ja kehitetään - lastensuojelun avohuollon tukimuotojen käyttöä lisätään ja palveluvalikkoa monipuolistetaan - sijaishuollossa lisätään perhesijoitusten käyttöä koulutusten, tiedotteiden ja lehtiartikkeleiden avulla - toteutetaan paikallinen hanke moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi LapsiKaste hankkeen avulla - ammattitaitoisen perhetyöntekijän palvelut korjaavassa lastensuojelutyössä varmistetaan säilyttämällä vähintään yhden perhetyöntekijän toimi kunnassa - tukiperheiden ja tukihenkilöiden rekrytointia tehostetaan ja työstä maksettavaa hoitopalkkiota ja kulukorvausta korotetaan - osa kouluterveydenhoitajan työpanoksesta suunnataan ehkäisevään lastensuojelutyöhön ja parityöhön lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa - sopivan sijaishuoltopaikan löytämiseksi käytetään seudullisia ja valtakunnallisia palveluja (esim. Essi ry, Etelä-Savon sijaishuoltopankki, Pelastakaa Lapset ry). 16

18 Erityispalvelut - turvataan lasten ja nuorten sekä perheiden erityispalvelujen (mm. perheneuvolapalvelut, neurologinen tutkimus ja kuntoutus, puheterapia- ja toimintaterapia, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, perheterapiapalvelut) saatavuus tarvetta vastaavaksi 17 - kirjataan työnjaon periaatteet mm. perheneuvolan/mielenterveystoimiston ja sosiaalityön/perheneuvolan ja kouluterveydenhoidon/mielenterveysneuvolan/ perheneuvolan kesken - yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavien erityispalvelujen tuloksellisuutta valvotaan esim. kehittämällä lähete- ja seurantajärjestelmiä - varataan riittävästi määrärahoja erityispalvelujen ostamiseen - päihdepoliklinikkapalvelujen saanti omalta paikkakunnalla varmistetaan - päihdehuollon kehittämishankkeissa huomioidaan erityisesti nuoret ja lapsiperheet Ev.lut. seurakunta - seurakunnan lapsi- ja perhetyötä kehitetään ja lisätään - srk:n nuoriso-ohjaaja ja lastenohjaajat aloittavat perheiden yhteisten puuhailtojen järjestämisen ja toiminnan lisäämisen - aloitetaan yhteistyö kunnan perhetyöntekijän kanssa perheleiritoiminnan käynnistämiseksi III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 5. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 5.1 Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään perusturvalautakunnassa ja sivistyslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja sen jälkeen kunnanvaltuustossa, joka antaa suunnitelman toimeenpantavaksi eri hallintokunnille. Siellä se käsitellään ja päätetään sen toimeenpanemisesta ja vastuuhenkilöstä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten toteutuminen selviää tilinpäätöksen jälkeen. Toteutumisen tarkastaa kunnanhallitus ja edelleen kunnanvaltuusto vuosittain lautakuntien antamien selvitysten pohjalta, sillä niille kuuluu valvontavastuu suunnitelman toteutumisen onnistumisen. Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua, jossa otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet ja/tai toteutumattomat kehittämisehdotukset. Talousarvioon varataan riittävät resurssit, jotta seuraavana vuonna suunnitelman toteutuminen onnistuu. Tarkastuslautakunnalla on myös vastuu viime kädessä valvoa suunnitelman toteutumista. Kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, se julkaistaan Heinäveden kunnan www- sivuilla ja asiasta tiedotetaan kuntalaisille lehdistön kautta.

19 18

20 19 LIITTEET Liite 1. Arki- ja kokemustiedon kyselylomake lasten ja nuorten vanhemmille/huoltajille Taustakysymykset Vastaajan sukupuoli nainen mies Vastaajan ikä alle yli 40 Vastaajan äidinkieli Suomi Ruotsi Muu äidinkieli: mikä? Vastaajan työllisyystilanne Opiskelija Osa-aikatyössä Kokopäivätyössä Työtön työnhakija Perhe- tai hoitovapaalla Eläkkeellä Perheemme on Ydinperhe Yksinhuoltajaperhe Uusperhe Sateenkaariperhe Perheen lasten määrä yli 5 Lasten iät Valitse tarvittaessa useampi vaihtoehto Alle 3 vuotta Yli 18 vuotta Perheen toiminta Kuinka usein syötte yhdessä koko perheen kanssa (samassa asunnossa/ kodissa asuvat perheenjäsenet) Joka päivä Muutaman kerran viikossa Satunnaisesti Emme koskaan

HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015 SEURANTARAPORTTI 15.03.2013

HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015 SEURANTARAPORTTI 15.03.2013 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015 SEURANTARAPORTTI 15.03.2013 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta Heinävedellä Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ 1 JOHDANTO 2 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot