RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011. Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto"

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto Tasekirja Kaupunginvaltuusto

2 -1-

3 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen tilanne Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TASETARKASTELU KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous yhteensä Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

4 16 Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Liikelaitokset Sivistyspalvelukeskus Sosiaalipalvelut Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli Raahen kaupungille taloudellisesti erittäin haastava. Tilinpäätös näyttää kuitenkin paremmalta kuin talousarvio, sillä alijäämä on noin miljoonan verran arvioitua pienempi. Kaupungin osalta budjetti pysyi kurissa, mistä voimme olla tyytyväisiä. Palveluiden ostoissa ylitystä aiheutti se, että hyvinvointikuntayhtymä ylitti oman budjettinsa noin 0,9 miljoonalla eurolla siitä huolimatta, että kaupunginvaltuusto myönsi yhtymälle joulukuussa lähes 1,8 miljoonan euron lisämäärärahan. Myös rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus ja loppukesästä 2011 tapahtunut markkinoiden romahdus näkyivät kaupungin taloudessa, sillä rahoitustuloja jäi toteutumatta 1,5 miljoonaa euroa. Koko loppuvuoden jatkuneesta kurssien epävakaisuudesta ja alavireydestä johtuen olemme joutuneet tekemään tilinpäätöksessä 1,2 miljoonan euron alaskirjaukset, minkä lisäksi loppuvuoden aikana jouduttiin kirjaamaan yli puoli miljoonaa euroa tappioita. Mikäli rahamarkkinatilanteesta haluaa kuitenkin löytää jotain hyvääkin, epävakaa tilanne piti lainojen korot alhaisina, minkä ansiosta säästimme korkokustannuksissa noin miljoona euroa. Sijoitusten osalta alkanut vuosi 2012 näyttää onneksi hieman edellisvuotta valoisammalta, sillä helmikuun lopun tilanteen mukaan kaupungin sijoitusten yhteenlaskettu markkina-arvo on noussut vuoden alusta 1,4 miljoonaa euroa. Alueellamme on hyvä tekemisen henki päällä. Meillä on vireillä useita tuulivoimahankkeita, erilaisia kaupanalan hankkeita, kultakaivos on aloittanut toimintansa ja viime lokakuussa Fennovoima ilmoitti rakentavansa ydinvoimalansa Pyhäjoelle. Fennovoiman tekemä ratkaisu tulee näkymään vahvasti myös Raahessa, vaikka itse voimala rakennetaankin naapurikunnan alueelle. Erilaisten elinkeinoelämän ja energiantuotannon hankkeiden lisäksi meillä on työn alla myös tärkeä kehittämiskohde kaupungin keskeisellä paikalla. Ammattikorkeakoulun käytöstä vapautuu kampusalueella monenlaisia tiloja ja meidän on käytävä keskustelua siitä, millaiseksi haluamme rakentaa kampusalueen tulevaisuuden saadaksemme historiallisesti merkittävän alueen arvoiseensa käyttöön. Muun muassa tätä asiaa visioimaan ja suunnittelemaan kaupunginhallitus on asettanut luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan kaupunkirakennetoimikunnan. Viime vuosina olemme toteuttaneet monenlaisia peruskorjauksia ja kunnossapitotöitä useissa kaupungin kiinteistöissä, sillä niillä alkaa tulla ikä vastaan. Joitakin toimitilamuutoksia olemme joutuneet tekemään myös siksi, että varsinkin varhaiskasvatuksen puolella meillä alkaa olla positiivinen ongelma: palveluiden runsaan kysynnän vuoksi päiväkotien tilat käyvät pieniksi. Tilaratkaisuja valmisteltaessa pyrimme aina hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden kesken, tästä hyvänä esimerkkinä on Kummatin päiväkoti, jonka osalta yhteistyökumppaninamme oli Raahepolis Oy. Monenlaisia vaihtoehtoja pohdittiin, mutta etusijalla ratkaisuja tehtäessä on aina se, että tilat ovat turvalliset ja toimivat käyttäjien tässä tapauksessa lasten ja henkilökunnan näkökulmasta. Lopulta päiväkodille remontoitiin uudet tilat Kummatin monitoimitaloon, ja mielestäni pääsimme tässä yhteistyössä erinomaiseen lopputulokseen. Valtakunnallisella tasolla vuosi 2011 oli kuntien näkökulmasta isojen valmisteluiden aikaa. Valtiovarainministeriö käynnisti kuntalain kokonaisuudistukseen tähtäävän kunnallisen hallinnon rakennemallivaihtoehtojen selvitystyön, jonka edistymistä olemme seuranneet suurella mielenkiinnolla. Selväähän on, että ministeriön työryhmän esityksellä tulee olemaan jonkinlainen vaikutus myös Raahen seutukunnan alueella. Raahen kaupunki on kysellyt seutukunnan muiden kuntien kiinnostusta mahdollisiin -4-

6 kuntaliitoksiin jo aiemmin, mutta tähän saakka olemme saaneet rukkaset. Kuntien yhteistyö on toki tiivistynyt viime vuonna muutoinkin, sillä vuoden alusta sosiaalitoimen palvelut siirtyivät kunnista Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hoidettaviksi. Ministeriön selvitystyöryhmän työn valmistuttua kuntaliitosasiat ovat kuitenkin nousseet uudelleen tapetille ja jonkinlaisia ratkaisuja myös niiltä osin tullaan todennäköisesti tekemään, mahdollisesti melko pikaisellakin aikataululla. Joudumme edelleen harkitsemaan tarkasti sitä, mihin yhteistä rahaa käytämme, mutta keväinen ulkoilemaan houkutteleva auringonpaiste on onneksi edelleen etu ja ilo, josta saamme nauttia ilman eri maksua. Nautitaan siis siitä kaikesta uudesta, jota kevääseen heräävä luonto meille tarjoaa, sillä ulkoileminen ja harrastaminen auttavat meitä jaksamaan paremmin myös arjen työssä. Kiitän kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden aikana tehdystä työstä ja toivotan kaikille valoisaa kevättä. Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja -5-

7 1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v ja vuoden 2003 alusta Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi. Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma on vuosina seuraava: KESK.16, KOK 5, KD 2, PS 1, SDP 7 ja VAS 12. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2011 toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Unto Valpas (VAS), II varapuheenjohtajana rehtori Virpi Aho (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Eero Kemppainen (KOK). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2011 toimi lääkäri Pyry-Pekka Suonsivu (KESK) ja varapuheenjohtajana aluetoimitsija Tarja Ollanketo (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2011: Hallintolautakunta puheenjohtaja Risto Hakala (KOK), vapapuheenjohtaja Martti Kenakkala (VAS) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Leena-Maija Rautio (KESK), alkaen Eija Hanhisuanto (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP), varapuheenjohtaja Satu Kaipio (KESK) Liikelaitosten johtokunta puheenjohtaja Risto Rautio (VAS), varapuheenjohtaja Timo Rytinki (KESK) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Pertti Poukkula (VAS), varapuheenjohtaja Sami Ahola (KESK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Sari Pekkala (KESK), varapuheenjohtaja Kari Viinikangas (VAS) Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jarno Moisala (KESK), varapuheenjohtaja Jarkko Orava (VAS) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Pasi Antero Holappa (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Martti Leino (KESK), varapuheenjohtaja Sirkku Korpela (SDP) Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Kari Pietilä (SDP), varapuheenjohtaja Raili Klaavu (KESK) -6-

8 Tekninen lautakunta puheenjohtaja Katja Hänninen (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Eero Kemppainen (KOK), varapuheenjohtaja Raili Kuusirati (VAS), alkaen Eila Kähkönen (VAS) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Pirkko Ahokas-Tuohinto (KESK), I varapuheenjohtaja Pirkko Lintunen (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Pohjola (VAS) ja III varapuheenjohtaja Seppo Jussila (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2011 puheenjohtaja Jesper Uunila, I varapuheenjohtaja Teemu Myllyoja, II varapuheenjohtaja Iita Salmela ja III varapuheenjohtaja Sami Suominen Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2011: Keskushallinto Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja, opintovapaalla ja Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri Päivi Määttä, toimistopäällikkö/talous Hallintopalvelukeskus Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Sivistyspalvelukeskus Ritva Mattila, rehtori Tekninen palvelukeskus Heimo Karihtala, johtaja, alkaen Pasi Alatalo Liikelaitokset Hannu Pyykönen, johtaja -7-

9 Raahen kaupungin organisaatio v

10 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous lähti hyvään kasvuun edellisen taantuman jälkeen ja vielä kesällä 2011 talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden. Ennustelaitokset esittivät lähes neljän prosentin kasvuennusteita vuoden 2011 bruttokansantuotteeseen. Loppukesästä alkanut, erityisesti euroalueen epävarmuus, välittyi nopeasti reaalitalouteen ja, jo syyskuussa ennustelaitokset korjasivat kasvuennusteitaan, minkä jälkeen ennusteet olivat yhdestä kahteen prosenttiin, jopa negatiivisia ennusteita esitettiin. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna Talouden käänne tapahtui heinä-elokuun vaihteessa, kun EU:n Kreikka-paketti alkoi levitä käsiin ja euromaiden ylivelkaantuminen tuntui konkretisoituvan. Kreikan lisäksi Italia nousi parrasvaloihin, myös Espanja oli ongelmissa ja puhuttiin jopa euron hajoamisesta. Raha- ja osakemarkkinat romahtivat. Vaikka Euroopan päämiehet ovat tehneet merkittäviä päätöksiä eurokriisin ratkaisemiseksi ja EKP on laskenut ohjauskorkoaan tukeakseen talouskasvua, mikä on välttämätön talousvaikeuksissa oleville, ei rahoitusmarkkinoiden luottamus ole täysin palautunut, vaikka osakemarkkinat ovat olleetkin pienoisessa nousussa. Kuluva vuosi on haasteellinen ja sitä varjostavat monet tekijät. Globaali talouskasvu näyttää heikolta, sillä euroalueen velkakriisi ei ole tehdyistä toimenpiteistä huolimatta hellittänyt ja julkisen talouden säästötoimen hidastavat kasvua ja luottolama on edelleen uhkana. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan kuluvana vuonna ja jäävän 0,5 prosenttiin, koska kasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Vuonna 2013 talouden ennustetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun ja olevan noin 1,75 prosenttia. Suomen julkisen talouden tilasta ennustetaan tulevan haasteellinen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan tulevina vuosina ei ole käytettävissä merkittävää elvytysvaraa. Valtiontalouden kiristymisen vaikutukset näkyvät myös kuntatalouksien verotulojen ja valtionosuuksien pienentymisenä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusjäämän arvioidaan olevan 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta kahtena seuraavana vuonna. Bruttovelan arvioidaan kasvavan kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa ja olevan 54 prosenttia vuonna Lähivuosiksi ennustetut alhaiset korkotasot helpottavat hieman julkisia velanhoitokustannuksia. Kulutus Kotitalouksien kulutus on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Yksityinen kulutus on lisääntynyt vuonna 2011 lähes 3,5 prosenttia. Kasvua ovat tukeneet myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan edellytykset yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiselle heikkenevät selvästi vuonna 2012 ja sen arvioidaan jäävän puoleen prosenttiin. Reaalitulojen heikon kehityksen ja kotitalouden kokeman epävarmuuden arvioidaan heijastuvan kulutuksen rakenteeseen ja kestokulutushyödykkeiden kysynnän laskuun, kun taas säästämisasteen alenemisen odotetaan pysähtyvän vuonna Työvoima Tilastokeskuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna Vuoden 2011 työttömyysasteen keskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyys pysyi korkeampana kuin naisten. Alle 25-vuotiaiden asema työmarkkinoilla parani hieman ja heidän työttömyysaste vuonna 2011 oli 20,1 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 21,4 prosenttia. -9-

11 Työttömyysasteen laskiessa, myös työllisiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä kasvoi eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suurin vähennys tapahtui kuljetus ja varastointialalla. Vuonna 2011 työllisyysaste oli 68,6 prosenttia ja edellisenä vuonna 67,8 prosenttia. Vuosi 2012 on alkanut hyvin, sillä tilastokeskuksen mukaan tammikuun 2012 työttömyysaste oli 7,8 prosenttia, kun se edellisvuoden tammikuussa oli 8,2 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisen vuoden tammikuussa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin ennustanut, että keväällä 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Työttömyyden nousun arvioidaan jäävän kuitenkin vähäiseksi yritysten käyttäessä tehtyjä työtunteja ensisijaisena työpanoksen sopeutustoimen. Toisaalta taas työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Valtionvarainministeriö on arvioinut työttömyysasteen nousevan vuonna ,1 prosenttiin. Vuonna 2013 sen on arvioitu jälleen työvoiman kysynnän vuoksi lähtevän maltilliseen laskuun ja olevan 8,0 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työikäisen väestön määrä laskee henkilöllä vuoteen 2013 mennessä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene. Vuoteen 2013 mennessä työllisyysasteen arvioidaan nousevan lähes 69 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden näkymät ovat hyvin haasteelliset jo valtion vuoden 2012 budjetin perusteella. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan noin neljä prosenttia kun verotulot kasvavat vain vajaan prosentin, valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä ja kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan heikentyneet talouden kasvunäkymät tulevat heijastumaan julkisen talouden rahoitusasemaan. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat keskimääräistä hitaammin, vaikka kunnat nostivat keskimääräistä kunnallisveroprosenttia 0,09 prosenttiyksiköllä. Kuntien verotulokertymää pienentää myös se, että Valtiovarainministeriö on laskenut yhteisöveron kuntien jako-osuuden 28,34 prosenttiin, joka sisältää 5 prosenttiyksikön väliaikaisen korotuksen vuosille ja yhteisöverokannan alentamisesta johtuvan pysyvän kompensaation kunnille 1,35 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2014 lähtien kuntien ryhmäosuus on 23,34 %. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat siirtävät investointien aloitusajankohtaa myöhemmäksi, syvenee kuntatalouden alijäämä -1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntien lainakannan arvioidaan edelleen kasvavan 52 prosenttiin vuonna 2012 ja 54 prosenttiin vuonna 2013 suhteessa bruttokansantuotteeseen. 1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella jatkuu edelleen yleinen, positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Alueelle ollaan suunnittelemassa mm. useita tuulivoimala-alueita. Elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta merkittävä tieto oli se, että Fennovoima Oy valitsi ydinvoimalaitoksen rakennuspaikaksi Pyhäjoella sijaitsevan Hankikivenniemen. Ydinvoimatyömaan valmistelevat työt ennakoidaan alueella käynnistyvän kuluvan vuoden lopulla. Työmaan odotetaan olevan merkittävä työllistäjä alueen yhteisöille, yrityksille, yrittäjille ja asukkaille. -10-

12 Seutukunnan alueelle perustettiin 140 uutta yritystä vuonna Olemassa olevista yrityksistä 61 lopetti toimintansa, joten nettolisäys oli 79. Raahessa nettolisäys oli 40, Siikajoella 22, Pyhäjoella 8 ja Vihannissa 9. Yksi suurimmista toimintansa käynnistäneistä yrityksistä Raahessa on Laivakankaan kultakaivos, joka työllisti joulukuussa 2011 yli sata henkilöä. Elinkeinoelämän vilkastuminen näkyy myös seutukunnan työllisyyden paranemisena, sillä Raahen seutukunnan työttömyysaste on edelleen laskenut hyvää vauhtia. Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan Raahen seutukunnan työttömyysaste vuoden 2011 lopussa oli 9,9 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 10,7 ja vuonna ,4 prosenttia. Työttömyysaste on laskenut Siikajoen kuntaa lukuun ottamatta kaikissa muissa seutukunnan kunnissa. Pyhäjoen ja Vihannin työttömyysaste on laskenut peräti 2,4 prosenttiyksiköllä ja Raahen 0,5 prosenttiyksiköllä. Siikajoen työttömyysaste on kasvanut 0,2 prosenttiyksiköllä. Raahessa oli työttömiä vuoden 2011 lopussa (1 132 v. 2010), joista on miehiä 546 (637 v. 2010) ja naisia 492 (495 v. 2010). Työttömistä alle 25-vuotiaita on 186 (197 v. 2010), yli 50-vuotiaita 295 (332 v. 2010) ja yli vuoden työttömänä olleita 143 (171 v. 2010). Työttömyysasteen kehitys näyttää jatkuvan hyvänä myös vuoden 2012 alun perusteella, sillä tammikuulta valmistuneen tilaston mukaan seutukunnan työttömyysaste on laskenut 0,6 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Raahessa laskua on tapahtunut 0,7 prosenttiyksikköä. Alla olevasta kuviosta ilmenee Raahen työttömyysasteen kehitys vuosina

13 Positiivinen kehitys näkyy myös Raahen asukasluvun kehityksessä. Vuoden 2009 asukasmäärän notkahduksen jälkeen on Raahessa ollut kaksi peräkkäistä kasvun vuotta. Vuonna 2011 asukasmäärä kasvoi 31 ja vuonna henkilöllä. Elinkeinoelämän hyvä vire enteilee myös tulevina vuosina positiivista asukasluvun kehitystä. Kaupungin talouden kannalta positiivinen oman talousalueen kehitys enteilee hyvää tulevaisuutta, vaikka vuosien taantuma konkretisoituukin kaupungin taloudessa viiveellä vuonna 2012, jolloin yritysten taantumasta johtuva huono tuloskunto näkyy kaupungin yhteisöverotulojen voimakkaana vähentymisenä. Vuoden 2012 yhteisöverotuloennuste on 5,2 milj., kun vuoden 2011 toteuma oli 13,4 milj.. Tosiasia on, ettei kaupunki ei voi välttyä teollisuuden suhdannevaihtelujen aiheuttamilta tulomenetyksiltä. Onneksemme alue on välttynyt suuremmilta lomautuksia ja työllisyys on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä näkyy tuloverojen kasvuna. Vuoden 2012 tuloveroennuste on 69,6 milj., kun vuonna 2011 tuloverotilityksiä kertyi 68,6 milj.. Kuluva vuosi 2012 on kaupungin talouden kannalta erittäin haasteellinen, mutta lähitulevaisuudessa on näkyvissä paljon hyvää kehitystä ja kaupungin talouden odotetaan elpyvän. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin toiminnassa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2011 alussa, kun lähes kaikki sosiaalitoimen toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatioon. Kaupungin sosiaalipalveluihin jäi ympäristöterveydenhuolto, eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset sosiaalitoimen eläkevastuut, järjestöjen avustukset, työpajakokeilu, työmarkkinatuen kuntaosuus sekä ELYltä tulevat kuntouttavan työtoiminnan korvaukset. Muutos on huomioitu vuoden 2011 talousarviossa. -12-

14 Käyttötalous Kertomusvuoden aikana pyrittiin tehokkaaseen ja tuottavaan toimintaa sekä etsimään säästöjä tuottavia toimintamalleja. Talousarvion toteutumista seurattiin kuukausittain kaupungin johtoryhmässä sekä raportoitiin säännöllisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Raahen kaupungin vuoden 2011 alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 3,7 milj.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi määrärahamuutoksia yhteensä nettona 2,0 milj., josta suurin yksittäinen lisämääräraha 1,8 milj. myönnettiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ostettaviin palveluihin. Määrärahamuutosten jälkeen talousarvion vuosikatteeksi muodostui 1,7 milj. ja talousarviossa tilikauden tulos näytti 2,8 milj. :n alijäämää. Tilinpäätöksessä vuosikatteeksi muodostui 3,2 milj. ja tilikauden tulos osoittaa 1,9 milj. :n alijäämää. Tilikauden alijäämä on 1,0 milj. talousarviossa ennakoitua pienempi. Toimintatuotot toteutuivat 2,6 milj. budjetoitua suurempana. Toimintakulujen osalta talousarvio ylittyi 0,9 milj., mikä johtuu lähinnä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuudesta. Myös opetuslautakunnan talousarvio ylittyi kokonaisuudessaan 0,3 milj.. Tämä johtui varhaiskasvatuksen 0,5 milj. ylittymisestä ja opetustoimen 0,2 milj. menojen alittumisesta. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen netto eli toimintakate. Kaupunginvaltuusto ylitti talousarvionsa eurolla, maaseutulautakunta eurolla, kulttuurilautakunta eurolla ja liikuntalautakunta eurolla. Kaupungin muiden toimintojen osalta syntyi säästöjä, joten kokonaisuutena kaupungin oma toiminta pysyi talousarviossa. Verotuloja kertyi 1,4 milj. ja valtionosuuksia 0,9 milj. ennakoitua enemmän. Valtionosuudet arvioitiin talousarvioon Kuntaliiton antamien ennakkotietojen mukaan ja lopulliset päätökset olivat 0,7 milj. enemmän kuin mitä oli ennakoitu. Marraskuun lopulla saatiin valtiovarainministeriön päätös peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksestä/vähennyksestä vuodelle 2011 nettona yhteensä euroa, mikä koski Tehy-palkkaratkaisua ja aloittavien koulujen rahoitusta. Vielä joulukuussa saatiin valtionvarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen kertaluonteisesta peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksestä vuodelle 2011 yhteensä euroa. Lisäys koski 150 euron kunta-alan kertaluonteista palkankorotusta vuonna 2012, minkä vuoksi se kirjataan vuoden 2012 valtionosuuksiin. Rahoitustuloja jäi toteutumatta 1,5 milj.. Muut rahoituskulut ylittyivät 1,8 milj., mikä johtuu pääosin siitä, että sijoitusten osalta on jouduttu kirjaamaan myyntitappioita 0,5 milj. ja tilinpäätöksen yhteydessä sijoitusten alaskirjauksia 1,2 milj.. Korkomenoissa säästettiin 1,0 milj. euroa. Rahoitustulojen ja menojen toteutumattomuus johtuu rahoitusmarkkinoiden romahtamisesta ja niiden, vain hienoisesta toipumisesta vuoden loppuun mennessä. Heinä-elokuussa 2011 osakekurssit romahtivat, mikä johtui lähinnä siitä, että EU:n Kreikkapaketti alkoi levitä käsiin eikä Yhdysvalloissa saatu neuvoteltua liittovaltion velkakaton nostamisesta, mikä johti sen AAA-luokituksen menetykseen. Vaikka Euroalueen päämiehet tekivät ratkaisuja Kreikan velkakriisin ja uhkaavan eurokriisin ratkaisemiseksi, markkinat sahasivat edestakaisin, joskin loppuvuonna oli nähtävissä hieman kurssien nousua ja markkinatalouden rauhoittumisen merkkejä. Jotain positiivistakin tähän liittyy, sillä myös ottolainauksen korkotaso on pysytellyt matalana koko vuoden ja kaupunki on säästänyt korkomenoissa noin miljoonan. Vaikka alkanut vuosi näyttää sijoitusten osalta hyvää kehitystä ja kaupungin sijoitusten markkina-arvo on noussut ensimmäisen kahden kuukauden aikana 1,4 milj., liittyy kuluvaan vuoteen monia riskitekijöitä; Euroalueen velkakriisi ei ole hellittänyt, globaaliin talouskasvuun liittyy heikkenemisriski, julkisen talouden säästötoimet hidastavat talouskasvua ja luottolama voi konkretisoitu, mikäli pankit vähentävät voimakkaasti taseistaan riskiä. -13-

15 Investoinnit Vuoden 2011 bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,0 milj., joihin saatiin rahoitusavustuksia yhteensä 1,8 milj.. Kiinteän omaisuuden myyntituloja oli 0,9 milj.. Nettoinvestoinnit olivat 6,2 milj.. Suurin yksittäinen investointikohde oli sataman Kontitusvaraston rakentamisen käynnistyminen, josta vuodelle 2011 toteutui 0,9 milj. :n menot. Tarkempi investointiosan toteutumisvertailu esitetään tasekirjankohdassa Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. 1.6 Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2011 lopussa oli 996 (1 242 vuonna 2010). Vuoden 2011 alusta lukien siirtyi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palvelukseen 273 sosiaalitoimen henkilöä ja viisi henkilöä teknisestä palvelukeskuksesta. Kun vuoden 2010 luku oikaistaan siirtyneen henkilöstön (278) määrällä, saadaan henkilöstömääräksi 964, joten vuonna 2011 henkilöstömäärä lisääntyi 32 henkilöllä. Henkilöstömenot olivat 38,9 milj. vuonna 2011, kun ne edellisenä vuonna olivat 37,4 milj. (vuoden 2010 luku on oikaistu hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen henkilöstön osalta). Keskimääräiset vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot ovat hieman vähentyneet edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2011 poissaoloja oli 14,27 päivää vakinaista henkilöä kohden, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 15,03 (luku on oikaistu hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen henkilöstön osalta). Suurimmat poissaolojen syyt ovat työterveyshuollon ilmoituksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä sekä erittely henkilöstömenoista. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Riskienhallintajaosto on vuonna 2010 esittänyt kaupunginhallituksen toimenpiteinä luottamushenkilöiden vakuutusturvan selvittämistä, vastuuvakuutuksen päivittämistä, kaupungin taidekokoelman arvon selvittämistä vakuutusten pohjaksi, esittänyt harkittavaksi keskeytysvakuutuksen ottamista rakennusvahinkojen varalta sekä metsäomaisuuden arvon selvittämistä vakuutusten pohjaksi. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa ja antanut asioiden valmistelun hankintapäällikön tehtäväksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt riskienhallintajaoston vuoden 2011 toimintasuunnitelman, jonka mukaan riskienhallintajaosto keskittyy edelleen sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Tämän lisäksi riskienhallintajaosto tekee riskikartoituksen yhdessä kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa sekä valmistelee kaupunginhallituksella ja valtuustolle kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet vuodelle Tehdyt toimenpiteet vuonna 2011 Kaupunginhallituksen marraskuussa 2010 antaman toimeksiannon mukaiset asiat on hoidettu. On otettu luottamushenkilöiden ryhmätapaturmavakuutus, joka on voimassa heidän hoitaessaan luottamustehtäviä. Vastuuvakuutus päivitetään vuosittain. Kaupungin merkittävimmät taide-esineet -14-

16 on arvioitu Oulun taidemuseon toimesta ja selvitys on toimitettu vakuutusyhtiölle omaisuusriskivakuutuksen päivittämistä varten. Toiminnan keskeytysvakuutus on otettu. Kaupungin metsäomaisuuden arvo on selvitetty ja tiedot toimitettu vakuutusyhtiölle mahdollista vakuutuksen päivittämistä varten. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto on vuoden 2011 aikana keskittynyt lähinnä sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Riskienhallintajaosto on seurannut pääsääntöisesti kuukausittain sijoitusten kehittymistä. Vuoden aikana on tavattu varainhoitajat sekä Evli Pankki Oyj:stä että Op-Privatesta sekä kuultu eri asiantuntijoita. Syyskuun kaupunginvaltuuston talousarvioseminaarissa oli kaupungin sijoituksista ja niiden tulevaisuuden näkymistä kertomassa edustaja Evli Pankki Oyj:stä. Marraskuussa järjestettiin kaupunginhallituksen ja riskienhallintajaoston yhteinen iltakoulu, jonka aiheena oli Raahen kaupungin sijoitukset, sijoitusten kehitys ja niihin vaikuttavat markkinatekijät sekä tulevat markkinanäkymät. Tilaisuudessa oli mukana molemmat kaupungin varainhoitajat. Kaupunginvaltuusto on muuttanut kaupungin sijoitusperiaatteiden perusallokaatiota. Riskienhallintajaosto on tiedostanut sijoituksiin liittyvät riskit ja päätynyt heinä-elokuun vaiheessa 2011 kurssiromahduksen jälkeen, että paniikkiratkaisuihin ei lähdetä, vaan pyritään hallitsemaan ja minimoimaan riskit. Riskienhallintajaosto on seurannut lainasalkun kehitystä ja päättänyt joulukuussa 2011, että kaupungin rahantarve katetaan toistaiseksi lyhytaikaisella lainalla. Lyhytaikaisen lainan riskit ovat rahan saatavuuteen ja hintaan liittyviä. Lyhytaikainen laina on ollut noin puolta edullisempaa kuin pitkäaikainen velkakirjalaina. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut ongelma. Kaupungilla on lainasalkun korkoriskin hallintaan liittyviä erilaisia koronvaihtosopimuksia. Korkojen ollessa matalalla, on vuoden 2011 aikana muutettu kahta voimassaolevaa koronvaihtosopimusta kaupungille edullisemmaksi. Riskienhallintajaoston on päättänyt, että kaupungin osalta riskikartoitus tehdään omana työnä ja antanut palvelukeskusten tehtäväksi kartoittaa toimialoittain hallittavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Riskikartoituksen tekemistä on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja annettu valmisteltavaksi palvelukeskuksiin. Johtoryhmässä on myös päätetty, että kartoituksen tekeminen siirtyy vuoden 2012 puolelle, joten sen valmistuminen siirtyy kevääseen Kartoituksen jälkeen toimielimet käsittelevät toimialansa riskit ja sen jälkeen ne käsitellään riskienhallintajaostossa sekä päätetään jatkotoimenpiteistä. Keskeisille konserniyhtiöille on yhdeksi tavoitteeksi asetettu liiketoiminnan osalta tehtävä riskikartoitus, joka on toteutunut yhtä yhtiötä lukuun ottamatta. Riskienhallintajaosto on valmistellut kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2012, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2012 talousarvionkäsittelyn yhteydessä Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2009 alussa aloitetulla laadunhallinnan valmennuksella tähdätään työprosessien ymmärtämisen kautta työn tuloksellisuuteen, sen mittaamiseen, itsearviointiin ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Laadunhallinnan valmennus kattaa koko organisaation ja se on aloitettu teknisestä palvelukeskuksesta vuonna Vuonna 2010 valmennus aloitettiin hallintopalvelupalvelukeskuksessa ja sivistyspalvelukeskuksessa. Vuonna 2011 laadunvalmennusta toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa edellä mainituissa palvelukeskuksissa. Projekti kestää vuoteen 2015 saakka. -15-

17 Talousarvion toteutumisesta on raportoitu pääsääntöisesti kuukausittain kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Johtoryhmässä on käsitelty poikkeamat ja tarvittaessa sovittu menettelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimielimille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle on raportoitu talousarvion toteutumisesta säännöllisesti. Toimialoilla on suoritettu kustannuslaskentaa, mutta yhtenäinen kustannuslaskentajärjestelmä vaatii vielä kehittämistä. IntimePlus taloushallintajärjestelmän avulla on ryhdytty kehittelemään kustannuslaskentajärjestelmää mm. määrittelemällä suoritteita ja mittareita sekä niiden laskentatasoa. Työ on vielä alkuvaiheessa ja saadaan käyttöön vuoden 2012 aikana. 1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskuksen johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Luottamushenkilöiden suorittama seurantaa on toteutettu raportoimalla säännöllisesti toiminnasta ja taloudesta sekä antamalla luottamushenkilöille informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä on sisäinen tarkastus delegoitu hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Sisäisen tarkastuksen painopistealueeksi vuonna 2012 on määritelty ulkoisten hankintojen hankintaohjeiden ja menettelytapojen, sekä hankintasopimusten noudattamisen tarkastaminen. Tarkastuksen havainnoista raportoidaan kuukausittain kaupungin johtoryhmälle, jossa päätetään mahdollisista jatkotoimista ja toimenpiteistä. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. -16-

18 SIJOITUKSET Salkun tuotto-% Salkun reali- EVLI Hankintahinta Markkina-arvo Arvonmuutos vuoden alusta soitunut tuotto Varainhoito: Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Kertynyt korko Käteisvarat *) *) Varainhoito yhteensä , Osakkeet , Käteisvarat *) Osakesalkku yhteensä , Evli yhteensä OP-Private Osakerahastot Korkosijoitukset , Siirtyvät korot Käteisvarat 7 *) *) OP-Private yhteensä , YHTEENSÄ *) Kertynyttä korkoa ja käteisvaroja ei huomioida arvonmuutosta laskettaessa. Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto -17-

19 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN RAAHEN KAUPUNKI Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoinen) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -94 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,1 17,1 Vuosikate/poistot, % 62,4 179,0 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

20 Milj. Raahen kaupunki Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas Vuonna 2011 Raahen kaupungin vuosikate on 3,2 milj., mikä on 62,4 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista (5,2 milj. ). Tämä tarkoittaa, että Raahen kaupungin tulorahoitus on alijäämäinen vuonna Edellisenä vuonna vuosikate oli 8,71 milj., mikä oli 179 prosenttia poistoista ja tällöin tulorajoitus riitti kattamaan poistot. Vuonna 2010 kuntien keskimääräinen luku oli 145 %. Aiemmin todettiin, että mikäli tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tätä oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2011 olivat 7,2 milj. ja olivat näin lähes puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Vuonna 2010 nettoinvestoinnit olivat yli puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (= investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta taulukosta ilmenee, että siinä esitetyllä tarkastelujaksolla Raahen kaupungin vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vuosina 2007 ja ,00 VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT ,00 26,12 20,00 15,00 14,01 16,00 10,00 5,00 6,28 6,53 8,71 7,75 7,17 3,24 0,00-5,00-1, Vuosikate Nettoinvestoinnit = omahankintameno -19-

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Raahen kaupunki Tilinpäätös 2012 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012. Kuva: Satu Kiviniitty. Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6.

Raahen kaupunki Tilinpäätös 2012 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012. Kuva: Satu Kiviniitty. Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6. RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 Kuva: Satu Kiviniitty Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6.2013-1- 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2 Kunnan hallinto... 5 1.3 Yleinen taloudellinen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot