Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2013-2016"

Transkriptio

1 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille

2 1 Sisällys 1 TOIMINTAOHJELMAN TAUSTA 2 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA KAARINASSA 4 3 RESURSSIT Henkilöstö Vastuuhenkilöt Toimitilat 11 4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Terveystarkastukset ja terveysneuvonta Äitiysneuvolan prosessi Lastenneuvolan prosessit Kouluterveydenhuollon prosessi Opiskeluterveydenhuollon prosessi Puheterapia- ja psykologipalvelut Perhevalmennus Neuvolan perhetyö Perheryhmätoiminta Suun terveydenhuolto Henkilöstö ja toimitilat Vastuuhenkilöt Suun terveystarkastukset 24 5 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUPROSESSEISSA Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tukipalvelut Terveystarkastuksista poisjääneiden selvittäminen 30 6 YHTEISTOIMINTA 30 7 TIEDOTTAMINEN 31 8 TOIMINNAN JA PALVELUJEN SEURANTA JA ARVIOINTI 32 9 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI 32 Lähteet 35

3 2 1 TOIMINTAOHJELMAN TAUSTA Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009, 338/2011) on tullut täysimääräisesti kuntia velvoittavaksi alkaen. Tämän asetuksen avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäiseviä terveyspalveluja voidaan kehittää entistä tehokkaammin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja korjaavien palveluiden tarpeiden vähentäminen ja samalla myös kustannusten vähentäminen. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tukee myös lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Kunnan on muun muassa seurattava kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa väestöryhmittäin. Kaarinan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistui Siinä on koottu kaarinalaisten hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia hyvinvointi-indikaattoreita vuosilta Niiden perusteella voidaan todeta, että kaarinalaiset voivat yleisesti ottaen hyvin. Parannettavaakin löytyi: erityisesti nuorten syrjäytyminen ja mielenterveysongelmien kasvava kehitys eri ikäryhmissä ovat asioita, jotka vaativat tarkempaa selvitystä ja puuttumista ongelmiin riittävän ajoissa. Myös Kaarinan kaupungin strategiassa vuosille on ensimmäisenä päämääränä hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti. Päämäärän kriittisinä menestystekijöinä ovat kaupunkilaisten tietoisuuden ja oman vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, palveluketjujen toimivuus ja riskiryhmissä olevien löytäminen. Asetuksen (338/2011) lisäksi lastensuojelulaki (417/2007) on tuonut terveydenhuollolle velvoitteita lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Lakiin on sisällytetty ehkäisevää lastensuojelua koskevia säännöksiä. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia ja tukea vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua järjestetään kunnan eri toimialojen palvelujen piirissä. Ehkäisevää lastensuojelua on äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, päivähoidossa, nuorisotyössä ja opetuksessa annettava

4 3 tuki sekä muu sosiaali- ja terveydenhuollossa annettava erityinen tuki. Päivähoitolain (36/1973) mukaan päivähoidon on edistettävä lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Erityistä huomiota ja tukea tarvitsevalle lapselle on laadittava suunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteelliset nuorisopalvelut ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta edellyttää (4 :n 1 momentti), että terveydenhuollon tulee laatia yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhtenäinen toimintaohjelma, jossa on sovittu asetuksessa säädettyjen palvelujen järjestämisestä. Hyvinvointipalvelujen johtoryhmä asetti toukokuussa 2012 työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin johtava hoitaja Anne Valtonen perhepalveluista ja terveyspalveluista työryhmään nimettiin lastenneuvolan vastuulääkäri Markku Kero, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuulääkäri Anna-Maija Kujari, suun terveydenhuollon osastonhoitaja Satu Sjöholm ja sivistyspalveluista rehtori Mika Rantanen. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja työryhmän sihteerinä on toiminut Satu Sjöholm. Toimintaohjelman käsikirjoituksen on tehnyt Anne Valtonen. Toimintaohjelmassa tulee sopia mm. eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta, vastuuhenkilöistä ja menettelytavoista. Yhtenäiset toimintaohjelmat voivat keskeisiltä osiltaan olla osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Kaarinan lapset ja nuoret -hyvinvointisuunnitelma valmistui Suunnitelmassa on selvitetty lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja palvelujen toimivuutta Kaarinassa. Selvityksestä saa kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista Kaarinassa. Se on myös toimialojen yhteinen sopimus siitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten palveluja yhteistyössä kehitetään. Suunnitelmaan on kirjattu toimialojen yhteiset tavoitteet sekä ne toimenpiteet, joilla kyseisiin tavoitteisiin päästään.

5 4 Päätavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelun tarve vähenee. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus ei kasva. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että eri puolilla kunnan alueilla asuva väestö saa palvelutarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut eri toimintayksiköissä. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan luottamustoimielimen on hyväksyttävä neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Se on osa kunnan laajempaa taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain ja toimintaohjelman mukaisesta toiminnasta raportoidaan vuosittaisessa toimintakertomuksessa sosiaalija terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA KAARINASSA Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu eri tietolähteiden avulla. Näitä ovat Kaarinan hyvinvointikertomus 2009 ja seuranta 2010, Kaarinan lapset ja nuoret Hyvinvointisuunnitelma ja Kouluterveyskysely Kaarinan väkiluku on ollut kasvava vuosina Vuodelle 2020 lasketun väestöennusteen mukaan väestö ikääntyy, mutta nuorimpien ikäryhmien koko pysyy suhteellisen ennallaan. Kaarinalaisten 0-15-vuotiaiden osuus pysyy samalla tasolla vielä vuonna Kaarinalaisten 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli v ,2 % eli 2859 alle kouluikäistä lasta ja 7-15-vuotiaiden osuus oli 12,3 % eli 3823 peruskouluikäistä lasta ja nuorta. Väestöennusteen mukaan vuodelle vuotaiden osuus on 9 % ja 7-15-vuotiaiden osuus on 11, 6 % väestöstä.

6 5 Syntyvyys Kaarinassa on viime vuosien aikana tasaantunut. Synnytysten määrät ovat olleet vuotta 2010 lukuunottamatta (432 synnytystä) välillä. Kaarinassa lapsiperheiden määrä on pysynyt tasaisesti noin 45 prosentissa kaikista perheistä, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Avioerojen määrä on ollut Kaarinassa vuosina laskeva ja vuonna 2011 luku oli alle koko maan keskiarvon. Samoin yksinhuoltajien määrä on vähentynyt. Korkea-asteen koulutuksen saaneita Kaarinassa oli 33,8 % 15 vuotta täyttäneistä v. 2010, mikä on enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Lasten pienituloisuusaste oli 8,0 % ja toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 5,4 % lapsiperheistä v Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä lisääntyi hieman (+ 0,2 %) vuoteen 2009 verrattuna, mikä oli vähemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Myös lasten pienituloisuusaste kasvoi (0,7 %) jääden selvästi kuitenkin alle koko maan keskiarvon. Nuorisotyöttömyys on laskenut vuodesta Työttömiä oli 12,2 % vuotiaasta työvoimasta vuonna Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Tyttöjen osuus oli 9,8 % ja poikien 13,2 %. Tyttöjen osuus kasvoi vuodesta Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Huolestuttavaa kehitystä on havaittavissa huumekokeiluja kuvaavissa tuloksissa. Vuonna 2009 laittomia huumeita oli kokeillut Kaarinassa 9 prosenttia yläluokkalaisista ja 16 prosenttia lukiolaisista. Vuonna 2011 vastaavat osuudet olivat 6 ja 16 prosenttia. Laittomien huumeiden kokeilut lukiossa olivat Kaarinassa yleisempiä kuin maakunnassa keskimäärin. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa selvitettiin aiempaa perusteellisemmin. Tulosten mukaan lähes kolmasosa nuorista oli kokenut seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä oli kokenut joka viides nuori. Tytöt kohtasivat seksuaalista häirintää ja väkivaltaa yleisemmin kuin pojat.

7 6 Seuraavassa on esitetty tiivistetysti tärkeimmät ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukoissa ovat merkittävät kahden viimeisimmän kyselyvuoden (2009 ja 2011) välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Huumekokeilut vähentyivät Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys lisääntyi Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi Ylipainoisia oli enemmän Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Koulu-uupumus vähentyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi

8 7 lisääntyi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on noussut Kaarinassa (kuvio 2) ja vastaavasti taas kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on pysynyt lähes samantasoisena (kuvio 3). KUVIO 2. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

9 8 Kaarinassa oli lastensuojelun avohuollon tukipalvelujen piirissä vuonna ,0 % alle 18-vuotiaista vastaavanikäisestä väestöstä, Turun alueella 7,3 % ja koko maassa 6,5 %. KUVIO 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kaarinassa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuina lapsia 0,9 % alle 18-vuotiaista vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010, Turun alueella 1,4 % ja koko maassa 1,3 %. Yllä olevista kuvioista 2 ja 3 voidaan päätellä, että Kaarinassa tehdään avohuoltopainotteista lastensuojelua. Kaarinassa sijoitettujen lasten lukumäärään on pyritty vaikuttamaan tekemällä poikkihallinnollista ehkäisevää lastensuojelutyötä. Kaarinan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on selvitetty lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus, joka perustuu peruspalvelujen varaan ja etenee ehkäisevien palvelujen ja varhaisen tuen palveluiden kautta korjaaviin palveluihin. Palvelukokonaisuus vähentää pitkällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarvetta.

10 9 3 RESURSSIT 3.1 Henkilöstö Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon asiakkaina ovat lähes kaikki näiden palveluiden piiriin kuuluvat. Kaarinassa on syntynyt viime vuosina lasta vuosittain. Neuvolaikäisten (0-6-vuotiaat) lasten lukumäärä on pysynyt melko tasaisena: 2707 lasta vuonna Kouluterveydenhuollon piirissä oppilaita oli 3480 ja opiskeluterveydenhuollon piirissä opiskelijoita oli aikuisopiskelijat mukaan lukien Asetuksen mukaisten palvelujen järjestäminen edellyttää suositusten mukaista henkilöstömäärää (STM 2009). Suositusten mukaan äitiysneuvolassa yhden kokopäivätoimisen terveydenhoitajan vastuulla on enintään 80 synnyttänyttä äitiä vuodessa. Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä on laatimassa äitiysneuvolaan uudet suositukset vuoden 2012 loppuun mennessä. Lastenneuvolassa yhden kokopäivätoimisen terveydenhoitajan vastuulla on enintään 340 lasta, jos vuosiloman ajaksi ei ole sijaista tai enintään 400 lasta, jos sijainen on. Äitiysneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 800 synnyttänyttä äitiä vuodessa. Lastenneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 2400 lasta, jos sijaista ei ole ja 2800 lasta, jos sijainen on (STM 2004, STM 2009). Taulukko 1. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien henkilöstömitoitus Kaarinassa verrattuna valtakunnalliseen suosituksiin vuonna Terveydenhoitajan henkilöstömitoitus Valtakunnallinen Tilanne 2012 Tarve 2013 suositus Äitiysneuvola 80 synnytystä / htv 83 synnytystä / htv täyttää suosituksen Lastenneuvola vuotiasta / htv vuotiasta / htv + 0,1/ htv * Kouluterveydenhuolto 600 oppilasta / htv 527 oppilasta / htv täyttää suosituksen Opiskeluterveydenhuolto 800 opiskelijaa / htv 1019 opiskelijaa **/ htv + 0,3/ htv * Jos vuosilomien aikana ei käytetä sijaista. Muussa tapauksessa täyttää suosituksen. ** Luvussa mukana aikuisopiskelijat.

11 10 Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajia oli 20 ja yksi sijaistaja vuonna Terveydenhoitajatyöpanos jakaantui ehkäisy- ja äitiysneuvolaan 5,3 htv, lastenneuvolaan 7,7 htv sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon 7 htv. Syyskuusta 2012 alkaen kouluterveydenhuoltoon siirrettiin lisäresurssia yhden terveydenhoitajan henkilötyövuoden työpanos: 0,5 htv lastenneuvolasta ja 0,5 htv ympäristöpalveluista, jotta pystyttäisiin toteuttamaan kaikki asetuksen mukaiset vaadittavat sekä määräaikaiset terveystarkastukset että laajat terveystarkastukset. Taulukko 2. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden henkilöstömitoitus Kaarinassa verrattuna valtakunnalliseen suosituksiin vuonna Lääkärin henkilöstömitoitus Valtakunnallinen suositus Tilanne 2012 Tarve 2013 Äitiysneuvola 800 synnytystä / htv 388 / 0,7 htv täyttää suosituksen Lastenneuvola vuotiasta / htv 2707 / 1,0 htv + 0,1 htv Kouluterveydenhuolto 2100 oppilasta / htv 3480 / 0,9 htv + 0,7 htv Opiskeluterveydenhuolto 3000 opiskelijaa / htv 1427 /? 0,4 htv

12 Vastuuhenkilöt Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut ovat osa perhepalveluja, jonka toiminnasta vastaa perhepalvelujohtaja. Perhepalvelut kuuluvat hyvinvointipalvelujen toimialaan. Terveydenhoitajien lähiesimiehenä toimii johtava hoitaja, joka vastaa hoitotyön osuudesta. Toiminta toteutuu moniammatillisen tiimityöskentelymallin mukaisesti. Tiimeissä on nimetyt tiiminvastaavat (terveydenhoitajat) ja vastuulääkärit, jotka vastaavat lääketieteen osuudesta. Kaarinan kaupunki Hyvinvointipalvelut Perhepalvelut Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut 3.3 Toimitilat Palvelut Kaarinassa toteutetaan lähipalveluina. Äitiysneuvolan toimipisteitä on kuusi: pääterveysasemalla on kaksi, joista toisessa on yhdistetty ehkäisy- ja äitiysneuvola, Piispanlähteen neuvola, Littoisten neuvolassa on kaksi toimipistettä, joista toisessa on yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola sekä Piikkiön neuvola, joka on yhdistetty ehkäisy- ja äitiysneuvola. Lastenneuvolan toimipisteitä on yhdeksän: pääterveysasemalla on kolme toimipistettä, joista yhdessä on osa-aikainen toiminta, Piikkiön neuvolassa on kaksi toimipistettä, joista toisessa on osa-aikainen toiminta, Piispanlähteen neuvola, Littoisten neuvolassa on kolme toimipistettä, joista yksi on yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola ja yhdessä toimipisteessä on osa-aikainen toiminta.

13 12 Kouluterveydenhuollon piiriin kuuluu alakouluja kuusi, joista yksi on ruotsinkielinen, yhtenäiskouluja on neljä. Lisäksi Piikkiössä Suomen kristillinen yhteiskoulu on kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelujen piirissä. Opiskeluterveydenhuollossa toimipisteitä on em lisäksi kolme: lukio ja Ammattiopisto Livia, jossa on kaksi toimipistettä: sosiaali- ja terveysopisto ja maaseutuopisto. 4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Terveystarkastukset ja terveysneuvonta Terveysneuvonnan lähtökohtana on lapsen, nuoren ja perheen esille tuomat asiat tai terveystarkastuksessa tunnistetut tarpeet ja huolen aiheet. Laajassa terveystarkastuksessa terveysneuvontaa kohdennetaan koko perheelle: vanhemmille ja lapselle ja nuorelle tämän ikävaihe huomioiden. Lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet ja kehitysvaihe huomioidaan neuvonnassa yhteistyössä lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa. Laajaan terveystarkastukseen on varattu pidempi vastaanottoaika. Tämä mahdollistaa tuen tarpeiden ilmaisemisen sekä niiden tunnistamisen ja tarkentamisen. Terveysneuvonnan aihealueet ja toteuttaminen on kuvattu ehkäisy- ja äitiysneuvolan laatukäsikirjassa sekä lastenneuvolan että kouluterveydenhuollon menetelmäkäsikirjoissa.

14 Äitiysneuvolan prosessi Neuvolaprosessi alkaa ajanvarauksesta. Ajankohta on alkuraskaudessa (5-9 rvko). Prosessi sisältää keskimäärin 14 käyntiä terveydenhoitajalla ja kolme lääkärikäyntiä. Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille järjestetään perhevalmennusta yhteistyössä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja seurakunnan kanssa. Suun terveydentilan tarkastusta ja hoidon tarpeen arviointia annetaan ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Raskauden aikana tehdään alkoholin ja päihteiden käyttöä kartoittava TWEAK-seula (8-9-rvko). Perheen voimavaramittari kyselylomake käydään läpi laajan terveystarkastuksen yhteydessä. EPDS-seula tehdään raskausviikolla 30. Äitiysneuvolan laatukäsikirjassa on kuvattuna käynnit ja käyntien sisällöt tarkemmin. Kaavio 1 (sivulla 17) kuvaa lasta odottavan perheen neuvolaprosessia kokonaisuudessaan Lastenneuvolan prosessit Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi käy vanhempien kanssa lastenneuvolassa yhdeksän kertaa, joista terveydenhoitajan käyntejä on yhdeksän ja yhdistettyjä terveydenhoitajan ja lääkärin käyntejä kolme. Laajennuttuja terveystarkastuksia on näistä yksi lapsen ollessa neljän kuukauden ikäinen. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään koko perheen hyvinvointia ja tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea mahdollisimman varhain sitä tarvitseville. Ensimmäisen vuoden jälkeen neuvolakäyntejä on kuusi, joista kaksi on laajennettua terveystarkastusta: 1½- ja 4-vuotis tarkastukset. Niissä on terveydenhoitajan lisäksi myös lääkäri. 4-vuotis tarkastuksessa käytetään LENE-arviointimenetelmää. Päivähoidossa olevien lasten osalta päivähoito tekee myös arvion lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista. 1½-vuotis laaja terveystarkastus ei toteutunut vuonna Lastenneuvolan perehdytyksen käsikirjassa on kuvattuna käynnit ja käyntien sisällöt tarkemmin. Kaavio 2 (sivulla 18) kuvaa alle 1-vuotiaan lapsen neuvolaprosessia ja kaavio 3 (sivulla 19) yli 1- vuotiaan lapsen.

15 Kouluterveydenhuollon prosessi Kouluikäisellä lapsella on joka vuosi terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen luokkaan asti. Näistä tarkastuksista 1. lk, 5. lk ja 8. lk oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja. Laaja terveystarkastus sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemän terveystarkastuksen. Ennen laajoja terveystarkastuksia kotiin lähetetään kyselylomakkeet, mitkä vanhemmat ja lapsi täyttävät kumpikin oman lomakkeensa. Keskustellaan myös opettajan kanssa siitä, miten lapsi selviytyy koulussa ja kaverisuhteissa. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään koko perheen hyvinvointia ja tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea sitä tarvitseville. Kouluterveydenhuollon menetelmäkäsikirjassa on kuvattuna terveystarkastusten sisällöt tarkemmin. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös koulupäivän aikana sairastuneiden sekä pitkäaikaissairaiden oppilaiden hoito. Oppilashuoltoryhmä on avainasemassa koululla oppilaan tuen suunnittelussa ja järjestämisessä. Oppilashuolto on koulun toimintaa, josta rehtori vastaa. Sen tehtävänä on ehkäistä vaikeuksien syntymistä ja korjata jo syntyneitä vaikeuksia. Tulevassa uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa painopiste on yhteisöllisessä työssä nykyisen yksilökeskeisen työn sijasta sekä ennaltaehkäisevässä työssä nykyisen korjaavan työn sijasta. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoryhmä ja sen toiminta koululla on kuvattu Oppilaan tuen käsikirjassa. Kaavio 4 (sivulla 20) kuvaa kouluterveydenhuollon prosessia kokonaisuudessaan.

16 Opiskeluterveydenhuollon prosessi Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja lukion ja Ammattiopisto Livian opiskelijat. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus on opiskelujen ensimmäisenä vuonna ja lääkärintarkastus toisena vuonna ei kaikilta osin toteudu asetuksen mukaisesti lääkärityöpanoksen vähyyden vuoksi. Kutsuntatarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa suoritettavan terveystarkastuksen. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea (Time Out- toiminta). Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille tapahtuu terveydenhoitajien avoimilla vastaanotoilla. Tarvittaessa terveydenhoitajat ohjaavat opiskelijoita opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvien palvelujen piiriin (kansanterveyslaki (66/1972) 14, terveydenhuoltolaki(1326/2010( 17). Kaavio 5 (sivulla 21) kuvaa opiskeluterveydenhuollon prosessia kokonaisuudessaan.

17 16 Äitiysneuvolan prosessi (kaavio 1 ) Raskauden ajan seuranta ja perheen hyvinvointi rv lääkäri ja th LAAJENNETTU terveystarkastus rv vanhemmat, lääkäri ja th rv lääkäri ja th Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suunterveydentilan ja hoidon arviointi Synnytys TYKS, SAS rv 5-9 Ajanvaraus neuvolaan rv 8-19 käynnit I-III LAAJENNETTU terveystarkastus rv vanhemmat ja th rv käynnit VI-VII, th rv käynnit XI-XIII, th rv Erikoissairaanhoito: äitiyspoliklinikka -raskauden ajan seulontaultraäänitutkimukset -riskiraskauksien seuranta -päihdepoliklinikka (HALpkl) Perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville Kotikäynti 1-2 vkoa synnytyksestä - Jälkitarkastus 6-12 vkoa synnytyksestä lääkäri ja th Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, MLL:n kotihoitopalvelu, perheneuvola, Vintti, mielenterveyspalvelut jne.

18 17 Lasteneuvolan prosessi lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana (kaavio 2) Iänmukaisen kehityksen tukeminen - perhevalmennus, Oskariina, Nuppula (perhetalot) 4kk LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe, lääkäri ja th Suun terveyden hoito 2 kk lääkäri 8 kk lääkäri Kotikäynti esikoisille 1 kk 2 kk 3 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 2-3 vko th th th th th th th th th Lievä viive kasvussa / kehityksessä Selvä viive kasvussa / kehityksessä Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, perheryhmät, MLL:n kotihoitopalvelu, lastensuojelu, perheneuvola, psykologipalvelut, fysioterapia jne.

19 18 Lastenneuvolan prosessi lapsen ensimmäisen ikävuoden jälkeen (kaavio 3) Iänmukaisen kehityksen tukeminen Tiedot kouluun Koulu 1½ v LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe terveydenhoitaja ja lääkäri 2 v Th 3 v Th 4 v LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe terveydenhoitaja ja lääkäri 5 v Th 6 v Th Lievä viive Suun terveydenhoito Selvä viive Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, MLL:n kotihoitopalvelu, SULAKE, lastensuojelu, perheneuvola, psykologipalvelut, puheterapia, fysioterapia jne.

20 Kouluterveydenhuollon prosessi (kaavio 4) Iänmukaisen kehityksen tukeminen Oppilashuoltotyö 19 1 lk LAAJENNETTU 5 lk LAAJENNETTU 8 lk LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri Tiedon siirto toiselle asteelle: lukio, Ammattiopisto Livia Suun terveydenhuollon tarkastus Suun terveydenhuollon tarkastus Suun terveydenhuollon tarkastus 1 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta 2,3,4 lk Terveydenhoitajan tarkastus 5 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta 6 ja 7 lk Terveydenhoitajan tarkastus 8 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta joka 3. vuosi Lapsen / nuoren kasvussa tai kehityksessä poikkeama Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet -koulukuraattori, koulupsykologi, etsivä nuorisotyö, perheneuvola, lastensuojelu, lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka, päihdepalvelut jne.

21 Opiskeluterveydenhuollon prosessi (kaavio 5) Nuoren terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Opiskelijahuoltotyö 20 Tarpeenmukainen terveysneuvonta ja ohjaus, seksuaaliterveyspalvelut ja sairaanhoito, Suun terveydenhuollon tarkastus 1. Lukuvuosi Terveyskysely Terveydenhoitajan tarkastus 2. Lukuvuosi Lääkärin tarkastus Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta joka 3. vuosi Poikkeamaa nuoren fyysisessä, psykososiaalisessa hyvinvoinnissa Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet -nuorten psykiatrinen poliklinikka, päihdepalvelut, kuraattoripalvelut, etsivä nuorisotyö, sosiaalityö jne.

22 Puheterapia- ja psykologipalvelut Puheterapian tarve ja kesto arvioidaan yksilöllisesti ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Puheterapiapalvelujen muotoja ovat tutkimus, ohjaus, seuranta ja terapia. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus sekä yhteistyö päivähoidon ja muiden ammattikuntien kanssa on osa puheterapiaa ja tukee edistymistä ja kuntoutumista. Puheterapiaan tullaan yleensä neuvolan, lääkärin tai päivähoidon suosituksesta, mutta puheterapeutteihin voi ottaa myös suoraan yhteyttä. Neuvolapsykologin työ painottuu ensisijaisesti lasta odottaville, lapsen hankkimista suunnitteleville ja vauvaperheille sekä alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vastaanotolle tulon syynä voivat olla muun muassa lapsen tai nuoren kehitykseen liittyvät ongelmat ja huolet, synnytyksen jälkeinen masennus, vanhemmuuteen ja lapsen kasvattamiseen liittyvä epävarmuus ja tuen tarve, kouluvalmiuden tarkempaa selvittelyä vaativa tilanne, yksilön ja perheen erilaiset kriisitilanteet. Psykologille ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajien kautta. Asiakas voi ottaa myös suoraan yhteyttä. 4.3 Perhevalmennus Kaarinassa perhevalmennusta on kehitetty monitoimijaiseksi vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Toimijoina ovat äitiys- ja lastenneuvola, neuvolan perhetyö, lastensuojelu, päivähoito ja seurakunta. Valmennus on ryhmämuotoista, vuorovaikutuksellista, voimavaralähtöistä ja vertaistukeen kannustava. Ryhmät kokoontuvat ennen synnytystä neljä kertaa ja synnytyksen jälkeen viisi kertaa. Kokoontumisten sisällöt ovat kuvattuna perhevalmennusryhmän ohjaajien käsikirjassa.

23 Neuvolan perhetyö Neuvolan perhetyö on lyhytaikaista tukea, neuvontaa ja ohjausta äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana oleville perheille. Neuvolan perhetyö auttaa, kun tarvitaan tukea vanhemmuuteen, opastusta arjen sujumiseen, vahvistusta perheen voimavaroihin tai tietoa eri palveluista. Neuvolan perhetyöntekijöiden kanssa voi käydä luottamuksellisia keskusteluja, joissa etsitään yhdessä perheelle sopivia ratkaisuja ja toimintatapoja. Perheet ohjautuvat neuvolan perhetyöhön terveydenhoitajien, lääkärien, erityistyöntekijöiden, perheneuvolan, lastenvalvojan, aikuissosiaalityön kautta tai ottamalla itse yhteyttä.

24 Perheryhmätoiminta Perheryhmätoiminta on tarkoitettu kaarinalaisille pienten lasten äideille ja heidän lapsilleen. Ryhmässä pohditaan vanhemmuuden onnistumisia ja haasteita, saadaan iloa ja voimavaroja perheen elämään sekä vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia muiden vanhempien kanssa työntekijöiden ohjaamana. Perheryhmään ohjaudutaan neuvolan terveydenhoitajien ja perheneuvolan kautta. Ryhmiä vetävät neuvolan perheohjaajat. 4.6 Suun terveydenhuolto Henkilöstö ja toimitilat Kaarinan kaupungin hammashuollossa toimii 16 hammaslääkäriä, 17 hammashoitajaa ja 5 suuhygienistiä. Lisäksi kouluissa toimii 1 hammashoitaja ja 1 suuhygienisti terveyden edistämistyössä terveydenhoitajan tiloissa. Kaarinassa on kolme toimipistettä: Kaarinan pääterveysasema sekä Littoisten ja Piikkiön terveysasemat Vastuuhenkilöt Hammashuolto on osa terveyspalveluja, jonka toiminnasta vastaa johtava ylilääkäri. Terveyspalveluiden ja sosiaalitoimen toiminnasta vastaa Hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja.

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot