Päihdeäiti synnytysosastolla Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdeäiti synnytysosastolla Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa"

Transkriptio

1 Heinonen Satu, Jäppinen Reeta, Tervo Suvi Päihdeäiti synnytysosastolla Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Heinonen Satu, Jäppinen Reeta, Tervo Suvi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumis vaihtoehto Nimeke Päihdeäiti synnytysosastolla, Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mikkelin keskussairaalan synnytys ja naistentautienosaston henkilökunnan näkökulmasta päihdeäitien hoitoa, haasteita ja kehittämisideoita. Aineisto koottiin kyselylomakkeella toukoheinäkuussa Kyselylomakkeita lähetettiin 16 kappaletta. Kyselylomakkeita palautui viisi kappaletta. Vastausprosentti jäi siis odotettua pienemmäksi. Tulosten mukaan päihdeäitien määrä on lisääntynyt viime vuosina osastolla. Päihdäitien hoito ja hoidon suunnittelu on hoitajien mielestä työläämpää ja henkisesti raskaampana muihin asiakkaisiin verrattuna. Hoidossa korostuu moniammatillisen yhteistyön merkitys ja äidin ja lapsen välisen varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemisen tärkeys. Äitien jatkohoidon ja lapsen kotiolojen turvaaminen koetaan työläämpänä kuin ennen. Hoitajat arvioivat oman tietoperustansa olevan hyvällä tasolla koskien kaikkia päihteitä ja äitien tiedot arvioitiin heikommiksi hoitajien tietoihin verrattuna. Vaikka päihdeäidit koetaan haastavina hoitaa ja äidin ja vauvan tarkkailu on tehostettua, päihdeäidit pyritään kohtaamaan tavallisina äiteinä. Hoitajat kantavat huolta sekä äidin että lapsen puolesta ja pyrkivät hoitamaan jatkohoidon ja tuen järjestämisen kuntoon ennen perheen kotiutumista. Päihdeäitien hoito herättää monenlaisia tunteita: avuttomuutta, voimattomuutta ja riittämättömyyden tuntemista. Koulutusta toivottiin päihdeäidin ja perheen tukemisesta ja kohtaamisesta ja omien tunteiden käsittelystä. Kehittämisideoina ehdotettiin omahoitajaa päihdeäidille ja koko perheelle hoitojakson ajaksi sekä selkeitä toimintamalleja päihdeäitien hoidosta. Asiasanat (avainsanat) Päihteet, raskaus, synnytys, hoitotyö, varhainen vuorovaikutus Sivumäärä Kieli URN 35+ liitt. 11s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn2008 Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitettä Ohjaavan opettajan nimi Auli Sjögren Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin keskussairaala: Osasto 22 Naistentaudit- ja synnytykset

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis February 20, 2008 Author(s) Heinonen Satu, Jäppinen Reeta, Tervo Suvi Degree programme and option Degree Programme in Nursing Name of the bachelor's thesis Intoxicant abuser mothers in the maternity ward A study of the implementation and development of nursing care in the Mikkeli Central Hospital Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to clarify the nursing care of intoxicant abuser mothers, as well as nursing challenges and developing ideas from nurses viewpoint in the gynaecological and maternity ward of the Mikkeli Central Hospital. The material was collected by a questionnaire in May-July The questionnaires were mailed to 16 persons, of whom 5 persons returned the questionnaire. The response rate was thus lower than it was expected. According to the results, the number of pregnant women using intoxicants had increased during the past few years in the ward. The nurses felt that the nursing of intoxicant abuser mothers and the planning of nursing was harder and mentally more stressing compared to other pregnant women. The importance of multi-professional co-operation and supporting early interaction between mother and baby was emphasized. The respondents also felt that securing continued care for mothers and safe home conditions for babies was harder than it used to be. The nurses estimated that their knowledge base concerning all intoxicants was quite good, whereas mothers knowledge was assessed to be poorer. Even though the treatment of intoxicant abuser mothers was experienced to be challenging they were treated as normal mothers. The nurses felt concern for both mothers and babies and tried to organize the continued care and support before the discharge. The nursing care of pregnant women using intoxicants awoke varied feelings: helplessness, powerlessness and inadequacy. The nurses wished for further training in facing and supporting intoxicant abuser mothers and their families, as well as in dealing with their own feelings. As developing ideas, nurses suggested a primary nurse for each mother and her family for the treatment period, and clear practice patterns in caring for intoxicant abuser mothers. Subject headings, (keywords Intoxicants, pregnancy, delivery, nursing, early interaction Pages Language URN 35 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices 4 app. Tutor Auli Sjögren Bachelor s thesis assigned by Mikkeli Central Hospital: ward 22, Gynaecological and Maternity Ward

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO RASKAUS JA PÄIHTEET Nainen päihteiden käyttäjänä Alkoholi ja raskaus Tupakka ja raskaus Huumeet ja raskaus PÄIHDEÄIDIN HOITO JA TUKEMINEN Päihdeäidin tunnistaminen ja kohtaaminen Päihteettömyyteen tukeminen hoitotyön keinoin Moniammatillinen yhteistyö päihdeäidin hoidossa Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde TUTKIMUSTEHTÄVÄ TOTEUTUS Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito Mikkelin seudulla Kohderyhmä ja aineistonkeruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET Hoitohenkilökunnan tieto ja taitoperusta sekä suhtautuminen päihdeongelmaisen äidin hoidossa Äitien antamien tietojen luotettavuus hoitajien arvioimana Raskaana olevien äitien ja hoitajien tietoperusta päihteiden vaikutuksista sikiöön hoitajien arvioimana Hoitajien suhtautuminen osastolla hoidettaviin päihdeäiteihin Päihdeäitien hoidossa käytettävä materiaali Päihdeäidin ja lapsen tukeminen hoitotyön keinoin Moniammatillisen yhteistyön toteutuminen päihdeäidin ja lapsen hoidossa Kehittämisideat ja lisäkoulutuksen tarve POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys... 30

5 7.3 Kehittämisehdotukset ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Stakesin mukaan (2001) päihteiden käyttö on ollut kasvussa jo pitkään ja nuorten naisten alkoholinkäytön on todettu lisääntyneen voimakkaasti. Tutkimusten mukaan päihdemyönteiset asenteet ja päihteiden käyttö painottuvat erityisesti nuoriin ikäluokkiin. Noin kolmasosan huumeita käyttävistä arvellaan olevan hedelmällisessä iässä olevia naisia. (Taipale ym. 2005). Vuonna 2004 Suomessa arvioitiin vuosittain noin 1000 lasta olevan vaarassa vaurioitua raskaudenaikaisen alkoholin käytön ja noin sata lasta huumeiden käytön seurauksena (Koponen 2004). Tuoreimman tutkimuksen arvion mukaan Suomessa syntyy noin 3600 lasta päihdeongelmaisille äideille eli alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäyttäjille (Koponen 2006). Sikiöaikana päihteille altistuneiden vastasyntyneiden määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa (Taipale ym. 2005). Työntekijä kohtaa moninaisia haasteita ja kehittämistarpeita päihdeäitien kanssa tehtävässä työssä. Vuorovaikutustilanteet voivat olla haasteellisia ja työntekijällä ei aina ole kokemusta päihdeongelmaisen kohtaamisesta ja hoidosta. Päihdeäidin hoito koetaan raskaana ja ahdistavana. Myös hoitokeinojen vähyys lisää toivottomuuden tunnetta hoitohenkilökunnassa (Halmesmäki 1999, Jaakkola 1998). Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelemme naisten päihteiden käyttöä ja päihteiden vaikutuksia raskauteen ja sikiöön. Käsittelemme myös päihdeongelmaisen tunnistamista ja kohtaamista, päihteettömyyteen tukemista hoitotyön keinoin, äidin päihteidenkäytön vaikutusta lapseen, sekä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutussuhteen merkitystä lapsen kehitykselle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mikkelin keskussairaalan synnytys ja naistentautien osaston toimeksiannosta henkilökunnan näkökulmasta päihdeäitien hoitoa, haasteita ja kehittämisideoita. Opinnäytetyössämme käytämme käsitteitä päihdeäiti ja päihteet. Päihdeäidillä tarkoitamme naista, joka on käyttänyt päihteitä raskauden aikana. Päihteillä tarkoitamme alkoholia, huumeita ja tupakkaa.

7 2 RASKAUS JA PÄIHTEET Nainen päihteiden käyttäjänä Naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Tupakointi, alkoholin humalahakuinen juominen ja huumeiden käyttö on yleistynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Naisen alkoholin käyttö voi kehittyä riippuvuudeksi monista eri syistä. Naisiin kohdistuu edelleen runsaasti roolipaineita äitinä ja kasvattajana. Kaikenikäisiä naisia koskettavat myös paineet ulkonäöstä, muiden miellyttämisestä ja työelämän muutoksista. Yleisesti naisen itsetunto on koetuksella. Omaan kehonkuvaan ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat saattavat lisätä paineita päihteiden käyttöön. (Taipale 2005, Keski-Kohtamäki 2005, Palojärvi 2007.) Monelle alkoholista riippuvaiselle naiselle alkoholi on keino purkaa stressiä ja rentoutua raskaan päivän jälkeen. Tällainen käyttäytyminen voi usein johtaa päihderiippuvuuteen. Jos ei ole saanut lapsuudessa mallia itsensä hyväksymisestä ja on joutunut ehkä vähättelyn kohteeksi tai kaltoin kohdelluksi, riskit riippuvuusongelmaan voivat lisääntyä. Humalahakuinen juominen kytkeytyy usein itseluottamuksen vahvistamiseen ihmissuhteissa. Se saattaa olla merkki riippuvuuskäyttäytymisen alkamisesta ja myöhemmän ongelman kehittymisestä. (Taipale 2005, Keski-Kohtamäki 2005, Palojärvi 2007.) Usein päihderiippuvaisten naisten raskaudet ovat tahattomia ja suunnittelemattomia. Raskaus saa usein naiset lopettamaan päihteiden käytön. Päihteiden käyttö on raskauden aikana on yleisesti paheksuttua, joten nainen ei välttämättä uskalla tunnustaa ongelmaansa ja hakea apua. Puolison päihteiden käytön on todettu lisäävän riskiä myös odottavan äidin päihteiden käyttöön. (Taipale 2005, Keski-Kohtamäki 2005, Palojärvi 2007.) Naisen päihteidenkäytölle altistavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan alhainen koulutustaso, alhainen sosioekonominen asema, ikä, yllätysraskaus, epävakaa parisuhde tai puolisolta saadun tuen puute, lähiomaisilta ja sosiaaliselta verkostolta saadun tuen puute, sekä lapsuuden perheen terveystottumusten vaikutus. Myös joidenkin odottavien naisten välinpitämätön ja vastuuntunnoton suhteutuminen raskauteen ja sen tuomiin

8 velvollisuuksiin on todettu altistavan raskauden aikaiselle päihteiden käytölle. (Yliruka ym. 2006,41.) Alkoholi ja raskaus Suomessa naisten raskautta edeltävä keskimääräinen alkoholinkäyttö on noin neljä annosta viikossa. Suurin osa naisista vähentää alkoholinkulutusta tai lopettaa sen kokonaan epäillessään tai saatuaan tiedon raskaudestaan. Raskauden aikana alkoholia ei tulisikaan käyttää lainkaan. Alkoholin suurkulutuksena pidetään viikossa yli 10:tä annosta ylittävää kulutusta tai yli 5 annosta. Yksi annos on esim. pullo olutta tai 12 cl viiniä. Vauriot ovat sitä suurempia mitä suurempia alkoholi annoksia nautitaan ja mitä pidempään alkoholin käyttö jatkuu raskauden aikana (Ylikorkala ym. 2004, 566, Koponen 2004, 13.) Alkoholi läpäisee istukan helposti ja kulkeutuu sikiöön. Sikiön veren alkoholipitoisuus saavuttaa äidin tason nopeasti. Viidessä minuutissa äidin ja lapsen etanolimäärä on samansuuruinen. Alkoholi kulkeutuu kaikkiin sikiön kudoksiin ja sikiön virtsan, keuhkojen ja/tai ihon läpi myös lapsiveteen ja edelleen sikiöön sikiön niellessä lapsivettä. Alkoholi palaa istukan läpi takaisin äitiin, jonka maksa eliminoi alkoholin. Sikiön maksan kyky metabolioida alkoholia on vain 3-4 % ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja vastasyntyneellä vain 50 % aikuisen maksan vastaavasta (Halmesmäki 1999,11.) Runsas alkoholin käyttö lisää vuotoriskiä, aiheuttaa keskenmenon vaaran, sikiökalvojen tulehduksen sekä kohduntulehduksen vaaran. Runsaan alkoholin käytön seurauksena istukan ennenaikaisen osittaisen tai täydellisen irtoamisen riski on kymmenkertainen. Hoitamattomana se voi johtaa sikiön kuolemaan ja runsas vuoto on myös äidille hengenvaarallinen. (Halmesmäki 1999,12., Ylikorkala ym., 569, Halmesmäki 1999,11.) Alkoholi aiheuttaa sikiön epämuodostumisia. Tyypillisimpiä ensimmäisen raskauskolmanneksen epämuodostumia ovat mm. sydän- ja luustoepämuodostumat. Toisella raskauskolmanneksella keskushermoston aktiivinen erilaistuminen sekä kasvu ja kehi-

9 4 tys käynnistyvät voimakkaimmin. Runsas alkoholinkäyttö johtaa aivojen alikehittymiseen, aivojen pieneen kokoon ja pienipäisyyteen eli mikrokefaliaan. Sikiön kasvu hidastuu myös siten, että päänympärys, vatsanympärys sekä reisiluun pituus jäävät alle odotuskasvun. Runsas alkoholin käyttö hidastaa myös kohdun kasvua ja häpyluu- ja kohdunpohjamitta jää jälkeen odotusarvosta. Syinä ovat alkoholin lamaava vaikutus istukkaan, sikiön kasvun hidastava vaikutus, sekä äidin puutteellinen ravitsemus ja huono painonnousu (Halmesmäki 1999, 12-13; Ylikorkala ) FAS (fetal alcohol syndrome), sikiöalkoholivaurio on alkoholin aiheuttamista vaurioista vakavin. Yleisimmin on käytössä seuraava Rosettin (1980) määrittelemä kriteeristö, jonka mukaan lapsella ilmenee sikiöaikainen ja/tai syntymänjälkeinen kasvuviive (paino, pituus, ja/tai pään ympärys), keskushermoston toimintahäiriöitä, joita voivat olla neurologinen poikkeavuus, kehitysviive tai älyllinen heikkolahjaisuus. Tyypillistä on myös kasvojen kasvuhäiriö, johon kuuluu vähintään kaksi seuraavista: pienipäisyys, pienisilmäisyys ja/tai lyhyt luomirako, nenä-huulivako puuttuu, ohut ylähuuli ja/tai matala yläleuka. FAE- oireyhtymässä (fetal alcohol effects) lapsella ei ole kaikkia FAS-kriteerejä, mutta on tieto sikiökautisesta alkoholille altistumisesta ja lapsella todettu alkoholin aiheuttamaksi sopiva oire. (Koponen 2004, 12; Rautavuori 2001, 8-9.) Alkoholin vaikutuksesta sikiön liikkeet vähenevät ja sydämenrytmi voi muuttua. Sikiön KTG (kardiotokografia) on humalatilan aikana monotoninen ja siitä puuttuvat ns. lyhyen ja pitkän aikavälin vaihtelut, mikä kuvastaa sikiön uhkaavaa hapenpuutetta. Hapenpuute voi johtaa eriasteisiin aivovaurioihin ja pahimmillaan sikiön kuolemaan.alkoholi vaikuttaa myös napanuoran verenkierron heikkenemiseen, mikä aiheuttaa sikiön ravinnonsaannin heikkenemistä ja hapenpuutetta. Sikiön kasvu hidastuu, etenkin pään- ja vatsan ympäryksen kasvu. Kasvun pysähtyessä voidaan joutua harkitsemaan ennenaikaista synnyttämistä. (Halmesmäki 1999, ) Alkoholiongelmaisen äidin sikiön keuhkojen on todettu kypsyvän normaalia aikaisemmin. Se voi mahdollistaa sikiön synnyttämisen normaalia aikaisemmin. Jos äidin hoitomotivaatio on huono ja sikiö altistuu jatkuvasti alkoholille voidaan tiettävästi varhaisella synnyttämisellä suojata lasta lisävaurioilta. Ensisijaisesti pyritään alatiesynnytykseen. Usein päädytään kuitenkin keisarileikkaukseen. Syinä ovat sikiön

10 5 huono stressin sietokyky, uhkaava hapenpuute, sekä pitkittynyt alatiesynnytys tai epäonnistunut synnytyksen käynnistämisyritys. Alkoholille altistuneen vastasyntyneen verensokeri on matala, lapsi on usein veltto ja huonosti imevä. Alkoholin vaurioittaman lapsen imemisvaikeudet voivat kestää kuusikin viikkoa. Lapsi tarvitsee synnytyksen jälkeen tehostettua hoitoa. (Halmesmäki , 20.) 2.3 Tupakka ja raskaus Sikiöön vaikuttavat haitallisesti tupakan sisältämät kemialliset aineet, sillä sikiön verenkierto on yhteydessä napanuoran ja istukan välityksellä odottavan äidin verenkiertoon. Istukka ei suodata esimerkiksi nikotiinia ja häkää. Sikiö saattaa altistua jopa suuremmille häkä- ja nikotiinipitoisuuksille kuin tupakoiva äiti. Vähemmän koulutetut ja nuoret naiset tupakoivat raskauden aikana tutkimusten mukaan noin kolme kertaa enemmän kuin korkeasti koulutetut. Sikiö kärsii akuutista hapenpuutteesta kun tupakansavun nikotiini imeytyy nopeasti keuhkoista äidin verenkiertoon ja kulkeutuu rasvaliukoisena aineena lähes yhtä nopeasti istukan ja napanuoran kautta sikiöön. Sikiön hapensaanti heikkenee sillä nikotiini saa aikaan kohdun, istukan ja napaverisuonten supistumisen. (Vierola, 1994,42.) Synnytyksen yhteydessä otetuista napaverinäytteissä ja lapsivedessä on todettu nikotiinipitoisuuksien olevan yhtä suuria tai jopa suurempia kuin äidistä otetuissa näytteissä. Sikiö ei pysty eliminoimaan nikotiinia elimistöstään yhtä hyvin kuin äiti. Odotusaikainen äidin tupakointi saattaa aiheuttaa synnytyksen jälkeen lapselle ns. nikotiinin vieroitusoireita kuten ärtymystä, valittelua, sekä liiallista itkuisuutta. (Vierola, 1994, ) Häkä on toiseksi vaarallisin tupakan sisältämä sikiömyrkky. Hään vaikutuksesta veren hapen kuljetuskyky heikkenee mikä johtaa krooniseen hapenpuutteeseen, joka puolestaan vahvistaa nikotiinin haitallisia vaikutuksia sikiön verenkiertoon. Suurimpia sikiön kasvuhäiriöiden aiheuttajia ovat häkäkaasun ja nikotiinin ohella tupakansavun syanidi, kadmium ja lyijy. Sikiössä syanidi muuttuu tiosyaniitiksi ja tämä reaktio kuluttaa sikiön B-12-vitamiinivarastoja ja elimistön tärkeitä rakennushappoja, aminohappoja. Tu-

11 pakoitsijoilla sinkki- ja C-vitamiinipitoisuudet ovat tavallista alhaisemmat. (Vierola,1994, ) 6 Erilaisten kemiallisten yhdistelmien lisäksi tupakoinnista muodostuu ihmiselle niin psyykkinen riippuvuus, sosiaalinen riippuvuus, kuin myös tapariippuvuus (Patja, 2006). Tupakointi lisää kohdunulkoisten raskauksien riskiä 2,5-kertaisesti. Tupakointia suositellaan lopetettavaksi jo 2-3 kuukautta ennen raskautta, sillä se vähentäisi riskiä kohdunulkoiseen raskauteen (Vierola, 1994, 44). Keskenmenoriski alkuraskauden aikana on kaksinkertainen mikäli äiti tupakoi. Nikotiinipurukumia voidaan käyttää turvallisesti tupakoinnin lopettamisen tukena ennen raskautta. Savuttomuuden merkitystä korostetaan nimenomaan niille tupakoiville naisille, joilla on ollut jo 1-2 keskenmenoa. Tutkimusten mukaan tupakoivan äidin vastasyntynyt lapsi painaa keskimäärin g vähemmän kuin tupakoimattoman äidin lapsi. Yhdysvalloissa jopa lasta arvioidaan menetettävän vuosittain äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin vuoksi. Kuolinsyistä tärkeimpiä ovat vaikea alipainoisuus ja ennenaikaisiin synnytyksiin liittyvä keskosuus. Tupakalle altistumisen vuoksi sikiöllä on heikentynyt pituuskasvu, pienempi pään ja vatsan ympärysmitta, mikä aiheuttaa painonlaskua. Raskauden aikainen tupakointi hidastaa myös sikiön luuston ja keskushermoston kasvua. Äidin tupakoidessa yli 10 savuketta päivässä kasvun hidastuminen on selvempää kuin tupakoimattomalla äidillä. (Vierola,1994, ) Kohdunsisäisen sikiökuoleman riski loppuraskauden aikana on tupakoivilla äideillä 1,1-1,6-kertainen tupakoimattomiin äiteihin verrattuna. Tupakan haittavaikutuksia pahentaa runsas alkoholin käyttö raskauden aikana. Vaikutukset odotusajan tupakoinnista saattavat vaikuttaa lähes koko lapsen kasvuiän ajan. Keskosuutta lisää tupakointi, ja vaikeasti alipainoisista vauvoista 80 % on tupakoivien äitien vauvoja. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan (vuosina ) alle 20 savukkeen päivittäiseen tupakointiin liittyi 20 %:n vastasyntyneiden kuolleisuusriskin nousu. Mikäli savukkeita kului päivittäin yli 20, riski nousi 35 %:iin. Vastasyntyneiden kuolleisuus vähenisi 10 % mikäli raskaudenaikainen tupakointi loppuisi. (Vierola, 1994, 40.)

12 7 Mikäli raskaana oleva äiti tupakoi, sikiöitä ja vastasyntyneitä uhkaavat erityisesti istukkakomplikaatiot. Ns. eteisistukan riski kaksinkertaistuu, mikäli äiti tupakoi. Raskaudenaikainen tupakointi lisää myös raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa keskenmenolle ja ennenaikaiselle synnytykselle. Istukan ennenaikainen irtoaminen (ablatio) ja ennenaikainen lapsivedenmeno ovat yleisempiä tupakoivilla. Jo ennen synnytystä voidaan ultraäänitutkimuksessa todeta istukan kalkkeutumista ja lohkoisuutta, mikä johtuu tupakoinnista. Em. heikentää myös sikiön hapen- ja ravintoaineiden saantia. Näyttöä ei ole tähän mennessä ollut, että tupakointi lisäisi epämuodostumia (Vierola, 1994, 41.) Mikäli äidin on hankalaa lopettaa tupakointiaan, sikiö on pienipainoinen tai kärsii istukan vajaatoiminnasta, tarkkailu synnytysosastolla saattaa olla tarpeen. Vielä vuoden iässä tupakoivien äitien lapset ovat jonkin verran pienempiä kuin tupakoimattomien lapset. Lapsen henkisessä suorituskyvyssä on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia, mikäli äiti on tupakoinut. Tupakointi odotusaikana on liitetty useissa tutkimuksissa myös lapsen yliaktiivisuuteen ja keskittymiskyvyn häiriöihin. (Vierola, 1994, ) Lapsella joka raskaudenaikana ja sen jälkeen altistuu tupakansavulle, hengitystiesairaudet ovat yleisempiä. Raskaudenaikainen tupakointi kaksinkertaistaa lapsen riskin saada jokin atooppinen tauti (astma, allerginen nuha tai ihottuma). Täten allergiaa voidaankin siis ehkäistä (Hannuksela 2003). Imetykseen tupakointi vaikuttaa myös haitallisesti. Henkilökunta synnytyssairaaloissa tuntee tupakoivan äidin vaikeudet imetyksessä : maidon eritys on vähäistä ja imemiskyky lapsella on heikompi. Maito maistuu lisäksi pahalle. Maitoa jossa on nikotiinia, ei oteta vastaan äidinmaitokeskuksissa. Lyhyeen imetysaikaan lähinnä tupakoinnin on todettu olevan yhteydessä äidin elintavoista. Nikotiinipitoisuus äidinmaidossa riippuu päivittäin poltettujen savukkeiden määrästä ja siitä, miten kauan aikaa on kulunut poltetusta savukkeesta ennen imetystä. Savukkeen nikotiinin kulkeutuminen äidin seerumista maitoon on nopeaa. Äidin seerumipitoisuuteen verrattuna rintamaidossa nikotiinipitoisuus on kolminkertainen. Riski kätkytkuolemaan on verrannollinen raskauden aikana päivittäin poltettujen savukkeiden määrään: 10 savukkeen päivittäinen polttaminen nostaa riskiä kaksinkertaiseksi (Vierola 1994, 43-46).

13 2.4 Huumeet ja raskaus 8 Huumeiden käyttäjät Suomessa ovat yleensä nuoria ja nuoria aikuisia. Yleisin käytetty huumausaine Suomessa on tutkimusten mukaan kannabis; vuonna 2002 noin neljäsosa vuotiaista ilmoitti käyttäneensä kannabista jossain elämänvaiheessa. Huumeiden ongelmakäyttäjiä koko väestöstä arvioidaan olevan alle prosentti. (von der Pahlen ) Huumeet voidaan jakaa opiaatteihin, keskushermostoa stimuloiviin aineisiin, keskushermostoa lamaannuttaviin aineisiin sekä hallusinogeeneihin. Opiaatteja ovat morfiini, heroiini ja metadoni. Stimuloivia huumeita ovat amfetamiini ja kokaiini. Kannabistuotteet; hasis ja marihuana lamaannuttavat keskushermostoa ja LSD kuuluu hallusinogeeneihin. (Koponen. 2004, 31.) Huumeet kulkeutuvat istukan läpi sikiöön ja vaikutukset riippuvat käytetystä huumeesta, käyttötavasta, käyttölaajuudesta ja annosten suuruudesta. Huumeet erittyvät istukan kautta sikiön verenkiertoon, joten myös sikiö on huumeiden vaikutuksille altis äidin käyttäessä huumeita. Huumeiden käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa sikiölle eriasteisia kehityshäiriöitä sekä lisätä keskenmenon riskiä. Sikiön mahdolliset epämuodostumat kehittyvät ensimmäisen trimesterin aikana, mutta esimerkiksi sikiön aivojen kehitys jatkuu koko raskauden ajan. (Naistenklinikka/ HAL- poliklinikka. 2007, Halmesmäki, 1998.) Opiaattien käyttö raskauden aikana on riski sikiön kehitykselle. Sikiön kasvu hidastuu käytöstä johtuen ja myös sikiön virtsateihin ja aivoihin tulee kehityshäiriöitä. Erityisesti suonensisäisten opiaattien käyttö on sikiölle erittäin vaarallista. Opiaattien käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa enemmän raskauden aikaisia verenvuotoja, istukan ennenaikaista irtoamista ja lisätä keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Erilaiset sydänviat yleistyvät ja kätkytkuoleman vaara kasvaa. Käyttö saattaa aiheuttaa vastasyntyneelle myös vieroitusoireita, kouristuksia, hengityshäiriöitä ja infektioriski kasvaa. (Naistenklinikka/HAL-poliklinikka ) Stimuloivien huumeiden käyttö raskauden aikana supistaa sekä äidin että sikiön verisuonia ja saattaa aiheuttaa istukan ennenaikaisen irtoamisen, keskossynnytyksen ja

14 9 mahdollisesti sikiön aivo- tai munuaisinfarktin. Amfetamiinin käyttö raskauden aikana saattaa lisätä keskenmenon riskiä ja aiheuttaa sikiön sydänvikaisuutta. Ravinnon- ja hapensaannin heikentyminen hidastaa sikiön normaalia kasvua ja aiheuttaa pienipäisyyttä. Amfetamiinin suonensisäisen käytön seurauksena voi syntyä vakavampia vaurioita, koska suoraan verisuoneen annosteltuna amfetamiini läpäisee istukan nopeasti ja johtaa korkeisiin amfetamiinipitoisuuksiin myös sikiössä. Amfetamiinille altistuneella lapsella voi esiintyä vieroitusoireita heti syntymän jälkeen ja oireet voivat kestää useamman päivän ajan. Oireina voivat olla imemisvaikeudet, poikkeava itkuääni ja korkea verenpaine. (Naistenklinikka/HAL-poliklinikka ) Kokaiinin käyttö saattaa aiheuttaa sikiön kasvun hidastumista ja pienipainoisuutta. Kannabistuotteissa on monta kertaa enemmän tervaa ja hiilimonoksidia kuin tavallisessa tupakassa. Hiilimonoksidi heikentää sikiön ravinnonsaantia supistamalla napanuoran verenvirtausta. Tyypillisiä vieroitusongelmia ovat levottomuus ja tuskaisuus sekä sydämen rytmihäiriöt. Vastasyntyneillä saattaa ilmetä vapinaa, tavallista kimeämpää itkua ja liiallista valveilla oloa. (Naistenklinikka/HAL-poliklinikka ) Keskushermostoa lamaavien huumeiden käyttö raskauden aikana vaikuttaa sikiön keuhkojen kehittymiseen ja aiheuttaa keskushermoston lamaantumista. Vastasyntyneelle voi ilmetä vieroitusoireita, levottomuutta ja heikontunutta imemisrefleksiä. Vastasyntyneen vapina, ärtyisyys, nopea hengitys, huono painonnousu, velttous ja alilämpöisyys voivat ilmetä jos äiti on käyttänyt raskausaikana rauhoittavia. Kätkytkuoleman riski kasvaa. (Eskola, 2002, ) Huumeet vaikuttavat synnytyksen jälkeenkin jos äiti imettää häntä. Suonensisäisiä huumeita käyttävillä on erityisten tartuntojen vaara suurentunut (mm. HIV, B- ja C- hepatiitti). Tartunnat voivat vaurioittaa sikiötä. (Eskola, Hytönen 2002, Naistenklinikka/ HAL- poliklinikka.)

15 3 PÄIHDEÄIDIN HOITO JA TUKEMINEN Päihdeäidin tunnistaminen ja kohtaaminen Päihteitä käyttävän äidin tunnistaminen on ensimmäinen vaihe prosessissa, jonka tavoitteena ovat terveen lapsen syntyminen ja naisen ja perheen raitistuminen ja henkinen kasvu. Vaikeasti alkoholisoituneiden naisten ulkoisia tuntomerkkejä ovat epäsiisteys, huono hygienia ja käytös helpottavat tunnistamista. Koulutettujen, hyvässä taloudellisessa asemassa olevien päihteiden käyttö sen sijaan voi olla vaikeampaa tunnistaa, kun nainen peittää ongelmansa asiallisella käyttäytymisellä ja huolitetulla olemuksellaan. Ongelma on monitahoinen ja voidakseen auttaa on ammattilaisen omattava laajaa ymmärrystä ja ennen kaikkea tutkimuksiin perustuvaa tietoa päihteiden käyttöön johtaneista syistä ja riippuvuudesta. Työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa tärkeintä on hyväksyntä, luottamus ja välittäminen. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää tasaarvoista ja luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta. (Jaakkola 1998, 22, Haaramo 1985, ) Jaakkolan (1998) mukaan on kaksi näkökulmaa tarkastella alkoholisoituneita naisia ja perheitä. Yksi näkökulma on terveydenhuollollinen, jolloin korostuu sikiön asema ja lääketieteellinen naiskuva. Toinen näkökulma on sosiaalihuollollinen, jolloin korostuvat perheen eheys, perheen asema, asunto-ongelmat, naisen asema sekä ihmisen yksityisyys ja tulevaisuuden vastuu. Naisen ja perheen, sekä syntymättömän lapsen auttamiseksi ei riitä vain toinen näkökulma, vaan on otettava huomioon sekä lääketieteellisen ihmiskuvan mukainen ongelmanratkaisu, että sosiaalisten ongelmien hoitaminen. Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden tulisi siis tehdä yhteistyötä. (Jaakkola 1998, 5-7.) Päihdeongelmainen nainen käyttää äitiysneuvolapalveluja epäsäännöllisesti ja tulee usein ensimmäiselle käynnille raskauden ehdittyä edetä jo pidemmälle. Päihteiden käytön kieltäminen ja vähättely on tavallista. Naista ei tulisi syyllistää, sillä alkoholiongelmaisen naisen itsetunto ja luottamus omiin kykyihin on usein varsin heikko. Työntekijän tehtävänä on tukea ja vahvistaa asiakkaan itseluottamusta ja omanarvontuntoa. Tulisi osoittaa aidosti luottamusta asiakkaan kykyihin ja kannustaa tekemään omia terveysvalintoja. Perinteinen naisen ja äidin rooli yhdessä päihteiden käytön

16 11 kanssa aiheuttaa syyllisyyttä ja voimakkaita ristiriitatilanteita. Päihderiippuvainen äiti voi kokea puuttumisen uhkana päihdesuhteen jatkumiselle ja samalla häpeää tilannetta. Riippuvuuteen liittyvää häpeää helpottaa ammattilaisen ymmärrys päihderiippuvuudesta sairautena. (Jaakkola 1998, 10-11, Haaramo 1985,44, Kujasalo,54.) Päihteitä käyttävän äidin kanssa vuorovaikutustilanteet voivat olla haasteellisia. Äidin on vaikea kestää ongelman esiintuomista ja hän lukkiutuu ja vähättelee tilannetta ja saattaa jättäytyä kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Hoitajan tulisi olla tietoja hankkiessaan varovainen ja rakennettava pala palalta kuvaa ongelmasta ja avun tarpeesta. Äitiä kohtaan tulisi olla ymmärtäväinen ja antaa apua silloin kun hän tarvitsee. Tulisi välttää asiantuntijan minä tiedän-sinä et roolia, joka lisää autettavan epävarmuuden ja riippuvuuden tunnetta (Jaakkola 1998,14, Haaramo 1985,46). Tyontekijöillä ei ole aina kokemusta päihdeongelmaisen naisen kohtaamisesta ja hoidosta. Asiakkaita ei aina rohkaista riittävästi keskustelemaan henkilökohtaisista ongelmista tai yksityisasioista. Päihteitä käyttävän äidin hoitoa pidetään raskaana ja ahdistavana. Henkilökunnassa koetaan voimakkaita tunteita; raivoa, avuttomuutta, sääliä ja neuvottomuutta. Ahdistusta aiheuttaa se, että hoidon tulokset nähdään huonoina ja tuloksia nähdään hitaasti. Äidin hoito on hoitajien mielestä erittäin tärkeää tulevan lapsen takia, vaikkakin tulevan lapsen kohtalosta aiheutuu huolta ja murhetta. On todettu, että lapsen oikeus asetetaan usein äidin ymmärtämisen edelle ja äidin elämäntapojen muuttaminen nähdään vaikeana ja toivottomana, kun taas lapsen elämälle voidaan tehdä vielä paljon. Hoitokeinojen vähäinen määrä lisää toivottomuuden tunnetta. (Halmesmäki 1999, Jaakkola 1988,14-15.) Päihdeäitiä kohdatessa on ongelmana se miten tunnistaa päihteiden käyttö ja puuttua siihen niin, ettei äiti vetäydy asiakassuhteesta. Jotta voidaan varmistaa sikiön ja myöhemmin lapsen hyvinvointi on hoitosuhteen kehittäminen äidin kanssa ensisijaista. Puuttumista päihdeongelmaan voi estää väsyminen ja kyynistyminen päihdeongelman toivottomuuteen ja uskon puute riippuvuuden hoitamisen mahdollisuuksiin. Hoitoon pääsyn vaikeus ja hoitopaikkojen vähyys vaikuttaa myös osaltaan siihen, että puuttuminen on hoitajien mielestä turhauttavaa. Kielteistä suhtautumista aiheuttaa myös se, että suurin osa asiakkaista ei hoidosta huolimatta lopeta päihteidenkäyttöä ja raitistuneet asiakkaat eivät enää asioi terveydenhuollossa, jolloin epäonnistumiset jäävät päällimmäisinä mieleen. (Kujasalo 2005, 54-55, Seppä 2003, )

17 3.2 Päihteettömyyteen tukeminen hoitotyön keinoin 12 Päihteettömään elämäntilanteeseen tottuakseen ihmisen psyyke tarvitsee runsaasti aikaa. Mielitekojen mahdollisuudesta ja niiden voimakkuudesta on annettava etukäteen runsaasti tietoa päihderiippuvaiselle. Voimakkuudesta vaihdellen himo päihteisiin menee ohi itsestään muutamasta tunnista muutamaan viikkoon jatkuttuaan. Hoitokontaktia on hyvä tiivistää, mikäli päihteen himo tai oireet ovat voimakkaita. Jotta oireiden yli selviäminen ilman päihteitä olisi mahdollista, voi laitoshoito tulla kysymykseen (Inkinen ym ) Hoitotyön muodostumisen kannalta ratkaisevaa on hoitohenkilökunnan asenne potilasta kohtaan. Hoitohenkilökunnan myönteinen asenne päihteenkäyttäjää kohtaan parantaa hänen kykyään arvioida tarpeita joita potilaalla on. Hoidon toteutuksen ja arvioinnissa hoitajan positiivisella asenteella on myös tärkeä rooli. Jotta sairaanhoitaja jaksaa säilyttää myönteisen suhteen, työyhteisön tuella on tärkeä merkitys. (Havio ym. 1994,52,183.) Kestävään päihteettömyyteen voitaisiin päästä mikäli äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta tuettaisiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tulokset äidin hoidossa pysymisen ja päihteettömyyden suhteen ovat olleet selvästi paremmat silloin kun vanhemmuuden tukeminen on ollut vahvasti väliintulon osana. Useimmat päihteet tuottavat käyttäjälleen mielihyvää, joten päihdeäidin tullessa raskaaksi äiti joutuu tavallaan tekemään valinnan kummasta hän saa mielihyvää; lapsesta vai päihteestä. (Pajulo, 2005, 342.) Hoidossa on tärkeää ottaa huomioon myös lapsen isä. Isää pitää kannustaa tukemaan äitiä päihteettömään elämään. Tiivis yhteistyö eri hoitoyksiköiden välillä on myös hyvin tärkeää, jotta hoidon onnistumisella olisi paremmat mahdollisuudet. Synnytysosaston henkilökunnalla voi olla ratkaiseva mahdollisuus olla se käänteentekevä tuki äidin päihteettömyydelle, sillä synnytyksen jälkeen nainen on hyvin herkässä psyykkisessä tilanteessa ja tuolloin äidin motivaatio päästä eroon päihteistä vauvan hyväksi on todettu olevan suurempi kuin muulloin. (Andersson, 2005,128.)

18 13 Työntekijän näkökulmasta on tutkittu sitä minkälaisia haasteita päihdeäitien kanssa tehtävässä työssä ilmenee. Haasteena päihteitä käyttävän naisen hoitotyössä työntekijöiden mielestä on se, kuinka saada äiti keskittymään oman päihdeongelmansa hoitoon, kun keskittyminen itseensä on vaikeaa äidin murehtiessa lapsen ja perheen hyvinvoinnista. Luottamuksen rakentaminen työntekijän ja äidin välille pidetään myös haasteena. Keskusteluissa nousee usein esille naisen seksuaalisuuteen liittyvät teemat, kuten seksuaalinen väkivalta. Niistä puhuminen voi olla vaikeaa mikäli työntekijän ja äidin välillä ei ole luottamusta. Myös erilaiset perhekuviot, kuten vaihtuvat miessuhteet ja uusperheet, sekä päihdeperheissä usein esiintyvä parisuhde- ja perheväkivalta, ja sen vaikea puheeksi ottamista pidetään haasteena. (Kekki ym.2006, ) Äidin motivointia pidetään hoidossa vaikeana, koska läheskään kaikki äidit eivät tulleet hoitoon vapaaehtoisesti ja taustalla voi olla huostaanoton uhka. Haastatelluissa nousee esille myös vaikeus omien tunteiden ja ammatillisuuden sovittamiseen päihdeäitien kanssa työskennellessä. Myös yhteiskunnan suhtautuminen päihteitä käyttäviin äiteihin ja sitä kautta naisen leimautuminen huonoksi äidiksi. Yhtenä haasteena työtekijät mainitsivat äitien tarpeen puhua äitinä olemiseen liittyvistä asioista, sekä äitinä jaksamisesta, etenkin yksinhuoltajaäideillä. (Kekki ym. 2006, ) Kehittämistarpeiksi nousi tutkimuksessa hoitopaikkojen vähyys päihdeäideille, liian lyhyt hoito- ja kuntoutusajat, sekä perheen mukaan ottaminen hoitoon. Kuntoutusaikaa pidetään liian lyhyenä, koska päihderiippuvuudesta toipuminen on pitkä prosessi. Päihteitä käyttäville äideille kaivattiin nykyistä enemmän vertaisryhmiä. Esille nousi myös avopuolen riittämättömyys kuntoutuksen jälkeen sekä yhteistyötahojen toimimattomuus. (Kekki ym. 2006, ) Sutisen (1997, 81-82) tutkimuksessa kehittämistarpeita päihdehoitotyössä on mm. moniammatillinen yhteistyö muiden auttavien tahojen välillä. Tärkeinä asioina nähtiin myös päihteenkäyttäjän tunnistaminen, päihteenkäytön puheeksiottaminen sekä sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäiseminen, jotka johtuvat päihteiden käytöstä.

19 3.3 Moniammatillinen yhteistyö päihdeäidin hoidossa 14 Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan jokaisessa neuvolassa tulisi toimia lastenneuvolatyöryhmä. Siihen kuuluu lapsen tutkimiseen ja tukemiseen osallistuvat työntekijät paikallisten olosuhteiden mukaan. Lastenneuvolassa sovitaan työryhmän tarkemmista työtehtävistä. Äitiys- ja lastenneuvolan yhteistyö tulee olla saumatonta ja koskee kaikkia syntyviä lapsia ja heidän perheitään. (Sosiaali- ja terveysministeriö ) Lastenneuvolatyöryhmä tarkoittaa yhteistyöryhmää, jossa konsultoidaan ja keskustellaan lasten ja perheiden seurannan, tuen ja tutkimusten mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Ryhmässä käsitellään esiin tulleita pulmia, mahdollisuuksia tuen ja avun järjestämiseen sekä suunnitellaan lapsen tarvitsemia jatkotutkimuksia. Lastenneuvolatyöryhmän keskeisimmät toimijat ovat terveydenhoitaja ja lastenneuvolan lääkäri. Ryhmään kuuluu myös päivähoidon työntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2006.) Ensimmäisellä neuvolakäyntikerralla tulohaastattelun yhteydessä kysytään äidin ja koko perheen alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä. Epäiltäessä päihdeongelmaa, sovitaan uusintakäynti ja tarpeen vaatiessa konsultoidaan myös äitiyspoliklinikkaa. Tärkeää on, että päihteitä käyttävän äidin mukana vastaanotoilla olisi perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. (STAKES,1999.) Päihdeäidin raskauden aikana tiivis yhteistyö niin perusterveydenhuollon hoitotiimin kuin myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikan välillä on olennaista ja tärkeää. Päihdeongelmaiset äidit ja perheet tarvitsevat tietoa päihteiden vaikutuksista sikiöön. Äitiä tulee tukea ja motivoida omaan hoitoonsa ja päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen. (STAKES, 1999.) Kansainvälisten tutkimusten mukaan päihdehoidon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa. Äitiyshuollossa on hyvä tilaisuus tavoittaa hedelmällisessä iässä olevat naiset, jotka käyttävät huumeita ja yrittää vaikuttaa heihin niin, että huumeiden käyttö päättyisi ja elämäntilanne kohentuisi ennen kuin se on myöhäistä. Synnyttäjien tutkimuksessa (N=1249) 28 % huumeiden

20 15 käyttäjistä lopetti käytön 1. trimesterillä ja 3. trimesterillä 93 % pidättäytyi huumeista. Synnytyksen jälkeen huumeiden käytöstä pidättäytyi 24 %. (Ebrahim ym. 2003, ) Tutkimuksen mukaan päihdehoidon ja antenataalihoidon yhdistäminen vaikuttaa myönteisesti raskauden kestoon, lapsen syntymäpainoon, täysiaikaisuuteen, Apgarin pisteisiin ja neonataalisen hoidon tarpeeseen. Integroituun päihde- ja antenataaliseen hoitoon osallistuneiden synnyttäjien lapset olivat keskimäärin painavampia ja gestaatioiältään vanhempia kuin vain standardihoitoon osallistuneiden päihdeäitien lapset. Jälkimmäisen ryhmän lapsilla oli 3-kertainen riski syntyä pienipainoisena ja kaksinkertainen riski joutua tehohoitoon verrattuna lapsiin, joiden äiti oli osallistunut integroituun päihde- ja antenataalihoitoon (Sweeney ym., 2000, ) Toisessa kansainvälisessä tutkimuksessa synnyttäjiä seulottiin kyselylomakkeilla ja virtsan huumetesteillä, jonka jälkeen heidät jaettiin neljään ryhmään: päihdeongelmaiset, jotka ohjattiin heti alkuraskaudessa integroituun äitiys- ja päihdehoitoon, päihdeongelmaiset, joiden tilanne vain arvioitiin alkuraskaudessa ilman erityisseurantaa, päihdeongelmaiset, jotka vain täyttivät haastattelulomakkeet ja antoivat virtsanäytteen ja kontrollit, jotka eivät käyttäneet huumeita. Integroituun äitiys- ja päihdehoitoon osallistuneiden naisten lapsilla alle g:n syntymäpaino ja tehohoitoon joutuminen olivat epätodennäköisempiä kuin pelkkään seulontaan osallistuneiden päihdeäitien lapsilla. (Armstrong ym.,2003,3-9.) 3.4 Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde Vauvalla on syntyessään kyky toimia vuorovaikutuksessa tunne- ja älyllisellä tasolla toisen ihmisen kanssa. Vauvalla on taipumus kiintyä häntä hoivaavaan henkilöön ja ensimmäisen ikävuoden aikana lapsi muodostaa pysyvän kiintymyssuhteen ensisijaiseen hoivaajaan. Lapsen kehitykselle on merkityksellistä, minkälaiseksi kiintymyssuhde kehittyy. Turvallisen kiintymyssuhteen edellytyksiä on, että lapsella on pysyvä hoivaaja. Hoivan tulisi olla turvallista, ikätasoista ja lapsen tarpeet huomioon ottavaa. Normaalisti äiti on herkkä lapsen tarpeille ja tunnistaa milloin tämä on nälkäinen, milloin hän tarvitsee lepoa, seuraa ja lohdutusta (Koponen 2005,15).

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN

KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN Äitiys- ja lastenneuvoloiden tarkastukset yhdenmukaistuvat koko Suomessa 1.1.2011 lähtien

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Päihdeäiti ja vastasyntynyt Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Huumeiden vaikutukset sikiöön Hasis, marihuana: IUGR, aivojen kehityshäiriöt, gastroskiisi (?) Amfetamiini: IUGR, ennenaikaisuus,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Koulutuspäivä 18.11.2009 Mikkeli Marketta Kolari Kuopion Ensikotiyhdistys ry Ensikoti Pihla ja avopalveluyksikkö Amalia 17.11.2009 M K Pihla ja

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

KANNABIKSEN HAITAT ODOTTAVALLE ÄIDILLE, SIKIÖLLE JA SYNTYVÄLLE LAPSELLE

KANNABIKSEN HAITAT ODOTTAVALLE ÄIDILLE, SIKIÖLLE JA SYNTYVÄLLE LAPSELLE KANNABIKSEN HAITAT ODOTTAVALLE ÄIDILLE, SIKIÖLLE JA SYNTYVÄLLE LAPSELLE Omilla valinnoillasi vaikutat lapsesi hyvinvointiin Alkusanat Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde. Usein sen haittavaikutuksista

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Raumalaisten Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli Maritta Komminaho, neuvolatoiminnan oh Anna Uoti-Salo, äitiysneuvolan terveydenhoitaja

Raumalaisten Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli Maritta Komminaho, neuvolatoiminnan oh Anna Uoti-Salo, äitiysneuvolan terveydenhoitaja Raumalaisten Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli 11.02.2014 Maritta Komminaho, neuvolatoiminnan oh Anna Uoti-Salo, äitiysneuvolan terveydenhoitaja Taustaa - Rauman neuvoloissa oli huoli äitien haluttomuudesta

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1526/ /2018

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1526/ /2018 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2018 1 (1) 40 Asianro 1526/06.00.00/2018 Valtuustoaloite / Kuopion neuvoloissa häkämittarit käyttöön raskauden seurannassa Kokoomuksen valtuustoryhmä ja allekirjoittaneet

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ESITIETOLOMAKE ÄITIYSNEUVOLAAN TULEVALLE PERHEELLE Pvm. ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS NIMENMUUTOKSET NIMENMUUTOKSET OSOITE OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala TUPAKKA Terveystieto Anne Partala Miksi tupakoidaan? Mikä saa aloittamaan tupakoinnin? Aloittaminen ei yleensä ole harkittua vaan tupakointiin ajaudutaan satunnaisten kokeilujen kautta. Tupakkaan syntyykin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat? LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA NAISTEN TAUDIT Naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Naisten altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt Suomessa, mutta edelleen useat naiset toimivat ammateissa,

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949 Potilaan opas Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/ Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä iässä

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola

Lisätiedot

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku. Ulla Ekblad Dosentti, erikoislääkäri Tyks, Naistenklinikka Ei sitoumuksia

Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku. Ulla Ekblad Dosentti, erikoislääkäri Tyks, Naistenklinikka Ei sitoumuksia Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku Ulla Ekblad Dosentti, erikoislääkäri Tyks, Naistenklinikka Ei sitoumuksia 90 % PÄIHTEIDENKÄYTTÄJISTÄ HEDELMÄLLISESSÄ IÄSSÄ KUINKA SUURI OSA LÖYDETÄÄN??? Alkoholin

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1526/ /2018

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1526/ /2018 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2018 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 40 19.6.2018 Kaupunginhallitus 210 16.7.2018 64 Asianro 1526/06.00.00/2018 Valtuustoaloite / Kuopion neuvoloissa häkämittarit käyttöön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE 10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa

Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa .. Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa Opinnäytetyön esitys.. Rosa Lehtomäki & Silja Rentola Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Tarkoituksena oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimeksiantona

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot