Opettaja Olavi Vilppula, upseeri ja herrasmies. * Räisälä Helsinki 1/65

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettaja Olavi Vilppula, upseeri ja herrasmies. * 30.7.1909 Räisälä 22.1.2003 Helsinki 1/65"

Transkriptio

1 Opettaja Olavi Vilppula, upseeri ja herrasmies. * Räisälä Helsinki 1/65

2 Lukijalle. Oheinen Opettaja Olavin tarina on syntynyt yleisen sukututkimuksen ja Vilppuloiden sukusivujen innoittamana. Sukujen kaavioiden takana olevat ihmiset ja olosuhteet, joissa he ovat eläneet, eivät aina nykyihmisille aukene. Rinnan näiden sukulaissuhteiden selvittämisen kanssa on tärkeätä saada perinnetietoa ja olosuhteita kuvaavia tapahtumia talteen, varsinkin jos niillä on syy-yhteys suvun jäsenten elämänvaiheisiin. Tämän tarinan päähenkilö, opettaja Olavi, teki itse tätä työtä jossain määrin koko ikänsä. Hän ei kuitenkaan elänyt tietokoneaikaa, eikä täten hänen keräämästään kansanperinteestä ja aikaisempien sukupolvien vaiheista ole kuin murusia tallessa. Toinen syy tarinan kirjoittamiselle on nykyinen huono lähihistorian tuntemus. Varsin pöyristyttävältä tuntui lukea muutama vuosi sitten, iltalehden uusille kansanedustajille tekemän tietokilpailun tuloksia. Kysymykset olivat helppoja, eräs vaikeimmista oli, - koska alkoi toinen maailmansota? Tähänkään eivät muutamat julkisuudessa korkeaa profiilia pitävät kansanedustajat osanneet vastata, etenkään nuoret naiset! Syy tähän huonoon historian tuntemukseen on kahdella suunnalla. Koulujen historian tunneilla käytiin sodan jälkeen ahkerasti lävitse Puunilaissotia ja Pipin Pienen valtakautta ym.vähemmän kerrottiin mitä isä ja äiti tekivät edellisinä vuosikymmeninä ja minkä vuoksi. Toisaalta 50-, 60- ja 70-lukujen ilmapiiri ei ollut sopusoinnussa tasapainoisen lähihistorian, erityisesti sota-ajan ja sen jälkeisten tapahtumien kuvaamiselle. Opettaja Olavin elämänvaiheet ovat olleet hyvin läheisessä kytköksessä Suomen lähihistoriaan. Sama pätee tietysti kaikkiin karjalaisiin ja moniin muihinkin suomalaisiin. Nykypolvi on jo etääntynyt monista tässäkin tarinassa kerrotuista Suomen kohtaloon vaikuttaneista tapahtumista. Osaan niistä on kuitenkin saatu lisävalaistusta vasta lähiaikoina erilaisten arkistojen auettua. Myös Neuvostoliitossa päästiin tiettyihin arkistoihin käsiksi, mutta ne tiettävästi ovat jälleen sulkeutuneet ja moni asia jäi vielä selvittämättä, kiistanalaiseksi. Siellä puolen rajaa vallitsee edelleen täysin toisenlainen totuus näistä asioista, suomalaisten tunteman kanssa. Lainaamani yleisen historian tapahtumia koskevat referaatit perustuvat takakannen lähdekirjallisuuteen, internetin wikipedia sivustoihin, tietotoimistojen ja sanomalehtien sivustoihin, muutamiin museokäynteihin ja omaan maailmankäsitykseeni. Jos joku arvoisista lukijoista loukkaantuu poliittisen katsantokannan tms. vuoksi, otan vastaan asiallisen ja perustellun kritiikin. Opettaja Olaviin ja perheeseen liittyvät asiat olen itse, vaimoni Helenan kanssa muistellut. Omat kokemukseni ja läsnäoloni Olavin lähipiirissä kattaa lähes 40 viimeistä vuotta hänen elämästään. Aikaisemmista vaiheistaan hän on itse tarinoinut lukuisilla yhteisillä, mm Lammille suuntautuneilla automatkoilla. Osa aikaisemmista ajoista ja Olavin varhaislapsuudesta perustuu myös Sirkka-Liisa Vallen os. Järvenkylän keräämään, sukua koskevaan aineistoon. Elna Vilppulalta jälkeen jääneet sota-ajan kirjeet ovat olleet dokumentoitua aarteistoa aiheesta. Siksi olenkin muutaman kirjeen ja otteita parista muusta kopioinut sellaisenaan. Kirjeenvaihdon, kaikkien neljän mapillisen kohtalo on vielä avoin. Niissä on materiaalia mittavaankin tutkielmaan, toisaalta niihin tulee soveltaa tiettyä yksityisyyden suojaa, vielä jonkin aikaa. Oma ongelmani tämän tarinan kirjoittajana on ollut sen pitämisessä tiiviinä. Niin kuin elävä elämä, tämäkin tarina pyrki rönsyilemään ja hajaantumaan hallitsemattomiin mittoihin. Olenkin tiivistänyt pariin kertaan käsikirjoitustani. Ehkä tyylillisesti siitä on tullut töksähtelevä, mutta hartain toiveeni onkin ollut, että se ei olisi liian pitkä nykynuorten luettavaksi. Heille tämä tarina on tarkoitettu. Marbellassa Veikko Laine 2/65

3 Opettaja Olavi Vilppula, upseeri ja herrasmies. 1.Lopun alku Vanhainkoti ei aina näytä parhainta puoltaan. Dementoitumassa olevat vanhat ihmiset käyttäytyvät joskus hyvin kummallisesti. Erityisesti ruoka-aikoina ulkomaailmasta tulijaa saattaa puistattaa. Joitakin syötetään kuin pikkulapsia, toiset kiukuttelevat ruuan laadusta tai ties mistä. Joiltakin on sivistyksen ohut ulkokuori pettänyt täysin, pöytätavoista ei ole tietoakaan. Asut ovat kirjavia ja käyttäytyminen moninaista. Sekä fyysisten, että psyykkisten ongelmien ilmentyminä esiintyy erilaisia kohtauksia.. Ajoittain ambulanssi noutaa jonkun asukin, joko jo viimeisellä matkalleen lähteneenä, tai sille valmistautumaan jossakin muualla, saattohoitoon. Jäljellejääneet odottavat omaa vuoroansa ja noutajaansa. Piristystä kaivattaisiin, yleistä toimeliaisuutta ja omatoimisuutta yritetään ylläpitää. Hoitava henkilökunta näyttää usein rasittuneelta. Kärsinevät myös arvostuksen puutteesta vaativassa työssään. Vierailuilla käyvät omaiset kohtaavat harvoin iloisesti hymyilevää reipasta henkilökuntaa. Jos vanhainkodin asukin voinnista haluaa jotakin kuulla, usein on meneillään tärkeä palaveri. Ovathan he myös saaneet tottua omaisten taholta erinäisiin purkauksiin, jotka eivät aina ole siitä asiallisemmasta päästä. Tässä ilmapiirissä kävi yli kahdeksankymmenen vuoden ikäinen mies soittelemassa pianoa pikku juhlissa ja joskus iltaisinkin. Hän kertoili myös soittamistaan kappaleista tarinoita ja taisi tarinoida joskus vähän omiansakin. Vinkki tästä toiminnasta hänelle lienee tullut seurakunnan taholta, kirkkoherran isä kun oli vanhoja tuttuja. Velvollisuudentuntoisena ja myös virikettä omaan elämäänsä saanut, yksin lähiseudulla asuva mies antoi parastansa. Lauluäänikin oli pitkään vielä hyväkuntoinen, Käyn tietäin laulaen irtosi sykähdyttävällä barytonilla. Hyvä vanha rutiini ja peritty tarkka sävelkorva piti esitykset ilmeisen tasokkaina. Palkkaa ei tosin toiminnasta taidettu juuri maksaa, mutta hän oli ilmeisen otettu, kun tuntuivat hyö tykkäävän, kun räpyttiit niin. Eräänä joulunaluspäivänä hän jäi tulematta vastoin tapojansa ja ilman mitään selitystä. Illanviettoohjelmaa valmistellut askartelunohjaaja sai selityksen tähän unohdukseen myöhemmin. Tällöin muutamaa kuukautta vaille 90 vuoden ikäinen mies tuli itse potilaaksi samaan paikkaan, Kannelkotiin. Vanha mies oli läpikäynyt kurimuksen sekä henkisellä, että fyysisellä tasolla. Ensin alkoi muisti pettää. Sitten tuli harhaisia kuvitelmia. Oma asuinpaikka Helsingin Kaarelassa ei ollut enää ainoa oikea koti vaan oli olemassa toinen paikka jossakin lähikukkulan toisella puolella olevan tien varrella. Hänen nuorin tyttärensä päätti lähteä sitä yhdessä tuumin autolla ajellen etsimään ei löytynyt. Kerran, kotiin tullessaan omakotitalon yläkerrassa asuva tyttären poika näki ilmeisen sekavassa mielentilassa oleva talon isännän eksyneen omalle pihalleen. Päivittäiset ongelmat lisääntyivät ja yläkerran asukkaiden yöunet alkoivat häiriintyä, ovi kävi öisin ja mies etsi ulkoa jotakin. Lopulta hänet erään kerran löydettiin yöasussa kilometrien päässä Kaivokselasta harhailemasta ja palautettiin poliisin toimesta kotiin, jonne hän onneksi oli osannut saattajansa opastaa. Kotitaloon asennettiin kulunvalvontalaitteet. Sitten iski sairaus ja mies toimitettiin ensin Meilahteen, jossa hän kaikkien ihmetykseksi vielä vapautui letkuista, keuhkokuume antoi periksi. Peruskunto oli ollut hyvä. Hänet siirrettiin Laakson sairaalaan, jossa toipuminen eteni, mutta muistihäiriöt lisääntyivät. Joidenkin lähiomaisten suunnalta esitettiin tällöin vaatimuksia holhoustarpeesta. Ollessaan itse vielä oikeustoimikelpoinen, hän valitsikin uskotuksi miehekseen nuorimman tyttärensä. 3/65

4 Ajatukset palasivat lapsuuteen ja nuoruuteen, asevelvollisuus- ja sota-aikaan. Se ei ole ihme, sillä Laakson sairaalan ilmapiiri saattaa muistuttaa aika lailla sotasairaalaa. Aina ei ollut selvää tajusiko hän oikein ajan ja paikan. Kerrankin häntä siellä käytäessä katsomassa hän ihmetteli miten tänne, matkojen päähän olitte löytäneetkään. Sitten hänelle juolahti mieleen, että siull`ha on melkosen suur auto, miehän mahun teijän mukkaan Helsinkiin. Hän hyppäsi sairaalan vuoteesta ylös ja huikkasi kuuluvasti useille muille samassa huoneessa oleville Vilppula lähtee nyt, hei vaan kaikki. Oli aika vaikea paikka selittää potilasasuiselle miehelle, ettei se nyt käykään. Osaksi omaisten toimeliaisuudesta, osaksi kai sen vuoksi, että Helsingin Kaupunki muisti palvelijaansa, hänelle voi katsoa käyneen hyvin, päästyään Kannelkotiin vuonna Kannelkoti on ulkonäöltään ja rakenteeltaan kuin parakki. Alkoi miehen henkisesti raskain aika. Sukulaiset saivat tuskaiselta mieheltä puhelinsoittoja, joissa oli usein sävy. Tänne on tultu, hyö pittäät kokousta yöllä tai huomenna, mihin meijät seuraavaks sijoitettaa. Joskus hän saattoi valittaa, että kaks kollii matkatavaroita on hävvööksissä, niinku vähä rahhaakin. joskus taas tuli ihmetystä Mite hyö näin iäkkäit ihmisii, ku myö Joukon (huonetoveri) kanss ollaa, ennää tääll pittää, eiks jo jouvettais pois pässee. Välillä soittoja tuli puolen tunnin välein vuoroin eri puhelinumeroihin. Toisinaan tuli selvä käsky Tuu hakemaan miut pois täält. ja täydennys matka voi olla pitkä, mut siehä tiijät mis minnuu pietään. Jos hänelle kauniisti yritti panna vastaan ja selittää, ettei hän oikein pärjäisi siellä kotona, saattoi hän tavoilleen poikkeuksellisen kipakasti vastata - ja mikä saa siut uskomaan, etten mie muka selviäisi. Sen jälkeen hän usein kuvasi kuinka pärjäisi kotona ja sen ympäristössä ystäviensä kanssa olosuhteissa, jotka vastasivat kaksikymmentä vuotta aikaisemmin vallinneita. Häntä katsomassa käytäessä samat asenteet ja mielikuvat toistuivat. Tavaroita oli huoneessa useasti pakattu ja hoitajien toimesta taas purettu, kunnes kaapit lukittiin. Hänen olotilansa oli paljolti tuskainen ja hätä oli ajoittain suuri. Sekavuus vaihteli melko selvistä hetkistä aivan eksyksissä olemiseen. Hänen huoneensa ikkunasta näkyi kappale entistä viljapeltoa, sähkölinja ja pellonlaidassa tie, jonka varrella muutama rintamamiestalo. Maisema muistutti häntä vanhoista ajoista. Hänen mielestään välillä oltiin lähellä entistä kotikylää Räisälässä. Välillä hänen mielestään metsän reunan jälkeen, seuraavan mutkan takana, olivat Hollolan kirkon maisemat. Siellä asui vaimon veli. Miks myö ei lähetä sinne?. Raskaimpia taisivat olla selkeimmät hetket, jolloin hän raskaasti huokaisujen sävyttämä totesi, kunnalliskotiin joutui. Oli kuitenkin kysyttäessä sitä mieltä, että täällä hänestä pidetään huolta ja hän saa hyvää hoitoa. Lopulta yli yhdeksänkymmenen vuoden ikä ja laitostuminen tekivät tehtävänsä, lääkitykselläkin lienee osansa. Miehen mielen lievästi sulaessa ja stressin laskiessa rauhallinen, asiallinen sekä moniin aikalaisiinsa verrattuna huomattavan positiivinen elämänasenne voittivat. Tavat säilyivät hyvinä, pukeutumisen suhteen hän oli aina tarkka, missään verkkareissa ei käyskennelty. Usein oli jopa puku päällä ja kravatti moitteettomasti solmittuna kaulassa. Nuorin tytär piti yhteyttä hänen kulloisenkin omahoitajansa kanssa, toi välillä isällensä matkoilta konjakkipullon säilytettäväksi valvonnan alla, aina tarpeeseen ja pahan päivän varalle. Ehdotettuaan konjakkiryypyn antamista tuomastaan pullosta Papalle ja jälleen kerran kysyttyään hänen asennoitumisestaan hoitoon, vastaus tuli epäröimättä ja kuului: Olavilleko? Olavi on täydellinen herrasmies 4/65

5 2. Alku Räisälän pitäjän Unnunkosken kouluun tuli vuonna 1903 opettajaksi Juho Vilppula. Siellä oli uusi, vain kolme vuotta aikaisemmin valmistunut koulurakennus. Sillä ehkä oli ollut merkityksensä komean 22 vuotiaan, Teuvalta kotoisin olevan pohjalaisen miehen päätettyä lähteä Karjalaan kansankynttiläksi. Osansa houkutuksesta muodosti myös silloin opettajille maksettu rajaseutulisä, eikä merkitystä vailla ollut ajan henkeen kuulunut yleisen valistuksen aatteen levittäminen. Niin tai näin komea, monitaitoinen poikamiesopettaja ankkuroitui helposti paikkakunnalle. Unnunkosken koulu (piirros: Jorma Kohonen, Räisäläinen no. 4, 2001, ) Hän osoittautui todella monitaitoiseksi mieheksi, joka oli monessa tai paremminkin, kaikessa mukana, mitä paikkakunnalla tapahtui. Vehnänviljelys Karjalan kannaksella aloitettiin hänen toimestaan, hän oli opiskellut myös talousasioita ja perusti ensimmäiset osuuskassat Karjalan kannakselle sekä mm Räisälän Osuuskaupan. Laivayhtiötä, jonka laivat liikennöivät Käkisalmen rannikolla Laatokalla, hän oli myös perustamassa. Melko pian paikkakunnan puheenaiheisiin kuului myös hänen mahdollinen seurustelunsa rovastin tyttären kanssa. Mitä todella tapahtui, siitä ei dokumentoitua tietoa ole olemassa. Juhon kohtaloksi muodostui sittemmin samana vuonna 1903 hänen kanssaan kouluun tullut, häntä kolme vuotta vanhempi opettajatar Naimi Pietilä, isänsä puolelta vienankarjalainen ja ortodoksi. Heidät vihittiin Molemmat asuivat koululla ja olivat mukana kylän riennoissa. Edellä jo mainittujen, lähinnä taloudellista toimeliaisuutta kuvaavien hankkeiden lisäksi Juho oli alusta asti paikkakunnalla innokas kuoro- ja nuorisoseuramies. Juho toimi vuonna 1906 Räisälän Nuorisoseuran esimiehenä. Toiminta kärsi sen jälkeen lamasta, mutta vuosikokouksessa toiminta saatiin taas vauhtiin, vaikka ilmeisiä poliittisia erimielisyyksiäkin alkoi esiintyä mm. johtokunnan jäsenten henkilövaaleissa. Juho oli tuolloin ilmeisesti hiukan sivummalla sen vuoksi, että Naimi oli raskaana. Perheen esikoinen syntyi ja sai kasteessa nimen Olavi Johannes Vilppula. Nimi ehkä juontuu 1905 julkaistuun romaaniin, Johannes Linnankosken Laulu Tulipunaisesta Kukasta ja sen päähenkilöön Olaviin. Aihe oli aktuelli myös näyttämöillä. Myöhemmin aiheesta on tehty elokuvia, joista Teuvo Tulion ohjaama on yhä kaikkien aikojen katsotuimpia Suomessa. Olavi kasvoi siis jo sylivauvasta lähtien kiinni siihen maailmaan, jonka koulu ja kulttuuririennot muodostivat. Se oli tullut hänelle ikään kuin jo äidinmaidossa ja oli syntymälahjana hänen veressään. 5/65

6 Puolentoista vuotta kului ja Olavi sai pikku-siskon, joka syntyi ja sai kasteessa nimen Malmi Kyllikki. Nuorisoseuratoimintaan tarvittiin taas Juhoa, kun oman nuorisoseuratalon rakentaminen päätettiin ratkaista ja Juho valittiin kolmen henkilön muodostamaan rakennustoimikuntaan Todennäköisesti hän veti sitä. Varainhankinta oli vaikeata, rahaa ei taivaasta tippunut. Riitaa oli myös siitä, minne talo rakennetaan, Räisälän kirkonkylään vai Unnunkoskelle. Asiasta käytiin myöhemmin jopa oikeutta, mutta Unnunkoskelle se tuli ja oikeuden päätöksen mukaan - laillisesti. Nimimerkki Wipu kertoo talon vihkijäisjuhlan ohjelmasta Käkisalmen Sanomissa ilmestyneessä numerossa: Suuret juhlat tulossa. Oletteko vielä huomanneet Käkisalmen Sanomista, että elokuun huomattavimmat juhlat näillä seuduin vietetään Räisälän nuorisoseuran talolla Unnunkoskella elokuun 17. päivänä. Silloin vihitään tarkoitukseensa seuran uusi komea talo, jonka vertaista tuskin mikään maamme maalaisnuorisoseuroista omistaa. Ohjelma tulee olemaan runsas, arvokas ja vaihteleva jne Nimimerkin takana oli, kukas muu kuin Juho Vilppula. Olisikohan asian painotuksista havaittavissa hieman sitä kuuluisaa pohjalaisuutta? opettaja Juho Vilppula opettaja Naimi Vilppula os. Pietilä 6/65

7 Samana vuonna, 1913 perhe sai uuden jäsenen ja Olavi toisen pikkusiskon, joka sai kasteessa nimen Lea Maria Tellervo. Seuranäyttämötoiminta virisi uuteen kukoistukseen oman seurantalon valmistuttua. Näyteltyjä kappaleita olivat ainakin: Nummisuutarit, Kihlaus, Pohjalaisia, Anna-Liisa, Roinilan talossa, Syiden kirous, Vihtahousu, Kunnian housut, Anssin Jukka, ja lisäksi monet laulunäytelmät. Juho Vilppula oli mukana ja näytteli ainakin Nummisuutareissa Mikko Vilkastusta ja aivan erilaista roolia Pohjalaisissa, Vallesmannina. Vilppulan perhe oli musikaalista ja opettaja-pariskunta esiintyi nuorisoseuran eri tilaisuuksissa usein ohjelman suorittajana, Naimi Vilppula esitti usein yksinlaulua ja yhdessä miehensä kanssa duettoja. Juho Vilppula johti seuran laulukuoroja lähes kaksikymmentä vuotta. Nuorisoseuratoiminta loi pohjan Olavin ja myös muiden lasten kulttuuriharrastuksille, sekä ilmeisesti määräsi osin tulevat ammatinvalinnat. Aikanaan Olavi lähti myös opintielle. Hänelle se oli sikäli helppoa, että asui koululla. Oliko helppo olla isän ja äidin oppilaana koulussa, muiden oppilaiden joukossa, jossa häneltä vaadittiin esimerkkinä olemista. Ei Olavi ainakaan ole jälkeenpäin valittanut. Juho ja Naimi Vilppula I ja II luokan oppilaiden kanssa luokkakuvassa koulun rappusilla v.1917.oppilaiden joukossa, alarivissä vasemmalla Olavi. Naimi-äidin ja opettajan helmoissa tyttäret Malmi ja Tellervo, jotka eivät vielä olleet koululaisia. Suurin osa näistä oppilaista toimi myöhemmin Räisälän nuorisoseurassa 1920 ja 1930 luvuilla. (kuva ja nimet julkaistu Arvi Naukkarinen, Räisälän Nuorisoseura ) Olavin omasta mielestä hänen lapsuutensa oli onnellista aikaa, kesät olivat kauniita. Toimintaa ja virikettä riitti vaikka kotona oli ajan mukainen kotikuri. Ylilyöntejä siinä suhteessa ei kuitenkaan ollut. Hän myös muisteli koko elämänsä suurinta kalaansa, jonka oli koskesta kalastanut. 3. Nuoruus, Olavin oppivuodet. Kerrotaan, että nuorisoseuran talolla oli v Loppiaisen aikaan iltamat ja kesken kaiken tuli viesti, että nyt tarvitaan miehiä Viipurissa. Kuusi poikaa pakkasi hevosen viemään heidät Käkisalmeen yötä myöden, niin etteivät edes kotona ehtineet käymään. Alkoi vapaussota. Kansalaissodan taistelupaikat eivät ulottuneet Räisälään. Olavikin kohtasi sotatoimet, kuten ne kotirintamalta nähdään. Nuorisoseurantalo toimi valkoisten koulutuskeskuksena. Miehet majailivat 7/65

8 ympäristön taloissa, koulullakin. Sulkeisharjoituksia oli sisätiloissa ja ulkona lähestymisharjoituksia Nuorisoseurantalolla valmistettiin lumipukuja ja muuta vaatetavaraa rintamalle lähetettäväksi. Räisälän nuorisoseuran v.1913 rakennettu seurantalo. Räisäläiset eivät onneksi joutuneet omalla kylällä aseet vastakkain. Molemmin puolin rintamaa kylläkin. Valkoisten puolella kaatui 14 ja punaisten puolella kolme tai neljä. Haavoittuneita ja kadonneita tai vankileirillä kuolleita oli 17. Anarkian vallittua kansalaissodan aikana, tarvittiin suojeluskuntia hoitamaan järjestysvallan tehtäviä. Perinteisten seurojen oheen tulivat nyt suojeluskunnat ja Lotta-Svärd yhdistykset, jotka vetivät puoleensa aktiivista nuorisoa. Myös urheiluseurat nousivat voimallisesti esiin suomalaisten hyvän urheilumenestyksen myötä, mm Antverpenin Olympialaisissa. Räisälässä elettiin valtavirran mukana. Kuitenkin itse nuorisoseuratoiminta jatkui vahvana ja seuraan perustettiin urheilujaos, jalkapallojoukkueineen. Yhteyttä pidettiin myös sotilaallisiin organisaatioihin ja seurantaloa vuokrattiin moninaisiin tarkoituksiin. Olavin ollessa vajaan 11. vuoden ikäinen järjestettiin Nuorisoseuran 25-vuotisjuhlat. Ohjelma oli erittäin kohottava ja isänmaallinen: - runo Suomen Leijona, - Viipurin rykmentin soittokunta soitti, - juhlapuhe, jossa kehotettiin tarmokkaaseen -näytelmä Vaasan poikia toimintaan kansakunnan taloudellisen -näyttelijä Korhosen lausuma R. Kainulaisen ja henkisen nousun hyväksi runo Seppä Antti. - aliupseerien esittämää voimistelua - Juho Vilppula piti päätöspuheen. Kaksi ja puoli kuukautta tuon juhlan jälkeen syntyi perheeseen neljäs lapsi. Olavi sai 11 v. itseään nuoremman pikkuveljen. Perheen kuopus, taiteellinen ja rasavilli Pentti Kalevi syntyi Alkoi iloinen 20-luku ja kulttuuri kukoisti. Olavin mielestä Unnunkoski voi olla ylpeä, että sen nuorisoseurantaloa arvostettiin esiintymispaikkana näyttelijäpiireissä. Kiertueet saivat sieltä usein suurimmat kassansa. Talo täyttyi sekä näytelmäkiertue-, että konserttimusiikkiesityksissä. Se oli sitä kulttuurinälkää, jota vain harvoissa paikoissa maaseudulla tunnettiin. Olavi eli innokkaasti tässä maailmassa, -välillä kulttuuririentoja ja sitten täysin rinnoin urheiluun. Räisälän voimistelu- ja urheiluseura Pamaus itsenäistyi 1920-luvun alkupuolella. Eikä mennyt kovinkaan pitkää aikaa, kun Olavi Vilppulan nimi alkaa vilahdella, milloin jalkapallojoukkueen jäsenenä, milloin juoksukilpailuissa palkittujen joukossa. Ensimmäiset alpakkalusikat olivat usein kotiin tuomisina viikonvaihteiden urheiluharrastuksista. 8/65

9 Oli aika jatkaa koulunkäyntiä kotikoulun ulkopuolella. Ajan koulujärjestelmän mukaisesti, Olavi siirtyi 3. luokalle Käkisalmen Keskikouluun syyskuun 1. päivänä Elämä tuntui soljuvan mukavasti, opinnot sujuivat, edessä ihana nuoren miehen elämä, iloisella vuosikymmenellä. Sitä dramaattisempi oli käänne johon perhe joutui isän vakavasti vilustuttua. Vuosi 1923 oli lopuillaan ja aiemmin terveen miehen tilaa tuli ensin katsomaan sairaanhoitaja, sitten lääkäri, joka määräsi lääkkeeksi pirtua, jota raitis mies ei huolinut. Sairastettuaan keuhkokuumeeksi kääntynyttä vilustumista viikon Juho Vilppula kuoli Unnunkosken koululla vain 43 vuoden ikäisenä. Olaville kokemus oli erityisen raskas. Juhon ollessa vielä tajuissaan, hän oli kutsututtanut Olavin vuoteensa vierelle. Tarkasti ei kukaan tiedä mitä puhuttiin. On kuitenkin todennäköistä, että Juho tilitti tuntojaan ja elämänkatsomustaan 14 vuoden ikäiselle vanhimmalle lapselleen. Myös tulevaa elämää ja siihen liittyvää vastuun kantamista käsiteltiin, - kaikkea keplottelua tulee välttää. Olet nyt vanhin mies perheessä. Isä vaati poikaansa myös lupaamaan tiettyjä asioita. Mitä ne tarkalleen olivat, ei ole selvillä, mutta Olavi antoi lupauksensa. Myöhempiin kiistoihin Olavin viimeinen, ratkaiseva niitti asian ratkaisemiseksi saattoi olla mie olen isälle luvannut. Sen jälkeen kiista oli ratkaistu ja keskustelu aiheesta päättynyt. Niinä harvoina kertoina, jolloin Olavin piti näin vedota Juho, tuo Unnunkosken vahva mies oli taas läsnä perhepiirissä. Juho oli nähnyt enteitä. Karjalasta tulee ennen pitkää lähtö. Hän oli puhunut siitä jo ennen sairastumistaan. Ei siis ollut ihme, että hän halusi itsensä haudattavan kotipitäjäänsä, Teuvalle. Hautaus. Lauantaina t.k. 26 p:nä kätkettiin syntymäpitäjänsä Teuvan kirkkomaahan kansakoulunopettaja Juho Vilppulan maalliset jäännökset. Lyhyen, ankaran keuhkotulehduksen murtamana vaipui vainaja ikuiseen lepoonsa kotonaan Räisälän Unnunkoskella tk. 8 päivänä, vasta 43 ikävuodellaan. Vuosikausia hän oli se henkilö, jonka puoleen käännyttiin, kun nuorisoseurassa puhetta tai esitelmää tarvittiin. Laulukuoron hän pani paikkakunnalla pystyyn, toimien monia vuosia sen johtajana. Raittiustyökään ei jäänyt hänen toimitarmonsa ulkopuolelle, Vainaja oli paikkakunnallaan keskeinen henkilö myöskin osuustoiminnan alalla. Hän oli Unnunkosken osuuskaupan perustajia ja hallituksen jäseniä kuuluen myöhemmin Räisälän Maalaisten Osuusliikkeen kantajoukkoon, ollen sen puheenjohtaja perustamisesta saakka, 14 vuoden aikana. - Sekä nuorten, että vanhojen parissa oli hän suosittu ja pidetty mies, joten hänen äkkinäinen poismenonsa tuli raskaana iskuna hänen lukuisille ystävilleen ja tuttavilleen. Monisatalukuinen oli se ystävien joukko joka t.k. 18 p:nä oli kerääntynyt Unnunkosken kansakoululle, kun vainajaa lähdettiin siirtämään synnyinpitäjänsä multaan. Monin puhein ja seppelein tulkitsivat paikkakuntalaiset hänen työnsä merkitystä, heidän synnyinseudulleen, valittaen sitä tappiota, jonka he olivat kärsineet hänen kuolemansa tähden. Ruumiinsiunauksen toimitti pastori Y. Joutsi, puhuen vainajan muistolle. Teuvan mieskuoron laulaessa luotiin hauta umpeen. Kauniin kummun muodostivat lukuisat seppeleet Unnunkosken kansakoulun johtokunnan, Räisälän opettajain, Räisälän Maalaisten Osuusliikkeen, sen hallituksen, Hytinlahden Osuuskassan, Unnunkosken Nuorisoseuran y.m. Kauniit muistot jätti vainaja kaikkien niitten mieliin, jotka joutuivat hänen kanssaan tekemisiin. Vainajaa jäivät suremaan puoliso, neljä nuorta lasta ja iäkkäät vanhemmat. Naimi Vilppula, leski ( yllä: lyhennetty lainaus poikkeuksellisen pitkästä muistokirjoituksesta.) 9/65

10 Leskeksi jäänyt Naimi jatkoi opettamista Unnunkosken koululla, Olavi ja Malmi koulunkäyntiä Käkisalmessa. Pentin kanssa Naimi ei oikein jaksanut. Niinpä Pentti oli pitkiä aikoja sukulaisten hoidossa, kunnes Naimi päätti antaa hänet ottopojaksi Virroille. Pentti kuitenkin palasi omatoimisesti yllättäen kotiin vaiherikkaiden kokemusten jälkeen. Sen jälkeen hän asui, edelleen vaiherikkaiden kokemusten jälkeen Wiljami Turkin luona Viipurissa, osoitteessa Vallirinne 11. Sieltä hän aloitti opinnot Viipurin Musiikkiopistossa ja Näyttämöopistossa. Juho oli kuollessaan nuorisoseuran rahastonhoitaja. Hänen kuoltuaan tehtiin tilinpäätös ja huomattiin seuran olevan vakavaraisemmassa kunnossa kuin kuviteltiin. Rakennuslainat oli maksettu ja kassassa oli 7000 silloista markkaa. Juho oli pitänyt myös oman perheen talouden moitteettomassa kunnossa, hänellä oli ollut kaiken muun lisäksi varsin suuri henkivakuutus. Taloudelliset murheet eivät täten heti painaneet. Naimi ei kuitenkaan pystynyt astumaan siihen asemaan missä Juho oli ollut. Naimi oli herkkä ja vaikutuksille altis taiteellinen ihminen. Hän omasi kauniin lauluäänen ja oli hyvin musikaalinen, mutta perheen talousasioissa tottumaton. Olavi taas ei tältä osin ollut vielä kasvanut miehen mittoihin ja oli jatkuvasti opiskelemassa muualla. Suruajan kuluttua Naimi jatkoi osallistumista erilaisiin paikkakunnan rientoihin. Hänestä tuli myös koko kylän pienempien ja suurempienkin murheiden kuuntelija ja taloudellinen auttaja. Valitettavasti perheen tulot alenivat, mutta hänen jakamien avustusten ja lainojen muodossa, menot lisääntyivät. Avustukset menivät sileää tietään ja lainat tulivat myöhemmin kuitatuksi maailmanhistorian kurimuksessa. Asianmukaisia velkakirjoja pääsääntöisesti ei ollut olemassa. Olavin Keskikoulu päättyi kesällä Päästötodistus oli tyydyttävä, ei siis erikoisen hyvä. Isän kuolemalla lienee ollut vaikutusta asiaan. Kielet ja matematiikka eivät menneet kovin hyvin. Muut aineet sujuivat ehkä sitäkin paremmin. Historiasta tuli täysi kymppi, uskonnosta, maantiedosta, voimistelusta ja laulusta yhdeksän, lisäksi muutama kahdeksikko ja seiska. Tältä pohjalta Olavin tuli päättää ammatin-valinnastaan, oli myös tarve päästä mahdollisimman nopeasti omaan ammattiin, koska kotoa tuleva apu ei ehkä ollut enää kovin pitkäksi aikaa taattua. Hän hakeutui opettajaseminaariin Raumalle, joka alkoi elokuun 26. päivänä Matkustaminen alkoi tulla jo tavaksi ja kotiasioista Olavi entisestään etääntyi. Seminaari avasi uusia näköaloja. Rauma oli siihen aikaan varsin erilainen paikkakunta kuin Räisälä. Purjelaivoja satamassa ja aivan toisenlaista, tuskin ymmärrettävää murretta, Rauman kiäld puhuvat ihmiset. 10/65

11 Porukka vei mukanaan, opiskelun jälkeen löytyi tekemistä, missä ilmeet kirkastuivat ja surutkin kaikkosivat. Olavi muisteli sittemmin entisten poikien seikkailuja Raumalla. Olavi ja seminaarikaverit Raumalla. Loma-ajat Olavi vietti Unnunkoskella ja osallistui muiden touhujensa ohella mm. nuorisoseuran näytelmiin. Urheilu nousi koko ajan vaikuttavammaksi tekijäksi nuoren hyväkuntoisen miehen elämässä. 11/65

12 Maali lähestyy, Olavilla loppukiri. Olavin urheilupaidassa on tunnus, jossa kolmion keskellä kirjain P tarkoittanee urheiluseura Pamausta. Viipurissa Olavi osallistui urheilukilpailuun, jossa kohtasi itsensä Paavo Nurmen. Juoksun jälkeen kaikkensa yrittänyt Olavi voi pahoin. Tällöin moninkertainen olympiavoittaja ja kansallissankari antoi Olaville joitakin valmennusohjeita, mm ei ole hyvä syödä ennen juoksua ja muitakin. Seminaari päättyi Raumalla kesäkuun 8. päivänä 1929 Olavin ollessa 19 vuoden ikäinen. Saamansa todistuksen mukaan hän oli nostanut osaamisensa tasoa matematiikassa. Vieraita kieliä ei ollut, taso parani keskikoulusta mutta oli edelleen vain tyydyttävä, tosin. urheilussa ja laulussa oli arvosanana täysi kymppi. Paperit eivät ehkä olleet aivan parhaat mahdolliset. Edessä oli työnhaku. Kesä kului ja paikka löytyi. Hänet otettiin Pielisjärven kunnan Varpasen kansakoulun väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi , Tehtävä päättyi Nyt hänellä oli jo yksi hyvä työtodistus. Nyt oli aika suorittaa asevelvollisuus. Olavi astui palvelukseen kesällä 1930, joukko-osastoon Rannikkotykistörykmentti 3. Se vastasi Laatokan pohjoisrannikon puolustuksesta. Alokaskoulutus tapahtui todennäköisesti Käkisalmen Rauhalassa, josta hänet komennettiin Konevitsan luostarisaaressa oleville rannikkolinnakkeille. 12/65

13 Konevitsan luostari. Urheilevalla kansankynttilällä ei ilmeisesti ollut vaikeuksia aliupseerikouluun pääsyssä, joka sijaitsi Käkisalmen Vahtiniemessä. Siellä hän oli viestijaoksen kolmanneksi paras. Sillä tuloksella tie aukeni Reserviupseerikouluun, jonne hän ilmoittautui Haminassa RUK:n no. 20 upseerikurssilaisia ja Olavi Haminasta RUK:n kurssilta no.20 hän sai kiitoksella hyväksytyn todistuksen varsinaisista aineista. Lisäksi hän oli kuunnellut eläinlääkintäopin luennot. Todistuksen parhaat arvosanat olivat jalkaväkitykki-, viesti- ja kaasusuojeluopista. - Mitä ilmeisin jalkaväen kevyen tykistön mies! Edessä olivat siviilityöt ja opettajan paikanhaku. Viransijaisuus löytyi omasta pitäjästä, alkaen kevätlukukaudesta 1932 ja toukokuun loppuun Olavi oli sijaisena, Räisälän Alhotojan kansakoulussa. Nyt saatu kiitettävä työtodistus oli taas mukava lisä papereihin. Seuraava tehtävä oli myös viransijaisuus, Kaukolan kunnan Kirkonkylän yläkansakoulussa toukokuun loppuun 1934, kunnes hän aloitti väliaikaisena opettajana Valkjärven, Hiiselän kansakoulun yläkansakoulussa syyskuun 25 päivänä Tämänkin viran väliaikaisuus on harmittanut Olavia ja hän on koko ajan hakenut vakinaista virkaa, pyytäen koulun johtokunnalta useita työtodistuksia.. Juhon aikaansaama Nuorisoseuratalo oli palanut kevättalvella Uusi ja entistäkin ehompi oli mahtavin ponnistuksin saatu aikaan ja vihitty käyttöön Seuraavina vuosina seuran puheenjohtajana toimi Pekka Patrakka. Kuinka ollakaan, hän avioitui vuonna 1935 Olavin nuorimman sisaren, Tellervon kanssa ja heille syntyi Raimo (1935), Reima (1937), ja Risto (1939). Edesmenneen Juhon lapsista, Tellervo toimi Unnunkoskelle jääneenä Nuorisoseurassa pisimmän ajan. Malmi sisar oli suosittu ohjelman suorittaja kesäisissä seuran juhlatilaisuuksissa. Hänen loistava uransa laulajattarena oli Helsingissä alullaan kohti suurempia estradeja, Pentti Vilppula näyttelijäopiston käytyään, ohjasi aikanaan useita seuran näytelmiä. 4. Aikuisuus ja avioliitto. Nyt oli aika paikata koulumenestystä. Hän hakeutui kesällä 1936 Jyväskylän Kasvatusopillisen Korkeakouluun ja suoritti kasvatusopin approbatur tutkinnon arvosanalla hyvin tyydyttävä. Yhteys kotiin Räisälään heikkeni edelleen. Olavi asui vuokralla Valkjärven Pentsilässä, Viktor ja Tahvo Turkin yhteisesti omistaman maatilan päärakennuksen kulmahuoneessa. Viktor piti 13/65

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot