Riikka Susi Ristijärven Seniorpolis

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riikka Susi Ristijärven Seniorpolis"

Transkriptio

1

2 Riikka Susi Ristijärven Seniorpolis Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien halukkuus paluumuuttoon ja senioristrategian vaikutus muuttohalukkuuteen Pro gradu -tutkielma S Suunnittelumaantiede Maantieteen laitos Oulun yliopisto Huhtikuu

3 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Laitos Maantieteen laitos Työn nimi Tekijä Susi Riikka Ristijärven seniorpolis Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien halukkuus paluumuuttoon ja senioristrategian vaikutus muuttohalukkuuteen Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Suunnittelumaantiede Pro gradu -tutkielma Huhtikuu s. + IX Tässä tutkimuksessa selvitetään Ristijärvellä vuosina syntyneiden, eläkeikää lähestyvien suurten ikäluokkien paluumuuttohalukkuutta synnyinkuntaansa sekä kunnan senioristrategian vaikutusta muuttohalukkuuteen. Tutkimusjoukko koostuu 66 henkilöstä, jotka edustavat Ristijärvellä syntyneitä suuria ikäluokkia, asuvat Suomessa Ristijärven ulkopuolella ja ovat kiinnostuneita paluumuutosta synnyinkuntaansa. Ristijärvi on Kainuussa sijaitseva pieni harvaan asutun maaseudun kunta, jonka väestö on vähentynyt 1960-luvulta lähtien. Ristijärvellä alettiin 1990-luvun lopulla miettiä keinoja kunnan näivettymisen ehkäisemiseksi ja päädyttiin ajatukseen senioreista kehityksen kääntäjinä. Kuntaan laadittiin elinkeinopoliittisesti painottunut senioristrategia, joka tähtää seniorien ihanneasuinympäristön, Seniorikylän, rakentamiseen Ristijärvelle. Seniorikylän ohella senioristrategian tavoitteena on luoda Ristijärvelle seniorialan osaamiskeskittymä, Seniorpolis. Seniorikehittelytyö alkoi kunnanjohtajan aloitteesta syksyllä Tämän jälkeen kunta otti osaa erilaisiin tutkimushankkeisiin ja verkostoitui hyvinvointialan yhteistyötahojen kanssa. Seniorikylän suunnittelu eteni erityisesti Seniorpolis -hankkeen ( ) aikana ja sen alla toteutettujen osahankkeiden avulla. Ensimmäisiä näkyviä merkkejä strategian toteutuksesta olivat seniorien tarpeisiin suunniteltu monitoimihalli Virtaala (2005) sekä senioriasunnot (2006). Seniorpolis -koordinaatiohankkeen ( ) aikana kunnan keskustan ilmettä kohennetaan ja myös palvelukokonaisuus pyritään saamaan toimivaksi. Strategiaa luotaessa huomio kiinnitettiin suurten ikäluokkien eläkkeelle jääntiin 2010-luvulla ja toivottiin tästä joukosta löytyvän paluumuuttajia kuntaan. Ristijärvelle paluumuuttohalukkaiden suurten ikäluokkien edustajien ryhmä näyttää kuitenkin muodostuvan pieneksi. Tämän tutkimuksen perusteella kuusi henkilöä harkitsee vakavasti muuttoa Ristijärvelle ja epävarmoja muuttajia on 16. Paluumuuttopäätöksen tekeminen näyttäisikin olevan vaikeaa, mikä johtunee siitä, että suuri osa vastaajista on vielä työelämässä. Tämän vuoksi myös muuttoajankohtaa on miettinyt vain harva. Lisäksi osa-aikaisesta asumisesta haaveilevia on 16 henkilöä Ristijärvellä jo mökin omistavien lisäksi. Paluuhalukkuuden syyt liittyvät vahvasti kotiseutukaipuuseen. Kunnan senioriteemaa tai Seniorikylää kukaan ei mainitse muuton syyksi, mutta siitä ollaan kiinnostuneita esimerkiksi mahdollisen senioriasunnossa asumisen vuoksi. Suurten ikäluokkien paluumuuttajat eivät tule kääntämään Ristijärven väestökehitystä positiiviseksi, mutta muuttajia voi löytyä esimerkiksi Kainuuseen paluuhalukkaista tai viihtyisää asumista ja senioripalveluita arvostavista tulevista eläkeläisistä. Seniorikylän rakentaminen ja siten senioristrategian toiminnan testaaminen käytännössä on vielä alkuvaiheessa. Tuloksia strategiatyön onnistumisesta saadaan aikaisintaan 2010-luvulla.

4 Kiitokset Tämän opinnäytetyön tekeminen lähti liikkeelle jo syksyllä 2006, kun professori Jussi S. Jauhiainen ehdotti aihetta liittyen Ristijärven Seniorpolikseen. Minna Hagman oli juuri saanut oman työnsä valmiiksi ja suunnitteli pienehköä jatkotutkimusta (ks. Jauhiainen & T Lam 2008). Päätimme yhdessä haastatella puhelimitse henkilöitä, jotka olivat Hagmanin postikyselyissä ilmaisseet kiinnostuksensa Ristijärvelle paluumuuttoa kohtaan. Siksi kiitän Minnaa yhteistyöstä ja avusta aineiston hankinnassa sekä hänen postikyselyjensä tietojen antamisesta käyttööni. Näistä tiedoista olen hyödyntänyt lähinnä vastaajien taustatietoja. Lisäksi tietysti kiitän henkilöitä, jotka ottivat osaa puhelinhaastatteluihin ja mahdollistivat paluumuuton tutkimisen. Aineiston hankinnan jälkeen työn aihe jäi muhimaan ja työn tavoitteet selkiytyivät oikeastaan vasta syksyllä Tässä ajatustyössä minua avusti professori Jauhiainen, jota kiitän avusta ja neuvoista sekä aiheen ehdottamisesta. Kirjoitusvaiheessa olin useaan otteeseen yhteydessä Seniorivirtaa Oy:n Harri Heleniuksen ja Seniorpolis -jatkohankkeen projektipäällikön Marika Kurthin kanssa. Heitä haluan kiittää avusta Seniorikylän rakentamiseen ja Ristijärven tämän päivän tilanteeseen liittyvässä aineiston hankinnassa. Kiitän myös hallintosihteeri Terttu Härköstä, kunnanjohtaja Juhani Kauppia sekä tällä hetkellä SuomiSoffalla työskentelevää Lasse Kilposta avusta. Erityisesti haluan kiittää Ristijärven entistä kunnanjohtajaa Reijo Fredrikssonia, joka vastasi useisiin sähköposteihini ja kertoi avuliaasti seniori-ideoinnin historiasta. Taustajoukkojani haluan kiittää kärsivällisyydestä kirjoitusprosessin aikana sekä kannustuksesta ja neuvoista työn viimeistelyssä. Nyt voin huokaista ja todeta: asia kunnossa! 3

5 Sisällys 1. Tutkimuksen lähtökohdat Teoriatausta ikääntyvien paluumuuton tutkimuksessa Suuret ikäluokat Väestö ikääntyy Vanhuskäsitys muutoksessa Maassamuutto Maallemuutto Paluumuutto Seniorit kuntastrategioissa Tutkimusalue ja -ongelma Tutkimusalueena Ristijärvi Senioristrategia houkuttelemaan seniori-ikäisiä muuttajia Tutkimuksen tavoite Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena Ristijärvellä syntyneet suuret ikäluokat Kvantitatiiviset menetelmät Kvalitatiiviset menetelmät Tutkimustulokset Ristijärven senioristrategia ja sen toteutus käytännössä Seniori-ideoinnin historiaa Ikäihmisten ihannekylän rakentaminen alkaa Seniorpolis hanke, osaamiskeskittymä, tuotemerkki ja yhtiö Visio elävästä maaseutukunnasta vuonna Suurten ikäluokkien paluumuuttohalukkuus Ristijärvelle Harvat paluumuuttohalukkaita Kotiseutukaipuu syynä paluumuuttoon Järvet ja luonto kutsuvat mökkeilemään Lääkäri ja peruspalvelut koetaan tärkeiksi Vanhuuden asumista jo mietitty Seniorikylä ei muuton syynä Johtopäätökset Muuttopäätöksen tekeminen vaikeaa Ristijärvi ihannekunta ikääntyville? Kysynnän ja tarjonnan kohtaavuus Muita senioreita houkuttelemaan! Katse tulevaisuuteen Kirjallisuus Muut lähteet Liitteet 1 9 4

6 1. Tutkimuksen lähtökohdat Kuusikymmentä vuotta sitten Suomi oli monin tavoin hyvin erilainen kuin nyt. Sodasta oli juuri selvitty, suuri osa ihmisistä sai elantonsa maataloudesta ja syrjäinenkin maaseutu kukoisti. Myös väestön ikärakenne poikkesi tämän päivän tilanteesta: lapsia ja nuoria oli paljon ja väestön elinajanodote oli kuudenkymmenen vuoden tienoilla. Kuusikymmentä vuotta sitten, vuonna 1948, lapsia syntyi yli , niin kuin myös vuosina 1946, 1947 ja Erityisesti näitä vuosia pidetään niin sanottujen suurten ikäluokkien syntyvuosina, sillä lapsia syntyi ennätyksellisen paljon. Suuret ikäluokat aiheuttivat myöhemmin haasteita muun muassa koululaitokselle, mutta olivat omiaan vauhdittamaan talouskasvua tullessaan työikään. Kolikon toinen puoli oli kuitenkin töitä ja opiskelupaikkaa etsimään lähtevien suurten ikäluokkien nuorten poismuutto maaseutukunnista ja 1970-luvuilla. Tästä niin sanotusta suuresta muutosta alkoi monen maaseutukunnan näihin päiviin asti jatkunut alamäki. Väki on vähentynyt ja vanhentunut, kyläkaupat sulkeneet ovensa toisensa jälkeen. Näin on käynyt myös Kainuun sydämessä sijaitsevalle Ristijärvelle, jossa 1960-luvun vaihteessa asukkaita oli lähes 4000, nyt enää vajaat Poismuutto kunnasta on jatkunut aina suuren muuton ajoista lähtien ja syntyvyys on samalla pienentynyt alle 10 lapseen vuodessa. Nettomuutto- ja väestönlisäystilastojen näyttäessä negatiivisia lukuja vielä 1990-luvullakin Ristijärvellä päätettiin, että jotain on tehtävä kunnan täydellisen kuihtumisen ehkäisemiseksi. Koska kunnan väestöstä suuri osa oli ikääntyviä ja suurten ikäluokkien eläkkeelle pääsyn tiedettiin olevan käsillä 2010-luvulla, kunnanvaltuusto kunnanjohtaja Reijo Fredrikssonin johdolla ryhtyi pohtimaan senioriväestön hyödyntämistä kunnan kehittämisessä. Vuonna 2000 seniori-ideointi lähti varsinaisesti liikkeelle ja uuden vuosituhannen alkuvuosina selkiytyi visio Ristijärvestä senioreita palvelevana ja heistä huolehtivana kuntana. Samalla, kun mietittiin, millä toimilla senioreja saataisiin muuttamaan kuntaan väestöpohjan vahvistamiseksi, huomattiin myös seniorimarkkinat, joita suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen kasvattaisi. Seniorien ihanneasuinympäristön, Seniorikylän, rakentamisen oheen suunniteltiin myös niin sanotun senioribrandin luomista eli senioreille suunnattujen palvelujen kehittelyä ja tuotteistamista. Seniorit voimavarana -selviytymisstrategia alkoi siis 5

7 jalostua myös pidemmälle ja tavoitteeksi muodostui Seniorpoliksen, seniorialan osaamiskeskittymän luominen Ristijärvelle. Senioreihin panostava työ vaati usean vuoden ideointi- ja selvitysjakson ennen kuin varsinaisia tuloksia alkoi kunnassa näkyä. Tähän mennessä kuntaan on rakentunut senioreille suunnattuja asuntoja ja liikuntahalli kuntosaleineen. Kunta on myös saanut laajasti julkisuutta rohkean elinkeinopolitiikkansa ansiosta aina ulkomaita myöten. Kunnan kehittymisestä ovat varmasti kuulleet myös Ristijärvellä syntyneet suurten ikäluokkien edustajat, jotka tällä hetkellä asuvat muualla Suomessa. Suurin osa heistä jää eläkkeelle lähivuosina, joten kuntaa onkin kehitetty osittain juuri tätä potentiaalista paluumuuttajajoukkoa silmällä pitäen. Toivoa Ristijärven kaltaisille maaseutukunnille ovat antaneet erilaiset tutkimukset, joiden mukaan jopa suurten ikäluokkien edustajaa aikoo muuttaa työuran jälkeen maaseudulle. Tämä muuttopotentiaali on kuitenkin laskennallinen. Tosiasia on, että kiinnostus maallemuuttoa kohtaan on yleisesti suurta, mutta harvat ovat valmiita todella muuttamaan kaupungeista maalle. Jotta saataisiin tietää, kuinka moni Ristijärvellä syntynyt suurten ikäluokkien edustaja haluaa palata Ristijärvelle, asiaa on kysyttävä heiltä suoraan. Suurten ikäluokkien paluumuuttokiinnostusta selvitti alustavasti Minna Hagman (2006a) pro gradu -työssään, joka käsitteli suurten ikäluokkien asumisuran lisäksi paluumuuton mahdollisuuksia Ristijärvelle. Hänen tutkimusjoukostaan 75 henkilöä oli postikyselyn perusteella kiinnostunut muuttamaan takaisin Ristijärvelle. Jotta saataisiin selville todellinen muuttohalukkuus, päätettiin näitä paluumuuttomyönteisiä henkilöitä haastatella ja kysyä uudelleen halukkuutta muuttoon. Tämä pro gradu -työ tuottaa tietoa Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien edustajien paluumuuttohalukkuudesta Ristijärvelle ja toimii siten hyödyllisenä tiedon lähteenä Ristijärven kunnalle. Työ selvittää myös, mitä ovat Ristijärven seniori-ideoinnin tuloksena syntyneet Seniorikylä sekä Seniorpolis -osaamiskeskittymä ja miten kunnan senioriteema poliksineen vaikuttaa mahdollisten paluumuuttajien muuttopäätöksiin. 6

8 2. Teoriatausta ikääntyvien paluumuuton tutkimuksessa Tarkasteltaessa suurten ikäluokkien paluumuuttoa Ristijärvelle on otettava huomioon seikkoja liittyen ikääntyvien muuttokäyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen teoriataustassa kiinnitetään huomiota kolmeen pääteemaan: suuriin ikäluokkiin sukupolvena, väestön ikääntymiseen ja muuttuvaan vanhuskäsitykseen sekä ikääntyviin muuttoliikkeen osana. Muuttoliikettä tarkastellaan maassamuuton sekä Ristijärveä silmällä pitäen maallemuuton ja paluumuuton kannalta. Suuret ikäluokat ja muuttoliike johdatus teoriaan Maamme väestö ikääntyy voimakkaasti tulevien vuosikymmenten aikana, sillä suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkeikään. Tähän mennessä suurten ikäluokkien suuruus on ollut talouden kehitykselle etu, sillä työikäistä väestöä on ollut paljon siitä lähtien, kun suurten ikäluokat tulivat 1960-luvulta alkaen työmarkkinoille. Työikään tulevien ikäluokkien koko on tämän jälkeen pienentynyt. Nyt käsillä oleva suurten ikäluokkien eläkkeelle jäänti ja eliniän piteneminen aiheuttavat sen, että yli 65-vuotiaiden ja myöhemmin vanhusten määrä kasvaa huomattavasti. (Nivalainen & Haapanen 2002: 9). Väestön vanheneminen luo suuria haasteita maan taloudelle ja alueiden tasapainoiselle kehitykselle, sillä vanhusväestö ei jakaannu tasaisesti koko maahan. Ikärakenne on vanhusvoittoinen erityisesti maaseutukunnissa työikäisen väestön pitkään jatkuneen poismuuton vuoksi. Suurissa keskuksissa ja erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla väestörakenne on suotuisa nuoren väestön jatkuvan tulomuuton ja siten korkean syntyneisyyden takia. Muuttoliike vaikuttaa väestökehitykseen täten kahdella tavalla. Se lisää välittömästi väestöä muuttovoittoalueilla ja vähentää sitä muuttotappioalueilla. Lisäksi se vaikuttaa väestön määrään välillisesti syntyvyyden kautta. Hedelmällisessä iässä olevat muuttajat lisäävät syntyvyyttä muuttovoittoalueilla ja vähentävät sitä tappioalueilla. Nuorten poismuutto on tämän takia ongelmallista juuri taantuvien kuntien kannalta. (Nivalainen & Haapanen 2002: 9 10). Maassamuutto suuntautuu pääasiassa maalta kaupunkeihin, mutta viime vuosina on ollut huomattavissa muuttovirtojen kasvua myös niin sanotusti vastavirtaan. Maallemuutto houkuttelee tutkimusten mukaan lapsiperheitä ja toisaalta ikääntyviä. Eläkeiän tienoilla tapahtuvasta maallemuutosta osa on 7

9 paluumuuttoa entiselle kotiseudulle. Suuret ikäluokat tulevat siis vielä mahdollisesti näyttelemään suurta roolia maamme sisäisen muuttoliikkeen kannalta. Suurin osa heistä on lähtöisin maaseudulta, josta he nelisenkymmentä vuotta sitten lähtivät sankoin joukoin työn hakuun ja opiskelemaan. (Nivalainen 2002; Nieminen 2006a). Nyt työuran päättyessä on jälleen aika tehdä valintoja: viettääkö eläkepäivät kaupungissa, muuttaako takaisin maalle vaiko tehdä kompromissi ja hankkia mökki osa-aikaista maalla asumista varten? 2.1 Suuret ikäluokat Vuonna 2007 vietettiin kymmeniä tuhansia 60-vuotispäiviä ympäri maata, sillä historian suurin määrä lapsia yhden vuoden aikana syntyi vuonna Tämä poikkeuksellisen suuri kohortti kuuluu suuriin ikäluokkiin, jotka syntyivät toisen maailmansodan jälkeen. Kohortti tarkoittaa vuosikohorttia eli ikäluokkaa, jonka muodostavat kaikki saman kalenterivuoden aikana syntyneet (Myrskylä 2002: 2). Suomessa suuria ikäluokkia ovat kapeasti määriteltynä vuosien kohortit ja laajasti määriteltynä vuosien kohortit (Karisto 2005: 17 20). Lisäksi eri yhteyksissä on käytetty vielä näistä poikkeavia määrittelyjä, kuten ikäluokat (Myrskylä 2002) sekä (Hagman 2006a). Antti Karisto (2005: 17 20) kertoo suurten ikäluokkien nimikkoteoksessa, miten syntyvyyden äkkinäinen kasvu voidaan jäljittää tarkasti elokuulle Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 ja valtaosa rintamamiehistä kotiutui saman vuoden lopulla. Kului noin yhdeksän kuukautta ja syntyvyyden yhtäkkinen kasvu kieli suurten ikäluokkien synnystä. Alkuvuonna 1945 syntyvyys oli normaalin rajoissa, mutta elokuun puolivälissä ( ) syntyi 425 lasta, minkä jälkeen kuukausien ajan syntyi pääsääntöisesti yli 400 lasta päivässä. Syntyvyys kävi huipussaan eli yhdeksän kuukautta joulun jälkeen. Tuona päivänä syntyi peräti 495 lasta. Vuoden 1945 kokonaissyntyvyys nousi korkeaksi, lapseen. Vaikka alkuvuonna syntyvyys oli matalaa, suurten ikäluokkien ajan alku on oikeutettua merkitä alkaneeksi vuonna 1945, sillä päivä- ja kuukausikohtaiset syntyvyydet kävivät huipussaan tuona vuonna. Seuraava vuosi onkin jo kokonaisuudessaan suurten ikäluokkien syntymän aikaa: vuonna 1946 syntyi lasta. Seuraavana vuonna syntyvyys oli historiallisen suurta: lapsia syntyi Vuonna 1948 syntyneitä ei ollut kuin muutama sata vähemmän, ja vielä 8

10 vuonna 1949 päästiin yli sadantuhannen ( ). Suurten ikäluokkien ajan alkamisajankohdasta voidaan siis olla kahta mieltä. Eri määritelmissä se on joko vuosi 1945 tai Ilmiön päättymisvuosi ei olekaan yhtä yksiselitteisesti ajoitettavissa kuin alkamisajankohta. Voidaan ajatella, että vuosi 1949 päättää ilmiön sillä perusteella, että seuraavana vuonna syntyi lasta eli jäätiin alle sadantuhannen. Tosin tällä perusteella myös vuosi 1945 tulisi jättää laskuista. Vuonna 1951 syntyvyys oli peräti viisi prosenttia edellistä pienempää, joten vuosi 1950 sopii suurten ikäluokkien viimeiseksi vuodeksi. Vuonna 1952 oli syntyvyydessä taas havaittavissa pientä kasvua ja yleisestikin syntyvyys pysyi korkealla seuraavat vuodet. Seuraava mainittavasti poikkeava vuosi oli vasta vuosi 1958, jolloin syntyvyys oli seitsemän prosenttia edellisvuotta pienempää. Tämän takia jotkut pitävät suurten ikäluokkien aikakautena niinkin pitkää aikaväliä kuin vuosia (Savioja ym. 2000: 60; Karisto 2005: 17 22). Suurten ikäluokkien elämänkulku Nykyistä suurempi imeväis- ja lapsikuolleisuus pienensi suuria ikäluokkia heti syntymän jälkeen. Esimerkiksi vuosina syntyneet ikäluokat olivat vuoden 1950 loppuun mennessä pienentyneet jo neljällä prosentilla ( lapsella). Lisäksi maastamuutto on pienentänyt suuria ikäluokkia, sillä suuren muuton vuosina lähes henkilöä muutti siirtolaisiksi Ruotsiin. Vuonna 2006 väestön suurin ikäluokka olivat vuonna 1948 syntyneet, joita oli vuoden lopussa tarkalleen henkilöä. Syntyessään suurin ikäluokka, vuonna 1947 syntyneet, oli supistunut hieman pienemmäksi (84 175). Tulevina vuosina näiden ikäluokkien vanhetessa kuolleisuuden osuus poistumasta luonnollisesti kasvaa. (Myrskylä 2002: 2; Väestörakenne 2008). Suurten ikäluokkien suuruus näkyi aikoinaan monilla yhteiskunnan aloilla. Perheet olivat monilapsisia ja asuminen oli ahdasta. Myös neuvolaan oli tunkua ja koululuokat olivat suuria, mikä takia suuria ikäluokkia on kutsuttu jopa tungossukupolveksi. Verrattuna omiin vanhempiinsa suurten ikäluokkien lapset kouluttautuivat pidemmälle, mutta silti suurimman osan tyypillinen koulutus on kansakoulu. Töihin mentiin nuorena ja monet alhaisesti kouluttautuneina. Töihin pääsy oli kuitenkin vaivatonta, sillä kansantalouden kasvu merkitsi uusien työpaikkojen syntyä. Suuri osa uusista työpaikoista syntyi kaupunkeihin, jolloin 9

11 suurten ikäluokkien nuorison liikehdintä pois synnyinmaaseudulta aiheutti suuren muuton aallon. (Karisto 2005: 35 40). Suurista ikäluokista sukupolvena puhutaan monilla, hyvin yleistävilläkin nimillä luvulla koettiin poliittisen radikalismin, kuusikymmenlukulaisuuden, nousu ja nähtiin suuret ikäluokat sen keulakuvana. Samalla syntyi vahva nuorisokulttuuri, johon kuuluivat rock, farkut ja jopa huumekokeilut. Tämän takia suurista ikäluokista puhutaan ensimmäisenä varsinaisena nuorisosukupolvena. Suurten ikäluokkien nuoruudessa myös alkoholin käyttö arkipäiväistyi alkoholipolitiikkaa liberalisoitaessa, minkä vuoksi suuria ikäluokkia on kutsuttu hieman virheellisesti jopa märäksi sukupolveksi. (Savioja ym. 2000: 61 66; Karisto 2005: 34, 47). Edellä mainituista sukupolvinimityksistä huolimatta tutkijat ovat kyseenalaistaneet suuret ikäluokat yhtenäisenä sukupolvena. Sukupolven muodostuminen edellyttää tietoisuutta toisista samaan sukupolveen kuuluvista, samaistumista ja yhteisiä elämänkokemuksia sekä muistoja (Karisto 2005: 25 26). Matti Virtasen (2001: 23) mukaan niin sanotun kokemuksellisen sukupolven muodostumisessa tärkeitä ovat juuri nuoruudessa koetut yhteiskunnalliset tapahtumat. Suurten ikäluokkien kohdalla nämä tapahtumat liittyvät pitkälti ja 1970-luvun poliittisiin oloihin. Suomessa sukupolvitietoisuus onkin suurten ikäluokkien keskuudessa yleisempää kuin heitä nuoremmilla ikäluokilla ja se saattaa suurten ikäluokkien vanhetessa jopa vahvistua (Purhonen 2002: 39). Sukupolvitietoisuus ilmenee muun muassa Hagmanin (2006a) tutkimuksesta, jossa vastaajista 83 % koki itsensä ainakin jollain tavalla osaksi suuria ikäluokkia. Loppujen lopuksi suurten ikäluokkien joukko on kuitenkin niin suuri, että koko joukko tuskin koskaan ryhmittyy ajamaan jotakin tiettyä asiaa. Mannheim (1997: 45) puhuukin sukupolviyksiköistä, sillä esimerkiksi juuri nuoruudessa koetut poliittiset tapahtumat yhdistivät monia suurten ikäluokkien edustajia, mutta myös erottivat. Toisistaan erosivat myös elämänkaaren tapahtumat. Näin syntyi sukupolven sisälle erilaisia fraktioita ja voitiin huomata, että suuret ikäluokat eivät ole täysin yhtenäinen sukupolvi. (Karisto 2005: 28). Eri asia on, minkälaisena ryhmänä suuret ikäluokat muiden ikäluokkien silmissä nähdään yleisen poliittisen kiinnostuksen nousun mukaan kuusikymmenlukulaisina, yhden poliittisen suuntauksen mukaan taistolaisina vai politiikkaan liittymättä elintason nousun myötä vain onnekkaana sukupolvena. (Karisto 2005: 29, 41). Viimeksi mainittu nimitys liittyy suurten yhteiskunnallisten asioiden lisäksi suurten ikäluokkien nuoruudessa tapahtuneisiin 10

12 pienempiin murroksiin. Vaikka rakennemuutos alkoi autioittaa maaseutua, sen myötä elintaso nousi ja kulutustottumukset alkoivat muuttua. Ensimmäiset kaupunkilähiöt rakentuivat, uudet kotitalouskoneet tulivat keittiöihin, ruokavalio monipuolistui ja televisio yleistyi. Suuret ikäluokat voidaan näiden pienten murrosten takia nähdä myös niin sanottuna edelläkävijäsukupolvena. (Karisto 2005: 36 38, 52). Suurten ikäluokkien edustajista monet ovat ehtineet tähän mennessä tehdä töitä vuotta, monet julkisen sektorin työpaikoissa. He ovat tärkeä veronmaksajaryhmä, sillä työurat ovat pitkiä ja varallisuuttakin on ehtinyt kertyä. Pitkän työrupeaman jälkeen monilla ajatukset siintävät jo tulevassa eläkeiässä, mutta monet myös tuntevat itsensä ikäänsä nuoremmiksi. Toisaalta nuorempien ikäluokkien käsitys heistä on toisenlainen ja liittyy tämän suuren joukon ikääntymiseen: on alettu puhua tulevasta eläkepommista ja taloudellisesta uhasta. Tätä uhkaa pyritään lieventämään houkuttelemalla eläkeiän kynnyksellä olevia jatkamaan työssä pidempään. Ikääntyvien (55 64-vuotiaat) työllisyysaste onkin noussut. Esimerkiksi vuosina työllisyysaste nousi 42,8 prosentista 50,7 prosenttiin. Alueittaiset erot ikääntyvien työllisyydessä ovat suuria, joskin nekin ovat tasoittuneet. Myös koulutusjärjestelmän uudistaminen nuorten keskimääräisen työelämään tulon aikaistamiseksi on yksi mahdollisuus vanhusväestön tulevien palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. (Savioja ym. 2000: 67 72; Luoma ym. 2003: 80; Karisto 2005: 49 51; Myrskylä 2006: 3 4). 2.2 Väestö ikääntyy Suomen väestökehityksessä 1900-luvulla tapahtui muutoksia, jotka vaikuttivat olennaisesti väestörakenteen kehitykseen. Vielä esimerkiksi 1920-luvulla ikäpyramidi oli demografisen transition teorian mukaan esiteolliselle ajalle tyypillinen, alhaalta leveä ja ylhäältä kapea (ks. esim. Pitkänen 2007), sillä sekä syntyneisyys että kuolleisuus oli suurta. Väestö kuitenkin lisääntyi, sillä syntyneet sukupolvet olivat synnyttäjiään suurempia. Syntyvyys alkoi pienentyä Suomessa jo vuosisadan alkupuolella ja syntyneet ikäluokat muuttuivat edellisiä pienemmiksi. Syntyvyyden aleneminen ja väestön eliniänodotteen kasvu alkoivat vanhentaa väestöä. Vuoden 2000 ikäpyramidi onkin yläosastaan leveämpi kuin alempaa ja juuri suuret ikäluokat aiheuttavat 50 ikävuoden tienoille pullistuman. Suuresta koostaan huolimatta suuret ikäluokat eivät synnyttäneet suurta määrää lapsia ja 11

13 aiheuttaneet suurta niin sanottua kaikusukupolvea, vaan heidän hedelmällisyyslukunsa oli pienempi kuin edeltävien ikäpolvien. Lisäksi suurten ikäluokkien lapset syntyivät pitkän ajan kuluessa. (Karisto 2005: 34; Pitkänen 2007: 73 74). Nuorten ikäluokkien osuus on siis väestöstä yhä pienempi ja vanhusväestön osuus kasvaa. Suurten ikäluokkien vanhetessa vuotiaiden määrän nopein kasvu ajoittuu 2010-luvulle ja 2020-luvulle tätä vanhempien, paljon hoivaa tarvitsevien, lukumäärän nopein kasvu. Myös eliniän piteneminen vaikuttaa vanhusten määrään myöhemmin tulevaisuudessa. (Luoma ym. 2003: 8). Ikääntyvien määrän kasvu on väestöennusteiden mukaan suurinta Uudellamaalla ja kasvukeskuksissa. Ikääntyvien osuus taas kasvaa suurimmaksi muuttotappioalueilla. Kainuussa yli 60-vuotiaiden ja työikäisen väestön suhteen ennustetaan olevan vuonna 2030 jopa 126 huollettavaa 100 työikäistä kohti. (Nivalainen & Volk 2002). Sitran raportin (Luoma ym. 2003) mukaan vanhusväestön määrän kasvu johtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten merkittävään kasvuun lähivuosikymmeninä, jos ennustettu väestökehitys toteutuu, tulevat vanhukset käyttävät palveluja saman verran kuin vanhukset nykyisin ja jos hoitopalvelujen tuottavuus ei parane. Menokehitykseen vaikuttavat myös tuleva talouskehitys, hoitopalvelujen hintojen nousu ja ikääntyvien terveydentilan ja toimintakyvyn paraneminen. Juuri ikääntyvien toimintakyvyn ja -ympäristön parantamisella (asunnon esteettömyys, teknologian hyödyntäminen jne.) ja siten itse- ja omaishoitoa tukemalla voidaan vähentää laitoshoidon asiakasmääriä ja kustannuksia. Sitran raportti esittää, että vanhuspolitiikassa tulisikin pyrkiä ikääntyvien kotona asumisen tukemiseen niin pitkään, kuin on järkevää ja laitoksiin tulisi sijoittaa vain huonokuntoisimmat vanhukset (Luoma ym. 2003: 82 83). 2.3 Vanhuskäsitys muutoksessa Kuten edellä todettiin, suomalaisten elinajanodote on noussut, esimerkiksi luvun noin 60 vuodesta siten, että vuonna 2005 naisten elinajanodote oli 82,3 vuotta ja miesten 75,5 vuotta (Koskinen & Martelin 2007: ). Myös ikäkäsitykset ovat muuttuneet, sillä eliniän pitenemisen lisäksi käsityksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten väestöllinen kehitys, poliittiset ja uskonnolliset olot, luokkajako, sukupuolijärjestelmä ja talouden kehitys (Koskinen ym. 1998: 15; Tuorila 2004: 37). Pitkään vielä 1900-luvulla vallalla oli modernin teollisen 12

14 yhteiskunnan vanhuskäsitys. Siinä vanhuuden katsottiin alkavan 65. ikävuodesta, joka määrättiin vanhuseläkkeen ikärajaksi Saksassa jo 1800-luvulla. Tässä vanhuskäsityksessä vanhuus nähtiin pääasiassa sosiaalisena ongelmana. Vanhoja ihmisiä pidettiin homogeenisena ryhmänä, itsekkäinä ja vaativina, mutta passiivisina palvelujen käyttäjinä sekä huoltorasituksena. Eliniän piteneminen on kuitenkin siirtänyt vanhuuden rajaa ja samalla vuosissa mitattavan iän merkitys vanhuuden määrittelyssä on vähentynyt. (Koskinen ym. 1998: 15, 19). Myös tieteellinen tieto vanhenemisesta on lisääntynyt ja vanhuuteen asennoituminen muuttunut. Teollisen vanhuskäsityksen on syrjäyttänyt uudenlainen jälkiteollisen yhteiskunnan vanhuskäsitys. Vanhuus nähdään ainutkertaisena, luonnollisena elämänvaiheena, joka ei välttämättä ala eläkkeelle siirtymisestä. Vanhat ihmiset nähdään heterogeenisenä ryhmänä, jopa voimavarana ja vaikuttajina. (Koskinen 1998: 19 20). Uusi vanhuskäsitys on pääpiirteissään siis hyvin positiivinen aiempaan verrattuna. Lisäksi ikäihmisten oma käsitys vanhuudesta on yleensä vallitsevaa yhteiskunnallista vanhuskäsitystä myönteisempi. Ikäihmiset tuntevat itsensä yleensä todellista ikäänsä nuoremmiksi, sillä vanhuus on pitkälti kokemuksellinen kysymys. (Koskinen ym. 1998: 11; Karisto & Konttinen 2004: 66 67). Milloin vanhuus alkaa? Nykypäivän suomalaisella eläkkeelle pääsyn jälkeen vireitä elinvuosia on yleisesti ottaen jäljellä runsaasti eikä tämän takia ole luontevaa puhua vanhuuteen siirtymisestä ikävuoden kohdalla. Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset alkavatkin huomattavammin lisääntyä vasta 75. ikävuoden jälkeen, minkä takia vanhuuden voidaan ajatella alkavan vasta edellä mainitussa iässä. Myös keski-ikää on alettu käsittää uudella tavalla vanhuuden rajan siirtyessä kauemmas. Keski-iän katsotaan nykyään alkavan 30 vuoden tienoilla ja jatkuvan yli 60 ikävuoden. (Koskinen ym. 1998: 16). Vanhuuden rajoja on vaikeaa määrittää vuosissa, joten myös muunlaisia vanhenemista kuvaavia käsitteitä on otettu käyttöön. On alettu puhua kolmannesta ja neljännestä iästä. Työuran päättymisen jälkeen koittaa kolmas ikä, jolloin terveyttä vielä riittää haluttuun toimintaan. Kolmas ikä alkaa eläkkeelle siirtymisestä ja voi kestää hyvinkin parikymmentä vuotta. Tämän elämänvaiheen seniorikansalaiset ovat vielä pääosin hyväkuntoisia, hyvin toimeentulevia, erilaisissa toiminnoissa ja harrastuksissa aktiivisia, osallistuvia kansalaisia. 13

15 Neljänteen ikävaiheeseen eli varsinaiseen vanhuuteen siirtyminen tapahtuu yleensä jossakin 80-ikävuoden tienoilla, kun toimintakyky ja itsenäinen toimeen tuleminen alkavat heiketä. (Koskinen ym. 1998: 16; Heikkinen & Marin 2002: 115; Jyrkämä 2005: 354). Kolmannen ja neljännen iän rajana ei pidetä jotakin tiettyä ikävuotta, sillä vanhuuden tuntemukset ovat erilaisia (Tuorila 2004: 36). Toinen 70- vuotias voi olla vireä, urheileva seniori samalla, kun toinen sairastaa ja tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Toisen 70-vuotiaan voidaan tällöin ajatella elävän kolmatta ikävaihettaan toisen jo siirryttyä neljänteen ikään. Ikääntyvien henkilöiden toimintakyvyssä on eroja, joten voidaan puhua myös henkilön toiminnallisesta iästä, sillä toimintakyvyn ajatellaan kuvaavan paremmin vanhenemisen aiheuttamia muutoksia kuin ikävuosien määrän. (Koskinen ym. 1998: 17; Özer- Kemppainen 2005: 7 8). Vanhuuden kahtiajakoa kolmanteen ja neljänteen ikään on kritisoitu muun muassa siksi, että neljäs ikä nähdään yleisesti elämänvaiheena, jolloin ihmisestä tulee taakka niin yhteiskunnalle kuin läheisilleenkin. (Heikkinen & Marin 2002: ). Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävätkin eniten kaikkein vanhimmat ikäluokat siten, että sosiaali- ja terveyspalvelumenot alkavat nopeasti kohota 75. ikävuoden jälkeen. (Luoma ym. 2003: 34 35). Toisaalta kolmas ikä nähdään optimistisesti vapautumisena työelämän puristuksesta todelliseen vapauteen, jolloin henkilö voi alkaa toteuttaa itseään. Kolmannen iän saavuttaneet nähdään voimavarana useilla elämän alueilla kuten liike- ja kulttuurielämässä, vapaaehtoistyössä ja lastenlasten hoidossa. (Heikkinen & Marin 2002: 115; Jyrkämä 2005: ). Vanhus vai seniori? Vanhuusiän piteneminen, vanhuskäsityksen muuttuminen ja ikäihmisten ryhmän heterogeenisyys voidaan huomata myös käytössä olevista ikääntynyttä ihmistä merkitsevistä käsitteistä (seniori, ikäihminen, ikääntyvä, ikääntynyt, iäkäs ihminen, vanhus jne.). Elinajanodotteen kasvaessa ja siten kolmannen ikävaiheen pidentyessä vanhuskäsitystä on haluttu nuorentaa ja käytössä ovat yleistyneet ikääntymiseen liittyvät nimitykset (ikäihminen jne.). Nimityksiä nuorentamalla halutaan korostaa, etteivät ikääntyvät henkilöt ole yksiselitteisesti huoltokohde. Myös vierasperäinen käsite seniori on alkanut yleistyä puhuttaessa ikäihmisistä. Se on kansainvälisesti käytössä oleva nimitys, joka neutralisoi vanhuskäsitystä. 14

16 (Tuorila 2004: 37). Myös vanhuudesta puhutaan, ehkä vielä kuitenkin lähinnä tieteellisissä teksteissä, kiertoilmaisun tapaan käyttäen termiä senioriteetti (ks. esim. Heinonen 1998). Vanhusbarometri -tutkimuksessa (Vaarama ym. 1999) 1990-luvun lopulla kysyttiin yli 60-vuotiailta, mitä nimitystä he haluavat itsestään käytettävän. Erilaiset ikääntymiseen liittyvät nimitykset (ikääntynyt, ikäihminen, iäkäs ihminen jne.) olivat suosituimpia ja seniori -nimityksen suosio oli kasvussa. Turun Sanomien artikkelin (2007) mukaan tänä päivänä eläkeläiset itse käyttävät mieluiten sanaa seniori niin itsestään kuin muista yli kuusikymmenvuotiaista. Tämä on tullut ilmi muun muassa vuonna 2002 alkaneessa Päijät-Hämeen maakunnallisessa terveyden seurantatutkimuksessa, jossa ikääntyviltä kysyttiin, mitä nimitystä he pitävät hyvänä puhuttaessa ikääntyvistä (ks. Ikihyvä 2007). Seniori -nimityksen jälkeen parhaimpina ilmaisuina nähtiin ikääntyvä, ikäihminen, ikääntynyt ja vasta tämän jälkeen vanha ja vanhus. Tutkimuksessa voitiin huomata nimitysten ryhmittyvän alkukirjainten mukaan mieluisiksi I-sanoiksi ja vähemmän mieluisiksi V-alkuisiksi sanoiksi. Ennen vallalla olleet nimitykset vanha ja vanhus eivät nykyajan eläkeläisten suussa enää kuulosta mielekkäiltä kuvaamaan itseä tai muita samanikäisiä. Tutkimusteksteissä käytetyn nimityksen kolmannessa iässä oleva nähtiin kuitenkin vähiten kuvastavan itseä tai muita eläkeikäisiä. (Turun Sanomat 2007). Täälläkö haluan asua eläkevuosinani? Erityisesti suurten ikäluokkien ydinjoukko, 1940-luvun loppuvuosina syntyneet, on nyt työelämän jälkeisen ajan eli kolmannen iän kynnyksellä. Ajankäytöllinen vapaus ja riippumattomuus paikasta antavat terveelle kolmasikäläiselle rajattomat mahdollisuudet. Eläkkeellä on aikaa hoitaa kotia ja puutarhaa, mutta myös aikaa kulttuurimenoille ja matkustelulle (Jyrkämä 2005: 355). Kun työ ei enää sido kotipaikkakunnalle, asuinpaikan vaihto voi tulla ajankohtaiseksi tai osaaikaisesti voi muuttaa jopa ulkomaille (Karisto 2000). Työelämästä irtautumisen jälkeen voi miettiä, tarjoaako nykyinen asuinpaikka hyvät puitteet asumiselle ja ikääntymiselle vai olisiko syytä toteuttaa työuran aikana mielessä pyörineet ajatukset muutosta toiselle paikkakunnalle. Kun työ ei enää paina vaakakupissa, eläkeiässä muuttoon ovat vaikuttamassa muun muassa kohdealueen viihtyisyystekijät, sukulaisten asuinpaikka sekä ideologiset ja nostalgiatekijät, kuten halu palata juurille (Mikkonen 2004: 9 10). Eläkkeellä on mahdollisuus viettää 15

17 enemmän aikaa myös vapaa-ajanasunnolla tai muuttaa sinne jopa asumaan pidemmiksi ajoiksi mökin varustetasosta riippuen. Tutkimusten mukaan tulevat eläkeläiset haluavat ja myös aikovat lisätä kakkosasumistaan. (Hunnakko & Palm 2002: 5; Aho & Ilola 2006: 122). 2.4 Maassamuutto Väestön liikkuvuus ilmiönä on liittynyt vahvasti yhteiskunnan teollistumiseen ja kaupungistumiseen, sillä maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa maahan sidottu elinkeino piti ihmiset aloillaan (Korkiasaari & Söderling 2007: 248). Yhteiskunnan rakennemuutos ja siten maa- ja metsätalouselinkeinon supistuminen ja niiden tarjoamien työpaikkojen väheneminen alkoivat näkyä maaseudun tyhjenemisenä jo sotien jälkeen. Maaltapako huipentui ja 1970-luvuilla, jolloin suurten ikäluokkien nuoret hakeutuivat opiskelemaan ja työelämään kaupunkeihin. Maassamuutto oli suurta: vuosina asuinkuntaa muuttavia henkilöitä oli vuosittain yli ja huippuvuonna 1974 peräti yli (Kuva 1) Kuva 1. Kuntien välinen muutto (Muuttoliike 2008). Tämän jälkeen vuosina muuttovillitys laantui ja muuttajia oli alle Noususuhdanne 1980-luvun lopulla vilkastutti muuttoa jälleen, kunnes tuli lama. Vuonna 1992 käytiin maassamuuton osalta pohjalukemissa: alle henkilöä vaihtoi asuinkuntaa. (Nieminen 2006a: 28 29). Merkittävä muuttoliikkeen vaihteluiden selittäjä onkin yhteiskunnan taloudellinen kehitys (Korkiasaari & Söderling 2007: 239). Vuonna 1994 tuli voimaan kotikuntalaki, mikä vaikutti muun muassa siihen, että opiskelijoilla oli mahdollisuus ilmoittaa opiskelupaikkakuntansa kotikunnakseen. Tämä uudistus vilkastutti muuttoa tilastollisesti, mutta myös 16

18 muutoin tuona vuonna oltiin pyristelemässä irti lamasta ja maassamuutto vilkastui. (Nivalainen & Haapanen 2002: 16; Nieminen 2006a: 30 31). Vuoden 1994 jälkeen muuttoja on ollut vuosittain yli ja määrä on kasvanut melko tasaisesti koko ajan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Vuonna 2001 muuttajia oli kuntien välillä jo yli ja vuonna 2005 ennätykselliset Vuonna 2006 pysyteltiin lähes samoissa lukemissa ( muuttajaa). Suurten ikäluokkien tullessa vanhuuseläkeikään 2010-luvulla työvoiman määrä supistuu, mikä johtanee maassamuuton määrien vähenemiseen, sillä työikäiset ovat ahkerimpia muuttajia. (Nieminen 2006a: 30 32; Muuttoliike 2008). Muuton suunnat Maassamuuton suunta on jo 1940-luvulta lähtien noudatellut samoja linjoja. Yleisesti ottaen muutot ovat suuntautuneet haja-asutusalueilta taajamiin ja maaseudulta kaupunkeihin. Muuton suunnissa on huomattavissa piirteitä, jotka jo muuttoliiketutkija E. G. Ravenstein (1889) tunnisti 1880-luvulla: muuttojen pääsuunta on maatalousalueilta teollisuuden ja kaupan keskuksiin ja muuttoliike etenee vaiheittain. Ilmansuuntia tarkasteltaessa Pohjois- ja Itä-Suomesta on muutettu Lounais- ja Etelä-Suomeen, etenkin Uudellemaalle (Nieminen 2001, 2006a: 30). Aiemmin useimmat seutukuntakeskukset saivat muuttovoittoa, mutta 1990-luvun lopulta lähtien vain väkirikkaimmat seutukunnat työssäkäyntialueineen ovat olleet muuttovoittoalueita. Kun 1980-luvulla kasvavia seutukuntia oli yli 40, vuonna 2000 väestön määrä kasvoi enää 18 seutukunnassa (pääkaupunkiseutu, suurimmat maakuntakeskukset Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu). Muuttovoittojen ja -tappioiden ennustetaan kuitenkin kokonaisuudessaan pienenevän kaikilla alueilla väestön vanhetessa ja siten muuttoalttiuden vähentyessä. (Mella 2001: 31 33). Maaseutu on ollut vahvasti muuton lähtöalueena jo vuosikymmenet, mutta tänä päivänä maaseutumaisiin kuntiin muuttaa määrällisesti yhä enemmän väkeä muuttoliikkeen yleisesti vilkastuessa. Maassamuutto on suurimmaksi osaksi kaupunkimaisten kuntien välistä niiden suuren väestönosuuden takia. (Nieminen 2006a: 34) luvulla asuinkuntaa vaihtaneista henkilöistä kuitenkin vuosittain noin muutti kaupungista maalle ja maaseudulla kunnasta toiseen noin henkilöä. (Kytö & Aatola 2006: 91). 17

19 Nuorena muutetaan ahkerimmin Muuttaneisuus näyttäisi olevan vahvasti sidoksissa ikään. Muuttaminen tapahtuu useimmiten elämänkaaren taitekohdissa, kuten nuoren itsenäistyessä ja muuttaessa opiskelupaikkakunnalleen. Etenkin maassamuuttotutkimuksissa elämänkulkunäkökulma on ollut suosittu selitettäessä yksilötasolla syitä muuttoon. (Korkiasaari & Söderling 2007: 245). Eniten muuttajia on ikäryhmässä vuotiaat. Tähän ryhmään kuuluu itsenäistyviä nuoria ja opiskelemaan menijöitä, työelämään siirtyjiä sekä perheenperustajia. Myös alle 5-vuotiaiden muuttoalttius on korkea, sillä perheiden kasvaessa muutetaan isompiin asuntoihin. Ikäryhmistä vuotiaat muuttavat vähiten, sillä perheet ovat jo asettuneet paikoilleen ja vanhempienkin muuttoalttius on alhainen. Keski-ikäiset muuttavat melko vähän ja eläkeikään siirtymisen tienoillakaan ei ole huomattavissa kuin pientä kasvua muuttoalttiudessa, mikä sekin nähdään usein satunnaisuutena. Muuttajista lähes puolet on työelämässä (47 % vuonna 2002). Toiseksi ahkerimmin muuttavat opiskelijat (16 %) ja tämän jälkeen lapset (14 %) vanhempiensa mukana. Eläkeläisten osuus oli vuonna 2002 vain 5 %. (Nieminen 2006a: 32). Asukasbarometri tutkimuksen (Strandell 2005: 128) mukaan vuotiaista muuttoaikeita on enää 12 prosentilla ja tällöin yleisin muuttosyy on pienempään asuntoon vaihtaminen lasten kotoa lähdön jälkeen vuotiailla sekä vuotiailla muuttohalukkuus on pienimmillään. (Strandell 2005: ). Onko eläkeläisten muutto sitten satunnaisuutta vai yleistyvä ilmiö, tästä saadaan mahdollisesti tietoa lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityessä, jolloin potentiaalisia muuttajia on paljon. Tähän mennessä eläkeikäisten muuttoalttius on lisääntynyt lamavuosien jälkeen, mutta ilmiö näyttää kulkevan käsi kädessä muuttoliikkeen yleisen vilkastumisen kanssa. (Nieminen 2006a: 31 32). Ikääntyvien muutoissa voidaan nähdä kolme muuttovaihetta. Lasten kotoa poismuuton ja eläkkeelle jäännin jälkeen ikääntyvä voi muuttaa esimerkiksi vapaaajanasunnolleen. Terveys vielä mahdollistaa arkitoimet ja sukulaisia voidaan käydä tervehtimässä pitkienkin matkojen päästä. Tarve toiseen muuttoon ilmenee terveyden heiketessä ja esimerkiksi leskeytyessä, jolloin muutetaan lähemmäs sukulaisia, lähinnä lapsia. Tätä muuttotyyppiä voidaan kutsua niin sanotuiksi sukulaisuusmuutoksi, jolloin muutetaan yleensä maaseudulta taajamaan. Kolmas muuttovaihe liittyy vahvasti neljänteen ikävaiheeseen, jolloin ikääntyvä tarvitsee 18

20 laajempaa apua toimissaan. Tällöin muutetaan kotoa hoiva- tai vanhainkotiin. (Myklebost 1989: 193; Longino 1990: 47 48). Maassamuuton motiivit Muuttoihin ovat usein vaikuttamassa sekä yhteiskunnalliset taustatekijät että yksilölliset tekijät. Yleensä puhutaankin muuton motiiveista, jotka sisältävät molemmat ulottuvuudet, sillä muuton syyt, kuten yhteiskunnan taloudellinen tilanne, eivät riipu muuttajasta itsestään. (Korkiasaari & Söderling 2007: 244). Maassamuuton motiivien kartoittaminen ei ole helppo tehtävä, sillä muutto on useimmiten monen tekijän summa. Muutot ajoittuvat eri aikakausille ja siten eri taloudellisten suhdanteiden vaiheisiin, jolloin muuton syyt ovat erilaisia. Lisäksi muuttomotiiveja kartoittavat tutkimukset ovat usein tiedonkeruutavoiltaan niin erilaisia, että tutkimustulosten vertaileminen on vaikeaa. Näiden syiden takia muuton motiiveista ei ole olemassa tilastoituja tietoja, mutta muuta tutkimuskirjallisuutta sitäkin enemmän. (Korkiasaari & Söderling 2007: 254). Muuttoliikettä on tarkasteltu erilaisten muuttoteorioiden avulla, jotka useimmiten sisältävät Leen (1966) Ravensteinin ajatustyön pohjalta kehittämän työntö-veto-mallin. Mallin mukaan muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat lähtöalueen työntävät sekä tuloalueen vetävät tekijät. Tämän lisäksi muuttoon ovat vaikuttamassa yksilölliset syyt, kuten terveydentila, henkilökohtaiset suhteet ja ympäristön arvostaminen. Muuttoon voivat vaikuttaa myös niin sanotut väliin tulevat tekijät kuten välimatka tai muuton kustannukset. Maassamuuton motiiveja on selvitetty maanlaajuisesti vain kahdessa tutkimuksessa (Söderling 1983, 1988; Korkiasaari 1991). Tämän päivän tilannetta kuvaava koko maata käsittelevä tutkimus olisi asiaa tarkasteltaessa hyödyllinen, mutta nämäkin tutkimukset antavat yleiskuvan maassamuuton motiiveista kuntien välisissä muutoissa. Muissa tutkimuksissa muuton motiiveja tarkastellaan joko rajaamalla vastaajat alueellisesti tai jollakin muulla tavalla. Söderlingin (1983, 1988) ja Korkiasaaren (1991) tutkimuksissa työhön liittyvät tekijät olivat tärkein motiivi kuntien välisissä muutoissa. Asumisen, perhesyiden ja muiden motiivien osuus oli molemmissa tutkimuksissa samansuuntainen. Asumiseen liittyvät syyt näyttivät kyseessä olevien ajankohtien välillä hieman lisääntyneen ja työsyyt vähentyneen. Tapahtunut muutos heijastelee ajankohdan taloudellista tilannetta (Korkiasaari & Söderling 2007: 254). 19

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010 Antti Karisto: Ikää ääntyvä Suomi ajatuksia asumisesta Esityksen missio: etsiä vaihtoehtoja taakkatulkinnalle, jossa väestv estön n vanheneminen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Kuluttajakysely 2009

Kuluttajakysely 2009 Kuluttajakysely 2009 - Ostospaikan valinta ja käsitys itsestä kuluttajana Viikot 47-52 Kuluttajakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Kuluttajakysely 2009 Innolink

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot