Strategiset kumppanuudet ja yhteistyön mahdollisuudet kaupan arvoketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strategiset kumppanuudet ja yhteistyön mahdollisuudet kaupan arvoketjussa"

Transkriptio

1 Strategiset kumppanuudet ja yhteistyön mahdollisuudet kaupan arvoketjussa Mika Skippari Helsingin kauppakorkeakoulu Arto Lindblom Helsingin kauppakorkeakoulu Rami Olkkonen Turun kauppakorkeakoulu Antti Ainamo Turun yliopisto Abstrakti Verkostoituneessa ja globalisoituneessa taloudessa kilpailun painopiste on siirtymässä yritysten välisestä kilpailusta kokonaisten arvoketjujen väliseen kilpailuun. Tässä kehityksessä erilaiset läheiseen yhteistyöhön tähtäävät toimenpiteet arvoketjun toimijoiden välillä tulevat entistä tärkeämmiksi. Tämä artikkeli tarkastelee strategisten kumppanuuksien tarjoamia mahdollisuuksi kaupan arvoketjun tehostamisessa ja kilpailukyvyn lähteenä. Erityisesti tutkitaan, millä keinoin yritykset voivat lisätä keskinäistä luottamusta ja täten parantaa mahdollisuuksia kumpaankin osapuolta hyödyttävään syvälliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Haastatteluaineistoon pohjautuva analyysi nostaa esiin useita syvällistä yhteistyötä edesauttavia ja hidastavia tekijöitä. Avainsanat: kaupan arvoketju, strateginen kumppanuus, yhteistyö, organisaatioiden väliset suhteet Julkaistu teoksessa A. Lindblom, R. Olkkonen ja V. Mäkelä (toim.), Liiketoimintamallit, innovaatiotoiminta ja yritysten yhteistyön luonne kaupan arvoketjussa, Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja, B-106:

2 Johdanto Kaupan pitkä arvoketju raaka-aineiden toimittajista kuluttajiin on jatkuvan muutoksen kourissa ja nämä muutokset asettavat uusia haasteita toimijoiden välisen kilpailun ja yhteistyön yhteensovittamiselle. Jatkuvasti kasvava tuotevalikoima päivittäistavarakaupassa on lisännyt kaupan ja tavarantoimittajan välistä kilpailuasetelmaa. Kilpailu hyllytilasta ei ole lisääntynyt pelkästään tavarantoimittajien välillä, vaan myös tuoteryhmien välillä. Tavarantoimittajien ja tuoteryhmien lisääntyminen hankaloittaa yhteistyön syventämistä kaupan arvoketjussa, koska kauppa ei resurssien rajallisuuden takia pysty luomaan läheisiä yhteistyösuhteita kaikkien tavarantoimittajien kanssa. Tyypillisesti kauppa pyrkiikin rakentamaan yhteistyösuhteita vahvoihin toimittajiin ja ylläpidetään vaihdantasuhteita pienempiin toimittajiin (Webster, 1992). Toisaalta on esitetty, että pienet tavarantoimittajat voivat kehittää innovatiivisia brändistrategioita ja siten edistää yhteistyösuhteita kauppaan (Lindblom & Olkkonen, 2008). Tämän ohella hintakilpailu on ajoittain kovaa ja se on eräs keskeisimmistä konflikteja aiheuttavista tekijöistä kaupan ja tavarantoimittajan välisessä suhteessa. Kaupan omien merkkien yleistyminen ja kasvava (tosin maltillisesti) markkinaosuus lisää niin ikään jännitteitä kaupan arvoketjussa. Lisäksi kaupan uudet jakelukanavat ja kuluttajien lisääntyvä monikanavainen ostaminen muokkaa perusteellisesti kaupan ja tavarantoimittajan välistä suhdetta ja lisää kilpailun elementtejä kaupan arvoketjuun. On jopa väitetty, että jakelukanavien lisääntyminen ja kaupan omien merkkien lisääntyminen voivat uhata perinteistä yhteistyötä jakeluketjussa. Tavarantoimittajat ohittavat vähittäiskaupan uusilla kanavilla (esim. sähköinen kauppa, omat myymälät), kun taas kaupat valtaavat tavarantoimittajien markkinoita omilla merkeillä. Tämä voi johtaa vähentyvään informaation jakamiseen, luottamuksen rapautumiseen ja lisääntyneisiin konflikteihin arvoketjussa (Ganesan et al., 2009). Lisäksi sähköisen kaupan vähittäinen yleistyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia monille arvoketjun toimijoille, eikä vähiten kaupan logistiikkaan erikoistuville yrityksille. Tällainen kehitys on myös osaltaan

3 fragementoinut kaupan arvoketjua, koska näille aloille tulee koko ajan uusia palveluntarjoajia. Kilpailun ja yhteistyön yhteensovittaminen (coopetition) tulee koko ajan tärkeämmäksi liiketoimintasuhteiden johtamisessa (Brandenburger & Nalebuff, 1996), joten yritykset pyrkivät enenevissä määrin solmimaan läheisiä suhteita kilpailijoihinsa ja sidosryhmiinsä. Kilpailullisten elementtien rinnalla myös kaupan arvoketjun toimijat ovat huomanneet läheisen yhteistyön merkityksen arvoketjun toiminnan tehostamisessa. Ganesan et al. (2009) painottaa, että vaikka kauppa ja teollisuus (tavarantoimittajat) ovat harjoittaneet enemmän tai vähemmän läheistä yhteistyötä jo vuosikymmeniä, viime vuosina tämä yhteistyö on entisestään tiivistynyt, koska toimintaympäristö on tullut kompleksisemmaksi ja epävarmemmaksi ja kilpailukyvyn edistäminen yhteistyön avulla on nähty entistä tärkeämmäksi. Verkostoituneessa ja globalisoituneessa taloudessa kilpailua ei enää käydä puhtaasti yksittäisten yritysten välillä, vaan yhä enemmän kokonaisten arvoketjujen välillä. Ne yritykset, jotka osaavat parhaiten hyödyntää oman arvoketjunsa resurssit tulevat pärjäämään parhaiten kilpailussa (Jarillo, 1988; Ohmae, 1989; Möller & Halinen, 1999; Perlmutter and Heenan, 1986). Yritysten välisen yhteistyön luonne voi vaihdella lyhytkestoisista liikevaihdannallisesta suhteesta pitkäaikaisiin strategisiin kumppanuuksiin (Prahalad & Hamel, 1990; Grönroos, 1994) luvun alussa synnytetty ECR-yhteistyö (Efficient Consumer Response) on tarjonnut kaupan arvoketjun toimijoille tehokkaita työkaluja pitkäaikaisen ja syvällisen yhteistyön kehittämiselle yritysten välille. Sitä on sovellettu usealle liiketoiminnan alueelle, mm. kysynnän hallintaan, tarjonnan optimointiin ja tiedonhallinnan ja informaatioteknologian yhteistyöhön (Corsten & Kumar, 2005; Gruen & Shah, 2000; Lindblom & Olkkonen, 2008; Lindblom et al, in press.). Samalla kaupan arvoketjun toimijat ovat lisääntyvässä määrin syventäneet yhteistyötä ja solmineet strategisia kumppanuuksia avainasiakkaidensa kanssa (Dewsnap & Hart, 2004) Strategisen kumppanuudet ovat yksi esimerkki organisaatioiden välisestä syvästä yhteistyöstä. Menestyksekkäät strategiset kumppanuudet on nähty yritysten kilpailukyvyn

4 lähteenä ja ylläpitäjänä (Hamel, 1991). Strategisen kumppanuuden edellyttämä syvällinen ja läheinen yhteistyö vaatii osapuolten välisät luottamusta, sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä yhteistyön käytännön toimissa. Kaupan arvoketju voidaan nähdä kompleksina liiketoimintaverkostona, jossa syvän yhteistyön rakentaminen on erityisen haastavaa (Möller & Halinen, 1999). Tässä artikkelissa tarkastellaan strategisten kumppanuuksien mukanaan tuomia yhteistyön mahdollisuuksia ja ongelmakohtia kaupan arvoketjussa. Aikaisemmassa tutkimuksessa on laajalti painotettu sitä, että strateginen kumppanuus vaatii osapuolten välistä luottamusta ja sitoutumista. Tämän artikkelin keskeisimpänä tavoitteena on pohtia, millä keinoin yritykset voivat lisätä keskinäistä luottamusta ja täten parantaa mahdollisuuksia kumpaankin osapuolta hyödyttävään syvälliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Tutkimus perustuu asiantuntijahaastatteluihin, joita suoritettiin useissa kaupan arvoketjuun liittyvissä organisaatioissa. Täten saatiin kattava ja edustava näkemys strategisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä kaupan arvoketjussa. Kaupan arvoketjun yhteistyösuhteet Strategiatutkija Michael E. Porter lanseerasi arvoketjun käsitteen 1980-luvun puolivälissä (Porter, 1985). Porterin määritelmässä arvoketju jakautuu ketjun arvoa tuottaviin perustoimintoihin ja perustoimintojen suorittamista edistäviin tukitoimintoihin. Asiakkaan kokema arvo syntyy näiden perustoimintojen ja niiden tukitoimintojen suorittamisen lopputuloksena. Kaupan arvoketju koostuu useista toimijoista ja heidän välisistä suhteista (Kuvio 1). Kaupan arvoketjun keskeisimpänä tehtävänä on luoda lisäarvoa asiakkaalle (kuluttajalle). Arvoketjun muita keskeisiä toimijoita ovat raaka-aineen tuottajat ja valmistajat, tavarantoimittajat, hankintayhtiöt, logistiikkayhtiöt ja kaupan ketjuyritykset myymälöineen. Näiden perinteisten toimijoiden lisäksi kaupan arvoketju koostuu erilaisista asiantuntija- ja palveluyrityksistä, kuten markkinatutkimuslaitokset,

5 mainostoimistot, mediatoimistot ja tietotekniikkapalveluiden tuottajat (Kautto et al., 2008, 154). Kuvio 1. Kaupan arvoketjun toimijat Informaatiovirta asiakasrajapinnasta Tavara- ja palveluvirta asiakkaille Asiakas Myymälä Ketjuyritys Hankintayhtiöt ja logistiikkapalvelun tuottajat Valmistaja Alihankkija asiakkaan odotukset asiakaslupausten lunastus, kaupan toiminnan johtaminen kaupan konseptien strateginen määritys, asiakkuusstrategiat, ketjun toiminnan johtaminen ostotoiminta, tilaustoimitus tuotanto, tutkimus, tuotekehitys, merkkitavaramainonta tuotanto Kautto et al. (2008) jakaa kaupan arvoketjun kumppanuudet operatiivisiin, taktisiin ja stratetegisiin. Yhteistyön synnyttämiseen ja ylläpitämiseen vaadittavat resurssit ja yhteistyön vaikeusaste on sidoksissa kumppanuuden kehitysasteeseen. Edettäessä operatiivisesta kumppanuudesta strategisen tason kumppanuuteen yhteistyö muuttuu kompleksisemmaksi ja sen ylläpitämiseen vaaditaan enemmän resursseja (kuten ajankäyttö). Toisaalta, mitä syvemmästä yhteistyöstä on kyse, sitä suuremmat potentiaaliset hyödyt yhteistyöstä voi syntyä. Dyer & Singh (1998) toteaakin, että arvoketjun toimijat voivat luoda kilpailuetua panostamalla keskinäisiin suhteisiin ja yhdistämällä resurssejaan uniikilla tavalla. Hamel (1991) toteaa, että strateginen kumppanuus koostuu kahdesta erillisestä prosessista: arvon luonnin prosessista ja arvon lunastamisen prosessista. Kumppanuuden kyky luoda arvoa riippuu siitä, miten tehokkaasti kumppanit yhdistävät toisiaan

6 täydentäviä resurssejaan ja kyvykkyyksiään ja miten vahva yhteistyön logiikka on. Tämän perusteella kukin partneri pyrkii saamaan mahdollisimman hyvän hyödyn eli lunastamaan partneriuden antaman lisäarvon itselleen. Strateginen kumppanuus arvoketjun toimijoiden välillä on nähty johtavan useisiin mahdollisiin hyötyihin. Näitä ovat mm. lisääntynyt informaation vaihto toimijoiden välillä ja vähentynyt epävarmuus markkinoilla. Syvällisellä yhteistyöllä on myös nähty olevan yhteys paremman kannattavuuden kanssa (Fiala 2005). On myös todettu, että partnerit oppivat toisiltaan ja täten lisäävät tietopääomaansa ja kyvykkyyksiään partnerisuhteiden avulla (Hamel, 1991). Tiedon vaihdon ja tiedon jakamisen rooli näyttääkin olevan eräs keskeisimmistä strategisten kumppanuuksien hyödyistä. On myös nähty, että vahvat ja läheiset siteet kaupan ja sen toimitusketjun osapuolten välillä voivat edistää arvokkaan ja tärkeän information välittämistä ja tätä kautta edesauttaa radikaalien innovaatioiden syntymistä arvoketjussa (Rindfleisch and Moorman 2001). Tietoperustaiseen teoriaan nojaava klusteritutkimus on todennut, että yritysten välinen läheinen vuorovaikutus ja tehokas tiedonvaihto lisää yritysten välistä luottamusta ja synnyttää yhteistyön institutionaalisia normeja (Maskell, 2001). Samoin on havaittu, että klustereiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka tehokkaasti yritykset vaihtavat tietoa toistensa kanssa (Arikan, 2009). Toimiva ja tehokas strateginen kumppanuus täytyy rakentua vahvalle luottamukselle toimijoiden välillä. Maine ja luottamus ovatkin avaintekijöitä strategisia kumppanuuksia kehitettäessä. Ne ovat kuitenkin aineettomia resursseja, joten niitä ei voi hankkia tai ostaa strategisilta tuotannontekijämarkkinoilta (Barney, 1986), vaan ne täytyy rakentaa ja luoda pitkäjänteisen yhteistyön avulla (Dierickx & Cool, 1989). Kumppanuuksien tuomat hyödyt eivät kuitenkaan välttämättä jakaudu tasaisesti arvoketjun toimijoiden välillä. Tarkastellessaan partnereiden välistä oppimista Hamel (1991) osoitti, että eri partnereiden kyvyssä oppia yhteistyösuhteista oli merkittäviä eroja

7 ja että tämä epäsymmetrinen oppimiskyvykkyys vaikuttaa yhteistyökumppaneiden väliseen valtasuhteeseen. Metodi Tämä tutkimus perustuu laadulliseen haastatteluaineistoon, joka kerättiin haastattelemalla 14 kaupan arvoketjussa toimivan yrityksen edustajaa. Haastatellut henkilöt edustivat viittä eri organisaatiota, jotka kattavat lähes koko kaupan arvoketjun (vähittäiskauppa, tavarantoimittaja, logistiikka ja tietojärjestelmäpalvelut). Tämän lisäksi jokainen näistä yrityksistä oli solminut strategisen kumppanuuden vähintään yhden muun tutkimuksessa mukana olleen yrityksen kanssa. Haastateltavat henkilöt toimivat organisaatioidensa ylimmässä johdossa ja valtaosa heistä oli tietyn operatiivisen toiminnan johtotehtävissä (esim. logistiikka, hankinta, myynti, markkinointi). Haastattelut suoritettiin kesä-elokuussa Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin, joissa keskityttiin seitsemään keskeiseen teema-alueeseen: 1) kaupan arvoketjun toimijoiden väliset suhteet; 2) kaupan arvoketjun tehokkuus; 3) kaupan arvoketjussa tarvittavat avainresurssit; 4) kuluttajien rooli kaupan arvoketjussa; 5) kaupan kansainvälistyminen; 6) kaupan arvoketjun innovatiivisuus; 7) kaupan sääntely. Tätä tutkimusta varten analysoitiin erityisesti haastateltavien näkemyksiä arvoketjun toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Haastettelujen kesto vaihteli yhdestä tunnista puoleentoista tuntiin. Haastattelut suoritti neljä kokenutta tutkijaa, ja he olivat etukäteen yhdessä sopineet kutakin teema-aluetta koskevat erityiskysymykset, joita haastatteluissa käsiteltiin. Täten varmistettiin, että haastatteluaineistosta muodostui sisällöltään yhtenäinen kokonaisuus. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Kaikkiaan haastatteluaineistosta kertyi noin 120 sivua tekstiä. Haastattelumateriaali analysoitiin sisältöanalyysin keinoin. Ensiksi identifioitiin jokaisesta haastattelusta esiinnousset keskeisimmät teemat, jotka liittyvät yritysten

8 väliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Tämän jälkeen haastatteluja verrattiin toisiinsa ja ryhmiteltiin teemoja suuremmiksi asiakokonaisuuksiksi. Analyysin lopputuloksena identifoitiin keskeisimpiä syvällisen yhteistyön edellytyksiä ja tekijöitä, joita vaaditaan onnistuneelle strategiselle kumppanuudelle. Näkökulmia kaupan arvoketjun yhteistyösuhteisiin Yhteistyön keskeiset ongelmakohdat Valtaosa haastatelluista oli sitä mieltä, että yhteistyö suomalaisessa kaupan arvoketjussa toimii yleisesti ottaen melko hyvin. Selvästi on nähtävillä, että yritysten valmiudet ja kyvykkyydet kehittää yhteistyösuhteita on parantunut viime vuosina. Arvoketjun toiminnan tehokkuus nähdään kansainvälisessä vertailussa erittäin hyväksi, ja tähän keskeisenä syynä näyttäisi olevan toimijoiden välinen yhteistyö. Yhteistyössä nähtiin kuitenkin monia puutteita. Strategiset kumppanuudet, joissa osapuolet olisivat sitoutuneet intiimiin pitkäkestoiseen yhteistyöhön, ovat vielä varsin harvinaisia suomalaisessa kaupan arvoketjussa. Syvälliset yhteistyösuhteet ovat vielä voittopuolisesti kahdenvälisiä kumppanuuksia, tyypillisesti kaupan ja teollisuuden välillä, jolloin muut arvoketjun osapuolet jäävät usein yhteistyön ulkopuolelle. Tämän lisäksi todella syvällisten kumppanuuksien rakentaminen nähtiin olevan vasta aluillaan. Yhteistyö on vielä voittopuolisesti operationaalista, keskittyen suhteellisen lyhytkestoisiin yhteistoimintamalleihin, kuten yksittöisiin kampanjoihin. Verkostomainen, pitkäjänteinen, monivuotinen, monikeskeinen ja koko arvoketjun läpikäyvä yhteistyö nähdäänkin suurena mahdollisuutena tulevaisuudessa. Tyypillinen piirre kaupan arvoketjun yhteistyösuhteissa on, että kumppanuudet keskittyvät muutamiin suuriin pelureihin. Lisääntyvä syvä yhteistyö keskitetään alkuvaiheessa suuriin avainasiakkaisiin, jolloin varsinkin keskisuuret toimittajat ovat ahdingossa. Pienet tuottajat pärjäävät, koska lähiruokaa suositaan yleisesti ja kuluttajat haluavat lähiruokaa valikoimiin. Strategisten kumppanuuksien kehittäminen vaatii

9 ainakin alkuvaiheessa keskittymistä muutamiin suuriin tavarantoimittajiin. Alkuvaiheessa yhteistyöhön mukaan pääsevät partnerit hyötyvät mahdollisesti eniten ja voivat saada ainakin tilapäistä kilpailuetua. Täten strategiset kumppanuudet voivat vahvistaa ja edistää keskittymistä ja blokkiutumista kaupan arvoketjussa. Toisaalta yrityksen fyysinen koko ei pelkästään riitä edellytykseksi strategiselle kumppanuudelle. Yrityksen ei välttämättä tarvitse olla liikevaihdoltaan suuri, vaan tärkeämpää on omistaa vahvat brändit ja vankka asiantuntemus omasta kategoriastaan. Brändit ja asiantuntijuus ovat resursseja, jotka tuovat yrityksille vaikutusvaltaa kaupan arvoketjussa ja edesauttavat strategisten kumppanuuksien syntymisessä. vahvat brändit niin sitä vaikutusvaltaa tulee että keskustellaan ja vakuuttaa sillä osaamisellaan, koska se kehittää sit sitä koko tavararyhmää eikä vaan sitä omaa toimintaansa. On sillon syvällisempi keskustelukumppani tai vaikutusvaltaa syntyy, aukee halua näihin partnership-suhteisiin ja tän tapasiin kuvioihin. Suurimmaksi ongelmaksi yhteistyösuhteiden kehittämiselle nähtiin informaation heikko jakaminen ja luottamuksen puute toimijoiden välillä. Informaation heikko saatavuus ja analysoitavuus liittyy lähinnä tietojärjestelmien hallinnan ja yhteensovittamisen ongelmiin, kun taas luottamuksen puute on selkeästi yleisemmän tason ongelma. Toisaalta nämä ovat myös toisiinsa kytköksissä olevia ilmiöitä, sillä tiedon jakamiseen liittyvät ongelmat johtuvat hyvin usein luottamuksen puutteesta. Keskeiseksi kysymykseksi kuitenkin nousee, miksi luottamusta on niin vaikea luoda toimijoiden välille. Seuraavassa siirrymme pohtimaan, miten tätä luottamusta voitaisiin lisätä kehitettäessä strategiseen kumppanuuteen perustuvia yhteistyösuhteita. Syvällisen yhteistyön edellytykset Haastattelujen perusteella strategisten kumppanuuksien syntymisen ensimmäinen edellytys on se, että yhteistyökumppaneilla on selkeä yhteinen visio kumppanuuden tavoitteista. Toisin sanoen, kummallakin osapuolella on oltava yhteinen ja yhtenevä näkemys siitä, mihin yhteistyöllä pyritään. Ilman yhteistä intressiä ja yhteistä

10 liiketoimintalogiikkaa strateginen kumppanuus ei lähde liikkeelle. Kuten eräs haastateltava totesi:...eihän se yhteistyö ja tiedon vaihto voi mennä sillä tavalla, että päätetään vaan aloittaa se, vaan kyllä se täytyy lähteä jonkinlaisesta hyötynäkökulmasta että mitä me sillä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Silloin tullaan siihen että se vaatii näkemystä ja osaamista. Tämä sitaatti paljastaa myös toisen keskeisen edellytyksen yhteistyön synnyttämiselle. Pelkkä yhteinen intressi ei pelkästään riitä, vaan osapuolilla pitää olla kykyä tarkastella koko arvoketjua kokonaisuutena ja hahmottaa ne osa-alueet, joilla yhteistyö on mahdollista. Lisäksi arvoketjun toimijoilta vaaditaan kyvykkyyttä pohtia asioita pitkäjänteisesti ja suunnitella yhteistyötä pidemmälle kuin yhden kalenterivuoden taakse. Kuluttajalähtöinen ajattelutapa nähdään eräänä keskeisenä keinona edistää yhteistyötä. Nähdään, että kun kaikki arvoketjun toimijat omaksuvat kuluttajalähtöisen näkökulman, niin edellytykset yhteistyölle parantuvat: pitäs tämmösessä kumppanuudes löytää ne yhteisest tavotteet, ja mistä ne on löydettävissä niin ne on löydettävis sitä kautta, että mietitään sitä arvoketjua ja niitä yhteisiä asioita nimenomaan sen kuluttaja-asiakkaan näkökulmasta. Näkemys siitä, että tehokas kaupan arvoketju on kuluttajalähtöinen asettaa kuitenkin erityisiä haasteita strategisten kumppanuuksien kehittämiselle kaupan arvoketjussa. Tällöin kaikkien toimijoiden täytyy omaksua kuluttajalähtöinen toimintatapa, jotta yhteistyö voi johtaa merkittäviin tuloksiin. Keskeiseksi ongelmaksi nousee tällöin se, miten kaikki osapuolet saadaan omaksumaan kuluttajalähtöinen näkökulma ja miten kuluttajalähtöisyys näkyy käytännön yhteistyötoiminnassa. Yhteisten intressien ja tavoitteiden lisäksi strateginen kumppanuus edellyttää myös selkeitä yhteistyön mittareita. Nämä helpottavat käytännön yhteistyön tulosten seuraamista, mikä edesauttaa puolestaan avoimuutta toimijoiden välillä. Tästä huolimatta näyttäisi vahvasti siltä, että roolijako on oltava selkeä kumppaneiden kesken. Yhteisestä

11 strategiasta ja tavoitteista huolimatta kummankin on hyvä omaksua omat roolinsa eikä liikaa tuijoittaa partnerin tekemisiä. Avoimuus ja yhdessä sovitut mittarit lisäävät luottamusta siihen, että toinen osapuoli hoitaa oman osuutensa. Avoimuus strategisia kumppanuuksia suunniteltaessa ei kuitenkaan ole välttämättä hyväksi. Erityisesti silloin kun vasta neuvotellaan yhteistyön suuntaviivoista on parempi, että mukana on vain kunkin organisaation avainhenkilöt. Luottamus luodaan ensiksi näiden avainhenkilöiden välillä, ja vasta myöhemmin mukaan otetaan laajemmat joukot. Tämän takia ylimmän johdon rooli erityisesti suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa on erityisen tärkeä. Yrityksen ylimmän johdon pitää osoittaa vastapuolelle olevansa vakaasti sitoutunut kumppanuuden edellyttämään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Toisin sanoen, ylimmän johdon sitoutuneisuus näyttäisi olevan eräs keskeisimmistä edellytyksistä kumppanuuden syntymiselle. Ylimmän johdon sitoutuminen tulee heijastaa myös operatiiviselle puolelle. Ylimmän johdon tehtävänä on pystyä suhteellisen nopeasti osoittamaan, että yhteistyöstä on konkreettista hyötyä. Tämä on tärkeää erityisesti yhteistyön alkuvaiheessa, jotta kumppanit saavat motivoitua oman henkilökuntansa edistämään ja toteuttamaan yhteisiä päärmääriä:...konkreettiset hyödyt on nähtävillä operatiivisella tasolla. Se luo sitä uskoa siellä operatiivisellä tasolla, että tässä ollaan tekemässä oikeita asioita. Henkilökemiat ja henkilökohtaiset suhteet korostuvat strategisen kumppanuuden alkuvaiheessa. Yhteistyö on alussa hyvin ihmiskeskeistä toimintaa eikä niinkään organisaatiotasolla tapahtuvaa. Tällöin henkilömuutokset avainasemissa voi muodostua uhaksi yhteistyön ylläpitämiselle. Toisaalta, mitä pidemmälle yhteistyö kehittyy ja yhteiset toimintatavat ja käytänteet juurtuvat, sitä vähäisempi merkitys henkilövaihdoksilla on yhteistyön toimivuuden kannalta.

12 Kumppanuussuhteen alkuvaiheessa myös kolmannen osapuolen rooli voi olla tärkeä, koska osapuolilla ei ole kokemusta läheisestä yhteistyöstä. Tällöin kumppaneilla voi olla vaikea huomauttaa toisilleen ilmenevistä epäkohdista. Kolmas osapuoli pystyy välittämään sanoman neutraalisti ilman että ajaudutaan suoraan konfliktiin. Ilman kolmatta osapuolta helposti ajaudutaan entiseen toimintamalliin ja kumppanuus ei pääse kehittymään tarkoitetulla tavalla. Yhteenveto Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin strategisia kumppanuuksia kaupan arvoketjussa. Tutkimuksen tulokset avaavat mielenkiintoisia näköaloja syvällisten yhteistyösuhteiden kehittämiseen kaupan arvoketjussa. Tutkimuksessa havaittiin erityisiä yhteistyön ongelmakohtia ja pohdittiin niiden vaikutuksia kaupan arvoketjun johtamiseen. Tutkimus osoitti, että suurimmat ongelmat kaupan arvoketjun yhteistyössä liittyvät informaatiokulun esteisiin ja luottamuksen puutteeseen. Tutkimuksen erityisenä tarkoituksena oli selvittää, miten yritykset voivat lisätä keskinäistä luottamusta ja täten parantaa mahdollisuuksia kumpaankin osapuolta hyödyttävään syvälliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Haastatteluaineiston analyysin pohjalta voidaan todeta, että kumppanuussuhteiden johtaminen on monisäikeinen ja kompleksi ilmiö. Tietyt pääteemat kuitenkin nousivat analyysissä esille. Ensisijainen edellytys strategisen kumppanuuden syntymiselle näyttäisi olevat yhteinen intressi ja ansaintalogiikka. Molemminpuoliset yhteistyön hyödyt on pystyttävä konkreettisesti osoittamaan, mikä lisää osapuolten välistä sitoutumista yhteistyöhön. Kumppanuussuhde vaatii myös molemman osapuolen ylimmän johdon sitoutumista ja aloitteellisuutta. Sitoutumisen kautta saavutettu luottamus voi edesauttaa tiedon vaihtamista toimijoiden välillä. Tiedon tehokkaampi kulku ja sen välittäminen läpi koko arvoketjun on potentiaalinen kilpailukyvyn lähde tulevaisuudessa, ja entistä tiiviimpi yhteistyö arvoketjun toimijoiden välillä avaa mahdollisuuksia tämän kilpailuedun realisoimiseksi.

13 Kirjallisuus Barney, J Strategic factor markets: Expectations, luck, and business strategy. Management Science, 32: Brandenburger, A. M., Nalebuff, B. J Co-opetition. Doubleday Currency, New York. Corsten, D., & Kumar, N Do suppliers benefit from collaborative relationships with large retailers? An empirical investigation of efficient consumer response adoption. Journal of Marketing, 69(3): Dewsnap, B., & Hart, C Category management: a new approach for fashion marketing? European Journal of Marketing, 38(7): Dierickx, I., & Cool, K Asset stock accumulation and sustainability of competitive advantage. Management Science, 35: Doz, Y. L The evolution of cooperation in strategic alliances: Initial conditions or learning processes? Strategic Management Journal, 17, Special Issue (Summer): Dyer, J., & Singh, H The relational view: Cooperative strategy and sources of interorganizational competitive advantage. Academy of Management Review, 23(4): Fiala, P Information sharing in supply chains. Omega, 33(5): Ganesan,S., George, M., Jap, S., Palmatier, R. W., & Wietz, B Supply chain management and retailer performance: Emerging trends, issues, and implications for research and practice. Journal of Retailing, 85(1): Gruen, T.W., Shah, R.H., Determinants and outcomes of plan objectivity and implementations in category management relationships. Journal of Retailing, 76(4): Grönroos, C., From marketing mix to relationship marketing: Towards a paradigm shift in marketing. Management Decision 32 (2): Hamel, G Competition for Competence and Inter-Partner Learning Within International Strategic Alliances. Strategic Management Journal, 12 (Summer, 1991): Jarillo, J. C. On strategic networks. Strategic Management Journal, 9(1):

14 Kautto, M., Lindblom, A., & Mitronen, L Kaupan liiketoimintaosaaminen. Helsinki: Talentum. Lindblom, A. & Olkkonen, R An analysis of suppliers roles in category management collaboration. Journal of Retailing and Consumer Services, 15: 1 8. Lindblom, A, Olkkonen, R., Ollila, P., & Hyvönen, S. In press. Suppliers' roles in category management: A study of supplier retailer relationships in Finland and Sweden, Industrial Marketing Management (2008), doi: /j.indmarman Mentzer, J. T., Min, S. & Zacharia, Z. G The nature of interfirm partnering in supply chain management. Journal of Retailing, 76(4): Möller, K. K., & Halinen, A. Business relationships and networks: managerial challenge of network era. Industrial Marketing Management, 28(5): Näsi, J., & Neilimo, K. (2006). Mitä on liiketoimintaosaaminen? WSOY. Ohmae, K The global logic of strategic alliances. Harvard Business Review, March-April: Perlmutter, H. V. and D. H. Heenan Cooperate to compete globally. Harvard Business Review, March-April: Porter, M. E The Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. New York: Free Press. Prahalad, C. K. and G. Hamel The core competence and the corporation. Harvard Business Review, May-June: Rindfleisch, A., & Moorman, C The acquisition and utilization of information in new product alliances: A strength-of-ties perspective. Journal of Marketing, 65 (April), 1 18.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

täsmällistä johtamista

täsmällistä johtamista Tuloskorteilla täsmällistä johtamista Kaarlo Kankkunen Talousjohtaja, Tamro Suomi Microsoft Business Summit 29.9.2009 A Company of PHOENIX group Tamro-konserni Lääkejakelutoimintaa 8 maassa, 20 jakelukeskusta,

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Sisältä ketterä markkinoilla vahva Sisältä ketterä markkinoilla vahva Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Tulevaisuuden mahdollisuudet ja Tekesin rooli BioRefine- ja Vesi -loppuseminaari

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Monikanavaisuus, ylikanavaisuus - mitä, miksi ja miten?

Monikanavaisuus, ylikanavaisuus - mitä, miksi ja miten? Monikanavaisuus, ylikanavaisuus - mitä, miksi ja miten? Technopolis Business Breakfast 2.9.2014 Palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi Vakuutustieteen yliopistonlehtori Pekka Puustinen Ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille:

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: Talentum Pro Helsinki 2016 3 Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: 1 hankinnoilla on merkitystä 2 hyvin johdetuilla ja toteutetuilla hankinnoilla sekä hyvällä yhteistyöllä

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden

Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden Tuija Virtanen ja Mari Tuomaala Energiatehokkuuden huomioiminen investoinneissa Tiivistelmä Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden lisäämiseen

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 Julkiset hankinnat Jari Laine Aalto-yliopisto, BIT-tutkimuskeskus Hankinnat Suomessa Kaikki hankinnat: n. 190 000 000 000 eur/v (ETLAn arvio,

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Työkirja idean liiketoimintapotentiaalin arviointiin ja jalostamiseen menestystuotteeksi ja palveluksi

Työkirja idean liiketoimintapotentiaalin arviointiin ja jalostamiseen menestystuotteeksi ja palveluksi ENNAKOINTI MAHDOLLISUUKSIEN IDE NT IF IOINT I IDE A IDE AN ARVIOINTI JALOSTAMINEN LT KONSEPTIN S UUNNITTEL U TUOTEKEHITYS TUOTANTO LANSEERAUS L IIKETOIMINNAN UUDIS TAMINEN G1 G2 G3 G4 IDE OINT IPR OS E

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Yhteistyö kumppani vai asiakas. Jari Kaukonen

Yhteistyö kumppani vai asiakas. Jari Kaukonen Yhteistyö kumppani vai asiakas Jari Kaukonen 21.4.2013 Asiakas on aina oikeassa Toteutuuko tämä kumppanuussuhteessa? Voisiko jossakin asiassa olla laaja-alaisempaa tietoa palveluntuottajalla? Kannattaisiko

Lisätiedot

Julkisen palvelun uudistaminen yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipalvelujen tuottamisessa

Julkisen palvelun uudistaminen yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Julkisen palvelun uudistaminen yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 5.5.2010 Kari Neilimo Vuorineuvos, taloustiet. tri Julkisen palvelun

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen. Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry

Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen. Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry GS1 Finland Oy Puolueeton, voittoa tavoittelematon yritys, osa maailmanlaajuista

Lisätiedot

Katsaus kaupan lähitulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ja johtamishaasteisiin

Katsaus kaupan lähitulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ja johtamishaasteisiin Teoksessa: Kaupasta kaikille. Katri Koistinen, Minna Lammi ja Anu Raijas (toim.) Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 5. Helsinki 2009. ARTO LINDBLOM Katsaus kaupan lähitulevaisuuden osaamisvaatimuksiin

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Miten innovointia tehdään Euroopassa

Miten innovointia tehdään Euroopassa klo 15.45-16.15 Miten innovointia tehdään Euroopassa - olisiko standardin EN16555 soveltamisesta hyötyä Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Euroopan innovaatio keskittymät 3 Eurooopan ICT keskittymät

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

GLOBAALEISTA MEGATRENDEISTÄ KESTÄVÄÄN LIIKETOIMINTAAN

GLOBAALEISTA MEGATRENDEISTÄ KESTÄVÄÄN LIIKETOIMINTAAN SAFER, SMARTER, GREENER BUSINESS ASSURANCE GLOBAALEISTA MEGATRENDEISTÄ KESTÄVÄÄN LIIKETOIMINTAAN Menestyminen yhä vastuullisemmassa maailmassa edellyttää rohkeita päätöksiä ja haastavia tavoitteita JOHDANTO

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

MediaMark- ja NextMediahankkeiden

MediaMark- ja NextMediahankkeiden MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot