Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Transkriptio

1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

2 2 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 5 3 VÄESTÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 5 4 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT LÄÄKEHUOLTOKESKUS VÄLINEHUOLTO LOGISTIIKKA TIETOJÄRJESTELMIEN JA POTILASTIETOREKISTERIN TOIMIVUUS JA YHTEISKÄYTTÖ Yleistä Sähköinen asiointi Toiminnanohjaus ja logistiikka Yhteistyö HUS-ervassa KUNTOUTUS 14 5 PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ 16 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA SEN TUEKSI TARVITTAVA TUTKIMUS IKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYYN LIITTYVÄT HANKKEET TUTKIMUSHANKKEET POTILASTURVALLISUUDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMINEN 19 7 MONIAMMATILLINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ 20 8 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ 20 9 KIIREELLINEN SAIRAANHOITO PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT ETELÄ-KARJALASSA SUUN TERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTINEN PÄIVYSTYS HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA TYÖHYVINVOINTI 23

3 11 YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA HANKKEET JA KUMPPANUUSYHTEISTYÖ 24 3 (27) LIITTEET Liite 1: 34 /Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Liite 2: Työterveyshuolto Eksoten alueella

4 4 (27) 1 Johdanto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksote) perussopimuksessa on määritelty, että kuntayhtymästä käytetään nimeä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Parikkala. Piiri järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. Imatra on mukana piirissä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelujen järjestämisvastuun myötä kaikki kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntien tehtävät ovat siirtyneet piirille eli reilusti yli puolet kuntien tehtävistä. Näiden palvelujen tarve sekä niiden tarjoamisen mahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti, jolloin palvelurakenteen ohjaaminen on yhä enemmän erityisammattiosaamista vaativaa. Perussopimuksessa, perustamissuunnitelmassa sekä kunnan ja piirin kanssa vuosittain tehtävässä palvelusopimuksessa määritellään, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan sekä turvataan tilaajan valta ja omistajaohjauksen käyttö. Kunta itse päättää, miten se omistajaohjauksen omassa kunnassaan järjestää. Sosiaali- ja terveyspiirin tulee järjestää maakunnan asukkaiden tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut valtakunnallisesti vertailtuna korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Asukkaat saavat palvelunsa hoitotakuun, sosiaalihuollon palvelutakuun ja muiden säädösten perusteella. Etelä-Karjalan alueella on kaksi terveyskeskusta. Eksoten Etelä-Karjalan terveyskeskukseen kuuluvat kaikki Eksoten jäsenkunnat paitsi Imatra, jolla on oma terveyskeskus. Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen palvelut yhdistyivät alkaen hyvinvointipalveluiksi. Hyvinvointipalvelut koostuvat lasten ja nuorten palveluista, liikunta- ja kulttuuripalveluista, terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvointipalveluita johdetaan sopimusohjausmallin mukaisesti. Palveluiden järjestäminen ja niiden tuottaminen on erotettu toisistaan. Eksoten palvelutuotannon organisaatiossa on neljä vastuualuetta: perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja vanhustenpalvelut, kuntoutus sekä strategiset tukipalvelut. Vastuualueet jakautuvat tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Vastuualueen jakautumisesta tulosalueisiin päättää Eksoten hallitus. Tulosyksiköistä sekä niiden tehtävistä päättää toimitusjohtaja. Terveys- ja sosiaalipalveluja tuotetaan kolmella vastuualueella. Eksoten terveyspalvelut ovat organisoituneet integroidusti piirin toiminnan täysvaltaisesti käynnistyessä ( ) siten, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto muodostavat yhteisen kokonaisuuden, ja niillä on yhteinen johto. Eksotessa on toteutettu vuoden 2014 alussa organisaatiouudistus. Uudistuksella on saatu palvelujen parempaa integraatiota, jota erityisesti kotihoidon kehittäminen ja nykyresursseilla toteutettava lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttävät.

5 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella valtuustokaudelle ( ) on hyväksytty Eksoten hallituksessa joulukuussa (27) 2 Järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta 3 Väestön palvelutarpeen arviointi Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 :n mukaan laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelma tulee hyväksyttää Eksotessa ja se on laadittava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on sovittava Eksoten ja Imatran kaupungin yhteistyöstä. Eksoten ja Imatran on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Suunnitelma koskee myös hoitoon pääsyn toteuttamista ja alueellista yhteistyötä. Suunnitelmassa sovitaan alueellisesta yhteistyöstä ja palveluiden yhteensovittamisesta piirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveysasemien ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Erityisesti arvioidaan laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, lääkinnällisen (toimintakyky) kuntoutuksen ja päivystys- ja ensihoitopalveluiden toiminnallista kokonaisuutta. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palveluiden toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet (Terveydenhuoltolaki 34 ). Järjestämissuunnitelman laatimisesta ja seurannasta vastaa Eksoten terveys- ja vanhuspalvelujen johtaja. Laatimista tukee ja koordinoi integraatioyksikkö. Suunnitelman laatijoiden on yhdessä integraatioyksikön kanssa arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Eksotessa seurannasta vastaa edellä mainittujen lisäksi myös kaikki neljä vastuualuetta. Eksotessa suunnitelman hyväksyy Eksoten valtuusto, Imatralla kaupunginvaltuusto. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta tulevaisuudessa. Ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen selvittämiseksi on Eksotessa laadittu useita selvityksiä. Selvitysten taustalla on käytetty erilaisia ennusteita väestön kehityksestä, tietoja alueen sairastavuudesta sekä erilaista valtakunnallista vertailutietoa. Palvelutarpeen arviointia tehdään myös terveydenhuollon avopalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon osalta. Palvelutarpeen ja saatavuuden arviointia tehdään palveluiden määrän, peittävyyden, laadun, resurssien käytön ja kustannusten näkökulmasta. Tarvearvion taustana palveluverkkoa uudistettaessa käytetään esimerkiksi seuraavia tietoja ja tunnuslukuja: väestön ikärakenne, sairastavuustiedot, Kelan korvattavuustiedot, sairauspäivät, sairastamisindeksi, eläketilastot (erityisesti varhaiset eläkkeet), PYLL-indeksi, työttömyystilastot (erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys), kouluterveyskysely, alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH), RAIarvioinnit, 75-vuotiaille suoritettavat hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja SAS-arvioinnit sekä Imatralla kotona asumista tukevat moniammatilliset kotikäynnit. Lisäksi

6 palveluverkon kehittämisessä hyödynnetään vammaispalvelulain 5 :n mukaisen maakunnallisen suunnitelman seuranta- ja arviointitietoja, joissa huomioidaan ikäystävällisen kunnan kriteereiden toteutuminen. Myös tietojohtamisen mallia hyödynnetään palvelutarpeiden ennustamisessa. 6 (27) Eksoten alueella on noin työssäkäyvää työikäistä. Heidän palveluiden tarpeeseen vaikuttavat yleisen ikärakenteen ja työllisyyden muutosten lisäksi työantajien halu järjestää työntekijöilleen kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa lakisääteisen lisäksi. Kelan korvausjärjestelmän uudistus ja voimaan tullut sairauspäivärahan 90 päivän sääntö lisäävät tarvetta painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään suuntaan. Sairauspäivärahan 90 päivän sääntö edellyttää, että työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä, mikä helpottaa todistusten kirjoittamisen taakkaa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Etelä-Karjalan alueella on useita työterveyshuollon palveluntuottajia, joiden kautta työnantajat voivat hankkia työterveyshuollon palvelut. 4 Kuntien välinen yhteistyö Alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi on Etelä- Karjalassa laadittu maakunnallinen hyvinvointistrategia, joka on tullut voimaan Eksotella on koordinaatiovastuu strategian toimeenpanosta ja seurannasta. Maakuntaan on perustettu hyvinvointityöryhmä, jossa on edustus kaikista alueen kunnista (kuntien hyvinvointivastaavat) sekä edustajat keskeisimmiltä yhteistyötahoilta (järjestöt, koulutus, palo- ja pelastustoimi, poliisi). Tämän lisäksi kaikkiin kuntiin on muodostettu hyvinvointitiimit/hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät, joilla on vastuu kuntakohtaisen hyvinvointitoiminnan toteuttamisesta. Tällä toimintarakenteella toteutetaan lainsäädännön määräämiä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä ja kehitetään sähköistä hyvinvointikertomusta yhteiseksi työvälineeksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi Eksoten neljästä pääprosesseista. Maakunnallista sekä Eksoten sisäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa koordinoi Eksoten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen koordinaattori. Imatralla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kiinteä osa koko kaupungin toimintaa. Vastuuhenkilönä ja koordinaattorina toimii hyvinvointipalveluiden suunnittelija. Etelä-Karjalan väestön perusterveydenhuollosta vastaavat Etelä-Karjalan sekä Imatran terveyskeskukset. Vuonna 2014 Etelä-Karjalan terveyskeskus koostuu 11 asemasta. Näistä kolme on hyvinvointiasemia (Lauritsala, Lemi ja Ruokolahti). Kahdeksan terveysasemaa toimii Lappeenrannan (Armila, Joutseno ja Sammonlahti), Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien alueella. Terveydenhoitajan kiinteitä vastaanottopisteitä on kolme. Näiden lisäksi Mallu-auto toimii liikkuvana hyvinvointiasemana koko maakunnan alueella ja antaa hoitajatasoista palvelua (myös laboratorio- ja suun terveydenhoitopalveluja). Imatralla on Honkaharjussa yksi terveysasema, jonka toiminta on kokonaisuudessaan kaupungin omaa toimintaa. Mansikkalan hyvinvointi- ja sosiaaliasemalla on päivystävän sairaanhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotot sekä laboratoriotoimintaa.

7 7 (27) Eksotessa kansanterveystyö jakaantuu eri tulosalueille organisaation mukaisesti. Työterveyshuolto on yhtiöitetty. Lain mukaista kansanterveystyötä on väestön terveydentilan seuranta, terveyden edistäminen, terveysneuvonta sekä terveystarkastukset, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, päivystys, avosairaanhoito, kotisairaanhoito, sairaalahoito, mielenterveys- ja päihdetyö. Imatralla kansanterveystyö on osa hyvinvointipalveluiden kokonaistoimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä eri palvelualueiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Etelä-Karjalan terveyskeskuksessa asukas voi valita itselleen sopivimman terveysaseman ja suun terveydenhuollon toimipisteen. Asukkaan valitsema palvelupiste ei ole välttämättä oman kotikunnan alueella, vaan se voi sijaita esimerkiksi työssäkäyntipaikkakunnalla tai -alueella. Valinnan voi tehdä myös yksittäisen käynnin osalta. Myös kuvantamis- ja laboratoriopalvelun palvelupisteen voi Eksoten alueella valita vapaasti ja käyntikohtaisesti. Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärien tekemää tutkimusta tai hoitoa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Terveyskeskuksen toimintamallina on alueellinen tiimimalli sekä omahoitajajärjestelmä. Jokaiselle pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle on nimetty omahoitaja, joka toteuttaa potilaan hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa yhdessä lääkärin kanssa, lääkäri-hoitaja -työparimallin mukaisesti. Kaikilla maakunnan terveysasemilla järjestetään arkipäivisin virka-aikaan sekä kiireellistä että kiireetöntä hoitoa. Maakunnan terveys- ja hyvinvointiasemilla järjestetään vaihtelevalla valikolla kaikki tai osa seuraavista perusterveydenhuollon palveluista: Lääkäri- ja hoitajavastaanottotoimintaa Asiantuntijahoitajien ja -terapeuttien vastaanottoa ja joitakin kuntoutuspalveluja Hyvinvointiasemilla annetaan palveluneuvontaa, lisäksi tarjolla on sähköisten palvelujen (mm. Hyvis) käyttömahdollisuus, tarvittaessa ohjattuna. Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola toteutetaan lähipalveluina, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Toimintaa ohjaa asetuksen 338/2011 pohjalta tehty toimintaohjelma sekä muut toimintaan liittyvä lait ja asetukset. Suun terveydenhuolto (hammaslääkäri-ja suuhygienistivastaanotot) Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia Mielenterveyspalvelujen avohoitoa ja sosiaalitoimen palveluja Kotihoitoa Ympärivuorokautisen pitkäaikaisen hoivan hoitaja- ja lääkäripalveluja Eksotessa ollaan rakentamassa yhteyskeskusta palveluiden helpomman saavutettavuuden takaamiseksi. Imatralla ajanvaraus sekä hoidon tarpeen arviointi tapahtuu keskitetysti puhelimitse hoitoarvion kautta.

8 8 (27) Koko maakunnan tarpeisiin mukautettu hoidon porrastus ja hoitavien tahojen yhteistyö tukee oikea-aikaista ja riittävää hoitoa tarkoitukseen nähden oikeassa paikassa. Tavoitteena on kehittää avopalveluita ja tukea potilaiden pärjäämistä omassa asuinympäristössään. Vuonna 2012 Etelä-Karjalan maakunnan alueelle laadittiin maakunnallinen yhteistoimintamalli eri uhkamalleja varten. Toimintamallissa on huomioitu maakunnan kaikki kunnat sekä eri yhteistoimintatahot, joihin kuuluvat myös Eksote ja Imatra. Jos jokin uhka Etelä-Karjalassa koskettaa vain terveydenhuollon sektoria, muodostetaan tilanteen mukaan tarvittavia ohjaus- ja työryhmiä, joissa on tarvittavat edustajat kummastakin organisaatiosta. Maakunnallisen toimintamallin lisäksi Eksoten sekä Imatran sosiaali- ja terveydenhuollolla on omat valmiussuunnitelmansa, joiden mukaisesti kumpikin organisaatio toimii normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon yhtymäkohdat ja yhteistyömahdollisuudet. Eksoten valmiussuunnitelma koostuu yleisestä osasta ja vastuualueiden osioista. Lisäksi joitakin valmiuden ja varautumisen elementtejä täydennetään kiinteistökohtaisilla pelastussuunnitelmilla. Imatran valmiussuunnitelman rakenne on vastaava. Valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on taata mahdollisimman vakaa ja häiriötön palvelutaso niin normaaliolojen pienissä häiriötilanteissa, erityistilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Perusperiaatteena on, että edellä mainitut tilanteet hoidetaan normaaliolojen organisaatiolla ja vastuilla niin pitkään, kuin se vain on mahdollista. Kokonaisturvallisuus syntyy eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyönä. Maakunnassa keskeisesti turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat EU:n ja Suomen ulkoraja, Lappeenrannan ja Imatran alueelle keskittyvä metsäteollisuus sekä alueen rautatiet ja maantiet, Saimaan sisävesisatamat ja lentokenttä Lappeenrannassa, jotka ovat merkittäviä tavara-, kemikaali- ja henkilöliikenneväyliä. Maakunnan alueella on myös paljon vesistöjä sekä vesiliikenneväyliä mm. Saimaan kanava. 4.1 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Eksoten tukipalveluissa laboratoriokeskus huolehtii kaikista kliinisen kemian, mikrobiologian ja patologian näytteiden tutkimisesta sekä näytteenotosta Eksoten ja Imatran alueella. Kliinisen kemian laboratorion näytteenottopisteitä on monien terveys- ja hyvinvointiasemien yhteydessä, Lönnrotinkadun erityispisteessä sekä alueen sairaaloissa. Vuonna 2015 otetaan lisäksi käyttöön liikkuva näytteenottopalveluauto Malla. Tutkimusten tekemistä on keskitetty yhteisesti sovitulla tavalla keskussairaalan, Honkaharjun ja Parikkalan sairaaloiden laboratorioihin. Suurimmilla terveysasemilla tehdään päivystysluonteista diagnostiikkaa. Laboratoriokeskuksella on erityisvastuualueyhteistyön mukaisesti sopimus HusLabin kanssa ostopalvelunäytteistä, joita ei voida paikallisesti tehdä. Useissa erikoistutkimuksissa noudatetaan valtakunnallista linjausta käyttämällä yhdessä sovittuja tutkimuskeskuksia. Alueen verikeskus ja kliinisen mikrobiologian ja patologian laboratoriot sijaitsevat keskussairaalassa. Eksoten alueella tuotettiin yli 1,5 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuonna Laboratoriotietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Tietotekniikkaa hyödyntämällä vastaukset siirtyvät potilaskertomus- sekä toiminnanohjausjärjestelmään. Myös joukkopapa- ja INR-vastaukset voidaan välittää tekstiviestillä, e-kirjeellä tai suojatulla nettiyhteydellä suoraan kansalaiselle. Vieritestauksen koordinointiin on

9 9 (27) perustettu työryhmä, jossa on edustajat laboratorion lisäksi avoterveydenhuollosta ja Imatralta. Vuoden 2014 aikana siirrytään tuottamaan koko Eksoten alueen EKG:t (sydänfilmit) sähköisessä muodossa, joka on yhteensopiva (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin) HUSin kanssa. Näin saadaan konsultaatiot ja tiedonsiirto sekä arkistointi toteutettua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Kuvantamiskeskukseen kuuluvat radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot huolehtivat alan tutkimusten tekemisestä Eksoten ja Imatran alueella. Radiologian yksiköllä on kuvantamisyksiköt keskussairaalassa sekä Armilan ja Honkaharjun sairaaloissa. Perusterveydenhuoltoa palvelevia suppean palvelun röntgeneitä on lisäksi Eksoten pohjoisella ja läntisellä alueella. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot sijaitsevat keskussairaalassa. Radiologian tietojärjestelmään talletetaan kuvat digitaalisesti. Tietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Radiologian yksiköissä tehdään magneetti-, tietokonetomografia-, ultraääni-, varjoaine-, angio- ja natiivitutkimuksia sekä toimenpideradiologiaa. Oman toiminnan ohella käytetään ostopalvelua toiminnan turvaamiseksi mm. keskussairaalan radiologipäivystyksessä, kliinisen fysiologian tutkimuksissa sekä isotooppi- ja neurofysiologian lausunnoissa. Rintasyövän toteamiseksi tapahtuva mammografiaseulonta, kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi tehtävä papakoeseulonta sekä muut tarpeellisena pidetyt seulontatutkimukset järjestetään alueella terveydenhuoltolain ( /1326) 14 :n mukaisesti. Mammografiaseulonnat järjestetään ostopalveluna Eksoten ja Imatran yhteishankintana. Eksoten patologian laboratorio toteuttaa joukkopapaseulonnat keskitettynä toimintana. Suolistosyöpäseulonnat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Eksoten avoterveydenhuolto koordinoi seulontoja yhdessä Pirkanmaan syöpäyhdistyksen kanssa. Kolonoskopiatutkimukset järjestetään omana toimintana Etelä-Karjalan keskussairaalassa. 4.2 Lääkehuoltokeskus Eksoten lääkehuoltokeskus (sairaala-apteekki) huolehtii keskitetysti Etelä-Karjalan kaupunkien ja kuntien yksiköiden turvallisesta ja tehokkaasta lääkehuollosta. Kumppanuussopimuksen mukaisesti lääkehuoltokeskus huolehtii myös puolustusvoimien alueellisesta lääkehuollosta sekä toimittaa tartuntatautilain mukaisia maksuttomia lääkkeitä alueen yksityisille terveysasemille. Potilaiden kustannusvastuulle kuuluvasta lääkehuollosta vastaavat alueen yksityiset apteekit. Lääkehuoltokeskus vastaa ja valvoo, että lääkkeiden ja lääkkeellisten tuotteiden hankinta, varastointi, valmistus, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu, tutkiminen, hävittäminen sekä niihin liittyvä informointi tapahtuvat turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti toimialueella. Lääkehuoltokeskus vastaa myös lääkkeiden kilpailuttamisesta sekä peruslääkevalikoiman laadinnasta yhdessä Eksoten lääkeneuvottelukunnan kanssa. Peruslääkevalikoiman lähtökohtana on kustannustehokas, tarkoituksenmukainen ja ennen kaikkea turvallinen lääkehoito. Eksoten peruslääkevalikoima on nelivuotinen ( ). Hinnoittelumekanismit on määritelty siten, että ne mahdollistavat markkinatilanteen tehokkaan seurannan. Nelivuotinen hankintakausi parantaa lääkitysturvallisuutta vähentämällä tarpeetonta lääkenimikkeiden vaihtuvuutta. Erityisvastuualueiden (erva) yhteishankinnat arvioidaan tapauskohtaisesti.

10 4.3 Välinehuolto 4.4 Logistiikka 10 (27) Lääkehuoltokeskuksessa tehdään laajamittaista ja vaativaa lääkevalmistusta, lääkkeiden käyttökuntoon saattamista (esim. solunsalpaajat) sekä potilaskohtaista annosjakelua. Kiinteiden lääkemuotojen potilaskohtainen annosjakelupalvelu soveltuu hyvin pitkäaikaispotilaille. Jatkossa selvitetään palvelun soveltuvuus lyhytaikaisemmille potilaille. Avopalveluiden lääkeannosjakelu toimii yksityisapteekkien kautta. Imatralla annosjakelupalvelu kattaa koko pitkäaikaishoidon, tehostetun palveluasumisen ja osan kotihoidon asiakkaista. Etelä-Karjalan keskussairaalassa on otettu käyttöön konsultaatiopohjainen osastofarmasiapalvelu. Osastofarmaseutin työnkuvaan kuuluu lääkehoidon arviointi, kotiutuvan potilaan lääkehoidon ohjaus, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus. Toiminta on parantanut potilaiden lääkehoidon turvallisuutta sekä laatua. Toiminnan alueellista laajentamista selvitetään. Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuolto antaa välinehuoltopalveluja keskussairaalan hoito- ja tutkimusyksiköille ja osalle Lappeenrannan perusterveydenhuollon toimipisteistä. Sterilointi on keskitetty välinehuoltokeskukseen. Muut välinehuoltoprosessin toiminnot suoritetaan tapauskohtaisesti joko välinehuoltokeskuksessa tai asiakasyksiköissä. Välinehuoltajista noin puolet työskentelee välinehuoltokeskuksen ulkopuolella, kuudessa keskussairaalan yksikössä. Eksoten ulkopuolisena asiakkaana ovat Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n Kahilanniemen ja Joutsenon toimipisteet. Muualla Eksoten alueella välinehuoltotoiminta on perusterveydenhuollon osalta resursoitu ja hallinnoitu hajautetusti. Eksoten suun terveydenhuollon välinehuolto toimii osittain keskitettynä alueen terveysasemilla. Laitekannan vanhentuessa tullaan välinehuolto suun terveydenhuollossa järjestämään keskitetymmin. Imatralla välinehuolto on järjestetty Imatran omana toimintona Honkaharjun sairaalassa. Välinehuolto tuottaa välinehuoltopalvelut kaikkiin Imatran yksiköihin. Välinehuoltoyksikkö tekee yhteistyötä Eksoten välinehuollon kanssa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan välinehuoltopalvelut suositellaan toteutettavasi jatkossa alueellisesti keskitetyn mallin mukaisesti. Eksote on järjestänyt kuljetus- ja varastointipalvelut yhteistyössä kilpailutetun kumppanin kanssa. Hankintalain mukaan kilpailutettu kumppani tuottaa eksotelle kuljetuspalveluja ja tuottaa terminaalissa jakelua hoitotarviketoimituksiin. Lappeenranan kaupungin teknisen toimen alle sijoittuva logsitiikkayksikkö tuottaa eksotelle kuljetuspalvlut Lappeenrannan alueella. Seutureittien perusrunko ja aikataulutus muodostuu Eksoten näytekuljetustarpeiden pohjalta, eksoten ja kumppanin yhteisellä hallinnoinnilla. Etelä-Karjalan keskussairaalan sisäinen logistiikka koordinoidaan jatkossa yhden keskitetyn Seutureittien perusrunko ja aikataulutus muodostuu Eksoten näytekuljetustarpeiden pohjalta, Eksoten ja kumppanin yhteisellä hallinnoinnilla. Etelä-Karjalan keskussairaalan sisäinen logistiikka koordinoidaan jatkossa yhden keskitetyn yksikön kautta ja siinä hyödynnetään kehitettyjä tietojärjestelmiä. Yksikkö hoitaa keskussairaalan logistiikkaa, kuten esimerkiksi tavarakuljetukset, potilaskuljetukset (myös Imatran osalta) sekä potilaille tilattavat ulkopuoliset kuljetukset. Imatran logistiikkaratkaisut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Eksoten logistiikkaratkaisun kanssa siten, että logistiikkakokonaisuus palvelee optimaalisesti maakunnassa toteutettavaa ns. kaksinapaista sote-palveluverkkoratkaisua.

11 11 (27) Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan HYKS-ervaan perustetaan yhteinen hankinta- ja logistiikkatyöryhmä, ja alueella pyritään toteuttamaan yhteishankintoja volyymietujen saavuttamiseksi. Myös tuotekokonaisuuksia pyritään yhdenmukaistamaan ja käytettävää nimikkeistöä standardoimaan. HUS-logistiikka tulee toimiman HYKS-ervan hankintarenkaan yhteishankintayksikkönä. Eksotella hankintoja hallinnoi kaksi hankinta-asiantuntijaa tässä yhteistyöryhmässä. Pääpaino yhteishankinnassa on erikoissairaanhoitopainotteisilla tuotteilla mutta myös mahdollisuuksien mukaan muut terveydenhuollon tarvike-, laite- ja palveluhankinnoilla. Imatra on mukana hankinnoissa Eksoten kanssa tekemänsä hankintayhteistyösopimuksen perusteella erikoissairaanhoidon osalta. Tulevaisuuden logistiikkaa suunniteltaessa tulee huomioida, että Imatra liittynee osaksi Eksotea myös perusterveydenhuollon osalta. 4.5 Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Yleistä Etelä-Karjalan alueella Eksote ja Imatran kaupunki käyttävät terveydenhuollon tietotekniikkapalveluiden tuottamiseen samaa potilastietojärjestelmää (terveyseffica), joka käsittää niin potilashallinnon kuin kliinisen kirjaamisen. Eksote ja Imatra käyttävät samoja järjestelmiä myös kuvantamisen ja laboratoriotoiminnan osakokonaisuuksissa. Eksoten ja Imatran kaupungin potilastietojärjestelmäasennukset ovat omia kokonaisuuksiaan (kumpikin toimii itsenäisenä rekisterinpitäjänä). Aluekatselutoiminnallisuuden kautta sekä Eksotella että Imatralla on olemassa olevan lainsäädännön, lupakäytäntöjen sekä toimintamallien puitteissa mahdollista katsella toisen organisaation hallinnoimaa potilastietoa. Potilastietojärjestelmien käyttö mahdollistetaan tarvittaessa myös mobiilikäyttönä, jolloin potilastiedot ovat liikkuvien yksiköiden, esimerkiksi Mallun tai kotihoidon sairaanhoitajien, käytössä. Sosiaalitoimen osalta Eksotella ja Imatralla on käytössä samanmerkkiset, mutta teknisesti ja organisatorisesti erilliset asiakastietojärjestelmät (sosiaalieffica). Eksote vastaa omasta asiakastietojärjestelmästään ja Imatra vastaa omastaan. Sosiaalitoimen lainsäädäntö ei salli vastaavassa määrin sähköistä tietojenvaihtoa kuin terveydenhuollon tietotekniikkapalveluita reguloiva lainsäädäntö. Järjestelmien kehittämisessä ja versioiden käyttöönotossa pyritään Eksotessa ja Imatralla kuitenkin yhteiseen toimintaan tulevaisuutta varten. Eksoten ja Imatran käytössä myös erimerkkisiä järjestelmiä joissakin kliinisissä toiminnoissa (mm. kotihoidon toiminnanohjaus) sekä hallinnon tukijärjestelmissä (mm. johdon raportoinnissa). Eksote on organisoinut ICT-palveluidensa tuottamisen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Tilaajana toimii Eksoten keskitetty tietohallinto, joka on Eksoten toimitusjohtajan suorassa ohjauksessa. Tuottajana toimii pääsääntöisesti kaksi erillistä inhouse-yhtiötä, Medi-IT Oy (Medi-IT) sekä Saimaan talous ja tieto Oy (Saita). Eksoten osalta terveydenhuollon ICT-palveluiden tuottajana toimii Medi-IT, joka on Eksoten, Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, Keski- Suomen sairaanhoitopiirin, Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän omistama yhtiö. Medi-IT tuottaa

12 12 (27) terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvät palvelut keskitetysti Eksotelle ja Imatralle. Eksote ostaa terveydenhuollon ICT-palvelut, perustietotekniikkaa ja hallinnon tietojärjestelmiä lukuun ottamatta, Medi-IT:ltä. Tietojärjestelmien osalta Medi-IT on annettu vastuu olemassa olevien järjestelmien uusien versioiden käyttöönoton koordinoinnista. Maakunnallisena tavoitteena on, että Eksote ja Imatran kaupunki käyttävät yhdenmukaisia ohjelmaversioita, jolloin voidaan taata yhdenmukainen toiminnallisuus ja toiminta näiden kahden organisaation kesken. Imatran kaupunki täydentää oman tietohallintonsa palveluiden tuotantoa ostamalla soveltuvin osin palveluita Medi-IT:ltä. Uusia toimialajärjestelmiä hankittaessa hankinnat tehdään pääsääntöisesti Medi- IT:n kautta, jolloin samanlaiset järjestelmät voidaan kertahankinnalla saada sekä Eksoten että Imatran kaupungin käyttöön. Perustietotekniikan ja hallinnon tietojärjestelmäpalvelut Eksote ostaa Saitalta, joka on Eksoten, Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan kuntien omistama yhtiö. Voimassa oleva terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa rekisteripitäjyyden siirtämisen Eksoten vastuulle Etelä-Karjalan alueella, kuitenkin niin, että organisaatiot jatkavat erillisinä potilastietojärjestelmän käyttäjinä. Vuosina tehtiin selvitys Imatran potilastietorekisterin siirtäminen osaksi Eksoten potilasrekisteriä. Selvityksessä tuli esille hyötyjä tämän tyyppisen projektin toteuttamisesta suhteessa investointikustannukseen. Yhteinen tekninen ratkaisu olisi mahdollistanut suoraviivaisen tavan liittää Etelä-Karjala yhtenä kokonaisuutena rakenteilla olevaan kansalliseen, Kelan hallinnoimaan earkistoon lainsäädännön määräämissä aikataulupuitteissa. Yhteiseen rekisteriratkaisuun ei kuitenkaan päädytty. Kumpikin toimija on jatkanut täysin erillisinä rekisterinpitäjinään ja liittyvät kansalliseen earkistoon omina kokonaisuuksinaan. Eksote liittyi earkistoon marraskuussa Sähköinen asiointi Eksote on yhteistyössä Medi-IT:n sekä tämän omistajien Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa kehittänyt yhteisen kansalaisten sähköisten sote-palveluiden palvelualustan ( ). Myöhemmin Hyvis.fi -palveluiden kehittämiskonsortioon on liittynyt mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. Myös muutama muu piiri tutkii liittymismahdollisuutta Hyviksen. Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat valinneet Hyvis.fi - alustan yhdeksi kolmesta keskeisimmästä kehitysalueesta SADe-hankkeen puitteissa. Hyvis.fi -alusta on rakennettu kansalliseksi ratkaisuksi, joka toimii maakunnan alueella yhdistävänä tekijä kansalaisen sähköisen asioinnin suhteen. Hyvis.fi:n tämänhetkisiä palvelukokonaisuuksia ovat muun muassa julkinen portaali luotetun hyvinvointitiedon jakamiseen, anonyymi neuvonta, tunnisteinen neuvonta, portaali henkilökohtaisten e-palveluiden käyttämiseen. Näitä ovat kansalaisen ajanvaraus, sähköiset lomakkeet, INR-vastauksien välittäminen Marevan itsesäätelypotilaille, turvallinen viestinvälitys, hoitosuunnitelman välittäminen kansalaiselle ja laboratoriovastauksien välittäminen kansalaisille. Käyttöönotossa on sähköinen OmaTerveys-ratkaisu, jonka kautta kansalaiset voivat syöttää terveystietojaan (esim. vitaalisuureita kroonisten sairauksien hoidossa) terveydenhoidon ammattilaisten tietoon Toiminnanohjaus ja logistiikka Tietologistiikka on Eksotessa järjestetty tietojärjestelmien yhteiskäytöllä sekä siten, että suojattujen yhteyksien avulla jakamalla jaetaan tietoa liikkuviin yksiköihin tai

13 13 (27) potilaalle. Sähköisellä tiedon hallinnalla (asiakkaan ilmoittautumisesta potilastietoon ) päästään tehokkaaseen toimintaan ilman viiveitä. Tietologistiikassa on Eksotessa meneillään useita kehityshankkeita, jotka käyttäjälähtöisesti parantavat ja helpottavat tiedon saantia tai kirjaamista järjestelmiin. Näin päästään tuottamaan hyvinvointia hoitoketjussa entistä tehokkaammin ja kustannustietoisesti. Eksote on kehittänyt toimintansa tueksi prosessipohjaisuuteen perustuvia toiminnanohjausjärjestelmiä ns. räätälöityinä ratkaisuina. Ensimmäinen ja tunnetuin näistä ratkaisuista on SAS- ohjelma. Ohjelma on alun perin Eksoten kehittämä, mutta se on levinnyt järjestelmän ohjelmoineen yrityksen kautta noin kymmenelle eri kuntatoimijalle Suomessa. Vastaavia muita ohjelmia terveydenhuoltoon ovat mm. mielenterveysalueelle toteutetut ADHD-potilaiden hoitoa tukevat prosessit. Eksote on kehittänyt prosessi- ja roolipohjaisen järjestelmän sisäisten ja ulkoisten potilaskuljetusten hallinnointiin. Sisäinen potilaskuljetusjärjestelmä tullaan laajentamaan siten, että se käsittää myös sisäiset materiaalikuljetukset. Eksote tulee toteuttamaan vastaavalla teknologialla uudistuvan oppilashuollonlainsäädännön vaatiman rekisterin yhdessä Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen kanssa. Kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on lainsäädännön mukainen rekisterinpitäjä tälle rekisterille. Eksotessa on käytössä tällä hetkellä yhteinen materiaalihallinnon ja varastohallinnan tietojärjestelmä, Sonet, Lappeenrannan kaupungin kanssa. Eksote on kilpailuttanut nykyaikaisen järjestelmän, joka kykenee merkittävissä määrin tehokkaampaan automaatioon kuin Sonet, tilauksien hallinnointiin, inventaarioon, kulutuksen seurantaan jne. Järjestelmän hankinta ja myöhemmin rakentaminen ja kehittäminen pyritään tekemään niin, että järjestelmä voidaan levittää alueelliseksi tai tulevaisuudessa kytkeä osaksi esimerkiksi HUS- Logistiikan kanssa tapahtuvaa hankintaketjua Yhteistyö HUS-ervassa Voimassa olevan terveydenhuollon lainsäädännön ja sen määrittelemän erva-koordinaation mukaisesti Eksote ja HUS ovat organisoineet useita eri työryhmiä toimintansa koordinoimiseen. Yksi näistä ryhmistä liittyy ICT-yhteistyön koordinoimiseen. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti Eksote ja HUS toteuttivat sähköisen lähete-palauteliikenteen HUS-ervan toiminnan tueksi. Samaa ratkaisua käytetään Eksoten puolelta tiedonsiirtoon yksityisten terveyspalvelutuottajien kanssa. HUS ja Eksote ovat rakentaneet tiedonvaihdon tehostamiseksi integroidun Lync- viestintäratkaisun pikaviestintään, kevyisiin videoneuvotteluihin ja -kokouksiin. Eksote on myös sitoutunut selvittämään Navitas -viitetietokannan käyttöönottamisen mahdollisuudet HUS- yhteistyössä. Tämä liittyy radiologisten kuvien välittämiseen puolin ja toisin. Varsinainen kliininen tieto välitetään kansallisen earkiston kautta. Vuoden 2014 aikana siirrytään tuottamaan koko Eksoten alueen EKG:t (sydänfilmit) sähköisessä muodossa EKG-arkistoon, jonka HUS tuottaa Eksotelle palveluna. Kumpikin toimija toimii rekisterinpitäjä oman toimintansa osalta. Näin saadaan konsultaatiot ja tiedonsiirto sekä arkistointi toteutettua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Eksoten leikkaus- ja anestesia- sekä välinehuollon tietojärjestelmät ovat samanmerkkiset HUSin kanssa. Tämä helpottaa mahdollisesti myöhemmin eteen tulevaa syvällisempää, toiminnallista yhteistyötä.

14 14 (27) HUSin kanssa on alustavasti keskustelu radiologisten kuvien pitkäaikaisen arkistopalvelun ostamisesta HUSilta sen jälkeen, kun HUS on saanut rakennettua arkistoratkaisunsa (XDS) omaan toimintaansa valmiiksi. HUS on esittänyt myös näkemyksensä ensihoidon yhteisen tietojärjestelmän tarpeellisuudesta HUS-ervassa. Tätä keskustelua jatketaan HUS- yhteistyön koordinointiryhmissä. Eksote on esittänyt HUSille pohdittavaksi mahdollisuuden, jossa HUS rupeaisi tuottamaan laboratorioja röntgentietojärjestelmät Eksotelle palveluna. Tätä keskustelua jatketaan HUSyhteistyön koordinointiryhmissä. 4.6 Kuntoutus Terveydenhuoltolain 29 :n mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Vaativa sairaalatasoinen kuntoutus on koko maakunnassa keskitetty Armilan kuntoutuskeskuksen osastolle 3. Osasto palvele myös imatralaisia (toiminnot ovat erikoissairaanhoitoa). Aluehallintovirasto asetti nelivuotiskaudelle Kaakkois-Suomen alueellisen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan. Asiakasyhteistyöryhmä käsittelee yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita ja suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Eksoten edustajina työryhmässä toimii erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen edustajat, lisäksi varajäsenenä on perusterveydenhuollon edustaja. Eksote nimesi Lappeenrannan, Taipalsaaren, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen alueen asiakasyhteistyöryhmään edustajat ajalle Imatran kaupunki perusti paikallisen asiakasyhteistyöryhmän sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ( / 9) vuosille Työryhmä käsittelee myös Eksoten Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan alueen kuntoutuksen asiakasyhteistyön asiakasasioita. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on ollut kunnissa ja kuntayhtymissä tarkastelussa Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annettu laki. Kuntoutusasiain neuvottelukuntaa koskevat säännökset jäisivät kuitenkin voimaan nykyisen Kuntoutusasiain neuvottelukunnan toimikauden päättymiseen 1 päivään lokakuuta 2015 asti. Työvoiman palvelukeskuksissa tehdään aiempaa tiiviimpää työvoimahallinnon, Kansaneläkelaitoksen ja sosiaalityön yhteistyötä, jossa toteutuu myös asiakasyhteistyö, ja tältä osin kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa tarkoitetut lakisääteiset yhteistyörakenteet voidaan poistaa. Nykyisten asiakasyhteistyöryhmien asiakkaat on tarkoitus siirtää yhteiseen käsittelyyn työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaiksi työvoiman palvelukeskuksissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Eksoten, Kansaneläkelaitoksen (Kela), Imatran kaupungin, Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia), työ- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) organisaatioiden kesken luotiin Etelä-Karjalan maakunnallinen kuntoutuksen strategiatyöryhmä. Strategiatyöryhmän tehtävänä on kehittää kuntoutuksen viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja, sopia viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista, huolehtia yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta sekä käsitellä muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita. Lisäksi työryhmän toimeksiantoon sisältyvät maakunnallisen hyvinvointi-

15 15 (27) strategian kuntoutusta koskevien painotusten sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän ja työvoiman palvelukeskuksen roolien selkiyttäminen ja asiakaskeskeisten kuntoutusprosessien edistäminen. Näiden lisäksi on Eksotessa käynnistetty neljän työryhmän työ kartoittamaan alueen kuntoutuksen nykytila ja kehitysehdotukset. Työryhmät ovat: 1. lasten ja nuorten kuntoutus, 2. työikäisten kuntoutus, 3.ikäihmisten kuntoutus ja 4. vaikeavammaisten kuntoutus. Työryhmät ovat olleet moniammatillisia ja niissä on ollut edustajia Eksoten eri vastuualueilta, Kelasta, TE-keskuksesta, TYPistä sekä yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Kuntoutuksen työryhmät ovat jättäneet väliraporttinsa. Työn tuloksia on mahdollista jatkossa hyödyntää kuntoutuksen maakunnallisen yhteistyörakenteen luomisessa Alueellinen apuväline- ja toimintakykykeskus Alueellinen apuväline- ja toimintakykykeskus sekä Eksoten alueen terveysasemat muodostavat toimintakokonaisuuden, jossa on sovittu vastuun- ja työnjaosta. Apuväline- ja asunnonmuutostyöpalvelut järjestetään sekä keskitettyinä että hajautettuina sen mukaan, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisin tapa tuottaa palvelut. Apuvälinekeskukseen on keskitetty pääasiassa erityisosaamista vaativat, esimerkiksi lasten, hengityssairaiden, kommunikoinnin sekä sähköiset liikkumisen apuvälineet, protetisoinnin apuvälineet ja osa asunnonmuutostöistä. Perusapuvälineitä löytyy myös alueen terveysasemilta. Imatralaiset erikoissairaanhoidon potilaat saavat tarvittavat apuvälineensä Eksotelta, muutoin Imatra käyttää Eksoten kilpailuttamia kausisopimuksia. Terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen lisäksi apuvälinekeskus kilpailuttaa keskitetysti apuvälineet ja niihin liittyvät apuvälinepalvelut sekä asunnonmuutostöiden palveluntuottajat, järjestää hankinnat, rekisteröinnin, logistiikan, huollot ja korjaukset sekä suunnittelee ja seuraa hankintojen vuosittaista toteutumista ja huolehtii maksuliikenteestä. Keskukseen on keskitetty Eksoten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden määrärahat lukuun ottamatta silmätautien ja kuulokeskuksen määrärahoja sekä Imatran terveyskeskuksen perusapuvälineiden määrärahoja. Apuvälinekeskuksen kuntalaskutusperuste on väestöpohjainen laskutus ja apuvälinepalvelut sisältyvät kuntien maksuosuuksiin. Tämä mahdollistaa joustavan apuvälineiden kierrättämisen. Keskuksella on käytössään myös hoiva- ja vammaispalveluista sekä lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahoista yhdistetty pienimuotoisten asunnonmuutostöiden määräraha. Joustavasti, ilman turhaa byrokratiaa käytettävissä olevan määrärahan avulla potilaan kotiutuminen osastoilta nopeutuu ja kuntalaisen selviytyminen apuvälineiden kanssa kotona mahdollistuu. Keskuksessa suunnitellaan, järjestetään, koordinoidaan ja seurataan myös vammaispalvelulain mukaisia apuvälinepalveluja ja asunnonmuutostöitä tiiviissä yhteistyössä vammaispalvelun kanssa. Yhteisen APUVA-myöntämisperusteiden; lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun, vammaispalvelun koneiden/välineiden/ laitteiden, kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun sekä asunnonmuutostöiden myöntämisperusteiden myötä toiminnasta on tullut läpinäkyvää myös kuntalaisille ( Ohjeistusten myötä myös henkilöstön päätöksenteko on helpottunut ja yhdenmukaistunut. Palvelun laadun varmistamiseksi eri ammattiryhmät käyttävät myös sovittuja tarkastuslistoja asiakkaan toimintakyvyn ja esteettömyyden arvioinnissa asiakkaan kotona ja yhteenvedon kirjaamisessa. Keskuksen tavoitteena on turvata potilaiden/asiakkaiden yhdenvertaisuus, kierrättää apuvälineitä

16 16 (27) sekä vammaispalvelun välineitä ja laitteita tehokkaasti sekä järjestää palvelut yhteisesti sovitun toimintamallin pohjalta kokonaistaloudellisesti. Iso apu-palvelukeskuksessa on Eksoten Toimiva huusholli-piste, jossa kuntalainen voi käydä tutustumassa erilaisiin päivittäisiä toimintoja helpottaviin apuvälineisiin, laitteisiin sekä palveluihin. Eksoten alueella apuvälinekeskus käyttää Effector-tietojärjestelmää, joka mahdollistaa apuvälinepalveluiden, vammaispalvelun koneiden, välineiden ja laitteiden, asunnonmuutostöiden sekä huoltojen/korjausten yhtenäisen dokumentoinnin ja seurannan. Tieto potilaan/asiakkaan käytössä olevista apuvälineistä sekä asunnonmuutostöistä löytyy näin yhdestä rekisteristä. Tiedot ovat kaikkien potilasta/asiakasta hoitavien Eksoten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden käytössä. Imatralla tätä järjestelmää ei ole käytössä eikä rekisteritietoa ole siten saatavilla. Apuväline- ja toimintakykykeskuksella sekä vammaispalvelulla on yhteinen erikoisammattimies, joka koordinoi vammais-, vanhus- ja terveydenhuollon asunnonmuutostöitä koko Eksoten alueella. Toiminnalla pyritään mahdollistamaan potilaan kotiutus osastolta oikeaan aikaan ja kotona selviytyminen apuvälineiden kanssa. Vuoden 2014 alussa on käynnistynyt HYKS:n erityisvastuualueen yhteisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden tekeminen, jossa käytetään pohjana Eksoten APUVA-myöntämisperusteita. Lisäksi tiettyjen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineryhmien yhteiskilpailutus on aloitettu Carea-Eksote-HUSalueella. 5 Perusterveydenhuollon yhteistyö Etelä-Karjalan ja Imatran kaupungin terveyskeskukset tekevät yhteistyötä lääkärien koulutuksen osalta, sillä niillä on Helsingin yliopiston kanssa sopimus perusterveydenhuollon koulutusylilääkärin koordinoimasta toiminnasta. Etelä-Karjalan terveyskeskuksen terveysasemien ohjaaja- ja kouluttajalääkärit ovat saaneet HUS PTHyksikön yleislääketieteen yksikön kouluttajakoulutuksen. He huolehtivat yleislääketieteen erityiskoulutuksessa ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa olevien lääkärien ohjauksesta ja koulutuksesta koulutusylilääkärin tukemina. Imatran terveyskeskuksessa ei toistaiseksi ole kouluttajalääkäriä, jolla olisi yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen koulutusoikeudet. Perusopintojaksoja suorittavia lääketieteen opiskelijoita tulee terveysasemille kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista, eniten Itä-Suomen yliopistosta (Kuopio). Eksoten suun terveydenhuolto toimii hammaslääkäritutkintoon kuuluvan käytännön harjoittelun suorituspaikkana. Opiskelijoiden ohjaajana toimii koulutushammaslääkäri. Sosiaali-ja terveysalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston käytännön harjoittelupaikat koordinoidaan Eksoten henkilöstöpalveluiden kautta. Opiskelijoiden ohjaajina toimii työyksiköiden henkilökunta. Opiskelijaohjauksesta vastaaville järjestetään Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa harjoittelunohjauksen koulutusta. Saimaan ammattiopisto (Sampo) järjestää työssäoppimisen harjoittelupaikkojen ohjaajille arviointikoulutusta. Eksoten ja alueen kuntien kasvatus- ja opetustoimien edustajista koottu neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Jatkossa kokoonpanoa laajennetaan

17 17 (27) kuntien esiopetuksen ja nuorisotoimen, Saimaan ammattiopiston sekä Imatran kaupungin edustajilla. Tämä laajennettu neuvottelukunta toimii oppilas- ja opiskeluhuoltolain edellyttämänä maakunnallisena monialaisena oppilashuollon ohjausryhmänä. Eksotessa kuntien järjestämisvastuulla olevat työterveyshuollon palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n kautta. LIITE 2 Imatra ostaa työterveyshuollon palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta (Attendo). 6 Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja kuntien terveyskeskukset, sittemmin Eksote ja Imatra, ovat olleet mukana Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON aloittamassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jatkamassa valtakunnallisessa perusterveydenhuollon kehittäjäverkostossa eli ROHTO-verkostossa vuodesta 2004 lähtien. Toimintaa alueella koordinoi ja tukee Rohto-aluevastaava (yhteistyöylilääkäri työparinaan kehittämissuunnittelija). Alueella on Rohdon valmentamia kehittäjälääkäreitä ja -hoitajia eri terveysasemilla, ja he ovat järjestäneet moniammatillisia Rohto-pajoja esimiestensä tukemana. Perusterveydenhuollossa pajoilla kehitetään ja edistetään rationaalista hoitoa, hoito- ja toimintakäytäntöjä sekä potilasturvallisuutta ja laatua. Aiheet kumpuavat sekä potilaiden, henkilökunnan että alueen yhteisistä tarpeista. Perusterveydenhuollon kehittämistä on Eksotessa tehty monissa kansallisissa hankkeissa. Etelä-Karjalan terveyskeskus on ollut mukana Hyvä vastaanotto -hankkeessa (nykyisin Hyvä Potku - hanke). Hankkeessa kehitetään terveysasemien toimintatapoja paremman palvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä tuottamaan asiakkaille enemmän terveyshyötyä. Eri ammattihenkilöiden työnjakomalleja, lääkäri-hoitaja - työparityötä ja sairaanhoitajien itsenäistä vastaanottotoimintaa on kehitetty ja laajennettu johdonmukaisesti. Koulutuksessa rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneet sairaanhoitajat lisäävät entisestään sairaanhoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan laatua. Eksoten suun terveydenhuolto on mukana valtakunnallisessa suun terveydenhuollon SUHAT-kehittämishankkeessa. Väestön suun terveyden edistämisessä ja suusairauksien ehkäisyssä olivat kohderyhmänä vuosina toteutetussa Ristohankkeessa yli 65-vuotiaat. Vuosina terveyden edistämisen painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Hoidon saatavuuden ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi jatketaan ajanvarauspalveluiden ja henkilöstön välisen työnjaon kehittämistä. Nyt jalkauttamisvaiheessa olevista Eksoten monihuone-vastaanottomalleista on valmistumassa kauppatieteellinen tutkimus, mutta jatkossa tarvitaan edelleen tutkimusta työnjaon vaikutuksista palveluiden kustannustehokkuuteen. Väestön erikoishammaslääkäripalvelujen saatavuutta parannetaan erikoisalojen yksikön toimintaa kehittämällä. Mallu-auton toiminta on poikkihallinnollista, ja palveluvalikoimaa laajennetaan jatkuvasti suun terveydenhuollon välineistöllä. Mallu-auto on mukana hyvinvointiasema- pilotoinnissa, jossa testataan muun muassa etälääkäriyhteyksiä. Liikkuvien palvelujen kehittämisessä on ollut mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimia. Teleterveydenhuollon kehittämishankkeissa on kehitetty mm. nettineuvontaa ja terveysvalmennusta sekä telemonitorointia.

18 18 (27) SADe-Hyvis -hankkeessa ( ) tavoitteena on keskittyä sähköisten palvelujen lisäämiseen ja asiakkaiden valintamahdollisuuksien parantamiseen sekä oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon ja seurannan tehostamiseen. Tavoitteisiin pyritään hoitoon ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltamisella sekä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta uudenlaisilla yhteydenpitomuodoilla. 6.1 Ikäihmisten toimintakykyyn liittyvät hankkeet 6.2 Tutkimushankkeet Ikäihmisten kotona asumisen tueksi ja vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseksi on tehty ja tehdään toimenpiteitä useassa hankkeessa. Voimaa Vanhuuteen - hankkeessa on koulutettu tutoreita liikkumisen tueksi ja aktivoitu ikäihmisiä liikunnan avulla. Muistikuntoutuksen toimintamalleja on kehitetty vuosina Tekesin rahoittamassa MuistiApu-hankkeessa, jossa hyödynnettiin asiakasraateja kehittämistyössä. Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisellä resursoinnilla SAKARI -hankkeessa ( ) kehitetään ja jalkautetaan uusi asiakaslähtöinen resursoinnin toimintamalli, jonka avulla voidaan vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään ja siten edistää uuden vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Vanhuspalvelulain (VaPl5 ) toimeenpanoa tukevat lisäksi muun muassa KASTE - hankkeet Kotona kokonainen elämä ja RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn. Vuosina käynnissä olevassa Kotona kokonainen elämä - hankkeessa päätavoitteena on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Toiminnalliset osakokonaisuudet ovat palvelutarpeen arviointimenetelmien ja arviointiosaamisen lisääminen, kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen, muistisairaiden palvelujen kehittäminen sekä saattohoidon kehittäminen. Saattohoito osana hyvää elämää - osahankkeen keskeisimmät alueet Eksotessa ovat selkeän ja yhtenäisen toimintamallin luominen palliatiivisen ja saattohoitopotilaan hoitoon, palliatiivisen poliklinikan toiminnan kehittäminen ja osaamisen sekä yhteistyön vahvistaminen koulutuksella. RISTO -hankkeen ( ) päätavoitteena on terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen. Eksoten toiminnallisessa osakokonaisuudessa laaditaan ikääntyneiden ravitsemustilan arvioinnin ja toiminnan malli, vahvistetaan ikäihmisten ja heidän omaistensa sekä laitoksissa ja kotihoidossa työskentelevien sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten ravitsemusosaamista. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään sähköisiä ja liikkuvia palveluita yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Eksotessa toteutetaan myös erilaisia tutkimushankkeita. Vuosina Eksotessa on muun muassa käynnissä satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (KELA - hanke) akuutin sairaalahoidon jälkeen toteutetun pitkäkestoisen kotikuntoutuksen yhteydestä lonkkamurtuma- tai HRO-potilaan palvelutarpeeseen ja toimintakykyyn. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kotona toteutettavan ja yksilöllisesti suunnitellun fysioterapian vaikutusta sairaalasta kotiutuvien ikäihmisten terveydentilaan, toimintakykyyn, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön ja kotona selviytymiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat lonkkamurtuman kokeneet tai hauraus-raihnausoireyhtymää sairastavat henkilöt.

19 19 (27) Eksotessa toteutettaviin kehittämishankkeisiin voi perehtyä tarkemmin Internetsivuilla: Potilasturvallisuuden ja laadun kehittäminen Potilasturvallisuuden edistämistä koordinoi Eksoten alueella laatu- ja potilasturvallisuuspäällikkö. Terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu vuoden 2012 aikana. Suunnitelmassa käsitellään seuraavia asioita: Eksoten laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä henkilöstön, potilaan ja läheisten osallistuminen. Suunnitelmaan on kuvattu myös potilasturvallisuusyhteistyö Imatran sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Suunnitelma päivitetään vuoden 2015 alussa. Imatra on laatinut vuoden 2013 aikana oman laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmansa. Potilaan/asiakkaan turvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointia varten on Eksotessa käytettävissä Haipro-järjestelmä. Järjestelmään tulee kirjata kaikki potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa potilaalle/asiakkaalle haittaa. Ilmoitukset tehdään anonyyminä ja niiden käsittelystä vastaa yksiköiden esimiehet. Haipro-järjestelmä on kaikkien eksotelaisten käytettävissä. Laatu- ja potilasturvallisuuspäällikkö järjestää Haipron käyttökoulutuksia muutaman kerran vuodessa. Imatralla vaara- ja läheltä piti -tapahtumat ilmoitetaan paperilomakkeella Imatran turvallisuuspäällikölle. Eksotessa toimii toimitusjohtajan nimeämä laatutyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kuntoutusjohtaja. Laatutyöryhmän jäsenet edustavat Eksoten ja Imatran eri vastuualueita. Laatutyöryhmä käsittelee kaikkia Eksoten toiminnan laatua koskevia asioita. Työryhmän tehtävänä on: ylläpitää toimintakäsikirjaa organisoida menettelyohjeiden ja toimintaohjeiden laadintaa ylläpitää rekisteriä Eksoten ohjeista seurata laadun toteutumista Eksotessa tehdä aloitteita Eksoten toiminnan laadun parantamisesta organisoida Eksoten sisäisiä toiminnan katselmuksia 6.4 Lääkehoidon kehittäminen Lääkehoitoa ja verensiirtoja koskevat yleiset ohjeet ja periaatteet ovat samat kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon julkisilla ja yksityisillä toimintayksiköillä sekä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla (paikoissa, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu perustehtävään, esim. päivähoidossa). Toimintayksiköiden lääkehoidon toteuttaminen perustuu yksikön tekemään lääkehoitosuunnitelmaan, josta ilmenee lääkehoidon ja verensiirtohoidon kannalta oleelliset tekijät ja prosessit eri vaiheineen (kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä siinä tapahtuneiden poikkeamien seurannan ja raportoinnin). Lääkehoitosuunnitelma on osa toimintayksikön johtamisjärjestelmää ja laadunhallinnan keskeinen osa. Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön johdolla. Eksotella on laadittu ohjeet yksiköiden lääkehoitosuunnitelman laatimiseksi. Vuonna 2015 laaditaan koko Eksoten kattava lääkehoitosuunnitelma. Kaikissa Imatran yksiköissä on päivitetyt lääkehoitosuunnitelmat, jotka on tehty turvallisen lääkehoito-ohjeistuksen mukaisesti.

20 20 (27) 7 Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus, ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Perusterveydenhuollon yksikön tulee antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta (Terveydenhuoltolaki 35 ). Eksotessa on integroitunut organisaatio erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen kanssa. Monet perusterveydenhuollon yksikölle laissa määritellyt tehtävät on sovittu Eksoten perustamissopimuksessa. Eksotessa perusterveydenhuollon yksikkö on nimetty integraatioyksiköksi. Yksikkö toimii terveys- ja vanhustenpalvelujen johtajan alaisuudessa, ja sen ohjausryhmänä toimii Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtoryhmä. Johtoryhmään kutsutaan aina integraatioyksikön asioita käsiteltäessä mukaan myös Imatran nimeämät edustajat. Integraatioksikköä johtaa Eksoten yhteistyöylilääkäri. Etelä-Karjalan perusterveydenhuollon yksikön eli integraatioyksikön tehtävänä on: 1. koordinoida alueellisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista sekä huolehtia suunnitelman päivittämisestä. 2. koordinoida ja antaa asiantuntemusta alueellisten hoitoketjujen ja vastaavien ohjeiden (esim. lääkehoidon kirjaaminen) laadinnassa, julkaisussa ja päivittämisessä. Hoitoketjujen tavoitteena on edistää ja parantaa potilaiden hoitoa ennen kaikkea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä näiden sisällä ja selkeyttää työnjakoa eli hoidon porrastusta kuntoutus mukaan lukien. 3. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan täydennyskoulutusta yhdessä Eksoten koulutuspalveluiden kanssa. 4. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen perusterveydenhuollon tutkimusta yhdessä Eksoten kehittämisyksikön kanssa. 5. antaa asiantuntemusta ja koordinoida alueen perusterveydenhuollon kehittäjäverkoston (Rohto-verkosto) kehittämistyötä. 6. osallistua kansalliseen perusterveydenhuollon kehittämisverkostoon ja valtakunnalliseen perusterveydenhuollon yksiköiden yhteistyöhön. 7. tukea alueellaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja integraatiota sekä edistää kansalaisten omahoidon tukemiseen ja sähköiseen asiointiin tähtäävä työtä. 8 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Eksoten suun terveydenhuollon erikoisalojen yksikössä tuotetaan väestölle erikoissairaanhoidon palveluita, ja vastaavasti erikoistuvat leukakirurgit jalkautuvat keskushammashoitolaan hoitamaan sellaisen vaativan suu- ja hammassairauksien hoidon tarpeessa olevia potilaita, jotka eivät täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä.