RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011. Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto"

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto Tasekirja Kaupunginvaltuusto

2 -1-

3 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen tilanne Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TASETARKASTELU KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous yhteensä Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

4 16 Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Liikelaitokset Sivistyspalvelukeskus Sosiaalipalvelut Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli Raahen kaupungille taloudellisesti erittäin haastava. Tilinpäätös näyttää kuitenkin paremmalta kuin talousarvio, sillä alijäämä on noin miljoonan verran arvioitua pienempi. Kaupungin osalta budjetti pysyi kurissa, mistä voimme olla tyytyväisiä. Palveluiden ostoissa ylitystä aiheutti se, että hyvinvointikuntayhtymä ylitti oman budjettinsa noin 0,9 miljoonalla eurolla siitä huolimatta, että kaupunginvaltuusto myönsi yhtymälle joulukuussa lähes 1,8 miljoonan euron lisämäärärahan. Myös rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus ja loppukesästä 2011 tapahtunut markkinoiden romahdus näkyivät kaupungin taloudessa, sillä rahoitustuloja jäi toteutumatta 1,5 miljoonaa euroa. Koko loppuvuoden jatkuneesta kurssien epävakaisuudesta ja alavireydestä johtuen olemme joutuneet tekemään tilinpäätöksessä 1,2 miljoonan euron alaskirjaukset, minkä lisäksi loppuvuoden aikana jouduttiin kirjaamaan yli puoli miljoonaa euroa tappioita. Mikäli rahamarkkinatilanteesta haluaa kuitenkin löytää jotain hyvääkin, epävakaa tilanne piti lainojen korot alhaisina, minkä ansiosta säästimme korkokustannuksissa noin miljoona euroa. Sijoitusten osalta alkanut vuosi 2012 näyttää onneksi hieman edellisvuotta valoisammalta, sillä helmikuun lopun tilanteen mukaan kaupungin sijoitusten yhteenlaskettu markkina-arvo on noussut vuoden alusta 1,4 miljoonaa euroa. Alueellamme on hyvä tekemisen henki päällä. Meillä on vireillä useita tuulivoimahankkeita, erilaisia kaupanalan hankkeita, kultakaivos on aloittanut toimintansa ja viime lokakuussa Fennovoima ilmoitti rakentavansa ydinvoimalansa Pyhäjoelle. Fennovoiman tekemä ratkaisu tulee näkymään vahvasti myös Raahessa, vaikka itse voimala rakennetaankin naapurikunnan alueelle. Erilaisten elinkeinoelämän ja energiantuotannon hankkeiden lisäksi meillä on työn alla myös tärkeä kehittämiskohde kaupungin keskeisellä paikalla. Ammattikorkeakoulun käytöstä vapautuu kampusalueella monenlaisia tiloja ja meidän on käytävä keskustelua siitä, millaiseksi haluamme rakentaa kampusalueen tulevaisuuden saadaksemme historiallisesti merkittävän alueen arvoiseensa käyttöön. Muun muassa tätä asiaa visioimaan ja suunnittelemaan kaupunginhallitus on asettanut luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan kaupunkirakennetoimikunnan. Viime vuosina olemme toteuttaneet monenlaisia peruskorjauksia ja kunnossapitotöitä useissa kaupungin kiinteistöissä, sillä niillä alkaa tulla ikä vastaan. Joitakin toimitilamuutoksia olemme joutuneet tekemään myös siksi, että varsinkin varhaiskasvatuksen puolella meillä alkaa olla positiivinen ongelma: palveluiden runsaan kysynnän vuoksi päiväkotien tilat käyvät pieniksi. Tilaratkaisuja valmisteltaessa pyrimme aina hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden kesken, tästä hyvänä esimerkkinä on Kummatin päiväkoti, jonka osalta yhteistyökumppaninamme oli Raahepolis Oy. Monenlaisia vaihtoehtoja pohdittiin, mutta etusijalla ratkaisuja tehtäessä on aina se, että tilat ovat turvalliset ja toimivat käyttäjien tässä tapauksessa lasten ja henkilökunnan näkökulmasta. Lopulta päiväkodille remontoitiin uudet tilat Kummatin monitoimitaloon, ja mielestäni pääsimme tässä yhteistyössä erinomaiseen lopputulokseen. Valtakunnallisella tasolla vuosi 2011 oli kuntien näkökulmasta isojen valmisteluiden aikaa. Valtiovarainministeriö käynnisti kuntalain kokonaisuudistukseen tähtäävän kunnallisen hallinnon rakennemallivaihtoehtojen selvitystyön, jonka edistymistä olemme seuranneet suurella mielenkiinnolla. Selväähän on, että ministeriön työryhmän esityksellä tulee olemaan jonkinlainen vaikutus myös Raahen seutukunnan alueella. Raahen kaupunki on kysellyt seutukunnan muiden kuntien kiinnostusta mahdollisiin -4-

6 kuntaliitoksiin jo aiemmin, mutta tähän saakka olemme saaneet rukkaset. Kuntien yhteistyö on toki tiivistynyt viime vuonna muutoinkin, sillä vuoden alusta sosiaalitoimen palvelut siirtyivät kunnista Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hoidettaviksi. Ministeriön selvitystyöryhmän työn valmistuttua kuntaliitosasiat ovat kuitenkin nousseet uudelleen tapetille ja jonkinlaisia ratkaisuja myös niiltä osin tullaan todennäköisesti tekemään, mahdollisesti melko pikaisellakin aikataululla. Joudumme edelleen harkitsemaan tarkasti sitä, mihin yhteistä rahaa käytämme, mutta keväinen ulkoilemaan houkutteleva auringonpaiste on onneksi edelleen etu ja ilo, josta saamme nauttia ilman eri maksua. Nautitaan siis siitä kaikesta uudesta, jota kevääseen heräävä luonto meille tarjoaa, sillä ulkoileminen ja harrastaminen auttavat meitä jaksamaan paremmin myös arjen työssä. Kiitän kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden aikana tehdystä työstä ja toivotan kaikille valoisaa kevättä. Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja -5-

7 1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v ja vuoden 2003 alusta Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi. Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma on vuosina seuraava: KESK.16, KOK 5, KD 2, PS 1, SDP 7 ja VAS 12. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2011 toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Unto Valpas (VAS), II varapuheenjohtajana rehtori Virpi Aho (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Eero Kemppainen (KOK). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2011 toimi lääkäri Pyry-Pekka Suonsivu (KESK) ja varapuheenjohtajana aluetoimitsija Tarja Ollanketo (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2011: Hallintolautakunta puheenjohtaja Risto Hakala (KOK), vapapuheenjohtaja Martti Kenakkala (VAS) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Leena-Maija Rautio (KESK), alkaen Eija Hanhisuanto (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP), varapuheenjohtaja Satu Kaipio (KESK) Liikelaitosten johtokunta puheenjohtaja Risto Rautio (VAS), varapuheenjohtaja Timo Rytinki (KESK) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Pertti Poukkula (VAS), varapuheenjohtaja Sami Ahola (KESK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Sari Pekkala (KESK), varapuheenjohtaja Kari Viinikangas (VAS) Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jarno Moisala (KESK), varapuheenjohtaja Jarkko Orava (VAS) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Pasi Antero Holappa (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Martti Leino (KESK), varapuheenjohtaja Sirkku Korpela (SDP) Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Kari Pietilä (SDP), varapuheenjohtaja Raili Klaavu (KESK) -6-

8 Tekninen lautakunta puheenjohtaja Katja Hänninen (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Eero Kemppainen (KOK), varapuheenjohtaja Raili Kuusirati (VAS), alkaen Eila Kähkönen (VAS) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Pirkko Ahokas-Tuohinto (KESK), I varapuheenjohtaja Pirkko Lintunen (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Pohjola (VAS) ja III varapuheenjohtaja Seppo Jussila (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2011 puheenjohtaja Jesper Uunila, I varapuheenjohtaja Teemu Myllyoja, II varapuheenjohtaja Iita Salmela ja III varapuheenjohtaja Sami Suominen Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2011: Keskushallinto Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja, opintovapaalla ja Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri Päivi Määttä, toimistopäällikkö/talous Hallintopalvelukeskus Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Sivistyspalvelukeskus Ritva Mattila, rehtori Tekninen palvelukeskus Heimo Karihtala, johtaja, alkaen Pasi Alatalo Liikelaitokset Hannu Pyykönen, johtaja -7-

9 Raahen kaupungin organisaatio v

10 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous lähti hyvään kasvuun edellisen taantuman jälkeen ja vielä kesällä 2011 talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden. Ennustelaitokset esittivät lähes neljän prosentin kasvuennusteita vuoden 2011 bruttokansantuotteeseen. Loppukesästä alkanut, erityisesti euroalueen epävarmuus, välittyi nopeasti reaalitalouteen ja, jo syyskuussa ennustelaitokset korjasivat kasvuennusteitaan, minkä jälkeen ennusteet olivat yhdestä kahteen prosenttiin, jopa negatiivisia ennusteita esitettiin. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna Talouden käänne tapahtui heinä-elokuun vaihteessa, kun EU:n Kreikka-paketti alkoi levitä käsiin ja euromaiden ylivelkaantuminen tuntui konkretisoituvan. Kreikan lisäksi Italia nousi parrasvaloihin, myös Espanja oli ongelmissa ja puhuttiin jopa euron hajoamisesta. Raha- ja osakemarkkinat romahtivat. Vaikka Euroopan päämiehet ovat tehneet merkittäviä päätöksiä eurokriisin ratkaisemiseksi ja EKP on laskenut ohjauskorkoaan tukeakseen talouskasvua, mikä on välttämätön talousvaikeuksissa oleville, ei rahoitusmarkkinoiden luottamus ole täysin palautunut, vaikka osakemarkkinat ovat olleetkin pienoisessa nousussa. Kuluva vuosi on haasteellinen ja sitä varjostavat monet tekijät. Globaali talouskasvu näyttää heikolta, sillä euroalueen velkakriisi ei ole tehdyistä toimenpiteistä huolimatta hellittänyt ja julkisen talouden säästötoimen hidastavat kasvua ja luottolama on edelleen uhkana. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan kuluvana vuonna ja jäävän 0,5 prosenttiin, koska kasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Vuonna 2013 talouden ennustetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun ja olevan noin 1,75 prosenttia. Suomen julkisen talouden tilasta ennustetaan tulevan haasteellinen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan tulevina vuosina ei ole käytettävissä merkittävää elvytysvaraa. Valtiontalouden kiristymisen vaikutukset näkyvät myös kuntatalouksien verotulojen ja valtionosuuksien pienentymisenä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusjäämän arvioidaan olevan 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta kahtena seuraavana vuonna. Bruttovelan arvioidaan kasvavan kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa ja olevan 54 prosenttia vuonna Lähivuosiksi ennustetut alhaiset korkotasot helpottavat hieman julkisia velanhoitokustannuksia. Kulutus Kotitalouksien kulutus on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Yksityinen kulutus on lisääntynyt vuonna 2011 lähes 3,5 prosenttia. Kasvua ovat tukeneet myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan edellytykset yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiselle heikkenevät selvästi vuonna 2012 ja sen arvioidaan jäävän puoleen prosenttiin. Reaalitulojen heikon kehityksen ja kotitalouden kokeman epävarmuuden arvioidaan heijastuvan kulutuksen rakenteeseen ja kestokulutushyödykkeiden kysynnän laskuun, kun taas säästämisasteen alenemisen odotetaan pysähtyvän vuonna Työvoima Tilastokeskuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna Vuoden 2011 työttömyysasteen keskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyys pysyi korkeampana kuin naisten. Alle 25-vuotiaiden asema työmarkkinoilla parani hieman ja heidän työttömyysaste vuonna 2011 oli 20,1 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 21,4 prosenttia. -9-

11 Työttömyysasteen laskiessa, myös työllisiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä kasvoi eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suurin vähennys tapahtui kuljetus ja varastointialalla. Vuonna 2011 työllisyysaste oli 68,6 prosenttia ja edellisenä vuonna 67,8 prosenttia. Vuosi 2012 on alkanut hyvin, sillä tilastokeskuksen mukaan tammikuun 2012 työttömyysaste oli 7,8 prosenttia, kun se edellisvuoden tammikuussa oli 8,2 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisen vuoden tammikuussa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin ennustanut, että keväällä 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Työttömyyden nousun arvioidaan jäävän kuitenkin vähäiseksi yritysten käyttäessä tehtyjä työtunteja ensisijaisena työpanoksen sopeutustoimen. Toisaalta taas työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Valtionvarainministeriö on arvioinut työttömyysasteen nousevan vuonna ,1 prosenttiin. Vuonna 2013 sen on arvioitu jälleen työvoiman kysynnän vuoksi lähtevän maltilliseen laskuun ja olevan 8,0 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työikäisen väestön määrä laskee henkilöllä vuoteen 2013 mennessä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene. Vuoteen 2013 mennessä työllisyysasteen arvioidaan nousevan lähes 69 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden näkymät ovat hyvin haasteelliset jo valtion vuoden 2012 budjetin perusteella. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan noin neljä prosenttia kun verotulot kasvavat vain vajaan prosentin, valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä ja kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan heikentyneet talouden kasvunäkymät tulevat heijastumaan julkisen talouden rahoitusasemaan. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat keskimääräistä hitaammin, vaikka kunnat nostivat keskimääräistä kunnallisveroprosenttia 0,09 prosenttiyksiköllä. Kuntien verotulokertymää pienentää myös se, että Valtiovarainministeriö on laskenut yhteisöveron kuntien jako-osuuden 28,34 prosenttiin, joka sisältää 5 prosenttiyksikön väliaikaisen korotuksen vuosille ja yhteisöverokannan alentamisesta johtuvan pysyvän kompensaation kunnille 1,35 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2014 lähtien kuntien ryhmäosuus on 23,34 %. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat siirtävät investointien aloitusajankohtaa myöhemmäksi, syvenee kuntatalouden alijäämä -1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntien lainakannan arvioidaan edelleen kasvavan 52 prosenttiin vuonna 2012 ja 54 prosenttiin vuonna 2013 suhteessa bruttokansantuotteeseen. 1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella jatkuu edelleen yleinen, positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Alueelle ollaan suunnittelemassa mm. useita tuulivoimala-alueita. Elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta merkittävä tieto oli se, että Fennovoima Oy valitsi ydinvoimalaitoksen rakennuspaikaksi Pyhäjoella sijaitsevan Hankikivenniemen. Ydinvoimatyömaan valmistelevat työt ennakoidaan alueella käynnistyvän kuluvan vuoden lopulla. Työmaan odotetaan olevan merkittävä työllistäjä alueen yhteisöille, yrityksille, yrittäjille ja asukkaille. -10-

12 Seutukunnan alueelle perustettiin 140 uutta yritystä vuonna Olemassa olevista yrityksistä 61 lopetti toimintansa, joten nettolisäys oli 79. Raahessa nettolisäys oli 40, Siikajoella 22, Pyhäjoella 8 ja Vihannissa 9. Yksi suurimmista toimintansa käynnistäneistä yrityksistä Raahessa on Laivakankaan kultakaivos, joka työllisti joulukuussa 2011 yli sata henkilöä. Elinkeinoelämän vilkastuminen näkyy myös seutukunnan työllisyyden paranemisena, sillä Raahen seutukunnan työttömyysaste on edelleen laskenut hyvää vauhtia. Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan Raahen seutukunnan työttömyysaste vuoden 2011 lopussa oli 9,9 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 10,7 ja vuonna ,4 prosenttia. Työttömyysaste on laskenut Siikajoen kuntaa lukuun ottamatta kaikissa muissa seutukunnan kunnissa. Pyhäjoen ja Vihannin työttömyysaste on laskenut peräti 2,4 prosenttiyksiköllä ja Raahen 0,5 prosenttiyksiköllä. Siikajoen työttömyysaste on kasvanut 0,2 prosenttiyksiköllä. Raahessa oli työttömiä vuoden 2011 lopussa (1 132 v. 2010), joista on miehiä 546 (637 v. 2010) ja naisia 492 (495 v. 2010). Työttömistä alle 25-vuotiaita on 186 (197 v. 2010), yli 50-vuotiaita 295 (332 v. 2010) ja yli vuoden työttömänä olleita 143 (171 v. 2010). Työttömyysasteen kehitys näyttää jatkuvan hyvänä myös vuoden 2012 alun perusteella, sillä tammikuulta valmistuneen tilaston mukaan seutukunnan työttömyysaste on laskenut 0,6 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Raahessa laskua on tapahtunut 0,7 prosenttiyksikköä. Alla olevasta kuviosta ilmenee Raahen työttömyysasteen kehitys vuosina

13 Positiivinen kehitys näkyy myös Raahen asukasluvun kehityksessä. Vuoden 2009 asukasmäärän notkahduksen jälkeen on Raahessa ollut kaksi peräkkäistä kasvun vuotta. Vuonna 2011 asukasmäärä kasvoi 31 ja vuonna henkilöllä. Elinkeinoelämän hyvä vire enteilee myös tulevina vuosina positiivista asukasluvun kehitystä. Kaupungin talouden kannalta positiivinen oman talousalueen kehitys enteilee hyvää tulevaisuutta, vaikka vuosien taantuma konkretisoituukin kaupungin taloudessa viiveellä vuonna 2012, jolloin yritysten taantumasta johtuva huono tuloskunto näkyy kaupungin yhteisöverotulojen voimakkaana vähentymisenä. Vuoden 2012 yhteisöverotuloennuste on 5,2 milj., kun vuoden 2011 toteuma oli 13,4 milj.. Tosiasia on, ettei kaupunki ei voi välttyä teollisuuden suhdannevaihtelujen aiheuttamilta tulomenetyksiltä. Onneksemme alue on välttynyt suuremmilta lomautuksia ja työllisyys on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä näkyy tuloverojen kasvuna. Vuoden 2012 tuloveroennuste on 69,6 milj., kun vuonna 2011 tuloverotilityksiä kertyi 68,6 milj.. Kuluva vuosi 2012 on kaupungin talouden kannalta erittäin haasteellinen, mutta lähitulevaisuudessa on näkyvissä paljon hyvää kehitystä ja kaupungin talouden odotetaan elpyvän. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin toiminnassa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2011 alussa, kun lähes kaikki sosiaalitoimen toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatioon. Kaupungin sosiaalipalveluihin jäi ympäristöterveydenhuolto, eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset sosiaalitoimen eläkevastuut, järjestöjen avustukset, työpajakokeilu, työmarkkinatuen kuntaosuus sekä ELYltä tulevat kuntouttavan työtoiminnan korvaukset. Muutos on huomioitu vuoden 2011 talousarviossa. -12-

14 Käyttötalous Kertomusvuoden aikana pyrittiin tehokkaaseen ja tuottavaan toimintaa sekä etsimään säästöjä tuottavia toimintamalleja. Talousarvion toteutumista seurattiin kuukausittain kaupungin johtoryhmässä sekä raportoitiin säännöllisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Raahen kaupungin vuoden 2011 alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 3,7 milj.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi määrärahamuutoksia yhteensä nettona 2,0 milj., josta suurin yksittäinen lisämääräraha 1,8 milj. myönnettiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ostettaviin palveluihin. Määrärahamuutosten jälkeen talousarvion vuosikatteeksi muodostui 1,7 milj. ja talousarviossa tilikauden tulos näytti 2,8 milj. :n alijäämää. Tilinpäätöksessä vuosikatteeksi muodostui 3,2 milj. ja tilikauden tulos osoittaa 1,9 milj. :n alijäämää. Tilikauden alijäämä on 1,0 milj. talousarviossa ennakoitua pienempi. Toimintatuotot toteutuivat 2,6 milj. budjetoitua suurempana. Toimintakulujen osalta talousarvio ylittyi 0,9 milj., mikä johtuu lähinnä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuudesta. Myös opetuslautakunnan talousarvio ylittyi kokonaisuudessaan 0,3 milj.. Tämä johtui varhaiskasvatuksen 0,5 milj. ylittymisestä ja opetustoimen 0,2 milj. menojen alittumisesta. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen netto eli toimintakate. Kaupunginvaltuusto ylitti talousarvionsa eurolla, maaseutulautakunta eurolla, kulttuurilautakunta eurolla ja liikuntalautakunta eurolla. Kaupungin muiden toimintojen osalta syntyi säästöjä, joten kokonaisuutena kaupungin oma toiminta pysyi talousarviossa. Verotuloja kertyi 1,4 milj. ja valtionosuuksia 0,9 milj. ennakoitua enemmän. Valtionosuudet arvioitiin talousarvioon Kuntaliiton antamien ennakkotietojen mukaan ja lopulliset päätökset olivat 0,7 milj. enemmän kuin mitä oli ennakoitu. Marraskuun lopulla saatiin valtiovarainministeriön päätös peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksestä/vähennyksestä vuodelle 2011 nettona yhteensä euroa, mikä koski Tehy-palkkaratkaisua ja aloittavien koulujen rahoitusta. Vielä joulukuussa saatiin valtionvarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen kertaluonteisesta peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksestä vuodelle 2011 yhteensä euroa. Lisäys koski 150 euron kunta-alan kertaluonteista palkankorotusta vuonna 2012, minkä vuoksi se kirjataan vuoden 2012 valtionosuuksiin. Rahoitustuloja jäi toteutumatta 1,5 milj.. Muut rahoituskulut ylittyivät 1,8 milj., mikä johtuu pääosin siitä, että sijoitusten osalta on jouduttu kirjaamaan myyntitappioita 0,5 milj. ja tilinpäätöksen yhteydessä sijoitusten alaskirjauksia 1,2 milj.. Korkomenoissa säästettiin 1,0 milj. euroa. Rahoitustulojen ja menojen toteutumattomuus johtuu rahoitusmarkkinoiden romahtamisesta ja niiden, vain hienoisesta toipumisesta vuoden loppuun mennessä. Heinä-elokuussa 2011 osakekurssit romahtivat, mikä johtui lähinnä siitä, että EU:n Kreikkapaketti alkoi levitä käsiin eikä Yhdysvalloissa saatu neuvoteltua liittovaltion velkakaton nostamisesta, mikä johti sen AAA-luokituksen menetykseen. Vaikka Euroalueen päämiehet tekivät ratkaisuja Kreikan velkakriisin ja uhkaavan eurokriisin ratkaisemiseksi, markkinat sahasivat edestakaisin, joskin loppuvuonna oli nähtävissä hieman kurssien nousua ja markkinatalouden rauhoittumisen merkkejä. Jotain positiivistakin tähän liittyy, sillä myös ottolainauksen korkotaso on pysytellyt matalana koko vuoden ja kaupunki on säästänyt korkomenoissa noin miljoonan. Vaikka alkanut vuosi näyttää sijoitusten osalta hyvää kehitystä ja kaupungin sijoitusten markkina-arvo on noussut ensimmäisen kahden kuukauden aikana 1,4 milj., liittyy kuluvaan vuoteen monia riskitekijöitä; Euroalueen velkakriisi ei ole hellittänyt, globaaliin talouskasvuun liittyy heikkenemisriski, julkisen talouden säästötoimet hidastavat talouskasvua ja luottolama voi konkretisoitu, mikäli pankit vähentävät voimakkaasti taseistaan riskiä. -13-

15 Investoinnit Vuoden 2011 bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,0 milj., joihin saatiin rahoitusavustuksia yhteensä 1,8 milj.. Kiinteän omaisuuden myyntituloja oli 0,9 milj.. Nettoinvestoinnit olivat 6,2 milj.. Suurin yksittäinen investointikohde oli sataman Kontitusvaraston rakentamisen käynnistyminen, josta vuodelle 2011 toteutui 0,9 milj. :n menot. Tarkempi investointiosan toteutumisvertailu esitetään tasekirjankohdassa Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. 1.6 Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2011 lopussa oli 996 (1 242 vuonna 2010). Vuoden 2011 alusta lukien siirtyi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palvelukseen 273 sosiaalitoimen henkilöä ja viisi henkilöä teknisestä palvelukeskuksesta. Kun vuoden 2010 luku oikaistaan siirtyneen henkilöstön (278) määrällä, saadaan henkilöstömääräksi 964, joten vuonna 2011 henkilöstömäärä lisääntyi 32 henkilöllä. Henkilöstömenot olivat 38,9 milj. vuonna 2011, kun ne edellisenä vuonna olivat 37,4 milj. (vuoden 2010 luku on oikaistu hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen henkilöstön osalta). Keskimääräiset vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot ovat hieman vähentyneet edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2011 poissaoloja oli 14,27 päivää vakinaista henkilöä kohden, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 15,03 (luku on oikaistu hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen henkilöstön osalta). Suurimmat poissaolojen syyt ovat työterveyshuollon ilmoituksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä sekä erittely henkilöstömenoista. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Riskienhallintajaosto on vuonna 2010 esittänyt kaupunginhallituksen toimenpiteinä luottamushenkilöiden vakuutusturvan selvittämistä, vastuuvakuutuksen päivittämistä, kaupungin taidekokoelman arvon selvittämistä vakuutusten pohjaksi, esittänyt harkittavaksi keskeytysvakuutuksen ottamista rakennusvahinkojen varalta sekä metsäomaisuuden arvon selvittämistä vakuutusten pohjaksi. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa ja antanut asioiden valmistelun hankintapäällikön tehtäväksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt riskienhallintajaoston vuoden 2011 toimintasuunnitelman, jonka mukaan riskienhallintajaosto keskittyy edelleen sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Tämän lisäksi riskienhallintajaosto tekee riskikartoituksen yhdessä kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa sekä valmistelee kaupunginhallituksella ja valtuustolle kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet vuodelle Tehdyt toimenpiteet vuonna 2011 Kaupunginhallituksen marraskuussa 2010 antaman toimeksiannon mukaiset asiat on hoidettu. On otettu luottamushenkilöiden ryhmätapaturmavakuutus, joka on voimassa heidän hoitaessaan luottamustehtäviä. Vastuuvakuutus päivitetään vuosittain. Kaupungin merkittävimmät taide-esineet -14-

16 on arvioitu Oulun taidemuseon toimesta ja selvitys on toimitettu vakuutusyhtiölle omaisuusriskivakuutuksen päivittämistä varten. Toiminnan keskeytysvakuutus on otettu. Kaupungin metsäomaisuuden arvo on selvitetty ja tiedot toimitettu vakuutusyhtiölle mahdollista vakuutuksen päivittämistä varten. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto on vuoden 2011 aikana keskittynyt lähinnä sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Riskienhallintajaosto on seurannut pääsääntöisesti kuukausittain sijoitusten kehittymistä. Vuoden aikana on tavattu varainhoitajat sekä Evli Pankki Oyj:stä että Op-Privatesta sekä kuultu eri asiantuntijoita. Syyskuun kaupunginvaltuuston talousarvioseminaarissa oli kaupungin sijoituksista ja niiden tulevaisuuden näkymistä kertomassa edustaja Evli Pankki Oyj:stä. Marraskuussa järjestettiin kaupunginhallituksen ja riskienhallintajaoston yhteinen iltakoulu, jonka aiheena oli Raahen kaupungin sijoitukset, sijoitusten kehitys ja niihin vaikuttavat markkinatekijät sekä tulevat markkinanäkymät. Tilaisuudessa oli mukana molemmat kaupungin varainhoitajat. Kaupunginvaltuusto on muuttanut kaupungin sijoitusperiaatteiden perusallokaatiota. Riskienhallintajaosto on tiedostanut sijoituksiin liittyvät riskit ja päätynyt heinä-elokuun vaiheessa 2011 kurssiromahduksen jälkeen, että paniikkiratkaisuihin ei lähdetä, vaan pyritään hallitsemaan ja minimoimaan riskit. Riskienhallintajaosto on seurannut lainasalkun kehitystä ja päättänyt joulukuussa 2011, että kaupungin rahantarve katetaan toistaiseksi lyhytaikaisella lainalla. Lyhytaikaisen lainan riskit ovat rahan saatavuuteen ja hintaan liittyviä. Lyhytaikainen laina on ollut noin puolta edullisempaa kuin pitkäaikainen velkakirjalaina. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut ongelma. Kaupungilla on lainasalkun korkoriskin hallintaan liittyviä erilaisia koronvaihtosopimuksia. Korkojen ollessa matalalla, on vuoden 2011 aikana muutettu kahta voimassaolevaa koronvaihtosopimusta kaupungille edullisemmaksi. Riskienhallintajaoston on päättänyt, että kaupungin osalta riskikartoitus tehdään omana työnä ja antanut palvelukeskusten tehtäväksi kartoittaa toimialoittain hallittavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Riskikartoituksen tekemistä on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja annettu valmisteltavaksi palvelukeskuksiin. Johtoryhmässä on myös päätetty, että kartoituksen tekeminen siirtyy vuoden 2012 puolelle, joten sen valmistuminen siirtyy kevääseen Kartoituksen jälkeen toimielimet käsittelevät toimialansa riskit ja sen jälkeen ne käsitellään riskienhallintajaostossa sekä päätetään jatkotoimenpiteistä. Keskeisille konserniyhtiöille on yhdeksi tavoitteeksi asetettu liiketoiminnan osalta tehtävä riskikartoitus, joka on toteutunut yhtä yhtiötä lukuun ottamatta. Riskienhallintajaosto on valmistellut kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2012, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2012 talousarvionkäsittelyn yhteydessä Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2009 alussa aloitetulla laadunhallinnan valmennuksella tähdätään työprosessien ymmärtämisen kautta työn tuloksellisuuteen, sen mittaamiseen, itsearviointiin ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Laadunhallinnan valmennus kattaa koko organisaation ja se on aloitettu teknisestä palvelukeskuksesta vuonna Vuonna 2010 valmennus aloitettiin hallintopalvelupalvelukeskuksessa ja sivistyspalvelukeskuksessa. Vuonna 2011 laadunvalmennusta toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa edellä mainituissa palvelukeskuksissa. Projekti kestää vuoteen 2015 saakka. -15-

17 Talousarvion toteutumisesta on raportoitu pääsääntöisesti kuukausittain kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Johtoryhmässä on käsitelty poikkeamat ja tarvittaessa sovittu menettelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimielimille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle on raportoitu talousarvion toteutumisesta säännöllisesti. Toimialoilla on suoritettu kustannuslaskentaa, mutta yhtenäinen kustannuslaskentajärjestelmä vaatii vielä kehittämistä. IntimePlus taloushallintajärjestelmän avulla on ryhdytty kehittelemään kustannuslaskentajärjestelmää mm. määrittelemällä suoritteita ja mittareita sekä niiden laskentatasoa. Työ on vielä alkuvaiheessa ja saadaan käyttöön vuoden 2012 aikana. 1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskuksen johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Luottamushenkilöiden suorittama seurantaa on toteutettu raportoimalla säännöllisesti toiminnasta ja taloudesta sekä antamalla luottamushenkilöille informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä on sisäinen tarkastus delegoitu hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Sisäisen tarkastuksen painopistealueeksi vuonna 2012 on määritelty ulkoisten hankintojen hankintaohjeiden ja menettelytapojen, sekä hankintasopimusten noudattamisen tarkastaminen. Tarkastuksen havainnoista raportoidaan kuukausittain kaupungin johtoryhmälle, jossa päätetään mahdollisista jatkotoimista ja toimenpiteistä. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. -16-

18 SIJOITUKSET Salkun tuotto-% Salkun reali- EVLI Hankintahinta Markkina-arvo Arvonmuutos vuoden alusta soitunut tuotto Varainhoito: Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Kertynyt korko Käteisvarat *) *) Varainhoito yhteensä , Osakkeet , Käteisvarat *) Osakesalkku yhteensä , Evli yhteensä OP-Private Osakerahastot Korkosijoitukset , Siirtyvät korot Käteisvarat 7 *) *) OP-Private yhteensä , YHTEENSÄ *) Kertynyttä korkoa ja käteisvaroja ei huomioida arvonmuutosta laskettaessa. Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto -17-

19 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN RAAHEN KAUPUNKI Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoinen) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -94 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,1 17,1 Vuosikate/poistot, % 62,4 179,0 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

20 Milj. Raahen kaupunki Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas Vuonna 2011 Raahen kaupungin vuosikate on 3,2 milj., mikä on 62,4 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista (5,2 milj. ). Tämä tarkoittaa, että Raahen kaupungin tulorahoitus on alijäämäinen vuonna Edellisenä vuonna vuosikate oli 8,71 milj., mikä oli 179 prosenttia poistoista ja tällöin tulorajoitus riitti kattamaan poistot. Vuonna 2010 kuntien keskimääräinen luku oli 145 %. Aiemmin todettiin, että mikäli tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tätä oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2011 olivat 7,2 milj. ja olivat näin lähes puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Vuonna 2010 nettoinvestoinnit olivat yli puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (= investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta taulukosta ilmenee, että siinä esitetyllä tarkastelujaksolla Raahen kaupungin vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vuosina 2007 ja ,00 VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT ,00 26,12 20,00 15,00 14,01 16,00 10,00 5,00 6,28 6,53 8,71 7,75 7,17 3,24 0,00-5,00-1, Vuosikate Nettoinvestoinnit = omahankintameno -19-

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 3.3.216 Päiväys: 3.3.216 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot