SIIKALAHDEN SUOJELUHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKALAHDEN SUOJELUHANKE"

Transkriptio

1 SIIKALAHDEN SUOJELUHANKE Kun 1700-luvun lopulla siirryttiin kaskeamisesta peltoviljelyyn, tuli puutetta sopivasta viljelymaasta. Sitä ajateltiin saatavan soista, joiden kuivatus edellytti Simpelejärven pinnanlaskua. Tällöin myös vesijätöt voitiin ottaa käyttöön. Tuolloin suoritetuista laskuista ei ole tarkempaa tietoa luvulla piti Viipurin läänin kuvernööri maatalouden tilaa todella surkeana ilmoittaen, että jos Parikkalan ylle voitaisiin rakentaa katto, syntyisi yhtenäinen suuri vaivaistalo. Tämän seurauksena alettiin jälleen pohtia alueen suurten järvien pinnan laskemista luvulla parikkalalaiset sitten laskivat pitäjän kaikkia suurimpia järviä, vaikka kuvernööri piti heitä hitaina, kankeina ja huolimattomina. Suurin lasku, pari metriä, toteutettiin kuvernöörin epäilyistä huolimatta vuosina ja sen ansiosta alue vaurastui. Parikkalan Siikalahti muotoutui nykyiselleen Simpelejärven kolmannessa laskussa vuosina , jolloin pintaa laskettiin vajaa metri. Nyt vedenpinnan korkeutta säädellään Laatokkaan laskevan Hiitolanjoen yläpäässä olevalla padolla. Lahden kasvi- ja eläinlajiston runsautta selittää maaperän viljavuus, pelloilta tulevat ravinteet ja Parikkalan kunnan jätevedet, jotka laskettiin lahden pohjukkaan huonosti toimivan lammikkopuhdistamon kautta vuodesta 1963 vuoteen 1982, jolloin otettiin käyttöön Särkisalmen uusi

2 jätevedenpuhdistamo. Vuonna 1974 lahden pohjukan veden laatu oli vesihallituksen luokituksen mukaan erittäin huono, lahden eteläosan välttävä ja pohjoisosan tyydyttävä. Nyt nämä pohjalietteen ja eliöstön ravinteet nopeuttavat pahasti lahden umpeenkasvua. Niiden huuhtoutumista vaikeuttaa lahden poikki heti sodan jälkeen rakennettu patotie. Siikalahti herätti jo varhain lintuharrastajien huomiota ja järjestelmällinen tutkimus siellä alkoi 1960-luvun lopulla. Alueella on kerätty aineistoa moniin väitöskirjoihin ja pro gradu-tutkielmiin sekä suureen joukkoon muita julkaisuja. Monissa eri oppilaitoksissa on tehty opinnäytetöitä Siikalahdesta. Parhaiten tunnetaan lahden kasvillisuus ja linnusto. Vuosina tutkijoiden tukikohtana toimi käytöstä poistettu Kannaksen osuusmeijeri. Myöhemmin Joensuun yliopisto vuokrasi opiskelijoille ja tutkijoille tiloja Kaukolan vanhasta koulurakennuksesta. Arvokasta tietoa lahden lajistosta saatiin myös alueella ahkerasti retkeilleiltä Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen jäseniltä. Näistä huomattava osa oli Lauritsalan yhteiskoulun Oculus-kerhon kasvatteja. Valtakunnallisessa lintuvesitutkimuksessa 1970-luvulla Siikalahti

3 todettiin Suomen arvokkaimmaksi lintujärveksi. Vuonna 1974 se tuli mukaan lintuvesisopimukseen Convention of Wetlands ja vuonna 1980 Project Marin (lintuvesien ja vesilintujen suojelusopimus) kohdeluetteloon. Vuonna 1982 Suomen valtioneuvosto vahvisti valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman, johon Siikalahti kuuluu. Lahdella on suuri merkitys paitsi lintujen lisääntymisalueena, myös tärkeänä ja rauhallisena muuttomatkojen levähdys- ja ruokalilupaikkana. KUIVATUSSUUNNITELMAT Viipurin vesioikeuden vuonna 1937 antaman päätöksen mukaan Simpelejärven pinnan kolmannen laskun edellytys on Siikalahden lopullinen kuivattaminen kanavoimalla. Tämä sekä paikallisten viljelijöiden Viipurin maanviljelyspiirille 1940 jättämä Siikalahden pengerrys- eli kuivatushanke raukesivat valtion tilan heikkenemisen takia. Samoin jäi toteutumatta Kymen maanviljelysinsinööripiirin vuonna 1954 laatima suunnitelma. Vastoinkäymisistä huolimatta kuivatusajatusta ei hylätty. Vuonna 1966 Maanmittaushallitus esitti asian yhdistämistä rajakuntien tilusjärjestelyihin. Maataloushallitus piti tilusjärjestelyä riittämättömänä ja teki päätöksen Tyrjän uusjaosta, jonka toteuttamista Siikalahdesta valtion kustannuksella saatava pelto olisi helpottanut. Tästä tulikin kuivatuksen tärkein tavoite eikä uusjakoa voitu aloittaa ennen päätöstä Siikalahden kohtalosta. Koko lahden (noin 500 ha) käsittävän pengerryssuunnitelman alkukokous pidettiin vuonna 1967 ja kaksi vuotta myöhemmin Maanmittaushallitus pyysi Maa- ja metsätalousministeriöltä asian ratkaisua. Maatalouden ylituotanto-ongelmien, jatkuvan pumppauksen aiheuttamien kustannusten sekä myös suojelijoiden vastustuksen takia tämä 1960-luvun lopulla esitetty suunnitelma hylättiin. Uusjakoa kannatti vain pieni osa maanomistajista, koska naapurikunnassa Saarella toimitetun jaon kokemukset arveluttivat. Yli puolet maanomistajista kannatti luonnollista kehitystä; kauppaa, vuokrausta ja yhteistoimintaa. Parikkalan kunnanhallitus korosti vuonna 1974, että päätös Siikalahdesta on tehtävä pian, jotta se voidaan ottaa huomioon pitkän tähtäimen kuntasuunnittelussa. Lausunnossa painotettiin myös

4 sitä, että lahden umpeenkasvun takia veden pinta on noussut lahden perukassa ja että sen takia peltoa on jäänyt pois viljelykäytöstä. Lahden perukan umpeenkasvu oli jätevesiravinteiden laskun luonnollinen seuraus. Lausunnossa ei otettu huomioon myöskään maatalouden luonteen muuttumista. Ennen lahden rannoilla oli karjatiloja, jolloin myös kosteikkoa voitiin hyödyntää laidun- ja heinämaana. Kun siirryttiin raskaampien koneiden käyttöön oli kosteista maista luovuttava. Siikalahden alueen sisällä oli 37 ha pakettipeltoa, josta vain osa oli veden vaivaamaa. Kun koko lahden kuivatus ei tullut kysymykseen, niin vuonna 1974 sen tilalle esitettiin uusi: pengerretään vain lahden eteläpuoli, noin 370 ha. Tätäkin hanketta vastustettiin hyvin laajasti katselmuskokouksessa syksyllä 1977, koska eteläpuoli on lahden arvokkain osa. Kannanottonsa Siikalahden puolesta esittivät Siikalahden suojeluyhdistys, Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys, Maailman Luonnon Säätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä lukuisat muut järjestöt ja laitokset, mm: Etelä-Karjalan luonnonsuojeluyhdistys, Etelä-Karjalan biologian ja maantieteen opettajien yhdistys, Särkisalmen metsästysyhdistys, Kymen riistanhoitopiiri, Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Vesihallitus, Kymen lääninhallitus,

5 Parikkalan vesilautakunta, Etelä-Saimaan vesiensuojeluyhdistys ja Joensuun korkeakoulu. Siitä huolimatta toimitusmiehet päätyivät esittämään lahden eteläpuolen kuivatusta. Suojelijat jättivät valituksensa Itä-Suomen vesioikeudelle, joka oli ilmeisen haluton käsittelemään asiaa. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton alustavassa vaihekaavaluonnoksessa 1975 Siikalahti esitettiin suojeltavaksi kokonaan kansainvälisesti merkittävänä suojelualueena. Parikkalan muut puoluejärjestöt kannattivat luonnosta, mutta keskustapuolueen enemmistöllä Parikkalan kunta vaati muutosta suunnitelmaan ja niin liitto esitti vain lahden pohjoisosan (145 ha) suojelua! Tammikuussa 1980 vesioikeus sitten hylkäsi hankkeen perustellen päätöstä sillä, ettei yleinen tarve vaadi hankkeen toteuttamista, kuivatusta ei tarvita uusjaon tilusjärjestelyitä varten ja että kuivatus muuttaisi huomattavasti luonnonoloja. Päätöksestä ei valitettu. Suojelijoiden sitkeä työskentely lahden puolesta tuotti tulosta; myös alueen luonnonsuojelullinen arvo otettiin huomioon. Päätöksen jälkeen keskityttiin rantapeltojen tulvasuojeluun. Etelä-Karjalan toisessa seutukaavassa 1985 koko Siikalahti merkittiin suojelualueeksi.

6 SUOJELUTYÖ Kuusikymmentäluvulta alkaen erityisesti lintuharrastajat työskentelivät lahdella ja tekivät sitä monin tavoin tunnetuksi. Tavoitteena oli monikäyttöalue, joka sopisi tutkimukseen, opetukseen ja virkistyskäyttöön. Tässä työssä pyrittiin alusta alkaen saattamaan lahden arvo paitsi päättäjien, myös kaikkien muiden ihmisten tietoon mahdollisimman laajasti. Keinoina käytettiin opastuksia lahdella, aktiivista osallistumista katselmus- ja muihin kokouksiin, lausuntoja, lehtiartikkeleita, esitelmiä, tutkielmia, radio- ja televisio-ohjelmia, keskusteluja, tarramyyntiä, kansalaisadressia ja jopa mielenosoitusta patotiellä. Siikalahden puolesta kerättiin 6104 nimen kansalaisadressi, joka luovutettiin maa- ja metsätalousministerille vuonna Työtä oli valtavasti, sillä aina ei voitu tietää mikä oli asian kannalta tärkeää. Vuonna 1976 paikalliset kuivatuksen vastustajat järjestäytyivät perustamalla Siikalahden suojelijat-yhdistyksen ja alkoivat etsiä yhteistyökumppaneita. Luonnonvarainhoitotoimistosta ilmoitettiin, etteivät he voi tehdä mitään lahden hyväksi. Syksyllä 1976 otettiin yhteyttä Maailman Luonnon Säätiöön ja siitä alkoi hyvin tiivis yhteistyö. WWF:llä oli myös hyvät yhteydet ylimmän tason viranomaisiin. Paikallisten suojelijoiden avulla Maailman Luonnon Säätiö onnistui ostamaan helmikuussa 1977 Siikalahden keskellä olevan Honkasaaren. Tällöin suojelijat tulivat maanomistajina virallisestikin asianosaisiksi, joita päätöksentekijöiden oli kuunneltava. Säätiölle yritettiin hankkia lisämaata lahden alueelta. Olisi haluttu etenkin Etteissaari, Läähättäjä ja Kököttäjät, mutta niiden hinta oli liian kova. Pohjustus oli työlästä eikä kauppoja syntynyt. Säätiö julkaisi syyskuussa 1977 Siikalahden käyttö- ja hoitosuunnitelman, joka oli melko perusteellinen selvitys koko asiasta. Samaan aikaan kun se oli yleisessä jakelussa paikallisessa säästöpankissa, siellä oli esillä myös Elävä Siikalahti - valokuvanäyttely. Lokakuun alussa oli katselmuskokous, johon edellä mainitulla toiminnalla tähdättiin. Marraskuussa 1977 Säätiö osti Kasinniemestä noin kolmen hehtaarin raiskion. Kasinniemen kohtalo oli varsin surkea. Alueen omistanut iäkäs naishenkilö oli lahjoittanut hienon lehdon toisella paikkakunnalla asuville sukulaismiehilleen, jotka muuttivat sen heti rahaksi suorittamalla

7 paikalla avohakkuun. Lahjoittaja pahoitteli myöhemmin kovasti maiseman pilaamista ja harmitteli, ettei osannut lahjoittaa aluetta suojeltavaksi. Lintutornia varten vuokrattiin Ripekesaaret. Tällöin voitiin ruveta toteuttamaan suunnitelmia kävijöiden opastamiseksi ja keskittämiseksi tietylle alueelle. Kasinniemeen raivattiin pysäköintipaikka ja huhtikuussa 1978 rakennettiin lintutorni Yhtyneitten Paperitehtaiden lahjoittamasta puutavarasta. Muitakin lahjoituksia tuli paljon, esimerkiksi kuljetukset hoiti Parikkalan Valo Oy. Työ maksettiin Siikalahti suojeltava kokonaan - tarran tuotolla. Tarraa myi Etelä-Karjalan biologian ja maantiedon opettajien piiri. Alkukesällä tehtiin WWF:n talkootyönä teltta-alue, keittokatos, kaivo, käymälä ja polkusilta. Lahteen kävivät tutustumassa mm. vesi- ja maanmittaushallitusten pääjohtajat. Vuodesta 1978 lähtien lahdella oli Säätiön opasvalvoja, jonka tehtävänä oli paitsi opastaa kävijöitä, myös huolehtia alueen järjestyksestä. Kunnostustöitä tehtiin moneen otteeseen talkooleireillä. Vuonna 1979 perustettiin Laatokan-Karjalan luonnonystävät jatkamaan Siikalahden suojelijatyhdistyksen toimintaa. Samana vuonna saatiin valmiiksi opastettu luontopolku pysäköintipai-

8 kalta lintutornille ja Säätiö painatti luontopolkuselosteen lisäksi Siikalahti-esitteen, jossa esiteltiin myös Parikkalan palveluita. Maailman Luonnon Säätiö rakennutti syksyllä 1980 Kasinniemeen opastuskeskuksen, johon tuli näyttelytilan lisäksi lämmitettävä tila opasvalvojan ja tutkijoiden käyttöön. Se vihittiin käyttöön seuraavana kesänä. Näyttelyä ja luontopolkua on ajoittain uusittu. Nyt Parikkalan kuntakin saatiin jo mukaan järjestelyihin. Lahden umpeenkasvun hidastamiseksi kokeiltiin vesikasvillisuuden niittoa ja massan kuljetusta pois. Osmankäämi osoittautui varsin vaikeaksi niitettäväksi. Maanomistajat jättivät Kymen läänin maanmittauskonttorille Tyrjän uusjakoa jyrkästi vastustavan lausunnon, jolla oli 115 allekirjoittajaa (jakokunnassa 133 tilaa). Uusjakoa ei sitten toteutettu. Lahti siirtyi Metsähallitukselle vuonna 1993, minkä jälkeen kunnostustöitä on jatkettu ja rakenteita uudistettu. PELTOJEN TULVASUOJELU Kun lahden osittainenkaan kuivatus ei enää tullut kysymykseen niin ja 1980-lukujen vaihteessa Kymen vesipiirissä tehtiin useita vaihtoehtoisia suunnitelmia Siikalahden järjestelystä, jonka tarkoituksena oli suojella rantapeltoja kosteudelta ja itse lahtea kuivumiselta. Suojelijoille annettiin mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja sitä käytettiin hyväksi. Tämä oli pakkotilanne, itse lahden kannalta olisi ollut parempi jättää rannoille luonnolliset tulvavyöhykkeet. Monien vaiheiden jälkeen lopullinen järjestelysuunnitelma valmistui vuonna Sen mukaan koko Siikalahti jää luonnontilaan tai luonnonvaraisena alueena kehitettäväksi. Lahden poikki kulkevan patotien eteläpuolisen osan kesävedenkorkeutta nostettiin, minkä arveltiin hidastavan umpeenkasvua. Alavat rantapellot suojattiin peltojen ja lahden rajaan kaivettavilla ojilla. Ojien lahden puoleinen reuna korotettiin niin, ettei lahden vesi pääse ojiin. Niihin tuleva vesi pum-

9 pattiin lahden puolelle, jolloin pelloille saatiin haluttu kuivatus. Työt ja pumppaus hoidettiin valtion kustannuksella. Toteutus alkoi vuonna 1984 ja pumppuasemat käynnistettiin kolme vuotta myöhemmin. Myöhemmin suuri osa Siikalahden valuma-alueen pelloista on metsitetty tai jätetty viljelemättä, koska peltomaata ei tarvittu. Tämähän oli ilmeistä jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Siikalahden poikki kulkeva patotie kunnostettiin ja päällystettiin luvun lopussa. TIVIÄNLUHDAN KOHTALO Alkutalvesta 1985 Parikkalan kunta sopimusten vastaisesti joidenkin paikallisten viljelijöiden vaatimuksesta perkautti jätevesiä Siikalahteen johtaneen ojan Tiviänluhdassa avoveteen saakka, vaikka järjestelysuunnitelman toteutus oli pitkällä. Perkauksen jatkaminen lahden alueelle oli peltojen kannalta ilmeisen tarpeeton, mutta se kuivatti pahasti Tiviänluhtaa ja muutti sen lajistoa huomattavasti. Kanavaan tehtiin myöhemmin patoja veden virtauksen hidastamiseksi. Kymen vesipiirin vesitoimisto olisi halunnut Parikkalan kunnan syytteeseen vesilakia rikkovista perkaustöistä, mutta viranomaiset olivat haluttomia nostamaan syytettä. Siikalahti asetettiin toimenpidekieltoon ja sen lunastus valtiolle nopeutui. Eteläosan lunastustoimitus tapahtui kevättalvella ja pohjoisosa lunastettiin samana vuonna. Tammikuussa 1986 yksityinen maanviljelijä kaivatti kanavan Siikalahteen Torokanniemen tuntumaan patotien pohjoispuolelle. Se tuskin kuivatti peltoja, koska sarkaojat jäivät perkaamatta ja kaivuumassatkin läjitettiin peltojen puolelle. SORSASTUS JA KALASTUS Siikalahdella kävi aikoinaan satoja sorsastajia eri puolilta maata ja meno oli etenkin aloituspäivänä varsin villiä. Metsästystä järjesteli paikallisten metsästysyhdistysten ja kalastuskuntien yhteiselin ja sen tuotto käytettiin kalanistutuksiin. Metsästäjiltä saatiin myönteisiä lausuntoja, mutta ei juuri tukea käytännön suojelutyössä. Kun Siikalahti lunastettiin valtiolle, vain paikalliset metsästäjät saivat käyttää aluetta ja vuonna 1992 metsästys lopetettiin kokonaan.

10 Laulujoutsenen kotiutumista Siikalahdelle odotettiin pitkään ja vuonna 1990 todettiin ensimmäinen pesintä. Vuonna 1992 naaras löytyi lahdelta kuolleena ja kuolinsyyksi todettiin lyijymyrkytys. Se oli poiminut lahden pohjasta lyijyhauleja. Haulithan muistuttavat pieniä kiviä, joita linnut tarvitsevat ravintonsa hienontamiseen. Myöhemmin näitä lyijyyn kuolleita joutsenia on löytynyt useampia, mutta paikalle on tullut uusia pesijöitä. Nyt tuo valtava haulimäärä on varmaan jo liuennut, mutta lyijyä on ravintoketjuissa. Ennen viimeistä pinnanlaskua Siikalahti oli varsin hyvä kalastuspaikka. Voimakas umpeenkasvu on sitten vähentänyt sen kalataloudelista arvoa. Jokatalvinen happikato tuottaa rikkivetyä ja aiheuttaa jopa kalojen massakuolemia. Myrkyllisen rikkivedyn haju tuntuu keväisin selvänä patoaukolla.

11 JÄLKIMIETTEITÄ Yleinen mielipide oli suojelun kannalla. Siikalahden hyväksi teki töitä hyvin suuri joukko erilaisia ihmisiä. Raskaimpana aikana 1970-luvulla suurimman taakan saimme kantaa me paikalliset Pauli Kantonen ja Veijo Vilska sekä ensimmäisenä Siikalahdella järjestelmällisen tutkimustyön aloittanut Jorma Sorjonen. WWF:n mukaantulo suhteineen ja rahoineen oli ratkaisevaa ja julkisuuden kannalta hyvin tärkeitä olivat YLE:n Veikko Neuvosen radiolähetykset lahdelta. Siikalahden puolustaminen vei hyvin paljon aikaa eikä se ollut kivaa; luonnonsuojelu ei ole harrastus vaan velvollisuus. Kunnan johdon ja isäntien suhtautuminen suojeluun ja luonnonharrastajiin oli hyvin pilkallista. Eräässä katselmuskokouksessa tämän kirjoittaja sai kuulla olevansa Ajatolla Kohmeni, joka hääräilee ja määräilee muiden maalla. Maanomistusta, vaikka sitten yhteisomistusta, korostettiin ikään kuin muut eivät voisi pitää Suomea omana maanaan. Isäntien oli myös ilmeisen vaikea ymmärtää, että suojelijoilla ei ollut asiassa mitään henkilökohtaisia taloudellisia tavoitteita. Kalliiksihan se tuli. Suojelijoiden oli ehdottomasti pysyteltävä tosiasioissa ja sen takia oli puhuttava varovasti lahden lajiston kehityksestä ja sen syistä. Vakava ongelma oli se, että puhuimme eri kieltä, mistä seurasi väärinkäsityksiä. Vastapuolella oli kokeneita poliitikkoja, jotka pyrkivät myös rajoittamaan lehtikirjoittelua. Pahimmillaan esitettiin jopa tappouhkauksia, mikä lienee ollut varsin tavallista Parikkalan kaltaisilla paikkakunnilla. Suojelijoiden tarkoituksena ei missään tapauksessa ollut hyökätä maataloutta vastaan, kaikkihan ymmärtävät oman ravinnontuotannon merkityksen. Halusimme vain puolustaa hienoa kosteikkoa. Jo vuosikymmeniä sitten oli nähtävissä, ettei lisäpeltoa oikeasti tarvittu. Viljelijöiden määrä on vähentynyt ja huomattava osa nyt pumppaamalla kuivana pidettävistä pelloista on metsitetty. Kyseessä oli ehkä pikemminkin paikallisten kunnallismiesten arvovalta, maanmittaustoimiston työllisyys, valtion rahoittamien töiden saaminen kuntaan ja yleinen luonnonsuojelun vastustaminen.

12 Itse Siikalahden kannalta olisi varmaan ollut parasta, jos Parikkalan kunta ei olisi käyttänyt sitä jätevesipuhdistamona eikä siellä olisi tarvinnut tehdä mitään tulvasuojelutöitä. Nyt monille eliöille tärkeät tulvavyöhykkeet puuttuvat lähes kokonaan. Viljelyyn jääneet peltoalueet olisi ehkä voitu suojella kevyemmällä tavalla. Tällaisenakin lahti on kyllä arvokas. * Tämä kirjoitus julkaistiin Parikkalan-Rautjärven Sanomissa kaksiosaisena 12. ja ja se perustuu Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen julkaisuun Ornis Karelicaan kirjoittamaani artikkeliin. Pauli Kantonen Parikkala

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007. JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Soiden ennallistaminen ja jälkikäytön näkökulma -seminaari Helsinki 15.10.2013 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset:

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Honnin padon korjaaminen

Honnin padon korjaaminen Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 14.10.2011 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Maaseutulautakunta 2 / 2009 12.3.2009 1

Maaseutulautakunta 2 / 2009 12.3.2009 1 PÖYTÄKIRJASIVU Toimielin Kokouspäivä Sivu Maaseutulautakunta 2 / 2009 12.3.2009 1 Kokousaika Torstaina 12. maaliskuuta 2009 klo 18.00-19.00 Kokouspaikka Villa Lande, Kemiö Päättäjät X Stenman Mona puheenjohtaja

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ

TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ JOAN OTENGO Kenya Wetlands Forum, Kenia Tanajoen suisto Keniassa on monien harvinaisten eläinlajien koti ja paikallisten yhteisöjen elannon lähde. Runsaat vesivarannot houkuttelevat

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa westpro4u 12/2014 westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa Westpro4U ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tekee lahjoituksia erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimintoihin. Yhdistyksen

Lisätiedot

LIESJÄRVEN SANOMAT 2013 1.

LIESJÄRVEN SANOMAT 2013 1. LIESJÄRVEN SANOMAT 2013 1. Syksyinen Liesjärvi 2012 Taas on yksi vuosi vierähtänyt ja on aika tiedottaa näin lyhyesti mitä Liesjärven rantamille kuuluu. Tiedotteen tekeminen on mennyt näinkin pitkälle,

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Pro-Polvijärvi ry 02.06.2008

Pro-Polvijärvi ry 02.06.2008 Pro-Polvijärvi ry 02.06.2008 POLVIJÄRVEN KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU, OHJAUSRYHMÄNKOKOUS N:RO 4 1) Pro-Polvijärvi ry Olemme perustaneet rekisteröidyn yhdistyksen Pro Polvijärvi ry:n puolustamaan Polvijärveä.

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2010/4 Dnro ESAVI/241/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala Kaakkois-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Ympäristöraadin koulutuspäivä Kokoonnuimme syyskuussa alakoululla, jolloin ylä-ja alakoulun raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua Iltapäivällä yläkoulun raati kävi

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot