Riikka Susi Ristijärven Seniorpolis

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riikka Susi Ristijärven Seniorpolis"

Transkriptio

1

2 Riikka Susi Ristijärven Seniorpolis Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien halukkuus paluumuuttoon ja senioristrategian vaikutus muuttohalukkuuteen Pro gradu -tutkielma S Suunnittelumaantiede Maantieteen laitos Oulun yliopisto Huhtikuu

3 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Laitos Maantieteen laitos Työn nimi Tekijä Susi Riikka Ristijärven seniorpolis Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien halukkuus paluumuuttoon ja senioristrategian vaikutus muuttohalukkuuteen Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Suunnittelumaantiede Pro gradu -tutkielma Huhtikuu s. + IX Tässä tutkimuksessa selvitetään Ristijärvellä vuosina syntyneiden, eläkeikää lähestyvien suurten ikäluokkien paluumuuttohalukkuutta synnyinkuntaansa sekä kunnan senioristrategian vaikutusta muuttohalukkuuteen. Tutkimusjoukko koostuu 66 henkilöstä, jotka edustavat Ristijärvellä syntyneitä suuria ikäluokkia, asuvat Suomessa Ristijärven ulkopuolella ja ovat kiinnostuneita paluumuutosta synnyinkuntaansa. Ristijärvi on Kainuussa sijaitseva pieni harvaan asutun maaseudun kunta, jonka väestö on vähentynyt 1960-luvulta lähtien. Ristijärvellä alettiin 1990-luvun lopulla miettiä keinoja kunnan näivettymisen ehkäisemiseksi ja päädyttiin ajatukseen senioreista kehityksen kääntäjinä. Kuntaan laadittiin elinkeinopoliittisesti painottunut senioristrategia, joka tähtää seniorien ihanneasuinympäristön, Seniorikylän, rakentamiseen Ristijärvelle. Seniorikylän ohella senioristrategian tavoitteena on luoda Ristijärvelle seniorialan osaamiskeskittymä, Seniorpolis. Seniorikehittelytyö alkoi kunnanjohtajan aloitteesta syksyllä Tämän jälkeen kunta otti osaa erilaisiin tutkimushankkeisiin ja verkostoitui hyvinvointialan yhteistyötahojen kanssa. Seniorikylän suunnittelu eteni erityisesti Seniorpolis -hankkeen ( ) aikana ja sen alla toteutettujen osahankkeiden avulla. Ensimmäisiä näkyviä merkkejä strategian toteutuksesta olivat seniorien tarpeisiin suunniteltu monitoimihalli Virtaala (2005) sekä senioriasunnot (2006). Seniorpolis -koordinaatiohankkeen ( ) aikana kunnan keskustan ilmettä kohennetaan ja myös palvelukokonaisuus pyritään saamaan toimivaksi. Strategiaa luotaessa huomio kiinnitettiin suurten ikäluokkien eläkkeelle jääntiin 2010-luvulla ja toivottiin tästä joukosta löytyvän paluumuuttajia kuntaan. Ristijärvelle paluumuuttohalukkaiden suurten ikäluokkien edustajien ryhmä näyttää kuitenkin muodostuvan pieneksi. Tämän tutkimuksen perusteella kuusi henkilöä harkitsee vakavasti muuttoa Ristijärvelle ja epävarmoja muuttajia on 16. Paluumuuttopäätöksen tekeminen näyttäisikin olevan vaikeaa, mikä johtunee siitä, että suuri osa vastaajista on vielä työelämässä. Tämän vuoksi myös muuttoajankohtaa on miettinyt vain harva. Lisäksi osa-aikaisesta asumisesta haaveilevia on 16 henkilöä Ristijärvellä jo mökin omistavien lisäksi. Paluuhalukkuuden syyt liittyvät vahvasti kotiseutukaipuuseen. Kunnan senioriteemaa tai Seniorikylää kukaan ei mainitse muuton syyksi, mutta siitä ollaan kiinnostuneita esimerkiksi mahdollisen senioriasunnossa asumisen vuoksi. Suurten ikäluokkien paluumuuttajat eivät tule kääntämään Ristijärven väestökehitystä positiiviseksi, mutta muuttajia voi löytyä esimerkiksi Kainuuseen paluuhalukkaista tai viihtyisää asumista ja senioripalveluita arvostavista tulevista eläkeläisistä. Seniorikylän rakentaminen ja siten senioristrategian toiminnan testaaminen käytännössä on vielä alkuvaiheessa. Tuloksia strategiatyön onnistumisesta saadaan aikaisintaan 2010-luvulla.

4 Kiitokset Tämän opinnäytetyön tekeminen lähti liikkeelle jo syksyllä 2006, kun professori Jussi S. Jauhiainen ehdotti aihetta liittyen Ristijärven Seniorpolikseen. Minna Hagman oli juuri saanut oman työnsä valmiiksi ja suunnitteli pienehköä jatkotutkimusta (ks. Jauhiainen & T Lam 2008). Päätimme yhdessä haastatella puhelimitse henkilöitä, jotka olivat Hagmanin postikyselyissä ilmaisseet kiinnostuksensa Ristijärvelle paluumuuttoa kohtaan. Siksi kiitän Minnaa yhteistyöstä ja avusta aineiston hankinnassa sekä hänen postikyselyjensä tietojen antamisesta käyttööni. Näistä tiedoista olen hyödyntänyt lähinnä vastaajien taustatietoja. Lisäksi tietysti kiitän henkilöitä, jotka ottivat osaa puhelinhaastatteluihin ja mahdollistivat paluumuuton tutkimisen. Aineiston hankinnan jälkeen työn aihe jäi muhimaan ja työn tavoitteet selkiytyivät oikeastaan vasta syksyllä Tässä ajatustyössä minua avusti professori Jauhiainen, jota kiitän avusta ja neuvoista sekä aiheen ehdottamisesta. Kirjoitusvaiheessa olin useaan otteeseen yhteydessä Seniorivirtaa Oy:n Harri Heleniuksen ja Seniorpolis -jatkohankkeen projektipäällikön Marika Kurthin kanssa. Heitä haluan kiittää avusta Seniorikylän rakentamiseen ja Ristijärven tämän päivän tilanteeseen liittyvässä aineiston hankinnassa. Kiitän myös hallintosihteeri Terttu Härköstä, kunnanjohtaja Juhani Kauppia sekä tällä hetkellä SuomiSoffalla työskentelevää Lasse Kilposta avusta. Erityisesti haluan kiittää Ristijärven entistä kunnanjohtajaa Reijo Fredrikssonia, joka vastasi useisiin sähköposteihini ja kertoi avuliaasti seniori-ideoinnin historiasta. Taustajoukkojani haluan kiittää kärsivällisyydestä kirjoitusprosessin aikana sekä kannustuksesta ja neuvoista työn viimeistelyssä. Nyt voin huokaista ja todeta: asia kunnossa! 3

5 Sisällys 1. Tutkimuksen lähtökohdat Teoriatausta ikääntyvien paluumuuton tutkimuksessa Suuret ikäluokat Väestö ikääntyy Vanhuskäsitys muutoksessa Maassamuutto Maallemuutto Paluumuutto Seniorit kuntastrategioissa Tutkimusalue ja -ongelma Tutkimusalueena Ristijärvi Senioristrategia houkuttelemaan seniori-ikäisiä muuttajia Tutkimuksen tavoite Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena Ristijärvellä syntyneet suuret ikäluokat Kvantitatiiviset menetelmät Kvalitatiiviset menetelmät Tutkimustulokset Ristijärven senioristrategia ja sen toteutus käytännössä Seniori-ideoinnin historiaa Ikäihmisten ihannekylän rakentaminen alkaa Seniorpolis hanke, osaamiskeskittymä, tuotemerkki ja yhtiö Visio elävästä maaseutukunnasta vuonna Suurten ikäluokkien paluumuuttohalukkuus Ristijärvelle Harvat paluumuuttohalukkaita Kotiseutukaipuu syynä paluumuuttoon Järvet ja luonto kutsuvat mökkeilemään Lääkäri ja peruspalvelut koetaan tärkeiksi Vanhuuden asumista jo mietitty Seniorikylä ei muuton syynä Johtopäätökset Muuttopäätöksen tekeminen vaikeaa Ristijärvi ihannekunta ikääntyville? Kysynnän ja tarjonnan kohtaavuus Muita senioreita houkuttelemaan! Katse tulevaisuuteen Kirjallisuus Muut lähteet Liitteet 1 9 4

6 1. Tutkimuksen lähtökohdat Kuusikymmentä vuotta sitten Suomi oli monin tavoin hyvin erilainen kuin nyt. Sodasta oli juuri selvitty, suuri osa ihmisistä sai elantonsa maataloudesta ja syrjäinenkin maaseutu kukoisti. Myös väestön ikärakenne poikkesi tämän päivän tilanteesta: lapsia ja nuoria oli paljon ja väestön elinajanodote oli kuudenkymmenen vuoden tienoilla. Kuusikymmentä vuotta sitten, vuonna 1948, lapsia syntyi yli , niin kuin myös vuosina 1946, 1947 ja Erityisesti näitä vuosia pidetään niin sanottujen suurten ikäluokkien syntyvuosina, sillä lapsia syntyi ennätyksellisen paljon. Suuret ikäluokat aiheuttivat myöhemmin haasteita muun muassa koululaitokselle, mutta olivat omiaan vauhdittamaan talouskasvua tullessaan työikään. Kolikon toinen puoli oli kuitenkin töitä ja opiskelupaikkaa etsimään lähtevien suurten ikäluokkien nuorten poismuutto maaseutukunnista ja 1970-luvuilla. Tästä niin sanotusta suuresta muutosta alkoi monen maaseutukunnan näihin päiviin asti jatkunut alamäki. Väki on vähentynyt ja vanhentunut, kyläkaupat sulkeneet ovensa toisensa jälkeen. Näin on käynyt myös Kainuun sydämessä sijaitsevalle Ristijärvelle, jossa 1960-luvun vaihteessa asukkaita oli lähes 4000, nyt enää vajaat Poismuutto kunnasta on jatkunut aina suuren muuton ajoista lähtien ja syntyvyys on samalla pienentynyt alle 10 lapseen vuodessa. Nettomuutto- ja väestönlisäystilastojen näyttäessä negatiivisia lukuja vielä 1990-luvullakin Ristijärvellä päätettiin, että jotain on tehtävä kunnan täydellisen kuihtumisen ehkäisemiseksi. Koska kunnan väestöstä suuri osa oli ikääntyviä ja suurten ikäluokkien eläkkeelle pääsyn tiedettiin olevan käsillä 2010-luvulla, kunnanvaltuusto kunnanjohtaja Reijo Fredrikssonin johdolla ryhtyi pohtimaan senioriväestön hyödyntämistä kunnan kehittämisessä. Vuonna 2000 seniori-ideointi lähti varsinaisesti liikkeelle ja uuden vuosituhannen alkuvuosina selkiytyi visio Ristijärvestä senioreita palvelevana ja heistä huolehtivana kuntana. Samalla, kun mietittiin, millä toimilla senioreja saataisiin muuttamaan kuntaan väestöpohjan vahvistamiseksi, huomattiin myös seniorimarkkinat, joita suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen kasvattaisi. Seniorien ihanneasuinympäristön, Seniorikylän, rakentamisen oheen suunniteltiin myös niin sanotun senioribrandin luomista eli senioreille suunnattujen palvelujen kehittelyä ja tuotteistamista. Seniorit voimavarana -selviytymisstrategia alkoi siis 5

7 jalostua myös pidemmälle ja tavoitteeksi muodostui Seniorpoliksen, seniorialan osaamiskeskittymän luominen Ristijärvelle. Senioreihin panostava työ vaati usean vuoden ideointi- ja selvitysjakson ennen kuin varsinaisia tuloksia alkoi kunnassa näkyä. Tähän mennessä kuntaan on rakentunut senioreille suunnattuja asuntoja ja liikuntahalli kuntosaleineen. Kunta on myös saanut laajasti julkisuutta rohkean elinkeinopolitiikkansa ansiosta aina ulkomaita myöten. Kunnan kehittymisestä ovat varmasti kuulleet myös Ristijärvellä syntyneet suurten ikäluokkien edustajat, jotka tällä hetkellä asuvat muualla Suomessa. Suurin osa heistä jää eläkkeelle lähivuosina, joten kuntaa onkin kehitetty osittain juuri tätä potentiaalista paluumuuttajajoukkoa silmällä pitäen. Toivoa Ristijärven kaltaisille maaseutukunnille ovat antaneet erilaiset tutkimukset, joiden mukaan jopa suurten ikäluokkien edustajaa aikoo muuttaa työuran jälkeen maaseudulle. Tämä muuttopotentiaali on kuitenkin laskennallinen. Tosiasia on, että kiinnostus maallemuuttoa kohtaan on yleisesti suurta, mutta harvat ovat valmiita todella muuttamaan kaupungeista maalle. Jotta saataisiin tietää, kuinka moni Ristijärvellä syntynyt suurten ikäluokkien edustaja haluaa palata Ristijärvelle, asiaa on kysyttävä heiltä suoraan. Suurten ikäluokkien paluumuuttokiinnostusta selvitti alustavasti Minna Hagman (2006a) pro gradu -työssään, joka käsitteli suurten ikäluokkien asumisuran lisäksi paluumuuton mahdollisuuksia Ristijärvelle. Hänen tutkimusjoukostaan 75 henkilöä oli postikyselyn perusteella kiinnostunut muuttamaan takaisin Ristijärvelle. Jotta saataisiin selville todellinen muuttohalukkuus, päätettiin näitä paluumuuttomyönteisiä henkilöitä haastatella ja kysyä uudelleen halukkuutta muuttoon. Tämä pro gradu -työ tuottaa tietoa Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien edustajien paluumuuttohalukkuudesta Ristijärvelle ja toimii siten hyödyllisenä tiedon lähteenä Ristijärven kunnalle. Työ selvittää myös, mitä ovat Ristijärven seniori-ideoinnin tuloksena syntyneet Seniorikylä sekä Seniorpolis -osaamiskeskittymä ja miten kunnan senioriteema poliksineen vaikuttaa mahdollisten paluumuuttajien muuttopäätöksiin. 6

8 2. Teoriatausta ikääntyvien paluumuuton tutkimuksessa Tarkasteltaessa suurten ikäluokkien paluumuuttoa Ristijärvelle on otettava huomioon seikkoja liittyen ikääntyvien muuttokäyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen teoriataustassa kiinnitetään huomiota kolmeen pääteemaan: suuriin ikäluokkiin sukupolvena, väestön ikääntymiseen ja muuttuvaan vanhuskäsitykseen sekä ikääntyviin muuttoliikkeen osana. Muuttoliikettä tarkastellaan maassamuuton sekä Ristijärveä silmällä pitäen maallemuuton ja paluumuuton kannalta. Suuret ikäluokat ja muuttoliike johdatus teoriaan Maamme väestö ikääntyy voimakkaasti tulevien vuosikymmenten aikana, sillä suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkeikään. Tähän mennessä suurten ikäluokkien suuruus on ollut talouden kehitykselle etu, sillä työikäistä väestöä on ollut paljon siitä lähtien, kun suurten ikäluokat tulivat 1960-luvulta alkaen työmarkkinoille. Työikään tulevien ikäluokkien koko on tämän jälkeen pienentynyt. Nyt käsillä oleva suurten ikäluokkien eläkkeelle jäänti ja eliniän piteneminen aiheuttavat sen, että yli 65-vuotiaiden ja myöhemmin vanhusten määrä kasvaa huomattavasti. (Nivalainen & Haapanen 2002: 9). Väestön vanheneminen luo suuria haasteita maan taloudelle ja alueiden tasapainoiselle kehitykselle, sillä vanhusväestö ei jakaannu tasaisesti koko maahan. Ikärakenne on vanhusvoittoinen erityisesti maaseutukunnissa työikäisen väestön pitkään jatkuneen poismuuton vuoksi. Suurissa keskuksissa ja erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla väestörakenne on suotuisa nuoren väestön jatkuvan tulomuuton ja siten korkean syntyneisyyden takia. Muuttoliike vaikuttaa väestökehitykseen täten kahdella tavalla. Se lisää välittömästi väestöä muuttovoittoalueilla ja vähentää sitä muuttotappioalueilla. Lisäksi se vaikuttaa väestön määrään välillisesti syntyvyyden kautta. Hedelmällisessä iässä olevat muuttajat lisäävät syntyvyyttä muuttovoittoalueilla ja vähentävät sitä tappioalueilla. Nuorten poismuutto on tämän takia ongelmallista juuri taantuvien kuntien kannalta. (Nivalainen & Haapanen 2002: 9 10). Maassamuutto suuntautuu pääasiassa maalta kaupunkeihin, mutta viime vuosina on ollut huomattavissa muuttovirtojen kasvua myös niin sanotusti vastavirtaan. Maallemuutto houkuttelee tutkimusten mukaan lapsiperheitä ja toisaalta ikääntyviä. Eläkeiän tienoilla tapahtuvasta maallemuutosta osa on 7

9 paluumuuttoa entiselle kotiseudulle. Suuret ikäluokat tulevat siis vielä mahdollisesti näyttelemään suurta roolia maamme sisäisen muuttoliikkeen kannalta. Suurin osa heistä on lähtöisin maaseudulta, josta he nelisenkymmentä vuotta sitten lähtivät sankoin joukoin työn hakuun ja opiskelemaan. (Nivalainen 2002; Nieminen 2006a). Nyt työuran päättyessä on jälleen aika tehdä valintoja: viettääkö eläkepäivät kaupungissa, muuttaako takaisin maalle vaiko tehdä kompromissi ja hankkia mökki osa-aikaista maalla asumista varten? 2.1 Suuret ikäluokat Vuonna 2007 vietettiin kymmeniä tuhansia 60-vuotispäiviä ympäri maata, sillä historian suurin määrä lapsia yhden vuoden aikana syntyi vuonna Tämä poikkeuksellisen suuri kohortti kuuluu suuriin ikäluokkiin, jotka syntyivät toisen maailmansodan jälkeen. Kohortti tarkoittaa vuosikohorttia eli ikäluokkaa, jonka muodostavat kaikki saman kalenterivuoden aikana syntyneet (Myrskylä 2002: 2). Suomessa suuria ikäluokkia ovat kapeasti määriteltynä vuosien kohortit ja laajasti määriteltynä vuosien kohortit (Karisto 2005: 17 20). Lisäksi eri yhteyksissä on käytetty vielä näistä poikkeavia määrittelyjä, kuten ikäluokat (Myrskylä 2002) sekä (Hagman 2006a). Antti Karisto (2005: 17 20) kertoo suurten ikäluokkien nimikkoteoksessa, miten syntyvyyden äkkinäinen kasvu voidaan jäljittää tarkasti elokuulle Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 ja valtaosa rintamamiehistä kotiutui saman vuoden lopulla. Kului noin yhdeksän kuukautta ja syntyvyyden yhtäkkinen kasvu kieli suurten ikäluokkien synnystä. Alkuvuonna 1945 syntyvyys oli normaalin rajoissa, mutta elokuun puolivälissä ( ) syntyi 425 lasta, minkä jälkeen kuukausien ajan syntyi pääsääntöisesti yli 400 lasta päivässä. Syntyvyys kävi huipussaan eli yhdeksän kuukautta joulun jälkeen. Tuona päivänä syntyi peräti 495 lasta. Vuoden 1945 kokonaissyntyvyys nousi korkeaksi, lapseen. Vaikka alkuvuonna syntyvyys oli matalaa, suurten ikäluokkien ajan alku on oikeutettua merkitä alkaneeksi vuonna 1945, sillä päivä- ja kuukausikohtaiset syntyvyydet kävivät huipussaan tuona vuonna. Seuraava vuosi onkin jo kokonaisuudessaan suurten ikäluokkien syntymän aikaa: vuonna 1946 syntyi lasta. Seuraavana vuonna syntyvyys oli historiallisen suurta: lapsia syntyi Vuonna 1948 syntyneitä ei ollut kuin muutama sata vähemmän, ja vielä 8

10 vuonna 1949 päästiin yli sadantuhannen ( ). Suurten ikäluokkien ajan alkamisajankohdasta voidaan siis olla kahta mieltä. Eri määritelmissä se on joko vuosi 1945 tai Ilmiön päättymisvuosi ei olekaan yhtä yksiselitteisesti ajoitettavissa kuin alkamisajankohta. Voidaan ajatella, että vuosi 1949 päättää ilmiön sillä perusteella, että seuraavana vuonna syntyi lasta eli jäätiin alle sadantuhannen. Tosin tällä perusteella myös vuosi 1945 tulisi jättää laskuista. Vuonna 1951 syntyvyys oli peräti viisi prosenttia edellistä pienempää, joten vuosi 1950 sopii suurten ikäluokkien viimeiseksi vuodeksi. Vuonna 1952 oli syntyvyydessä taas havaittavissa pientä kasvua ja yleisestikin syntyvyys pysyi korkealla seuraavat vuodet. Seuraava mainittavasti poikkeava vuosi oli vasta vuosi 1958, jolloin syntyvyys oli seitsemän prosenttia edellisvuotta pienempää. Tämän takia jotkut pitävät suurten ikäluokkien aikakautena niinkin pitkää aikaväliä kuin vuosia (Savioja ym. 2000: 60; Karisto 2005: 17 22). Suurten ikäluokkien elämänkulku Nykyistä suurempi imeväis- ja lapsikuolleisuus pienensi suuria ikäluokkia heti syntymän jälkeen. Esimerkiksi vuosina syntyneet ikäluokat olivat vuoden 1950 loppuun mennessä pienentyneet jo neljällä prosentilla ( lapsella). Lisäksi maastamuutto on pienentänyt suuria ikäluokkia, sillä suuren muuton vuosina lähes henkilöä muutti siirtolaisiksi Ruotsiin. Vuonna 2006 väestön suurin ikäluokka olivat vuonna 1948 syntyneet, joita oli vuoden lopussa tarkalleen henkilöä. Syntyessään suurin ikäluokka, vuonna 1947 syntyneet, oli supistunut hieman pienemmäksi (84 175). Tulevina vuosina näiden ikäluokkien vanhetessa kuolleisuuden osuus poistumasta luonnollisesti kasvaa. (Myrskylä 2002: 2; Väestörakenne 2008). Suurten ikäluokkien suuruus näkyi aikoinaan monilla yhteiskunnan aloilla. Perheet olivat monilapsisia ja asuminen oli ahdasta. Myös neuvolaan oli tunkua ja koululuokat olivat suuria, mikä takia suuria ikäluokkia on kutsuttu jopa tungossukupolveksi. Verrattuna omiin vanhempiinsa suurten ikäluokkien lapset kouluttautuivat pidemmälle, mutta silti suurimman osan tyypillinen koulutus on kansakoulu. Töihin mentiin nuorena ja monet alhaisesti kouluttautuneina. Töihin pääsy oli kuitenkin vaivatonta, sillä kansantalouden kasvu merkitsi uusien työpaikkojen syntyä. Suuri osa uusista työpaikoista syntyi kaupunkeihin, jolloin 9

11 suurten ikäluokkien nuorison liikehdintä pois synnyinmaaseudulta aiheutti suuren muuton aallon. (Karisto 2005: 35 40). Suurista ikäluokista sukupolvena puhutaan monilla, hyvin yleistävilläkin nimillä luvulla koettiin poliittisen radikalismin, kuusikymmenlukulaisuuden, nousu ja nähtiin suuret ikäluokat sen keulakuvana. Samalla syntyi vahva nuorisokulttuuri, johon kuuluivat rock, farkut ja jopa huumekokeilut. Tämän takia suurista ikäluokista puhutaan ensimmäisenä varsinaisena nuorisosukupolvena. Suurten ikäluokkien nuoruudessa myös alkoholin käyttö arkipäiväistyi alkoholipolitiikkaa liberalisoitaessa, minkä vuoksi suuria ikäluokkia on kutsuttu hieman virheellisesti jopa märäksi sukupolveksi. (Savioja ym. 2000: 61 66; Karisto 2005: 34, 47). Edellä mainituista sukupolvinimityksistä huolimatta tutkijat ovat kyseenalaistaneet suuret ikäluokat yhtenäisenä sukupolvena. Sukupolven muodostuminen edellyttää tietoisuutta toisista samaan sukupolveen kuuluvista, samaistumista ja yhteisiä elämänkokemuksia sekä muistoja (Karisto 2005: 25 26). Matti Virtasen (2001: 23) mukaan niin sanotun kokemuksellisen sukupolven muodostumisessa tärkeitä ovat juuri nuoruudessa koetut yhteiskunnalliset tapahtumat. Suurten ikäluokkien kohdalla nämä tapahtumat liittyvät pitkälti ja 1970-luvun poliittisiin oloihin. Suomessa sukupolvitietoisuus onkin suurten ikäluokkien keskuudessa yleisempää kuin heitä nuoremmilla ikäluokilla ja se saattaa suurten ikäluokkien vanhetessa jopa vahvistua (Purhonen 2002: 39). Sukupolvitietoisuus ilmenee muun muassa Hagmanin (2006a) tutkimuksesta, jossa vastaajista 83 % koki itsensä ainakin jollain tavalla osaksi suuria ikäluokkia. Loppujen lopuksi suurten ikäluokkien joukko on kuitenkin niin suuri, että koko joukko tuskin koskaan ryhmittyy ajamaan jotakin tiettyä asiaa. Mannheim (1997: 45) puhuukin sukupolviyksiköistä, sillä esimerkiksi juuri nuoruudessa koetut poliittiset tapahtumat yhdistivät monia suurten ikäluokkien edustajia, mutta myös erottivat. Toisistaan erosivat myös elämänkaaren tapahtumat. Näin syntyi sukupolven sisälle erilaisia fraktioita ja voitiin huomata, että suuret ikäluokat eivät ole täysin yhtenäinen sukupolvi. (Karisto 2005: 28). Eri asia on, minkälaisena ryhmänä suuret ikäluokat muiden ikäluokkien silmissä nähdään yleisen poliittisen kiinnostuksen nousun mukaan kuusikymmenlukulaisina, yhden poliittisen suuntauksen mukaan taistolaisina vai politiikkaan liittymättä elintason nousun myötä vain onnekkaana sukupolvena. (Karisto 2005: 29, 41). Viimeksi mainittu nimitys liittyy suurten yhteiskunnallisten asioiden lisäksi suurten ikäluokkien nuoruudessa tapahtuneisiin 10

12 pienempiin murroksiin. Vaikka rakennemuutos alkoi autioittaa maaseutua, sen myötä elintaso nousi ja kulutustottumukset alkoivat muuttua. Ensimmäiset kaupunkilähiöt rakentuivat, uudet kotitalouskoneet tulivat keittiöihin, ruokavalio monipuolistui ja televisio yleistyi. Suuret ikäluokat voidaan näiden pienten murrosten takia nähdä myös niin sanottuna edelläkävijäsukupolvena. (Karisto 2005: 36 38, 52). Suurten ikäluokkien edustajista monet ovat ehtineet tähän mennessä tehdä töitä vuotta, monet julkisen sektorin työpaikoissa. He ovat tärkeä veronmaksajaryhmä, sillä työurat ovat pitkiä ja varallisuuttakin on ehtinyt kertyä. Pitkän työrupeaman jälkeen monilla ajatukset siintävät jo tulevassa eläkeiässä, mutta monet myös tuntevat itsensä ikäänsä nuoremmiksi. Toisaalta nuorempien ikäluokkien käsitys heistä on toisenlainen ja liittyy tämän suuren joukon ikääntymiseen: on alettu puhua tulevasta eläkepommista ja taloudellisesta uhasta. Tätä uhkaa pyritään lieventämään houkuttelemalla eläkeiän kynnyksellä olevia jatkamaan työssä pidempään. Ikääntyvien (55 64-vuotiaat) työllisyysaste onkin noussut. Esimerkiksi vuosina työllisyysaste nousi 42,8 prosentista 50,7 prosenttiin. Alueittaiset erot ikääntyvien työllisyydessä ovat suuria, joskin nekin ovat tasoittuneet. Myös koulutusjärjestelmän uudistaminen nuorten keskimääräisen työelämään tulon aikaistamiseksi on yksi mahdollisuus vanhusväestön tulevien palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. (Savioja ym. 2000: 67 72; Luoma ym. 2003: 80; Karisto 2005: 49 51; Myrskylä 2006: 3 4). 2.2 Väestö ikääntyy Suomen väestökehityksessä 1900-luvulla tapahtui muutoksia, jotka vaikuttivat olennaisesti väestörakenteen kehitykseen. Vielä esimerkiksi 1920-luvulla ikäpyramidi oli demografisen transition teorian mukaan esiteolliselle ajalle tyypillinen, alhaalta leveä ja ylhäältä kapea (ks. esim. Pitkänen 2007), sillä sekä syntyneisyys että kuolleisuus oli suurta. Väestö kuitenkin lisääntyi, sillä syntyneet sukupolvet olivat synnyttäjiään suurempia. Syntyvyys alkoi pienentyä Suomessa jo vuosisadan alkupuolella ja syntyneet ikäluokat muuttuivat edellisiä pienemmiksi. Syntyvyyden aleneminen ja väestön eliniänodotteen kasvu alkoivat vanhentaa väestöä. Vuoden 2000 ikäpyramidi onkin yläosastaan leveämpi kuin alempaa ja juuri suuret ikäluokat aiheuttavat 50 ikävuoden tienoille pullistuman. Suuresta koostaan huolimatta suuret ikäluokat eivät synnyttäneet suurta määrää lapsia ja 11

13 aiheuttaneet suurta niin sanottua kaikusukupolvea, vaan heidän hedelmällisyyslukunsa oli pienempi kuin edeltävien ikäpolvien. Lisäksi suurten ikäluokkien lapset syntyivät pitkän ajan kuluessa. (Karisto 2005: 34; Pitkänen 2007: 73 74). Nuorten ikäluokkien osuus on siis väestöstä yhä pienempi ja vanhusväestön osuus kasvaa. Suurten ikäluokkien vanhetessa vuotiaiden määrän nopein kasvu ajoittuu 2010-luvulle ja 2020-luvulle tätä vanhempien, paljon hoivaa tarvitsevien, lukumäärän nopein kasvu. Myös eliniän piteneminen vaikuttaa vanhusten määrään myöhemmin tulevaisuudessa. (Luoma ym. 2003: 8). Ikääntyvien määrän kasvu on väestöennusteiden mukaan suurinta Uudellamaalla ja kasvukeskuksissa. Ikääntyvien osuus taas kasvaa suurimmaksi muuttotappioalueilla. Kainuussa yli 60-vuotiaiden ja työikäisen väestön suhteen ennustetaan olevan vuonna 2030 jopa 126 huollettavaa 100 työikäistä kohti. (Nivalainen & Volk 2002). Sitran raportin (Luoma ym. 2003) mukaan vanhusväestön määrän kasvu johtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten merkittävään kasvuun lähivuosikymmeninä, jos ennustettu väestökehitys toteutuu, tulevat vanhukset käyttävät palveluja saman verran kuin vanhukset nykyisin ja jos hoitopalvelujen tuottavuus ei parane. Menokehitykseen vaikuttavat myös tuleva talouskehitys, hoitopalvelujen hintojen nousu ja ikääntyvien terveydentilan ja toimintakyvyn paraneminen. Juuri ikääntyvien toimintakyvyn ja -ympäristön parantamisella (asunnon esteettömyys, teknologian hyödyntäminen jne.) ja siten itse- ja omaishoitoa tukemalla voidaan vähentää laitoshoidon asiakasmääriä ja kustannuksia. Sitran raportti esittää, että vanhuspolitiikassa tulisikin pyrkiä ikääntyvien kotona asumisen tukemiseen niin pitkään, kuin on järkevää ja laitoksiin tulisi sijoittaa vain huonokuntoisimmat vanhukset (Luoma ym. 2003: 82 83). 2.3 Vanhuskäsitys muutoksessa Kuten edellä todettiin, suomalaisten elinajanodote on noussut, esimerkiksi luvun noin 60 vuodesta siten, että vuonna 2005 naisten elinajanodote oli 82,3 vuotta ja miesten 75,5 vuotta (Koskinen & Martelin 2007: ). Myös ikäkäsitykset ovat muuttuneet, sillä eliniän pitenemisen lisäksi käsityksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten väestöllinen kehitys, poliittiset ja uskonnolliset olot, luokkajako, sukupuolijärjestelmä ja talouden kehitys (Koskinen ym. 1998: 15; Tuorila 2004: 37). Pitkään vielä 1900-luvulla vallalla oli modernin teollisen 12

14 yhteiskunnan vanhuskäsitys. Siinä vanhuuden katsottiin alkavan 65. ikävuodesta, joka määrättiin vanhuseläkkeen ikärajaksi Saksassa jo 1800-luvulla. Tässä vanhuskäsityksessä vanhuus nähtiin pääasiassa sosiaalisena ongelmana. Vanhoja ihmisiä pidettiin homogeenisena ryhmänä, itsekkäinä ja vaativina, mutta passiivisina palvelujen käyttäjinä sekä huoltorasituksena. Eliniän piteneminen on kuitenkin siirtänyt vanhuuden rajaa ja samalla vuosissa mitattavan iän merkitys vanhuuden määrittelyssä on vähentynyt. (Koskinen ym. 1998: 15, 19). Myös tieteellinen tieto vanhenemisesta on lisääntynyt ja vanhuuteen asennoituminen muuttunut. Teollisen vanhuskäsityksen on syrjäyttänyt uudenlainen jälkiteollisen yhteiskunnan vanhuskäsitys. Vanhuus nähdään ainutkertaisena, luonnollisena elämänvaiheena, joka ei välttämättä ala eläkkeelle siirtymisestä. Vanhat ihmiset nähdään heterogeenisenä ryhmänä, jopa voimavarana ja vaikuttajina. (Koskinen 1998: 19 20). Uusi vanhuskäsitys on pääpiirteissään siis hyvin positiivinen aiempaan verrattuna. Lisäksi ikäihmisten oma käsitys vanhuudesta on yleensä vallitsevaa yhteiskunnallista vanhuskäsitystä myönteisempi. Ikäihmiset tuntevat itsensä yleensä todellista ikäänsä nuoremmiksi, sillä vanhuus on pitkälti kokemuksellinen kysymys. (Koskinen ym. 1998: 11; Karisto & Konttinen 2004: 66 67). Milloin vanhuus alkaa? Nykypäivän suomalaisella eläkkeelle pääsyn jälkeen vireitä elinvuosia on yleisesti ottaen jäljellä runsaasti eikä tämän takia ole luontevaa puhua vanhuuteen siirtymisestä ikävuoden kohdalla. Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset alkavatkin huomattavammin lisääntyä vasta 75. ikävuoden jälkeen, minkä takia vanhuuden voidaan ajatella alkavan vasta edellä mainitussa iässä. Myös keski-ikää on alettu käsittää uudella tavalla vanhuuden rajan siirtyessä kauemmas. Keski-iän katsotaan nykyään alkavan 30 vuoden tienoilla ja jatkuvan yli 60 ikävuoden. (Koskinen ym. 1998: 16). Vanhuuden rajoja on vaikeaa määrittää vuosissa, joten myös muunlaisia vanhenemista kuvaavia käsitteitä on otettu käyttöön. On alettu puhua kolmannesta ja neljännestä iästä. Työuran päättymisen jälkeen koittaa kolmas ikä, jolloin terveyttä vielä riittää haluttuun toimintaan. Kolmas ikä alkaa eläkkeelle siirtymisestä ja voi kestää hyvinkin parikymmentä vuotta. Tämän elämänvaiheen seniorikansalaiset ovat vielä pääosin hyväkuntoisia, hyvin toimeentulevia, erilaisissa toiminnoissa ja harrastuksissa aktiivisia, osallistuvia kansalaisia. 13

15 Neljänteen ikävaiheeseen eli varsinaiseen vanhuuteen siirtyminen tapahtuu yleensä jossakin 80-ikävuoden tienoilla, kun toimintakyky ja itsenäinen toimeen tuleminen alkavat heiketä. (Koskinen ym. 1998: 16; Heikkinen & Marin 2002: 115; Jyrkämä 2005: 354). Kolmannen ja neljännen iän rajana ei pidetä jotakin tiettyä ikävuotta, sillä vanhuuden tuntemukset ovat erilaisia (Tuorila 2004: 36). Toinen 70- vuotias voi olla vireä, urheileva seniori samalla, kun toinen sairastaa ja tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Toisen 70-vuotiaan voidaan tällöin ajatella elävän kolmatta ikävaihettaan toisen jo siirryttyä neljänteen ikään. Ikääntyvien henkilöiden toimintakyvyssä on eroja, joten voidaan puhua myös henkilön toiminnallisesta iästä, sillä toimintakyvyn ajatellaan kuvaavan paremmin vanhenemisen aiheuttamia muutoksia kuin ikävuosien määrän. (Koskinen ym. 1998: 17; Özer- Kemppainen 2005: 7 8). Vanhuuden kahtiajakoa kolmanteen ja neljänteen ikään on kritisoitu muun muassa siksi, että neljäs ikä nähdään yleisesti elämänvaiheena, jolloin ihmisestä tulee taakka niin yhteiskunnalle kuin läheisilleenkin. (Heikkinen & Marin 2002: ). Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävätkin eniten kaikkein vanhimmat ikäluokat siten, että sosiaali- ja terveyspalvelumenot alkavat nopeasti kohota 75. ikävuoden jälkeen. (Luoma ym. 2003: 34 35). Toisaalta kolmas ikä nähdään optimistisesti vapautumisena työelämän puristuksesta todelliseen vapauteen, jolloin henkilö voi alkaa toteuttaa itseään. Kolmannen iän saavuttaneet nähdään voimavarana useilla elämän alueilla kuten liike- ja kulttuurielämässä, vapaaehtoistyössä ja lastenlasten hoidossa. (Heikkinen & Marin 2002: 115; Jyrkämä 2005: ). Vanhus vai seniori? Vanhuusiän piteneminen, vanhuskäsityksen muuttuminen ja ikäihmisten ryhmän heterogeenisyys voidaan huomata myös käytössä olevista ikääntynyttä ihmistä merkitsevistä käsitteistä (seniori, ikäihminen, ikääntyvä, ikääntynyt, iäkäs ihminen, vanhus jne.). Elinajanodotteen kasvaessa ja siten kolmannen ikävaiheen pidentyessä vanhuskäsitystä on haluttu nuorentaa ja käytössä ovat yleistyneet ikääntymiseen liittyvät nimitykset (ikäihminen jne.). Nimityksiä nuorentamalla halutaan korostaa, etteivät ikääntyvät henkilöt ole yksiselitteisesti huoltokohde. Myös vierasperäinen käsite seniori on alkanut yleistyä puhuttaessa ikäihmisistä. Se on kansainvälisesti käytössä oleva nimitys, joka neutralisoi vanhuskäsitystä. 14

16 (Tuorila 2004: 37). Myös vanhuudesta puhutaan, ehkä vielä kuitenkin lähinnä tieteellisissä teksteissä, kiertoilmaisun tapaan käyttäen termiä senioriteetti (ks. esim. Heinonen 1998). Vanhusbarometri -tutkimuksessa (Vaarama ym. 1999) 1990-luvun lopulla kysyttiin yli 60-vuotiailta, mitä nimitystä he haluavat itsestään käytettävän. Erilaiset ikääntymiseen liittyvät nimitykset (ikääntynyt, ikäihminen, iäkäs ihminen jne.) olivat suosituimpia ja seniori -nimityksen suosio oli kasvussa. Turun Sanomien artikkelin (2007) mukaan tänä päivänä eläkeläiset itse käyttävät mieluiten sanaa seniori niin itsestään kuin muista yli kuusikymmenvuotiaista. Tämä on tullut ilmi muun muassa vuonna 2002 alkaneessa Päijät-Hämeen maakunnallisessa terveyden seurantatutkimuksessa, jossa ikääntyviltä kysyttiin, mitä nimitystä he pitävät hyvänä puhuttaessa ikääntyvistä (ks. Ikihyvä 2007). Seniori -nimityksen jälkeen parhaimpina ilmaisuina nähtiin ikääntyvä, ikäihminen, ikääntynyt ja vasta tämän jälkeen vanha ja vanhus. Tutkimuksessa voitiin huomata nimitysten ryhmittyvän alkukirjainten mukaan mieluisiksi I-sanoiksi ja vähemmän mieluisiksi V-alkuisiksi sanoiksi. Ennen vallalla olleet nimitykset vanha ja vanhus eivät nykyajan eläkeläisten suussa enää kuulosta mielekkäiltä kuvaamaan itseä tai muita samanikäisiä. Tutkimusteksteissä käytetyn nimityksen kolmannessa iässä oleva nähtiin kuitenkin vähiten kuvastavan itseä tai muita eläkeikäisiä. (Turun Sanomat 2007). Täälläkö haluan asua eläkevuosinani? Erityisesti suurten ikäluokkien ydinjoukko, 1940-luvun loppuvuosina syntyneet, on nyt työelämän jälkeisen ajan eli kolmannen iän kynnyksellä. Ajankäytöllinen vapaus ja riippumattomuus paikasta antavat terveelle kolmasikäläiselle rajattomat mahdollisuudet. Eläkkeellä on aikaa hoitaa kotia ja puutarhaa, mutta myös aikaa kulttuurimenoille ja matkustelulle (Jyrkämä 2005: 355). Kun työ ei enää sido kotipaikkakunnalle, asuinpaikan vaihto voi tulla ajankohtaiseksi tai osaaikaisesti voi muuttaa jopa ulkomaille (Karisto 2000). Työelämästä irtautumisen jälkeen voi miettiä, tarjoaako nykyinen asuinpaikka hyvät puitteet asumiselle ja ikääntymiselle vai olisiko syytä toteuttaa työuran aikana mielessä pyörineet ajatukset muutosta toiselle paikkakunnalle. Kun työ ei enää paina vaakakupissa, eläkeiässä muuttoon ovat vaikuttamassa muun muassa kohdealueen viihtyisyystekijät, sukulaisten asuinpaikka sekä ideologiset ja nostalgiatekijät, kuten halu palata juurille (Mikkonen 2004: 9 10). Eläkkeellä on mahdollisuus viettää 15

17 enemmän aikaa myös vapaa-ajanasunnolla tai muuttaa sinne jopa asumaan pidemmiksi ajoiksi mökin varustetasosta riippuen. Tutkimusten mukaan tulevat eläkeläiset haluavat ja myös aikovat lisätä kakkosasumistaan. (Hunnakko & Palm 2002: 5; Aho & Ilola 2006: 122). 2.4 Maassamuutto Väestön liikkuvuus ilmiönä on liittynyt vahvasti yhteiskunnan teollistumiseen ja kaupungistumiseen, sillä maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa maahan sidottu elinkeino piti ihmiset aloillaan (Korkiasaari & Söderling 2007: 248). Yhteiskunnan rakennemuutos ja siten maa- ja metsätalouselinkeinon supistuminen ja niiden tarjoamien työpaikkojen väheneminen alkoivat näkyä maaseudun tyhjenemisenä jo sotien jälkeen. Maaltapako huipentui ja 1970-luvuilla, jolloin suurten ikäluokkien nuoret hakeutuivat opiskelemaan ja työelämään kaupunkeihin. Maassamuutto oli suurta: vuosina asuinkuntaa muuttavia henkilöitä oli vuosittain yli ja huippuvuonna 1974 peräti yli (Kuva 1) Kuva 1. Kuntien välinen muutto (Muuttoliike 2008). Tämän jälkeen vuosina muuttovillitys laantui ja muuttajia oli alle Noususuhdanne 1980-luvun lopulla vilkastutti muuttoa jälleen, kunnes tuli lama. Vuonna 1992 käytiin maassamuuton osalta pohjalukemissa: alle henkilöä vaihtoi asuinkuntaa. (Nieminen 2006a: 28 29). Merkittävä muuttoliikkeen vaihteluiden selittäjä onkin yhteiskunnan taloudellinen kehitys (Korkiasaari & Söderling 2007: 239). Vuonna 1994 tuli voimaan kotikuntalaki, mikä vaikutti muun muassa siihen, että opiskelijoilla oli mahdollisuus ilmoittaa opiskelupaikkakuntansa kotikunnakseen. Tämä uudistus vilkastutti muuttoa tilastollisesti, mutta myös 16

18 muutoin tuona vuonna oltiin pyristelemässä irti lamasta ja maassamuutto vilkastui. (Nivalainen & Haapanen 2002: 16; Nieminen 2006a: 30 31). Vuoden 1994 jälkeen muuttoja on ollut vuosittain yli ja määrä on kasvanut melko tasaisesti koko ajan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Vuonna 2001 muuttajia oli kuntien välillä jo yli ja vuonna 2005 ennätykselliset Vuonna 2006 pysyteltiin lähes samoissa lukemissa ( muuttajaa). Suurten ikäluokkien tullessa vanhuuseläkeikään 2010-luvulla työvoiman määrä supistuu, mikä johtanee maassamuuton määrien vähenemiseen, sillä työikäiset ovat ahkerimpia muuttajia. (Nieminen 2006a: 30 32; Muuttoliike 2008). Muuton suunnat Maassamuuton suunta on jo 1940-luvulta lähtien noudatellut samoja linjoja. Yleisesti ottaen muutot ovat suuntautuneet haja-asutusalueilta taajamiin ja maaseudulta kaupunkeihin. Muuton suunnissa on huomattavissa piirteitä, jotka jo muuttoliiketutkija E. G. Ravenstein (1889) tunnisti 1880-luvulla: muuttojen pääsuunta on maatalousalueilta teollisuuden ja kaupan keskuksiin ja muuttoliike etenee vaiheittain. Ilmansuuntia tarkasteltaessa Pohjois- ja Itä-Suomesta on muutettu Lounais- ja Etelä-Suomeen, etenkin Uudellemaalle (Nieminen 2001, 2006a: 30). Aiemmin useimmat seutukuntakeskukset saivat muuttovoittoa, mutta 1990-luvun lopulta lähtien vain väkirikkaimmat seutukunnat työssäkäyntialueineen ovat olleet muuttovoittoalueita. Kun 1980-luvulla kasvavia seutukuntia oli yli 40, vuonna 2000 väestön määrä kasvoi enää 18 seutukunnassa (pääkaupunkiseutu, suurimmat maakuntakeskukset Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu). Muuttovoittojen ja -tappioiden ennustetaan kuitenkin kokonaisuudessaan pienenevän kaikilla alueilla väestön vanhetessa ja siten muuttoalttiuden vähentyessä. (Mella 2001: 31 33). Maaseutu on ollut vahvasti muuton lähtöalueena jo vuosikymmenet, mutta tänä päivänä maaseutumaisiin kuntiin muuttaa määrällisesti yhä enemmän väkeä muuttoliikkeen yleisesti vilkastuessa. Maassamuutto on suurimmaksi osaksi kaupunkimaisten kuntien välistä niiden suuren väestönosuuden takia. (Nieminen 2006a: 34) luvulla asuinkuntaa vaihtaneista henkilöistä kuitenkin vuosittain noin muutti kaupungista maalle ja maaseudulla kunnasta toiseen noin henkilöä. (Kytö & Aatola 2006: 91). 17

19 Nuorena muutetaan ahkerimmin Muuttaneisuus näyttäisi olevan vahvasti sidoksissa ikään. Muuttaminen tapahtuu useimmiten elämänkaaren taitekohdissa, kuten nuoren itsenäistyessä ja muuttaessa opiskelupaikkakunnalleen. Etenkin maassamuuttotutkimuksissa elämänkulkunäkökulma on ollut suosittu selitettäessä yksilötasolla syitä muuttoon. (Korkiasaari & Söderling 2007: 245). Eniten muuttajia on ikäryhmässä vuotiaat. Tähän ryhmään kuuluu itsenäistyviä nuoria ja opiskelemaan menijöitä, työelämään siirtyjiä sekä perheenperustajia. Myös alle 5-vuotiaiden muuttoalttius on korkea, sillä perheiden kasvaessa muutetaan isompiin asuntoihin. Ikäryhmistä vuotiaat muuttavat vähiten, sillä perheet ovat jo asettuneet paikoilleen ja vanhempienkin muuttoalttius on alhainen. Keski-ikäiset muuttavat melko vähän ja eläkeikään siirtymisen tienoillakaan ei ole huomattavissa kuin pientä kasvua muuttoalttiudessa, mikä sekin nähdään usein satunnaisuutena. Muuttajista lähes puolet on työelämässä (47 % vuonna 2002). Toiseksi ahkerimmin muuttavat opiskelijat (16 %) ja tämän jälkeen lapset (14 %) vanhempiensa mukana. Eläkeläisten osuus oli vuonna 2002 vain 5 %. (Nieminen 2006a: 32). Asukasbarometri tutkimuksen (Strandell 2005: 128) mukaan vuotiaista muuttoaikeita on enää 12 prosentilla ja tällöin yleisin muuttosyy on pienempään asuntoon vaihtaminen lasten kotoa lähdön jälkeen vuotiailla sekä vuotiailla muuttohalukkuus on pienimmillään. (Strandell 2005: ). Onko eläkeläisten muutto sitten satunnaisuutta vai yleistyvä ilmiö, tästä saadaan mahdollisesti tietoa lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityessä, jolloin potentiaalisia muuttajia on paljon. Tähän mennessä eläkeikäisten muuttoalttius on lisääntynyt lamavuosien jälkeen, mutta ilmiö näyttää kulkevan käsi kädessä muuttoliikkeen yleisen vilkastumisen kanssa. (Nieminen 2006a: 31 32). Ikääntyvien muutoissa voidaan nähdä kolme muuttovaihetta. Lasten kotoa poismuuton ja eläkkeelle jäännin jälkeen ikääntyvä voi muuttaa esimerkiksi vapaaajanasunnolleen. Terveys vielä mahdollistaa arkitoimet ja sukulaisia voidaan käydä tervehtimässä pitkienkin matkojen päästä. Tarve toiseen muuttoon ilmenee terveyden heiketessä ja esimerkiksi leskeytyessä, jolloin muutetaan lähemmäs sukulaisia, lähinnä lapsia. Tätä muuttotyyppiä voidaan kutsua niin sanotuiksi sukulaisuusmuutoksi, jolloin muutetaan yleensä maaseudulta taajamaan. Kolmas muuttovaihe liittyy vahvasti neljänteen ikävaiheeseen, jolloin ikääntyvä tarvitsee 18

20 laajempaa apua toimissaan. Tällöin muutetaan kotoa hoiva- tai vanhainkotiin. (Myklebost 1989: 193; Longino 1990: 47 48). Maassamuuton motiivit Muuttoihin ovat usein vaikuttamassa sekä yhteiskunnalliset taustatekijät että yksilölliset tekijät. Yleensä puhutaankin muuton motiiveista, jotka sisältävät molemmat ulottuvuudet, sillä muuton syyt, kuten yhteiskunnan taloudellinen tilanne, eivät riipu muuttajasta itsestään. (Korkiasaari & Söderling 2007: 244). Maassamuuton motiivien kartoittaminen ei ole helppo tehtävä, sillä muutto on useimmiten monen tekijän summa. Muutot ajoittuvat eri aikakausille ja siten eri taloudellisten suhdanteiden vaiheisiin, jolloin muuton syyt ovat erilaisia. Lisäksi muuttomotiiveja kartoittavat tutkimukset ovat usein tiedonkeruutavoiltaan niin erilaisia, että tutkimustulosten vertaileminen on vaikeaa. Näiden syiden takia muuton motiiveista ei ole olemassa tilastoituja tietoja, mutta muuta tutkimuskirjallisuutta sitäkin enemmän. (Korkiasaari & Söderling 2007: 254). Muuttoliikettä on tarkasteltu erilaisten muuttoteorioiden avulla, jotka useimmiten sisältävät Leen (1966) Ravensteinin ajatustyön pohjalta kehittämän työntö-veto-mallin. Mallin mukaan muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat lähtöalueen työntävät sekä tuloalueen vetävät tekijät. Tämän lisäksi muuttoon ovat vaikuttamassa yksilölliset syyt, kuten terveydentila, henkilökohtaiset suhteet ja ympäristön arvostaminen. Muuttoon voivat vaikuttaa myös niin sanotut väliin tulevat tekijät kuten välimatka tai muuton kustannukset. Maassamuuton motiiveja on selvitetty maanlaajuisesti vain kahdessa tutkimuksessa (Söderling 1983, 1988; Korkiasaari 1991). Tämän päivän tilannetta kuvaava koko maata käsittelevä tutkimus olisi asiaa tarkasteltaessa hyödyllinen, mutta nämäkin tutkimukset antavat yleiskuvan maassamuuton motiiveista kuntien välisissä muutoissa. Muissa tutkimuksissa muuton motiiveja tarkastellaan joko rajaamalla vastaajat alueellisesti tai jollakin muulla tavalla. Söderlingin (1983, 1988) ja Korkiasaaren (1991) tutkimuksissa työhön liittyvät tekijät olivat tärkein motiivi kuntien välisissä muutoissa. Asumisen, perhesyiden ja muiden motiivien osuus oli molemmissa tutkimuksissa samansuuntainen. Asumiseen liittyvät syyt näyttivät kyseessä olevien ajankohtien välillä hieman lisääntyneen ja työsyyt vähentyneen. Tapahtunut muutos heijastelee ajankohdan taloudellista tilannetta (Korkiasaari & Söderling 2007: 254). 19

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010 Antti Karisto: Ikää ääntyvä Suomi ajatuksia asumisesta Esityksen missio: etsiä vaihtoehtoja taakkatulkinnalle, jossa väestv estön n vanheneminen

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

VÄESTÖ IKÄÄNTYY INNOVATIIVISUUS LISÄÄNTYY

VÄESTÖ IKÄÄNTYY INNOVATIIVISUUS LISÄÄNTYY VÄESTÖ IKÄÄNTYY INNOVATIIVISUUS LISÄÄNTYY 16.9.2008 Pori Koordinaatiohanke 2008 2010 projektipäällikkö KTM Marika Kurth Kokonaisvaltaista osaamista seniorien hyväksi Kainuu Alue 24 452 km² Maa 21 567 km²

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot