Strategiset kumppanuudet ja yhteistyön mahdollisuudet kaupan arvoketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strategiset kumppanuudet ja yhteistyön mahdollisuudet kaupan arvoketjussa"

Transkriptio

1 Strategiset kumppanuudet ja yhteistyön mahdollisuudet kaupan arvoketjussa Mika Skippari Helsingin kauppakorkeakoulu Arto Lindblom Helsingin kauppakorkeakoulu Rami Olkkonen Turun kauppakorkeakoulu Antti Ainamo Turun yliopisto Abstrakti Verkostoituneessa ja globalisoituneessa taloudessa kilpailun painopiste on siirtymässä yritysten välisestä kilpailusta kokonaisten arvoketjujen väliseen kilpailuun. Tässä kehityksessä erilaiset läheiseen yhteistyöhön tähtäävät toimenpiteet arvoketjun toimijoiden välillä tulevat entistä tärkeämmiksi. Tämä artikkeli tarkastelee strategisten kumppanuuksien tarjoamia mahdollisuuksi kaupan arvoketjun tehostamisessa ja kilpailukyvyn lähteenä. Erityisesti tutkitaan, millä keinoin yritykset voivat lisätä keskinäistä luottamusta ja täten parantaa mahdollisuuksia kumpaankin osapuolta hyödyttävään syvälliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Haastatteluaineistoon pohjautuva analyysi nostaa esiin useita syvällistä yhteistyötä edesauttavia ja hidastavia tekijöitä. Avainsanat: kaupan arvoketju, strateginen kumppanuus, yhteistyö, organisaatioiden väliset suhteet Julkaistu teoksessa A. Lindblom, R. Olkkonen ja V. Mäkelä (toim.), Liiketoimintamallit, innovaatiotoiminta ja yritysten yhteistyön luonne kaupan arvoketjussa, Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja, B-106:

2 Johdanto Kaupan pitkä arvoketju raaka-aineiden toimittajista kuluttajiin on jatkuvan muutoksen kourissa ja nämä muutokset asettavat uusia haasteita toimijoiden välisen kilpailun ja yhteistyön yhteensovittamiselle. Jatkuvasti kasvava tuotevalikoima päivittäistavarakaupassa on lisännyt kaupan ja tavarantoimittajan välistä kilpailuasetelmaa. Kilpailu hyllytilasta ei ole lisääntynyt pelkästään tavarantoimittajien välillä, vaan myös tuoteryhmien välillä. Tavarantoimittajien ja tuoteryhmien lisääntyminen hankaloittaa yhteistyön syventämistä kaupan arvoketjussa, koska kauppa ei resurssien rajallisuuden takia pysty luomaan läheisiä yhteistyösuhteita kaikkien tavarantoimittajien kanssa. Tyypillisesti kauppa pyrkiikin rakentamaan yhteistyösuhteita vahvoihin toimittajiin ja ylläpidetään vaihdantasuhteita pienempiin toimittajiin (Webster, 1992). Toisaalta on esitetty, että pienet tavarantoimittajat voivat kehittää innovatiivisia brändistrategioita ja siten edistää yhteistyösuhteita kauppaan (Lindblom & Olkkonen, 2008). Tämän ohella hintakilpailu on ajoittain kovaa ja se on eräs keskeisimmistä konflikteja aiheuttavista tekijöistä kaupan ja tavarantoimittajan välisessä suhteessa. Kaupan omien merkkien yleistyminen ja kasvava (tosin maltillisesti) markkinaosuus lisää niin ikään jännitteitä kaupan arvoketjussa. Lisäksi kaupan uudet jakelukanavat ja kuluttajien lisääntyvä monikanavainen ostaminen muokkaa perusteellisesti kaupan ja tavarantoimittajan välistä suhdetta ja lisää kilpailun elementtejä kaupan arvoketjuun. On jopa väitetty, että jakelukanavien lisääntyminen ja kaupan omien merkkien lisääntyminen voivat uhata perinteistä yhteistyötä jakeluketjussa. Tavarantoimittajat ohittavat vähittäiskaupan uusilla kanavilla (esim. sähköinen kauppa, omat myymälät), kun taas kaupat valtaavat tavarantoimittajien markkinoita omilla merkeillä. Tämä voi johtaa vähentyvään informaation jakamiseen, luottamuksen rapautumiseen ja lisääntyneisiin konflikteihin arvoketjussa (Ganesan et al., 2009). Lisäksi sähköisen kaupan vähittäinen yleistyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia monille arvoketjun toimijoille, eikä vähiten kaupan logistiikkaan erikoistuville yrityksille. Tällainen kehitys on myös osaltaan

3 fragementoinut kaupan arvoketjua, koska näille aloille tulee koko ajan uusia palveluntarjoajia. Kilpailun ja yhteistyön yhteensovittaminen (coopetition) tulee koko ajan tärkeämmäksi liiketoimintasuhteiden johtamisessa (Brandenburger & Nalebuff, 1996), joten yritykset pyrkivät enenevissä määrin solmimaan läheisiä suhteita kilpailijoihinsa ja sidosryhmiinsä. Kilpailullisten elementtien rinnalla myös kaupan arvoketjun toimijat ovat huomanneet läheisen yhteistyön merkityksen arvoketjun toiminnan tehostamisessa. Ganesan et al. (2009) painottaa, että vaikka kauppa ja teollisuus (tavarantoimittajat) ovat harjoittaneet enemmän tai vähemmän läheistä yhteistyötä jo vuosikymmeniä, viime vuosina tämä yhteistyö on entisestään tiivistynyt, koska toimintaympäristö on tullut kompleksisemmaksi ja epävarmemmaksi ja kilpailukyvyn edistäminen yhteistyön avulla on nähty entistä tärkeämmäksi. Verkostoituneessa ja globalisoituneessa taloudessa kilpailua ei enää käydä puhtaasti yksittäisten yritysten välillä, vaan yhä enemmän kokonaisten arvoketjujen välillä. Ne yritykset, jotka osaavat parhaiten hyödyntää oman arvoketjunsa resurssit tulevat pärjäämään parhaiten kilpailussa (Jarillo, 1988; Ohmae, 1989; Möller & Halinen, 1999; Perlmutter and Heenan, 1986). Yritysten välisen yhteistyön luonne voi vaihdella lyhytkestoisista liikevaihdannallisesta suhteesta pitkäaikaisiin strategisiin kumppanuuksiin (Prahalad & Hamel, 1990; Grönroos, 1994) luvun alussa synnytetty ECR-yhteistyö (Efficient Consumer Response) on tarjonnut kaupan arvoketjun toimijoille tehokkaita työkaluja pitkäaikaisen ja syvällisen yhteistyön kehittämiselle yritysten välille. Sitä on sovellettu usealle liiketoiminnan alueelle, mm. kysynnän hallintaan, tarjonnan optimointiin ja tiedonhallinnan ja informaatioteknologian yhteistyöhön (Corsten & Kumar, 2005; Gruen & Shah, 2000; Lindblom & Olkkonen, 2008; Lindblom et al, in press.). Samalla kaupan arvoketjun toimijat ovat lisääntyvässä määrin syventäneet yhteistyötä ja solmineet strategisia kumppanuuksia avainasiakkaidensa kanssa (Dewsnap & Hart, 2004) Strategisen kumppanuudet ovat yksi esimerkki organisaatioiden välisestä syvästä yhteistyöstä. Menestyksekkäät strategiset kumppanuudet on nähty yritysten kilpailukyvyn

4 lähteenä ja ylläpitäjänä (Hamel, 1991). Strategisen kumppanuuden edellyttämä syvällinen ja läheinen yhteistyö vaatii osapuolten välisät luottamusta, sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä yhteistyön käytännön toimissa. Kaupan arvoketju voidaan nähdä kompleksina liiketoimintaverkostona, jossa syvän yhteistyön rakentaminen on erityisen haastavaa (Möller & Halinen, 1999). Tässä artikkelissa tarkastellaan strategisten kumppanuuksien mukanaan tuomia yhteistyön mahdollisuuksia ja ongelmakohtia kaupan arvoketjussa. Aikaisemmassa tutkimuksessa on laajalti painotettu sitä, että strateginen kumppanuus vaatii osapuolten välistä luottamusta ja sitoutumista. Tämän artikkelin keskeisimpänä tavoitteena on pohtia, millä keinoin yritykset voivat lisätä keskinäistä luottamusta ja täten parantaa mahdollisuuksia kumpaankin osapuolta hyödyttävään syvälliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Tutkimus perustuu asiantuntijahaastatteluihin, joita suoritettiin useissa kaupan arvoketjuun liittyvissä organisaatioissa. Täten saatiin kattava ja edustava näkemys strategisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä kaupan arvoketjussa. Kaupan arvoketjun yhteistyösuhteet Strategiatutkija Michael E. Porter lanseerasi arvoketjun käsitteen 1980-luvun puolivälissä (Porter, 1985). Porterin määritelmässä arvoketju jakautuu ketjun arvoa tuottaviin perustoimintoihin ja perustoimintojen suorittamista edistäviin tukitoimintoihin. Asiakkaan kokema arvo syntyy näiden perustoimintojen ja niiden tukitoimintojen suorittamisen lopputuloksena. Kaupan arvoketju koostuu useista toimijoista ja heidän välisistä suhteista (Kuvio 1). Kaupan arvoketjun keskeisimpänä tehtävänä on luoda lisäarvoa asiakkaalle (kuluttajalle). Arvoketjun muita keskeisiä toimijoita ovat raaka-aineen tuottajat ja valmistajat, tavarantoimittajat, hankintayhtiöt, logistiikkayhtiöt ja kaupan ketjuyritykset myymälöineen. Näiden perinteisten toimijoiden lisäksi kaupan arvoketju koostuu erilaisista asiantuntija- ja palveluyrityksistä, kuten markkinatutkimuslaitokset,

5 mainostoimistot, mediatoimistot ja tietotekniikkapalveluiden tuottajat (Kautto et al., 2008, 154). Kuvio 1. Kaupan arvoketjun toimijat Informaatiovirta asiakasrajapinnasta Tavara- ja palveluvirta asiakkaille Asiakas Myymälä Ketjuyritys Hankintayhtiöt ja logistiikkapalvelun tuottajat Valmistaja Alihankkija asiakkaan odotukset asiakaslupausten lunastus, kaupan toiminnan johtaminen kaupan konseptien strateginen määritys, asiakkuusstrategiat, ketjun toiminnan johtaminen ostotoiminta, tilaustoimitus tuotanto, tutkimus, tuotekehitys, merkkitavaramainonta tuotanto Kautto et al. (2008) jakaa kaupan arvoketjun kumppanuudet operatiivisiin, taktisiin ja stratetegisiin. Yhteistyön synnyttämiseen ja ylläpitämiseen vaadittavat resurssit ja yhteistyön vaikeusaste on sidoksissa kumppanuuden kehitysasteeseen. Edettäessä operatiivisesta kumppanuudesta strategisen tason kumppanuuteen yhteistyö muuttuu kompleksisemmaksi ja sen ylläpitämiseen vaaditaan enemmän resursseja (kuten ajankäyttö). Toisaalta, mitä syvemmästä yhteistyöstä on kyse, sitä suuremmat potentiaaliset hyödyt yhteistyöstä voi syntyä. Dyer & Singh (1998) toteaakin, että arvoketjun toimijat voivat luoda kilpailuetua panostamalla keskinäisiin suhteisiin ja yhdistämällä resurssejaan uniikilla tavalla. Hamel (1991) toteaa, että strateginen kumppanuus koostuu kahdesta erillisestä prosessista: arvon luonnin prosessista ja arvon lunastamisen prosessista. Kumppanuuden kyky luoda arvoa riippuu siitä, miten tehokkaasti kumppanit yhdistävät toisiaan

6 täydentäviä resurssejaan ja kyvykkyyksiään ja miten vahva yhteistyön logiikka on. Tämän perusteella kukin partneri pyrkii saamaan mahdollisimman hyvän hyödyn eli lunastamaan partneriuden antaman lisäarvon itselleen. Strateginen kumppanuus arvoketjun toimijoiden välillä on nähty johtavan useisiin mahdollisiin hyötyihin. Näitä ovat mm. lisääntynyt informaation vaihto toimijoiden välillä ja vähentynyt epävarmuus markkinoilla. Syvällisellä yhteistyöllä on myös nähty olevan yhteys paremman kannattavuuden kanssa (Fiala 2005). On myös todettu, että partnerit oppivat toisiltaan ja täten lisäävät tietopääomaansa ja kyvykkyyksiään partnerisuhteiden avulla (Hamel, 1991). Tiedon vaihdon ja tiedon jakamisen rooli näyttääkin olevan eräs keskeisimmistä strategisten kumppanuuksien hyödyistä. On myös nähty, että vahvat ja läheiset siteet kaupan ja sen toimitusketjun osapuolten välillä voivat edistää arvokkaan ja tärkeän information välittämistä ja tätä kautta edesauttaa radikaalien innovaatioiden syntymistä arvoketjussa (Rindfleisch and Moorman 2001). Tietoperustaiseen teoriaan nojaava klusteritutkimus on todennut, että yritysten välinen läheinen vuorovaikutus ja tehokas tiedonvaihto lisää yritysten välistä luottamusta ja synnyttää yhteistyön institutionaalisia normeja (Maskell, 2001). Samoin on havaittu, että klustereiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka tehokkaasti yritykset vaihtavat tietoa toistensa kanssa (Arikan, 2009). Toimiva ja tehokas strateginen kumppanuus täytyy rakentua vahvalle luottamukselle toimijoiden välillä. Maine ja luottamus ovatkin avaintekijöitä strategisia kumppanuuksia kehitettäessä. Ne ovat kuitenkin aineettomia resursseja, joten niitä ei voi hankkia tai ostaa strategisilta tuotannontekijämarkkinoilta (Barney, 1986), vaan ne täytyy rakentaa ja luoda pitkäjänteisen yhteistyön avulla (Dierickx & Cool, 1989). Kumppanuuksien tuomat hyödyt eivät kuitenkaan välttämättä jakaudu tasaisesti arvoketjun toimijoiden välillä. Tarkastellessaan partnereiden välistä oppimista Hamel (1991) osoitti, että eri partnereiden kyvyssä oppia yhteistyösuhteista oli merkittäviä eroja

7 ja että tämä epäsymmetrinen oppimiskyvykkyys vaikuttaa yhteistyökumppaneiden väliseen valtasuhteeseen. Metodi Tämä tutkimus perustuu laadulliseen haastatteluaineistoon, joka kerättiin haastattelemalla 14 kaupan arvoketjussa toimivan yrityksen edustajaa. Haastatellut henkilöt edustivat viittä eri organisaatiota, jotka kattavat lähes koko kaupan arvoketjun (vähittäiskauppa, tavarantoimittaja, logistiikka ja tietojärjestelmäpalvelut). Tämän lisäksi jokainen näistä yrityksistä oli solminut strategisen kumppanuuden vähintään yhden muun tutkimuksessa mukana olleen yrityksen kanssa. Haastateltavat henkilöt toimivat organisaatioidensa ylimmässä johdossa ja valtaosa heistä oli tietyn operatiivisen toiminnan johtotehtävissä (esim. logistiikka, hankinta, myynti, markkinointi). Haastattelut suoritettiin kesä-elokuussa Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin, joissa keskityttiin seitsemään keskeiseen teema-alueeseen: 1) kaupan arvoketjun toimijoiden väliset suhteet; 2) kaupan arvoketjun tehokkuus; 3) kaupan arvoketjussa tarvittavat avainresurssit; 4) kuluttajien rooli kaupan arvoketjussa; 5) kaupan kansainvälistyminen; 6) kaupan arvoketjun innovatiivisuus; 7) kaupan sääntely. Tätä tutkimusta varten analysoitiin erityisesti haastateltavien näkemyksiä arvoketjun toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Haastettelujen kesto vaihteli yhdestä tunnista puoleentoista tuntiin. Haastattelut suoritti neljä kokenutta tutkijaa, ja he olivat etukäteen yhdessä sopineet kutakin teema-aluetta koskevat erityiskysymykset, joita haastatteluissa käsiteltiin. Täten varmistettiin, että haastatteluaineistosta muodostui sisällöltään yhtenäinen kokonaisuus. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Kaikkiaan haastatteluaineistosta kertyi noin 120 sivua tekstiä. Haastattelumateriaali analysoitiin sisältöanalyysin keinoin. Ensiksi identifioitiin jokaisesta haastattelusta esiinnousset keskeisimmät teemat, jotka liittyvät yritysten

8 väliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Tämän jälkeen haastatteluja verrattiin toisiinsa ja ryhmiteltiin teemoja suuremmiksi asiakokonaisuuksiksi. Analyysin lopputuloksena identifoitiin keskeisimpiä syvällisen yhteistyön edellytyksiä ja tekijöitä, joita vaaditaan onnistuneelle strategiselle kumppanuudelle. Näkökulmia kaupan arvoketjun yhteistyösuhteisiin Yhteistyön keskeiset ongelmakohdat Valtaosa haastatelluista oli sitä mieltä, että yhteistyö suomalaisessa kaupan arvoketjussa toimii yleisesti ottaen melko hyvin. Selvästi on nähtävillä, että yritysten valmiudet ja kyvykkyydet kehittää yhteistyösuhteita on parantunut viime vuosina. Arvoketjun toiminnan tehokkuus nähdään kansainvälisessä vertailussa erittäin hyväksi, ja tähän keskeisenä syynä näyttäisi olevan toimijoiden välinen yhteistyö. Yhteistyössä nähtiin kuitenkin monia puutteita. Strategiset kumppanuudet, joissa osapuolet olisivat sitoutuneet intiimiin pitkäkestoiseen yhteistyöhön, ovat vielä varsin harvinaisia suomalaisessa kaupan arvoketjussa. Syvälliset yhteistyösuhteet ovat vielä voittopuolisesti kahdenvälisiä kumppanuuksia, tyypillisesti kaupan ja teollisuuden välillä, jolloin muut arvoketjun osapuolet jäävät usein yhteistyön ulkopuolelle. Tämän lisäksi todella syvällisten kumppanuuksien rakentaminen nähtiin olevan vasta aluillaan. Yhteistyö on vielä voittopuolisesti operationaalista, keskittyen suhteellisen lyhytkestoisiin yhteistoimintamalleihin, kuten yksittöisiin kampanjoihin. Verkostomainen, pitkäjänteinen, monivuotinen, monikeskeinen ja koko arvoketjun läpikäyvä yhteistyö nähdäänkin suurena mahdollisuutena tulevaisuudessa. Tyypillinen piirre kaupan arvoketjun yhteistyösuhteissa on, että kumppanuudet keskittyvät muutamiin suuriin pelureihin. Lisääntyvä syvä yhteistyö keskitetään alkuvaiheessa suuriin avainasiakkaisiin, jolloin varsinkin keskisuuret toimittajat ovat ahdingossa. Pienet tuottajat pärjäävät, koska lähiruokaa suositaan yleisesti ja kuluttajat haluavat lähiruokaa valikoimiin. Strategisten kumppanuuksien kehittäminen vaatii

9 ainakin alkuvaiheessa keskittymistä muutamiin suuriin tavarantoimittajiin. Alkuvaiheessa yhteistyöhön mukaan pääsevät partnerit hyötyvät mahdollisesti eniten ja voivat saada ainakin tilapäistä kilpailuetua. Täten strategiset kumppanuudet voivat vahvistaa ja edistää keskittymistä ja blokkiutumista kaupan arvoketjussa. Toisaalta yrityksen fyysinen koko ei pelkästään riitä edellytykseksi strategiselle kumppanuudelle. Yrityksen ei välttämättä tarvitse olla liikevaihdoltaan suuri, vaan tärkeämpää on omistaa vahvat brändit ja vankka asiantuntemus omasta kategoriastaan. Brändit ja asiantuntijuus ovat resursseja, jotka tuovat yrityksille vaikutusvaltaa kaupan arvoketjussa ja edesauttavat strategisten kumppanuuksien syntymisessä. vahvat brändit niin sitä vaikutusvaltaa tulee että keskustellaan ja vakuuttaa sillä osaamisellaan, koska se kehittää sit sitä koko tavararyhmää eikä vaan sitä omaa toimintaansa. On sillon syvällisempi keskustelukumppani tai vaikutusvaltaa syntyy, aukee halua näihin partnership-suhteisiin ja tän tapasiin kuvioihin. Suurimmaksi ongelmaksi yhteistyösuhteiden kehittämiselle nähtiin informaation heikko jakaminen ja luottamuksen puute toimijoiden välillä. Informaation heikko saatavuus ja analysoitavuus liittyy lähinnä tietojärjestelmien hallinnan ja yhteensovittamisen ongelmiin, kun taas luottamuksen puute on selkeästi yleisemmän tason ongelma. Toisaalta nämä ovat myös toisiinsa kytköksissä olevia ilmiöitä, sillä tiedon jakamiseen liittyvät ongelmat johtuvat hyvin usein luottamuksen puutteesta. Keskeiseksi kysymykseksi kuitenkin nousee, miksi luottamusta on niin vaikea luoda toimijoiden välille. Seuraavassa siirrymme pohtimaan, miten tätä luottamusta voitaisiin lisätä kehitettäessä strategiseen kumppanuuteen perustuvia yhteistyösuhteita. Syvällisen yhteistyön edellytykset Haastattelujen perusteella strategisten kumppanuuksien syntymisen ensimmäinen edellytys on se, että yhteistyökumppaneilla on selkeä yhteinen visio kumppanuuden tavoitteista. Toisin sanoen, kummallakin osapuolella on oltava yhteinen ja yhtenevä näkemys siitä, mihin yhteistyöllä pyritään. Ilman yhteistä intressiä ja yhteistä

10 liiketoimintalogiikkaa strateginen kumppanuus ei lähde liikkeelle. Kuten eräs haastateltava totesi:...eihän se yhteistyö ja tiedon vaihto voi mennä sillä tavalla, että päätetään vaan aloittaa se, vaan kyllä se täytyy lähteä jonkinlaisesta hyötynäkökulmasta että mitä me sillä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Silloin tullaan siihen että se vaatii näkemystä ja osaamista. Tämä sitaatti paljastaa myös toisen keskeisen edellytyksen yhteistyön synnyttämiselle. Pelkkä yhteinen intressi ei pelkästään riitä, vaan osapuolilla pitää olla kykyä tarkastella koko arvoketjua kokonaisuutena ja hahmottaa ne osa-alueet, joilla yhteistyö on mahdollista. Lisäksi arvoketjun toimijoilta vaaditaan kyvykkyyttä pohtia asioita pitkäjänteisesti ja suunnitella yhteistyötä pidemmälle kuin yhden kalenterivuoden taakse. Kuluttajalähtöinen ajattelutapa nähdään eräänä keskeisenä keinona edistää yhteistyötä. Nähdään, että kun kaikki arvoketjun toimijat omaksuvat kuluttajalähtöisen näkökulman, niin edellytykset yhteistyölle parantuvat: pitäs tämmösessä kumppanuudes löytää ne yhteisest tavotteet, ja mistä ne on löydettävissä niin ne on löydettävis sitä kautta, että mietitään sitä arvoketjua ja niitä yhteisiä asioita nimenomaan sen kuluttaja-asiakkaan näkökulmasta. Näkemys siitä, että tehokas kaupan arvoketju on kuluttajalähtöinen asettaa kuitenkin erityisiä haasteita strategisten kumppanuuksien kehittämiselle kaupan arvoketjussa. Tällöin kaikkien toimijoiden täytyy omaksua kuluttajalähtöinen toimintatapa, jotta yhteistyö voi johtaa merkittäviin tuloksiin. Keskeiseksi ongelmaksi nousee tällöin se, miten kaikki osapuolet saadaan omaksumaan kuluttajalähtöinen näkökulma ja miten kuluttajalähtöisyys näkyy käytännön yhteistyötoiminnassa. Yhteisten intressien ja tavoitteiden lisäksi strateginen kumppanuus edellyttää myös selkeitä yhteistyön mittareita. Nämä helpottavat käytännön yhteistyön tulosten seuraamista, mikä edesauttaa puolestaan avoimuutta toimijoiden välillä. Tästä huolimatta näyttäisi vahvasti siltä, että roolijako on oltava selkeä kumppaneiden kesken. Yhteisestä

11 strategiasta ja tavoitteista huolimatta kummankin on hyvä omaksua omat roolinsa eikä liikaa tuijoittaa partnerin tekemisiä. Avoimuus ja yhdessä sovitut mittarit lisäävät luottamusta siihen, että toinen osapuoli hoitaa oman osuutensa. Avoimuus strategisia kumppanuuksia suunniteltaessa ei kuitenkaan ole välttämättä hyväksi. Erityisesti silloin kun vasta neuvotellaan yhteistyön suuntaviivoista on parempi, että mukana on vain kunkin organisaation avainhenkilöt. Luottamus luodaan ensiksi näiden avainhenkilöiden välillä, ja vasta myöhemmin mukaan otetaan laajemmat joukot. Tämän takia ylimmän johdon rooli erityisesti suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa on erityisen tärkeä. Yrityksen ylimmän johdon pitää osoittaa vastapuolelle olevansa vakaasti sitoutunut kumppanuuden edellyttämään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Toisin sanoen, ylimmän johdon sitoutuneisuus näyttäisi olevan eräs keskeisimmistä edellytyksistä kumppanuuden syntymiselle. Ylimmän johdon sitoutuminen tulee heijastaa myös operatiiviselle puolelle. Ylimmän johdon tehtävänä on pystyä suhteellisen nopeasti osoittamaan, että yhteistyöstä on konkreettista hyötyä. Tämä on tärkeää erityisesti yhteistyön alkuvaiheessa, jotta kumppanit saavat motivoitua oman henkilökuntansa edistämään ja toteuttamaan yhteisiä päärmääriä:...konkreettiset hyödyt on nähtävillä operatiivisella tasolla. Se luo sitä uskoa siellä operatiivisellä tasolla, että tässä ollaan tekemässä oikeita asioita. Henkilökemiat ja henkilökohtaiset suhteet korostuvat strategisen kumppanuuden alkuvaiheessa. Yhteistyö on alussa hyvin ihmiskeskeistä toimintaa eikä niinkään organisaatiotasolla tapahtuvaa. Tällöin henkilömuutokset avainasemissa voi muodostua uhaksi yhteistyön ylläpitämiselle. Toisaalta, mitä pidemmälle yhteistyö kehittyy ja yhteiset toimintatavat ja käytänteet juurtuvat, sitä vähäisempi merkitys henkilövaihdoksilla on yhteistyön toimivuuden kannalta.

12 Kumppanuussuhteen alkuvaiheessa myös kolmannen osapuolen rooli voi olla tärkeä, koska osapuolilla ei ole kokemusta läheisestä yhteistyöstä. Tällöin kumppaneilla voi olla vaikea huomauttaa toisilleen ilmenevistä epäkohdista. Kolmas osapuoli pystyy välittämään sanoman neutraalisti ilman että ajaudutaan suoraan konfliktiin. Ilman kolmatta osapuolta helposti ajaudutaan entiseen toimintamalliin ja kumppanuus ei pääse kehittymään tarkoitetulla tavalla. Yhteenveto Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin strategisia kumppanuuksia kaupan arvoketjussa. Tutkimuksen tulokset avaavat mielenkiintoisia näköaloja syvällisten yhteistyösuhteiden kehittämiseen kaupan arvoketjussa. Tutkimuksessa havaittiin erityisiä yhteistyön ongelmakohtia ja pohdittiin niiden vaikutuksia kaupan arvoketjun johtamiseen. Tutkimus osoitti, että suurimmat ongelmat kaupan arvoketjun yhteistyössä liittyvät informaatiokulun esteisiin ja luottamuksen puutteeseen. Tutkimuksen erityisenä tarkoituksena oli selvittää, miten yritykset voivat lisätä keskinäistä luottamusta ja täten parantaa mahdollisuuksia kumpaankin osapuolta hyödyttävään syvälliseen yhteistyöhön kaupan arvoketjussa. Haastatteluaineiston analyysin pohjalta voidaan todeta, että kumppanuussuhteiden johtaminen on monisäikeinen ja kompleksi ilmiö. Tietyt pääteemat kuitenkin nousivat analyysissä esille. Ensisijainen edellytys strategisen kumppanuuden syntymiselle näyttäisi olevat yhteinen intressi ja ansaintalogiikka. Molemminpuoliset yhteistyön hyödyt on pystyttävä konkreettisesti osoittamaan, mikä lisää osapuolten välistä sitoutumista yhteistyöhön. Kumppanuussuhde vaatii myös molemman osapuolen ylimmän johdon sitoutumista ja aloitteellisuutta. Sitoutumisen kautta saavutettu luottamus voi edesauttaa tiedon vaihtamista toimijoiden välillä. Tiedon tehokkaampi kulku ja sen välittäminen läpi koko arvoketjun on potentiaalinen kilpailukyvyn lähde tulevaisuudessa, ja entistä tiiviimpi yhteistyö arvoketjun toimijoiden välillä avaa mahdollisuuksia tämän kilpailuedun realisoimiseksi.

13 Kirjallisuus Barney, J Strategic factor markets: Expectations, luck, and business strategy. Management Science, 32: Brandenburger, A. M., Nalebuff, B. J Co-opetition. Doubleday Currency, New York. Corsten, D., & Kumar, N Do suppliers benefit from collaborative relationships with large retailers? An empirical investigation of efficient consumer response adoption. Journal of Marketing, 69(3): Dewsnap, B., & Hart, C Category management: a new approach for fashion marketing? European Journal of Marketing, 38(7): Dierickx, I., & Cool, K Asset stock accumulation and sustainability of competitive advantage. Management Science, 35: Doz, Y. L The evolution of cooperation in strategic alliances: Initial conditions or learning processes? Strategic Management Journal, 17, Special Issue (Summer): Dyer, J., & Singh, H The relational view: Cooperative strategy and sources of interorganizational competitive advantage. Academy of Management Review, 23(4): Fiala, P Information sharing in supply chains. Omega, 33(5): Ganesan,S., George, M., Jap, S., Palmatier, R. W., & Wietz, B Supply chain management and retailer performance: Emerging trends, issues, and implications for research and practice. Journal of Retailing, 85(1): Gruen, T.W., Shah, R.H., Determinants and outcomes of plan objectivity and implementations in category management relationships. Journal of Retailing, 76(4): Grönroos, C., From marketing mix to relationship marketing: Towards a paradigm shift in marketing. Management Decision 32 (2): Hamel, G Competition for Competence and Inter-Partner Learning Within International Strategic Alliances. Strategic Management Journal, 12 (Summer, 1991): Jarillo, J. C. On strategic networks. Strategic Management Journal, 9(1):

14 Kautto, M., Lindblom, A., & Mitronen, L Kaupan liiketoimintaosaaminen. Helsinki: Talentum. Lindblom, A. & Olkkonen, R An analysis of suppliers roles in category management collaboration. Journal of Retailing and Consumer Services, 15: 1 8. Lindblom, A, Olkkonen, R., Ollila, P., & Hyvönen, S. In press. Suppliers' roles in category management: A study of supplier retailer relationships in Finland and Sweden, Industrial Marketing Management (2008), doi: /j.indmarman Mentzer, J. T., Min, S. & Zacharia, Z. G The nature of interfirm partnering in supply chain management. Journal of Retailing, 76(4): Möller, K. K., & Halinen, A. Business relationships and networks: managerial challenge of network era. Industrial Marketing Management, 28(5): Näsi, J., & Neilimo, K. (2006). Mitä on liiketoimintaosaaminen? WSOY. Ohmae, K The global logic of strategic alliances. Harvard Business Review, March-April: Perlmutter, H. V. and D. H. Heenan Cooperate to compete globally. Harvard Business Review, March-April: Porter, M. E The Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. New York: Free Press. Prahalad, C. K. and G. Hamel The core competence and the corporation. Harvard Business Review, May-June: Rindfleisch, A., & Moorman, C The acquisition and utilization of information in new product alliances: A strength-of-ties perspective. Journal of Marketing, 65 (April), 1 18.

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi

Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi Metsätieteen päivä 2016, 19.10.2016 Helsinki Anu Laakkonen Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Esityksen sisältö ja tavoitteet Lyhyt katsaus teoriaan Tutkimusmenetelmä Kuinka

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille:

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: Talentum Pro Helsinki 2016 3 Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: 1 hankinnoilla on merkitystä 2 hyvin johdetuilla ja toteutetuilla hankinnoilla sekä hyvällä yhteistyöllä

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kaupan digimurros SKO-koulutuspäivät

Kaupan digimurros SKO-koulutuspäivät Kaupan digimurros SKO-koulutuspäivät 15.4.2016 15.4.2016 / Karlos Kotkas, SOK Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous Kumppanuusverkoston riskit ja kumppanuusverkoston tarkastaminen

Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous Kumppanuusverkoston riskit ja kumppanuusverkoston tarkastaminen Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous 17.9.2012 Kumppanuusverkoston riskit ja kumppanuusverkoston tarkastaminen Agenda Intro Kumppanuusverkoston riskit Kumppanuusverkoston tarkastaminen 2 Sisäiset tarkastajat

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Asiakasarvot ja arvon tuottaminen kaupassa

Asiakasarvot ja arvon tuottaminen kaupassa Asiakasarvot ja arvon tuottaminen kaupassa Ohjelmajohtaja Timo Rintamäki, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos 27.9.2016 Aalto-yliopisto, 23C61050 R001U271 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO Reko Lehti Teknologiapäällikkö 31.08.2016 31.8.2016 Alkujumppa Konteksti: Alko tänään Matkalla digitaaliseksi organisaatioksi Palveluväylä prosesseille ja palveluille

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia. Edustamme

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden

Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden Tuija Virtanen ja Mari Tuomaala Energiatehokkuuden huomioiminen investoinneissa Tiivistelmä Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden lisäämiseen

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot