Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2013-2016"

Transkriptio

1 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille

2 1 Sisällys 1 TOIMINTAOHJELMAN TAUSTA 2 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA KAARINASSA 4 3 RESURSSIT Henkilöstö Vastuuhenkilöt Toimitilat 11 4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Terveystarkastukset ja terveysneuvonta Äitiysneuvolan prosessi Lastenneuvolan prosessit Kouluterveydenhuollon prosessi Opiskeluterveydenhuollon prosessi Puheterapia- ja psykologipalvelut Perhevalmennus Neuvolan perhetyö Perheryhmätoiminta Suun terveydenhuolto Henkilöstö ja toimitilat Vastuuhenkilöt Suun terveystarkastukset 24 5 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUPROSESSEISSA Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tukipalvelut Terveystarkastuksista poisjääneiden selvittäminen 30 6 YHTEISTOIMINTA 30 7 TIEDOTTAMINEN 31 8 TOIMINNAN JA PALVELUJEN SEURANTA JA ARVIOINTI 32 9 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI 32 Lähteet 35

3 2 1 TOIMINTAOHJELMAN TAUSTA Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009, 338/2011) on tullut täysimääräisesti kuntia velvoittavaksi alkaen. Tämän asetuksen avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäiseviä terveyspalveluja voidaan kehittää entistä tehokkaammin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja korjaavien palveluiden tarpeiden vähentäminen ja samalla myös kustannusten vähentäminen. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tukee myös lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Kunnan on muun muassa seurattava kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa väestöryhmittäin. Kaarinan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistui Siinä on koottu kaarinalaisten hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia hyvinvointi-indikaattoreita vuosilta Niiden perusteella voidaan todeta, että kaarinalaiset voivat yleisesti ottaen hyvin. Parannettavaakin löytyi: erityisesti nuorten syrjäytyminen ja mielenterveysongelmien kasvava kehitys eri ikäryhmissä ovat asioita, jotka vaativat tarkempaa selvitystä ja puuttumista ongelmiin riittävän ajoissa. Myös Kaarinan kaupungin strategiassa vuosille on ensimmäisenä päämääränä hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti. Päämäärän kriittisinä menestystekijöinä ovat kaupunkilaisten tietoisuuden ja oman vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, palveluketjujen toimivuus ja riskiryhmissä olevien löytäminen. Asetuksen (338/2011) lisäksi lastensuojelulaki (417/2007) on tuonut terveydenhuollolle velvoitteita lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Lakiin on sisällytetty ehkäisevää lastensuojelua koskevia säännöksiä. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia ja tukea vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua järjestetään kunnan eri toimialojen palvelujen piirissä. Ehkäisevää lastensuojelua on äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, päivähoidossa, nuorisotyössä ja opetuksessa annettava

4 3 tuki sekä muu sosiaali- ja terveydenhuollossa annettava erityinen tuki. Päivähoitolain (36/1973) mukaan päivähoidon on edistettävä lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Erityistä huomiota ja tukea tarvitsevalle lapselle on laadittava suunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteelliset nuorisopalvelut ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta edellyttää (4 :n 1 momentti), että terveydenhuollon tulee laatia yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhtenäinen toimintaohjelma, jossa on sovittu asetuksessa säädettyjen palvelujen järjestämisestä. Hyvinvointipalvelujen johtoryhmä asetti toukokuussa 2012 työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin johtava hoitaja Anne Valtonen perhepalveluista ja terveyspalveluista työryhmään nimettiin lastenneuvolan vastuulääkäri Markku Kero, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuulääkäri Anna-Maija Kujari, suun terveydenhuollon osastonhoitaja Satu Sjöholm ja sivistyspalveluista rehtori Mika Rantanen. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja työryhmän sihteerinä on toiminut Satu Sjöholm. Toimintaohjelman käsikirjoituksen on tehnyt Anne Valtonen. Toimintaohjelmassa tulee sopia mm. eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta, vastuuhenkilöistä ja menettelytavoista. Yhtenäiset toimintaohjelmat voivat keskeisiltä osiltaan olla osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Kaarinan lapset ja nuoret -hyvinvointisuunnitelma valmistui Suunnitelmassa on selvitetty lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja palvelujen toimivuutta Kaarinassa. Selvityksestä saa kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista Kaarinassa. Se on myös toimialojen yhteinen sopimus siitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten palveluja yhteistyössä kehitetään. Suunnitelmaan on kirjattu toimialojen yhteiset tavoitteet sekä ne toimenpiteet, joilla kyseisiin tavoitteisiin päästään.

5 4 Päätavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelun tarve vähenee. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus ei kasva. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että eri puolilla kunnan alueilla asuva väestö saa palvelutarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut eri toimintayksiköissä. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan luottamustoimielimen on hyväksyttävä neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Se on osa kunnan laajempaa taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain ja toimintaohjelman mukaisesta toiminnasta raportoidaan vuosittaisessa toimintakertomuksessa sosiaalija terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA KAARINASSA Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu eri tietolähteiden avulla. Näitä ovat Kaarinan hyvinvointikertomus 2009 ja seuranta 2010, Kaarinan lapset ja nuoret Hyvinvointisuunnitelma ja Kouluterveyskysely Kaarinan väkiluku on ollut kasvava vuosina Vuodelle 2020 lasketun väestöennusteen mukaan väestö ikääntyy, mutta nuorimpien ikäryhmien koko pysyy suhteellisen ennallaan. Kaarinalaisten 0-15-vuotiaiden osuus pysyy samalla tasolla vielä vuonna Kaarinalaisten 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli v ,2 % eli 2859 alle kouluikäistä lasta ja 7-15-vuotiaiden osuus oli 12,3 % eli 3823 peruskouluikäistä lasta ja nuorta. Väestöennusteen mukaan vuodelle vuotaiden osuus on 9 % ja 7-15-vuotiaiden osuus on 11, 6 % väestöstä.

6 5 Syntyvyys Kaarinassa on viime vuosien aikana tasaantunut. Synnytysten määrät ovat olleet vuotta 2010 lukuunottamatta (432 synnytystä) välillä. Kaarinassa lapsiperheiden määrä on pysynyt tasaisesti noin 45 prosentissa kaikista perheistä, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Avioerojen määrä on ollut Kaarinassa vuosina laskeva ja vuonna 2011 luku oli alle koko maan keskiarvon. Samoin yksinhuoltajien määrä on vähentynyt. Korkea-asteen koulutuksen saaneita Kaarinassa oli 33,8 % 15 vuotta täyttäneistä v. 2010, mikä on enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Lasten pienituloisuusaste oli 8,0 % ja toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 5,4 % lapsiperheistä v Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä lisääntyi hieman (+ 0,2 %) vuoteen 2009 verrattuna, mikä oli vähemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Myös lasten pienituloisuusaste kasvoi (0,7 %) jääden selvästi kuitenkin alle koko maan keskiarvon. Nuorisotyöttömyys on laskenut vuodesta Työttömiä oli 12,2 % vuotiaasta työvoimasta vuonna Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Tyttöjen osuus oli 9,8 % ja poikien 13,2 %. Tyttöjen osuus kasvoi vuodesta Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Huolestuttavaa kehitystä on havaittavissa huumekokeiluja kuvaavissa tuloksissa. Vuonna 2009 laittomia huumeita oli kokeillut Kaarinassa 9 prosenttia yläluokkalaisista ja 16 prosenttia lukiolaisista. Vuonna 2011 vastaavat osuudet olivat 6 ja 16 prosenttia. Laittomien huumeiden kokeilut lukiossa olivat Kaarinassa yleisempiä kuin maakunnassa keskimäärin. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa selvitettiin aiempaa perusteellisemmin. Tulosten mukaan lähes kolmasosa nuorista oli kokenut seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä oli kokenut joka viides nuori. Tytöt kohtasivat seksuaalista häirintää ja väkivaltaa yleisemmin kuin pojat.

7 6 Seuraavassa on esitetty tiivistetysti tärkeimmät ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukoissa ovat merkittävät kahden viimeisimmän kyselyvuoden (2009 ja 2011) välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Huumekokeilut vähentyivät Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys lisääntyi Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi Ylipainoisia oli enemmän Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Koulu-uupumus vähentyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi

8 7 lisääntyi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on noussut Kaarinassa (kuvio 2) ja vastaavasti taas kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on pysynyt lähes samantasoisena (kuvio 3). KUVIO 2. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

9 8 Kaarinassa oli lastensuojelun avohuollon tukipalvelujen piirissä vuonna ,0 % alle 18-vuotiaista vastaavanikäisestä väestöstä, Turun alueella 7,3 % ja koko maassa 6,5 %. KUVIO 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kaarinassa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuina lapsia 0,9 % alle 18-vuotiaista vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010, Turun alueella 1,4 % ja koko maassa 1,3 %. Yllä olevista kuvioista 2 ja 3 voidaan päätellä, että Kaarinassa tehdään avohuoltopainotteista lastensuojelua. Kaarinassa sijoitettujen lasten lukumäärään on pyritty vaikuttamaan tekemällä poikkihallinnollista ehkäisevää lastensuojelutyötä. Kaarinan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on selvitetty lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus, joka perustuu peruspalvelujen varaan ja etenee ehkäisevien palvelujen ja varhaisen tuen palveluiden kautta korjaaviin palveluihin. Palvelukokonaisuus vähentää pitkällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarvetta.

10 9 3 RESURSSIT 3.1 Henkilöstö Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon asiakkaina ovat lähes kaikki näiden palveluiden piiriin kuuluvat. Kaarinassa on syntynyt viime vuosina lasta vuosittain. Neuvolaikäisten (0-6-vuotiaat) lasten lukumäärä on pysynyt melko tasaisena: 2707 lasta vuonna Kouluterveydenhuollon piirissä oppilaita oli 3480 ja opiskeluterveydenhuollon piirissä opiskelijoita oli aikuisopiskelijat mukaan lukien Asetuksen mukaisten palvelujen järjestäminen edellyttää suositusten mukaista henkilöstömäärää (STM 2009). Suositusten mukaan äitiysneuvolassa yhden kokopäivätoimisen terveydenhoitajan vastuulla on enintään 80 synnyttänyttä äitiä vuodessa. Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä on laatimassa äitiysneuvolaan uudet suositukset vuoden 2012 loppuun mennessä. Lastenneuvolassa yhden kokopäivätoimisen terveydenhoitajan vastuulla on enintään 340 lasta, jos vuosiloman ajaksi ei ole sijaista tai enintään 400 lasta, jos sijainen on. Äitiysneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 800 synnyttänyttä äitiä vuodessa. Lastenneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 2400 lasta, jos sijaista ei ole ja 2800 lasta, jos sijainen on (STM 2004, STM 2009). Taulukko 1. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien henkilöstömitoitus Kaarinassa verrattuna valtakunnalliseen suosituksiin vuonna Terveydenhoitajan henkilöstömitoitus Valtakunnallinen Tilanne 2012 Tarve 2013 suositus Äitiysneuvola 80 synnytystä / htv 83 synnytystä / htv täyttää suosituksen Lastenneuvola vuotiasta / htv vuotiasta / htv + 0,1/ htv * Kouluterveydenhuolto 600 oppilasta / htv 527 oppilasta / htv täyttää suosituksen Opiskeluterveydenhuolto 800 opiskelijaa / htv 1019 opiskelijaa **/ htv + 0,3/ htv * Jos vuosilomien aikana ei käytetä sijaista. Muussa tapauksessa täyttää suosituksen. ** Luvussa mukana aikuisopiskelijat.

11 10 Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajia oli 20 ja yksi sijaistaja vuonna Terveydenhoitajatyöpanos jakaantui ehkäisy- ja äitiysneuvolaan 5,3 htv, lastenneuvolaan 7,7 htv sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon 7 htv. Syyskuusta 2012 alkaen kouluterveydenhuoltoon siirrettiin lisäresurssia yhden terveydenhoitajan henkilötyövuoden työpanos: 0,5 htv lastenneuvolasta ja 0,5 htv ympäristöpalveluista, jotta pystyttäisiin toteuttamaan kaikki asetuksen mukaiset vaadittavat sekä määräaikaiset terveystarkastukset että laajat terveystarkastukset. Taulukko 2. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden henkilöstömitoitus Kaarinassa verrattuna valtakunnalliseen suosituksiin vuonna Lääkärin henkilöstömitoitus Valtakunnallinen suositus Tilanne 2012 Tarve 2013 Äitiysneuvola 800 synnytystä / htv 388 / 0,7 htv täyttää suosituksen Lastenneuvola vuotiasta / htv 2707 / 1,0 htv + 0,1 htv Kouluterveydenhuolto 2100 oppilasta / htv 3480 / 0,9 htv + 0,7 htv Opiskeluterveydenhuolto 3000 opiskelijaa / htv 1427 /? 0,4 htv

12 Vastuuhenkilöt Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut ovat osa perhepalveluja, jonka toiminnasta vastaa perhepalvelujohtaja. Perhepalvelut kuuluvat hyvinvointipalvelujen toimialaan. Terveydenhoitajien lähiesimiehenä toimii johtava hoitaja, joka vastaa hoitotyön osuudesta. Toiminta toteutuu moniammatillisen tiimityöskentelymallin mukaisesti. Tiimeissä on nimetyt tiiminvastaavat (terveydenhoitajat) ja vastuulääkärit, jotka vastaavat lääketieteen osuudesta. Kaarinan kaupunki Hyvinvointipalvelut Perhepalvelut Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut 3.3 Toimitilat Palvelut Kaarinassa toteutetaan lähipalveluina. Äitiysneuvolan toimipisteitä on kuusi: pääterveysasemalla on kaksi, joista toisessa on yhdistetty ehkäisy- ja äitiysneuvola, Piispanlähteen neuvola, Littoisten neuvolassa on kaksi toimipistettä, joista toisessa on yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola sekä Piikkiön neuvola, joka on yhdistetty ehkäisy- ja äitiysneuvola. Lastenneuvolan toimipisteitä on yhdeksän: pääterveysasemalla on kolme toimipistettä, joista yhdessä on osa-aikainen toiminta, Piikkiön neuvolassa on kaksi toimipistettä, joista toisessa on osa-aikainen toiminta, Piispanlähteen neuvola, Littoisten neuvolassa on kolme toimipistettä, joista yksi on yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola ja yhdessä toimipisteessä on osa-aikainen toiminta.

13 12 Kouluterveydenhuollon piiriin kuuluu alakouluja kuusi, joista yksi on ruotsinkielinen, yhtenäiskouluja on neljä. Lisäksi Piikkiössä Suomen kristillinen yhteiskoulu on kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelujen piirissä. Opiskeluterveydenhuollossa toimipisteitä on em lisäksi kolme: lukio ja Ammattiopisto Livia, jossa on kaksi toimipistettä: sosiaali- ja terveysopisto ja maaseutuopisto. 4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Terveystarkastukset ja terveysneuvonta Terveysneuvonnan lähtökohtana on lapsen, nuoren ja perheen esille tuomat asiat tai terveystarkastuksessa tunnistetut tarpeet ja huolen aiheet. Laajassa terveystarkastuksessa terveysneuvontaa kohdennetaan koko perheelle: vanhemmille ja lapselle ja nuorelle tämän ikävaihe huomioiden. Lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet ja kehitysvaihe huomioidaan neuvonnassa yhteistyössä lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa. Laajaan terveystarkastukseen on varattu pidempi vastaanottoaika. Tämä mahdollistaa tuen tarpeiden ilmaisemisen sekä niiden tunnistamisen ja tarkentamisen. Terveysneuvonnan aihealueet ja toteuttaminen on kuvattu ehkäisy- ja äitiysneuvolan laatukäsikirjassa sekä lastenneuvolan että kouluterveydenhuollon menetelmäkäsikirjoissa.

14 Äitiysneuvolan prosessi Neuvolaprosessi alkaa ajanvarauksesta. Ajankohta on alkuraskaudessa (5-9 rvko). Prosessi sisältää keskimäärin 14 käyntiä terveydenhoitajalla ja kolme lääkärikäyntiä. Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille järjestetään perhevalmennusta yhteistyössä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja seurakunnan kanssa. Suun terveydentilan tarkastusta ja hoidon tarpeen arviointia annetaan ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Raskauden aikana tehdään alkoholin ja päihteiden käyttöä kartoittava TWEAK-seula (8-9-rvko). Perheen voimavaramittari kyselylomake käydään läpi laajan terveystarkastuksen yhteydessä. EPDS-seula tehdään raskausviikolla 30. Äitiysneuvolan laatukäsikirjassa on kuvattuna käynnit ja käyntien sisällöt tarkemmin. Kaavio 1 (sivulla 17) kuvaa lasta odottavan perheen neuvolaprosessia kokonaisuudessaan Lastenneuvolan prosessit Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi käy vanhempien kanssa lastenneuvolassa yhdeksän kertaa, joista terveydenhoitajan käyntejä on yhdeksän ja yhdistettyjä terveydenhoitajan ja lääkärin käyntejä kolme. Laajennuttuja terveystarkastuksia on näistä yksi lapsen ollessa neljän kuukauden ikäinen. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään koko perheen hyvinvointia ja tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea mahdollisimman varhain sitä tarvitseville. Ensimmäisen vuoden jälkeen neuvolakäyntejä on kuusi, joista kaksi on laajennettua terveystarkastusta: 1½- ja 4-vuotis tarkastukset. Niissä on terveydenhoitajan lisäksi myös lääkäri. 4-vuotis tarkastuksessa käytetään LENE-arviointimenetelmää. Päivähoidossa olevien lasten osalta päivähoito tekee myös arvion lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista. 1½-vuotis laaja terveystarkastus ei toteutunut vuonna Lastenneuvolan perehdytyksen käsikirjassa on kuvattuna käynnit ja käyntien sisällöt tarkemmin. Kaavio 2 (sivulla 18) kuvaa alle 1-vuotiaan lapsen neuvolaprosessia ja kaavio 3 (sivulla 19) yli 1- vuotiaan lapsen.

15 Kouluterveydenhuollon prosessi Kouluikäisellä lapsella on joka vuosi terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen luokkaan asti. Näistä tarkastuksista 1. lk, 5. lk ja 8. lk oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja. Laaja terveystarkastus sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemän terveystarkastuksen. Ennen laajoja terveystarkastuksia kotiin lähetetään kyselylomakkeet, mitkä vanhemmat ja lapsi täyttävät kumpikin oman lomakkeensa. Keskustellaan myös opettajan kanssa siitä, miten lapsi selviytyy koulussa ja kaverisuhteissa. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään koko perheen hyvinvointia ja tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea sitä tarvitseville. Kouluterveydenhuollon menetelmäkäsikirjassa on kuvattuna terveystarkastusten sisällöt tarkemmin. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös koulupäivän aikana sairastuneiden sekä pitkäaikaissairaiden oppilaiden hoito. Oppilashuoltoryhmä on avainasemassa koululla oppilaan tuen suunnittelussa ja järjestämisessä. Oppilashuolto on koulun toimintaa, josta rehtori vastaa. Sen tehtävänä on ehkäistä vaikeuksien syntymistä ja korjata jo syntyneitä vaikeuksia. Tulevassa uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa painopiste on yhteisöllisessä työssä nykyisen yksilökeskeisen työn sijasta sekä ennaltaehkäisevässä työssä nykyisen korjaavan työn sijasta. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoryhmä ja sen toiminta koululla on kuvattu Oppilaan tuen käsikirjassa. Kaavio 4 (sivulla 20) kuvaa kouluterveydenhuollon prosessia kokonaisuudessaan.

16 Opiskeluterveydenhuollon prosessi Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja lukion ja Ammattiopisto Livian opiskelijat. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus on opiskelujen ensimmäisenä vuonna ja lääkärintarkastus toisena vuonna ei kaikilta osin toteudu asetuksen mukaisesti lääkärityöpanoksen vähyyden vuoksi. Kutsuntatarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa suoritettavan terveystarkastuksen. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea (Time Out- toiminta). Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille tapahtuu terveydenhoitajien avoimilla vastaanotoilla. Tarvittaessa terveydenhoitajat ohjaavat opiskelijoita opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvien palvelujen piiriin (kansanterveyslaki (66/1972) 14, terveydenhuoltolaki(1326/2010( 17). Kaavio 5 (sivulla 21) kuvaa opiskeluterveydenhuollon prosessia kokonaisuudessaan.

17 16 Äitiysneuvolan prosessi (kaavio 1 ) Raskauden ajan seuranta ja perheen hyvinvointi rv lääkäri ja th LAAJENNETTU terveystarkastus rv vanhemmat, lääkäri ja th rv lääkäri ja th Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suunterveydentilan ja hoidon arviointi Synnytys TYKS, SAS rv 5-9 Ajanvaraus neuvolaan rv 8-19 käynnit I-III LAAJENNETTU terveystarkastus rv vanhemmat ja th rv käynnit VI-VII, th rv käynnit XI-XIII, th rv Erikoissairaanhoito: äitiyspoliklinikka -raskauden ajan seulontaultraäänitutkimukset -riskiraskauksien seuranta -päihdepoliklinikka (HALpkl) Perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville Kotikäynti 1-2 vkoa synnytyksestä - Jälkitarkastus 6-12 vkoa synnytyksestä lääkäri ja th Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, MLL:n kotihoitopalvelu, perheneuvola, Vintti, mielenterveyspalvelut jne.

18 17 Lasteneuvolan prosessi lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana (kaavio 2) Iänmukaisen kehityksen tukeminen - perhevalmennus, Oskariina, Nuppula (perhetalot) 4kk LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe, lääkäri ja th Suun terveyden hoito 2 kk lääkäri 8 kk lääkäri Kotikäynti esikoisille 1 kk 2 kk 3 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 2-3 vko th th th th th th th th th Lievä viive kasvussa / kehityksessä Selvä viive kasvussa / kehityksessä Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, perheryhmät, MLL:n kotihoitopalvelu, lastensuojelu, perheneuvola, psykologipalvelut, fysioterapia jne.

19 18 Lastenneuvolan prosessi lapsen ensimmäisen ikävuoden jälkeen (kaavio 3) Iänmukaisen kehityksen tukeminen Tiedot kouluun Koulu 1½ v LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe terveydenhoitaja ja lääkäri 2 v Th 3 v Th 4 v LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & perhe terveydenhoitaja ja lääkäri 5 v Th 6 v Th Lievä viive Suun terveydenhoito Selvä viive Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet - neuvolan perhetyö, MLL:n kotihoitopalvelu, SULAKE, lastensuojelu, perheneuvola, psykologipalvelut, puheterapia, fysioterapia jne.

20 Kouluterveydenhuollon prosessi (kaavio 4) Iänmukaisen kehityksen tukeminen Oppilashuoltotyö 19 1 lk LAAJENNETTU 5 lk LAAJENNETTU 8 lk LAAJENNETTU terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri terveystarkastus lapsi & vanhemmat terveydenhoitaja ja lääkäri Tiedon siirto toiselle asteelle: lukio, Ammattiopisto Livia Suun terveydenhuollon tarkastus Suun terveydenhuollon tarkastus Suun terveydenhuollon tarkastus 1 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta 2,3,4 lk Terveydenhoitajan tarkastus 5 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta 6 ja 7 lk Terveydenhoitajan tarkastus 8 lk Terveydenhoitajan tarkastus osana laajaa terveystarkastusta Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta joka 3. vuosi Lapsen / nuoren kasvussa tai kehityksessä poikkeama Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet -koulukuraattori, koulupsykologi, etsivä nuorisotyö, perheneuvola, lastensuojelu, lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka, päihdepalvelut jne.

21 Opiskeluterveydenhuollon prosessi (kaavio 5) Nuoren terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Opiskelijahuoltotyö 20 Tarpeenmukainen terveysneuvonta ja ohjaus, seksuaaliterveyspalvelut ja sairaanhoito, Suun terveydenhuollon tarkastus 1. Lukuvuosi Terveyskysely Terveydenhoitajan tarkastus 2. Lukuvuosi Lääkärin tarkastus Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta joka 3. vuosi Poikkeamaa nuoren fyysisessä, psykososiaalisessa hyvinvoinnissa Tarkemmat tutkimukset Erikoissairaanhoito Tuen tarve / tarvittavat tukitoimet -nuorten psykiatrinen poliklinikka, päihdepalvelut, kuraattoripalvelut, etsivä nuorisotyö, sosiaalityö jne.

22 Puheterapia- ja psykologipalvelut Puheterapian tarve ja kesto arvioidaan yksilöllisesti ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Puheterapiapalvelujen muotoja ovat tutkimus, ohjaus, seuranta ja terapia. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus sekä yhteistyö päivähoidon ja muiden ammattikuntien kanssa on osa puheterapiaa ja tukee edistymistä ja kuntoutumista. Puheterapiaan tullaan yleensä neuvolan, lääkärin tai päivähoidon suosituksesta, mutta puheterapeutteihin voi ottaa myös suoraan yhteyttä. Neuvolapsykologin työ painottuu ensisijaisesti lasta odottaville, lapsen hankkimista suunnitteleville ja vauvaperheille sekä alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vastaanotolle tulon syynä voivat olla muun muassa lapsen tai nuoren kehitykseen liittyvät ongelmat ja huolet, synnytyksen jälkeinen masennus, vanhemmuuteen ja lapsen kasvattamiseen liittyvä epävarmuus ja tuen tarve, kouluvalmiuden tarkempaa selvittelyä vaativa tilanne, yksilön ja perheen erilaiset kriisitilanteet. Psykologille ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajien kautta. Asiakas voi ottaa myös suoraan yhteyttä. 4.3 Perhevalmennus Kaarinassa perhevalmennusta on kehitetty monitoimijaiseksi vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Toimijoina ovat äitiys- ja lastenneuvola, neuvolan perhetyö, lastensuojelu, päivähoito ja seurakunta. Valmennus on ryhmämuotoista, vuorovaikutuksellista, voimavaralähtöistä ja vertaistukeen kannustava. Ryhmät kokoontuvat ennen synnytystä neljä kertaa ja synnytyksen jälkeen viisi kertaa. Kokoontumisten sisällöt ovat kuvattuna perhevalmennusryhmän ohjaajien käsikirjassa.

23 Neuvolan perhetyö Neuvolan perhetyö on lyhytaikaista tukea, neuvontaa ja ohjausta äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana oleville perheille. Neuvolan perhetyö auttaa, kun tarvitaan tukea vanhemmuuteen, opastusta arjen sujumiseen, vahvistusta perheen voimavaroihin tai tietoa eri palveluista. Neuvolan perhetyöntekijöiden kanssa voi käydä luottamuksellisia keskusteluja, joissa etsitään yhdessä perheelle sopivia ratkaisuja ja toimintatapoja. Perheet ohjautuvat neuvolan perhetyöhön terveydenhoitajien, lääkärien, erityistyöntekijöiden, perheneuvolan, lastenvalvojan, aikuissosiaalityön kautta tai ottamalla itse yhteyttä.

24 Perheryhmätoiminta Perheryhmätoiminta on tarkoitettu kaarinalaisille pienten lasten äideille ja heidän lapsilleen. Ryhmässä pohditaan vanhemmuuden onnistumisia ja haasteita, saadaan iloa ja voimavaroja perheen elämään sekä vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia muiden vanhempien kanssa työntekijöiden ohjaamana. Perheryhmään ohjaudutaan neuvolan terveydenhoitajien ja perheneuvolan kautta. Ryhmiä vetävät neuvolan perheohjaajat. 4.6 Suun terveydenhuolto Henkilöstö ja toimitilat Kaarinan kaupungin hammashuollossa toimii 16 hammaslääkäriä, 17 hammashoitajaa ja 5 suuhygienistiä. Lisäksi kouluissa toimii 1 hammashoitaja ja 1 suuhygienisti terveyden edistämistyössä terveydenhoitajan tiloissa. Kaarinassa on kolme toimipistettä: Kaarinan pääterveysasema sekä Littoisten ja Piikkiön terveysasemat Vastuuhenkilöt Hammashuolto on osa terveyspalveluja, jonka toiminnasta vastaa johtava ylilääkäri. Terveyspalveluiden ja sosiaalitoimen toiminnasta vastaa Hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO Lukuvuosi _2011-2012 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 130 käytössä 130 opiskelijamäärä vuosiluokittain yhteensä R1 12 R2

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite: Lausuntopyyntö dnro STM071:00/2012 OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Toimiva oppilas- ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot