Päihdeäiti synnytysosastolla Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdeäiti synnytysosastolla Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa"

Transkriptio

1 Heinonen Satu, Jäppinen Reeta, Tervo Suvi Päihdeäiti synnytysosastolla Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Heinonen Satu, Jäppinen Reeta, Tervo Suvi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumis vaihtoehto Nimeke Päihdeäiti synnytysosastolla, Tutkimus hoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkelin keskussairaalassa Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mikkelin keskussairaalan synnytys ja naistentautienosaston henkilökunnan näkökulmasta päihdeäitien hoitoa, haasteita ja kehittämisideoita. Aineisto koottiin kyselylomakkeella toukoheinäkuussa Kyselylomakkeita lähetettiin 16 kappaletta. Kyselylomakkeita palautui viisi kappaletta. Vastausprosentti jäi siis odotettua pienemmäksi. Tulosten mukaan päihdeäitien määrä on lisääntynyt viime vuosina osastolla. Päihdäitien hoito ja hoidon suunnittelu on hoitajien mielestä työläämpää ja henkisesti raskaampana muihin asiakkaisiin verrattuna. Hoidossa korostuu moniammatillisen yhteistyön merkitys ja äidin ja lapsen välisen varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemisen tärkeys. Äitien jatkohoidon ja lapsen kotiolojen turvaaminen koetaan työläämpänä kuin ennen. Hoitajat arvioivat oman tietoperustansa olevan hyvällä tasolla koskien kaikkia päihteitä ja äitien tiedot arvioitiin heikommiksi hoitajien tietoihin verrattuna. Vaikka päihdeäidit koetaan haastavina hoitaa ja äidin ja vauvan tarkkailu on tehostettua, päihdeäidit pyritään kohtaamaan tavallisina äiteinä. Hoitajat kantavat huolta sekä äidin että lapsen puolesta ja pyrkivät hoitamaan jatkohoidon ja tuen järjestämisen kuntoon ennen perheen kotiutumista. Päihdeäitien hoito herättää monenlaisia tunteita: avuttomuutta, voimattomuutta ja riittämättömyyden tuntemista. Koulutusta toivottiin päihdeäidin ja perheen tukemisesta ja kohtaamisesta ja omien tunteiden käsittelystä. Kehittämisideoina ehdotettiin omahoitajaa päihdeäidille ja koko perheelle hoitojakson ajaksi sekä selkeitä toimintamalleja päihdeäitien hoidosta. Asiasanat (avainsanat) Päihteet, raskaus, synnytys, hoitotyö, varhainen vuorovaikutus Sivumäärä Kieli URN 35+ liitt. 11s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn2008 Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitettä Ohjaavan opettajan nimi Auli Sjögren Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin keskussairaala: Osasto 22 Naistentaudit- ja synnytykset

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis February 20, 2008 Author(s) Heinonen Satu, Jäppinen Reeta, Tervo Suvi Degree programme and option Degree Programme in Nursing Name of the bachelor's thesis Intoxicant abuser mothers in the maternity ward A study of the implementation and development of nursing care in the Mikkeli Central Hospital Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to clarify the nursing care of intoxicant abuser mothers, as well as nursing challenges and developing ideas from nurses viewpoint in the gynaecological and maternity ward of the Mikkeli Central Hospital. The material was collected by a questionnaire in May-July The questionnaires were mailed to 16 persons, of whom 5 persons returned the questionnaire. The response rate was thus lower than it was expected. According to the results, the number of pregnant women using intoxicants had increased during the past few years in the ward. The nurses felt that the nursing of intoxicant abuser mothers and the planning of nursing was harder and mentally more stressing compared to other pregnant women. The importance of multi-professional co-operation and supporting early interaction between mother and baby was emphasized. The respondents also felt that securing continued care for mothers and safe home conditions for babies was harder than it used to be. The nurses estimated that their knowledge base concerning all intoxicants was quite good, whereas mothers knowledge was assessed to be poorer. Even though the treatment of intoxicant abuser mothers was experienced to be challenging they were treated as normal mothers. The nurses felt concern for both mothers and babies and tried to organize the continued care and support before the discharge. The nursing care of pregnant women using intoxicants awoke varied feelings: helplessness, powerlessness and inadequacy. The nurses wished for further training in facing and supporting intoxicant abuser mothers and their families, as well as in dealing with their own feelings. As developing ideas, nurses suggested a primary nurse for each mother and her family for the treatment period, and clear practice patterns in caring for intoxicant abuser mothers. Subject headings, (keywords Intoxicants, pregnancy, delivery, nursing, early interaction Pages Language URN 35 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices 4 app. Tutor Auli Sjögren Bachelor s thesis assigned by Mikkeli Central Hospital: ward 22, Gynaecological and Maternity Ward

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO RASKAUS JA PÄIHTEET Nainen päihteiden käyttäjänä Alkoholi ja raskaus Tupakka ja raskaus Huumeet ja raskaus PÄIHDEÄIDIN HOITO JA TUKEMINEN Päihdeäidin tunnistaminen ja kohtaaminen Päihteettömyyteen tukeminen hoitotyön keinoin Moniammatillinen yhteistyö päihdeäidin hoidossa Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde TUTKIMUSTEHTÄVÄ TOTEUTUS Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito Mikkelin seudulla Kohderyhmä ja aineistonkeruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET Hoitohenkilökunnan tieto ja taitoperusta sekä suhtautuminen päihdeongelmaisen äidin hoidossa Äitien antamien tietojen luotettavuus hoitajien arvioimana Raskaana olevien äitien ja hoitajien tietoperusta päihteiden vaikutuksista sikiöön hoitajien arvioimana Hoitajien suhtautuminen osastolla hoidettaviin päihdeäiteihin Päihdeäitien hoidossa käytettävä materiaali Päihdeäidin ja lapsen tukeminen hoitotyön keinoin Moniammatillisen yhteistyön toteutuminen päihdeäidin ja lapsen hoidossa Kehittämisideat ja lisäkoulutuksen tarve POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys... 30

5 7.3 Kehittämisehdotukset ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Stakesin mukaan (2001) päihteiden käyttö on ollut kasvussa jo pitkään ja nuorten naisten alkoholinkäytön on todettu lisääntyneen voimakkaasti. Tutkimusten mukaan päihdemyönteiset asenteet ja päihteiden käyttö painottuvat erityisesti nuoriin ikäluokkiin. Noin kolmasosan huumeita käyttävistä arvellaan olevan hedelmällisessä iässä olevia naisia. (Taipale ym. 2005). Vuonna 2004 Suomessa arvioitiin vuosittain noin 1000 lasta olevan vaarassa vaurioitua raskaudenaikaisen alkoholin käytön ja noin sata lasta huumeiden käytön seurauksena (Koponen 2004). Tuoreimman tutkimuksen arvion mukaan Suomessa syntyy noin 3600 lasta päihdeongelmaisille äideille eli alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäyttäjille (Koponen 2006). Sikiöaikana päihteille altistuneiden vastasyntyneiden määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa (Taipale ym. 2005). Työntekijä kohtaa moninaisia haasteita ja kehittämistarpeita päihdeäitien kanssa tehtävässä työssä. Vuorovaikutustilanteet voivat olla haasteellisia ja työntekijällä ei aina ole kokemusta päihdeongelmaisen kohtaamisesta ja hoidosta. Päihdeäidin hoito koetaan raskaana ja ahdistavana. Myös hoitokeinojen vähyys lisää toivottomuuden tunnetta hoitohenkilökunnassa (Halmesmäki 1999, Jaakkola 1998). Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelemme naisten päihteiden käyttöä ja päihteiden vaikutuksia raskauteen ja sikiöön. Käsittelemme myös päihdeongelmaisen tunnistamista ja kohtaamista, päihteettömyyteen tukemista hoitotyön keinoin, äidin päihteidenkäytön vaikutusta lapseen, sekä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutussuhteen merkitystä lapsen kehitykselle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mikkelin keskussairaalan synnytys ja naistentautien osaston toimeksiannosta henkilökunnan näkökulmasta päihdeäitien hoitoa, haasteita ja kehittämisideoita. Opinnäytetyössämme käytämme käsitteitä päihdeäiti ja päihteet. Päihdeäidillä tarkoitamme naista, joka on käyttänyt päihteitä raskauden aikana. Päihteillä tarkoitamme alkoholia, huumeita ja tupakkaa.

7 2 RASKAUS JA PÄIHTEET Nainen päihteiden käyttäjänä Naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Tupakointi, alkoholin humalahakuinen juominen ja huumeiden käyttö on yleistynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Naisen alkoholin käyttö voi kehittyä riippuvuudeksi monista eri syistä. Naisiin kohdistuu edelleen runsaasti roolipaineita äitinä ja kasvattajana. Kaikenikäisiä naisia koskettavat myös paineet ulkonäöstä, muiden miellyttämisestä ja työelämän muutoksista. Yleisesti naisen itsetunto on koetuksella. Omaan kehonkuvaan ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat saattavat lisätä paineita päihteiden käyttöön. (Taipale 2005, Keski-Kohtamäki 2005, Palojärvi 2007.) Monelle alkoholista riippuvaiselle naiselle alkoholi on keino purkaa stressiä ja rentoutua raskaan päivän jälkeen. Tällainen käyttäytyminen voi usein johtaa päihderiippuvuuteen. Jos ei ole saanut lapsuudessa mallia itsensä hyväksymisestä ja on joutunut ehkä vähättelyn kohteeksi tai kaltoin kohdelluksi, riskit riippuvuusongelmaan voivat lisääntyä. Humalahakuinen juominen kytkeytyy usein itseluottamuksen vahvistamiseen ihmissuhteissa. Se saattaa olla merkki riippuvuuskäyttäytymisen alkamisesta ja myöhemmän ongelman kehittymisestä. (Taipale 2005, Keski-Kohtamäki 2005, Palojärvi 2007.) Usein päihderiippuvaisten naisten raskaudet ovat tahattomia ja suunnittelemattomia. Raskaus saa usein naiset lopettamaan päihteiden käytön. Päihteiden käyttö on raskauden aikana on yleisesti paheksuttua, joten nainen ei välttämättä uskalla tunnustaa ongelmaansa ja hakea apua. Puolison päihteiden käytön on todettu lisäävän riskiä myös odottavan äidin päihteiden käyttöön. (Taipale 2005, Keski-Kohtamäki 2005, Palojärvi 2007.) Naisen päihteidenkäytölle altistavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan alhainen koulutustaso, alhainen sosioekonominen asema, ikä, yllätysraskaus, epävakaa parisuhde tai puolisolta saadun tuen puute, lähiomaisilta ja sosiaaliselta verkostolta saadun tuen puute, sekä lapsuuden perheen terveystottumusten vaikutus. Myös joidenkin odottavien naisten välinpitämätön ja vastuuntunnoton suhteutuminen raskauteen ja sen tuomiin

8 velvollisuuksiin on todettu altistavan raskauden aikaiselle päihteiden käytölle. (Yliruka ym. 2006,41.) Alkoholi ja raskaus Suomessa naisten raskautta edeltävä keskimääräinen alkoholinkäyttö on noin neljä annosta viikossa. Suurin osa naisista vähentää alkoholinkulutusta tai lopettaa sen kokonaan epäillessään tai saatuaan tiedon raskaudestaan. Raskauden aikana alkoholia ei tulisikaan käyttää lainkaan. Alkoholin suurkulutuksena pidetään viikossa yli 10:tä annosta ylittävää kulutusta tai yli 5 annosta. Yksi annos on esim. pullo olutta tai 12 cl viiniä. Vauriot ovat sitä suurempia mitä suurempia alkoholi annoksia nautitaan ja mitä pidempään alkoholin käyttö jatkuu raskauden aikana (Ylikorkala ym. 2004, 566, Koponen 2004, 13.) Alkoholi läpäisee istukan helposti ja kulkeutuu sikiöön. Sikiön veren alkoholipitoisuus saavuttaa äidin tason nopeasti. Viidessä minuutissa äidin ja lapsen etanolimäärä on samansuuruinen. Alkoholi kulkeutuu kaikkiin sikiön kudoksiin ja sikiön virtsan, keuhkojen ja/tai ihon läpi myös lapsiveteen ja edelleen sikiöön sikiön niellessä lapsivettä. Alkoholi palaa istukan läpi takaisin äitiin, jonka maksa eliminoi alkoholin. Sikiön maksan kyky metabolioida alkoholia on vain 3-4 % ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja vastasyntyneellä vain 50 % aikuisen maksan vastaavasta (Halmesmäki 1999,11.) Runsas alkoholin käyttö lisää vuotoriskiä, aiheuttaa keskenmenon vaaran, sikiökalvojen tulehduksen sekä kohduntulehduksen vaaran. Runsaan alkoholin käytön seurauksena istukan ennenaikaisen osittaisen tai täydellisen irtoamisen riski on kymmenkertainen. Hoitamattomana se voi johtaa sikiön kuolemaan ja runsas vuoto on myös äidille hengenvaarallinen. (Halmesmäki 1999,12., Ylikorkala ym., 569, Halmesmäki 1999,11.) Alkoholi aiheuttaa sikiön epämuodostumisia. Tyypillisimpiä ensimmäisen raskauskolmanneksen epämuodostumia ovat mm. sydän- ja luustoepämuodostumat. Toisella raskauskolmanneksella keskushermoston aktiivinen erilaistuminen sekä kasvu ja kehi-

9 4 tys käynnistyvät voimakkaimmin. Runsas alkoholinkäyttö johtaa aivojen alikehittymiseen, aivojen pieneen kokoon ja pienipäisyyteen eli mikrokefaliaan. Sikiön kasvu hidastuu myös siten, että päänympärys, vatsanympärys sekä reisiluun pituus jäävät alle odotuskasvun. Runsas alkoholin käyttö hidastaa myös kohdun kasvua ja häpyluu- ja kohdunpohjamitta jää jälkeen odotusarvosta. Syinä ovat alkoholin lamaava vaikutus istukkaan, sikiön kasvun hidastava vaikutus, sekä äidin puutteellinen ravitsemus ja huono painonnousu (Halmesmäki 1999, 12-13; Ylikorkala ) FAS (fetal alcohol syndrome), sikiöalkoholivaurio on alkoholin aiheuttamista vaurioista vakavin. Yleisimmin on käytössä seuraava Rosettin (1980) määrittelemä kriteeristö, jonka mukaan lapsella ilmenee sikiöaikainen ja/tai syntymänjälkeinen kasvuviive (paino, pituus, ja/tai pään ympärys), keskushermoston toimintahäiriöitä, joita voivat olla neurologinen poikkeavuus, kehitysviive tai älyllinen heikkolahjaisuus. Tyypillistä on myös kasvojen kasvuhäiriö, johon kuuluu vähintään kaksi seuraavista: pienipäisyys, pienisilmäisyys ja/tai lyhyt luomirako, nenä-huulivako puuttuu, ohut ylähuuli ja/tai matala yläleuka. FAE- oireyhtymässä (fetal alcohol effects) lapsella ei ole kaikkia FAS-kriteerejä, mutta on tieto sikiökautisesta alkoholille altistumisesta ja lapsella todettu alkoholin aiheuttamaksi sopiva oire. (Koponen 2004, 12; Rautavuori 2001, 8-9.) Alkoholin vaikutuksesta sikiön liikkeet vähenevät ja sydämenrytmi voi muuttua. Sikiön KTG (kardiotokografia) on humalatilan aikana monotoninen ja siitä puuttuvat ns. lyhyen ja pitkän aikavälin vaihtelut, mikä kuvastaa sikiön uhkaavaa hapenpuutetta. Hapenpuute voi johtaa eriasteisiin aivovaurioihin ja pahimmillaan sikiön kuolemaan.alkoholi vaikuttaa myös napanuoran verenkierron heikkenemiseen, mikä aiheuttaa sikiön ravinnonsaannin heikkenemistä ja hapenpuutetta. Sikiön kasvu hidastuu, etenkin pään- ja vatsan ympäryksen kasvu. Kasvun pysähtyessä voidaan joutua harkitsemaan ennenaikaista synnyttämistä. (Halmesmäki 1999, ) Alkoholiongelmaisen äidin sikiön keuhkojen on todettu kypsyvän normaalia aikaisemmin. Se voi mahdollistaa sikiön synnyttämisen normaalia aikaisemmin. Jos äidin hoitomotivaatio on huono ja sikiö altistuu jatkuvasti alkoholille voidaan tiettävästi varhaisella synnyttämisellä suojata lasta lisävaurioilta. Ensisijaisesti pyritään alatiesynnytykseen. Usein päädytään kuitenkin keisarileikkaukseen. Syinä ovat sikiön

10 5 huono stressin sietokyky, uhkaava hapenpuute, sekä pitkittynyt alatiesynnytys tai epäonnistunut synnytyksen käynnistämisyritys. Alkoholille altistuneen vastasyntyneen verensokeri on matala, lapsi on usein veltto ja huonosti imevä. Alkoholin vaurioittaman lapsen imemisvaikeudet voivat kestää kuusikin viikkoa. Lapsi tarvitsee synnytyksen jälkeen tehostettua hoitoa. (Halmesmäki , 20.) 2.3 Tupakka ja raskaus Sikiöön vaikuttavat haitallisesti tupakan sisältämät kemialliset aineet, sillä sikiön verenkierto on yhteydessä napanuoran ja istukan välityksellä odottavan äidin verenkiertoon. Istukka ei suodata esimerkiksi nikotiinia ja häkää. Sikiö saattaa altistua jopa suuremmille häkä- ja nikotiinipitoisuuksille kuin tupakoiva äiti. Vähemmän koulutetut ja nuoret naiset tupakoivat raskauden aikana tutkimusten mukaan noin kolme kertaa enemmän kuin korkeasti koulutetut. Sikiö kärsii akuutista hapenpuutteesta kun tupakansavun nikotiini imeytyy nopeasti keuhkoista äidin verenkiertoon ja kulkeutuu rasvaliukoisena aineena lähes yhtä nopeasti istukan ja napanuoran kautta sikiöön. Sikiön hapensaanti heikkenee sillä nikotiini saa aikaan kohdun, istukan ja napaverisuonten supistumisen. (Vierola, 1994,42.) Synnytyksen yhteydessä otetuista napaverinäytteissä ja lapsivedessä on todettu nikotiinipitoisuuksien olevan yhtä suuria tai jopa suurempia kuin äidistä otetuissa näytteissä. Sikiö ei pysty eliminoimaan nikotiinia elimistöstään yhtä hyvin kuin äiti. Odotusaikainen äidin tupakointi saattaa aiheuttaa synnytyksen jälkeen lapselle ns. nikotiinin vieroitusoireita kuten ärtymystä, valittelua, sekä liiallista itkuisuutta. (Vierola, 1994, ) Häkä on toiseksi vaarallisin tupakan sisältämä sikiömyrkky. Hään vaikutuksesta veren hapen kuljetuskyky heikkenee mikä johtaa krooniseen hapenpuutteeseen, joka puolestaan vahvistaa nikotiinin haitallisia vaikutuksia sikiön verenkiertoon. Suurimpia sikiön kasvuhäiriöiden aiheuttajia ovat häkäkaasun ja nikotiinin ohella tupakansavun syanidi, kadmium ja lyijy. Sikiössä syanidi muuttuu tiosyaniitiksi ja tämä reaktio kuluttaa sikiön B-12-vitamiinivarastoja ja elimistön tärkeitä rakennushappoja, aminohappoja. Tu-

11 pakoitsijoilla sinkki- ja C-vitamiinipitoisuudet ovat tavallista alhaisemmat. (Vierola,1994, ) 6 Erilaisten kemiallisten yhdistelmien lisäksi tupakoinnista muodostuu ihmiselle niin psyykkinen riippuvuus, sosiaalinen riippuvuus, kuin myös tapariippuvuus (Patja, 2006). Tupakointi lisää kohdunulkoisten raskauksien riskiä 2,5-kertaisesti. Tupakointia suositellaan lopetettavaksi jo 2-3 kuukautta ennen raskautta, sillä se vähentäisi riskiä kohdunulkoiseen raskauteen (Vierola, 1994, 44). Keskenmenoriski alkuraskauden aikana on kaksinkertainen mikäli äiti tupakoi. Nikotiinipurukumia voidaan käyttää turvallisesti tupakoinnin lopettamisen tukena ennen raskautta. Savuttomuuden merkitystä korostetaan nimenomaan niille tupakoiville naisille, joilla on ollut jo 1-2 keskenmenoa. Tutkimusten mukaan tupakoivan äidin vastasyntynyt lapsi painaa keskimäärin g vähemmän kuin tupakoimattoman äidin lapsi. Yhdysvalloissa jopa lasta arvioidaan menetettävän vuosittain äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin vuoksi. Kuolinsyistä tärkeimpiä ovat vaikea alipainoisuus ja ennenaikaisiin synnytyksiin liittyvä keskosuus. Tupakalle altistumisen vuoksi sikiöllä on heikentynyt pituuskasvu, pienempi pään ja vatsan ympärysmitta, mikä aiheuttaa painonlaskua. Raskauden aikainen tupakointi hidastaa myös sikiön luuston ja keskushermoston kasvua. Äidin tupakoidessa yli 10 savuketta päivässä kasvun hidastuminen on selvempää kuin tupakoimattomalla äidillä. (Vierola,1994, ) Kohdunsisäisen sikiökuoleman riski loppuraskauden aikana on tupakoivilla äideillä 1,1-1,6-kertainen tupakoimattomiin äiteihin verrattuna. Tupakan haittavaikutuksia pahentaa runsas alkoholin käyttö raskauden aikana. Vaikutukset odotusajan tupakoinnista saattavat vaikuttaa lähes koko lapsen kasvuiän ajan. Keskosuutta lisää tupakointi, ja vaikeasti alipainoisista vauvoista 80 % on tupakoivien äitien vauvoja. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan (vuosina ) alle 20 savukkeen päivittäiseen tupakointiin liittyi 20 %:n vastasyntyneiden kuolleisuusriskin nousu. Mikäli savukkeita kului päivittäin yli 20, riski nousi 35 %:iin. Vastasyntyneiden kuolleisuus vähenisi 10 % mikäli raskaudenaikainen tupakointi loppuisi. (Vierola, 1994, 40.)

12 7 Mikäli raskaana oleva äiti tupakoi, sikiöitä ja vastasyntyneitä uhkaavat erityisesti istukkakomplikaatiot. Ns. eteisistukan riski kaksinkertaistuu, mikäli äiti tupakoi. Raskaudenaikainen tupakointi lisää myös raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa keskenmenolle ja ennenaikaiselle synnytykselle. Istukan ennenaikainen irtoaminen (ablatio) ja ennenaikainen lapsivedenmeno ovat yleisempiä tupakoivilla. Jo ennen synnytystä voidaan ultraäänitutkimuksessa todeta istukan kalkkeutumista ja lohkoisuutta, mikä johtuu tupakoinnista. Em. heikentää myös sikiön hapen- ja ravintoaineiden saantia. Näyttöä ei ole tähän mennessä ollut, että tupakointi lisäisi epämuodostumia (Vierola, 1994, 41.) Mikäli äidin on hankalaa lopettaa tupakointiaan, sikiö on pienipainoinen tai kärsii istukan vajaatoiminnasta, tarkkailu synnytysosastolla saattaa olla tarpeen. Vielä vuoden iässä tupakoivien äitien lapset ovat jonkin verran pienempiä kuin tupakoimattomien lapset. Lapsen henkisessä suorituskyvyssä on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia, mikäli äiti on tupakoinut. Tupakointi odotusaikana on liitetty useissa tutkimuksissa myös lapsen yliaktiivisuuteen ja keskittymiskyvyn häiriöihin. (Vierola, 1994, ) Lapsella joka raskaudenaikana ja sen jälkeen altistuu tupakansavulle, hengitystiesairaudet ovat yleisempiä. Raskaudenaikainen tupakointi kaksinkertaistaa lapsen riskin saada jokin atooppinen tauti (astma, allerginen nuha tai ihottuma). Täten allergiaa voidaankin siis ehkäistä (Hannuksela 2003). Imetykseen tupakointi vaikuttaa myös haitallisesti. Henkilökunta synnytyssairaaloissa tuntee tupakoivan äidin vaikeudet imetyksessä : maidon eritys on vähäistä ja imemiskyky lapsella on heikompi. Maito maistuu lisäksi pahalle. Maitoa jossa on nikotiinia, ei oteta vastaan äidinmaitokeskuksissa. Lyhyeen imetysaikaan lähinnä tupakoinnin on todettu olevan yhteydessä äidin elintavoista. Nikotiinipitoisuus äidinmaidossa riippuu päivittäin poltettujen savukkeiden määrästä ja siitä, miten kauan aikaa on kulunut poltetusta savukkeesta ennen imetystä. Savukkeen nikotiinin kulkeutuminen äidin seerumista maitoon on nopeaa. Äidin seerumipitoisuuteen verrattuna rintamaidossa nikotiinipitoisuus on kolminkertainen. Riski kätkytkuolemaan on verrannollinen raskauden aikana päivittäin poltettujen savukkeiden määrään: 10 savukkeen päivittäinen polttaminen nostaa riskiä kaksinkertaiseksi (Vierola 1994, 43-46).

13 2.4 Huumeet ja raskaus 8 Huumeiden käyttäjät Suomessa ovat yleensä nuoria ja nuoria aikuisia. Yleisin käytetty huumausaine Suomessa on tutkimusten mukaan kannabis; vuonna 2002 noin neljäsosa vuotiaista ilmoitti käyttäneensä kannabista jossain elämänvaiheessa. Huumeiden ongelmakäyttäjiä koko väestöstä arvioidaan olevan alle prosentti. (von der Pahlen ) Huumeet voidaan jakaa opiaatteihin, keskushermostoa stimuloiviin aineisiin, keskushermostoa lamaannuttaviin aineisiin sekä hallusinogeeneihin. Opiaatteja ovat morfiini, heroiini ja metadoni. Stimuloivia huumeita ovat amfetamiini ja kokaiini. Kannabistuotteet; hasis ja marihuana lamaannuttavat keskushermostoa ja LSD kuuluu hallusinogeeneihin. (Koponen. 2004, 31.) Huumeet kulkeutuvat istukan läpi sikiöön ja vaikutukset riippuvat käytetystä huumeesta, käyttötavasta, käyttölaajuudesta ja annosten suuruudesta. Huumeet erittyvät istukan kautta sikiön verenkiertoon, joten myös sikiö on huumeiden vaikutuksille altis äidin käyttäessä huumeita. Huumeiden käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa sikiölle eriasteisia kehityshäiriöitä sekä lisätä keskenmenon riskiä. Sikiön mahdolliset epämuodostumat kehittyvät ensimmäisen trimesterin aikana, mutta esimerkiksi sikiön aivojen kehitys jatkuu koko raskauden ajan. (Naistenklinikka/ HAL- poliklinikka. 2007, Halmesmäki, 1998.) Opiaattien käyttö raskauden aikana on riski sikiön kehitykselle. Sikiön kasvu hidastuu käytöstä johtuen ja myös sikiön virtsateihin ja aivoihin tulee kehityshäiriöitä. Erityisesti suonensisäisten opiaattien käyttö on sikiölle erittäin vaarallista. Opiaattien käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa enemmän raskauden aikaisia verenvuotoja, istukan ennenaikaista irtoamista ja lisätä keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Erilaiset sydänviat yleistyvät ja kätkytkuoleman vaara kasvaa. Käyttö saattaa aiheuttaa vastasyntyneelle myös vieroitusoireita, kouristuksia, hengityshäiriöitä ja infektioriski kasvaa. (Naistenklinikka/HAL-poliklinikka ) Stimuloivien huumeiden käyttö raskauden aikana supistaa sekä äidin että sikiön verisuonia ja saattaa aiheuttaa istukan ennenaikaisen irtoamisen, keskossynnytyksen ja

14 9 mahdollisesti sikiön aivo- tai munuaisinfarktin. Amfetamiinin käyttö raskauden aikana saattaa lisätä keskenmenon riskiä ja aiheuttaa sikiön sydänvikaisuutta. Ravinnon- ja hapensaannin heikentyminen hidastaa sikiön normaalia kasvua ja aiheuttaa pienipäisyyttä. Amfetamiinin suonensisäisen käytön seurauksena voi syntyä vakavampia vaurioita, koska suoraan verisuoneen annosteltuna amfetamiini läpäisee istukan nopeasti ja johtaa korkeisiin amfetamiinipitoisuuksiin myös sikiössä. Amfetamiinille altistuneella lapsella voi esiintyä vieroitusoireita heti syntymän jälkeen ja oireet voivat kestää useamman päivän ajan. Oireina voivat olla imemisvaikeudet, poikkeava itkuääni ja korkea verenpaine. (Naistenklinikka/HAL-poliklinikka ) Kokaiinin käyttö saattaa aiheuttaa sikiön kasvun hidastumista ja pienipainoisuutta. Kannabistuotteissa on monta kertaa enemmän tervaa ja hiilimonoksidia kuin tavallisessa tupakassa. Hiilimonoksidi heikentää sikiön ravinnonsaantia supistamalla napanuoran verenvirtausta. Tyypillisiä vieroitusongelmia ovat levottomuus ja tuskaisuus sekä sydämen rytmihäiriöt. Vastasyntyneillä saattaa ilmetä vapinaa, tavallista kimeämpää itkua ja liiallista valveilla oloa. (Naistenklinikka/HAL-poliklinikka ) Keskushermostoa lamaavien huumeiden käyttö raskauden aikana vaikuttaa sikiön keuhkojen kehittymiseen ja aiheuttaa keskushermoston lamaantumista. Vastasyntyneelle voi ilmetä vieroitusoireita, levottomuutta ja heikontunutta imemisrefleksiä. Vastasyntyneen vapina, ärtyisyys, nopea hengitys, huono painonnousu, velttous ja alilämpöisyys voivat ilmetä jos äiti on käyttänyt raskausaikana rauhoittavia. Kätkytkuoleman riski kasvaa. (Eskola, 2002, ) Huumeet vaikuttavat synnytyksen jälkeenkin jos äiti imettää häntä. Suonensisäisiä huumeita käyttävillä on erityisten tartuntojen vaara suurentunut (mm. HIV, B- ja C- hepatiitti). Tartunnat voivat vaurioittaa sikiötä. (Eskola, Hytönen 2002, Naistenklinikka/ HAL- poliklinikka.)

15 3 PÄIHDEÄIDIN HOITO JA TUKEMINEN Päihdeäidin tunnistaminen ja kohtaaminen Päihteitä käyttävän äidin tunnistaminen on ensimmäinen vaihe prosessissa, jonka tavoitteena ovat terveen lapsen syntyminen ja naisen ja perheen raitistuminen ja henkinen kasvu. Vaikeasti alkoholisoituneiden naisten ulkoisia tuntomerkkejä ovat epäsiisteys, huono hygienia ja käytös helpottavat tunnistamista. Koulutettujen, hyvässä taloudellisessa asemassa olevien päihteiden käyttö sen sijaan voi olla vaikeampaa tunnistaa, kun nainen peittää ongelmansa asiallisella käyttäytymisellä ja huolitetulla olemuksellaan. Ongelma on monitahoinen ja voidakseen auttaa on ammattilaisen omattava laajaa ymmärrystä ja ennen kaikkea tutkimuksiin perustuvaa tietoa päihteiden käyttöön johtaneista syistä ja riippuvuudesta. Työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa tärkeintä on hyväksyntä, luottamus ja välittäminen. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää tasaarvoista ja luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta. (Jaakkola 1998, 22, Haaramo 1985, ) Jaakkolan (1998) mukaan on kaksi näkökulmaa tarkastella alkoholisoituneita naisia ja perheitä. Yksi näkökulma on terveydenhuollollinen, jolloin korostuu sikiön asema ja lääketieteellinen naiskuva. Toinen näkökulma on sosiaalihuollollinen, jolloin korostuvat perheen eheys, perheen asema, asunto-ongelmat, naisen asema sekä ihmisen yksityisyys ja tulevaisuuden vastuu. Naisen ja perheen, sekä syntymättömän lapsen auttamiseksi ei riitä vain toinen näkökulma, vaan on otettava huomioon sekä lääketieteellisen ihmiskuvan mukainen ongelmanratkaisu, että sosiaalisten ongelmien hoitaminen. Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden tulisi siis tehdä yhteistyötä. (Jaakkola 1998, 5-7.) Päihdeongelmainen nainen käyttää äitiysneuvolapalveluja epäsäännöllisesti ja tulee usein ensimmäiselle käynnille raskauden ehdittyä edetä jo pidemmälle. Päihteiden käytön kieltäminen ja vähättely on tavallista. Naista ei tulisi syyllistää, sillä alkoholiongelmaisen naisen itsetunto ja luottamus omiin kykyihin on usein varsin heikko. Työntekijän tehtävänä on tukea ja vahvistaa asiakkaan itseluottamusta ja omanarvontuntoa. Tulisi osoittaa aidosti luottamusta asiakkaan kykyihin ja kannustaa tekemään omia terveysvalintoja. Perinteinen naisen ja äidin rooli yhdessä päihteiden käytön

16 11 kanssa aiheuttaa syyllisyyttä ja voimakkaita ristiriitatilanteita. Päihderiippuvainen äiti voi kokea puuttumisen uhkana päihdesuhteen jatkumiselle ja samalla häpeää tilannetta. Riippuvuuteen liittyvää häpeää helpottaa ammattilaisen ymmärrys päihderiippuvuudesta sairautena. (Jaakkola 1998, 10-11, Haaramo 1985,44, Kujasalo,54.) Päihteitä käyttävän äidin kanssa vuorovaikutustilanteet voivat olla haasteellisia. Äidin on vaikea kestää ongelman esiintuomista ja hän lukkiutuu ja vähättelee tilannetta ja saattaa jättäytyä kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Hoitajan tulisi olla tietoja hankkiessaan varovainen ja rakennettava pala palalta kuvaa ongelmasta ja avun tarpeesta. Äitiä kohtaan tulisi olla ymmärtäväinen ja antaa apua silloin kun hän tarvitsee. Tulisi välttää asiantuntijan minä tiedän-sinä et roolia, joka lisää autettavan epävarmuuden ja riippuvuuden tunnetta (Jaakkola 1998,14, Haaramo 1985,46). Tyontekijöillä ei ole aina kokemusta päihdeongelmaisen naisen kohtaamisesta ja hoidosta. Asiakkaita ei aina rohkaista riittävästi keskustelemaan henkilökohtaisista ongelmista tai yksityisasioista. Päihteitä käyttävän äidin hoitoa pidetään raskaana ja ahdistavana. Henkilökunnassa koetaan voimakkaita tunteita; raivoa, avuttomuutta, sääliä ja neuvottomuutta. Ahdistusta aiheuttaa se, että hoidon tulokset nähdään huonoina ja tuloksia nähdään hitaasti. Äidin hoito on hoitajien mielestä erittäin tärkeää tulevan lapsen takia, vaikkakin tulevan lapsen kohtalosta aiheutuu huolta ja murhetta. On todettu, että lapsen oikeus asetetaan usein äidin ymmärtämisen edelle ja äidin elämäntapojen muuttaminen nähdään vaikeana ja toivottomana, kun taas lapsen elämälle voidaan tehdä vielä paljon. Hoitokeinojen vähäinen määrä lisää toivottomuuden tunnetta. (Halmesmäki 1999, Jaakkola 1988,14-15.) Päihdeäitiä kohdatessa on ongelmana se miten tunnistaa päihteiden käyttö ja puuttua siihen niin, ettei äiti vetäydy asiakassuhteesta. Jotta voidaan varmistaa sikiön ja myöhemmin lapsen hyvinvointi on hoitosuhteen kehittäminen äidin kanssa ensisijaista. Puuttumista päihdeongelmaan voi estää väsyminen ja kyynistyminen päihdeongelman toivottomuuteen ja uskon puute riippuvuuden hoitamisen mahdollisuuksiin. Hoitoon pääsyn vaikeus ja hoitopaikkojen vähyys vaikuttaa myös osaltaan siihen, että puuttuminen on hoitajien mielestä turhauttavaa. Kielteistä suhtautumista aiheuttaa myös se, että suurin osa asiakkaista ei hoidosta huolimatta lopeta päihteidenkäyttöä ja raitistuneet asiakkaat eivät enää asioi terveydenhuollossa, jolloin epäonnistumiset jäävät päällimmäisinä mieleen. (Kujasalo 2005, 54-55, Seppä 2003, )

17 3.2 Päihteettömyyteen tukeminen hoitotyön keinoin 12 Päihteettömään elämäntilanteeseen tottuakseen ihmisen psyyke tarvitsee runsaasti aikaa. Mielitekojen mahdollisuudesta ja niiden voimakkuudesta on annettava etukäteen runsaasti tietoa päihderiippuvaiselle. Voimakkuudesta vaihdellen himo päihteisiin menee ohi itsestään muutamasta tunnista muutamaan viikkoon jatkuttuaan. Hoitokontaktia on hyvä tiivistää, mikäli päihteen himo tai oireet ovat voimakkaita. Jotta oireiden yli selviäminen ilman päihteitä olisi mahdollista, voi laitoshoito tulla kysymykseen (Inkinen ym ) Hoitotyön muodostumisen kannalta ratkaisevaa on hoitohenkilökunnan asenne potilasta kohtaan. Hoitohenkilökunnan myönteinen asenne päihteenkäyttäjää kohtaan parantaa hänen kykyään arvioida tarpeita joita potilaalla on. Hoidon toteutuksen ja arvioinnissa hoitajan positiivisella asenteella on myös tärkeä rooli. Jotta sairaanhoitaja jaksaa säilyttää myönteisen suhteen, työyhteisön tuella on tärkeä merkitys. (Havio ym. 1994,52,183.) Kestävään päihteettömyyteen voitaisiin päästä mikäli äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta tuettaisiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tulokset äidin hoidossa pysymisen ja päihteettömyyden suhteen ovat olleet selvästi paremmat silloin kun vanhemmuuden tukeminen on ollut vahvasti väliintulon osana. Useimmat päihteet tuottavat käyttäjälleen mielihyvää, joten päihdeäidin tullessa raskaaksi äiti joutuu tavallaan tekemään valinnan kummasta hän saa mielihyvää; lapsesta vai päihteestä. (Pajulo, 2005, 342.) Hoidossa on tärkeää ottaa huomioon myös lapsen isä. Isää pitää kannustaa tukemaan äitiä päihteettömään elämään. Tiivis yhteistyö eri hoitoyksiköiden välillä on myös hyvin tärkeää, jotta hoidon onnistumisella olisi paremmat mahdollisuudet. Synnytysosaston henkilökunnalla voi olla ratkaiseva mahdollisuus olla se käänteentekevä tuki äidin päihteettömyydelle, sillä synnytyksen jälkeen nainen on hyvin herkässä psyykkisessä tilanteessa ja tuolloin äidin motivaatio päästä eroon päihteistä vauvan hyväksi on todettu olevan suurempi kuin muulloin. (Andersson, 2005,128.)

18 13 Työntekijän näkökulmasta on tutkittu sitä minkälaisia haasteita päihdeäitien kanssa tehtävässä työssä ilmenee. Haasteena päihteitä käyttävän naisen hoitotyössä työntekijöiden mielestä on se, kuinka saada äiti keskittymään oman päihdeongelmansa hoitoon, kun keskittyminen itseensä on vaikeaa äidin murehtiessa lapsen ja perheen hyvinvoinnista. Luottamuksen rakentaminen työntekijän ja äidin välille pidetään myös haasteena. Keskusteluissa nousee usein esille naisen seksuaalisuuteen liittyvät teemat, kuten seksuaalinen väkivalta. Niistä puhuminen voi olla vaikeaa mikäli työntekijän ja äidin välillä ei ole luottamusta. Myös erilaiset perhekuviot, kuten vaihtuvat miessuhteet ja uusperheet, sekä päihdeperheissä usein esiintyvä parisuhde- ja perheväkivalta, ja sen vaikea puheeksi ottamista pidetään haasteena. (Kekki ym.2006, ) Äidin motivointia pidetään hoidossa vaikeana, koska läheskään kaikki äidit eivät tulleet hoitoon vapaaehtoisesti ja taustalla voi olla huostaanoton uhka. Haastatelluissa nousee esille myös vaikeus omien tunteiden ja ammatillisuuden sovittamiseen päihdeäitien kanssa työskennellessä. Myös yhteiskunnan suhtautuminen päihteitä käyttäviin äiteihin ja sitä kautta naisen leimautuminen huonoksi äidiksi. Yhtenä haasteena työtekijät mainitsivat äitien tarpeen puhua äitinä olemiseen liittyvistä asioista, sekä äitinä jaksamisesta, etenkin yksinhuoltajaäideillä. (Kekki ym. 2006, ) Kehittämistarpeiksi nousi tutkimuksessa hoitopaikkojen vähyys päihdeäideille, liian lyhyt hoito- ja kuntoutusajat, sekä perheen mukaan ottaminen hoitoon. Kuntoutusaikaa pidetään liian lyhyenä, koska päihderiippuvuudesta toipuminen on pitkä prosessi. Päihteitä käyttäville äideille kaivattiin nykyistä enemmän vertaisryhmiä. Esille nousi myös avopuolen riittämättömyys kuntoutuksen jälkeen sekä yhteistyötahojen toimimattomuus. (Kekki ym. 2006, ) Sutisen (1997, 81-82) tutkimuksessa kehittämistarpeita päihdehoitotyössä on mm. moniammatillinen yhteistyö muiden auttavien tahojen välillä. Tärkeinä asioina nähtiin myös päihteenkäyttäjän tunnistaminen, päihteenkäytön puheeksiottaminen sekä sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäiseminen, jotka johtuvat päihteiden käytöstä.

19 3.3 Moniammatillinen yhteistyö päihdeäidin hoidossa 14 Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan jokaisessa neuvolassa tulisi toimia lastenneuvolatyöryhmä. Siihen kuuluu lapsen tutkimiseen ja tukemiseen osallistuvat työntekijät paikallisten olosuhteiden mukaan. Lastenneuvolassa sovitaan työryhmän tarkemmista työtehtävistä. Äitiys- ja lastenneuvolan yhteistyö tulee olla saumatonta ja koskee kaikkia syntyviä lapsia ja heidän perheitään. (Sosiaali- ja terveysministeriö ) Lastenneuvolatyöryhmä tarkoittaa yhteistyöryhmää, jossa konsultoidaan ja keskustellaan lasten ja perheiden seurannan, tuen ja tutkimusten mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Ryhmässä käsitellään esiin tulleita pulmia, mahdollisuuksia tuen ja avun järjestämiseen sekä suunnitellaan lapsen tarvitsemia jatkotutkimuksia. Lastenneuvolatyöryhmän keskeisimmät toimijat ovat terveydenhoitaja ja lastenneuvolan lääkäri. Ryhmään kuuluu myös päivähoidon työntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2006.) Ensimmäisellä neuvolakäyntikerralla tulohaastattelun yhteydessä kysytään äidin ja koko perheen alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä. Epäiltäessä päihdeongelmaa, sovitaan uusintakäynti ja tarpeen vaatiessa konsultoidaan myös äitiyspoliklinikkaa. Tärkeää on, että päihteitä käyttävän äidin mukana vastaanotoilla olisi perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. (STAKES,1999.) Päihdeäidin raskauden aikana tiivis yhteistyö niin perusterveydenhuollon hoitotiimin kuin myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikan välillä on olennaista ja tärkeää. Päihdeongelmaiset äidit ja perheet tarvitsevat tietoa päihteiden vaikutuksista sikiöön. Äitiä tulee tukea ja motivoida omaan hoitoonsa ja päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen. (STAKES, 1999.) Kansainvälisten tutkimusten mukaan päihdehoidon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa. Äitiyshuollossa on hyvä tilaisuus tavoittaa hedelmällisessä iässä olevat naiset, jotka käyttävät huumeita ja yrittää vaikuttaa heihin niin, että huumeiden käyttö päättyisi ja elämäntilanne kohentuisi ennen kuin se on myöhäistä. Synnyttäjien tutkimuksessa (N=1249) 28 % huumeiden

20 15 käyttäjistä lopetti käytön 1. trimesterillä ja 3. trimesterillä 93 % pidättäytyi huumeista. Synnytyksen jälkeen huumeiden käytöstä pidättäytyi 24 %. (Ebrahim ym. 2003, ) Tutkimuksen mukaan päihdehoidon ja antenataalihoidon yhdistäminen vaikuttaa myönteisesti raskauden kestoon, lapsen syntymäpainoon, täysiaikaisuuteen, Apgarin pisteisiin ja neonataalisen hoidon tarpeeseen. Integroituun päihde- ja antenataaliseen hoitoon osallistuneiden synnyttäjien lapset olivat keskimäärin painavampia ja gestaatioiältään vanhempia kuin vain standardihoitoon osallistuneiden päihdeäitien lapset. Jälkimmäisen ryhmän lapsilla oli 3-kertainen riski syntyä pienipainoisena ja kaksinkertainen riski joutua tehohoitoon verrattuna lapsiin, joiden äiti oli osallistunut integroituun päihde- ja antenataalihoitoon (Sweeney ym., 2000, ) Toisessa kansainvälisessä tutkimuksessa synnyttäjiä seulottiin kyselylomakkeilla ja virtsan huumetesteillä, jonka jälkeen heidät jaettiin neljään ryhmään: päihdeongelmaiset, jotka ohjattiin heti alkuraskaudessa integroituun äitiys- ja päihdehoitoon, päihdeongelmaiset, joiden tilanne vain arvioitiin alkuraskaudessa ilman erityisseurantaa, päihdeongelmaiset, jotka vain täyttivät haastattelulomakkeet ja antoivat virtsanäytteen ja kontrollit, jotka eivät käyttäneet huumeita. Integroituun äitiys- ja päihdehoitoon osallistuneiden naisten lapsilla alle g:n syntymäpaino ja tehohoitoon joutuminen olivat epätodennäköisempiä kuin pelkkään seulontaan osallistuneiden päihdeäitien lapsilla. (Armstrong ym.,2003,3-9.) 3.4 Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde Vauvalla on syntyessään kyky toimia vuorovaikutuksessa tunne- ja älyllisellä tasolla toisen ihmisen kanssa. Vauvalla on taipumus kiintyä häntä hoivaavaan henkilöön ja ensimmäisen ikävuoden aikana lapsi muodostaa pysyvän kiintymyssuhteen ensisijaiseen hoivaajaan. Lapsen kehitykselle on merkityksellistä, minkälaiseksi kiintymyssuhde kehittyy. Turvallisen kiintymyssuhteen edellytyksiä on, että lapsella on pysyvä hoivaaja. Hoivan tulisi olla turvallista, ikätasoista ja lapsen tarpeet huomioon ottavaa. Normaalisti äiti on herkkä lapsen tarpeille ja tunnistaa milloin tämä on nälkäinen, milloin hän tarvitsee lepoa, seuraa ja lohdutusta (Koponen 2005,15).

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot