RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011. Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto"

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kuva: Raahen kaupungin kuva-arkisto Tasekirja Kaupunginvaltuusto

2 -1-

3 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen tilanne Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TASETARKASTELU KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous yhteensä Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

4 16 Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Liikelaitokset Sivistyspalvelukeskus Sosiaalipalvelut Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli Raahen kaupungille taloudellisesti erittäin haastava. Tilinpäätös näyttää kuitenkin paremmalta kuin talousarvio, sillä alijäämä on noin miljoonan verran arvioitua pienempi. Kaupungin osalta budjetti pysyi kurissa, mistä voimme olla tyytyväisiä. Palveluiden ostoissa ylitystä aiheutti se, että hyvinvointikuntayhtymä ylitti oman budjettinsa noin 0,9 miljoonalla eurolla siitä huolimatta, että kaupunginvaltuusto myönsi yhtymälle joulukuussa lähes 1,8 miljoonan euron lisämäärärahan. Myös rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus ja loppukesästä 2011 tapahtunut markkinoiden romahdus näkyivät kaupungin taloudessa, sillä rahoitustuloja jäi toteutumatta 1,5 miljoonaa euroa. Koko loppuvuoden jatkuneesta kurssien epävakaisuudesta ja alavireydestä johtuen olemme joutuneet tekemään tilinpäätöksessä 1,2 miljoonan euron alaskirjaukset, minkä lisäksi loppuvuoden aikana jouduttiin kirjaamaan yli puoli miljoonaa euroa tappioita. Mikäli rahamarkkinatilanteesta haluaa kuitenkin löytää jotain hyvääkin, epävakaa tilanne piti lainojen korot alhaisina, minkä ansiosta säästimme korkokustannuksissa noin miljoona euroa. Sijoitusten osalta alkanut vuosi 2012 näyttää onneksi hieman edellisvuotta valoisammalta, sillä helmikuun lopun tilanteen mukaan kaupungin sijoitusten yhteenlaskettu markkina-arvo on noussut vuoden alusta 1,4 miljoonaa euroa. Alueellamme on hyvä tekemisen henki päällä. Meillä on vireillä useita tuulivoimahankkeita, erilaisia kaupanalan hankkeita, kultakaivos on aloittanut toimintansa ja viime lokakuussa Fennovoima ilmoitti rakentavansa ydinvoimalansa Pyhäjoelle. Fennovoiman tekemä ratkaisu tulee näkymään vahvasti myös Raahessa, vaikka itse voimala rakennetaankin naapurikunnan alueelle. Erilaisten elinkeinoelämän ja energiantuotannon hankkeiden lisäksi meillä on työn alla myös tärkeä kehittämiskohde kaupungin keskeisellä paikalla. Ammattikorkeakoulun käytöstä vapautuu kampusalueella monenlaisia tiloja ja meidän on käytävä keskustelua siitä, millaiseksi haluamme rakentaa kampusalueen tulevaisuuden saadaksemme historiallisesti merkittävän alueen arvoiseensa käyttöön. Muun muassa tätä asiaa visioimaan ja suunnittelemaan kaupunginhallitus on asettanut luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan kaupunkirakennetoimikunnan. Viime vuosina olemme toteuttaneet monenlaisia peruskorjauksia ja kunnossapitotöitä useissa kaupungin kiinteistöissä, sillä niillä alkaa tulla ikä vastaan. Joitakin toimitilamuutoksia olemme joutuneet tekemään myös siksi, että varsinkin varhaiskasvatuksen puolella meillä alkaa olla positiivinen ongelma: palveluiden runsaan kysynnän vuoksi päiväkotien tilat käyvät pieniksi. Tilaratkaisuja valmisteltaessa pyrimme aina hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden kesken, tästä hyvänä esimerkkinä on Kummatin päiväkoti, jonka osalta yhteistyökumppaninamme oli Raahepolis Oy. Monenlaisia vaihtoehtoja pohdittiin, mutta etusijalla ratkaisuja tehtäessä on aina se, että tilat ovat turvalliset ja toimivat käyttäjien tässä tapauksessa lasten ja henkilökunnan näkökulmasta. Lopulta päiväkodille remontoitiin uudet tilat Kummatin monitoimitaloon, ja mielestäni pääsimme tässä yhteistyössä erinomaiseen lopputulokseen. Valtakunnallisella tasolla vuosi 2011 oli kuntien näkökulmasta isojen valmisteluiden aikaa. Valtiovarainministeriö käynnisti kuntalain kokonaisuudistukseen tähtäävän kunnallisen hallinnon rakennemallivaihtoehtojen selvitystyön, jonka edistymistä olemme seuranneet suurella mielenkiinnolla. Selväähän on, että ministeriön työryhmän esityksellä tulee olemaan jonkinlainen vaikutus myös Raahen seutukunnan alueella. Raahen kaupunki on kysellyt seutukunnan muiden kuntien kiinnostusta mahdollisiin -4-

6 kuntaliitoksiin jo aiemmin, mutta tähän saakka olemme saaneet rukkaset. Kuntien yhteistyö on toki tiivistynyt viime vuonna muutoinkin, sillä vuoden alusta sosiaalitoimen palvelut siirtyivät kunnista Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hoidettaviksi. Ministeriön selvitystyöryhmän työn valmistuttua kuntaliitosasiat ovat kuitenkin nousseet uudelleen tapetille ja jonkinlaisia ratkaisuja myös niiltä osin tullaan todennäköisesti tekemään, mahdollisesti melko pikaisellakin aikataululla. Joudumme edelleen harkitsemaan tarkasti sitä, mihin yhteistä rahaa käytämme, mutta keväinen ulkoilemaan houkutteleva auringonpaiste on onneksi edelleen etu ja ilo, josta saamme nauttia ilman eri maksua. Nautitaan siis siitä kaikesta uudesta, jota kevääseen heräävä luonto meille tarjoaa, sillä ulkoileminen ja harrastaminen auttavat meitä jaksamaan paremmin myös arjen työssä. Kiitän kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden aikana tehdystä työstä ja toivotan kaikille valoisaa kevättä. Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja -5-

7 1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v ja vuoden 2003 alusta Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi. Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma on vuosina seuraava: KESK.16, KOK 5, KD 2, PS 1, SDP 7 ja VAS 12. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2011 toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Unto Valpas (VAS), II varapuheenjohtajana rehtori Virpi Aho (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Eero Kemppainen (KOK). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2011 toimi lääkäri Pyry-Pekka Suonsivu (KESK) ja varapuheenjohtajana aluetoimitsija Tarja Ollanketo (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2011: Hallintolautakunta puheenjohtaja Risto Hakala (KOK), vapapuheenjohtaja Martti Kenakkala (VAS) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Leena-Maija Rautio (KESK), alkaen Eija Hanhisuanto (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP), varapuheenjohtaja Satu Kaipio (KESK) Liikelaitosten johtokunta puheenjohtaja Risto Rautio (VAS), varapuheenjohtaja Timo Rytinki (KESK) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Pertti Poukkula (VAS), varapuheenjohtaja Sami Ahola (KESK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Sari Pekkala (KESK), varapuheenjohtaja Kari Viinikangas (VAS) Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jarno Moisala (KESK), varapuheenjohtaja Jarkko Orava (VAS) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Pasi Antero Holappa (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Martti Leino (KESK), varapuheenjohtaja Sirkku Korpela (SDP) Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Kari Pietilä (SDP), varapuheenjohtaja Raili Klaavu (KESK) -6-

8 Tekninen lautakunta puheenjohtaja Katja Hänninen (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Eero Kemppainen (KOK), varapuheenjohtaja Raili Kuusirati (VAS), alkaen Eila Kähkönen (VAS) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Pirkko Ahokas-Tuohinto (KESK), I varapuheenjohtaja Pirkko Lintunen (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Pohjola (VAS) ja III varapuheenjohtaja Seppo Jussila (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2011 puheenjohtaja Jesper Uunila, I varapuheenjohtaja Teemu Myllyoja, II varapuheenjohtaja Iita Salmela ja III varapuheenjohtaja Sami Suominen Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2011: Keskushallinto Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja, opintovapaalla ja Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri Päivi Määttä, toimistopäällikkö/talous Hallintopalvelukeskus Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Sivistyspalvelukeskus Ritva Mattila, rehtori Tekninen palvelukeskus Heimo Karihtala, johtaja, alkaen Pasi Alatalo Liikelaitokset Hannu Pyykönen, johtaja -7-

9 Raahen kaupungin organisaatio v

10 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous lähti hyvään kasvuun edellisen taantuman jälkeen ja vielä kesällä 2011 talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden. Ennustelaitokset esittivät lähes neljän prosentin kasvuennusteita vuoden 2011 bruttokansantuotteeseen. Loppukesästä alkanut, erityisesti euroalueen epävarmuus, välittyi nopeasti reaalitalouteen ja, jo syyskuussa ennustelaitokset korjasivat kasvuennusteitaan, minkä jälkeen ennusteet olivat yhdestä kahteen prosenttiin, jopa negatiivisia ennusteita esitettiin. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna Talouden käänne tapahtui heinä-elokuun vaihteessa, kun EU:n Kreikka-paketti alkoi levitä käsiin ja euromaiden ylivelkaantuminen tuntui konkretisoituvan. Kreikan lisäksi Italia nousi parrasvaloihin, myös Espanja oli ongelmissa ja puhuttiin jopa euron hajoamisesta. Raha- ja osakemarkkinat romahtivat. Vaikka Euroopan päämiehet ovat tehneet merkittäviä päätöksiä eurokriisin ratkaisemiseksi ja EKP on laskenut ohjauskorkoaan tukeakseen talouskasvua, mikä on välttämätön talousvaikeuksissa oleville, ei rahoitusmarkkinoiden luottamus ole täysin palautunut, vaikka osakemarkkinat ovat olleetkin pienoisessa nousussa. Kuluva vuosi on haasteellinen ja sitä varjostavat monet tekijät. Globaali talouskasvu näyttää heikolta, sillä euroalueen velkakriisi ei ole tehdyistä toimenpiteistä huolimatta hellittänyt ja julkisen talouden säästötoimen hidastavat kasvua ja luottolama on edelleen uhkana. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan kuluvana vuonna ja jäävän 0,5 prosenttiin, koska kasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Vuonna 2013 talouden ennustetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun ja olevan noin 1,75 prosenttia. Suomen julkisen talouden tilasta ennustetaan tulevan haasteellinen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan tulevina vuosina ei ole käytettävissä merkittävää elvytysvaraa. Valtiontalouden kiristymisen vaikutukset näkyvät myös kuntatalouksien verotulojen ja valtionosuuksien pienentymisenä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusjäämän arvioidaan olevan 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta kahtena seuraavana vuonna. Bruttovelan arvioidaan kasvavan kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa ja olevan 54 prosenttia vuonna Lähivuosiksi ennustetut alhaiset korkotasot helpottavat hieman julkisia velanhoitokustannuksia. Kulutus Kotitalouksien kulutus on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Yksityinen kulutus on lisääntynyt vuonna 2011 lähes 3,5 prosenttia. Kasvua ovat tukeneet myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan edellytykset yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiselle heikkenevät selvästi vuonna 2012 ja sen arvioidaan jäävän puoleen prosenttiin. Reaalitulojen heikon kehityksen ja kotitalouden kokeman epävarmuuden arvioidaan heijastuvan kulutuksen rakenteeseen ja kestokulutushyödykkeiden kysynnän laskuun, kun taas säästämisasteen alenemisen odotetaan pysähtyvän vuonna Työvoima Tilastokeskuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna Vuoden 2011 työttömyysasteen keskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyys pysyi korkeampana kuin naisten. Alle 25-vuotiaiden asema työmarkkinoilla parani hieman ja heidän työttömyysaste vuonna 2011 oli 20,1 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 21,4 prosenttia. -9-

11 Työttömyysasteen laskiessa, myös työllisiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä kasvoi eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suurin vähennys tapahtui kuljetus ja varastointialalla. Vuonna 2011 työllisyysaste oli 68,6 prosenttia ja edellisenä vuonna 67,8 prosenttia. Vuosi 2012 on alkanut hyvin, sillä tilastokeskuksen mukaan tammikuun 2012 työttömyysaste oli 7,8 prosenttia, kun se edellisvuoden tammikuussa oli 8,2 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisen vuoden tammikuussa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin ennustanut, että keväällä 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Työttömyyden nousun arvioidaan jäävän kuitenkin vähäiseksi yritysten käyttäessä tehtyjä työtunteja ensisijaisena työpanoksen sopeutustoimen. Toisaalta taas työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Valtionvarainministeriö on arvioinut työttömyysasteen nousevan vuonna ,1 prosenttiin. Vuonna 2013 sen on arvioitu jälleen työvoiman kysynnän vuoksi lähtevän maltilliseen laskuun ja olevan 8,0 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työikäisen väestön määrä laskee henkilöllä vuoteen 2013 mennessä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene. Vuoteen 2013 mennessä työllisyysasteen arvioidaan nousevan lähes 69 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden näkymät ovat hyvin haasteelliset jo valtion vuoden 2012 budjetin perusteella. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan noin neljä prosenttia kun verotulot kasvavat vain vajaan prosentin, valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä ja kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan heikentyneet talouden kasvunäkymät tulevat heijastumaan julkisen talouden rahoitusasemaan. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat keskimääräistä hitaammin, vaikka kunnat nostivat keskimääräistä kunnallisveroprosenttia 0,09 prosenttiyksiköllä. Kuntien verotulokertymää pienentää myös se, että Valtiovarainministeriö on laskenut yhteisöveron kuntien jako-osuuden 28,34 prosenttiin, joka sisältää 5 prosenttiyksikön väliaikaisen korotuksen vuosille ja yhteisöverokannan alentamisesta johtuvan pysyvän kompensaation kunnille 1,35 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2014 lähtien kuntien ryhmäosuus on 23,34 %. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat siirtävät investointien aloitusajankohtaa myöhemmäksi, syvenee kuntatalouden alijäämä -1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntien lainakannan arvioidaan edelleen kasvavan 52 prosenttiin vuonna 2012 ja 54 prosenttiin vuonna 2013 suhteessa bruttokansantuotteeseen. 1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella jatkuu edelleen yleinen, positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Alueelle ollaan suunnittelemassa mm. useita tuulivoimala-alueita. Elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta merkittävä tieto oli se, että Fennovoima Oy valitsi ydinvoimalaitoksen rakennuspaikaksi Pyhäjoella sijaitsevan Hankikivenniemen. Ydinvoimatyömaan valmistelevat työt ennakoidaan alueella käynnistyvän kuluvan vuoden lopulla. Työmaan odotetaan olevan merkittävä työllistäjä alueen yhteisöille, yrityksille, yrittäjille ja asukkaille. -10-

12 Seutukunnan alueelle perustettiin 140 uutta yritystä vuonna Olemassa olevista yrityksistä 61 lopetti toimintansa, joten nettolisäys oli 79. Raahessa nettolisäys oli 40, Siikajoella 22, Pyhäjoella 8 ja Vihannissa 9. Yksi suurimmista toimintansa käynnistäneistä yrityksistä Raahessa on Laivakankaan kultakaivos, joka työllisti joulukuussa 2011 yli sata henkilöä. Elinkeinoelämän vilkastuminen näkyy myös seutukunnan työllisyyden paranemisena, sillä Raahen seutukunnan työttömyysaste on edelleen laskenut hyvää vauhtia. Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan Raahen seutukunnan työttömyysaste vuoden 2011 lopussa oli 9,9 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 10,7 ja vuonna ,4 prosenttia. Työttömyysaste on laskenut Siikajoen kuntaa lukuun ottamatta kaikissa muissa seutukunnan kunnissa. Pyhäjoen ja Vihannin työttömyysaste on laskenut peräti 2,4 prosenttiyksiköllä ja Raahen 0,5 prosenttiyksiköllä. Siikajoen työttömyysaste on kasvanut 0,2 prosenttiyksiköllä. Raahessa oli työttömiä vuoden 2011 lopussa (1 132 v. 2010), joista on miehiä 546 (637 v. 2010) ja naisia 492 (495 v. 2010). Työttömistä alle 25-vuotiaita on 186 (197 v. 2010), yli 50-vuotiaita 295 (332 v. 2010) ja yli vuoden työttömänä olleita 143 (171 v. 2010). Työttömyysasteen kehitys näyttää jatkuvan hyvänä myös vuoden 2012 alun perusteella, sillä tammikuulta valmistuneen tilaston mukaan seutukunnan työttömyysaste on laskenut 0,6 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Raahessa laskua on tapahtunut 0,7 prosenttiyksikköä. Alla olevasta kuviosta ilmenee Raahen työttömyysasteen kehitys vuosina

13 Positiivinen kehitys näkyy myös Raahen asukasluvun kehityksessä. Vuoden 2009 asukasmäärän notkahduksen jälkeen on Raahessa ollut kaksi peräkkäistä kasvun vuotta. Vuonna 2011 asukasmäärä kasvoi 31 ja vuonna henkilöllä. Elinkeinoelämän hyvä vire enteilee myös tulevina vuosina positiivista asukasluvun kehitystä. Kaupungin talouden kannalta positiivinen oman talousalueen kehitys enteilee hyvää tulevaisuutta, vaikka vuosien taantuma konkretisoituukin kaupungin taloudessa viiveellä vuonna 2012, jolloin yritysten taantumasta johtuva huono tuloskunto näkyy kaupungin yhteisöverotulojen voimakkaana vähentymisenä. Vuoden 2012 yhteisöverotuloennuste on 5,2 milj., kun vuoden 2011 toteuma oli 13,4 milj.. Tosiasia on, ettei kaupunki ei voi välttyä teollisuuden suhdannevaihtelujen aiheuttamilta tulomenetyksiltä. Onneksemme alue on välttynyt suuremmilta lomautuksia ja työllisyys on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä näkyy tuloverojen kasvuna. Vuoden 2012 tuloveroennuste on 69,6 milj., kun vuonna 2011 tuloverotilityksiä kertyi 68,6 milj.. Kuluva vuosi 2012 on kaupungin talouden kannalta erittäin haasteellinen, mutta lähitulevaisuudessa on näkyvissä paljon hyvää kehitystä ja kaupungin talouden odotetaan elpyvän. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin toiminnassa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2011 alussa, kun lähes kaikki sosiaalitoimen toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatioon. Kaupungin sosiaalipalveluihin jäi ympäristöterveydenhuolto, eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset sosiaalitoimen eläkevastuut, järjestöjen avustukset, työpajakokeilu, työmarkkinatuen kuntaosuus sekä ELYltä tulevat kuntouttavan työtoiminnan korvaukset. Muutos on huomioitu vuoden 2011 talousarviossa. -12-

14 Käyttötalous Kertomusvuoden aikana pyrittiin tehokkaaseen ja tuottavaan toimintaa sekä etsimään säästöjä tuottavia toimintamalleja. Talousarvion toteutumista seurattiin kuukausittain kaupungin johtoryhmässä sekä raportoitiin säännöllisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Raahen kaupungin vuoden 2011 alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 3,7 milj.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi määrärahamuutoksia yhteensä nettona 2,0 milj., josta suurin yksittäinen lisämääräraha 1,8 milj. myönnettiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ostettaviin palveluihin. Määrärahamuutosten jälkeen talousarvion vuosikatteeksi muodostui 1,7 milj. ja talousarviossa tilikauden tulos näytti 2,8 milj. :n alijäämää. Tilinpäätöksessä vuosikatteeksi muodostui 3,2 milj. ja tilikauden tulos osoittaa 1,9 milj. :n alijäämää. Tilikauden alijäämä on 1,0 milj. talousarviossa ennakoitua pienempi. Toimintatuotot toteutuivat 2,6 milj. budjetoitua suurempana. Toimintakulujen osalta talousarvio ylittyi 0,9 milj., mikä johtuu lähinnä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuudesta. Myös opetuslautakunnan talousarvio ylittyi kokonaisuudessaan 0,3 milj.. Tämä johtui varhaiskasvatuksen 0,5 milj. ylittymisestä ja opetustoimen 0,2 milj. menojen alittumisesta. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen netto eli toimintakate. Kaupunginvaltuusto ylitti talousarvionsa eurolla, maaseutulautakunta eurolla, kulttuurilautakunta eurolla ja liikuntalautakunta eurolla. Kaupungin muiden toimintojen osalta syntyi säästöjä, joten kokonaisuutena kaupungin oma toiminta pysyi talousarviossa. Verotuloja kertyi 1,4 milj. ja valtionosuuksia 0,9 milj. ennakoitua enemmän. Valtionosuudet arvioitiin talousarvioon Kuntaliiton antamien ennakkotietojen mukaan ja lopulliset päätökset olivat 0,7 milj. enemmän kuin mitä oli ennakoitu. Marraskuun lopulla saatiin valtiovarainministeriön päätös peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksestä/vähennyksestä vuodelle 2011 nettona yhteensä euroa, mikä koski Tehy-palkkaratkaisua ja aloittavien koulujen rahoitusta. Vielä joulukuussa saatiin valtionvarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen kertaluonteisesta peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksestä vuodelle 2011 yhteensä euroa. Lisäys koski 150 euron kunta-alan kertaluonteista palkankorotusta vuonna 2012, minkä vuoksi se kirjataan vuoden 2012 valtionosuuksiin. Rahoitustuloja jäi toteutumatta 1,5 milj.. Muut rahoituskulut ylittyivät 1,8 milj., mikä johtuu pääosin siitä, että sijoitusten osalta on jouduttu kirjaamaan myyntitappioita 0,5 milj. ja tilinpäätöksen yhteydessä sijoitusten alaskirjauksia 1,2 milj.. Korkomenoissa säästettiin 1,0 milj. euroa. Rahoitustulojen ja menojen toteutumattomuus johtuu rahoitusmarkkinoiden romahtamisesta ja niiden, vain hienoisesta toipumisesta vuoden loppuun mennessä. Heinä-elokuussa 2011 osakekurssit romahtivat, mikä johtui lähinnä siitä, että EU:n Kreikkapaketti alkoi levitä käsiin eikä Yhdysvalloissa saatu neuvoteltua liittovaltion velkakaton nostamisesta, mikä johti sen AAA-luokituksen menetykseen. Vaikka Euroalueen päämiehet tekivät ratkaisuja Kreikan velkakriisin ja uhkaavan eurokriisin ratkaisemiseksi, markkinat sahasivat edestakaisin, joskin loppuvuonna oli nähtävissä hieman kurssien nousua ja markkinatalouden rauhoittumisen merkkejä. Jotain positiivistakin tähän liittyy, sillä myös ottolainauksen korkotaso on pysytellyt matalana koko vuoden ja kaupunki on säästänyt korkomenoissa noin miljoonan. Vaikka alkanut vuosi näyttää sijoitusten osalta hyvää kehitystä ja kaupungin sijoitusten markkina-arvo on noussut ensimmäisen kahden kuukauden aikana 1,4 milj., liittyy kuluvaan vuoteen monia riskitekijöitä; Euroalueen velkakriisi ei ole hellittänyt, globaaliin talouskasvuun liittyy heikkenemisriski, julkisen talouden säästötoimet hidastavat talouskasvua ja luottolama voi konkretisoitu, mikäli pankit vähentävät voimakkaasti taseistaan riskiä. -13-

15 Investoinnit Vuoden 2011 bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,0 milj., joihin saatiin rahoitusavustuksia yhteensä 1,8 milj.. Kiinteän omaisuuden myyntituloja oli 0,9 milj.. Nettoinvestoinnit olivat 6,2 milj.. Suurin yksittäinen investointikohde oli sataman Kontitusvaraston rakentamisen käynnistyminen, josta vuodelle 2011 toteutui 0,9 milj. :n menot. Tarkempi investointiosan toteutumisvertailu esitetään tasekirjankohdassa Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. 1.6 Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2011 lopussa oli 996 (1 242 vuonna 2010). Vuoden 2011 alusta lukien siirtyi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palvelukseen 273 sosiaalitoimen henkilöä ja viisi henkilöä teknisestä palvelukeskuksesta. Kun vuoden 2010 luku oikaistaan siirtyneen henkilöstön (278) määrällä, saadaan henkilöstömääräksi 964, joten vuonna 2011 henkilöstömäärä lisääntyi 32 henkilöllä. Henkilöstömenot olivat 38,9 milj. vuonna 2011, kun ne edellisenä vuonna olivat 37,4 milj. (vuoden 2010 luku on oikaistu hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen henkilöstön osalta). Keskimääräiset vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot ovat hieman vähentyneet edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2011 poissaoloja oli 14,27 päivää vakinaista henkilöä kohden, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 15,03 (luku on oikaistu hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen henkilöstön osalta). Suurimmat poissaolojen syyt ovat työterveyshuollon ilmoituksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä sekä erittely henkilöstömenoista. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Riskienhallintajaosto on vuonna 2010 esittänyt kaupunginhallituksen toimenpiteinä luottamushenkilöiden vakuutusturvan selvittämistä, vastuuvakuutuksen päivittämistä, kaupungin taidekokoelman arvon selvittämistä vakuutusten pohjaksi, esittänyt harkittavaksi keskeytysvakuutuksen ottamista rakennusvahinkojen varalta sekä metsäomaisuuden arvon selvittämistä vakuutusten pohjaksi. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa ja antanut asioiden valmistelun hankintapäällikön tehtäväksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt riskienhallintajaoston vuoden 2011 toimintasuunnitelman, jonka mukaan riskienhallintajaosto keskittyy edelleen sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Tämän lisäksi riskienhallintajaosto tekee riskikartoituksen yhdessä kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa sekä valmistelee kaupunginhallituksella ja valtuustolle kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet vuodelle Tehdyt toimenpiteet vuonna 2011 Kaupunginhallituksen marraskuussa 2010 antaman toimeksiannon mukaiset asiat on hoidettu. On otettu luottamushenkilöiden ryhmätapaturmavakuutus, joka on voimassa heidän hoitaessaan luottamustehtäviä. Vastuuvakuutus päivitetään vuosittain. Kaupungin merkittävimmät taide-esineet -14-

16 on arvioitu Oulun taidemuseon toimesta ja selvitys on toimitettu vakuutusyhtiölle omaisuusriskivakuutuksen päivittämistä varten. Toiminnan keskeytysvakuutus on otettu. Kaupungin metsäomaisuuden arvo on selvitetty ja tiedot toimitettu vakuutusyhtiölle mahdollista vakuutuksen päivittämistä varten. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto on vuoden 2011 aikana keskittynyt lähinnä sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Riskienhallintajaosto on seurannut pääsääntöisesti kuukausittain sijoitusten kehittymistä. Vuoden aikana on tavattu varainhoitajat sekä Evli Pankki Oyj:stä että Op-Privatesta sekä kuultu eri asiantuntijoita. Syyskuun kaupunginvaltuuston talousarvioseminaarissa oli kaupungin sijoituksista ja niiden tulevaisuuden näkymistä kertomassa edustaja Evli Pankki Oyj:stä. Marraskuussa järjestettiin kaupunginhallituksen ja riskienhallintajaoston yhteinen iltakoulu, jonka aiheena oli Raahen kaupungin sijoitukset, sijoitusten kehitys ja niihin vaikuttavat markkinatekijät sekä tulevat markkinanäkymät. Tilaisuudessa oli mukana molemmat kaupungin varainhoitajat. Kaupunginvaltuusto on muuttanut kaupungin sijoitusperiaatteiden perusallokaatiota. Riskienhallintajaosto on tiedostanut sijoituksiin liittyvät riskit ja päätynyt heinä-elokuun vaiheessa 2011 kurssiromahduksen jälkeen, että paniikkiratkaisuihin ei lähdetä, vaan pyritään hallitsemaan ja minimoimaan riskit. Riskienhallintajaosto on seurannut lainasalkun kehitystä ja päättänyt joulukuussa 2011, että kaupungin rahantarve katetaan toistaiseksi lyhytaikaisella lainalla. Lyhytaikaisen lainan riskit ovat rahan saatavuuteen ja hintaan liittyviä. Lyhytaikainen laina on ollut noin puolta edullisempaa kuin pitkäaikainen velkakirjalaina. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut ongelma. Kaupungilla on lainasalkun korkoriskin hallintaan liittyviä erilaisia koronvaihtosopimuksia. Korkojen ollessa matalalla, on vuoden 2011 aikana muutettu kahta voimassaolevaa koronvaihtosopimusta kaupungille edullisemmaksi. Riskienhallintajaoston on päättänyt, että kaupungin osalta riskikartoitus tehdään omana työnä ja antanut palvelukeskusten tehtäväksi kartoittaa toimialoittain hallittavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Riskikartoituksen tekemistä on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja annettu valmisteltavaksi palvelukeskuksiin. Johtoryhmässä on myös päätetty, että kartoituksen tekeminen siirtyy vuoden 2012 puolelle, joten sen valmistuminen siirtyy kevääseen Kartoituksen jälkeen toimielimet käsittelevät toimialansa riskit ja sen jälkeen ne käsitellään riskienhallintajaostossa sekä päätetään jatkotoimenpiteistä. Keskeisille konserniyhtiöille on yhdeksi tavoitteeksi asetettu liiketoiminnan osalta tehtävä riskikartoitus, joka on toteutunut yhtä yhtiötä lukuun ottamatta. Riskienhallintajaosto on valmistellut kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2012, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2012 talousarvionkäsittelyn yhteydessä Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2009 alussa aloitetulla laadunhallinnan valmennuksella tähdätään työprosessien ymmärtämisen kautta työn tuloksellisuuteen, sen mittaamiseen, itsearviointiin ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Laadunhallinnan valmennus kattaa koko organisaation ja se on aloitettu teknisestä palvelukeskuksesta vuonna Vuonna 2010 valmennus aloitettiin hallintopalvelupalvelukeskuksessa ja sivistyspalvelukeskuksessa. Vuonna 2011 laadunvalmennusta toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa edellä mainituissa palvelukeskuksissa. Projekti kestää vuoteen 2015 saakka. -15-

17 Talousarvion toteutumisesta on raportoitu pääsääntöisesti kuukausittain kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Johtoryhmässä on käsitelty poikkeamat ja tarvittaessa sovittu menettelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimielimille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle on raportoitu talousarvion toteutumisesta säännöllisesti. Toimialoilla on suoritettu kustannuslaskentaa, mutta yhtenäinen kustannuslaskentajärjestelmä vaatii vielä kehittämistä. IntimePlus taloushallintajärjestelmän avulla on ryhdytty kehittelemään kustannuslaskentajärjestelmää mm. määrittelemällä suoritteita ja mittareita sekä niiden laskentatasoa. Työ on vielä alkuvaiheessa ja saadaan käyttöön vuoden 2012 aikana. 1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskuksen johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Luottamushenkilöiden suorittama seurantaa on toteutettu raportoimalla säännöllisesti toiminnasta ja taloudesta sekä antamalla luottamushenkilöille informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä on sisäinen tarkastus delegoitu hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Sisäisen tarkastuksen painopistealueeksi vuonna 2012 on määritelty ulkoisten hankintojen hankintaohjeiden ja menettelytapojen, sekä hankintasopimusten noudattamisen tarkastaminen. Tarkastuksen havainnoista raportoidaan kuukausittain kaupungin johtoryhmälle, jossa päätetään mahdollisista jatkotoimista ja toimenpiteistä. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. -16-

18 SIJOITUKSET Salkun tuotto-% Salkun reali- EVLI Hankintahinta Markkina-arvo Arvonmuutos vuoden alusta soitunut tuotto Varainhoito: Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Kertynyt korko Käteisvarat *) *) Varainhoito yhteensä , Osakkeet , Käteisvarat *) Osakesalkku yhteensä , Evli yhteensä OP-Private Osakerahastot Korkosijoitukset , Siirtyvät korot Käteisvarat 7 *) *) OP-Private yhteensä , YHTEENSÄ *) Kertynyttä korkoa ja käteisvaroja ei huomioida arvonmuutosta laskettaessa. Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto -17-

19 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN RAAHEN KAUPUNKI Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoinen) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -94 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,1 17,1 Vuosikate/poistot, % 62,4 179,0 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

20 Milj. Raahen kaupunki Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas Vuonna 2011 Raahen kaupungin vuosikate on 3,2 milj., mikä on 62,4 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista (5,2 milj. ). Tämä tarkoittaa, että Raahen kaupungin tulorahoitus on alijäämäinen vuonna Edellisenä vuonna vuosikate oli 8,71 milj., mikä oli 179 prosenttia poistoista ja tällöin tulorajoitus riitti kattamaan poistot. Vuonna 2010 kuntien keskimääräinen luku oli 145 %. Aiemmin todettiin, että mikäli tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tätä oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2011 olivat 7,2 milj. ja olivat näin lähes puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Vuonna 2010 nettoinvestoinnit olivat yli puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (= investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta taulukosta ilmenee, että siinä esitetyllä tarkastelujaksolla Raahen kaupungin vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vuosina 2007 ja ,00 VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT ,00 26,12 20,00 15,00 14,01 16,00 10,00 5,00 6,28 6,53 8,71 7,75 7,17 3,24 0,00-5,00-1, Vuosikate Nettoinvestoinnit = omahankintameno -19-

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 5.4.2018 Päiväys: 5.4.2018 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2017 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Vuosi 2017 oli monella tavalla merkkivuosi Luodon kunnalle. Juhlavuosi Suomi 100 vuotta ja Luodon kunta 150 vuotta huomioitiin isosti

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.217 Päiväys: 28.3.217 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

Poikkeama enn./ta yht. Toteutumisennuste. TA 2018 siirrot. TA 2018 yhteensä. Käyttötalousosa (1.000 ) TOT 2017 TA 2018 TA 2018 muutokset

Poikkeama enn./ta yht. Toteutumisennuste. TA 2018 siirrot. TA 2018 yhteensä. Käyttötalousosa (1.000 ) TOT 2017 TA 2018 TA 2018 muutokset Turku 437 462 431 241 431 241 428 914-2 327 159 459 153 846 153 846 155 656 1 810 66 047 67 330 67 330 61 647-5 683 28 271 23 915 23 915 27 971 4 057 159 819 164 743 164 743 164 856 113 23 867 21 407 21

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot