PUDASJÄRVEN MURSUNSAAREN KEHITYSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUDASJÄRVEN MURSUNSAAREN KEHITYSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PUDASJÄRVEN MURSUNSAAREN KEHITYSSUUNNITELMA - Diplomityö - Oulun yliopisto - Arkkitehtuurin osasto Valvoja: yliopistonlehtori Anu Soikkeli - Tiina Komulainen k-04 -

2 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Osasto Arkkitehtuurin osasto Tekijä Tiina Komulainen Laboratorio Rakennussuunnittelun laboratorio Työn valvoja Anu Soikkeli Työn nimi Pudasjärven Mursunsaaren kehityssuunnitelma Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Arkkitehtuuri Diplomityö Marraskuu liitesivua Tiivistelmä Mursunsaari on Pudasjärven taajaman keskustaan kiinteästi liittyvä asuinalue. Se on yksi Pudasjärven vanhimmista pysyvän asutuksen saaneista alueista, ja sen hyvä sijainti ja luonnonläheisyys tekevät siitä hyvin haluttavan asuinpaikan. Saaren maisema on muuttunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana rakentamisen lisäännyttyä ja entisen maalaismaiseman muututtua esikaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Muutos on ollut osittain negatiivista, sillä nopean kehityksen myötä saaren alkuperäinen identiteetti on hukkunut, eikä hallitsemattomalta tuntuva muutos ole pystynyt muodostamaan uutta eheää kokonaisuutta. Lähtölaukaus tälle työlle on tullut tästä kehitystarpeesta ja Pudasjärven kaupunginjohtaja ajatuksesta selvittää diplomityön avulla, mitä alueelle tulevaisuudessa voitaisiin tehdä. Suunnittelun toivottiin tapahtuvan yhteistyössä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa ja työn tavoitteena oli rakennuskaavan ajantasaisuuden tarkastelu ja miljöösuunnittelu niin, että alueen omaleimainen ilme, jokimaisema ja saaren kulttuurimaisema korostuvat. Suunnitelmani on jakautunut pääkohdiltaan aluesuunnitelman ja sinne sopivien tyyppitalojen kehittämiseen. Aluesuunnitelmassa päävaikuttajina ovat olleet omat kartoitukseni saaren identiteetistä eli mitä aiheita saarelta on nyt löydettävissä ja mihin suuntaan sitä kannattaisi kehittää. Rakennuksia suunnitellessani innoittajana on ollut vanha rakennuskanta sekä yksinkertaisella ulkomuodolla, rakennuksen muuntojoustavuudella että ajatuksella suojaisasta pihapiiristä. Aluesuunnitelmasta olen halunnut luoda tasapainoisen kokonaisuuden, jossa luonto ja rakennuskanta ovat sopusoinnussa ja alue tukee harrasteita ja yhteisöllisyyden kehittymistä. Suunnitelman pääpaino on saaren sisääntuloalueella, jossa Saarenpudas ja Tuulimyllyntien silta risteävät. Tästä risteyskohdasta alkaa rantaa myötäilevä uusi maaseutupuisto. Maaseutupuisto on maaseudulle ominaisiin teemoista koostuva alue ja se toimii Mursunsaarella samalla alueen käyntikorttina ja kaikkien pudasjärveläisten virkistysalueena. Aluesuunnitelmassa olen halunnut tuoda esille Mursunsaaren vanhinta rakennuskantaa. Vanhat pihapiirit, Harju/Saariharju ja Isomursu, on suojeltava tulevaisuudessa sekä niiden käyttöä on kehitettävä. Vanhaa rakennuskantaa on korostettu kohdevalaistuksella sekä niiden tarinan kertomisella infotauluissa. Tyyppitaloja suunnitellessa tärkeänä tavoitteenani on ollut luoda inhimillistä, ympäristöönsä sopeutuvaa asuinympäristöä. Nämä tavoitteet ovat kietoneet suunnitelmassa pihapiirin ympärille. Olennaista rakennuksille on ollut rakennusten kapea runkosyvyys, yksinkertaisen muodon ja idean kautta mahdollistuva muunneltavuus sekä aiheena rakennukselle omaleimaisuutta tuova sola. Säilytyspaikka Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osaston kirjasto Muita tietoja

3

4 Alkusanat Kun sain diplomityöaiheekseni keväällä 2011 tehdä suunnitelma Pudasjärven Mursunsaaren, en ollut koskaan käynyt paikkakunnalla enkä osannut kuvitella, minkälaiseksi diplomityöni tulisi muodostumaan. Ensimmäisen aluekäynnin jälkeen palaset alkoivat kuitenkin vähitellen loksahdella paikoilleen. Suunnittelualueen ilmapiiri ja asukkaiden kanssa tehty lämmin yhteistyö veivät minut mukanaan ja työstä tuli minulle hyvin tärkeä asia, jota halusin tehdä täydellä sydämellä. Ja kun antaa, niin saa roppakaupalla takaisin. Uusien ihmissuhteiden lisäksi työprosessi on opettanut paljon ja antanut minulle uutta kipinää ja valoisaa ajattelutapaa ajattelen tulevaa työtäni arkkitehtina. Työ olisi ollut paljon vaikeampaa ilman tukijoukkoja. Kiitokset haluaisinkin sanoa: ohjaajalleni Anu Soikkelille, jonka ohjauksesta olen aina saanut lähteä jatkamaan työtäni luottavin mielin, professori Helka-Liisa Hentilälle hyvistä neuvoista ja palautteesta, maankäyttöinsinööri Markku Mattiselle asiantuntemuksesta ja kaikesta avunannosta, Mursunsaaren asukastoimikunnalle korvaamattomasta tuesta ja neuvoista, arkistosihteeri Helvi Tuovilalle sitkeästä avunannosta tausta-aineiston etsimisessä, koko arkkitehtuurin osaston henkilökunnalle lafkalla kasvetuista vuosista, perheelleni kaikesta, liikennelentäjä Antti Komulaiselle uuden perspektiivin antamisesta suunnittelualueeseen, ystäville ja kavereille siitä että olette olemassa, ja Jukalle, että olet ollut tukena ja turvana koko tämän matkan ajan.

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Katsaus menneisyyteen Pudasjärven vaiheita Mursunsaaren vaiheita Elämää Mursunsaarella Sirkka Niskasaaren haastattelu Suunnittelualue Perustietoja Kaupunkirakenne Suunnittelualue Analyysi Yleistä Maisema-analyysi Luonnonympäristöt Alue Alue Alue Iijoen tulva-alueet ja rakentamisrajoitukset Liikenne Ajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Liikennemelu Rakennettu ympäristö Yleistä Vanha rakennuskanta Piharakennukset Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Yleistä Harju ja Saariharju Isomursu Vuorovaikutteinen suunnittelu Yleistä Yhteenveto asukaskyselystä Suunnitelman tavoitteet ja lähtökohdat Yleistä Luonnonympäristö Rakennuskanta Ihmiset, sosiaalinen ympäristö Suunnitelma Aluesuunnitelma Yleistä Putaan- ja Saarenpuisto Jussinahon metsäpuisto Maisemanhoito Venevalkama Tiestö ja väylät Vanha rakennuskanta Täydennysrakentaminen Tyyppitalot Yleistä Pihapiiri Rakennukset Sola Ulkoinen ilme Pohjaratkaisut Suunnitelman vaiheistus Vaihe 1: näkymien avartaminen ja Saarenpuiston kehittäminen Vaihe 2: vanhojen rakennusten korostaminen ja venevalkaman kehittäminen Vaihe 3: tien perusparannus Vaihe 4: tonttien rakentaminen Vaihe 5: Putaan- ja Saarenpuiston kehittäminen Vaihe 6: Jussinahon metsäpuisto Rakennustapaperiaatteet Uudisrakentaminen Rakennukset ja niiden sijoittelu Mittasuhteet, korkeudet ja kattokaltevuudet Yleistä Rakennusten runkosyvyydet Rakennusten kattokaltevuudet ja korkeudet Väritys ja materiaalit Aidat ja aidanteet Täydennysrakentaminen Rakennukset ja niiden sijoittelu Väritys ja materiaalit Aluesuunnitelma Tiet, polut ja kevyen liikenteen väylät Valaistus Peltoalueet Yhteenveto ja pohdintaa Lähteet ja kirjallisuus Liitteet 42 LIITE 1: Kokouspäiväkirjat 42 Aloituspalaveri, Pudasjärvi Mursunsaaren asukastapaaminen, Mursunsaari Ohjausryhmän kokous, Mursunsaari Ohjausryhmän kokous, Mursunsaari Ohjausryhmän kokous, Pudasjärven kaupungintalo LIITE 2: Asukaskyselylomake 44 LIITE 3: Inventointilomakkeet 48 LIITE 4: Planssipienennökset 57

6 1. Johdanto Mursunsaari on Pudasjärven taajaman keskustaan kiinteästi liittyvä asuinalue. Se on yksi Pudasjärven vanhimmista pysyvän asutuksen saaneista alueista, ja sen hyvä sijainti ja luonnonläheisyys tekevät siitä hyvin haluttavan asuinpaikan. Saaren maisema on muuttunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana rakentamisen lisäännyttyä ja entisen maalaismaiseman muututtua esikaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Muutos on ollut osittain negatiivista, sillä nopean kehityksen myötä saaren alkuperäinen identiteetti on hukkunut, eikä hallitsemattomalta tuntuva muutos ole pystynyt muodostamaan uutta eheää kokonaisuutta. Lähtölaukaus tälle työlle on tullut tästä kehitystarpeesta ja Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan ajatuksesta selvittää diplomityön avulla, mitä alueelle tulevaisuudessa voitaisiin tehdä. Suunnittelun toivottiin tapahtuvan yhteistyössä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa ja työn tavoitteena oli rakennuskaavan ajantasaisuuden tarkastelu ja miljöösuunnittelu niin, että alueen omaleimainen ilme, jokimaisema ja saaren kulttuurimaisema korostuvat. Työssäni olen lähtenyt etsimään tuota kadotettua omaleimaista ilmettä. Perusteellisen taustaselvityksen jälkeen olen hakenut identiteetille tekijöitä ympäröivästä luonnosta, rakennuskannasta ja Mursunsaarella asuvista ihmisistä. Näistä palasista olen tehnyt suunnitelman, jonka tavoitteena on ollut täydentää miljöötä tulevaisuudessa saaren ominaispiirteitä tukien. Suunnitelmani on jakautunut pääkohdiltaan aluesuunnitelman ja sinne sopivien tyyppitalojen kehittämiseen. 5

7 6

8 Taustaa Kuva 1. Ilmakuva Kurenalasta vuodelta

9 2. Katsaus menneisyyteen 2.1 Pudasjärven vaiheita Pudasjärvi sijaitsee syvällä sisämaassa Iijoen keskijuoksulla. Se sai pysyvän talonpoikaisasutuksensa 1500-luvun loppupuolella vasta satoja vuosia sen jälkeen, kun Iijokisuu ja Pohjanlahden rannikko oli asutettu. 1 Yhtenä tärkeänä edellytyksenä asuinpaikan perustamiselle olivat hyvät vesireitit liikkumiselle ja tavaroiden kuljettamiselle. Pudasjärvellä vesireitit muodostuivat Iijoen yläjuoksusta ja siihen laskevista suurista ja pienistä joista sekä näihin kuuluvista järvistä. Vesireittien merkitystä paikkakunnalla korosti se, että ensimmäinen tie saatiin vasta 1800-luvun puolivälissä. Oma ranta oli siis välttämätön ehto Pudasjärvellä asumiselle. 2 Pudasjärven keskusta alkoi kehittyä Pudasjärven pohjoisrannalle, jonne ensimmäinen kirkko pystytettiin 1600-luvun puolivälissä. Vanhin asutus keskittyi vesistöjen eli Pudasjärven ja Iijoen rannoille ja näistä yksinä tärkeinä perintötiloina olivat Mursunsaaren Harjun ja Mursun/Isomursun tilat. 3 Tärkein elinkeino Pudasjärvellä oli maanviljely. Sen tekivät kuitenkin ajan ihmiselle haastavaksi niin pohjoinen sijainti kuin myös tulviva Iijoki. Kirkkoherra Castren kuvaa Pudasjärveä vuonna 1776 seuraavasti: Maaperä on täällä varsin heikkoa. Suurin osa peltoa on kivistä ja hiekkaista maalajia. Aika harvoilla paikoilla tavataan yleensä savea, mutta mustaamultaa ei löydy ollenkaan. Tämän pitäjän alueella pellot ovat aika pieniä, ja pitäjän alaosassa ei ole myöskään erityistä tilaisuutta raivata uutta peltoa, koska kevättulva useimmiten nousee peltojen yli ja huuhtoo pois kaiken voiman ja lihavuuden --- Kato sattuu 1 Vahtola 1981, s Rytkönen 1978, s Kurenalan rakennusinventointi 2007 täällä erittäin usein. --- Ainakin joka toinen tai kolmas vuosi, nousee kevättulva järvissä ja joissa 5-6 kyynärän korkeudelle luvun loppupuolelta alkaen Pudasjärven keskustan kehityksen painopiste siirtyi Kurenalaan, Oulu-Kuusamo maantien ja Iijoen risteyskohtaan. Verotalojen lisäksi alueelle oli syntynyt vahva torppariasutus, mikä oli Kurenalan taajaman synnyn pohjana. 5 Uuteen keskustaan syntyi kauppaliikkeitä (mm. Mursunsaaren Isomursun maakauppa 6 ), pankki, apteekki, lääkäri, koulu ja erilaiset valtion- ja kunnanvirastot. Iijoen yli kuljettiin lossilla aina vuoteen 1928 saakka, jolloin valmistui ensimmäinen silta vilkastuvan autoliikenteen tarpeisiin. 7 Kirkonkylä Pudasjärven rannalla sinnitteli tärkeänä keskuspaikkana vielä 1900-luvun alkupuolella asti, mutta jäi vuosisadan puolivälissä auttamattomasti syrjään Mursunsaaren vaiheita Mursunsaaren vaiheiden kartoittaminen on ollut haastavaa, koska saaren historiasta on saatavilla hyvin niukasti kirjoitettua tietoa. Kuitenkin pala palata, erityisesti arkistojen kartoista, henkikirjoista ja suku- 4 Castren Kurenalan rakennusinventointi Vuoden 1734 laki määritteli maakaupaksi kaupunkitavarain pitämisen kaupan tai varastossa maaseudulla, maaseudulla kiertelemisen niitä kauppaamassa ja maantuotteiden ostamisen maaseudulla tai kaupungissa maalla myytäväksi. Aiemmin kielletty maakauppa vapautettiin 1800-luvulla, jolloin Pudasjärvellekin alkoi tulla useita maakauppoja. Ensimmäiset maakauppiaat olivat yleensä enemmän maanviljelijöitä kuin kauppiaita. He olivat suurten talojen omistajia, joten heillä oli mahdollisuus ajan tavan mukaisiin pitkiin velkasuhteisiin. (Rytkönen 1978, s ) 7 Riekki & Vahtola 1983, s Kurenalan rakennusinventointi

10 selvityksistä olen saannut koottua selvityksen Mursunsaaren tilojen vaiheista. Mursunsaaren ensimmäisen pysyvän asutuksen ajankohdasta en ole löytänyt varmaa tietoa, mutta vanhin löytämäni asuttamista osoittava asiakirja on kartta vuodelta Voi olla kuitenkin, että asutusta on tullut saarelle jo aiemmin, sillä kymmenysverotuksessa Mursu-nimi esiintyy paikkakunnalla jo vuonna Lisäksi maarekisterissä Mursun tila esiintyy numerolla 1, mikä myös viittaa siihen, että tila on yksi Pudasjärven vanhimmista, ellei jopa vanhin. 11 Vuoden 1766 kartassa saareen on piirretty kaksi Mursu nro 1 nimistä taloa, useita ulkorakennuksia ja viljelyksiä. 12 Lisäksi Iin ja Pudasjärven käräjäpöytäkirjoista löytyy seuraava tieto vuonna 1744 palaneesta Mursun talosta: 9 Valokuvia maanmittausinsinööri Claes Claessonin laatiman karttakirjan kartoista vuosilta suomennoksineen. 10 Annanpalo, Mursun uutiset Uhlbrandt & Colin 1766 ja Kartta Pudasjärvestä nro Uhlbrandt, Colin ja Odellman 1766 ja Kartta Pudasjärvestä nro luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Kuva 2. Kaavakuva Mursunsaaren perintötilan jakautumisesta. Taloon oli rakennettu uusi pirtti ja eteinen, jonka kupeessa oli vanha pirtti. Molemmat pirtit olivat varsin suuria, 4x4 syltä eli runsaat 7x7 metriä. Asuinrakennuksia oli vielä tupa ja kamari, nämä siis savujohdolliset. Ruoka valmistettiin vanhaan tapaan alaköökissä. Pihapiirissä oli edelleen aitta ja vanha talli sekä uusi navetta. Vanhaa, pientä navettaa käytettiin lampolana. Sen mukana paloi myös vanha rehulato ja pikkukamari, joka pystytettiin yleensä navetan liepeille. Käymälä oli melko harvinainen mukavuus maalaistaloissa, mutta tämä Erkki ja Tapani Mursun asuma talo olikin pitäjän vauraimpia ja esityksellisimpiä Rytkönen 1978, s. 506 Kuva 3. Karttakuva Mursunsaaresta vuodelta

11 Puolet tästä edistyksellisestä tilasta vaihtoi omistajaa luultavasti 1800-luvun vaihteessa, kun Christer Daniels Mursu ja hänen vaimonsa Brita Tuomaantytär Parekinen myivät Mursuntilan itäosan ja siihen kuuluvat tilukset Anders Tapaninpoika Kerälälle, joka sittemmin vaihtoi sukunimensä asuinpaikan mukaan ensin Mursuksi ja sittemmin Isomursuksi. 14 Mursun tilaa jatkoivat isänsä jälkeen pojat, Anders Andersinpoika Isomursu vaimonsa Sofian kanssa ja veli Thomas Andersinpoika Isomursu vaimonsa Marian kanssa. 15 Tästä tilasta ovat myöhemmin syntyneet nykyiset Iikkalan ja Jussilan tilat. Länsipuolella Mursunsaarta Mursun suvulle jäänyttä tilaa nimitetään 1868 henkikirjoissa Wähämursun tilaksi. Sen omistivat Johan Anders Mursu yhdessä vaimonsa Kaisan kanssa vuoteen 1878 asti, jolloin omistajuus on merkitty Poroputaan tilalta kotoisin olevan Wilhelm Nynäsin nimiin. 16 Tästä tilasta ovat syntyneet myöhemmin nykyiset Harjun ja Saariharjun tilat. Viimeiset niissä asuneet Nynäsit olivat vanhapoikaveljekset Kaarlo ja Aukusti, jotka omistivat tilan 1900-luvun puoliväliin asti. Nämä vanhat tilat saivat asuttaa rauhassa Mursunsaarta hyvin pitkään. Vasta 1940-luvun lopulta lähtien saareen rakennettiin rintamamiestaloja ja sen jälkeen taloja on rakennettu kunkin ajan omien tyyliihanteiden mukaan. Vanhoista tiloista tähän päivään ovat säästyneet Harjun, Saariharjun ja Isomursun päärakennukset sekä useita piharakennuksia. 14 Kaarre, Mursun Uutiset Ed:1 ja Ed:2 henkikirjaotteet vuosilta ja Ibid. 2.3 Elämää Mursunsaarella Sirkka Niskasaaren haastattelu Sirkka Niskasaari on asunut Mursunsaarella koko ikänsä eli jo päälle 70 vuotta, ja hän onkin vanhin koko ikänsä saarella asunut paljasjalkainen mursunsaarelainen. Hänen isoäitinsä, Maria Isomursu (s. 1883), oli kotoisin Iikkalasta ja hän meni naimisiin naapurinpojan, Jussilan Johan Fredrik Haanelan (s. 1883) kanssa. Sirkan isoisä ehti kuolla ennen Sirkan syntymää, ja suvun naiset asuivat useassa sukupolvessa Jussilan päärakennuksessa. Taloon mahtuivat kaksi tätiä, isoäiti, äiti, Sirkka ja myöhemmin myös Sirkan tytär Eila. Perimätiedon mukaan Jussila oli rakennettu Johan Fredrik Haanela (s. 1883) syntymän aikoihin. Iikkalaa pidettiin aikoinaan hyvävaraisena, hienona talona, kun taas Jussila oli sitä köyhempi naapuri. Ajat olivat hyvin niukat ja Jussilan talo oli jopa lähellä mennä alta huutokaupassa. Perhe sai kuitenkin jäädä asumaan kotitilalleen kun Sirkan Saima-täti sai huudettua itselleen toisen puolen talosta ja toinen puoli jäi Sirkan perheen asumukseksi. Jussilan päärakennuksessa oli iso porstua, porstuankamari, porstuan oikealla puolella pirtti ja vasemmalla puolella kaksi kamaria, joissa Saima-täti asui. Ullakolla oli iso porstua ja kaksi avointa ullakkotilaa. Pihalla päärakennusta vastapäätä oli navetta, jossa perheellä oli lehmiä ja sikoja. Muut tilan piharakennukset ovat vieläkin jäljellä tontin itäpuolella; kaksi aittaa ja sauna. Aitoista pienempi on peräisin Jussilasta ja isompi on Maria Isomursun saama perintöaitta Iikkalasta. Sauna oli ennen aittojen kanssa samas- Kuva 4. Ilmakuva Mursunsaaresta. Kuva on otettu luultavasti 60-luvulla. 10

12 Kuva 5 ja 6. Jussilan päärakennus Sirkka Niskasaaren kertoman mukaan luvuilla. Rakennus on purettu vuonna sa jonossa, mutta nykyinen uudempi sauna on rakennettu aittoja vasten poikittain. Sirkan lapsuuden aikoihin saarella oli vain neljä taloa; Iikkala, Jussila, Harju ja Saariharju. Iikkalan ja Harjujen naapurusvälit eivät vain olleet aina sopuisat, ja yhteen aikaan taloille menivät omat tiet ja sillat. Harjuntie kulki Harjun kivinavetan länsipuolta ja Iikkalantie navetan itäpuolta, nykyisen Mursuntien paikalla. Alun perin saareen on siis kuljettu Mursuntietä nykyisen kävelysillan kohdalta ja Tuulimyllyntien autosilta on rakennettu saareen vasta 1970-luvun alkupuolella. Mursunsaari oli lapselle ihana paikka asua, vaikka Sirkan lisäksi naapurissa asui vain yksi toinen lapsi. Alue oli tuohon aikaan väljä ja avoin ja täysin viljelysten ja karjanpidon käytössä. Saaren peltojen lisäksi heinää käytiin tekemässä myös Mursunlammen pienil- lä viereisillä saarilla. Heinäntekoon soudettiin varhaisin aamusta ja niiton jälkeen heinät laitettiin suovaan ja tuotiin vasta talvella jäätä pitkin Mursunsaareen. Joki oli sekä kesällä että talvella tärkeä kulkureitti. Talvella sitä pitkin hiihdettiin ja kesällä veneiltiin Kurenalalle kauppaan. Koulua Sirkka kävi joen toisella puolella Liperissä, ja Sirkan äiti oli töissä Kurenalan osuuskaupassa. Karjanpidon Niskasaaret lopettivat viimeisinä Mursunsaaressa 1970-luvun alkupuolella, ja Sirkan äiti asui Jussilan päärakennuksessa aina kuolemaansa saakka. Nykyään Jussilan pihapiirissä asuu edelleenkin naisia useammassa polvessa, sillä Sirkan lisäksi hänen tyttärensä on jäänyt asumaan saarelle. Myöskään seuraavat sukupolvet eivät ole kaukana, sillä lapsenlapsi perheineen asuu Tuulimyllyntien toisella puolella. Kuva 7. Pyykkääjät Mursunsaaren rannalla. Kuva 8. Kartta tiluksista, vuodelta 1932 ja

13 Kuva 9. Mursunsaari luvuilla Sirkka Niskasaaren kertoman mukaan. Sauna Kellari Otsa-aitta Pikkupuoli Päärakennus Piha Päärakennus Piha Navetta Sauna Iso aitta Pieni aitta Puoji-navetta Päärakennus Luhtiaitta Piha Asuinrakennus Sauna Navetta Kuva 10. Harjun, Iikkalan ja Jussilan pihapiirit luvulla Sirkka Niskasaaren kertoman mukaan. 12

14 3. Suunnittelualue 3.1 Perustietoja Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa Iijoen keskijuoksulla, noin 90 km päässä Oulusta. Kaupunki on jakautunut yhteensä 15 eri kylään, joiden keskustana on Kurenalan kylä. Pudasjärvellä risteävät Kajaanista Rovaniemelle kulkeva kantatie 78 ja Oulusta Kuusamoon kulkeva VT Kaupungin väkiluku on 1970-luvun huipun jälkeen laskenut vajaasta asukkaasta noin 8800 asukkaaseen 18 ja ennusteen mukaan Pudasjärven kaupungin väkiluku olisi edelleen vähentymässä. Asukkaista noin puolet asuu haja-asutusalueella ja puolet Kurenalan kylässä. Väkiluvun vähenemisestä huolimatta Kurenalan taajaman väkiluvussa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, vaan väestön väheneminen tapahtuu enimmäkseen keskusta-alueen ulkopuolella haja-asutusalueilla kun vanheneva väestö muuttaa maaseudulta lähemmäksi keskustan palveluita. 19 veluineen ja kouluineen sijaitsee Iijoen eteläpuolella. Paikkakunnan vanhin asutus on sijoittunut nauhamaisesti Iijoen varteen, erityisesti taajaman Pudasjärven rannoilla taajaman länsipuolelle vanhan kirkon lähistölle Suunnittelualue Diplomityöni suunnittelualue on Kurenalan keskustasta noin 1 km päässä sijaitseva Mursunsaari ja sen vieressä oleva Jussinahon alue. Aluetta lähellä ovat keskustan palveluiden lisäksi koulut, kirjasto ja uima- 20 Ibid., s Kaupunkirakenne Pudasjärven keskusta on muodostunut vanhan vesistöreitin ja pohjois-eteläsuuntaisen maantien risteyskohtaan. Nykyinen VT 20 muodostaa ainoan liikenneyhteyden taajaman pohjois- ja eteläosien välillä ja talvella on lisäksi käytössä kevyen liikenteen polkuyhteys Iijoen jäätä pitkin. Iijoki ja valtatie ovat tänä päivänäkin selkeitä Kurenalan kaupunkirakenteen jakajia. Liikekeskus pal- KESKUSTA SUUNNITTELUALUE < OULU KUUSAMO > Asukasluku vuonna Kurenalan yleiskaava, yleiskaavaehdotus kaavaselostus 2009, s.11 Kuva 11. Suunnittelualue korostettuna Pudasjärven ilmakuvasta. 13

15 halli. Saari rajautuu Iijokeen sekä siitä haarautuvaan kapeaan Saarenpudakseen. Mursunsaaren itäpuolella kulkee Oulu-Kuusamo valtatie. Pinta-aloiltaan Mursunsaari on noin 15 ha ja Jussinaho noin 2,3 ha. Maa-alueet ovat suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa ja saarella asuu noin 80 henkilöä. Mursunsaaren länsipuolella, Mursunlammen itäpuolella, alkaa Natura 2000-alue. Alue koostuu tulvametsistä ja niityistä, joita myös Mursunsaaren tiloilla on ollut halussaan. 21 Pudasjärven ja Mursunlammen tulvaniityt on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Uhlbrandt, Colin ja Odellman 1766 ja Kartta Pudasjärvestä nro Kurenalan yleiskaava, yleiskaavaehdotus kaavaselostus 2009, s Kaavatilanne Kurenalalla on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava vuodelta 2005 ja Kurenalan yleiskaava vuodelta Yleiskaavan ajantasaistaminen on aloitettu vuonna 2005 ja osayleiskaavaehdotus valmistui vuonna Kurenalan eteläisen osan asemakaava on valmistunut vuonna 1974 ja Mursunsaaren alueen kaava on säilynyt suurimmaksi osaksi ilman suuria muutoksia tähän päivään saakka. Osayleiskaavaehdotuksessa on Iijoen eteläpuolelle suunniteltu laaja ulkoiluverkostoa, joka kulkee myös suunnittelualueen lävitse. Yleiskaavamuutoksen yhteydessä suunnittelualueen vanhat rakennukset on inventoitu ja ehdotuksessa ne on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kuva 12 ja 13. Mursunsaaren kaavat eri ajoilta. Vasemmalla kaava 1970-luvulta ja oikealla voimassaoleva kaava vuodelta

16 4. Analyysi 4.1 Yleistä Mursunsaaren maisemaa on pitkään leimannut vähäinen asutus ja puusto, viljellyt ja avarat Iijoen vesistöön rajautuvat pellot. Kuitenkin 1950-luvulta lähtien saari on ollut kovassa muutoksessa, kun talojen määrä on moninkertaistunut ja rakentamattomat tontit ovat maanviljelyksen loputtua kasvaneet umpeen. Suorat näkymät vesistöön ovat miltei kokonaan kadonneet ja rakentamisen tyylilajien kirjo on rikkonut aiemmin tasapainoista kokonaisuutta. Analyysiosiossa käyn läpi merkittäviä suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat maisemalliset tekijät, luonnonympäristöt, liikenne ja rakennuskanta. 4.2 Maisema-analyysi Mursunsaari sijaitsee hyvin luonnonkauniilla paikalla vesistön ympäröimänä, mikä antaa hyvät lähtökohdat saaren kehittämiselle. Tällä hetkellä yleisilme on päässyt kuitenkin taantumaan ja kokonaiskuvaa leimaavat pusikoituminen ja alueen jäsentymättömyys. Näkymät saarella ovat lyhyitä, pääasiallisesti vain tien suuntaisia. Hienot näkymät jokimaisemaan ovat olemattomat, osittain koska rannat ovat kasvaneet umpeen ja osittain koska rakennettujenkin tonttien kasvusto on niin tiivistä. Avoimia näkymiä joelle löytyy vielä lähinnä Tuulimyllyntien ja Tervatien risteyksen jälkeiseltä katuosuudelta. Myös saareen johtava kävelysilta tarjoaa maalauksellisia näkymiä Saarenpudakselle ja sen vastarannalla olevaan vanhaan pihapiiriin. Eri vuodenajoilla on suuri merkitys maisemien avautumiseen, sillä suurin osa saaren puustosta on lehtipuita. Talvella näkymät ovat siis huomattavasti kesäkautta avarammat, mutta toisaalta armottomammat paljastamaan rakennuskannan kirjavuuden. Huonosti jäsentyviä ja hoitamattomia alueita saarella on niin pientalo kuin puistoiksi kaavoitetuilla alueilla. Kaikista suurinta kehittämistä näistä alueista vaatii Tuulimyllyntiensillan ja Saarenpudaksen risteysalue, joka on pusikoitunut ja vielä rakentamaton alue. Pääkulkuväylänä ja tervetuloporttina tämä alue antaa valitettavan huonon ensivaikutelman saarella kävijälle. Kuvat 14.Tuulimyllyntien ja Saarenpudaksen risteysalue ja saaren sisääntuloalue. Kuva 15. Mursuntien päädyssä oleva huonosti jäsentyvä alue. Mursunsaarella on säilynyt useita vanhoja rakennuksia; kaksi pihapiiriä sekä useita piharakennuksia. Tällä hetkellä nämä maisemalle ja identiteetille arvokkaat rakennukset ovat kuitenkin jääneet hieman sivuun, mutta niiden korostaminen olisi yksi tärkeistä tavoista alueen oman hengen löytämiseksi. 15

17 4.3 Luonnonympäristöt Alue 1 Alue 1 eli Jussiaho sijaisee saaren itäpuolella, Tuulimyllyntien ja Iijoen välissä. Kooltaan alue on noin 2,3 ha ja se on aluekaavassa kaavoitettu puistoksi. Pudasjärven Kurenalan osayleiskaavan luontoselvityksessä vuonna 2006 Jussinaho on luokiteltu tuoreeksi lehtolaikuksi. --- Se muodostaa jyrkän kontrastin Kurenalan muun luonnon kanssa, ja siitä saisi luontaisesti puistomaista maisemaa keskelle keskustaa. Lehtomaiseen ympäristöön perustettu puisto on helppo- ja vähähoitoinen. 23 Luontoselvityksen jälkeen keväällä 2011 Jussinahon metsää on harvennettu, joten maisema on muuttunut avarammaksi. Alueen puusto on pääasiallisesti korkeaa koivua ja maanpinnan pintakasvusto on rehevää (kuva 18). Paikoitellen korkemmalla olevissa paikoissa kasvaa mäntyjä ja kuusia ja pintakasvusto on myös kangasmaisempaa. Harvennuksen jälkeen alueelta avautuvat kauniit näkymät joelle (kuva 19) ja tällä hetkellä metsä on valoisuutensa ja maisemiensa ansiosta hyvin miellyttävä paikka. Itäpuolella aluetta rajaa selkeästi tiheämpi metsäpalsta, joka vaimentaa myös VT20:lta tulevaa melua. 23 Pudasjärven Kurenalan osayleiskaavan luontoselvitys 2006, s Alue 2 15 A L U E 3 22 A L U E 2 Alue 2 sijaitsee Mursunsaaren itärannalla, Tuulimyllyntien ja Iijoen välissä. Kooltaan se on noin 1,29 ha ja se on kaavoitettu osittain puistoksi, venevalkamaksi ja erillispientaloalueeksi. Puustoltaan alue on koivuvaltaista sekametsää, jonka rantavyöhykkeet ovat pensoittuneet umpeen. Aiemmin peltona olleesta alueesta hahmottaa aukeammat entiset peltoalueet, mutta nekin ovat rehevöityneet mm. maitohorsmasta (kuva 21). Iijokea ei näy kunnolla Tuulimyllyntieltä katsottaessa, koska alue on kasvanut umpeen. Saarenpudaksen rannalta avautuu kaunis näkymä joelle ja Jussinahon niemelle (kuva 20) A L U E 1 Kuva 16. Luonnonympäristöjen aluejaot ja valokuvien ottopaikat. Arvokas kohde Puurivistö Näkymä Puutteellinen näkymä Pusikko Huonosti rajautuva alue Kuva 17. Mursunsaaren maisema-analyysi. 16

18 ALUE 1 Kuva 18. Kuva 19. ALUE 2 Kuva 20. Kuva 21. ALUE 3 Kuva 22. Kuva

19 4.3.3 Alue 3 Alue 3 sijaitsee Mursunsaaren etelärannalla, Tuulimyllyntien ja Mursuntien kevyen liikenten väylän välissä ja sitä rajaa eteläpuolella virtaava Saarenpudas. Kooltaan se on noin 2,55 ha ja se on kaavoitettu osittain palloilukentäksi, puistoksi ja erillispientaloalueeksi. Alueen itäpuoli on alavaa ja rehevää, puustoltaan pääosin koivua (kuva 22). Länsipuolella on laaja puuton hiekkakenttä, jonka maanomistaja on tehnyt tuomalla alueelle täyttömaata (kuva 23). Länsipuolella aluetta rajaa Mursuntien kevyen liikenteen väylä ja korkeat puut. Mursuntieltä katsottaessa alue on hyvin rajaamaton: se on osittain rehevöitynyt ja osittain epämääräinen täyttömaakenttä Iijoen tulva-alueet ja rakentamisrajoitukset Kurenala kuuluu Iijoen vesistöalueen tulvaherkimpiin alueisiin, ja veden korkeus vaihtelee voimakkaasti vuodenkierron mukaan, korkeimmillaan se on kevättulvien aikana. Suurimmat lähihistorian tulvat ovat sattuneet vuosina 1981, 1982, 1989 ja 1993, joiden myötä alueelle on laadittu tulvatorjuntasuunnitelma sekä rakennettu taajamia suojaavia tulvapenkereitä. Penkereiden rakentamisella estetään tulvaveden pääsy vahingoittamaan jokirannan asuin- ym. rakennuksia, teitä ja muita rakenteita. 24 Tulvan rakentamisrajaukset kaava-alueella Iijoen ja Pudasjärven osalta voidaan määrittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuoden 1989 tulvan 24 Kurenalan yleispiirteiset tulvavaarakartat, Pudasjärvi 2009, s.3 MAASTO ALLE +111 m Kuva 24. Suunnittelualueen tulvavaara-alueet, joissa maasto on alle +111 m. perusteella laatiman tulva-aluekartan perusteella. Tulvan rakentamisrajoituksia ja tulvahaittoja on vähennetty keskusta-alueella rakentamalla laajoja tulvapenkereitä. Varsinaisten rakennettujen penkereiden lisäksi on hyödynnetty maaston luontaisia muotoja ja tiestöä osana tulvasuojausta. 25 Mursunsaarella ei ole varsinaisia tulvapenkereitä, mutta saarenpudaksen ranta on suojattu sulkurakenteilla (alue 3). 26 Jussinaholla (alue 1) ei ole tulvapenkereitä, ja sen maasto on sen verran alavaa, että se kuuluu kokonaan tulvavaaravyöhykkeeseen. Näin ollen sinne rakennettaessa on siis otettava huomioon tulvariski joko maantäyttöä tai tulvapenkerettä käyttäen. Alue 2 kuuluu alavimmilta osiltaan tulvavaaravyöhykkeeseen. 25 Kurenalan yleiskaava, yleiskaavaehdotus kaavaselostus 2009, s Arola & Leiviskä Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma, s Kuvat 25 ja 26. Mursunsaari vastarannalta katsottuna, kevättalvella ja loppukesästä

20 Rimmintie VT 20 Oulu-Kuusamo Kokoojakatu Tonttikatu Kevyen liikenteen väylä tai polku Mursuntie Tervatie VT 20 Tuulimyllyntie Kuva 27. Suunnittelualueen liikenneanalyysi. 4.4 Liikenne Ajoneuvoliikenne Mursunsaari sijaitsee lähellä autoliikenteen pääväyliä. Sen itäpuolella kulkee Oulu-Kuusamo valtatie ja saaren eteläpuolella taajaman keskustaan johtava Rimmintie. Saareen johtaa yksi ajoneuvoliikenteelle sallittu kulkuväylä, Tuulimyllyntie, josta haarautuvat umpikujiin päättyvät tonttitiet, Tervatie ja Mursuntie. Mursunsaaren tiet ovat pääosin päällystämättömiä ja huonossa kunnossa, ja asukkaiden päällimmäisenä parannustoiveena onkin ollut saaren tiestön kunnon parantaminen. Kuitenkin ajoneuvoliikenne alueella on rauhallista, ja asiatonta läpiajamista esiintyy vähän Kevyt liikenne Suunnittelualueella ei ole varsinaisia kevyen liikenteen väyliä, vaan kevyt liikenne kulkee autotien piennarta pitkin. Tosin koska liikenne alueella on niin rauhallista, en koe tätä kovin suureksi ongelmaksi. Saareen johtaa eteläpuolelta kaksi kevyen liikenteen väylää paikasta, joka oli alun perin ainoa kulkureitti saarelle. Toinen näistä väylistä on idyllinen puusilta ja toinen on polku sulkurakenteena toimivan maapenkereen päällä. Näiden reittien kautta kevyellä liikenteellä on hyvät yhteydet Rimmintietä pitkin kouluille, kirjastoon, uimahalliin sekä muihin keskustan palveluihin Liikennemelu Kurenalan osayleiskaavaedotuksen yhteydessä tehtiin selvitys Valtatie 20:n liikennemelusta. Meluhaitta ei ylety Mursunsaareen, ja Jussinahon melutaso on 45-50dB. 27 Kuitenkin saareen kulkeutuu jokiuomaa pitkin jonkin verran liikennemelua. Tie sijaitsee noin 100m päässä Jussinahosta ja n. 250 m päässä Mursunsaaresta. Melutason ohjearvojen mukaan ulkoalueiden melutaso saisi olla enintään päivällä 55 db, yöllä 45 db. 28 Jussinahon melutaso on siis myös sallittujen rajojen sisällä. 27 Kurenalan yleiskaava, yleiskaavaehdotus kaavaselostus 2009, liite 4 28 Ympäristöministeriö, Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. ( 19

21 4.5 Rakennettu ympäristö Yleistä Mursunsaari on yksi Pudasjärven vanhimmista pysyvän asutuksen saaneista alueista ja sen vanhimmat säilyneet rakennukset ovat luultavasti 1800-luvulta. Saarella oli vielä 1950-luvulla varsin vähän taloja ja maa-ala oli käytetty tehokkaasti maanviljelyksen tarpeisiin. Rakentamisen määrä kasvoi erityisesti ja luvuilla ja myös 1990-luvulla uusien talojen määrä on kasvanut reilusti suhteessa rakennusten kokonaismäärään luvulla saareen on rakennettu vain yksi uusi omakotitalo. Saaren 32 päärakennuksesta kaikki yhtä 1- kerroksista paritaloa lukuunottamatta ovat 1- tai 2-kerroksisia omakotitaloja. Yleissilmäyksellä Mursunsaaren rakennuskanta vaikuttaa hämmentävältä eri vuosikymmenten tyylisekoitukselta. Pienten etäisyyksien takia saman tien varrella voi nähdä koko rakennuskirjon 1800-luvun pihapiiristä, 1990-luvun valkotiili- ja 1970-luvun laatikkotaloihin. Tontit ovat keskimäärin kooltaan reiluja, m 2 kokoisia. Talojen välissä on rakentamattomia tontteja, mikä tuo alueelle lisää väljyyttä luvulla rakennetut talot on pääasiallisesti rakennettu nauhamaisesti tien ja kaavan mukaiseksi, mutta sitä vanhempien talojen sijoittelu on vapaampaa muihin taloihin sekä kaavaan nähden. Tyhjillä tonteilla kasvusto on päässyt pusikoitumaan, mikä yhdistettynä huonokuntoiseen ja huonosti jäsentyvään tiehen antaa alueesta hieman nuhraantuneen vaikutelman. Myös talojen kirjava tyylisuma ja ripoteltu asettelu kadottavat saaren ryhtiä. Ikään kuin esikaupungin talotyypit olisi heitetty maalaismaisemaan; liian väljään luodakseen esikaupungin miljöötä, mutta liian tiiviisti, että saaren maalaisidylli säilyisi. Saaren yleisilme ei ole siis ole kovin yhtenäinen, mutta silti viehättävä. Rakennuskannan hajanaisuuden voi hyvinkin kääntää saaren ominaiseksi piirteeksi, jota voitaisiin ryhdittää katutilan ja pusikoiden siistimisellä sekä uudella yhtenäisellä rakentamisella. Saarelta ei löydy palveluita, mutta kaikki Kurenalan keskustan palvelut löytyvät kävematkan päästä Vanha rakennuskanta Yleistä Mursunsaarella on säästynyt suhteellisen paljon vanhaa rakennuskantaa luvulla rakennetuista neljästä tilasta on vielä kolmessa säilynyt päärakennus Kuva 29. Harjun ja Saariharjun pihapiiri. Kuvassa Harjun punainen päärakennus, luhtiaitta ja kivinavetta. Kuvakollaasi 28. Suunnittelualueen rakennuskantaa 1800-luvulta tähän päivään. Kuva 30. Isomursun eli Iikkalan pihapiiri. Punainen päärakennus ja vasemmalla pikkupuoli. 20

22 TALOJEN RAKENNUSVUODET luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku Kuva 31. Suunnittelualueen rakennuskanta eriteltynä rakennusajan mukaan. sekä lisäksi useita näiden tilojen vanhoista piharakennuksista. Mitään näistä vanhoista rakennuksista ei ole suojeltu, mutta ne tuovat niin paljon tärkeää kerroksellisuutta ja luonnetta saarella, että niiden säilyttäminen ja korostaminen olisi tärkeää niin maisemallisista kuin rakennushistoriallisistakin syistä Piharakennukset Alueella on säilynyt useita vanhoja piharakennuksia, ja ne rikastuttavat maisemaa ympäri saarta; osa niistä löytyy ripotellusti teitten varsilta ja osa niistä on tonttien pihoilla. Niiden kunto on suhteellisen hyvä ja yhdessä ne muodostavat saarella laajan vahojen piharakennusten variaation Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Yleistä Osayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä Kurenalla tehtiin rakennusinventointi 55 kohteesta vuonna Inventoiduista rakennuksista vanhimmat olivat 1800-luvulta (12 kpl), ja näistä kolme sijaitsee Mursunsaarella; Saariharju, Harju ja Isomursu. 29 (LIITE 3) Mursunsaaren inventoidut kohdet arvioitiin kaikki ra- 29 Kurenalan rakennusinventointi 2007 kennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviksi. Lisäksi Harjun tila arvioitiin historiallisesti arvokkaaksi. Harju ja Saariharju on arvioitu seudullisesti arvokkaiksi kohteiksi ja Isomursu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vanhat tilat sijaitsevat vierekkäin ja muodostavat yhdessä perinteistä rakennuskantaa edustavan kokonaisuuden Harju ja Saariharju Harjun ja Saariharjun talot sijaitsevat kauniilla ja näkyvillä paikalla saaren korkeimmalla kohdalla, Tuulimyllyntien ja Mursuntien risteyksessä. Talot muodostavat yhteisen suljetun pihapiirin ja ovat olleet aiemmin samaa tilaa, joka on yksi Pudasjärven vanhimmista. Kahden päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu luhtiaitta, sauna, kivinavetta ja maakellari. Rakennuksien vanhat yksityiskohdat ovat vielä säilyneet hyvin ja kokonaisuus on erittäin yhtenäinen. Aiemmin tilaan on kuulunut myös tuulimylly, josta johtuu Tuulimyllyntien nimi. 31 Rakennusten säilymisen haasteena on tilojen omistussuhteiden jakautuminen, sekä se, että Harjun päärakennus on ollut pitkään asumattomana ja Saariharjunkin vanha päärakennus on vain ajoittain vuokra- 30 Ibid. 31 Taskila 1995, s.14 21

23 tai kesäkäytössä. Rakennukset on merkitty Kurenalan yleiskaavaehdotuksessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi, mutta varsinaista suojelupäätöstä rakennuksille ei ole tehty Isomursu Isomursun tila sijaitsee Harjun ja Saariharjun tilojen välittömässä läheisyydessä Iijoen rannala. Isomursua kutsutaan nykyään Iikkalaksi, ja se on yksi Pudasjärven vanhimmista tiloista. Samassa avoimessa pihapiirissä Isomursun talon kanssa sijaitsee Jussilan tila, jonka 1850-luvulla rakennettu päärakennus on purettu vuonna Pihapiirin kuuluu päärakennuksen lisäksi pikkupuoli, maakellari, sauna ja otsa-aitta, joka on jäänyt ti- lasta lohkaistun 1980-luvulla rakennetun omakotitalon tontille. Aiemmin pihapiiriin on kuulunut näiden rakennusten lisäksi päärakennusta vastapäätä sijaitseva pitkä puoji-navettarakennus sekä useita piharakennuksia. Päärakennusta on peruskorjattu 1970-luvulla, mikä on hävittänyt osan rakennuksen vanhoista yksityiskohdista. 32 Rakennusten säilymisen haasteena on se, että pihapiiri on ollut jo pidempään asumaton. Isomursun tila on merkitty Kurenalan yleiskaavaehdotuksessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi, mutta varsinaista suojelupäätöstä rakennuksille ei ole annettu. 32 Kurenalan rakennusinventointi 2007 Kuvakollaasi 32. Vanhojen piharakennusten yksityiskohtia. Vasemmalla Harjun vanha otsa-aitta, keskellä paja ja oikealla Jussilan aitat. Kuva 33. Isomursun, Saariharjun ja Harjun tilat korostettuna ilmakuvasta. 22

24 5. Vuorovaikutteinen suunnittelu 5.1 Yleistä TERVETULOA MURSUNSAAREN ASUKASILTAAN KESKIVIIKKONA KLO NISKASAAREN SIRKALLEE MUKANAA OVAT MYÖS ARKKITEHTIOPISKELIJA TIINA KOMULAINEN JA MAANKÄYTTÖINSINÖÖRI MARKKU MATTINEN TIINA ON TOIVONUT, ETTÄ KAIVELISITTE ARKISTOJANNE JA TOISITTE MUKANANNE MATERIAALIAA (KUVIA, LEHTILEIKKEITÄ )KOSKIEN MURSUNSAAREN HISTORIAA. TERVEISIN SIRKKA JA MALLU Kuva 34. Kutsu Mursunsaaren asukkaille asukasiltaan Kuva 35. Ohjausryhmä Sirkka Niskasaaren olohuoneessa Vasemmalta Timo Goman, Markku Mattinen, Helmi Koivu, Arvo Kettunen, Marja-Leena Törrö, Magnus Slotte ja Sirkka Niskasaari. Kuvasta puuttuu Markku Rajala. Suunnittelutyön alkuvaiheista lähtien olen halunnut saada työhöni sisällytettyä vuorovaikutteisuutta asukkaiden kanssa. Se ei ole ollut työn pääpainona, mutta se on tuonut mielestäni suunnitteluun lisäsyvyyttä ja toteuttamiskelpoisuutta. Kanssakäyminen asukkaiden kanssa on lisäksi ollut minulle erittäin antoisaa ja tuonut suunnittelutyöskentelyyn tervetullutta vaihtelua. Ohjausryhmääni on kuulunut seitsemänhenkinen Mursunsaari-toimikunta yhdessä kaupungin edustajan, maankäyttöinsinööri Markku Mattisen, kanssa. Toimikunnan toiminta yhdessä muiden saaren asukkaiden kanssa on ollut hyvin aktiivista ja talkoohenkistä varsinkin 1990-luvulla. He ovat ylläpitäneet yhteisvoimin mm. lentopallokenttää, yhteistä venevalkamaa ja järjestäneet vuosittaisen teiden kevätsiivouksen. Myös Mursuntien päätteenä oleva puinen kävelysilta on ollut osittain toimikunnan ansiota. Tällä vuosikymmenellä toiminta on hiljentynyt, mutta nyt yhteisen suunnittelutyön kautta toimikunta on aktivoitunut ja laittanut liikkeelle mm. aimmin hakemiaan parannusehdotuksia uudelleen kaupungin käsittelyyn. Olemme pitäneet yhteisiä palavereita toimikunnan kanssa neljä kertaa. Palavereiden lisäksi tärkeänä osana vuorovaikutteista suunnittelua on ollut asukaskysely, jonka jaoin saaren jokaiseen talouteen (yhteensä 32 kpl). Lomakkeessa kysyin lyhyesti asukkaiden taustoista, referenssikuvien avulla mielipidettä Mursunsaarelle sopivista taloista sekä avoimilla kysymyksillä suhtautumisesta lisärakentamiseen, mielipidettä saaren tämän hetkisestä tilaan ja parannusehdotuksia tulevaisuutta varten. Vastauksia tuli yhteensä 18 kpl eli vastausprosentti oli noin 56 %. Seuraavassa kappaleessa käyn läpi kyselyn tuloksia. Kyselylomake on liitteenä työn lopussa. (LIITE 2) 23

25 Kuvat 36 ja 37. Iijokisoutujuhlat ja laituritalkoot, kuvat Sirkka Niskasaari 5.2 Yhteenveto asukaskyselystä Mursunsaaren asukasvaihtuvaisuus on vähäistä, ja tämä tuli ilmi myös asukkaille tehdystä kyselystä. Ainoastaan yksi vastaus poikkesi vahvasti muiden keskiarvosta kun tämä vastaaja oli asunut alueella alle vuoden. Muut kyselyyn vastanneet olivat asuneet Pudasjärvellä keskimäärin 45 vuotta, josta Mursunsaarella 28 vuotta. Vastaajista lapsiperheitä oli vain kaksi ja suurin osa oli 1 tai 2 aikuisten talouksia. Mieltymykset Mursunsaarelle sopivista talotyypeistä olivat vastaajilla hyvin yhdenmukaiset. Perinteinen pohjalaistalo ja rintamamiestalo olivat mieluisimmat vaihtoehdot ja luvun yksikerroksinen pitkänomainen harjakattoinen omakotitalo oli suurimmalla osalla vastaajista kolmannella sijalla luvun matala harjakattoinen tiilitalo ja moderni 2-kerroksinen omakotitalo saivat saman verran ääniä jakaen näin kyselyn 4.sijan. Tasakattoinen 70-luvun omakotitalo ei saanut ääniä ollenkaan. Lisärakentamiseen suhtauduttiin pääasiallisesti varovaisen myönteisesti. Vastauksista vain 3 kpl oli lisärakentamista vastaan, loput vastauksista (15kpl) olivat lisärakentamisen puolella. Vastauksissa korostettiin, että lisärakentamisen tulisi olla maltillista, tyypiltään pääasiallisesti omakotitaloja tai ehkä rivitaloja. Uusien rakennusten sijoittelussa haluttaisiin säilyttää saarelle ominainen väljyys, eli tontit pidettäisiin tarpeeksi suurina, ja saarelle tulisi jättää myös vapaata puistoaluetta. Maalaismaiseman vaaliminen nousi vastauksissa esille, ja selvästi saaren identiteetin säilyttäminen ja vahvistaminen on myös asukkaille tärkeää. Lisärakentamisen yhtenä reunaehtona pidettiin myös muutamassa vastauksessa uuden asemakaavan laatimista. Kysyttäessä asukkailta Mursunsaaressa asumiseen liittyvistä huonoista puolista, nousivat lähinnä esille teitten ja sitä reunustavan pientareen puutteet. Tien huono kunto mainittiin miltei jokaisessa vastauksessa; tietä ei ole kokonaan päällystetty, se on kuoppainen, se pölisee kesäisin eikä sitä ole vielä rakennettu kaavan mukaisesti loppuun saakka Tuulimyllyntien ja Tervatien päädyissä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota jalankulkukäytävien, penkkien ja valaistuksen puuttumiseen. Toinen yleinen huolenaihe oli saaren kasvuston umpeen kasvaminen, joka on erityisesti ongelmana vapailla, rakentamattomilla tonteilla. Asukkaat kaipasivat näkymien avaamista vesistöön ja saaren yleistä kaunistamista tonttien siistimisellä. Kuulutettiin vanhan perinnemaiseman perään. Yksittäisinä parannuksina kaivattiin jätteenlajittelupistettä, kokoontumispaikkaa ja kunnollista lumenläjityspaikkaa. Saari on asukkaille hyvin mieluinen paikka asua. Hyvissä puolissa kehuttiin aluetta viihtyisäksi, rauhalliseksi ja kauniiksi asuinpaikaksi. Lainatakseni kahta vastausta: Asumme täällä kuin Herran kukkarossa, niin kuin kaupunkina kaupungin sisällä. Oma asutusalue, saari erottuu muista. Mursunsaaren sijaintia kiiteltiin kyselytutkimuksen vastauksissa. Kurenalan keskustaan on lyhyt matka ja uimahalli, kirjasto ja koulut ovat lähellä. Ympäröivä luonto palvelee asukkaita monipuolisesti läpi vuoden, sillä talvisin latuverkosto on lähellä ja kesällä veneily, kalastus ja uiminen ovat tärkeitä lähiharrastuksia. 24

26 Saaren kylämäisyys tuli esille kehuttaessa hyviä naapurisuhteita ja talkoohenkeä ja pidettiin myös hyvänä asiana, että saaressa asuu monenikäisiä asukkaita. Vanhat aitat saivat myös osakseen arvostusta. Mitä parannuksia sitten toivottaisiin? Miltei jokaisessa vastauksessa toistui kaksi perusteemaa eli teiden parantaminen ja kasvillisuuden raivaaminen erityisesti rannoilta. Perinnemaiseman ja yleisen siisteyden parantamisen lisäksi kaivattiin yhteisiä paikkoja kuten leikkipuistoa, venevalkamaa tai nuotiopaikkaa. Myös asemakaavan ajantasaisuuden tarkistamista toivottiin ja ehdotettiin uusille omakotitalotonteille paikkaksi Tuulimyllyntien vasemmanpuoleista puistoaluetta. rillä kehittämistä vaativat paikat. Mielipaikkakysymys sai monet vastaajat ympyröimään oman kotitalonsa, joten jätin ne vastaukset yhteenvedosta pois. Risukoiden raivaamista kaivataan rannoilla, erityisesti Mursuntien ja kävelysillan välisen kevyen liikenteen väylän kummallekin puolelle ja Tuulimyllyntietä oikealle puolelle. Lisäksi kehittämistä vaativat umpikujaan päättyvät tiet, Tuulimyllyntie ja Tervatie ja korjausta vaativa Tuulimyllyntie. Saaren keskeiselle paikalle ehdotettiin paikkaa leikkipuistolle sekä rantaan venevalkamaa ja nuotiopaikkaa. Yleisiltä alueilta mielipaikoiksi nostettiin yhteinen laituri, vanha otsa-aitta ja puinen kävelysilta. Kyselyssä asukkaita pyydettiin merkitsemään karttaan omat mielipaikkansa ja kehittämistä vaativat paikat Mursunsaarella. Kuvaan 38 on koottu vastausten yhteenveto, vihreällä mielipaikat ja oranssilla vä- Venevalkama ja nuotiopaikka Aitta Risukoiden raivausta Yhteinen laituri Risukoiden raivausta Tien parantaminen Tie loppuun Paikka leikkipuistolle Risukoiden raivausta Tien parantaminen Risukoiden raivausta Tie loppuun Risukoiden raivausta Risukoiden raivausta Tonttipaikkoja Puinen kävelysilta MIELIPAIKAT KEHITTÄMISTÄ VAATIVAT PAIKAT Kuva 38. Yhteenveto asukaskyselyn kysymyksestä nro 6 ja 7: 6) Ympyröi (O) karttaan mielipaikkasi Mursunsaaressa. Huomioi myös saarelle johtavat kulkuväylät. 7) Rasti (x) karttaan kehittämistä vaativat paikat Mursunsaaressa. Huomio myös saarelle johtavat kulkuväylät. 25

27 26

28 Suunnitelma Kuva 39. Havainnekuva Saarenpuistosta. 27

29 6. Suunnitelman tavoitteet ja lähtökohdat 6.1 Yleistä Aloitettaessani suunnittelutyötä olen omien havaintojeni, analyysien ja asukaskyselyn kautta hahmoitellut itselleni suuntaviivoja, millainen asuinalue Mursunsaari on ja minkälainen alue siitä voisi tulla. Lähtökohtana en ole halunnut tuoda saarelle uutta ja vierasta teemaa, vaan saaren selkäranka ja luonne kumpuaa työssäni aidoista aiheista, jotka ovat olemassa saarella tälläkin hetkellä, mutta ovat ehkä jääneet hieman unohduksiin. Mielestäni tavanomaisiltakin kuulostavista asioista voi muodostua kokonaisuudessaan ainutlaatuinen asuinpaikka. Apuna ja työkaluna työssäni olen käyttänyt miellekartaa, Mursunsaaren identiteettikarttaa, johon olen listannut osa-alueittain juuri tälle alueelle sopivia asioita tai ominaisuuksia. Miellekartan olen jakanut kolmeen osaa: luonnonympäristö, rakennuskanta ja ihmiset, sosiaalinen ympäristö. Seuraavaksi käsittelen lyhyesti, mitä nämä osa-alueet pitävät sisällään. 6.2 Luonnonympäristö - Mursunsaari on osa luontoa. - Aiemmin luonnon ja rakennetun ympäristön side on ollut vahva ja elämä on ollut vuodenkierron mukaan rytmittyvää ja ympäröivään maisemaan sopeutuvaa. Työssäni olenkin halunnut palata takaisin näille juurille ja ottaa luontoarvot huomioon suunnittelussa. Koska saari on ollut viimeisiä vuosikymmeniä lukuunottamatta koko asutushistoriansa ajan viljelyskäytössä, katson avarien maisemien olevan yksi tärkeä Mursunsaaren maisemaidentiteetin osa. Alueen näkymien tulisi olla vaihtelevia, välissä Iijoelle ja välissä hoidetuille niityille avautuvia. Maisemien avautumisessa apuna voidaan käyttää puustoa, jonka avulla voidaan rajata, suojata ja pehmentää näkymiä. Periaatteellisena rakentamisen filosofiana, oli kyse polusta tai rakennuksesta, olisi rakennetun ja luonnonympäristön harmoninen täydentäminen, ei sen rikkominen. 6.3 Rakennuskanta - Mursunsaaressa tunnet olevasi kotona. - Rakennuskanta kulkee käsi kädessä luonnonympäristön kanssa, kumpikin toistaan kunnioittaen ja huomioiden. Mursunsaarelle tyypillinen rakentaminen 1950-luvun taitteeseen asti on ollut luonteeltaan yksinkertaista ja käytännöllistä, paikallisia materiaaleja ja käsityötä kunnioittavaa. Yhdessä piharakennusten kanssa on muodostunut pihapiirejä, joiden suojissa ollaan asuttu useassa polvessa. Kuva 40. Miellekartta eli Mursunsaaren identiteettikartta Näistä teemoista nousee myös Mursunsaaren rakennuskannan korostettavat puolet. Rakennusten tulisi olla joustavia, yksinkertaisuudessaan hyvin käyttökelpoisia ja muunneltavia ja yhdessä piharakennusten kanssa niiden tulee luoda ihmisläheistä ympäris- 28

30 töä, joka mahdollistaa asumisen vaikka monessa polvessa. Ympäristön tulisi olla sellaista ympäristöä, jossa syntyvät turvalliset muistot kodista. Vanhat talot yhdessä eri tyyli-ihanteiden mukaan rakennettujen talojen kanssa tekevät saaren rakennuskannasta hyvin kerroksellisen, johon tuleva uusi kerros luo lisää vivahteita. Kerroksellisuus on yksi Mursunsaaren rikkauksista, mutta sitä voisi vielä parantaa ympäristön ja rakennusten yhteenhiomisella. Kuvat 41, 42 ja 43. Luonnon ja rakennetun ympäristön täytyisi täydentää toisiaan. Vuodenajat ja vaihtelevat maisemat tekevät alueesta jatkuvasti elävän ja mielenkiintoisen. Kuvat 44 ja 45. Avoimien näkymien rinnalla rajatut näkymät luovat hyvää asuinympäristöä. Oman saaren kylämäinen tunnelma ja aidot materiaalit tuovat turvaa ja lämpöä. Kuva 46. Asukkaat ovat saaren voimavara. Yhteisillä tapahtumilla ja harrastusmahdollisuuksilla saadaan ihmisiä yhteen ja tehtyä saaresta kaikkien yhteinen saari. 6.4 Ihmiset, sosiaalinen ympäristö - Mursunsaari on kuin oma pieni kylä. - Näin ajattelevat saaren asukkaat, ja sama ajatus tulee varmasti myös saarella vierailevan mieleen. Ja kylää ei ole ilman ihmisiä ja yhteishenkeä, joten myös ihmiset ja heidän väliset kanssakäymiset kuuluvat vahvasti Mursunsaaren identiteetin hahmottamiseen. Yhteistä toimintaa tulisi vahvistaa rakentamalla lisää yhteisiä paikkoja, joiden ympärille voitaisiin kehittää jatkossa tapahtumia, joka ruokkii lisää kyläfiiliksen kehittymistä ja toisi samalla myös muita pudasjärveläisiä saarelle. Tämä edellyttää tietenkin aktiivista asukastoimintaa nyt ja jatkossa. Jatkuvuus edellyttää tulevia sukupolvia eli saaren monipuolistuvaa ikärakennetta. Ja jotta saarelle saataisiin asumaan nuoria tulevaisuuden asukasaktiiveja, olisi tärkeää kehittää saaren vetovoimaisuutta ja identiteettiä. 29

31 7. Suunnitelma 7.1 Aluesuunnitelma Yleistä Aluesuunnitelmassani olen halunnut luoda tasapainoisen kokonaisuuden, jossa luonto ja rakennuskanta ovat sopusoinnussa ja alue tukisi harrasteita ja yhteisöllisyyden kehittymistä. Suunnitelman pääpaino on saaren sisääntuloalueella, jossa Saarenpudas ja Tuulimyllyntien silta risteävät. Tällä hetkellä tämän saaren näkyvimmällä paikalla oleva alue on hoitamaton ja rakentamaton, joten sen korostaminen suunnitelmassa on tuntunut hyvin luontevalta päätökseltä Putaan- ja Saarenpuisto Vesistön rantaan olen suunnitelmassani luonut yhtenäisen vihervyöhykkeen. Tämä muodostuu alueen käyntikortiksi, joka on ulkoilu- ja tapahtumapaikka niin saaren asukkaille, kun myös kaikille muillekin pudasjärveläisille. Ulkoilureitti yhdistyy tulevaisuudessa osayleiskaavaehdotuksen linjaamaan Iijoen eteläpuolen ulkoilureitistöön 33. Rantapuiston ulkoilureitti mukailee rantaviivaa ja sen ympärillä vuorottelevat puistoalue ja erillispientalotontit. Reitti valaistaan pollarivalaisimilla tulvimattoman alueen matkalta, Putaanpuistosta Saarenpuiston tuulimyllylle saakka. 33 Yksi yleiskaavan kehittämisvyöhykkeistä ja niihin liittyvistä keskeisistä tavoitteista on Iijoen rannan viheralueen kehittäminen. Siitä tulisi muodostua keskustan keskeinen viheralue ja sitä tulisi kehittää toimintaa kehittämällä, viihtyisyyden lisäämisellä, reitistöyhteyksien parantamisella ja matkailupalveluiden edellytysten luomisella. Osayleiskaaavaehdotuksessa suunniteltu viheraluekokoonaisuus on lähes 2 km pitkä, alue alkaa yläjuoksulla keskustan uimarannan itäpuoleiselta veneranta-alueelta ja jatkuu reitistöineen VT 20 länsipuolella Mursunsaaren kautta Rimminkankaan koululle asti. (Kurenalan yleiskaava, yleiskaavaehdotus kaavaselostus) Puisto tehdään maaseutupuistoksi, joka luo luontevan jatkumon Mursunsaaren historialle, ja samalla olisi kurkistusikkuna entisen maaseutupaikkakunnan, koko Pudasjärven, menneisyyteen. Maaseutupuisto on maaseudun elämää esittelevä puisto, jossa voi ihailla Iijoen kaunista avaraa maisemaa, syöttää lampaita, tai vaikka tutustua maaseudulla aiemmin viljellyihin kasveihin 34. Lammashaka rajataan perinteisellä riukuaidalla, ja sen vieressä on niittyalue, jonka keskellä on maamerkkinä tuulimylly. Vanha tuulimylly siirretään mahdollisuuksien mukaan saarelle muualta, tai vaihtoehtoisesti se rakennetaan hirsikehikon ympärille käsityönä. Rakennus kohdevalaistaan, jolloin se näkyy myös Iijoen ylittävälle Valtatie 20:n sillalle. Tuulimyllyn ympärille kehittyy tapahtumapaikka, johon ideoidaan erilaisia tapahtumia kuten luontokoulua, asukastapaamisia, juhannusjuhlia tai vaikka yhteislauluiltoja. Tuulimyllyn viereen siirretään paikalle kesäkäyttöä varten vanha piharakennus. Tämä rakennus toimii osana tapahtumapaikkaa, ja se voi olla esimerkiksi olla 4H toiminnalla pyörivän kesäkahvilan pitopaikkana. Koska tapahtumapaikka on osittain tulvivalla vyöhykkeellä, on rakennusten rakennuspaikkaan tehtävä maansiirtotöitä Jussinahon metsäpuisto Putaanpuiston viereiselle Jussinaholle olen suunnitellut luonteeltaan Putaan- ja Saarenpuistosta täysin poikkeavan metsäpuiston. Metsäpuistossa ulkoilureitti on tehty mahdollisimman vähän luontoa vahingoittamalla käyttäen pitkospuita. Jussinahon niemeen tulee nuotiopaikka sekä tulva-alueen kasvustoa esittelevä infopiste. Mursunsaareen ulkoilurei- 34 Kirkkoherra Eric Castren kertoo kirjotuksessaan Pudasjärven maanviljelyksestä. Paikkakunnalla viljellysitä kasveista hän mainitsee humalatarhat, ohran, rukiin ja vehnän. (Castren 1776) 30

32 tin yhteys on joko Saarenputaaseen tuotuja askelkiviä pitkin tai kiertämällä Tuulimyllyntien kautta siltaa kautta. Metsäpuistoon ei tehdä maanmuokkaustöitä, vaan tulva-aikana Jussinahon metsäreitti saa peittyä tulvaveden alle Maisemanhoito Saaren maisemia on avarrettava kauttaaltaan, varsinkin rakentamattomien tonttien pajukkoa ja muuta tiheää näkymiä haittaavaa kasvustoa tulisi raivata. Putaan- ja Saarenpuistossa raivauksen jälkeen lampaat toimivat maisemanhoitajina, mutta muualla saarella maisemien pysyminen avoimina edellyttää asukkaiden aktiivisuutta ja sitoutuneisuutta. Pudasjärven kunnassa ollaankin yritettyä puuttua kaupungin taholta epäsiisteyteen ja kehoitettu asukkaita siivoustalkoisiin. Saarelaiset ovat olleet aiemminkin hyvin talkoohenkisiä, joten uuden aluesuunnitelman myötä olisi toivottavaa, että maisemanhoitoa saataisiin hoidettua yhteishengessä saarelaisten toimesta Venevalkama Suunnitelmassani haluan kehittää saaren luoteiskulmassa olevaa venevalkamaa. Siitä tehdään saarelaisten yhteinen virkistyspaikka rakentamalla rantaan uusi laituri ja nuotiopaikka. Vieressä oleva vanhaa pajaa korostetaan kohdevalaisuksella ja tietokyltillä. Se voisi toimia myös polttopuiden säilytyspaikkana Tiestö ja väylät Teiden kunto saarella on huono. Niiden kunto on tutkittava ja suunniteltava vaadittavat korjaukset. Ylikorjaamista ja parantamista on kuitenkin vältettävä, sillä saaren viehättävää ilmapiiriä ei saa rikkoa ylileveillä asfalttiväylillä. Aluesuunnitelmassani olen ehdottanut Tuulimyllyntien yhdistämistä ja umpikujan poistamista. Tervetien umpikuja päättyy uusiin omakotitalotontteihin, mutta viereen jää puistokaistalevaraus tietä varten. Kevyen liikenteen väylää olen suunnitelmassani ehdottanut kulkemaan Jussinaholta Saarenpudaksen rantaa pitkin puista kävelysiltaa takaisin mantereelle. Jussinaho on tulva-aluetta, ja siellä väylä olisi ilman maansiirtotöitä tehty metsäpolku tai pitkospuureitti. Myös saarenpudaksen rannassa menevä reitti on kevyehkösti rakennettu hiekkapintainen ulkoilureitti Vanha rakennuskanta Olen halunnut tuoda esille Mursunsaaren vanhoja rakennuksia. Vanhat pihapiirit, Harju/Saariharju ja Isomursu, on suojeltava tulevaisuudessa sekä niiden käyttöä on kehitettävä. Myös ympäri saarta olevista piharakennuksista saadaan pienillä keinoilla esiin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Rakennusten ympäriltä raivataan kasvustoa, ne kohdevalaistaan ja niihin tehdään tietokyltit kertomaan ra- Saarenpuisto Putaanpuisto Kuva 47. Ilmaupotuskuva Mursunsaaren aluesuunnitelmasta. 31

33 kennuksen historiasta. Tämä samalla sitoo koko saaren osaksi yhtä isoa maaseutupuistoa. Jos tulevaisuudessa rakennettaville tonteille oleva vanha piharakennus on uusien rakennusten tiellä, voi sen paikkaa muuttaa tontin rajojen sisällä, tai vaihtoehtoisesti se voidaan siirtää Putaan- tai Saarenpuistoon muiden vanhojen rakennusten ryppääseen Täydennysrakentaminen Tällä hetkellä Mursunsaarella on 20 rakentamatonta tonttia. Osa näistä on erittäin ahtaita, vaikean muotoisia tai omistussuhteet ovat jakautuneet useammalle henkilölle. Suunnitelmassani olen yhdistänyt kaksi näistä tonteista ja hieman muokannut osaa näistä tonteista paremmin rakennettaviksi ja toteutuviksi. Tärkeimpänä uutena osana on kuitenkin Putaanpuiston rantaan suunnitellut uudet omakotitalotontit. Suunnitelmassani rakentamattomien tonttien määrä on yhteensä 22 kpl, joista paritalolle suunniteltuja 3 kpl. 7.2 Tyyppitalot Yleistä Tärkeänä tavoitteenani on ollut luoda inhimillistä, ympäristöönsä sopeutuvaa asuinympäristöä. Nämä tavoitteet ovat kietoneet suunnitelmassa pihapiirin ympärille. Tyyppitalosuunnitelmat olen tehnyt paritalolle sekä yhden perheen talolle solallisena sekä paremmin jo rakennettujen tonttien keskelle sopivana, solattomana vaihtoehtona. Suunnitelmissa päärakennuksia täydentävät piharakennukset, joiden päätyyppeinä ovat autotalli-varastorakennus ja sauna/vierastupa. Olennaista rakennuksissa on ollut rakennusten kapea runkosyvyys, yksinkertaisen muodon ja idean kautta mahdollistuva muunneltavuus sekä aiheena rakennukselle omaleimaisuutta tuova sola Pihapiiri Päärakennus yhdessä piharakennusten kanssa muodostavat omia solujaan eli pihapiirejä. Nämä pihapiirit ovat suojaisia, mutta eivät täysin suljettuja vaan yhdeltä tai kahdelta sivulta avoimia. Pihapiirin ei tarvitse rakentua kerrallaan, vaan se voi täydentyä vähitellen rakennus rakennukselta Rakennukset Sola Saapuminen suurimpaan osaan pihoista tapahtuu Vaihe 1 Vaihe 2 6x4 laajennus 4x4 4x4 4x4 sola 4x4 6x4 laajennus 6x4 laajennus 4x4 4x4 4x4 4x4 6x4 laajennus Vaihe 3 Kuva 48. Vaiheistuskuvat pihapiirin rakentumisesta. Vaihe 1: päärakennus ja autotalli/varasto ulkorakennus. Vaihe 2: saunatupa/vierastuvan rakentaminen. Vaihe 3: Päärakennuksen laajentaminen ottamalla ullakkokerros käyttöön tai jatkamalla rakennusta päädyistä. Kuva 49. Päärakennuksen pohjaratkaisuperiaate. Rakennus koostuu 4x4 m huonetiloista, jotka sola jakaa kahteen erilliseen osaan. Rakennusmassa on jatkettavissa kummastakin päädystä. 32

34 Kuva 50. Suunnittelun perusteemoja.rakeisuudeltaan uusi ja vanha on sovitettu toisiinsa. Vasemmalla ylhäällä Mursunsaaren vanhimpia pihapiirejä ja oikealla alhaalla suunnitelman uudet pihapiirit. Kuva vasemmassa alanurkassa on Sotkamon Valkolasta. Rakennusta on jatkettu päädyistä hillitysti vanhaan sovittaen. OIkeassa ylänurkassa on Pallas-Hetta väliltä Nammalakurun tupa. Tuvan eri osia erottaa sola, joka on samalla käyttökelpoinen välitila sekä myös maisemassa kaunis avaava ja rajaava elementti. solan kautta. Sola on suojaisa paikka ja rajapinta eri tilojen välillä, joka samalla avaa ja kehystää näkymiä taustalla piirtyviin maisemiin. Solan kokoa voi varioida tarpeen mukaan. Sola tuo rakennuksille tunnistettavuutta ja omaleimaisuutta Ulkoinen ilme Rakennukset ovat 1-1 ⅔ kerroksisia ja hahmoiltaan ne ovat horisontaalisia. Satulakaton harja poikkeaa keskilinjasta ja katon lappeet ovat kallistuskulmiltaan epäsymmetriset. Päärakennuksilla on varattu tontin mahdollisuuksien mukaan laajennusvarat päädyistä ja lisäksi rakennusten yläkerrat on otettavissa käyttöön ilman suuria muutoksia. Rakennukset ovat puurakenteisia ja väritykseltään rauhallisia ja yhteneväisiä pihapiirin muiden rakennusten kanssa Pohjaratkaisut Sola jakaa päärakennuksen kahteen osaan, ja toisessa päässä on joko toinen asunto tai sitten erillinen työtila tai saunaosasto. Rakennettujen tonttien keskelle suunnitellussa tyyppitaloihin ei tule solaa, vaan rakennus on yhtä yhtenäistä massaa. Päärakennuksen pohjaratkaisu koostuu 4x4 m huonetiloista. Huoneita on kaksi kappaletta vierekkäin (4x8 m), ja rakennus muodostuu tämän huoneparin kerrannaisista. Suurimmassa asunnossa näitä kappaleita on 4 peräkkäin eli 16x8 m ja pienimmässä 2 peräkkäin eli 8x8 m. Huoneyksiköt ovat jaettavissa pienempiin tiloihin tai yhdistettävissä toisiinsa isommiksi tiloiksi. Perusidea mahdollistaa jaon tai yhdistelyn myös jälkikäteen, koska julkisivutkin on suunniteltu tämän jaon mukaisiksi. Rakennuksen päädyissä on 6x8 m laajennusvarat, mikä on yhteneväinen pihapiiriä rajaavien piharakennusten runkosyvyyden kanssa. Eteinen on asunnoissa yhden 4x4 m huonetilan kokoinen. Jokaisessa asunnossa siihen on suunniteltu porrasvaraus, mutta tilavarauksen voi hyödyntäämyös työhuonekäytössä. Yläkerran käyttöönotto onnistuu siis ilman erillisiä laajennusosia. Luonnonvalon ottaminen tapahtuu yläkertaan joko sisäpihan puolelle tehtävistä kattoikkunoista tai räystään alle tehtävistä haukanikkunoista. Piharakennukset ovat runkosyvyydeltään 6 m, ahtaimmilla tonteilla autotalli-varaston runkosyvyys on 4,5 m. Autotalli-varastorakennuksessa sola erottaa eri käyttötilat toisistaan. Sola on myös portti pihalle, mutta toimii myös sateensuojana esim. polttopuille. Sauna/vierastuparakennusta jakaa myös sola. Saunatuvassa on tilavat tilat saunomiselle, takkahuone ja yläparvi. Hyvät tilat mahdollistavat sen, että päärakennuksessa saunatilat voivat olla vaatimattomam- 33

35 mat tai ne voi muuttaa myös tarpeellisiksi kodinhoitotiloiksi. Saunatuvan toisella puolella on vaihtoehtoisesti pieni asuintila tai varastotiloja. 7.3 Suunnitelman vaiheistus Suunnitelman toteutuminen tulee olemaan pitkän aikavälin prosessi, joka vaatii täyttä sitoutumista saarelaisilta, maanomistajilta ja kaupungilta. Olen hahmotellut, kuinka suunnitelma voisi mahdollisesti edetä lähtien liikkeelle talkoovoimin aikaansaatavasta ympäristön siistimisestä edeten pala palalta kohti lopullista päämäärää Vaihe 1: näkymien avartaminen ja Saarenpuiston kehittäminen Mursunsaaren yleisilmettä vaivaavaa pusikoitumista aletaan hoitamaan raivaustalkoilla saarelaisten ja kaupungin toimesta (paikat merkitty kuvaan kolmioilla). Lisäksi kunkin asukkaan pyydetään huolehtimaan oman pihansa siisteydestä. Raivaustöiden jälkeen voidaan aloittaa Saarenpuiston kehittämisen ensimmäinen vaihe. Rantakaistaleelle tehdään lammashaka ja aloitetaan viereisen niityn kasvattaminen Vaihe 2: vanhojen rakennusten korostaminen ja venevalkaman kehittäminen Vanhojen piharakennusten ja pihapiirien elvytys aloitetaan raivaamalla näkymää haittaavaa kasvustoa rakennusten ympäriltä. Tämän jälkeen rakennukset kohdevalaistaan ja tehdään tietokyltit rakennusten historiasta. Talviaikaan rakennuksia voidaan nostaa esille soihduilla ja kynttilöillä. Venevalkamaa kehitetään rakentamalla sinne laituri ja nuotiopaikka. Vanha pajarakennus toimii puuvarastona Vaihe 3: tien perusparannus Tien kunto kartoitetaan ja peruskorjataan tarvittavilta osin. Tuulimyllyntien päädyt yhdistetään uudella tienpätkällä Vaihe 4: tonttien rakentaminen Tonttien rakentamisen olen jakanut kolmeen vaiheeseen. Vaiheistus on suositeltava, mutta ei ehdoton saaren yleisilmeen kannalta. Ensimmäisessä vaiheessa tuodaan saaren saapumisalueelle ryhtiä aloitettamalla rakentaminen Tuulimyl- Kuva 51. Havainnekuva pihapiiristä. 34

36 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe Vaihe 4 Kuva 52. Suunnitelman vaiheistus. Vaihe 5 Vaihe 6 lyntien varteen. Rinnakkain tämän kanssa jatketaan rakentamista tyhjille tonteille keskelle jo rakennettua ympäristöä. Viimeisenä rakennetaan Putaanpuiston länsipäädyn tontit Vaihe 5: Putaan- ja Saarenpuiston kehittäminen Saarenputaan rannalle tulevat puistot rakennetaan yhdessä uuden ulkoilureitin kanssa. Puistoihin perustetaan viljelyspalstat ja leikkipuisto. Vanha tuulimylly siirretään tai rakennetaan Saarenpuistoon. Tuulimyllyn viereen tehdään pieni kesäkahvila Vaihe 6: Jussinahon metsäpuisto Jussinahon metsäpuiston toteutus tehdään yhdessä Iijoen eteläpuolen ulkoilureittien kehittämisen kanssa. Pitkospuut liittyvät itäpuolelta tulevaan reitistöön ja yhdistyvät Putaaseen tuoduilla askelkivillä Saarenpuistoon. 35

37 8. Rakennustapaperiaatteet 8.1 Uudisrakentaminen Rakennukset ja niiden sijoittelu Rakennukset muodostavat puoliavoimia pihapiirejä yleissuunnitelman mukaisesti, niin että pihapiirin keskelle jää vapaa alue, johon ei saa rakentaa. Päärakennuksen lisäksi piha täydentyy piharakennuksilla, jotka rajaavat keskelle jäävää pihaa. Rakennukset ovat massaltaan vanhan rakennuskannan mukaisesti kapearunkoisia ja pitkänmallisia. Ulkomuodoltaan rakennukset edustavat modernia puurakentamista. Historioivien aiheiden, kuten valeristikoiden tai julkisivun kenttälaudoituksen käyttöä tulee välttää. Sisäänkäynnit sijoitetaan pääasiallisesti sisäpihan puolelle tai soliin. Tyyppitaloissa A ja B (kts.planssipienennökset) sekä kaikissa piharakennuksissa rakennusmassoja jakaa sola. Sola on läpikuljettava kylmä välitila, jota rajaavat päädyissä rakennusmassat. Solan leveys on päärakennuksessa 4 m ja piharakennuksissa 2,5-4 m. Päärakennusten laajentaminen on mahdollista yleissuunnitelman mukaisesti. Laajennus tapahtuu joko jatkamalla rakennusta koko poikkileikkauksen muodossa päädyistä tai ottamalla rakennuksen ullakkokerros käyttöön. Valo tuodaan yläkertaan julkisivun aukotukseen sopivilla haukkaikkunoilla tai sisäpihan puolelle avattavilla kattoikkunnoilla. Rakentamattomille omakotitalotonteille voi rakentaa piharakennuksia aluesuunnitelman mukaan. AO- 2 erillispientalotonteille saa rakentaan sivuasunnon, joka saa olla enintään 70 kem. Sivuasunto voi olla osana piharakennusta tai vaihtoehtoisesti päärakennuksissa jatkeena. Pihapiiri Kuva 53. Rakennukset muodostavat puoliavoimen pihapiirin. Sisäänkäynnit sijoitetaan pääasiallisesti sisäpihan puolelle tai soliin. Kuva 54. Päärakennuksen laajentaminen tapahtuu joko rakennuksen päädyistä tai ottamalla ullakkokerros käyttöön. 36

38 8.1.2 Mittasuhteet, korkeudet ja kattokaltevuudet Yleistä Uudisrakennusten tulee olla kapearunkoisia ja pitkänmallisia. Päärakennuksen tulee erottua muista rakennuksista muita suurempana Rakennusten runkosyvyydet Päärakennuksen runkosyvyydeksi suositellaan 8 m, mutta enintään se saa olla 9 m. Piharakennusten runkosyvyys saa olla enintään 6 m Rakennusten kattokaltevuudet ja korkeudet Kaikki rakennukset ovat harjakattoisia ja pihapiirin kaikkien rakennusten kattojen on oltava kattokaltevuudeltaan samoja. Harjakaton harja voi olla sijoitettu keskeisesti suhteessa talon runkoon, tai se voi olla sijoitettuna epäkeskeisesti, jolloin lappeiden kattokulmat ovat erit. Rakennusten kattokulma on oltava keskilinjaisissa harjakatoissa 33,5-45 (1:2 1:1), keskilinjasta poikkeavien toisen lappeen 22-26,5 ja toisen 45 (1:2,5-1:2 ja 1:1). Jos katto poikkeaa keskilinjasta, on harjan paikka suhteessa runkoon välillä 5:8 6:8. Päärakennuksen kerrosluku on 1 1 ⅔. Piharakennuksista saunatupa voi olla 1 1 ½ kerroksinen, mutta sen täytyy olla korkeudeltaan päärakennusta matalampi. Autotalli/varastorakennus on yksikerroksinen. Kattojen räystäät ovat avoräystäitä. Räystäiden tulisi olla vähintään 600 mm pitkiä, poikkeuksena keskilinjasta poikkeava katto, jolloin jyrkemmän lappeen (kattokaltevuus 45 ) räystäs voi olla lyhyempi, vähintään 300 mm Väritys ja materiaalit Julkisivumateriaalina alueella käytetään puuta joko vaaka- tai pystyverhouksena. Laudoitus tehdään yhtenäisenä eli julkisivua ei jaeta verhoustavoilla erilaisiin kenttiin. Pihapiirin päärakennuksessa ja piharakennuksissa tulee noudattaa samaa verhoustapaa. Julkisivut maalataan samalla värillä eli ts. niitä ei jaeta eri maalisävyillä erivärisiin kenttiin. Väreissä suositaan maanläheisiä, perinteisiä värejä ja maalityyppinä perinteisiä maaleja kuten petrooliöljymaali, pellavaöljymaali ja keittomaali. Suositeltavat värisävyt ovat kuvassa 56. Pihapiirin rakennusten julkisivut maalataan keskenään samalla värillä. Vesikatemateriaalina suositellaan käytettäväksi joko konesaumattua peltikattoa tai huopakattoa kolmiorimoin. Kattojen väreinä ovat musta tai harmaa. Pihapiirin rakennusten kattojen on oltava keskenään samaa materiaalia ja samanväriset Aidat ja aidanteet Tontteja ei suositella rajattavaksi aidalla. Olemassaolevaa puustoa käytetään mahdollisimman paljon hyödyksi sekä uusia puita istutetaan rajamaan pihapiirejä. 8.2 Täydennysrakentaminen Rakennukset ja niiden sijoittelu Olemassa olevien rakennusten pihoille voi rakentaa uuden piharakennuksen. Niiden paikat ja sopiva koko on päätettävä tapauskohtaisesti. Piharakennuksia rakennettaessa suositellaan käytettävän sitä varten tehtyjä tyyppipiirustuksia. Tyyppipiirustukset ovat sovellettaessa rakennuksen pituuden osalta (solan ja rakennusmassojen pituus), mutta runkosyvyys on pidettävä suunnitelman mukaisena, enintään 6 m. 5a 2a-3a 20 Keltamulta 40 Italianpunainen 30 Punaokra 1:1,5 1:1 1:2,5-1:2 1: Purjo 8515 Varpu 8518 Kaisla Kuva 55. Rakennusten vaihtoehtoisia kattokaltevuuksia. Kaikki pihapiirin rakennukset tulee rakentaa samalla valitulla kattokaltevuudella. Kuva 56. Suositeltavia puujulkisivujen värisävyjä. Uusissa pihapiireissä kaikki rakennukset tulee maalata samalla valitulla värillä. Vanhoja pihapiirejä täydentäessä uusilla piharakennuksilla, on suositeltavaa käyttää alimman rivin vaaleita sävyjä. (värit Uulatuote Oy) 37

39 8.2.2 Väritys ja materiaalit Julkisivumateriaalina käytetään puuta joko vaaka- tai pystyverhouksena. Laudoitus tehdään yhtenäisenä eli julkisivua ei jaeta verhoustavoilla erilaisiin kenttiin. Julkisivut maalataan samalla värillä eli ts. niitä ei jaeta eri maalisävyillä erivärisiin kenttiin. Väreissä suositaan vaaleita, maanläheisiä sävyjä ja maalityyppinä perinteisiä maaleja kuten petrooliöljymaali, pellavaöljymaali ja keittomaali. Suositeltavat värisävyt ovat kuvassa 56 alimmalla rivillä. Vesikatemateriaalina suositellaan käytettäväksi joko konesaumattua peltikattoa tai huopakattoa kolmiorimoin. Katon värinä on musta tai harmaa. 8.3 Aluesuunnitelma Tiet, polut ja kevyen liikenteen väylät Uusi ulkoilureitti tehdään kivituhkapäällysteiseksi Mursunsaarella. Jussinaholle rakennetaan pitkospuut. Pitkopuiden reitti suunnitellaan kulkemaan niin ettei puita tarvitse kaataa tai maanpintaa muokata Valaistus Uusi Putaan- ja Saarenpuiston rantareitti valaistaan matalilla pollarivalaisimilla. Lisäksi vanhat piharakennukset ja siirrettävä tuulimylly kohdevalaistaan Peltoalueet Saaren rantaan tuleva uusi vihervyöhyke on avara maaseutupuisto. Näkymät on säilytettävä avoimina ja pensaikkoja vältettävä. Paikoitellen lehtipuut ovat sallittuja rajamaan näkymää. Puistoon valikoituvien kasvien on oltava Pudasjärvelle perinteisiä. Näitä ovat esimerkiksi viljelykasveista humalatarha, ohra, ruis ja vehnä. Osa puistosta otetaan yhteiseen pienviljelyskäyttöön ja osa elvytetään runsaslajikkeiseksi niityksi. Saarenpuiston rantaan tehdään lammashaka, joka aidataan perinteisellä riukuaidalla. 38

40 9. Yhteenveto ja pohdintaa Suunnitelmani on jakautunut pääkohdiltaan aluesuunnitelman ja sinne sopivien tyyppitalojen kehittämiseen. Aluesuunnitelmassa päävaikuttajina ovat olleet omat kartoitukseni saaren identiteetistä eli mitä aiheita saarelta on nyt löydettävissä ja mihin suuntaan sitä kannattaisi kehittää. Rakennuksia suunnitellessani innoittajana on ollut vanha rakennuskanta yksinkertaisella ulkomuodollaan, rakennuksen muuntojoustavuudellaan ja suojaisasta pihapiirillään. Aluesuunnitelmasta olen halunnut luoda tasapainoisen kokonaisuuden, jossa luonto ja rakennuskanta ovat sopusoinnussa ja alue tukee harrasteita ja yhteisöllisyyden kehittymistä. Suunnitelman pääpaino on saaren sisääntuloalueella, jossa Saarenpudas ja Tuulimyllyntien silta risteävät. Tästä risteyskohdasta alkaa rantaa myötäilevä uusi maaseutupuisto. Maaseutupuisto on maaseudulle ominaisiin teemoista koostuva alue ja se toimii Mursunsaarella samalla alueen käyntikorttina ja kaikkien pudasjärveläisten virkistysalueena. Aluesuunnitelmassa olen halunnut tuoda esille Mursunsaaren vanhinta rakennuskantaa. Vanhat pihapiirit, Harju/Saariharju ja Isomursu, on suojeltava tulevaisuudessa sekä niiden käyttöä on kehitettävä. Vanhaa rakennuskantaa on korostettu kohdevalaistuksella sekä niiden tarinan kertomisella infotauluissa. Tyyppitaloja suunnitellessa tärkeänä tavoitteenani on ollut luoda inhimillistä, ympäristöönsä sopeutuvaa asuinympäristöä. Nämä tavoitteet ovat kietoneet suunnitelmassa pihapiirin ympärille. Olennaista rakennuksille on ollut rakennusten kapea runkosyvyys, yksinkertaisen muodon ja idean mahdollistama muunneltavuus sekä aiheena rakennukselle omaleimaisuutta tuova sola. Mursunsaari on ollut suunnitteluaiheena sekä ihanteellinen että haastava. Ihanteelliseksi voitaisiin kuvailla saaren lähtökohtia sijainnin, ympäröivän luonnon ja pitkän asutushistorian vuoksi - nämä kaikki ovat oivallisia lähtökohtia alueen kehitystyölle. Työ on ollut haastava alueen rikkonaisuuden vuoksi. Mihin kannattaisi tarttua, jos miljöö on revitty rikkonaiseksi? Miten minulla, alueesta niin vähän tietävälle, on mahdollisuus löytää se oikea suunta alueen kehittämiselle? Onneksi annoin itselleni aikaa ennen varsinaiseen suunnittelutyöhön ryhtymistä, sillä tehdessäni perusteellista taustatyötä ja kuunnellessani asukkaita, aloin päästä alueeseen sisälle ja rakentamaan päässäni sen luonnetta ja kehityssuuntaa. Saaren identiteetin etsiminen on ollut samalla omalla tavallaan myös minulle tärkeää työtä oman suunnittelijaidentiteetin muodostamisessa. Oman työ on opettanut lisää omista työskentelytavoista ja projektin kokonaisvaltaisesta hallitsemisesta. Samalla olen saanut uutta luottamusta omiin suunnittelijantaitoihin. Vuorovaikutteisuus asukkaiden kanssa on ollut koko työn palkitsevin puoli, ja toivon antaneeni, ei pelkästään suunnitelmien, vaan muutenkin vuorovaikutuksen kautta lisävirtaa asukastoimikunnan toimintaan. Uskon myös alueen arvostuksen ja huolenpidon lisääntyvän tulevaisuudessa, nyt olemme yhdessä katsoneet mihin suuntaan kurkotetaan. Kun suunnitellaan ihminen ihmiselle syntyy runsaasti hyviä asioita. 39

41 10. Lähteet ja kirjallisuus Kirjat Härö Elias & Kaila Panu Pohjalainen talo. Rakentajan opas. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, Keski- Pohjanmaan maakuntaliitto, Svenska Österbottens landskapsförbund, Helsinki. Perinnealbumi Pohjois-Pohjanmaa Perinnetieto Oy, Kuopio. Pohjoissuomalainen kylä. Osa Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laitos, Oulu. Pohjoissuomalainen kylä. Osa Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laitos, Oulu. Riekki Eino & Vahtola Jouko Pudasjärvi kehittyvä kunta Koillismaalla. Pudasjärven kunta, Pudasjärvi. Rytkönen, Raili Suur-Iin Historia Haukiputaan, Iin, Kiimingin, Kuivaniemen, Pudasjärven, Ranuan, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunta ja seurakunta, Kajaani. Taskila, Erkki Pyörivä kivi ei sammaloidu. Nevakivi Oy 70 vuotta. Nevakivi Oy, Raahe. Vahtola, Jouko Pudasjärven seurakunnan historia. Pudasjärven seurakunta, Pudasjärvi. Lehtiartikkelit Annanpalo, Eero Iloitkaamme veroista! Mursun Uutiset. Kaarre, Kalle H Mäkitupalaiset ja torpparit. Mursun Uutiset. Selvitykset Arola Kari & Leiviskä Pekka Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 360, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. Kalleinen, Lassi Pudasjärven Kurenalan osayleiskaavan luontoselvitys. Natans Oy. Kurenalan yleispiirteiset tulvavaarakartat, Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, raportti Pudasjärven kaupunki, Kurenalan yleiskaava, yleiskaavaehdotus kaavaselostus ARKTON Suunnitteluryhmä Oy. Ylimartimo, Teija, Kurenalan rakennusinventointi 2007, inventointiraportti. Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura. Muut asiakirjat Castren, Eric, Lyhyt Kuvaus Pudasjärven Pitäjästä Pohjanmaalla. Pudasjärven kirjaston kotiseutuarkisto. Ed:1 henkikirjaotteet vuosilta Pudasjärven arkisto. Ed:2 henkikirjaotteet vuosilta Pudasjärven arkisto. Kartat Uhlbrandt & Colin ja Kartta Pudasjärvestä nro 151. OMA. Uhlbrandt, Colin ja Odellman ja Kartta Pudasjärvestä nro 140. OMA. 40

42 Valokuvia maanmittausinsinööri Claes Claessonin laatiman karttakirjan kartoista vuosilta suomennoksineen. Vilho Kärjen lahja, OMA. Sähköiset lähteet Jurvansuun suvun www-sivut. < > Pudasjärven kunnan www-sivut. < > Valtion ympäristöpalvelun www-sivut. < > Haastattelut Sirkka Niskasaaren haastattelu , Pudasjärven Mursunsaaressa. Kuvalähteet Kuva 1. Pudasjärven kaupunki, ilmakuvan ottaja tuntematon Kuva 3. OMA, kartta Pudasjärvestä nro 140, tekijät Uhlbrandt, Colin, Odellman, vuosilta 1766 ja 1783 Kuva 4. Sirkka Niskasaaren kotialbumi. Jäljennös ilmakuvasta Kuva 6. Sirkka Niskasaaren kotialbumi Kuva 7. Sirkka Niskasaaren kotialbumi Kuva 8. Tiluskarttojen jäljennökset omistaa Sirkka Niskasaari, muokannut Tiina Komulainen Kuva 12. Pudasjärven kaupunki Kuva 13. Pudasjärven kaupunki Kuva 34. Marja-Leena Törrö Kuva 36. Sirkka Niskasaaren kotialbumi Kuva 37. Sirkka Niskasaaren kotialbumi Kuva 45. Merja Erkkilä, Emma Johansson ja Tiina Komulainen Kuva 50. Kuvakollaasin vasemman alanurkan kuva Eila Komulaisen kotialbumi Kaikki muut kuvat, piirustukset ja havainnekuvat ovat tekijän ottamia tai tekemiä. 41

43 11. Liitteet LIITE 1: Kokouspäiväkirjat Aloituspalaveri, Pudasjärvi Suunnittelutyötä koskeva aloituspalaverin pidettiin kunnan edustajien kanssa Pudasjärvellä. Palaverissa kävimme läpi kunnan lähtökohtia, sekä päätimme laajentaa suunnittelualueen koskemaan saaren viereistä Jussinahon palstaa. Sovimme myös, että pitäisimme asukastapaamisen ajankohdaksi kesäkuun. Mursunsaaren asukastapaaminen, Mursunsaari Mursunsaaren asukastapaaminen pidettiin Sirkka Niskasaaren kotona ennen juhannusta, Paikalle tuli iso joukko asukkaita ja osallistujia oli 18 mursunsaarelaisen lisäksi Markku Mattinen ja minä. Tilaisuudessa Mursunsaari-toimikunta esitteli toimintaansa, Markku Mattinen kertoi Pudasjärven kunnan näkökulmaa kehityssuunnitelmalle ja minä pidin lyhyen puheenvuoron työn taustoista ja tavoitteista. Puheenvuoroja seurasi paljon keskustelua. Asukastapaamisesta jäi päällimmäisenä innostunut ja positiivinen vaikutelma. Asukkaiden tärkeimpänä parannusehdotuksena oli teiden parantaminen, mutta he suhtautuivat myös avoimesti saaren kokonaisvaltaiseen ilmeen kohottamiseen. Useat osallistujista olivat asuneet hyvin kauan, elleivät koko ikäänsä, Mursunsaarella, joten heillä on vahva tunneside kotisaartaan kohtaan. Kokouksessa päätettiin, että Mursunsaaren asukastoimikunta toimisi suunnittelun ohjausryhmänä, jotta saisimme työhön myös asukkaiden ääntä kuuluviin. Asukastapaamisen yhteydessä jaoin jokaiseen alueen kotitalouteen kyselyt (yhteensä 32 kpl), joissa kysyin lyhyesti taustoista, suhtautumisesta lisärakentamiseen, saaren tilasta ja parannusehdotuksista. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 18 kpl, eli vastausprosentti oli noin 56 %. Ohjausryhmän kokous, Mursunsaari Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 21. syyskuuta Mursunsaaressa ja paikalla olivat kaikki toimikunnan seitsemän jäsentä, minä ja Markku Mattinen kunnan edustajana. Tapaamisessa esittelin suunnitelmien tämän hetkisen tilanteen; mistä lähtökohdista olin lähtenyt purkamaan Mursunsaaren identiteetin rakentumista, minkälaisia vastauksia olin saanut asukaskyselyssä ja alustuksen päätteeksi esittelin luonnoksia suunnitelmasta. Vastaanotto suunnitelmille oli myönteinen. Suunnitelman avaruutta ja istuvuutta saarelle kiiteltiin, mutta ymmärrettävästi asukkaat myös epäilivät, kuinka suunnitelma voisi todellisuudessa laajuudessaan toteutua. Olisiko kaupungilla rahaa ja tahtoa toteutukseen, mistä saataisiin uudet asukkaat rakentamaan saarelle ja kuinka maisema saataisiin todella pidettyä niin avarana? Esitettiin kuitenkin myös puheenvuoroja kokonaissuunnitelman hyvistä puolista: on hyvä alkaa toteuttamaan pala palata laadittua suunnitelmaa, kun tiedetään mihin ollaan lopulta pyrkimässä. Asukkaiden keski-ikä on tällä hetkellä korkea ja jatkuvuuden takaamiseksi saarelle kaivattaisiin lisää lapsiperheitä 42

44 Ohjausryhmän kokous, Mursunsaari Kokouksessa esittelin eteenpäin työstettyä aluesuunnitelmaa ja alustavia suunnitelmia tyyppitaloista. Aluesuunnitelman pääkohdat olivat rannan viherreitti maaseutupuistoineen, uudet erillistalotontit pudaksen rannalla, täydennysrakentaminen tyyppitalojen avulla sekä vanhojen ulkorakennusten ja pihapiirien korostaminen. Rakennuksista esitin tyyppitalot paritalosta, yhden perheen talosta, täydennysrakentamiseen soveltuvasta yhden perheen talosta sekä useista piharakennusvaihtoehdoista. Suunnitelmista pidettiin. Solaidea sai kannatusta sekä se, että tonttien koko on yritetty pitää isohkona. Yhdessä innostuttiin ideoimaan maaseutupuistoon maisemamerkiksi tuulimyllyä, joka näkyisi rantatörmältä myös VT20 sillalle. Onhan saaressa aikoinaan ollutkin Tuulimylly, josta lähtöisin on Tuulimyllyntien nimi. Markku Mattinen pyysi kiinnittämään suunnitelmissa huomiota rakennustapaohjeiden laatimiseen. Saaren olemassaoleva rakennuskanta on saanut rakentua suhteellisen vapaasti johtaen hyvin kirjavaan lopputulokseen, ja tulevassa suunnittelussa rakennustapaohjeiden avulla yritettäisiin luotsia rakentamista yhtenäisempään suuntaan. Vanhojen pihapiirien suojelu ei luultavasti tule ajankohtaiseksi uudessa osayleiskaavassa, mutta rakennukset punnitaan tapauskohtaisesti jos omistaja esittää rakennusten purkua tai muita isompia muutostöitä. Varsinkin Harjun ja Saariharjun pihapiirin säilyttäminen olisi hyvin tärkeää, koska se on vielä toistaiseksi säilynyt eheänä kokonaisuutena. Yhtenä ongelmana ohjausryhmä piti tässä tilojen omistussuhteiden jakautumista eri omistajille. asumaan Pudasjärvelle pitkän tauon jälkeen, oli hän ollut yllättynyt nähdessään kuinka Mursunsaaren ilme oli taantunut aiemmasta idyllisestä olemuksestaan. Esittelemiini suunnitelmiin hän oli hyvin tyytyväinen, ja sanoi niiden olevan sitä mitä hän oli kuvitellutkin saarelle tulevan. Suunnitelma on toteutettavissa pitkällä tähtäimellä, ja hän kuulutti saarelaisia ja maanomistajia vetoavuksi ja sitoutumaan toteutukseen. Jotta kaupunki voisi tehdä oman osansa, kuten teiden perusparannuksen, on myös maanomistajien suostuttava myymään maitaan ja mahdollistettava uuden rakentamisen. Ritva Kinnula nosti esiin suunnitelmista asioita, joiden toteuttaminen olisi lähitulevaisuudessa mahdollista ilman suurta rahoitusta. Talkoilla saataisiin tehtyä paljon raivaustyötä, lisäksi vanhojen piharakennusten valaistus ei tulisi kovinkaan kalliiksi. Tuulimyllyn toteutus olisi ehkä mahdollista tehdä yhteistyössä kunnassa alkaneen hirsirakentamiskurssin opiskelijoiden kanssa. Talkootyön lisäksi muita rahoitusväyliä olisi alettava selvittämään mm. JoMMa ry 35 voisi olla yksi mahdollisuus. Ritva Kinnula ehdotti myös, että jos saarelaisilla olisi halukkuutta, voisi uuteen rantapuistoon ehkä perustaa Syöte - Kurenalus vesiretkeilyreitillle uuden rantautumispaikan. Paikka olisi hyvin otollinen erityisesti keskeisen sijaintinsa takia. Ennen työn luovutusta toivottiin vielä toimenpidesuunnitelmaa eli kuinka ja missä järjestyksessä suunnitelma voisi toteutua. Sovittiin että valmiin työn loppuesittely pidetään joulukuussa ja paikalle kutsutaan ohjausryhmän lisäksi muita saarelaisia ja maanomistajia. Lisäsuunnittelua esitettiin vielä joihinkin pieniin yksityiskohtiin, kuten aitoihin tai roskakatoksiin. Näistä voitaisiin myös laatia nk. tyyppipiirustukset, joita asukkaiden toivottaisiin käyttävän. Seuraava palaveri sovittiin pidettävän kaupungintalolla yhdessä teknisen lautakunnan kanssa. Ohjausryhmän kokous, Pudasjärven kaupungintalo Kokouksessa oli paikalla ohjausryhmän lisäksi Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila ja tekninen johtaja Ritva Kinnula. Kokouksen tarkoituksena oli esitellä työtä uusille kuulijoille sekä antaa minulle loppuohjeistusta työn viimeistelyä varten. Tilaus diplomityölle on lähtenyt kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan aloitteesta. Kun hän oli palannut 35 Maa- ja Metsätalousministeriön rahoittama maaseudun kehittämisyhdistys Oulun seutukunnan ja Oulunkaaren kunnissa. 43

45 LIITE 2: Asukaskyselylomake ASUKASKYSELY Mursunsaaren asukkaille Oulussa Diplomityö Pudasjärven Mursunsaareen Hyvä mursunsaarelainen, Olen oululainen arkkitehtiylioppilas ja olen tekemässä diplomityötä asuinalueestanne, Mursunsaaresta. Diplomityöni tavoitteena on miettiä, kuinka saarta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa, niin täydennysrakentamisen kuin kokonaisvaltaisen miljöösuunnittelun keinoin. Koska te olette oman asuinalueenne parhaita asiantuntijoita, haluaisin pyytää apuanne suunnitteluun tämän kyselylomakkeen avulla. Miltä siis mielestänne Mursunsaaren tulisi näyttää tulevaisuudessa ja minkälaisin keinoin siitä saataisiin kehitettyä entistäkin parempi asuinpaikka? Täytetyt vastauslomakkeet voi postittaa osoitteeseen: Tiina Komulainen Alppitie 10 as Oulu Ystävällisin terveisin, Tiina Komulainen

46 ASUKASKYSELY Mursunsaaren asukkaille Diplomityö Pudasjärven Mursunsaareen Tiina Komulainen, arkk. yo 1) Kuinka monta vuotta olet asunut a) Pudasjärvellä vuotta b) Mursunsaarella vuotta 2) Taloutesi koko on aikuista, alle 7 vuotiasta, 7 12 vuotiasta ja vuotiasta. 3) Mitkä alla olevien kuvien taloista sopisivat parhaiten mielestäsi Mursunsaareen? Merkitse numeroilla kolme parasta vaihtoehto (1=paras, 2=toiseksi parhain, 3=kolmanneksi parhain). a) b) c) d) e) f)

47 4) Toivoisitko Mursunsaarelle lisärakentamista? Missä määrin, minkälaista ja mihin? Miksi ei? 5) Mainitse jotain asumiseen Mursunsaaressa liittyviä a) huonoja puolia b) hyviä puolia

48 6) Ympyröi (O) karttaan mielipaikkasi Mursunsaaressa. Huomioi myös saarelle johtavat kulkuväylät. 7) Rasti ( X ) karttaan kehittämistä vaativat paikat Mursunsaaressa. Huomioi myös saarelle johtavat kulkuväylät. 8) Mitä parannuksia toivoisit Mursunsaarelle? Kuinka aluetta voisi tulevaisuudessa kehittää? Kiitos vastauksestanne!

49 LIITE 3: Inventointilomakkeet SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO 1/3 KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Oulun 2. Kunta Pudasjärvi 4. Kylä / Rekisterinumero Pudasjärvi / 1: Peruskartta / Koordin. KKJ yhtenäiskoordinaatisto / Pkoo , Ikoo ja Pkoo , Ikoo (aitta) 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 3. Kohde HARJU 5. Kaupunginosa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi 8. Osoite Tuulimyllyntie 15 ja Tuulimyllyntie PUDASJÄRVI 9. Omistaja ja omistajan osoite Koivu Samuel perikunta / Kalervo Koivu Tuulimyllyntie 36, Pudasjärvi Rakennus nro 001 päärakennus 002 luhtiaitta Nyk. käyttö tyhjillään varasto Alkup. käyttö asuinrakennus aitta ja talli Rak. aika / ajoitus 1800-luku (1920, 1950-luku) 1800-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 2 Perusta nurkkakivet, multapenkki, betonilla päällystetty nurkkakivet Runko hirsi, pitkänurkka hirsi, pitkänurkka ja rankorakenne Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate galvanoitu pelti galvanoitu pelti Vuoraus lomalaudoitus ja peiterimalaudoitus luhtiosa vuoraamaton, päädyssä peiterima- ja kylkiäisissä lomalaudoitus Ulkovärit punainen / valkoinen maalaamaton (punamulta kulunut pois lähes kokon.) Kunto hyvä / kohtalainen, piipuntyvi vuotaa hyvä Ikkunat vanhat risti-ikkunat 1- ja 2-ruutuiset ikkunat, lautaovet Erityispiirteet Eteläsivulla kaksikerroksinen lasikuisti, jonka alaosassa peiterima- ja yläosassa leveä vaakaponttilaudoitus, portaat sisäpuolella, paripeiliovet ja kamanaikkuna, yläkerran ikkunassa kolmiomainen otsalauta, harjassa veistetty tuulilauta, räystäät koteloitu. Itäpäässä pirtti, jonka hirsikehän ylimmät hirret ulkonevat räystästä kannattaviksi konsoleiksi; pirtin ikkunoissa hammastus- ja noppakoristeet sekä viisto otsalista, jota kannattavat laudasta leikatut koristeelliset konsolit. Länsipään ikkunoissa vaatimattomammat klassistiset otsalaudat. Vanha kulunut vuorilaudoitus ja koteloidut hirsien päät; pohjoissivulla uudempi peiterimalaudoitus. Luhtiaitta, jonka rinta on umpinainen, ala- ja yläkerran ovet eivät ole samassa linjassa. Hirsissä on siirtomerkkejä; vuoliaisten päät on veistetty ja lovettu, hirsien päät koteloidu laudalla; pohjoispäädyssä luokinpaininpuu. Yläkerrassa pystylaudoitetut ponttilautaovet, alakerrassa sisäänpäin aukeavat vanhat pystylautaovet, takapuolella pysty- ja vinolaudoitetut pariovet. 11. RAKENNUSHISTORIA Harjun ja Saariharjun talot muodostavat yhteisen neliöpihan ja ovat olleet aiemmin samaa tilaa, joka on yksi Pudasjärven vanhimmista. Pihapiirin rakennuksen omistivat 1900-luvun puoliväliin asti kaksi vanhapoika veljestä: Kaarlo ja Aukusti Nynäs. Samuel Koivu osti toisen puolen tilasta (Harju 1:156) Aukusti Nynäsin (k.1946) perikunnalta vuonna 1951 ja Eino Karppinen toisen puolen (Saariharju 1:158) Kaarlo Nynäsin (k.1953) perikunnalta vuonna Harjun tilaan kuuluvat pihapiirin vanha päärakennus, ulkohuonerakennus (luhtiaitta) ja vilja-aitta. Saariharjuun kuuluvat asuinrakennus, kivinavetta, sauna ja maakellari. Taloilla on yhteinen paja. Lisäksi Saariharjun entisillä tiluksilla on hirsinen lato (Mursuntie 8), joka on nykyisin eri omistajalla. Pihapiirissä on ilmeisesti ollut joitakin vanhempia rakennuksia, sillä esimerkiksi Saariharjun asuinrakennuksen ja kivinavetan välistä maasta on löytynyt hiiltynyt hirsi ja kivijalkaa. Saunan ja asuinrakennuksen välissä on ollut vinttikaivo. Myös Harjun päärakennuksen itäpuolelta, samasta linjasta rakennuksen etuseinän kanssa, on löytynyt perustuskiviä. Mursunsaaren korkeimmalla kohdalla oli tuulimylly, jossa ilmeisesti ainakin 1900-luvun vaihteessa isäntänä ollut Wilhelm Nynäs ( ) jauhatti omat ja kyläläisten viljat. Päärakennuksessa on toiminut kauppa 1850-luvulle. Luhtiaitta ja vilja-aittana ollut otsa-aitta ovat mahdollisesti 1800-luvun alusta tai jopa 1700-luvun puolelta. Saariharjun asuinrakennus on 1900-luvun alusta, kivinavetta mahdollisesti 1800-luvun lopulta ja nykyinen saunarakennus mahdollisesti 1900-luvun vaihteesta. Maakellari on rakennettu lukujen taitteessa. jatkuu seur. sivulla 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Harjun ja Saariharjun talojen muodostama pihapiiri sijaitsee Mursunsaaressa Pudasjärven keskustan, Kurenalan, länsiosassa. Saaren koillispuolelta virtaa Iijoki, joka levenee saaren pohjoispuolella Mursunlammeksi ja saaren eteläpuolelta kiertää kapea pudas. Rakennusryhmä on saaren korkeimmalla paikalla sen pohjoisosassa. Pihapiiri koillispuolella Tuulimyllyntien takana on toinen perinteistä talonpoikaista rakennuskantaa edustava pihapiiri (Isomursu, Tuulimyllyntie 22) ja pohjoispuolella on pari jälleenrakennuskauden taloa. Pihapiirin itäpuolelta kulkee Mursuntie. Tien itäpuolella ja pihapiirin eteläpuolella on uudempia omakotitaloja. Pihapiirin länsipuolella on pieni peltoaukea, jonka takana on myös omakotitaloja. Harjun päärakennus sijaitsee pihapiirin pohjoisreunalla itä-länsisuuntaisesti ja Saariharjun asuinrakennus on sen kaakkoispuolella pohjois-eteläsuuntaisesti. Luhtiaitta rajaa pihan länsisivua ja navettarakennus eteläsivua. Sauna on pihan itälaidalla lähes kiinni kivinavetan koillisnurkassa. Saunan koillisnurkalla itään viettävässä rinteessä on maakellari. Pihamaa rakennusten välissä kasvaa niukkaa nurmikkoa. Tilojen raja kulkee viistosti pihan poikki pohjoisesta etelää ja rajalle on istutettu pensaiden taimia. Pihapiirin pohjois- ja itäpuolilla rakennusten ja tien välissä kasvaa puita ja pensaita. Navettarakennuksen eteläpuolella on valkoinen tiiliverhottu omakotitalo. Otsa-aitta sijaitsee pihapiirin ja pienen peltoaukean länsipuolella Tuulimyllyntien varrella (Tuulimyllyntie 34), ja paja on otsa-aitan pohjoispuolella joen rannassa. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Päärakennukseen asennetut vesipisteet sekä rapautunut piippu ja sen ympäriltä vuotava kate ovat aiheuttaneet vesivahinkoja. Umpeen betonoidun alapohjan kunto on arvoitus. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Harjun tilaan kuuluvat päärakennus ja luhtiaitta 1800-luvulta, otsa-aitta 1800-luvun vaihteesta ja yhteisomistuksessa oleva paja 1900-luvun vaihteesta. Mursunsaarella olevat Harjun, Saariharjun ja Isomursun talot muodostavat perinteistä rakennuskantaa edustavan kokonaisuuden omakotitaloalueen keskellä. Yhdessä Saariharjun tilan kanssa kohde on seudullisesti merkittävä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X X

50 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO 2/3 KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Oulun 2. Kunta Pudasjärvi 4. Kylä / Rekisterinumero Pudasjärvi / 1: Peruskartta / Koordin. KKJ yhtenäiskoordinaatisto / Pkoo , Ikoo ja Pkoo , Ikoo (aitta) 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 3. Kohde HARJU 5. Kaupunginosa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi 8. Osoite Tuulimyllyntie 15 ja Tuulimyllyntie PUDASJÄRVI 9. Omistaja ja omistajan osoite Koivu Samuel perikunta / Kalervo Koivu Tuulimyllyntie 36, Pudasjärvi Rakennus nro 003 otsa-/patsasaitta 004 paja (yhteinen) Nyk. käyttö aitta varasto Alkup. käyttö vilja-aitta paja Rak. aika / ajoitus 1700/1800-luku (1998/99) 1800/1900 (1993/94) Suunnittelija Kerrosluku 2 1 Perusta patsasrakenne nurkkakivet Runko hirsi, pitkänurkka hirsi, pitkänurkka Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate galvanoitu pelti ruskea pelti Vuoraus Ulkovärit maalaamaton maalaamaton Kunto hyvä (posket ja nurkkasalvokset hieman haristuneet) hyvä Ikkunat Erityispiirteet otsa-aitta, jossa on posket ja patsasjalkarakenne; aitan sammakkohirret, hiirilankut ja lattialankut ovat huomattavan kookkaista puista tehdyt; patsaat ylöspäin kapenevat; sisäänpäin aukeavan pystylaudoitetun oven ulkopinta on syöpynyt koveraksi; puukoppalukko; aitan huonokuntoisimman eteläseinän salvoksia on tuettu rautapultein peitetyt pienet luukut, ulospäin aukeava pystylautaovi pajan sisällä on jäljellä kivinen ahjo ja kookkaat nahkaiset palkeet; hirret mustuneet sisäpuolelta tasakertaan asti, ulkopuolelta oviaukon vierestä hirsien pintaa veistetty; vuoliaiset veistetty suipoiksi; eteläsivun alimmat hirret maakosketuksessa 11. RAKENNUSHISTORIA Pihapiirin päärakennus, Harju, on rakennettu oletettavasti 1800-luvulla. Rakennus on ollut kylmillään vuodesta Rakennuksen vuorilaudoitus on hyvin vanha, mahdollisesti jo 1900-luvun vaihteesta. Pohjoissivulla on uudempi peiterimalaudoitus. Rakennus maalattiin vuonna 1957, jolloin rakennuksessa olleet valehaukkaikkunat peitettiin laudoituksella. Rakennuksen ikkunat on uusittu 1950-luvulla samanlaisiksi kuin alkuperäiset. Länsipäädyn ikkunoita on nostettu ylemmäs, sillä niiden alapuolella on paikkalaudat luvulla paneloitiin porstua ja asennettiin pirtin seiniin Haltex-levyt ja uusittiin pirtinmuuri, lattia- ja kattolaudoitus. tehtiin joitakin muita muutoksia sisätiloissa. Pirttiin ja keittiöön asennettiin öljykamiinat 1960-luvulla. Keittiön liesiuuni muurattuine kupuineen on purettu ja sinne on rakennettu sisävessa. Myös pirtin puolelle on asennettu vesipiste. Kamareissa on peltikuoriset pönttöuunit ja alkuperäiset lattialaudoitukset. Rakennuksessa on avoin ullakkotila. Alun perin rakennuksessa ei ole ollut umpikuistia, vaan porstuaan on ollut pariovet, jonka vieressä on ikkuna. Kuistin sisäpuolella on näkyvissä vuorilaudoitus ja vuoraamatonta hirsiseinää. Kuistin toisessa kerroksessa on ns. lakka, jossa nukuttiin kesäisin. Pirtinmuurin piippu on pahasti rapautunut. Harjun ja Saariharjun asuinrakennusten kuistit ja ikkunat ovat muodoiltaan ja koristeiltaan samanlaiset. Hirsinen ulkohuonerakennus/luhtiaitta oli aikoinaan kaksi kertaa niin pitkä kuin nykyinen. Nykyisin jäljellä olevan luhtiaitan jatkeena eteläpäässä oli alun perin luhtiosan kanssa lähes samankokoinen kaksikerroksinen hirsikehä, lato tai aitta. Kehien välissä oli hirsiseinillä suljettu väli. Luhtiosan takapuolella on lautaseinäinen katos, jossa olivat käymälä ja tallin lantala. Tallin etupuolella luhdin alla on ollut lautaseinäinen suoja, jossa on ilmeisesti säilytetty seinään kiinnitetyissä tapeissa valjaita yms. Rakennuksen eteläpäätyyn rakennettiin sauna 1960-luvulla. Saunaosa paloi 1970-luvulla, minkä vuoksi luhdin eteläosan yläkerran hirret ovat hiiltyneet; myös katto paloi. Nykyisin jäljellä olevassa ulkohuonerakennuksessa on kaksiosainen luhtiaitta, jonka pohjoisosassa on aittahuone ja eteläosassa entinen talli. Luhdin eteläpuolella on toinen aittaosa, jonka etuseinä on suora. Palon jälkeen rakennuksen keskimmäiseen osaan, talliin, tehtiin uusi sauna, jonka lattiat on valettu betonilla ja piippu on muurattu. Saunan takapuolella on vielä jäljellä osa tallista: parsia, ikkuna ja lantaluukku takaseinässä luvulla rakennuksen eteläpäädyn kehään tehtiin traktoritalli, johon on sisäänkäynti rakennuksen länsipuolelta. Traktoritallin osittain palanut etuseinä peitettiin laudoituksella. Rakennuksen eteläpäässä oleva pulpettikattoinen rankorakenteinen suoja on rakennettu myöhemmin. Koko rakennus on ollut aikoinaan punamullattu, mutta väri on kulunut pois. Aitassa on siirtomerkit. Vilja-aitassa on massiivinen patsasjalkarakenne ja erityisen leveät lattialankut; laarit on purettu. Aitan katto on uusittu vuosien 1998/99 tienoilla. Vilja-aitan vieressä on sijainnut toinen, huonompikuntoinen aitta, joka purettiin 1950-luvulla. Pajaa on käytetty viimeksi 1950-luvun lopulla. Pajan katto on kunnostettu luvun alussa; tuolloin suljettiin katossa ollut räppänä. Perimätiedon mukaan pajan itäpäädyssä olevat kolot ovat sodan aikaisen pommin sirpaleiden aiheuttamia. Pihapiirin eteläpuolelle on rakennettu uusi asuinrakennus vuonna 1972, minkä jälkeen Saariharjun asuinrakennus on ollut vuokralla ja kesäkäytössä. Harjun päärakennus on ollut kylmillään muutamia vuosia. Pihapiiri luoteesta

51 18. OTE PERUSKARTASTA 1 : ASEMAPIIRROS 3/3 20. VALOKUVAT Päärakennus kaakosta Luhtiaitta koillisesta Otsa-aitta kaakosta (Tyylimyllyntie 34) Paja luoteesta (tuulimyllyntie 34) 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kirjallisuus: Kotiseutumme Pudasjärvi. Pohjoismainen Kirjatuotanto Oy, Keuruu Taskila Erkki: Nevakivi Oy 75 vuotta SUULLISTA TIETOA ANTANEET Kalervo Koivu Helena Mäkinen LIITTEET Valokuvat: Teija Ylimartimo, 2007 Ilmakuva Mursunsaaresta 1960-luvulla: Pekka Törrön kotiarkisto. 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Aura OK / Teija Ylimartimo, marraskuu 2007

52 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO 1/3 KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Oulun 2. Kunta Pudasjärvi 4. Kylä / Rekisterinumero Pudasjärvi / 1: Peruskartta / Koordin. KKJ yhtenäiskoordinaatisto / Pkoo , Ikoo RAKENNUKSEN KUVAUS 3. Kohde SAARIHARJU 5. Kaupunginosa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi 8. Osoite Mursuntie PUDASJÄRVI 9. Omistaja ja omistajan osoite Helena Mäkinen Soukantie 15, ESPOO Rakennus nro 001 asuinrakennus 002 navetta Nyk. käyttö asuinrakennus varasto Alkup. käyttö asuinrakennus navetta Rak. aika / ajoitus 1900-luvun alku? (1950-luku, 2007) 1800-luvun loppupuoli Suunnittelija Kerrosluku 1 2 (1½) Perusta luonnonkivet. + rossilattia luonnonkivet Runko hirsi, pitkänurkka luonnonkivi, hirsi ja rankorakenne Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate aaltopelti kolmiorimahuopa, vihreä, punainen ja musta; alla päre Vuoraus vaakaponttilaudoitus, kuistissa peiterimalaudoitus välikössä lomalaudoitus ja kylkiäisessä pystylaudoitus Ulkovärit vaaleanharmaa / valkoinen maalaamaton (punamulta kulunut pois lähes kokon.) Kunto hyvä hyvä / kohtalainen Ikkunat ristikarmi-ikkunat, (uusitaan 2007) alkuperäiset 2x8 ruutuiset ikkunat (aukot peitetty laudoituksella), uudet vaakaikkunat Erityispiirteet Länsisivulla kaksikerroksinen lasikuisti, jonka ala- ja yläosassa peiterimalaudoitus ja keskellä vaakaponttilaudoitus; paripeiliovet ja kamanaikkuna, portaat sisäpuolella. Ikkunoissa hammastus- ja noppakoristeet sekä viisto otsalista, jota kannattavat laudasta leikatut koristeelliset konsolit; nurkkasalvokset koteloitu laudoituksella. Pohjoispäädyn alla luonnonkivistä holvattu kellari. Pellitetty piippu. L:n muotoinen rakennus: kylmämuuraustekniikalla rakennettu kivinavetta, jonka päällä hakanurkkainen hirsisalvos, pohjoispäädyssä luukku ylisille; toinen osa hirsirunkoinen, välissä välikkö. Eteläsivulla lapekattoinen työkaluvaja ja käymälä. Pohjoissivulla kolmet pystylaudoitetut pariovet. 11. RAKENNUSHISTORIA Harjun ja Saariharjun talot muodostavat yhteisen neliöpihan ja ovat olleet aiemmin samaa tilaa, joka on yksi Pudasjärven vanhimmista. Pihapiirin rakennuksen omistivat 1900-luvun puoliväliin asti kaksi vanhapoika veljestä: Kaarlo ja Aukusti Nynäs. Samuel Koivu osti toisen puolen tilasta (Harju 1:156) Aukusti Nynäsin (k.1946) perikunnalta vuonna 1951 ja Eino Karppinen toisen puolen (Saariharju 1:158) Kaarlo Nynäsin (k.1953) perikunnalta vuonna Harjun tilaan kuuluvat pihapiirin vanha päärakennus, ulkohuonerakennus (luhtiaitta) ja vilja-aitta. Saariharjuun kuuluvat asuinrakennus, kivinavetta ja sauna. Taloilla on yhteinen paja. Lisäksi Saariharjun tiluksilla on ollut saarella riihi ja hirsinen lato (Mursuntie 8), joka on sittemmin myyty. Pihapiirissä on ilmeisesti ollut joitakin vanhempia rakennuksia, sillä esimerkiksi Saariharjun asuinrakennuksen ja kivinavetan välistä maasta on löytynyt hiiltynyt hirsi ja kivijalkaa. Saunan ja asuinrakennuksen välissä on ollut vinttikaivo. Myös Harjun päärakennuksen itäpuolelta, samasta linjasta rakennuksen etuseinän, kanssa on löytynyt perustuskiviä. Pihapiirin päärakennus Harju ja luhtiaitta ovat oletettavasti 1800-luvulta, mahdollisesti jopa 1700-luvun lopulta. Vilja-aitta on mahdollisesti jopa 1700-luvulta ja paja 1800-luvulta. Päärakennuksessa on toiminut kauppa 1850-luvulle. Mursunsaaren korkeimmalla kohdalla oli tuulimylly, jossa ilmeisesti ainakin 1900-luvun vaihteessa isäntänä ollut Wilhelm Nynäs ( ) jauhatti omat ja kyläläisten viljat. Saariharjun asuinrakennus on rakennettu 1900-luvun alussa. Rakennuksen alla on luonnonkivistä holvattu kellari. Kahdessa kamarissa on peltikuoriset uunit ja keittiössä hella liesikupuineen. Pohjoispäädyn alla on luonnonkivistä holvattu kellari, jonka sisäänkäynti on itäsivulta. Holvin kivet on asetettu syrjälleen. Rakennus oli punamullattu 1960-luvun alkupuolelle asti. Rakennuksen sisäpuolta on kunnostettu luvulla, mm. kuistiin on tehty tuulikaappi. Eteistilaan on tehty myöhemmin sisävessa. Rakennuksen ikkunat on vaihdettu ja sisäpintoja on uusittu Mahdollisesti ulko-ovikin vaihdetaan. Harjun ja Saariharjun kuistit ja ikkunat ovat muodoiltaan ja koristeiltaan samanlaiset. jatkuu seur. sivulla 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Harjun ja Saariharjun talojen muodostama pihapiiri sijaitsee Mursunsaaressa Pudasjärven keskustan, Kurenalan, länsiosassa. Saaren koillispuolelta virtaa Iijoki, joka levenee saaren pohjoispuolella Mursunlammeksi ja saaren eteläpuolelta kiertää kapea pudas. Rakennusryhmä on saaren korkeimmalla paikalla sen pohjoisosassa. Pihapiiri koillispuolella Tuulimyllyntien takana on toinen perinteistä talonpoikaista rakennuskantaa edustava pihapiiri ja pohjoispuolella on pari jälleenrakennuskauden taloa. Pihapiirin itäpuolelta kulkee Mursuntie. Tien itäpuolella ja pihapiirin eteläpuolella on uudempia omakotitaloja. Pihapiirin länsipuolella on pieni peltoaukea, jonka takana on myös omakotitaloja. Harjun päärakennus sijaitsee pihapiirin pohjoisreunalla itä-länsisuuntaisesti ja Saariharjun asuinrakennus on sen kaakkoispuolella pohjois-eteläsuuntaisesti. Luhtiaitta rajaa pihan länsisivua ja navettarakennus eteläsivua. Sauna on pihan itälaidalla lähes kiinni kivinavetan koillisnurkassa. Saunan koillisnurkalla itään viettävässä rinteessä on maakellari. Pihamaa rakennusten välissä kasvaa niukkaa nurmikkoa. Tilojen raja kulkee viistosti pihan poikki pohjoisesta etelää ja rajalle on istutettu pensaiden taimia. Pihapiirin pohjois- ja itäpuolilla rakennusten ja tien välissä kasvaa puita ja pensaita. Navettarakennuksen eteläpuolella on valkoinen tiiliverhottu omakotitalo. Harjun otsa-aitta sijaitsee pihapiirin ja aukean länsipuolella Tuulimyllyntien varrella (Tuulimyllyntie 34), ja paja on otsa-aitan pohjoispuolella joen rannassa. Lato sijaitsee pihapiirin eteläpuolilla omakotitalojen välissä. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Asuinrakennuksen viimeisimmät muutostyöt ovat tuhoamassa tähän asti hyvin säilyneen rakennuksen arvokkaita alkuperäisiä rakennusosia. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Saariharjuun kuuluvat asuinrakennus 1900-luvun alusta, luonnonkivinen navettarakennus mahdollisesti 1800-luvun lopulta ja entinen väentupa/sauna ja yhteisomistuksessa oleva paja 1900-luvun vaihteesta. Mursunsaarella olevat Harjun, Saariharjun ja Isomursun talot muodostavat perinteistä rakennuskantaa edustavan kokonaisuuden omakotitaloalueen keskellä. Yhdessä Harjun tilan kanssa kohde on seudullisesti merkittävä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X

53 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO 2/3 KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Oulun 2. Kunta Pudasjärvi 4. Kylä / Rekisterinumero Pudasjärvi / 1: Peruskartta / Koordin. KKJ yhtenäiskoordinaatisto / Pkoo , Ikoo RAKENNUKSEN KUVAUS 3. Kohde SAARIHARJU 5. Kaupunginosa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi 8. Osoite Mursuntie PUDASJÄRVI 9. Omistaja ja omistajan osoite Helena Mäkinen Soukantie 15, ESPOO Rakennus nro lato (Mursuntie 8) Nyk. käyttö sauna varasto Alkup. käyttö väentupa lato Rak. aika / ajoitus 1900-luvun vaihde? (1955, n. 2000) 1800-luku / 1900-luvun alku Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta luonnonkivet ja kevytsoraharkot nurkkakivet Runko hirsi, pitkänurkka hirsi, koirankaulasalvos Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate kolmiorimahuopa, musta; alla päre galvanoitu pelti Vuoraus Ulkovärit punamulta kulunut pois, ikkuna keltamulta maalaamaton Kunto hyvä / kohtalainen hyvä Ikkunat T-karmi-ikkuna ja vaakaikkuna Erityispiirteet sivuseinien ylipien hirsien päät veistetty vuoliaiskatto; lattiapuiden päät tulevat sivuseinien läpi; länsipäässä liukuovet; 11. RAKENNUSHISTORIA Pihapiirin eteläpuolelle on rakennettu uusi asuinrakennus vuonna 1972, minkä jälkeen Saariharjun asuinrakennus on ollut vuokralla ja kesäkäytössä. Rakennus on tarkoitus vuokrata uudelleen asuinkäyttöön. Kivinavetta on rakennettu mahdollisesti 1800-luvun puolella. Kylmämuuraustekniikalla rakennetun navettaosan päällä on hirsisalvos hakanurkalla. Kiviseiniä on jälkeenpäin paikkailtu laastilla. Kiviosan länsipuolella on lähes samankokoinen pitkänurkkainen hirsirakennus, joka on yhdistetty navettaan katetulla väliköllä. Rakennusten harjat ovat kohtisuoraan toisiinsa nähden. Välikkö laudoitettiin vasta 1960-luvulla. Hirsisessä osassa on ollut navetta vuosina Hirsiosan lounaisnurkassa on käymälä ja eteläsivulle on tehty rankorakenteinen ja lapekattoinen työkaluvaja ja välikön kohdalle autotalli 1960/70-luvulla. Kivinavetan itäsivua on tuettu raudoituksella. Itäsivulla on säilynyt navetan alkuperäinen ikkuna, jossa oli kaksi pokaa ja molemmissa kahdeksan pientä lasiruutua. Pihapiirissä oleva sauna oli alun perin väentupa, jossa oli vesipata. Rakennus muutettiin saunaksi vuonna Rakennuksen perustukset ovat painuneet, ja niitä on korjattu 2000-luvun alussa. Piippu on uusittu. Maakellari on rakennettu lukujen taitteessa. Pajaa on käytetty viimeksi 1950-luvun lopulla. Pajan katto on kunnostettu 1990-luvun alussa; tuolloin suljettiin katossa ollut räppänä. Perimätiedon mukaan pajan itäpäädyssä olevat kolot ovat sodan aikaisen pommin sirpaleiden aiheuttamia. Lato on nykyisin eri omistajalla kuin pihapiirin rakennukset. Pihapiiri pohjoisesta

54 18. OTE PERUSKARTASTA 1 : ASEMAPIIRROS 3/3 20. VALOKUVAT Asuinrakennus lännestä Sauna kaakosta Navettarakennus etelästä 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kirjallisuus: Taskila Erkki: Nevakivi Oy 75 vuotta SUULLISTA TIETOA ANTANEET Kalervo Koivu Helena Mäkinen Kivinavetta itäsivu 22. LIITTEET Valokuvat: Teija Ylimartimo, 2007 Ilmakuva Mursunsaaresta 1960-luvulla: Pekka Törrön kotiarkisto. 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Aura OK / Teija Ylimartimo, marraskuu 2007

55 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO 1/3 KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Oulun 2. Kunta Pudasjärvi 4. Kylä / Rekisterinumero Pudasjärvi / 2:433 ja 2: Peruskartta / Koordin. KKJ yhtenäiskoordinaatisto / Pkoo , Ikoo ja aitta ja sauna: Pkoo , Ikoo RAKENNUKSEN KUVAUS 3. Kohde ISOMURSU ( IIKKALA ) 5. Kaupunginosa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi 8. Osoite Tuulimyllyntie 22 ja PUDASJÄRVI 9. Omistaja ja omistajan osoite Matti Isomursu Törröntie 40, Pudasjärvi aitta, sauna ja riihi: Pekka Törrö Tuulimyllyntie 24, Pudasjärvi Rakennus nro 001 päärakennus 002 pikkupuoli 003 otsa-aitta Nyk. käyttö tyhjillään / vapaa-ajanasunto varasto varasto Alkup. käyttö asuinrakennus asuinrakennus vilja-aitta Rak. aika / ajoitus 1800-luku (1950-luku ja 1970-luku) 1800-luku? (1940-luvun loppu) 1800-luvun alku? Suunnittelija Kerrosluku 1 (+1) 1 2 Perusta luonnonkivet, sokkeli peitetty mineritlevyillä + rossilattia nurkkakivet patsasjalkarakenne Runko hirsi, pitkänurkka hirsi, pitkänurkka hirsi, pitkänurkka Kattomuoto satulakatto satulakatto satulakatto Kate tiilikuvioitu pelti, musta kolmiorimahuopa, punainen Vuoraus lomalaudoitus eteläpäädyssä vaakaponttilaudoitus Ulkovärit punainen / valkoinen ollut punamullattu maalaamaton Kunto hyvä hyvä hyvä Ikkunat Erityispiirteet 6-ruutuiset ristikarmi-ikkunat, päätykolmioissa 6-ruutuiset, kuistissa 1- ruutuiset; uusi pystypaneeliovi eteläsivulla yksikerroksinen kuisti; nurkkasalvokset, väliseinähirsien päät ja räystäät koteloitu laudoituksella; ikkunat syvällä ulkopuolisen lisäerityksen vuoksi, pellitetyt piiput alkuperäiset 6-ruutuiset ikkunat, eteläpäädyssä pystykarmi-ikkunat paritupa; vuoliaiset; eteläpäässä nurkkasalvokset koteloitu laudoituksella; pystypaneeliovi ja avoporras musta profiloitu pelti ja vartti-levyt, alla päre aitassa on otsa ja posket; sammakkohirret, 6 kpl hyvin lyhyitä patsaita ja hiirilankut; sisäänpäin aukeava vanha pystylauta ovi; ylimpien sivuseinähirsien päät porrastettu konsoleiksi; vuoliaiset; hirsissä siirtomerkit; aitan otsan ja eteläsivun hirret eniten rapautuneet 11. RAKENNUSHISTORIA Isomursu on yksi Pudasjärven vanhimmista taloista. Vanha Mursun tila jaettiin aikoinaan Mursuksi ja Ylimursuksi ja sitten edelleen Isomursuksi ja Ylimursuksi luvun puolivälissä talon isäntäväkenä olivat Kalle ja Hilma Isomursu. Taloa sanotaan Iikkalaksi. Isomursussa toimi 1900-luvun vaihteessa maakauppa. Perimätiedon mukaan pihapiiriin kuuluivat aikoinaan päärakennus, pikkupuoli, puoji-navettarakennus kolme aittaa ja maakellari. Jäljellä olevan otsa-aitan lähistöllä on ollut paja ja sauna. Viljelyksillä oli kaksi riihtä ja viisi latoa. Nykyinen sauna on lukujen taitteesta, ja leikkimökki on rakennettu vuonna Pitkä navettarakennus sijaitsi päärakennusta vastapäätä pihapiirin eteläreunalla. Rakennuksessa oli puoji, rekiliiteri, talli, karjalato, navetan eteisenä välikkö, navetta ja katos; puojin takapuolella oli liiteri. Isomursun itäpuolella oli luvun puoliväliin asti toinen samanlainen vanha pihapiiri. Päärakennus on 1800-luvulta. Rakennuksessa on pirtti länsipäässä, eteinen, keittiö ja kaksi kamaria, joista pihanpuolen kamari on suurempi kuin keittiön takakamari. Rakennuksen itäpäässä oli aikoinaan saliksi aiottu hirsikehä. Vanhassa valokuvassa näkyy rakennus kokonaisena; vuoraamattomassa saliosassa on 1900-luvun alun tyylinen ikkuna, kun taas toinen pääty on laudoitettu ja siinä on 6-ruutuiset ikkunat. Tästä voi päätellä, että nykyinen rakennus on rakennettu ennen 1900-luvun alkua. Salipää on purettu, ja hirret on siirretty 1950-luvun alussa Mursunsaaren eteläpuolelle Hanna Suorsan pihapiiriin (Rantala, Rimmintie 24), missä niistä on tehty asuinrakennuksen kamaripää. Myös vaateaitta on siirretty samaan pihapiiriin. Perimätiedon mukaan toinen viljaaitoista on siirretty Hilkka Niskasaaren omistamaan pihapiiriin. Päärakennuksen itäpäässä olevassa vinttihuoneessa on asunut talon apulainen 1900-luvun puolivälissä. Rakennukseen on tehty muutoksia 1950-luvulla ja peruskorjaus 1970-luvulla, jolloin talo lisäeristettiin ja laudoitettiin ulkopuolelta. Päärakennuksen länsipäässä on pirtti, jonka sisäkattoa on laskettu jossain vaiheessa. Entisen pirtinmuurin paikalle on tehty sisäsauna. Keittiön alla ollut kellari on täytetty 1950-luvulla. Samaan aikaan rakennukseen on tehty uusi kuisti. Kamareissa on pyöreät peltikuoriuunit. jatkuu seur. sivulla 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Isomursun pihapiiri sijaitsee Mursunsaaressa Pudasjärven keskustan, Kurenalan, länsiosassa. Saaren koillispuolelta virtaa Iijoki, joka levenee saaren pohjoispuolella Mursunlammeksi ja saaren eteläpuolelta kiertää kapea pudas. Rakennusryhmä on saaren pohjoisrannalla Iijokeen viettävän törmän päällä. Pihapiiri lounaispuolella Tuulimyllyntien takana on toinen perinteistä talonpoikaista rakennuskantaa edustava pihapiiri (Tuulimyllyntie 15, Harju ja Mursuntie 2, Saariharju) ja länsipuolella on omakotitalo ja pari jälleenrakennuskauden taloa. Pihapiirin eteläpuolella on uudempia omakotitaloja. Pihapiirin itäpuolella on pieni aukea, jonka takana on pari eri-ikäistä omakotitaloa. Päärakennus sijaitsee pihapiirin pohjoisreunalla aivan joentörmän päällä itä-länsisuuntaisesti ja pikkupuoli on sen lounaispuolella pohjoiseteläsuuntaisesti. Leikkimökki on pikkupuolen eteläpäässä. Maakellari on päärakennuksen luoteispuolella jokitörmän yläosassa, ja otsaaitta ja sauna sijaitsevat pihapiirin länsipuolella olevan omakotitalon takapihalla. Sauna on jokeen viettävässä törmässä samansuuntaisesti päärakennuksen kanssa; aitta on omakotitalon tontin länsireunalla samalla kohtaa Isomursun päärakennuksen kanssa. Piha rakennusten välissä on avointa ruohokenttää, puustoa on rakennusten takana tontin länsireunalla ja pohjoisreunalla Iijokeen viettävässä törmässä. Tontin eteläreunalla Tuulimyllyntien varrella on myös nuorta puustoa. Riihi sijaitsee pihapiirin eteläpuolella Tervatien varrella. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pihapiiri on asumaton. Sauna on huonokuntoinen. Päärakennukseen ja pikkupuolen omistaa iäkäs vanhapoika. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Isomursuun/Iikkalaan kuuluvat päärakennus, pikkupuoli ja otsa-aitta 1800-luvulta sekä sauna 1940/50-luvulta ja kellari. Isomursun otsa-aitta on säilynyt vanhassa asussaan. Mursunsaarella olevat Isomursun, Harjun ja Saariharjun talot muodostavat perinteistä rakennuskantaa edustavan kokonaisuuden omakotitaloalueen keskellä. Kohde on paikallisesti merkittävä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X X

56 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO 2/3 KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Oulun 2. Kunta Pudasjärvi 4. Kylä / Rekisterinumero Pudasjärvi / 2:433 ja 2: Peruskartta / Koordin. KKJ yhtenäiskoordinaatisto / Pkoo , Ikoo aitta ja sauna: Pkoo , Ikoo RAKENNUKSEN KUVAUS 3. Kohde ISOMURSU ( IIKKALA ) 5. Kaupunginosa / Kortteli / Talo 6. Kohdetyyppi 8. Osoite Tuulimyllyntie 22 ja PUDASJÄRVI 9. Omistaja ja omistajan osoite Matti Isomursu Naamangantie 1 A 2, Pudasjärvi aitta, sauna ja riihi: Pekka Törrö Tuulimyllyntie 24, Pudasjärvi Rakennus nro 004 maakellari 005 sauna 007 riihi (Tervatie 4) Nyk. käyttö kellari sauna / kylmillään varasto Alkup. käyttö kellari sauna riihi Rak. aika / ajoitus luvun loppu? (siirretty 1900-l alussa) Suunnittelija Kerrosluku Perusta luonnonkivi betoni, haljennut leca-harkot nurkissa Runko luonnonkivi? ja betoni, katoksessa rankorakenne hirsi, lyhytnurkka ja rankorakenne hirsi, pitkänurkka Kattomuoto satulakatto satulakatto satulakatto Kate kolmiorimahuopa, punainen, alla päre kolmiorimahuopa, punainen, alla päre palahuopa, musta Vuoraus peiterima- ja pystylaudoitus peiterimalaudoitus Ulkovärit punainen / valkoinen punainen / valkoinen maalaamaton Kunto kohtalainen kohtalainen / huono hyvä Ikkunat 1-ruutuinen ikkuna, pystypaneeliovi maakellari, jossa rankorakenteinen satulakatto; sisäänkäynti joen puolelta pohjoispäästä; vaakaponttilaudoi- Erityispiirteet tettu ovi; eteläpäässä pieni luukku kellarin päälle 11. RAKENNUSHISTORIA Pikkupuoli on ollut pääasiassa vain kesäkäytössä, eikä siinä ollut alun perin uuneja. Rakennuksen eteläpään uuden muurin ja ulkovuorilaudoituksen on tehnyt taloon tullut Törrö-niminen vävy 1940-luvun lopulla. Rankorakenteisessa leikkimökissä on limilaudoitus ja musta huopakatto. Leikkimökki on ollut rakentamisestaan asti nykyisellä paikallaan. Otsa-aitta ja sauna sijaitsevat Pekka Törrön omistamalla Isomursun tilasta lohkaistulla tontilla, johon on rakennettu omakotitalo vuonna Saunan perustukset ja lattialaatta ovat pahasti halkeilleet. Aitan etuseinässä otsan alla on lyijyhaulien pois kaivamisesta tulleita koloja. Tervatiellä oleva riihi on entinen Iikkala riihi, joka on siirretty Tervatien rakentamisen aikaan sijansa länteen päin. Riihessä on siirtomerkit, joten se on siirretty jostain viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Rakennukseen on uusittu lattia ja katto 2000-luvun alussa. Riihi on niin ikään Pekka Törrön omistama. Otsa-aitta idästä ja yksityiskohta sauna osa hirrestä ja eteinen rankorakenteinen; sementtitiilinen piippu; saunan lattialaatta ja sokkeli ovat halkeilleet hirsissä siirtomerkit; koillispäädyssä uudet ikkuna- ja oviaukot

57 18. OTE PERUSKARTASTA 1 : ASEMAPIIRROS 3/3 20. VALOKUVAT Pihapiiri kaakosta Päärakennus kaakosta Pikkupuoli koillisesta 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kirjallisuus: Pudasjärvi Kehittyvä kunta koillismaalla. Pudasjärven kunta SUULLISTA TIETOA ANTANEET Pekka Törrö, ja (puhelimitse) Hanna Suorsa, Sauna ja kellari kaakosta 22. LIITTEET Ilmakuva Mursunsaaresta 1960-luvulta: Pekka Törrön kotiarkisto. Vanha kuva Isomursun päärakennuksesta, noin 1930: Hanna Suorsan kotiarkisto 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Aura OK / Teija Ylimartimo, marraskuu 2007

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093

Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Ruukin asemanseudun osayleiskaavaa ollaan uusimassa. Nykyinen vuonna

Lisätiedot

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys 30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO Kaavaselostuksen erillisliite OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO MITOITUSPERUSTEET Kirman seudun osayleiskaava-alueella on kaksi isoa järveä Nerkoonjärvi ja Kilpijärvi. Kirmanjärvi

Lisätiedot

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu... Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa

Lisätiedot

Mansikkaniemen asemakaava

Mansikkaniemen asemakaava Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOTIKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotikallio 172-402-6-34 SELOSTUS Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Kaavatunnus 1/5 1-152 Asianumero 546/10.02.03/2017 Pvm 17.5.2019 VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37 01900 Nurmijärvi Tuuli Virtanen, kaavoitusarkkitehti puh.

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen

ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen Kauniita koteja vanhan kenkätehtaan lumoavassa miljöössä Asunto Oy Mäntsälän Apponen tarjoaa rauhallista asumista vanhan kenkätehtaan lumoavassa

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Yleiskaavan muutos Hämeenlinnan kaupungissa, tilojen Vatukka 109-442-3-99 ja Timontalo 109-442-3-106 alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Millainen Maltsu? Malminkartanon asukaskyselyn tulokset. Liisi Ylönen. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Millainen Maltsu? Malminkartanon asukaskyselyn tulokset. Liisi Ylönen. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Millainen Maltsu? Malminkartanon asukaskyselyn tulokset Liisi Ylönen Kaupunkisuunnitteluvirasto 16.3.2017 Millainen Maltsu? kysely Linkki kyselyyn Kysely toteutettiin syksyllä 2016 399 vastaajaa, 2146

Lisätiedot

Määrlahden historiallinen käyttö

Määrlahden historiallinen käyttö Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Valkeakosken Kanavanranta

Valkeakosken Kanavanranta Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot