Ehdotus Kanta-Hämeen sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden kehittämiseksi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotus Kanta-Hämeen sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Ehdotus Kanta-Hämeen sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden kehittämiseksi Kanta-Hämeen sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden työryhmän loppuraportti Tiina Hofström (Hämeenlinna) Erika Jokinen (Hämeenlinna) Milla Parviainen (Forssan seudun kunnat) Jonna Sahisalmi (Janakkala) Jutta Peltonen asti (Riihimäen seutu)

2 Sisällys 1 Työryhmän tehtävänasettelu Kotouttamisen hallinto, erityisasiantuntijapalvelut ja verkostotyöskentely Sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden asiakkuus Asiakkuuden määrittyminen Alkukartoitus ja palvelutarpeen arviointi Kotoutumissuunnitelma Sosiaalihuollon kotouttamispalvelut Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Perhetyö ja kotipalvelu Ilman huoltajaa maahan alaikäisinä saapuneiden hoiva ja jälkihuolto Tuki- ja ystäväperhetoiminta sekä tukihenkilö- ja ammatillinen tukihenkilötyö Luvatta maassa olevien palvelut Ostopalvelut Hankkeet, pilotit ja hyvät käytännöt Yhdyspinnat muihin palveluihin Muut maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelut Perhekeskukset (LAPE) Terveydenhuolto Sivistys- ja hyvinvointipalvelut Yhdyskuntarakenteet ja turvallisuus Asuminen ja kulkuyhteydet Radikalisoitumisen torjunta ja hyvien väestösuhteiden edistäminen

3 1 Työryhmän tehtävänasettelu Kanta-Hämeen sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden työryhmä perustettiin maaliskuussa 2018 osana Oma Hämeen maakuntavalmistelua. Työryhmän työskentelyn lähtökohtina toimivat maakunta- ja sote-uudistuksen lisäksi Hämeen ELY-keskuksen alkuun panema Kotopilotti, myöhemmin Kotouttamo. Työryhmän tehtävänä oli tuottaa konkreettisia esityksiä sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden maakunnallisesta järjestämisestä ja tuottamisesta, huomioiden eduskuntakäsittelyyn heinäkuussa 2018 edenneen uuden kotoutumislain edellytykset. Maakuntauudistukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseen sekä alueiden kehittämis- ja kasvupalvelu-uudistukseen liittynyt lakimuutos jäi kuitenkin toteutumatta, minkä jälkeen työryhmä fokusoitui arvioimaan Kanta-Hämeen kunnissa toteutuvien kotouttamispalveluiden yhteisiä kehittämistarpeita ja keinoja eri kuntiin kertyneen kotouttamisosaamisen laajentamiseksi koko maakunnan alueelle. Edeltävästi työryhmä oli kartoittanut Kanta-Hämeen alueen sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden lähtötilanteen julkaistuun väliraporttiin. Työryhmään nimettiin maaliskuussa 2018 edustajat Hämeenlinnasta ja Janakkalasta sekä Forssan ja Riihimäen seutukunnista. Hattulan kunnasta työryhmään ei nimetty edustusta, ja Riihimäen seutukuntien edustus päättyi kesällä 2018 henkilövaihdoksiin liittyvistä syistä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Hämeenlinnan pakolaisten vastaanoton johtava sosiaalityöntekijä Tiina Hofström. Työryhmässä vieraili eri toimijoita kuten LAPE-hankkeen edustajat ja Forssan kaupungin työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö, ja työryhmä teki yhteistyötä myös esimerkiksi terveyspalvelujen kanssa. 3

4 2 Kotouttamisen hallinto, erityisasiantuntijapalvelut ja verkostotyöskentely Kanta-Hämeen kunnissa on Hattulaa lukuun ottamatta laadittu kunta- tai seutukohtaiset kotouttamisohjelmat. Jatkossa koko Kanta-Hämeen alueelle on tarkoituksenmukaista laatia yhteinen kotouttamisohjelma, jossa kotouttamistyön kuntakohtaiset erot tulevat huomioiduiksi. Kotouttamistyön suunnittelussa tulee korostaa kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen verkostotyön merkitystä. Kotouttamisohjelma tarvitsee yhteisen työryhmän sen tekemiselle. Kussakin kunnassa ja kuntayhtymässä tulisi olla oma kotouttamistyöryhmänsä, jonka puheenjohtajana toimii kunnan tai kuntayhtymän johtoryhmän jäsen. Kotouttamistyö tulisi ottaa aiempaa vahvemmin huomioon kuntien strategisessa suunnittelussa sekä talousarviota ja hyvinvointikertomusta laadittaessa, ja kuntien saamat pakolaisten vastaanottoon liittyvät laskennalliset korvaukset tulisi jakaa kotoutumista edistävään työhön toimialoittain. Eri toimialojen käytännön työn suunnittelu kannattaa toteuttaa monialaisena tiimi- tai verkostotyönä. Kotouttamiseen erikoistuneen hallinnon ja erityisasiantuntijoiden ei tule toimia muiden toimialojen hallinnosta irrallisena saarekkeena, vaikka tarvetta eriytetylle osaamiselle tulee jatkossakin olemaan. Myös hankehallintoon tarvitaan riittävästi kotouttamishankeosaamista. Toistaiseksi kotoutumiseen erikoistuneet hallinto- ja erityisasiantuntijapalvelut on organisoitu Kanta-Hämeen kunnissa epäyhtenäisesti. Erityisasiantuntijoiden seudullista ja maakunnallista yhteistyötä kannattaakin kehittää ja tiivistää. Yhteistyötä voidaan käytännössä toteuttaa esimerkiksi säännöllisesti kokoontuvalla kotoutumisen erityisasiantuntijoiden verkostotyöryhmällä, joka yhdessä kehittää palveluita. Kanta-Hämeen kuntien kannattaa jakaa myös valtionkorvausjärjestelmään liittyvää asiantuntemustaan. Valtionkorvausjärjestelmän hallinta on vaativa tehtävä, minkä toteuttamiseen vaaditaan talousasioiden, sosiaalialan, terveysalan ja sivistystoimen osaamista. 4

5 3 Sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden asiakkuus 3.1 Asiakkuuden määrittyminen Sosiaalihuollon kotouttamispalveluihin tulisi jatkossa olla oikeutettuja kaikki kansainvälisen suojelun asemassa olevat henkilöt 1 5 vuoden ajan ensimmäisestä vakinaisesta kuntamerkinnästä. Tilanteissa, joissa kansainvälistä suojelua saava henkilö pääsee kiinnittymään helposti työelämään eikä muiden kotoutumisvalmiuksiensa osalta ole sosiaalihuollon tarpeessa, voidaan harkita esimerkiksi työllisyyttä edistävien kotouttamispalveluiden piiriin kuulumista esimerkiksi yhden vuoden ajan. Sosiaalihuollon kotouttamispalveluita tulisi lisäksi tarjota muille erityisen tuen tarpeessa oleville maahanmuuttajille, joiden tuen tarve olennaisesti liittyy maahanmuuton erityiskysymyksiin (esimerkiksi ihmiskaupan uhrit, pitkäkestoisesti vailla kodin ulkopuolista työkokemusta olevat naiset ja eroperheiden maahanmuuttajataustaiset puolisot). Asiakaskohtainen tarve sosiaalihuollon kotouttamispalveluille tulisi arvioida sosiaalihuollon muissa palveluissa tehtävän palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Kotouttamispalveluiden asiakkuuteen ohjautuminen voisi tapahtua myös muissa peruspalveluissa tehtävän alkukartoituksen kautta. 3.2 Alkukartoitus ja palvelutarpeen arviointi Alkukartoitus on alustava arvio maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muista kotoutumisvalmiuksista sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeista. Alkukartoituksen sisältö on määritelty kotoutumislaissa ja valtioneuvoston asetuksessa. Alkukartoitus ei vastaa sosiaalihuollon asiakkaalle tehtävää palvelutarpeen arviointia, mutta saattaa sisällöllisesti riittää korvaamaan sen. 5

6 Tällä hetkellä alkukartoituksia toteutetaan Kanta-Hämeen kunnissa epäyhtenäisin tavoin, ja alkukartoituksen alkuperäinen tarkoitus alustavana menetelmänä on osittain kadotettu. Kanta- Hämeen alueelle tulisikin kehittää yhteinen menetelmä aloitustapaamisilla tehtävään alkukartoitukseen, jonka osa-alueet olisivat purettavissa myös kvantitatiiviseen muotoon. Alkukartoitus tulisi toteuttaa aikuisten osalta TE-palveluiden ja kunnan yhteistyönä, lasten ja nuorten sekä perheiden osalta yhteistyössä myös sivistys- ja hyvinvointitoimialojen kanssa. 3.3 Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumissuunnitelma tulisi tehdä pakolaisille ja muille alkuvaiheen maahanmuuttajille silloin, kun alkukartoitus tai palvelutarpeen arviointi ei riitä, vaan työllisyyden, osallisuuden ja arjen toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan suunnitelmallista työskentelyä. Kotoutumissuunnitelma tulisi tehdä aina alaikäisenä ilman huoltajaa maahan saapuneille lapsille sekä muille alaikäisille, joilla on siihen erityinen tarve. Kotoutumissuunnitelmat voidaan jakaa kolmeen eri lajiin: aikuisen kotoutumissuunnitelmaan, alaikäisen kotoutumissuunnitelmaan ja perheen kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelmat tulee tarvittaessa laatia monialaisesti. Yhteneväisten kotoutumissuunnitelmapohjien luominen Kanta-Hämeen alueella käytettäviksi olisi tarkoituksenmukaista. Samalla pystyttäisiin tarkentamaan yhteisymmärrystä hyvän kotoutumisen kriteereistä ja kotouttamistyön tavoitteiden painotuksista. 6

7 4 Sosiaalihuollon kotouttamispalvelut 4.1 Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalityö on suunnitelmallista asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan asiakkaan tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se monialaisesti yhteen sekä ohjataan ja seurataan suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityön määreitä vastaavia tehtäviä hoidetaan Kanta-Hämeen kunnissa eri nimikkeillä (ks. työryhmän väliraportti, taulukko 17), osan työtehtävistä ollessa järjestettyjä sosiaalihuoltolain mukaan ja osan linkittyessä tiiviimmin muiden toimialojen tehtäviin. Eri kuntiin on muodostunut toimijoita, joiden ammattitaito soveltuu alan vaatimuksiin nimikkeistä riippumatta, eikä nimikkeiden yhdenmukaistamista nähdä tässä vaiheessa välttämättömäksi. Osa alkuvaiheen maahanmuuttaja-asiakkaista on sosiaalihuoltolain näkökulmasta kuitenkin erityisen tuen tarpeessa, ja kuntien sosiaalityöntekijöitä siten koulutettava huomioimaan heidän erityistarpeensa. Kotouttamispalveluiden sosiaaliohjaajat vastaavat kuntaan muuttaneiden alkuvaiheen laajaalaisesta neuvonnasta ja ohjauksesta sekä käytännön asioissa tukemisesta (ks. työryhmän väliraportti, taulukko 17). Kanta-Hämeen kunnissa kotoutumista tukevaa sosiaaliohjausta toteutetaan eri nimikkeillä (mm kotouttamisohjaaja, palveluohjaaja ja sosiaaliohjaaja). Jatkossa sosiaaliohjaus tulisi järjestää sosiaaliohjaajan nimikkeellä ammattipätevyysvaatimusten mukaisesti. Lisäksi sosiaalihuollon eri sektoreilla toimivia sosiaaliohjaajia tulisi kouluttaa huomioimaan työssään maahanmuuttajien erityistarpeet. 4.2 Perhetyö ja kotipalvelu Perhetyö on perheiden voimavarojen vahvistumiseen ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantumiseen tähtäävää työtä. Kotouttavassa perhetyössä painottuu konkreettinen rinnalla kulkeminen ja yhdessä tekeminen sekä perheensisäisen kulttuurinmuutoksen ja perheiden uudelleenjärjestymisen tukeminen. Perheiden kotoutumiseen tähtäävällä varhaisella 7

8 perhetyöllä voidaan ehkäistä lastensuojeluasiakkuuksien syntymistä maahanmuuttajaperheissä, ja kotouttavaan perhetyöhön kannattaakin kohdentaa riittävästi resursseja. Toistaiseksi perhetyötä on kuitenkin järjestetty Kanta-Hämeen kunnissa hyvin epäyhtenäisesti ja osin vähänlaisesti (ks. työryhmän väliraportti, s ), vain osan kunnista tarjotessa erityisesti maahanmuuttajille suunnattua perhetyötä. Perhetyöntekijöiden valmiuksia maahanmuuttajaperheiden kohtaamiseen ja ymmärrystä kotouttavan perhetyön erityispiirteistä on kehitettävä kaikissa kunnissa. Kotipalvelu on jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua voidaan antaa toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Kanta-Hämeen kunnissa kotipalvelua on järjestetty maahanmuuttajille vain vähäisissä määrin, mutta toisaalta toteutettu kotipalvelulle tyypillisesti kuuluvia tehtäviä kodinhoitona ja perhetyönä. Maahanmuuttajien tarvitsema kotipalvelu tulisi tarjota kotipalveluna kaikkia kuntalaisia koskevien kriteerien mukaan. Perusteita maahanmuuttajaerityiselle kotipalvelulle ei ole, mutta sen sijasta olemassa olevia palveluita ja henkilöstön osaamista on kehitettävä, jotta palvelut sopisivat paremmin maahanmuuttajaasiakkaille. 4.3 Ilman huoltajaa maahan alaikäisinä saapuneiden hoiva ja jälkihuolto Kanta-Hämeen kunnista ainoastaan Hämeenlinna on toistaiseksi vastannut maahan alaikäisinä ilman huoltajaa saapuneiden palveluista. Jälkihuollon palvelu on Hämeenlinnassa kilpailutettu. Kaikissa kunnissa on kuitenkin syytä varautua alaikäisten asumisyksikön ja asumisyksiköiden perustamiseen. Valmistautuminen kannattaa suunnitella maakunnallisena yhteistyönä sekä asumisyksiköiden perustamisen että jälkihuollon järjestämisen osalta. 8

9 4.4 Tuki- ja ystäväperhetoiminta sekä tukihenkilö- ja ammatillinen tukihenkilötyö Kanta-Hämeen kunnista Janakkala ja Hämeenlinna ostavat ammatillista tukihenkilötyötä sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden asiakkaille kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Tuki- ja ystäväperhetoiminnan osalta yhteistyötä on rakennettu sekä perhehoitoyksikkö Kanervan, Hämeen Setlementti ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n kautta tukiperheitä on saatu mukaan muutama, mutta tarvetta on useille tuki- ja ystäväperheille ja sille, että rahoitus voidaan turvata muutenkin kuin hankkeen kautta. Forssan seudulla on hyödynnetty lähinnä SPR:n kouluttamia vapaaehtoisia tukihenkilöitä ja ystäväperheitä. Yhteistyötä järjestöjen kanssa kannattaa edelleen kehittää. Perheiden verkostoitumiseksi ja uusien toimijoiden mukaan saattamiseksi voidaan järjestää myös yhteisiä tapahtumapäiviä. Lastensuojelun avohuollon palveluiden tukihenkilö- ja perhetoiminnasta sekä aikuissosiaalityön tukihenkilötoiminnasta kannattaa tehdä kotouttamispalveluita varten Kanta- Hämeen alueen kattava selvitys. 4.5 Luvatta maassa olevien palvelut Kanta-Hämeen alueella Forssan seutu, Hämeenlinna ja Janakkala ovat järjestäneet palveluja niille luvatta maassa oleville, jotka ovat saaneet turvapaikkahaun kautta kielteisen täytäntöönpanokelpoisen päätöksen. Sekä Forssan seudun ja Hämeenlinnan palveluissa on järjestetty hätämajoitusta perusopetusta alaikäisille, toimeentulotukea välttämättömissä ja kiireellisissä tarpeissa, neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalveluja sekä perusterveydenhuolto lapsille ja neuvola raskaana oleville sekä kiireelliset ja välttämättömät terveyspalvelut kaikille luvatta maassa oleville. Janakkala on järjestänyt vähäisemmälle määrälle toimeentulotukea sekä välttämättömät ja kiireelliset terveydenhuollon palvelut sekä neuvolan palvelut. Osa Kanta-Hämeen luvatta maassa olevista on ollut yksityismajoituksessa. Kanta-Hämeen alueen kannattaa tehdä yhteistyötä hätämajoituksen järjestämiseksi luvatta maassa oleville. Yhteistyö on asiassa käynnistetty. Myös muiden palvelujen järjestämiseksi 9

10 kuntien kannattaa vaihtaa tietoa keskenään sekä tehdä yhteisiä linjauksia. Palvelujen järjestämiseksi tulisi tehdä yhteistyötä eri hallinnonalojen kanssa. Erityisesti sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalojen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on huomioitu useassa kohdassa myös luvatta maassa olevien palvelujen kehittämistarve, ja maahanmuuton ministerityöryhmän laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista toimintaohjelmaa tulisi noudattaa koko Kanta-Hämeen alueella. 10

11 5 Ostopalvelut Kanta-Hämeen alueella tuotetaan ostopalveluina useita palveluita, joista kustannuksiltaan merkittävimpiä ovat tulkkaus, perhetyö, kotoutumislain mukainen jälkihuolto ja ammatillinen tukihenkilötoiminta. Nämä ostopalvelut on kilpailutettu osassa kuntia. Muita pienempiä ostoja ovat muun muassa kiintiöpakolaisten asuntojen kalustus, kuljetuspalvelut, uimakoulut, suomen kielen kurssit ja tukiperhetyö. Pakolaistaustaisille maahanmuuttajille tuotettavien ostopalveluiden osalta hyödynnetään kattavasti valtionkorvausjärjestelmää sekä erityiskustannussopimusten että toimeentulotuen takaisinlaskutuksen kautta. Tulkkauspalvelu on Kanta-Hämeen alueella merkittävä ostopalvelu, jonka tarve on jatkuva ja toteutuu kaikissa kunnissa. Tulkkauspalveluiden kilpailutus olisikin hyvä tehdä koko maakunnan alueen kattavana, jolloin palveluntarjoajien intressinä olisi tuottaa Kanta-Hämeen alueelle nykyistä paremmin räätälöityjä palveluita. Nykyisellään etenkin Forssan seudulle on vaikeaa saada läsnäolotulkkeja kohtuullisella viiveajalla. Tulkkaus on kilpailutettava sekä läsnäolo- että puhelintulkkauksena ennakkovarauskäytännön ja pikatulkkauksen osalta. Tulkkausta ei kannata minkään kielen osalta jättää vain yhden palveluntuottajan varaan. Silloin, kun tulkkaustarpeeseen yhdistyy kulttuurisen osaamisen ja kokemusasiantuntijuuden tarvetta (mm. kulttuuritulkkaus, omakielinen alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta), on tulkkauksen tai omakielisen opastuksen ja neuvonnan omatuotanto kustannustehokas vaihtoehto. Tällöin tulkkien ja omakielisten ohjaajien pätevyysvaatimuksiin on hyvä yhdistää kielellisten taitojen lisäksi myös sosiaalialaan liittyvä koulutus tai perehdytys sekä omakohtainen kokemus kotoutumisesta. Omakielisten tulkkien ja ohjaajien koulutukseen ja perehdyttämiseen tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Tulkkauksen lisäksi perhetyön, jälkihuollon ja ammatillisen tukihenkilötoiminnan kustannuksiin voidaan hakea valtionkorvauksia riippumatta siitä, ostetaanko niitä yhdeltä vai useammalta eri palveluntuottajalta. Yhden palveluntuottajan käyttämisen etuna on valtionkorvausprosessin yksinkertaistuminen, jolloin korvaukset voidaan saada keskitetysti nk. yleissopimuksen nojalla. Useamman palveluntuottajan käyttäminen taas turvaa palveluiden jatkuvuutta 11

12 paremmin tilanteissa, joissa tuottaja esimerkiksi vetäytyy markkinoilta. Kotouttavaa perhetyötä on kuitenkin tärkeää kehittää myös omissa palveluissa, eikä siihen liittyvää osaamista ole tarkoituksenmukaista kokonaan ulkoistaa. Forssan seudulla kotouttava perhetyö tuotetaankin ostopalvelun sijasta omana tuotantona valtionkorvausjärjestelmää hyödyntäen. Hämeenlinna ei puolestaan saa omana tuotantona tuotetusta perhetyöstä valtionkorvauksia mutta ostopalveluista kuitenkin saa. 12

13 6 Hankkeet, pilotit ja hyvät käytännöt Kanta-Hämeessä on meneillään useita kotouttamistyön hankkeita, joiden aiheet vaihtelevat vapaa-ajan toimintojen kehittämisestä alaikäisenä ilman huoltajaa maahan saapuneiden palvelujen, sähköisten palvelujen, kotoutumiskoulutuksen, työllisyysasioiden ja kuntaan sijoitusten kehittämiseen. Tarpeellisia lähitulevaisuuden hankeaiheita ovat ryhmämuotoisen ja perhekeskeisen kotouttamisen, alkukartoitus- ja kotoutumissuunnitelmakäytäntöjen, sähköisten palvelujen sekä maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön tiivistämisen kehittämishankkeet. Osa hanketarpeista ei koske yksinomaan sosiaalihuoltoa vaan toimialat ylittäviä kehittämistarpeita. Tämänhetkisistä kotouttamispalveluiden piloteista tärkeimpänä voidaan pitää alkuvaiheen palveluita tiivistäviä Kotouttamoita, joiden toiminta on jo alkuun pantu Hämeenlinnassa ja Forssan seudulla, ja on tarkoitus laajentaa myös Riihimäen seutua koskevaksi (ks. myös kohta 7.1). Pilottiluontoisena, työmuotoja ja palveluita kehittävänä yhteistyötapana voidaan pitää myös maakunnallista sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden työryhmän työskentelyä, jota on järkevää edelleen jatkaa ja kehittää. Kanta-Hämeen kunnissa on kehitetty monia hyviä kotoutumista edistäviä käytäntöjä, kuten teematapaamiset, Jätkis-toiminta (ks. väliraportti), Paavo-toiminta (ks. väliraportti), perhetyöpajatyö sekä valtionkorvauslausuntojen mallinnus. Hyvät käytännöt on kehitetty yksittäisten kuntien toimesta, mutta niiden laajentaminen koko maakunnan alueelle olisi suotavaa ja tarjoaisi mahdollisuuden yhteisten hyvien käytäntöjen muodostumiselle. 13

14 7 Yhdyspinnat muihin palveluihin Vaikka kotouttamiseen liittyvää erityisosaamista on tärkeää edelleen kehittää sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden piirissä, tulisi samalla ratkaista kysymys siitä, kuinka laajentaa maahanmuuttajien kohtaamiseen liittyvää osaamista kuntien koko henkilöstölle toimialoista riippumatta. Kuntien lakisääteinen velvollisuus on huolehtia siitä, että niiden palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajien käytettäviksi ja vastaavat näiden palveluntarpeisiin (kotoutumista edistävä laki 30 2 mom). Kotoutumista edistävä laki ja sen mukanaan tuovat vaatimukset on lisäksi huomioitava myös asiakas- ja potilasjärjestelmien kehittämisessä. Sosiaalihuollon tehtävänä ei ole paikata muiden toimialojen piiriin kuuluvaa työtä, vaan päävastuun tulee aina olla sillä toimialalla, jonka piiriin palvelu kuuluu. 7.1 Muut maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelut Kanta-Hämeessä on tarvetta kuntien, TE-palveluiden, ELY-keskuksen ja muiden toimijoiden yhteistyön tiivistämiselle ja tehtävänjaon selkiyttämiselle. Alkuvaiheen palveluiden järjestämisessä on edelleen päällekkäisyyksiä ja tietämättömyyttä toisten toimijoiden palveluista, mikä on osaltaan johtanut sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden leviämiseen niiden ydintehtävästä muiden toimijoiden vastuulle kuuluvien palveluiden tukitehtäviin. Yhteistyötä voitaisiin kehittää etenkin alkuvaiheen ryhmä- ja infotoimintojen osalta niin paikallisten toimijoiden kesken kuin koko Kanta-Hämeen alueella. Maakuntavalmistelun aikana merkittäviä askeleita tähän suuntaan on jo saatu otettua kuntien välisen keskusteluyhteyden vahvistumisen ja alkuvaiheen palveluita paikallistasolla kokoavien Kotouttamoiden kehittämisen myötä. Jatkossa kehittämistä voitaisiin laajentaa koko maakunnan kattavan Kotouttamisen osaamiskeskuksen (vrt. TEM) perustamiseen. Osaamiskeskus voisi toimia verkostomaisesti, kooten eri kuntiin keskittynyttä erityisosaamista kaikkien alueen kuntien hyödynnettäväksi toimivan konsultaatioverkoston, yhteisten koulutusten ja sähköisten alustojen kehittämisen kautta. Valmiita aihioita osaamiskeskuksen 14

15 palveluille voisivat olla Hämeenlinnan sähköinen MyIntegration-alusta sekä Kotofoorumi, jotka voitaisiin laajentaa koko maakunnan kattaviksi. 7.2 Perhekeskukset (LAPE) LAPE-hankkeen maakunnallisia malleja (esim. perhekeskus) kannattaa kehittää edelleen kotoutumista edistävät vaateet huomioiden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistys- ja hyvinvointipalveluiden yhteistyön avulla perhekeskus tuo eri alojen asiantuntijuuden ja palvelut yhteen perhe- ja lapsilähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Yhteistyö vaatii kuitenkin yhteistä keskustelua ja rinnakkaista työskentelyä, ja siten maahanmuuttajatyön erityisasiantuntijoita tarvitaan perhekeskuksissa läsnä olevina osaajina. Perhekeskuksissa kohdattavia maahanmuuttajaperheitä voidaan aktiivisesti ohjata alkukartoituksiin ja siten tavoittaa kotouttamispalveluiden tarpeessa olevia kuntalaisia aiempaa paremmin. Perhekeskuksissa voidaan myös yhteensovittaa kotoutumissuunnitelmia, palvelutarpeen arviointeja ja muita asiakassuunnitelmia toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Myös perhekeskusten kohtaamispaikkojen kehittämisessä on tärkeää huomioida monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tarpeet. 7.3 Terveydenhuolto Maahanmuuttajien terveyspalveluiden osalta työryhmä on tehnyt yhteistyötä Oma Hämeen terveyspalveluiden kehittämistyöryhmän (Auli Anttila) kanssa, ja kyseisen työryhmän raportti ottanee kantaa kotouttamistyöhön linkittyvien terveyspalveluiden kehittämiseen. Tässä yhteydessä nostettakoon erillismainintana kuitenkin esiin akuutti tarve pakolaisten mielenterveyspalveluiden kehittämiselle. Pakolaisten traumatisoivat kokemukset ja pitkäkestoinen huoli lähiomaisten turvallisuudesta heijastuvat hyvin vahvasti arjen toimintakykyyn, ja riittävän mielenterveyttä tukevan työn puute heijastuu vastaavasti suoraan kotoutumista edistävien palveluiden onnistumiseen kautta linjan. Erillisten mielenterveyspalveluiden lisäksi mielenterveyden tukemiseen liittyvää osaamista on 15

16 vahvistettava myös sosiaalihuollon kotouttamispalveluissa. THL:n PALOMA-hankkeessa kehitettyjä mielenterveystyön kehittämiä tuloksia kannattaa kattavasti hyödyntää. 7.4 Sivistys- ja hyvinvointipalvelut Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä on kehitettävä, jotta erityisesti varhaiskasvatukseen ja opetukseen liittyvien sähköisten palveluiden sekä matalan kynnysten palveluiden käytettävyys ja soveltuvuus maahanmuuttajille paranisi. Sivistystoimen roolia kotouttamisessa olisi lisäksi syytä kasvattaa. Sosiaalihuollon kotouttamispalveluiden nykyisellään tuottamat opetusmuotoiset ryhmä- ja infotoiminnot ovat luonteeltaan pedagogisia, ja ne vastaavat siltä osin enemmän vapaan sivistystyön ja opetuksen kuin sosiaalihuollon tehtäviä ja osaamista. Ryhmätoimintojen kehittämisessä olisikin hyvä hyödyntää paremmin jo olemassa olevaa sekä sivistystoimen että sosiaalitoimen osaamista ja resursseja. Ryhmätoimintojen kehittämiseen voitaisiin tällöin saada rahoitusta laajemmalla rahoittajapohjalla. Myös yhteisten hankkeiden koordinointi voitaisiin organisoida nykyistä keskitetymmin. 16

17 8 Yhdyskuntarakenteet ja turvallisuus 8.1 Asuminen ja kulkuyhteydet Kanta-Hämeen alueen asuntotuotannossa tulisi paremmin huomioida maahanmuuttajaperheiden kantaväestöstä poikkeavat tarpeet asuntojen koon suhteen. Erityisesti Forssan seudulla ja Janakkalassa pulaa on isoista asunnoista, mikä vaikeuttaa muun muassa seudulle osoitettujen kiintiöpakolaisperheiden asuttamista. Hämeenlinnan alueella isoista asunnoista taas on ollut ylitarjontaa. Julkisten kulkuyhteyksien tarjonta on asuntotarjonnan lisäksi keskeinen vaikutin erityisesti pakolaistaustaisten maahanmuuttajien alueellisessa keskittymisessä. Etenkin hajaasutusalueille sijoitettujen kiintiöpakolaisten paikkakunnille sitoutuminen on heikkoa, koska jopa keskeisten kotoutumista edistävien palveluiden, kuten kotoutumiskoulutuksen, saavutettavuus on liikenneyhteyksien puutteen vuoksi hankalaa. Tästä aiheutuu pienemmille pakolaisia vastaanottaville kunnille merkittäviä taloudellisia riskejä, sillä ne joutuvat tyypillisesti resursoimaan lisähenkilökuntaa esimerkiksi perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, mutta toisaalta saattavat menettää palveluiden tuottamista korvaavat valtionkorvaukset nopeastikin pakolaisten vaihtaessa asuinkuntaansa, mikä vaarantaa tuotantoon osoitetun palvelun rahoituspohjan. Tästä aiheutuvat epävarmuustekijät vaikuttavat suoraan myös siihen, kuinka vaikeaksi muodostuu tasapuolisten kotouttamispalveluiden järjestäminen koko Kanta-Hämeen alueelle. Maakunnan alueita suunniteltaessa olisi hyvä järjestää pakolais- ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille erillisiä kuulemistilaisuuksia liittyen alueiden ja yhdyskuntarakenteiden kehittämiseen. Myös valmiussuunnittelussa ja yllättävään ja/tai laajamittaiseen maahanmuuttoon (mukaan lukien myös luvatta maassa oleskelu) varautumisessa tulee huomioida äkilliset muutokset ja erityistarpeiden synnyt, joita voi aiheutua esimerkiksi äkillisestä hätämajoituksen tarpeesta. 17

18 8.2 Radikalisoitumisen torjunta ja hyvien väestösuhteiden edistäminen Osaamista radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin tunnistamiseksi tulee kehittää ja jalkauttaa eri toimialoille. Erityisesti sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja sivistystoimen työntekijät tarvitsevat osaamista ja työvälineitä ilmiöiden tunnistamiseen ja toisistaan erottamiseen. Ilmiöiden syntyä on ennaltaehkäistävä hyvien väestösuhteiden edistämisellä, etnisen ja uskonnollisen syrjinnän nollatoleranssia aktiivisesti ylläpitämällä ja eri kansanryhmien välisen vuoropuhelun mahdollisuuksia lisäämällä. 18