Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA 7.6.2010 nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015"

Transkriptio

1 Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN 2 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne Kunnan työllisyystilanne sekä kuntalaisten toimeentulo Asuminen ja asuinympäristö Terveys Lähisuhdeväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Koulutustaso kunnassa ja kouluolot 4 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA ONGELMIA EHKÄISEVÄ SEKÄ LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Neuvola Varhaiskasvatus Koulu Nuorisotyö ja kulttuuripalvelut Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Erityispalvelut Sosiaalityö Seudulliset palvelut ja hankkeet 2.9 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset ja oikeudelle annettavat selvitykset Ottolapsineuvonta 12 II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA Keskeiset painopistealueet, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet 12 III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat 17 LIITTEET 19 Liite 1. Arki- ja kokemustiedon kyselylomake lasten ja nuorten vanhemmille/huoltajille 19 Liite 2. HEINÄVEDEN KUNTA/Kysely lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisen tueksi 22 Liite 3. Lapsiperheiden arviot eri palvelujen toimivuudesta 26 Liite 4. Arvioiden tulokset nelikentän avulla Heinäveden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhkista eri toimialoilla 28

3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN 2 Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Lain 12 :ssä edellytetään seuraavaa: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnittelu tulisi toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Heinävedellä suunnitelma laadittiin moniammatillisena yhteistyöprosessina. Kunnanhallitus nimesi ( /330 ) perusturvalautakunnan esityksestä työryhmän, jonka tehtäväksi tuli laatia Heinävedelle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja vastata suunnitelman toteutumisen seurannasta. Työryhmään kuuluivat Heikki Sorjonen (pj) ja jäseninä perusturvajohtaja Anneli Malmstedt, erityisopettaja Anne Vattulainen (sivistys- ja koulutoimi), vapaa-ajanohjaaja Markus Lindroos (sivistys- ja nuorisotoimi), lastentarhanopettaja Marika Rossi (varhaiskasvatus), terveydenhoitaja Erja Hottinen (terveydenhuolto ja lastenneuvola), kouluterveydenhoitaja Paula Kotilainen, (terveydenhuolto ja oppilashuolto), sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen (sosiaalityö ja lastensuojelu), perhetyöntekijä Susanna Hottinen (kotihoito ja perhetyö), nuorisotyöntekijä Heli Loponen(myöhemmin Jenni Lahti ja Anne-Maria Issakainen) ( Heinäveden seurakunta )ja Annina Hokka, (järjetöt/mll). Työryhmä päätti kokouksessaan tehdä suunnitelman Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön laatiman suunnitelmarungon pohjalta. Nykytilan kuvaus toteutettiin Stakesin, tilasto- ja indikaattoripankin (Sotkanet) ja Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta. Kaikille kunnan lapsiperheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, tehtiin kysely (liite 1). Lisäksi vanhemmat arvioivat palvelujen toimivuutta työryhmän laatimalla arviointikaavakkeella (liite 3). Kyselyjä lähetettiin 151 ja niihin vastasi 71 perhettä, joten vastausprosentti oli 47,3. Syksyllä 2008 kahdeksannen luokan oppilaille tehdyn terveyskyselyn tulokset olivat myös käytettävissä. Perusturvan ja sivistystoimen tulosalueiden esimiehille sekä seurakunnan lapsityöstä vastaavalle lähettiin kysely(liite2), jossa he arvioivat nelikentän avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja ja Heinävettä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kuntana (liite 4). Vastausprosentti oli lähes 100.

4 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1 Väestörakenne Heinäveden väkiluku oli asukasta. Lapsiperheitä oli 1123, joista 17,5 % oli yksinhuoltajaperheitä. Väestöstä alle 14-vuotiaita oli vuonna ja vuotiaita Kunnan työllisyystilanne sekä kuntalaisten toimeentulo Palveluissa työskentelee 56,5 %, jalostuksessa 27,5% ja maa- ja metsätaloudessa 13,5% työikäisistä. Suurimmat työnantajat ovat Heinäveden kunta, Metalliset Oy ja Tulikivi/Kermansavi. Kunnassamme työllisyystilanne on ollut parempi kuin keskimäärin Etelä-Savossa ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on koko maahankin verrattuna pieni. Vuonna 2007 koko työvoimasta oli 10,3% työttömänä. Tilanne huononi vuonna 2009, silloin työttömyysaste nousi 14,2 %:iin (mukana myös toistaiseksi lomautetut). Lapsiperheille keväällä 2009 tehdyn kyselyn mukaan vain kolme vastaajaa oli työttömänä työnhakijana. Nuorten työttömyys Heinävedellä kasvoi vuoden 2009 aikana. Alle 20-vuotiaita oli kunnassamme työttömänä joulukuussa 2009 kolme henkilöä ja alle 25-vuotiailla 21. Toimeentulotukea sai vuonna 2008 Heinävedellä 10% asukkaista, mikä on enemmän kuin keskimäärin Etelä-Savossa ( 6%). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli v % kunnan lapsiperheistä. Tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin vain viisi lapsiperhettä ilmoitti olevansa huolissaan perheen toimeentuloon liittyvistä asioista. 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Heinävesi on harvaanasuttu maaseutukunta. Heinäveden reitti halkoo kuntaa ja niinpä välimatkoista muodostuu pitkiä. Kunnassa on kaksi taajamaa; kirkonkylä ja Karvio. Kirkonkylässä ja Karviossa on omakoti- tai rivitaloja ja kirkonkylässä lisäksi muutama kerrostalo. Osa lapsiperheistä asuu kaukana toisistaan ja monessa kylässä on vain muutamia lapsiperheitä. Lapsiperheemme ovat kyselyn mukaan tyytyväisiä asuntoonsa; vain seitsemän perhettä koki, että asunto on liian pieni tai se voisi olla tarpeeseen nähden isompi. 1.4 Terveys Syksyllä 2008 yläkoulussa tehdyssä terveyskyselyssä 8. luokkalaiset kokivat itsensä terveiksi. Myöskin kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksissa 1., 5. ja 8.luokan oppilaat todettiin terveiksi, mutta muutamilla oppilailla oli sisäilmaongelmista johtuvia oireita. Heinäveden vuotiailla oli vuonna käyntiä mielenterveysneuvolan sairaanhoitajalla ja 24 käyntiä psykiatrilla. Palveluja käytti 33 eri asiakasta. 8-luokalle tehdyssä masennusseulassa tuli ilmi lievää masennusta neljällä oppilaalla. Perheiden kyselyssä 11 henkilöä oli jonkin verran huolestunut omasta ja 13 muun perheen jäsenen mielenterveydestä. Yksi oli hyvin huolestunut perheenjäsenensä mielenterveydestä.

5 4 Työkyvyttömyyseläkettä sai Heinävedellä 18,7% vuotiaista, Etelä-Savossa puolestaan 12,1%. Mielenterveydenhäiriön ja käyttäytymisen häiriön vuoksi eläkettä sai meillä 6,6% ja Etelä- Savossa 4,3%. Alkoholin kulutus oli koko maassa vuonna ,1 miljoonaa litraa 100% alkoholia, joka tarkoittaa 8,7 litraa asukasta kohden, vuoden 2009 arvio on 10,3 litraa. Heinävedellä vuoden 2008 myynti oli 10,2 litraa. Terveyskyselyssä 8.luokan oppilaista seitsemän kertoi kokeilleensa 1-3 kertaa alkoholia. Heistä neljä oli jatkanut alkoholin käyttöä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Alkoholin käyttömäärät yhdellä kerralla olivat kohtuullisia, ainoastaan yhden oppilaan alkoholiannosten määrä oli suuri (yli 10 annosta kerrallaan) Kyselyn mukaan perheiden alkoholin käyttö oli heidän omasta mielestään sopivaa, 18 perheessä ei käytetä alkoholia lainkaan. 1.5 Lähisuhdeväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Vuonna 2009 sosiaalitoimeen tuli kaksi ilmoitusta alaikäisen esitutkinnasta ja kaksi henkilötutkintapyyntöä. Vuonna 2006 oli tehty kotihälytyksiä 82 kpl ja vuonna kpl. Perheväkivallaksi oli kirjattu molempina vuosina 19 hälytystä. Perheille tehdyssä kyselyssä ilmeni huolta perheväkivallasta. Kolme henkilöä oli jonkin verran huolissaan fyysisestä, kaksi seksuaalisesta ja kuusi henkisestä väkivallasta perheessään. Lisäksi yksi oli hyvin huolestunut henkisestä väkivallasta perheessään. 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Heinävedellä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli v %, kun vastaava prosentti oli Etelä-Savossa 8,6% ja Pohjois-Karjalassa 10,5%. Pienituloisia lapsiperheistä oli kunnassamme valtakunnallisen vertailun mukaan vuonna ,9%. Kyselyssä kuudella perheellä oli huolta toimeentulosta tai raha-asioista. 1.7 Koulutustaso kunnassa ja kouluolot Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilastojen mukaan 1803 Heinäveden asukkaista ei ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Keskitason tutkinnon on suorittanut 1272 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 84. Heinäveden kunnassa toimii lukuvuonna kolme alakoulua, joissa oppilaita on yhteensä 221 ja yksi yläkoulu, jossa oppilaita 114 sekä lukio, jossa 59 opiskelijaa. Keväällä 2009 kaikki 9.luokkalaiset saivat päästötodistuksen, samoin kaikki ylioppilaskirjoituksiin osallistuneet suorittivat tutkinnon hyväksytysti.. Kunnassamme ei ole jatko-opiskelumahdollisuutta, mutta yläasteen ja lukion päättäneet ovat päässeet vuosittain hyvin jatko-opintoihin naapurikaupunkeihin tai muualle. 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA ONGELMIA EHKÄISEVÄ SEKÄ LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Tulosalueiden esimiehille tehdyn kyselyn mukaan Heinäveden vahvuuksia ovat rauhallinen ja turvallinen kasvu- ja elinympäristö. Pieni ja tiivis yhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa lisää turvallisuutta. Luonto antaa mahdollisuuksia harrastamiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä Heinävedellä palvelut toimivat hyvin ja niitä tuottaa ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta. Palvelut ovat toistaiseksi monipuoliset ja yhteistyö on joustavaa. Heikkoutena ovat kunnan toimitilojen sisäilma-

6 ongelmat ja tilapäiset koulutilat. Pienellä kunnalla on paljon haasteita, sillä pitkät välimatkat hankaloittavat kuntien välistä yhteistyötä ja palvelujen yhteistä tuottamista. Väestön vanheneminen ja lasten väheneminen muuttavat palvelujen tarvetta ja rakennetta. Mahdollisuutena pidettiin puolestaan uusien koulurakennusten antamaa positiivista signaalia kunnastamme. Pienet koulut ja opetusryhmät antavat lapsille ja nuorille hyvät opiskelumahdollisuudet. Lukion erikoistuminen tuo opiskelijoita naapurikunnista. Hyvin koulutettu henkilökunta turvaa hyvälaatuiset palvelut. Heinäveden erityispiirteet, luonto, vesistöt ja luostarit houkuttavat matkailijoita kuntaamme. Uhkana on kuntatalouden heikkeneminen, väen väheneminen ja vanheneminen, terveydenhuollon kasvavat kulut ja palvelujen lisääntyvä tarve vanhustenhuollossa. Työpaikat vähenevät, työttömyys lisääntyy ja toisaalta ammattitaitoisen henkilöstön saaminen vaikeutuu. Perheille tehdyn kyselyn mukaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut toimivat melko hyvin tai hyvin. Korjausehdotuksia tuli vain muutama. Neuvolatilojen sijaintia pidettiin huonona, myös Karvioon toivottiin neuvolapalveluja. Lääkäreitä toivottiin lisää, jotta palvelut ja niiden laatu säilyisivät. Päiväkotia toivottiin oikeaan käyttöön päiväkotina ja laadukkaampaa päivähoitoa. Lisäksi toivottiin lisää työntekijöitä kotipalveluun ja lisää rahaa lasten kulttuuripalveluihin. Esimiesten näkökulmasta koettiin eniten olevan parantamisen varaa päivähoidossa, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Päivähoidon osalta tarvetta olisi toimivalla päiväkodille, vuorohoitojärjestelmälle ja ammattitaitoisille hoitajille. Vakiintuneet lääkärit olisivat toivottavia ja mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille tarvittaisiin lisää omalle paikkakunnalle Neuvola Kunnassamme toimii äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola ja lastenneuvola. Molemmissa neuvoloissa työskentelee oma terveydenhoitaja, joka tekee neuvolatyötä 70% työajastaan. Äitiysneuvolassa tarkastukset tehdään valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti ja Heinävedellä järjestetään myös äitiysvalmennusta. Vanhemmat vastaavat Audit -päihdekyselyyn alkuraskaudessa, raskausviikolla parisuhdeväkivaltakyselyyn ja viikolla vanhemmat arvioivat vanhemmuuttaan vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartan avulla voimaan tullut asetus aiheutti vain pieniä muutoksia aiempaan lastenneuvolan tarkastusohjelmaan. Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa suoritetaan asetuksen mukaisesti. Lastenneuvolassa tehdään Lene (=leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) 3v, 4v, 5v ja 6v. terveystarkastuksissa koko ikäryhmälle. Tarkastusten tukena käytetään seuraavia kyselyitä: Vauvaperheen arjen voimavarat lomake 3 kk-ikäisen lapsen vanhemmille ja parisuhdeväkivallan seulontalomake 6kk ikäisen vauvan äidille ja Audit-päihdekysely 2-vuotiaan vanhemmille. 4-vuotiaan lapsen laajennetussa terveystarkastuksessa vanhemmat vastaavat kyselyyn lapsen kehityksestä ja tarvittaessa käytetään EPDS-mieliala-lomaketta. Vuonna 2008 äitiysneuvolassa kävi 66 asiakasta yhteensä 475 kertaa ja lastenneuvolan asiakkaita oli 237 ja käyntejä 584. Ehkäisevänä tai korjaavana lastensuojeluna voidaan järjestää neuvolakäyntejä/kotikäyntejä normaalia useammin. Perheen tapaamiset neuvolassa ja kotikäynnit voidaan tehdä yhteistyössä työparilla sosiaalityöntekijä -terveydenhoitaja.

7 2.2 Varhaiskasvatus 6 Heinävedellä lasten päivähoitoa järjestetään perhepäivähoidossa joko lasten tai hoitajan omassa kodissa (n. 15 työntekijää), kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa (5-6 työntekijää) ja esikoulun yhteydessä päiväkodissa. Perhepäivähoidossa lapsia on hoidossa noin Lisäksi päiväkoti tarjoaa päivähoitoa noin 20:lle esikouluikäiselle lapselle esiopetuspäivän jälkeen. Esiopetuksessa kunnassamme on vaihtelevasti esioppilasta. Kirkonkylässä esiopetusta järjestetään päiväkodissa sekä erillisessä esiopetusryhmässä. Haja-asutusalueella esikouluikäiset lapset ovat integroituneet lähikoulujen 0-2 luokkiin. Kirkonkylässä esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat, pitäjien kouluilla luokanopettajat. Kunnassamme on tehty päätös, jonka mukaan pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan kirkonkylän esiopetusryhmiin. Tällä hetkellä erillinen esiopetusryhmä toimii integroituna erityisryhmänä (9 lasta / 3 työntekijää), myös päiväkodin esiopetusryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia (26 lasta / 4-5 työntekijää). Syksyllä 2010 kirkonkylällä tarjottava esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan päiväkodille ja erillinen pienryhmätoiminta loppuu. Päivähoidon ja esiopetuksen lisäksi muita kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kerhotoiminta alle kouluikäisille lapsille (noin 35 lasta) ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (iltapäiväkerho lasta, lisäksi perhepäivähoidossa joitakin lapsia). Myös alle kouluikäisten lasten virikekerhotoiminta lakkaa syksyllä Kunnan lisäksi varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat seurakunnat, erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Lastenhoidon tuen piirissä on keskimäärin 35 tuensaajaa kuukaudessa. Yksityistä päivähoitoa on Heinävedellä vähän, yksityisen hoidon tuen kuntalisää (maks. 180 /perhe) ei ole tällä hetkellä käytössä kenelläkään. Päivähoitoa tarjotaan ja järjestetään myös lastensuojelun tukitoimena lapsille ja heidän perheilleen. Tarvittaessa teemme tiivistä moniammatillista yhteistyötä mm. perhe- ja lastenneuvolan kanssa. Varsinaista erityislastentarhanopettajan toimea ei Heinäveden kunnassa ole, mutta päiväkodin esiopetusryhmässä toimii erityislastentarhanopettajan pätevyyden omaava henkilö ja integroidun erityisryhmän lastentarhanopettajan työtehtäviin on sisällytetty erityisvarhaiskasvatuksen työtehtäviä tuntia viikossa. Alle esikouluikäisten lasten erityisvarhaiskasvatuksen puolelle suunnattu työ on kohdennettu ensisijaisesti eri yksiköihin tarjottavaan konsultaatio ja neuvontatyyppiseen työhön. 2.3 Koulu Lukuvuonna toimii 3 alakoulua. Niissä on yhteensä 14 luokanopettajaa. Lisäksi kouluilla on yhteinen kiertävä englannin opettaja, erityisopettaja ja ortodoksiuskonnon opettaja. Luokissa on keskimäärin 9-28 oppilasta. Yläkoulussa on 25 opettajaa ja luokassaan keskimäärin 18 oppilasta. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, jotka opiskelevat henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan on 40. Erityisoppilaiden määrä vastaa maan keskiarvoa. Erityisluokkia on yhteensä kolme, joista kaksi toimii Kirkonkylän koulussa ja yksi yläkoululla. Niissä on yhteensä 21 oppilasta. Lisäksi kiertävä erityisopettaja ja yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja opettavat perusopetusryhmissä opiskelevia erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Oppilashuoltoryhmän toiminta on säännöllisestä kaikilla kouluilla. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, erityisopettaja(t), sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja, lisäksi yläkoulun ryhmää täydentää opinto-ohjaaja. Tarpeen mukaan ryhmään kutsutaan vanhemmat, oppilas ja muita opettajia. Kunnassamme ei ole koulukuraattorin tai koulupsykologin palveluja. Sosiaalityöntekijä kuuluu jokaisen koulun moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään vakinaisena jäsenenä. Koululaisten asioihin voi-

8 7 daan näin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Varsinaisia lastensuojeluilmoituksia koulun aloitteesta on tehty vähän. Kouluterveydenhoitajan työaikaa käytetään kouluterveydenhuoltoon 70% ja loput työajasta hän tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Kouluterveydenhoitajalla oli lukuvuonna hoidossaan kaikki kunnan koulut, joissa on yhteensä 391 oppilasta. Vastaanottokäyntejä oli vuoden 2008 aikana 981. Terveystarkastukset on voitu suorittaa valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja voimaan tullut asetus aiheuttaa vain hyvin vähän muutospaineita tarkastuksiin. Terveyteen ja terveystottumuksiin liittyvään kyselyyn vastaavat 1. ja 5. luokan vanhemmat ja oppilaat yhdessä ja 8.luokan ja lukion 1. vuosikurssin oppilaat itse. Lisäksi 8.luokkalaiset ja lukion 2. vuosikurssin opiskelijat täyttävät Beckin depressioseulan ja nuorten päihdemittarin. Koulu-lääkärintarkastukset on suoritettu valtakunnallisten laatusuosituksen mukaisesti kouluilla. Oppilaiden lääkärin suorittama sairaanhoito tapahtuu terveyskeskuksen lääkärinvastaanotoilla. Yläkoululla ja lukiossa toimivat aktiiviset oppilaskunnat. Ne edustavat oppilaita ja huolehtivat oppilaiden yhteisistä asioista. Tukioppilastoimintaa on yläkoulussa, sen tavoitteena on turvallinen koulu, nuoren kasvun tukeminen ja aikuisten ja nuorten yhteistyön lisääminen sekä pyrkimys kehittää nuorten keskinäistä tukemista koulussa. Lisäksi lukiossa on tutor-toimintaa, jossa toisen vuosikurssin opiskelijat toimivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tukena. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan vanhempainilloissa, joita järjestetään kaikille luokille vähintään kerran vuodessa. Alakouluilla pidetään vanhempainvartteja. Yhteyttä pidetään koteihin paljon myös puhelimitse ja sähköpostitse. Oppilashuoltoryhmiin kutsutaan tarvittaessa vanhemmat mukaan. Kirkonkylän koululla kokeiltiin hyvin tuloksin menneenä lukuvuonna ennaltaehkäisevää oppilashuoltoryhmää, jossa vanhemmilla oli keskeinen rooli. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito on järjestetty sosiaalitoimen palveluna1.-2. luokan oppilaille sekä 3lk:lle erityisoppilaille. Kerhotoiminta kehitetään olemalla mukana kerhotoiminnan kehittämishankkeessa, sen puitteissa on toteutettu jo erilaisia teemakerhoja luokan ja luokanoppilaille kirkonkylässä ja Lajunlahdessa. Syksyllä on alkamassa uusia kerhoja. Kouluilla on oma yhteinen kriisisuunnitelma. Tarvittaessa kriisiryhmänä toimii kunnan kriisiryhmä. Kirkonkylän ja Rummukkalan alakoulut ja yläkoulu ovat mukana kiusaamisen ehkäisemiseksi kehitetyssä KiVa-kouluhankkeessa. 2.4 Nuorisotyö ja kulttuuripalvelut Kunnassamme työskentelee yksi vapaa-aikaohjaaja, jonka tehtäviin kuuluvat sekä nuoriso- että liikuntatoimi. Nuorisotoimi tarjoaa monipuolisia ja virikkeellisiä vapaa-ajan palveluja nuorille yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä tukee nuorten ja nuorisoyhdistysten sekä muiden yhteisöjen järjestämää nuorisotoimintaa tarjoamalla mm. koulutusta, toimitiloja ja avustuksia. Nuorisotoimi on mukana hankkeissa, jotka tähtäävät nuorten elämän laadun parantamiseen ja palvelee nuoria ja heidän vanhempiaan nuorten kehitykseen ja kasvuun liittyvissä asioissa. Nuorisotoimistosta saa tietoja nuorten harrastusmahdollisuuksista, koulutukseen ja työhön liittyvistä asioista ja nuoria palvelevista organisaatioista. Myös huoliin ja murheisiin saa apua, yhdessä otetaan selvää, kenen puoleen voi kääntyä. Nuorisotilat toimivat monitoimitalon aulassa tilapäisissä tiloissa, koska muut tilat tarvittiin koulun käyttöön. Toimintaa tiloissa on tiistai-, torstai- ja perjantai-iltaisin. Keväällä 2009 kokeiltiin luokka-laisten nuorisotoimintaa. Heinävedellä voi harrastaa monipuolisesti eri liikuntalajeja.. Monitoimitalolla on sali, jossa voi pelata koripalloa, tennistä, sulkapalloa, lentopalloa, futsalia, salibandyä yms. Sieltä löytyy myös kuntosali, jota voi käyttää henkilökohtaisella kuntosalikortilla päivittäin. Lisäksi on käytettävissä yläkoulun sali, jossa voi voimistella, tanssia ja pelata sulkapalloa.

9 Ulkoliikuntaan on monia mahdollisuuksia. Kesäisin on käytössä urheilukenttä, jossa 300m:n rata, kuula- ja kiekkorinki, korkeus- ja seiväshyppypaikat sekä keihäänheittomahdollisuudet. Lisäksi tenniskenttiä on kirkonkylässä kaksi ja Karviossa yksi. Pururadat sijaitsevat kirkonkylässä, Rummukkalassa ja Sarvikummussa. Katukorista voi pelata yläkoulun pihalla ja lentopallo- sekä Bocciakentät ovat kirkonkylän jääkiekkokaukalossa. Vaellusreittejä on tarjolla Valamosta - Lintulaan, Karviosta Valamoon, Karviosta - Lintulaan ja Pyylin reitti. Talvella voi hiihtää retkihiihtoladuilla, joita löytyy Kerman lenkki, Luostarilatu ja jääladut. Moottorikelkkareittejä on kirkonkylästä Pääskyvuoreen, Karvioon, Huuhkonvuoreen, Sarvikumpuun, Savonrantaan ja Liperiin. Jääkiekkokaukalo on urheilukentän vieressä. Lasten kulttuuritarjontana on esitetty menneenä talvena lapsille elokuvia yhteistyössä paikallisen elokuvatuottajan kanssa. Myös nuorille on ollut elokuvatarjontaa viikoittain. Kulttuuritarjontaa ovat täydentäneet eri järjestöjen tarjoamat tapahtumat, kirjasto, Soisalo-opisto ja lasten taide- ja musiikki-opetus. Karvion koulun valmistumisen myötä nuoriso- ja kulttuuritoiminnan käyttöön tulee sisä- ja ulkoliikunta- sekä kulttuuri- ja harrastustoimen tiloja. Varsinaista erityisnuorisotyötä ei kunnassamme ole Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 20 :n mukaista sosiaalipalvelua. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista lasten- ja kodinhoidossa. Perheiden palvelutarpeen arviointi sekä perhetyön suunnittelu ja arviointi toteutetaan yhdessä perheen ja toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden kotihoitoa on mahdollista saada ennaltaehkäisevänä perhetyönä, lastensuojelun perhetyönä ja tilapäisenä, kertaluonteisena lapsiperheiden kotipalveluna. Perhetyötä käytetään lastensuojelulain 34 mukaisena avohuollon tukitoimena, joka perustuu lastensuojelun sosiaalityöntekijän yhdessä asiakasperheen ja perhetyöntekijöiden kanssa laatimaan suunnitelmaan. Asiakkaaksi tuleminen tapahtuu lastensuojelun sosiaalityöntekijän kautta. Lastensuojelun perhetyö on perheelle maksutonta. Tilapäisenä, kertaluonteisena palveluna lapsiperheiden kotipalvelua voi saada, kun perheen tilanne edellyttää ammattihenkilön apua ja tilapäinen palvelu on mahdollista järjestää. Tilapäisessä palveluntarpeessa asiakas ohjataan ensisijaisesti saamaan apua yksityisiltä palveluntuottajilta, esim. tilapäisesti sairaan lapsen hoitoon tai muuhun tilapäiseen lastenhoidon tarpeeseen. Heinävedellä työskentelee kotihoidossa yksi perhetyöntekijä. Perhetyössä asiakastapaamiset ovat säännöllisiä ja asiakassuhteet yleensä pitkäkestoisia. Tavallisimmin neuvolat ja sosiaalityöntekijä ohjaavat perheet perhetyön pariin, mutta perheet voivat ottaa yhteyttä suoraan myös perhetyöntekijään. 2.6 Erityispalvelut Puhe-, toimintaterapia- ja psykologipalvelut kunta ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluihin pääsee neuvolan ja kouluterveydenhuollon ohjaamana, lisäksi perheneuvolaan voi asiakkaaksi ohjata myös lapsiperheiden sosiaalityöntekijä. Perheneuvolan työntekijät työskentelevät Heinävedellä keskimäärin yhden työpäivän kuukaudessa ja puhe- ja toimintaterapeutti erillisen sopimuksen mukaan. Heinäveden kunta ostaa yksityisen psykiatrin palveluja aikuisille. Psykiatrin palveluihin pää-

10 see mielenterveysneuvolan kautta. Lapset ja nuoret saavat psykiatrin palvelut erikoissairaanhoidosta. 9 Kunnassamme on koulutettu henkilöstöä kriisityöhön; ryhmä saadaan koottua aina tarpeen vaatiessa. Erikoissairaanhoito tapahtuu Joensuussa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaali-palvelujen kuntayhtymän sairaalassa ja erillisellä maksusitoumuksella tarpeen mukaan muualla. Vuonna 2008 tehtyyn ennaltaehkäisevään päihdesuunnitelmaan on koottu kuntamme ennaltaehkäisevä päihdetyö. Päihdepalveluja saa Varkauden A-klinikalta, terveyskeskuksen vuodeosastolta (katkaisuhoito) ja mielenterveysneuvolastamme.. Raskaana olevien päihdenaisten ja vastasyntyneiden lasten päihdeäitien hoito tapahtuu Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sairaalassa. Laitosmuotoista päihdekuntoutusta hankitaan ostopalveluna eri palveluntuottajilta. Vammaispalvelulain mukaisina palveluina saa kaksi lasta tulkkipalveluja ja yhdellä alle 18- vuotiaalla lapsella on henkilökohtainen avustaja. Kehitysvammahuollossa työskentelee avohuollon ohjaaja, lisäksi kehitysvammaisten lasten ja nuorten erityispalveluja hankitaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Sovittelu ry on perustettu vuonna 1990 tuottamaan rikosasioiden sovittelupalvelua eteläsavolaisten kuntien tarpeisiin. Yhdistys järjestää rikos- ja riita-asioiden sovittelua Itä-Suomen lääninhallituksen kanssa solmitun palveluntuottamissopimuksen mukaisesti Etelä-Savon ja Varkauden alueiden kuntalaisille. Rikosseuraamuslaitoksen Savonlinnan yksikkö vastaa mm. ehdonalaisen rangaistuksen saaneiden nuorten valvonnasta. Oikeuden pyytämät henkilötutkinnat nuorista rikoksentekijöistä laatii lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Heinäveden osalta sovittelussa on ollut vuonna 2008 rikoksesta epäiltyjä 12 ja asianomistajina 14. Vain yhdessä sovittelussa rikoksesta epäiltynä on ollut alle 21-vuotias. Henkilötutkintoja oikeudelle laadittiin vuonna 2009 kahdesta nuoresta. 2.7 Sosiaalityö Kunnassamme työskentelee kaksi kelpoisuusehdot täyttävää sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa lapsiperheiden sosiaalityöstä, lastensuojelusta ja lastenvalvojan tehtävistä ja toinen aikuissosiaalityöstä, päihdetyöstä ja vammaispalveluista. Lastensuojelusta vastaavalla työntekijällä on erikoistumisopintoja vaativaan lastensuojelutyöhön, voimavarasuuntautuneisiin asiakastyön menetelmiin sekä palveluohjaukseen. Ehkäisevässä lastensuojelussa ja lastensuojelutyöntekijän työparina työskentelee myös kouluterveydenhoitaja, jonka työajasta 30% on käytettävissä em. työhön. Toimeentulotukipäätökset on pystytty pääsääntöisesti tekemään 7 vrk:n määräajassa. Toimeentulotukiasioiden yhteydessä asiakkaille annetaan tarvittaessa myös talousneuvontaa ja ohjausta talousja velkaneuvojan luo. Esim. ylivelkaantuneiden perheiden tilanteen parantamiseksi on tehty merkittävää yhteistyötä seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty lastensuojelullisin perustein, koska varsinaiset lastensuojelun avohuollon määrärahat ovat vähäiset. Tuki on ollut asumisen tukemista, harrastustoiminnan tukemista, lomaavustusta jne. Yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve selvitetään tekemällä lastensuojelun tarpeen arviointi. Heinävedellä lastensuojelun tarpeen arviointiin on koulutettu molemmat sosiaalityöntekijät, kouluterveydenhoitaja ja palveluohjaaja, joka tekee myös osittain perhetyötä. Arviointi tehdään yleensä parityönä ja se sisältää myös lasten tapaamisia. Mikäli lapsi ja perhe on lastensuojelullisen tuen tarpeessa, lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii yhdessä lapsen ja perheen sekä muiden keskeisten tahojen kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelman.

11 Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat mm. neuvonta, tilanteen selvittely, palveluohjaus, taloudellinen tukeminen, harrastusten tukeminen, ohjaus perheneuvolaan tai muihin palveluihin, läheisverkoston aktivointi, perhetyö, tukiperhetyö ja avohuollon sijoitus kodin ulkopuolelle. 10 Kokoaikainen perhetyöntekijä on lapsiperheiden käytössä ja hän tekee ennalta ehkäisevää sekä korjaavaa lastensuojelutyötä. Työ on perheiden arjessa auttamista, vanhemmuuden tukemista sekä lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Perhetyöntekijällä on lähihoitajan koulutuksen lisäksi lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Sijaishuoltoa järjestetään tapauskohtaisesti joko perhehoitona, perhekotihoitona tai laitoshoitona. Kunnassa on käytettävissä muutamia perheitä, joihin lapsen voi tarvittaessa sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon. Ammatillista perhekotihoitoa tai laitoshoitoa ostetaan tarpeen mukaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona sijoituksen jälkeen järjestetään vuotiaille nuorille esim. taloudellista tukea ja muuta tukea itsenäisen elämän toteutumiseksi (mm. apua asunnon hankinnassa, opiskelussa tai työllistymisessä). Kunnassa on käytössä turva-asunto. Varsinaiset turvakotipalvelut ostetaan tarvittaessa lähikunnista. 2.8 Seudulliset palvelut ja hankkeet Sosiaalipäivystyspalvelut on järjestetty maakunnallisesti. Joensuussa työskentelevät sosiaalipäivystäjät antavat palvelujaan virka-ajan ulkopuolella mm. Joensuun kaupungille ja lähikunnille. Päivystävä sosiaalityöntekijä antaa mm. puhelinneuvontaa tai saapuu tarvittaessa itse paikalle. Sosiaalipäivystäjän tehtäviin kuuluu mm. perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet, kiireelliset lastensuojeluasiat ja päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvät tilanteet. Sosiaalipäivystykseen tehtiin vuonna 2009 kolme yhteydenottoa Heinävedeltä. Heinäveden sosiaali- ja terveystoimi on mukana useissa seudullisissa hankkeissa, joiden tavoitteena on kehittää lasten kanssa tehtävää työtä. Vuosina Etelä-Savon sosiaalityön ja varhaisen tuen kehittämisyksikkö on järjestänyt runsaasti koulutusta lastensuojelun tarpeen arvioinnissa sekä ollut mukana tiedottamassa uudesta lastensuojelulaista mm. Heinäveden terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työntekijöille. Heinävesi kuuluu myös vuosina toteutettavaan lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeeseen Itä- ja Keski-Suomessa (Kaste-hanke). Vuonna 2009 päättyi kaksivuotinen, seudullinen lähisuhdeväkivalta-projekti(seula), jonka tavoitteena oli lähisuhdeväkivallan tunnistaminen, asian puheeksi otto ja auttamispolkujen kirjaaminen. Päihdehuollossa on käynnissä hankkeita, joiden tavoitteena on päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Valma-projektissa on mm. tehostettu työskentelyä, jossa katkaisuhoitopotilasta motivoidaan ja ohjataan jatkohoitoon. Lisäksi Heinävesi on mukana KiipIt hankkeessa, jossa projektityöntekijä tapaa säännöllisesti päihdekuntoutujaa ja ohjaa mm. arjen toiminnoissa. Sivistystoimi on mukana seudullisessa KELPO hankeessa ( tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta), joka on päättymässä 2010 loppuun, mutta siihen on haettu jatkorahoitusta. Samoin olemme mukana oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa v KiVa Koulu on uusi kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jossa Kirkonkylän ja Rummukkalan koulut aloittivat lukuvuonna ja yläkoulu pääsi siihen mukaan syksyllä Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Seurakunnalla on kerhotoimintaa kirkonkylässä, Karviossa ja kyläkouluilla. Tarkemmin tietoa toiminnasta löytyy seurakunnan kotisivuilta osoitteesta

12 Heinävedellä toimii aktiivisia lasten ja nuorten monipuolista harrastustoimintaa järjestäviä järjestöjä, joista löytyy tietoa Heinäveden kunnan kotisivulta linkistä järjestöt. Mannerheimin lastensuojeluliiton Heinäveden paikallisyhdistys järjestää tapahtumia lapsille ja lapsiperheille sekä järjestää perhekahvilatoimintaa lapsiperheille LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 3.1 Lastensuojeluilmoitukset 2009 Vuoden 2009 aikana sosiaalityöntekijät vastaanottivat 37 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 24 perhettä ja 34 eri lasta. Ilmoituksista suurin osa tuli poliisilta tai hätäkeskuksesta, muutamia ilmoituksia saapui terveydenhuollosta ja koulutoimesta. Myös vanhemmat tai nuoret itse hakivat lastensuojelun palveluja. Ilmoitusten syynä olivat mm. puutteet lapsen hoidossa ja huolenpidossa, vanhempien jaksamattomuus, vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat, perheessä esiintyvä lähisuhdeväkivalta ja lapsen oma päihteiden käyttö/ mielenterveyden ongelma ja rikoksilla oireilu. 3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys Uusi lastensuojelulaki velvoittaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän laatimaan lastensuojeluilmoituksen saavuttua lastensuojelutarpeen selvityksen. Ilmoituksista n. 60% oli sellaisia, joissa lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon ei ryhdytty, sillä tarvittavat tukitoimet oli järjestetty muualla, esim. päihdetyössä tai mielenterveys-palveluissa. Jos kyseessä oli yksittäinen tapahtuma, esim. poliisi oli takavarikoinut nuorelta olutpullon, riitti yhteydenotto nuoreen ja vanhempiin, jolla varmistettiin, että asia oli otettu kotona puheeksi nuoren kanssa. Muutamissa tapauksissa oli riittävää keskustelu, neuvonta tai ohjaus muihin palveluihin. Kevyempi tai raskaampi lastensuojelutarpeen selvitys tehtiin n. 40 %-50%:lle lapsista ja nuorista, joista oli tehty uusi lastensuojeluilmoitus. Asiakkuus on jatkunut kaikilla niillä, joille on tehty selvitys. 3.3 Avohuolto Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli Heinävedellä vuonna ,9% vuotiaista. Vastaava luku Etelä-Savon maakunnassa oli 5,9%. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on lisääntynyt vuosina sekä Heinävedellä että Etelä-Savossa. Noin 80 %:lle lastensuojelun asiakkaana oleville perheille, lapsille ja/tai nuorille on tehty lastensuojelulain mukainen asiakassuunnitelma, johon on kirjattu lapsen ja perheen kanssa sovitut tukitoimet. Avohuollon tukitoimina on käytetty neuvontaa, tilanteen selvittelyä, palveluohjausta, taloudellista tukemista, harrastusten tukemista, ohjausta perheneuvolaan tai muihin palveluihin, perhetyötä, avohuollon sijoituksia, tukiperhetyötä ja läheisverkoston aktivointia. Sopimukseen perustuvaa tukiperhepalvelua on saanut v kuusi lasta. Tukiperhetoiminnasta kiinnostuneiksi perheiksi on ilmoittautunut n. kahdeksanperhettä/henkilöä, mutta toimintaan sitoutuneita tukiperheitä/henkilöitä tarvitaan yhä lisää. Avohuollon tukitoimena on perhehoitoon v sijoitettu yksi nuori. 3.4 Sijaishuolto Heinävedellä ei ollut huostaanotettuna yhtään lasta vuonna Etelä-Savon maakunnassa huostaanotettuina oli 0,8% 0-17 vuotiaista. Heinävedellä sijoitettiin kiireellisesti vuonna 2008 kaksi

13 12 lasta; sijoitusten syynä oli epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä. Vuonna 2009 kiireellisiä sijoituksia ei tehty. 3.5 Jälkihuolto Jälkihuollossa oli vuonna 2009 kaksi vuotiasta nuorta. Heille on tehty lastensuojelulain mukainen jälkihuoltosuunnitelma, jossa tukitoimina ovat taloudellinen avustus opiskeluun, harrastuksiin ja itsenäistymisvarojen myöntäminen lastensuojelulain mukaisesti. 3.6 Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset ja oikeudelle annettavat selvitykset Sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on vahvistettu vuonna 2009 yhteensä 30 kappaletta. Elatussopimuksia on vahvistettu samoin 30 kappaletta. Oikeudelle on tehty vuonna 2009 yksi olosuhdeselvitys lasten huoltoon liittyvässä asiassa. 3.7 Ottolapsineuvonta Ottolapsineuvontaa on hakenut vuonna 2009 yksi perhe. Se on järjestetty ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry:n kautta. II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA 4. Keskeiset painopistealueet, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet Heinäveden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeiset painopistealueet ovat: 1. Ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen 2. Kaikissa palveluissa ja päätöksissä huomioidaan lasten etu -lasten ja nuorten mielipiteen kuuleminen heitä koskevissa asioissa -lasten huomioiminen myös aikuisille suunnatuissa palveluissa (mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut) 3. Vanhempien, huoltajien ja muiden lapsen kasvatuksesta ja hoidosta vastaavien henkilöiden tukeminen 4. Verkostotyö ja moniammatillinen yhteistyö 5. Henkilöstön riittävyys ja ammattitaito - työolosuhteista ja työhyvinvoinnista huolehtiminen - täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen Eri toimialojen tärkeimmät kehittämistavoitteet ja konkreettiset toimet suunnitelmakaudella ovat: Huoli otetaan puheeksi lapsen ja huoltajien kanssa mahdollisimman varhain ja sen työntekijän toimesta, joka huolen havaitsee. Palveluissa huomioidaan koko perhe Eri viranomaisten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä kehitetään ja lapsi sekä huoltajat otetaan entistä enemmän mukaan yhteistyöhön Noudatetaan eri toimia koskevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja suosituksia (esim. äitiys- ja lastenneuvolatyö, kouluterveydenhuolto, yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu) Vertaistukea vahvistetaan

14 13 Oppilashuoltotyötä ja koulun sosiaalityötä vahvistetaan Perhetyön riittävyys varmistetaan Nuorisotilat saadaan nuorison käyttöön ja ohjattu toimintaa järjestetään Päiväkoti saadaan alle esiopetusikäisten käyttöön Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia ja resurssit niiden järjestämiseen ja kehittämiseen turvataan Kehittämistyö turvataan ensisijaisesti osallistumalla hankkeisiin ja varmistamalla, että työntekijöillä on riittävästi työaikaa kehittämishankkeisiin osallistumiseen ERI TOIMIALOJEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA KONKREETTISET TOIMET VUOSILLE Toimiala Kehittämistavoitteet vuosille Neuvola - Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa noudatetaan voimaantullutta asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta - terveysneuvontaa lisätään ja hyvä rokotuskattavuus ylläpidetään - vanhemmuutta tuetaan ja perheen omia voimavaroja vahvistetaan sekä vertaistukea lisätään - lasta ja perhettä koskeva huoli otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa Konkreettiset toimet - turvataan terveydenhoitajien ja lääkärien riittävyys, jotta neuvolatarkastukset voidaan tehdä asetuksen mukaan ja neuvolan vastaanottoaika/perhe on riittävän pitkä - ongelmien varhainen havaitseminen/puheeksiotto varmistetaan käyttämällä apuna haastattelu- ja kyselylomakkeita mm. vanhemmuudesta, jaksamisesta, päihteidenkäytöstä ja lähisuhdeväkivallasta - vanhempainiltoja järjestetään eri ikäryhmille vähintään 2 x vuodessa - kotikäyntien määrää lisätään - koko perheen yhdessä tekemien neuvolakäyntien määrää lisätään - ns. huoliperheiden käyntejä neuvolassa/kotikäyntejä lisätään ja käynneille pyydetään mukaan tarvittaessa muita lapsen/perheen kanssa työskenteleviä ammattilaisia (esim. varhaiskasvatuksesta, perhetyöstä, sosiaalityöstä) Varhaiskasvatus - lasta ja perhettä koskevan huolen havaitseminen/puheeksiottaminen varhaisessa vaiheessa - henkilöstölle järjestetään koulutusta mm. huolen puheeksiotosta ja haastavan lapsen/perheen kohtaamisesta

15 Koulutoimi ja kouluterveydenhuolto - työnjakoa eri työntekijöiden kesken selkeytetään ja huolehditaan ammattitaitoisen henkilöstön riittävästä määrästä - huolehditaan henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä - päiväkoti tulee alle esikouluikäisten käyttöön ja päiväkodissa työskentelee päivähoitoasetuksen mukainen henkilöstö - tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus- ja tukimuotoja vahvistetaan ja kehitetään - huolehditaan opettajien ja avustajien riittävyydestä sekä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä - oppilasta koskeva huoli havaitaan/ otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa - oppilashuoltotyöryhmien toimintaa kehitetään - kouluterveydenhuollossa noudatetaan voimaantullutta asetusta 14 - laaditaan lapsihavainnointi-lomake ja se otetaan käyttöön varhaiskasvatuksessa - varmistetaan, että erityislastentarhanopettajan ammattitaito on käytettävissä koko varhaiskasvatuksen sektorilla - osallistutaan kehittämishankkeisiin (mm. Kelpo, Kastehanke) - kannustetaan työntekijöitä täydennysja pätevöittämiskoulutuksiin (esim. lastenohjaajakoulutukset työn ohessa) - uusien koulurakennusten valmistuttua esiopetus siirtyy koulujen tiloihin - kehitetään mm. joustavien ryhmittelyjen käyttöä, pyritään pieniin ryhmäkokoihin ja lisätään tukiopetuksen käyttöä - koulukerhotoiminta vakiinnutetaan pysyväksi toiminnaksi - osallistutaan kehittämishankkeisiin (Kelpo/Kiva-koulu) - opettajien ja avustajien monipuolisesta täydennyskoulutuksesta huolehditaan - opettajien valmiuksia huolen puheeksiottoon parannetaan mm. koulutuksilla ja esim. huolilomakkeen käytöllä - oppilashuoltotyöryhmät säännöllisiksi jokaisella koululla ja oppilashuoltoryhmille laaditaan toimintasuunnitelma - turvataan kouluterveydenhuollon työntekijäresurssit, jotta kouluterveydenhuollosta annetun asetuksen tavoitteet ja sisältö toteutuu - ongelmien varhaista havaitsemista/puheeksiottoa kouluterveydenhuollossa parannetaan käyttämällä apuna haastattelu- ja kyselylomakkeita (mm.päihteidenkäyttö, masennus-

16 15 seula, lähisuhdeväkivalta) - lisätään oppilaille ja perheille suunnattua terveysneuvontaa - - kouluterveydenhoitajan osuutta terveystiedon opetuksessa lisätään - koulun sosiaalityötä vahvistetaan Nuorisotyö - nuorten tukeminen ns. matalan kynnyksen periaatteella - nuorta koskevan huolen havaitseminen/puheeksi-ottaminen varhaisessa vaiheessa - tarjotaan nuorille monipuolisia ja päihteettömiä vapaaajanviettotapoja - osa kouluterveydenhoitajan työajasta suuntautuu jatkossakin ehkäisevään lastensuojelutyöhön - lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja kouluterveydenhoitajan parityöskentely jatkuu - riittävät resurssit nuorisotyöhön - laadukkaita ja päihteettömiä tapahtumia järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (esim. kalastusleirit, kesäleirit ja toimintapäivät, bänditapahtumat) - päihde- ja liikennekasvatusta järjestetään yhdessä koulujen kanssa - nuorisotilat saadaan nuorisotyön käyttöön uuden koulurakennuksen valmistuttua ja nuorisotilojen varustusta lisätään - nuorten kesätyöleirien järjestämistä jatketaan Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu - perhetyön tunnetuksi tekeminen - lastensuojelun perhetyön osaamisen vahvistaminen - perhetyön sisällön kehittäminen - lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden turvaaminen lapsiperheille - perhetyöstä laaditaan esite ja perhetyöstä kerrotaan mm. infojen/lehtiartikkeleiden avulla - perhetyöntekijä osallistuu lastensuojelutarpeen arviointikoulutukseen - perhetyön suunnitelmalomake uudistetaan - lapsiperheiden kotipalveluun saadaan tarvetta vastaavasti työntekijöitä Sosiaalityö - lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu tulee yhdeksi toimijaksi mah- - lastensuojelutyöstä tiedotetaan ja sitä tehdään tunnetuksi mm.

17 dollisimman varhaisessa vaiheessa, kun peruspalveluissa ilmenee huolta lapsesta ja perheestä - verkostotyötä (mm. moniammatillista yhteistyötä) lisätään ja kehitetään - lastensuojelun avohuollon tukimuotojen käyttöä lisätään ja palveluvalikkoa monipuolistetaan - sijaishuollossa lisätään perhesijoitusten käyttöä koulutusten, tiedotteiden ja lehtiartikkeleiden avulla - toteutetaan paikallinen hanke moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi LapsiKaste hankkeen avulla - ammattitaitoisen perhetyöntekijän palvelut korjaavassa lastensuojelutyössä varmistetaan säilyttämällä vähintään yhden perhetyöntekijän toimi kunnassa - tukiperheiden ja tukihenkilöiden rekrytointia tehostetaan ja työstä maksettavaa hoitopalkkiota ja kulukorvausta korotetaan - osa kouluterveydenhoitajan työpanoksesta suunnataan ehkäisevään lastensuojelutyöhön ja parityöhön lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa - sopivan sijaishuoltopaikan löytämiseksi käytetään seudullisia ja valtakunnallisia palveluja (esim. Essi ry, Etelä-Savon sijaishuoltopankki, Pelastakaa Lapset ry). 16

18 Erityispalvelut - turvataan lasten ja nuorten sekä perheiden erityispalvelujen (mm. perheneuvolapalvelut, neurologinen tutkimus ja kuntoutus, puheterapia- ja toimintaterapia, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, perheterapiapalvelut) saatavuus tarvetta vastaavaksi 17 - kirjataan työnjaon periaatteet mm. perheneuvolan/mielenterveystoimiston ja sosiaalityön/perheneuvolan ja kouluterveydenhoidon/mielenterveysneuvolan/ perheneuvolan kesken - yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavien erityispalvelujen tuloksellisuutta valvotaan esim. kehittämällä lähete- ja seurantajärjestelmiä - varataan riittävästi määrärahoja erityispalvelujen ostamiseen - päihdepoliklinikkapalvelujen saanti omalta paikkakunnalla varmistetaan - päihdehuollon kehittämishankkeissa huomioidaan erityisesti nuoret ja lapsiperheet Ev.lut. seurakunta - seurakunnan lapsi- ja perhetyötä kehitetään ja lisätään - srk:n nuoriso-ohjaaja ja lastenohjaajat aloittavat perheiden yhteisten puuhailtojen järjestämisen ja toiminnan lisäämisen - aloitetaan yhteistyö kunnan perhetyöntekijän kanssa perheleiritoiminnan käynnistämiseksi III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 5. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 5.1 Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään perusturvalautakunnassa ja sivistyslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja sen jälkeen kunnanvaltuustossa, joka antaa suunnitelman toimeenpantavaksi eri hallintokunnille. Siellä se käsitellään ja päätetään sen toimeenpanemisesta ja vastuuhenkilöstä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten toteutuminen selviää tilinpäätöksen jälkeen. Toteutumisen tarkastaa kunnanhallitus ja edelleen kunnanvaltuusto vuosittain lautakuntien antamien selvitysten pohjalta, sillä niille kuuluu valvontavastuu suunnitelman toteutumisen onnistumisen. Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua, jossa otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet ja/tai toteutumattomat kehittämisehdotukset. Talousarvioon varataan riittävät resurssit, jotta seuraavana vuonna suunnitelman toteutuminen onnistuu. Tarkastuslautakunnalla on myös vastuu viime kädessä valvoa suunnitelman toteutumista. Kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, se julkaistaan Heinäveden kunnan www- sivuilla ja asiasta tiedotetaan kuntalaisille lehdistön kautta.

19 18

20 19 LIITTEET Liite 1. Arki- ja kokemustiedon kyselylomake lasten ja nuorten vanhemmille/huoltajille Taustakysymykset Vastaajan sukupuoli nainen mies Vastaajan ikä alle yli 40 Vastaajan äidinkieli Suomi Ruotsi Muu äidinkieli: mikä? Vastaajan työllisyystilanne Opiskelija Osa-aikatyössä Kokopäivätyössä Työtön työnhakija Perhe- tai hoitovapaalla Eläkkeellä Perheemme on Ydinperhe Yksinhuoltajaperhe Uusperhe Sateenkaariperhe Perheen lasten määrä yli 5 Lasten iät Valitse tarvittaessa useampi vaihtoehto Alle 3 vuotta Yli 18 vuotta Perheen toiminta Kuinka usein syötte yhdessä koko perheen kanssa (samassa asunnossa/ kodissa asuvat perheenjäsenet) Joka päivä Muutaman kerran viikossa Satunnaisesti Emme koskaan

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ 1 JOHDANTO 2 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Aila Puustinen,, Suomen Kuntaliitto Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

- 1 - Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina.

- 1 - Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Uuden 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisia tavoitteita viedään eteenpäin mm. varhaiskasvatussuunnitelmia ja lasten ja vanhempien osallisuutta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot