SIIKALAHDEN SUOJELUHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKALAHDEN SUOJELUHANKE"

Transkriptio

1 SIIKALAHDEN SUOJELUHANKE Kun 1700-luvun lopulla siirryttiin kaskeamisesta peltoviljelyyn, tuli puutetta sopivasta viljelymaasta. Sitä ajateltiin saatavan soista, joiden kuivatus edellytti Simpelejärven pinnanlaskua. Tällöin myös vesijätöt voitiin ottaa käyttöön. Tuolloin suoritetuista laskuista ei ole tarkempaa tietoa luvulla piti Viipurin läänin kuvernööri maatalouden tilaa todella surkeana ilmoittaen, että jos Parikkalan ylle voitaisiin rakentaa katto, syntyisi yhtenäinen suuri vaivaistalo. Tämän seurauksena alettiin jälleen pohtia alueen suurten järvien pinnan laskemista luvulla parikkalalaiset sitten laskivat pitäjän kaikkia suurimpia järviä, vaikka kuvernööri piti heitä hitaina, kankeina ja huolimattomina. Suurin lasku, pari metriä, toteutettiin kuvernöörin epäilyistä huolimatta vuosina ja sen ansiosta alue vaurastui. Parikkalan Siikalahti muotoutui nykyiselleen Simpelejärven kolmannessa laskussa vuosina , jolloin pintaa laskettiin vajaa metri. Nyt vedenpinnan korkeutta säädellään Laatokkaan laskevan Hiitolanjoen yläpäässä olevalla padolla. Lahden kasvi- ja eläinlajiston runsautta selittää maaperän viljavuus, pelloilta tulevat ravinteet ja Parikkalan kunnan jätevedet, jotka laskettiin lahden pohjukkaan huonosti toimivan lammikkopuhdistamon kautta vuodesta 1963 vuoteen 1982, jolloin otettiin käyttöön Särkisalmen uusi

2 jätevedenpuhdistamo. Vuonna 1974 lahden pohjukan veden laatu oli vesihallituksen luokituksen mukaan erittäin huono, lahden eteläosan välttävä ja pohjoisosan tyydyttävä. Nyt nämä pohjalietteen ja eliöstön ravinteet nopeuttavat pahasti lahden umpeenkasvua. Niiden huuhtoutumista vaikeuttaa lahden poikki heti sodan jälkeen rakennettu patotie. Siikalahti herätti jo varhain lintuharrastajien huomiota ja järjestelmällinen tutkimus siellä alkoi 1960-luvun lopulla. Alueella on kerätty aineistoa moniin väitöskirjoihin ja pro gradu-tutkielmiin sekä suureen joukkoon muita julkaisuja. Monissa eri oppilaitoksissa on tehty opinnäytetöitä Siikalahdesta. Parhaiten tunnetaan lahden kasvillisuus ja linnusto. Vuosina tutkijoiden tukikohtana toimi käytöstä poistettu Kannaksen osuusmeijeri. Myöhemmin Joensuun yliopisto vuokrasi opiskelijoille ja tutkijoille tiloja Kaukolan vanhasta koulurakennuksesta. Arvokasta tietoa lahden lajistosta saatiin myös alueella ahkerasti retkeilleiltä Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen jäseniltä. Näistä huomattava osa oli Lauritsalan yhteiskoulun Oculus-kerhon kasvatteja. Valtakunnallisessa lintuvesitutkimuksessa 1970-luvulla Siikalahti

3 todettiin Suomen arvokkaimmaksi lintujärveksi. Vuonna 1974 se tuli mukaan lintuvesisopimukseen Convention of Wetlands ja vuonna 1980 Project Marin (lintuvesien ja vesilintujen suojelusopimus) kohdeluetteloon. Vuonna 1982 Suomen valtioneuvosto vahvisti valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman, johon Siikalahti kuuluu. Lahdella on suuri merkitys paitsi lintujen lisääntymisalueena, myös tärkeänä ja rauhallisena muuttomatkojen levähdys- ja ruokalilupaikkana. KUIVATUSSUUNNITELMAT Viipurin vesioikeuden vuonna 1937 antaman päätöksen mukaan Simpelejärven pinnan kolmannen laskun edellytys on Siikalahden lopullinen kuivattaminen kanavoimalla. Tämä sekä paikallisten viljelijöiden Viipurin maanviljelyspiirille 1940 jättämä Siikalahden pengerrys- eli kuivatushanke raukesivat valtion tilan heikkenemisen takia. Samoin jäi toteutumatta Kymen maanviljelysinsinööripiirin vuonna 1954 laatima suunnitelma. Vastoinkäymisistä huolimatta kuivatusajatusta ei hylätty. Vuonna 1966 Maanmittaushallitus esitti asian yhdistämistä rajakuntien tilusjärjestelyihin. Maataloushallitus piti tilusjärjestelyä riittämättömänä ja teki päätöksen Tyrjän uusjaosta, jonka toteuttamista Siikalahdesta valtion kustannuksella saatava pelto olisi helpottanut. Tästä tulikin kuivatuksen tärkein tavoite eikä uusjakoa voitu aloittaa ennen päätöstä Siikalahden kohtalosta. Koko lahden (noin 500 ha) käsittävän pengerryssuunnitelman alkukokous pidettiin vuonna 1967 ja kaksi vuotta myöhemmin Maanmittaushallitus pyysi Maa- ja metsätalousministeriöltä asian ratkaisua. Maatalouden ylituotanto-ongelmien, jatkuvan pumppauksen aiheuttamien kustannusten sekä myös suojelijoiden vastustuksen takia tämä 1960-luvun lopulla esitetty suunnitelma hylättiin. Uusjakoa kannatti vain pieni osa maanomistajista, koska naapurikunnassa Saarella toimitetun jaon kokemukset arveluttivat. Yli puolet maanomistajista kannatti luonnollista kehitystä; kauppaa, vuokrausta ja yhteistoimintaa. Parikkalan kunnanhallitus korosti vuonna 1974, että päätös Siikalahdesta on tehtävä pian, jotta se voidaan ottaa huomioon pitkän tähtäimen kuntasuunnittelussa. Lausunnossa painotettiin myös

4 sitä, että lahden umpeenkasvun takia veden pinta on noussut lahden perukassa ja että sen takia peltoa on jäänyt pois viljelykäytöstä. Lahden perukan umpeenkasvu oli jätevesiravinteiden laskun luonnollinen seuraus. Lausunnossa ei otettu huomioon myöskään maatalouden luonteen muuttumista. Ennen lahden rannoilla oli karjatiloja, jolloin myös kosteikkoa voitiin hyödyntää laidun- ja heinämaana. Kun siirryttiin raskaampien koneiden käyttöön oli kosteista maista luovuttava. Siikalahden alueen sisällä oli 37 ha pakettipeltoa, josta vain osa oli veden vaivaamaa. Kun koko lahden kuivatus ei tullut kysymykseen, niin vuonna 1974 sen tilalle esitettiin uusi: pengerretään vain lahden eteläpuoli, noin 370 ha. Tätäkin hanketta vastustettiin hyvin laajasti katselmuskokouksessa syksyllä 1977, koska eteläpuoli on lahden arvokkain osa. Kannanottonsa Siikalahden puolesta esittivät Siikalahden suojeluyhdistys, Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys, Maailman Luonnon Säätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä lukuisat muut järjestöt ja laitokset, mm: Etelä-Karjalan luonnonsuojeluyhdistys, Etelä-Karjalan biologian ja maantieteen opettajien yhdistys, Särkisalmen metsästysyhdistys, Kymen riistanhoitopiiri, Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Vesihallitus, Kymen lääninhallitus,

5 Parikkalan vesilautakunta, Etelä-Saimaan vesiensuojeluyhdistys ja Joensuun korkeakoulu. Siitä huolimatta toimitusmiehet päätyivät esittämään lahden eteläpuolen kuivatusta. Suojelijat jättivät valituksensa Itä-Suomen vesioikeudelle, joka oli ilmeisen haluton käsittelemään asiaa. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton alustavassa vaihekaavaluonnoksessa 1975 Siikalahti esitettiin suojeltavaksi kokonaan kansainvälisesti merkittävänä suojelualueena. Parikkalan muut puoluejärjestöt kannattivat luonnosta, mutta keskustapuolueen enemmistöllä Parikkalan kunta vaati muutosta suunnitelmaan ja niin liitto esitti vain lahden pohjoisosan (145 ha) suojelua! Tammikuussa 1980 vesioikeus sitten hylkäsi hankkeen perustellen päätöstä sillä, ettei yleinen tarve vaadi hankkeen toteuttamista, kuivatusta ei tarvita uusjaon tilusjärjestelyitä varten ja että kuivatus muuttaisi huomattavasti luonnonoloja. Päätöksestä ei valitettu. Suojelijoiden sitkeä työskentely lahden puolesta tuotti tulosta; myös alueen luonnonsuojelullinen arvo otettiin huomioon. Päätöksen jälkeen keskityttiin rantapeltojen tulvasuojeluun. Etelä-Karjalan toisessa seutukaavassa 1985 koko Siikalahti merkittiin suojelualueeksi.

6 SUOJELUTYÖ Kuusikymmentäluvulta alkaen erityisesti lintuharrastajat työskentelivät lahdella ja tekivät sitä monin tavoin tunnetuksi. Tavoitteena oli monikäyttöalue, joka sopisi tutkimukseen, opetukseen ja virkistyskäyttöön. Tässä työssä pyrittiin alusta alkaen saattamaan lahden arvo paitsi päättäjien, myös kaikkien muiden ihmisten tietoon mahdollisimman laajasti. Keinoina käytettiin opastuksia lahdella, aktiivista osallistumista katselmus- ja muihin kokouksiin, lausuntoja, lehtiartikkeleita, esitelmiä, tutkielmia, radio- ja televisio-ohjelmia, keskusteluja, tarramyyntiä, kansalaisadressia ja jopa mielenosoitusta patotiellä. Siikalahden puolesta kerättiin 6104 nimen kansalaisadressi, joka luovutettiin maa- ja metsätalousministerille vuonna Työtä oli valtavasti, sillä aina ei voitu tietää mikä oli asian kannalta tärkeää. Vuonna 1976 paikalliset kuivatuksen vastustajat järjestäytyivät perustamalla Siikalahden suojelijat-yhdistyksen ja alkoivat etsiä yhteistyökumppaneita. Luonnonvarainhoitotoimistosta ilmoitettiin, etteivät he voi tehdä mitään lahden hyväksi. Syksyllä 1976 otettiin yhteyttä Maailman Luonnon Säätiöön ja siitä alkoi hyvin tiivis yhteistyö. WWF:llä oli myös hyvät yhteydet ylimmän tason viranomaisiin. Paikallisten suojelijoiden avulla Maailman Luonnon Säätiö onnistui ostamaan helmikuussa 1977 Siikalahden keskellä olevan Honkasaaren. Tällöin suojelijat tulivat maanomistajina virallisestikin asianosaisiksi, joita päätöksentekijöiden oli kuunneltava. Säätiölle yritettiin hankkia lisämaata lahden alueelta. Olisi haluttu etenkin Etteissaari, Läähättäjä ja Kököttäjät, mutta niiden hinta oli liian kova. Pohjustus oli työlästä eikä kauppoja syntynyt. Säätiö julkaisi syyskuussa 1977 Siikalahden käyttö- ja hoitosuunnitelman, joka oli melko perusteellinen selvitys koko asiasta. Samaan aikaan kun se oli yleisessä jakelussa paikallisessa säästöpankissa, siellä oli esillä myös Elävä Siikalahti - valokuvanäyttely. Lokakuun alussa oli katselmuskokous, johon edellä mainitulla toiminnalla tähdättiin. Marraskuussa 1977 Säätiö osti Kasinniemestä noin kolmen hehtaarin raiskion. Kasinniemen kohtalo oli varsin surkea. Alueen omistanut iäkäs naishenkilö oli lahjoittanut hienon lehdon toisella paikkakunnalla asuville sukulaismiehilleen, jotka muuttivat sen heti rahaksi suorittamalla

7 paikalla avohakkuun. Lahjoittaja pahoitteli myöhemmin kovasti maiseman pilaamista ja harmitteli, ettei osannut lahjoittaa aluetta suojeltavaksi. Lintutornia varten vuokrattiin Ripekesaaret. Tällöin voitiin ruveta toteuttamaan suunnitelmia kävijöiden opastamiseksi ja keskittämiseksi tietylle alueelle. Kasinniemeen raivattiin pysäköintipaikka ja huhtikuussa 1978 rakennettiin lintutorni Yhtyneitten Paperitehtaiden lahjoittamasta puutavarasta. Muitakin lahjoituksia tuli paljon, esimerkiksi kuljetukset hoiti Parikkalan Valo Oy. Työ maksettiin Siikalahti suojeltava kokonaan - tarran tuotolla. Tarraa myi Etelä-Karjalan biologian ja maantiedon opettajien piiri. Alkukesällä tehtiin WWF:n talkootyönä teltta-alue, keittokatos, kaivo, käymälä ja polkusilta. Lahteen kävivät tutustumassa mm. vesi- ja maanmittaushallitusten pääjohtajat. Vuodesta 1978 lähtien lahdella oli Säätiön opasvalvoja, jonka tehtävänä oli paitsi opastaa kävijöitä, myös huolehtia alueen järjestyksestä. Kunnostustöitä tehtiin moneen otteeseen talkooleireillä. Vuonna 1979 perustettiin Laatokan-Karjalan luonnonystävät jatkamaan Siikalahden suojelijatyhdistyksen toimintaa. Samana vuonna saatiin valmiiksi opastettu luontopolku pysäköintipai-

8 kalta lintutornille ja Säätiö painatti luontopolkuselosteen lisäksi Siikalahti-esitteen, jossa esiteltiin myös Parikkalan palveluita. Maailman Luonnon Säätiö rakennutti syksyllä 1980 Kasinniemeen opastuskeskuksen, johon tuli näyttelytilan lisäksi lämmitettävä tila opasvalvojan ja tutkijoiden käyttöön. Se vihittiin käyttöön seuraavana kesänä. Näyttelyä ja luontopolkua on ajoittain uusittu. Nyt Parikkalan kuntakin saatiin jo mukaan järjestelyihin. Lahden umpeenkasvun hidastamiseksi kokeiltiin vesikasvillisuuden niittoa ja massan kuljetusta pois. Osmankäämi osoittautui varsin vaikeaksi niitettäväksi. Maanomistajat jättivät Kymen läänin maanmittauskonttorille Tyrjän uusjakoa jyrkästi vastustavan lausunnon, jolla oli 115 allekirjoittajaa (jakokunnassa 133 tilaa). Uusjakoa ei sitten toteutettu. Lahti siirtyi Metsähallitukselle vuonna 1993, minkä jälkeen kunnostustöitä on jatkettu ja rakenteita uudistettu. PELTOJEN TULVASUOJELU Kun lahden osittainenkaan kuivatus ei enää tullut kysymykseen niin ja 1980-lukujen vaihteessa Kymen vesipiirissä tehtiin useita vaihtoehtoisia suunnitelmia Siikalahden järjestelystä, jonka tarkoituksena oli suojella rantapeltoja kosteudelta ja itse lahtea kuivumiselta. Suojelijoille annettiin mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja sitä käytettiin hyväksi. Tämä oli pakkotilanne, itse lahden kannalta olisi ollut parempi jättää rannoille luonnolliset tulvavyöhykkeet. Monien vaiheiden jälkeen lopullinen järjestelysuunnitelma valmistui vuonna Sen mukaan koko Siikalahti jää luonnontilaan tai luonnonvaraisena alueena kehitettäväksi. Lahden poikki kulkevan patotien eteläpuolisen osan kesävedenkorkeutta nostettiin, minkä arveltiin hidastavan umpeenkasvua. Alavat rantapellot suojattiin peltojen ja lahden rajaan kaivettavilla ojilla. Ojien lahden puoleinen reuna korotettiin niin, ettei lahden vesi pääse ojiin. Niihin tuleva vesi pum-

9 pattiin lahden puolelle, jolloin pelloille saatiin haluttu kuivatus. Työt ja pumppaus hoidettiin valtion kustannuksella. Toteutus alkoi vuonna 1984 ja pumppuasemat käynnistettiin kolme vuotta myöhemmin. Myöhemmin suuri osa Siikalahden valuma-alueen pelloista on metsitetty tai jätetty viljelemättä, koska peltomaata ei tarvittu. Tämähän oli ilmeistä jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Siikalahden poikki kulkeva patotie kunnostettiin ja päällystettiin luvun lopussa. TIVIÄNLUHDAN KOHTALO Alkutalvesta 1985 Parikkalan kunta sopimusten vastaisesti joidenkin paikallisten viljelijöiden vaatimuksesta perkautti jätevesiä Siikalahteen johtaneen ojan Tiviänluhdassa avoveteen saakka, vaikka järjestelysuunnitelman toteutus oli pitkällä. Perkauksen jatkaminen lahden alueelle oli peltojen kannalta ilmeisen tarpeeton, mutta se kuivatti pahasti Tiviänluhtaa ja muutti sen lajistoa huomattavasti. Kanavaan tehtiin myöhemmin patoja veden virtauksen hidastamiseksi. Kymen vesipiirin vesitoimisto olisi halunnut Parikkalan kunnan syytteeseen vesilakia rikkovista perkaustöistä, mutta viranomaiset olivat haluttomia nostamaan syytettä. Siikalahti asetettiin toimenpidekieltoon ja sen lunastus valtiolle nopeutui. Eteläosan lunastustoimitus tapahtui kevättalvella ja pohjoisosa lunastettiin samana vuonna. Tammikuussa 1986 yksityinen maanviljelijä kaivatti kanavan Siikalahteen Torokanniemen tuntumaan patotien pohjoispuolelle. Se tuskin kuivatti peltoja, koska sarkaojat jäivät perkaamatta ja kaivuumassatkin läjitettiin peltojen puolelle. SORSASTUS JA KALASTUS Siikalahdella kävi aikoinaan satoja sorsastajia eri puolilta maata ja meno oli etenkin aloituspäivänä varsin villiä. Metsästystä järjesteli paikallisten metsästysyhdistysten ja kalastuskuntien yhteiselin ja sen tuotto käytettiin kalanistutuksiin. Metsästäjiltä saatiin myönteisiä lausuntoja, mutta ei juuri tukea käytännön suojelutyössä. Kun Siikalahti lunastettiin valtiolle, vain paikalliset metsästäjät saivat käyttää aluetta ja vuonna 1992 metsästys lopetettiin kokonaan.

10 Laulujoutsenen kotiutumista Siikalahdelle odotettiin pitkään ja vuonna 1990 todettiin ensimmäinen pesintä. Vuonna 1992 naaras löytyi lahdelta kuolleena ja kuolinsyyksi todettiin lyijymyrkytys. Se oli poiminut lahden pohjasta lyijyhauleja. Haulithan muistuttavat pieniä kiviä, joita linnut tarvitsevat ravintonsa hienontamiseen. Myöhemmin näitä lyijyyn kuolleita joutsenia on löytynyt useampia, mutta paikalle on tullut uusia pesijöitä. Nyt tuo valtava haulimäärä on varmaan jo liuennut, mutta lyijyä on ravintoketjuissa. Ennen viimeistä pinnanlaskua Siikalahti oli varsin hyvä kalastuspaikka. Voimakas umpeenkasvu on sitten vähentänyt sen kalataloudelista arvoa. Jokatalvinen happikato tuottaa rikkivetyä ja aiheuttaa jopa kalojen massakuolemia. Myrkyllisen rikkivedyn haju tuntuu keväisin selvänä patoaukolla.

11 JÄLKIMIETTEITÄ Yleinen mielipide oli suojelun kannalla. Siikalahden hyväksi teki töitä hyvin suuri joukko erilaisia ihmisiä. Raskaimpana aikana 1970-luvulla suurimman taakan saimme kantaa me paikalliset Pauli Kantonen ja Veijo Vilska sekä ensimmäisenä Siikalahdella järjestelmällisen tutkimustyön aloittanut Jorma Sorjonen. WWF:n mukaantulo suhteineen ja rahoineen oli ratkaisevaa ja julkisuuden kannalta hyvin tärkeitä olivat YLE:n Veikko Neuvosen radiolähetykset lahdelta. Siikalahden puolustaminen vei hyvin paljon aikaa eikä se ollut kivaa; luonnonsuojelu ei ole harrastus vaan velvollisuus. Kunnan johdon ja isäntien suhtautuminen suojeluun ja luonnonharrastajiin oli hyvin pilkallista. Eräässä katselmuskokouksessa tämän kirjoittaja sai kuulla olevansa Ajatolla Kohmeni, joka hääräilee ja määräilee muiden maalla. Maanomistusta, vaikka sitten yhteisomistusta, korostettiin ikään kuin muut eivät voisi pitää Suomea omana maanaan. Isäntien oli myös ilmeisen vaikea ymmärtää, että suojelijoilla ei ollut asiassa mitään henkilökohtaisia taloudellisia tavoitteita. Kalliiksihan se tuli. Suojelijoiden oli ehdottomasti pysyteltävä tosiasioissa ja sen takia oli puhuttava varovasti lahden lajiston kehityksestä ja sen syistä. Vakava ongelma oli se, että puhuimme eri kieltä, mistä seurasi väärinkäsityksiä. Vastapuolella oli kokeneita poliitikkoja, jotka pyrkivät myös rajoittamaan lehtikirjoittelua. Pahimmillaan esitettiin jopa tappouhkauksia, mikä lienee ollut varsin tavallista Parikkalan kaltaisilla paikkakunnilla. Suojelijoiden tarkoituksena ei missään tapauksessa ollut hyökätä maataloutta vastaan, kaikkihan ymmärtävät oman ravinnontuotannon merkityksen. Halusimme vain puolustaa hienoa kosteikkoa. Jo vuosikymmeniä sitten oli nähtävissä, ettei lisäpeltoa oikeasti tarvittu. Viljelijöiden määrä on vähentynyt ja huomattava osa nyt pumppaamalla kuivana pidettävistä pelloista on metsitetty. Kyseessä oli ehkä pikemminkin paikallisten kunnallismiesten arvovalta, maanmittaustoimiston työllisyys, valtion rahoittamien töiden saaminen kuntaan ja yleinen luonnonsuojelun vastustaminen.

12 Itse Siikalahden kannalta olisi varmaan ollut parasta, jos Parikkalan kunta ei olisi käyttänyt sitä jätevesipuhdistamona eikä siellä olisi tarvinnut tehdä mitään tulvasuojelutöitä. Nyt monille eliöille tärkeät tulvavyöhykkeet puuttuvat lähes kokonaan. Viljelyyn jääneet peltoalueet olisi ehkä voitu suojella kevyemmällä tavalla. Tällaisenakin lahti on kyllä arvokas. * Tämä kirjoitus julkaistiin Parikkalan-Rautjärven Sanomissa kaksiosaisena 12. ja ja se perustuu Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen julkaisuun Ornis Karelicaan kirjoittamaani artikkeliin. Pauli Kantonen Parikkala

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia

Lisätiedot

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ 15.9.2011 Arvo Vitikainen 2011 Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ Esityksen sisältö: Lähtökohdat Uudistetun harjoitustyön sisältö Tulokset ONGELMA JOHON HAETAAN RATKAISUA:

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ

TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ JOAN OTENGO Kenya Wetlands Forum, Kenia Tanajoen suisto Keniassa on monien harvinaisten eläinlajien koti ja paikallisten yhteisöjen elannon lähde. Runsaat vesivarannot houkuttelevat

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Talvivaaran/Terrafamen louhoksen web-kamera. Kevät Kuvatallennukset. Heikki Simola, Joensuu

Talvivaaran/Terrafamen louhoksen web-kamera. Kevät Kuvatallennukset. Heikki Simola, Joensuu Talvivaaran/Terrafamen louhoksen web-kamera Kevät 2014- Kuvatallennukset. Heikki Simola, Joensuu Talvivaaran/Terrafamen avolouhos ja web-kameran kuvakulma (

Lisätiedot

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa westpro4u 12/2014 westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa Westpro4U ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tekee lahjoituksia erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimintoihin. Yhdistyksen

Lisätiedot

Maaseutulautakunta 2 / 2009 12.3.2009 1

Maaseutulautakunta 2 / 2009 12.3.2009 1 PÖYTÄKIRJASIVU Toimielin Kokouspäivä Sivu Maaseutulautakunta 2 / 2009 12.3.2009 1 Kokousaika Torstaina 12. maaliskuuta 2009 klo 18.00-19.00 Kokouspaikka Villa Lande, Kemiö Päättäjät X Stenman Mona puheenjohtaja

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne 09.06.2011 Kuva: Timo

Lisätiedot

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiön toiminta Ojitusyhtiö on perustettu ojitustoimituksessa yhteisen ojituksen toimeenpanoa

Lisätiedot

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos tilan Tokkola 4:94 alueella,

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos tilan Tokkola 4:94 alueella, Kaavoitustoimikunta 7 02.03.2015 Kaavoitustoimikunta 27 11.05.2015 Kunnanhallitus 119 18.05.2015 Kaavoitustoimikunta 43 24.09.2015 Kunnanhallitus 228 19.10.2015 Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos Metsäranta-tilan 1:284 alueella,

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos Metsäranta-tilan 1:284 alueella, Kaavoitustoimikunta 5 02.03.2015 Kaavoitustoimikunta 28 11.05.2015 Kunnanhallitus 120 18.05.2015 Kaavoitustoimikunta 50 12.10.2015 Kunnanhallitus 229 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 87 10.11.2015 Kymijoen -

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18. Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 7.9.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 12.9.2016 kello 18.30 Käsiteltävät asiat Paikka Jämijärven keskuskoulu, taideluokka 191 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni-Kursanlammen luonnonravintolammikon ympäristölupa, Sodankylä Lapin Villitaimen Osuuskunta Vapaudentie

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Kaveri III projekti 2008-2011 http://www.karhoismajanvesireitit.com Karhoismajan vesireittien toiminta-alue Kunnostushankkeiden aloitus Karhoismajan vesireittien

Lisätiedot

ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund. Kuvat: Minna Lappalainen

ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund. Kuvat: Minna Lappalainen ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund Kuvat: Minna Lappalainen ValoTila = Kemin kaupungin ja Lapin Yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on hyödyntää

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Perttu Anttila, Timo Muhonen & Eeva Lehtonen MAATALOUDEN PAINOPISTEALUERAJAUS KESKI-SUOMEN LIITOLLE

Perttu Anttila, Timo Muhonen & Eeva Lehtonen MAATALOUDEN PAINOPISTEALUERAJAUS KESKI-SUOMEN LIITOLLE LOPPURAPORTTI 1 (7) Perttu Anttila, Timo Muhonen & Eeva Lehtonen MAATALOUDEN PAINOPISTEALUERAJAUS KESKI-SUOMEN LIITOLLE 1. Tausta Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt Keski-Suomen maakuntakaavan

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Kokemäenjoki-LIFE. Kokemäenjoen kosteikot muinaisesta suistosta nykypäivään. LIFE Luonto hanke (LIFE06NAT/FIN/000129)

Kokemäenjoki-LIFE. Kokemäenjoen kosteikot muinaisesta suistosta nykypäivään. LIFE Luonto hanke (LIFE06NAT/FIN/000129) Kokemäenjoki-LIFE Kokemäenjoen kosteikot muinaisesta suistosta nykypäivään LIFE Luonto hanke 2006-2012 (LIFE06NAT/FIN/000129) 2 Sisältö Kokemäenjoki-LIFE hankkeen taustaa... 4 Hankealueet... 5 Hoidon ja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot