Asumiskonseptien ulottuvuuksia Lähtökohtia URBA-tutkimushankkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asumiskonseptien ulottuvuuksia Lähtökohtia URBA-tutkimushankkeelle"

Transkriptio

1 Asumiskonseptien ulottuvuuksia Lähtökohtia URBA-tutkimushankkeelle Markku Norvasuo Tiivistelmä Artikkelissa ei määritellä asumiskonseptin käsitettä täsmällisesti, koska sen merkitys ilmenee yleensä käyttöyhteydestä. Usein asumiskonseptilla kuitenkin viitataan johonkin uuteen ja innovatiiviseen keskimääräisen tai tavanomaisen vastakohtana. On mahdollista ajatella kolmea erilaista käyttötarkoitusta: asumiskonseptia 1) ongelmanratkaisun metaforana ja tavoitteena, 2) ratkaisujen kuvauksena ja 3) uusina toimintatapoina. URBAn kaltaisessa monialaisessa hankkeessa asumista on tarkasteltava monesta näkökulmasta: jokapäiväisen elämän mahdollistajana, suunnittelun kohteena ja vielä rakentamisen ja palvelujen liiketoimintana. Lisäksi asumisella on oma historiansa (suurin osa asuntokaupasta koskee vanhoja asuntoja), ja se on utopioiden ja nostalgian kohde. Kaupunkirakenteen ja asuntojen suhde eri mittakaavatasoilla on tärkeä, eikä asumisen ongelmaa voi erottaa kaupungin ongelmasta. Lisäksi tarkastellaan joitakin vallitsevia ideoita, jotka olivat nähtävissä jo luvun modernismissa; paikallisen ja kansainvälisen suhdetta sekä kysymystä asumisen vaihtoehtojen lisäämisestä. Samoin luetellaan usein toistuvia asumista koskevia kaupunkisuunnittelun projekteja, esimerkiksi entisten satama-alueiden rakentamista. Lopuksi esitetään avoin monen mittakaavatason konseptirakenne käytännön tarkoituksia varten. Abstract The term housing concept is usually understood intuitively. Therefore an exact definition of housing concept is not given in this paper. However, often the term is used when something new and innovative is looked for, as an opposite to conventional or mediocre. In this way it is possible to consider I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 49

2 three purposes: concepts as 1) metaphors and goals of problem solving, 2) descriptions of final solutions and 3) new practices. In a cross disciplinary project such as URBA, dwelling must also seen from different perspectives: as an enabler of everyday living, as an object of design, but also as building and service businesses. Besides, dwelling and housing have their own history (most apartments in the market are second-hand), and they are objects of our utopian and nostalgic desires. The relation of city structure and housing on different scales is important, and the problem of housing cannot be separated from the problem of the city. The paper further discusses some current ideas already present in early 1920s modernism, the relation between local and international, and the diversification of housing options. Some frequent housing-related urban projects described, such as the use of previous harbour waterfronts. Finally, an open and gradually scalable housing concept structure is suggested for practical purposes. 50 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

3 Johdanto Ymmärrämme sanan asumiskonsepti yleensä käyttöyhteydestä, ja siksi sen piiriin voi kuulua vaihteleva määrä erilaisia asioita. Puhe konsepteista voi viitata esimerkiksi asunnon erityislaatuun, sijaintiin, rakennustyyppiin tai varusteluun. Se voi tarkoittaa myös rakennusliikkeen tuotetta tai teknologista innovaatiota. Kyse voi olla tarpeesta jäsentää asumista asukasryhmien, toteutusmuotojen tai rahoitustavan mukaan, ja niin edelleen. Tällaisen käytön kannalta asumiskonseptin käsite ei kaipaa varsinaista määritelmää. Koska URBA-hankkeessa asumiskonseptin käsite on kuitenkin hyvin keskeinen, yritän jäsentää sen hieman täsmällisemmällä tavalla, pyrkimättä kuitenkaan liittämään sitä mihinkään erityiseen teoriaan. Esitän myös kysymyksiä, jotka koskevat asumiskonseptien luonnetta ja liittyvät URBA-projektin tavoitteisiin. Koska tavoitteet ovat varsin käytännöllisiä ja konkreettisia, katson, etteivät ne edellytä varsinaista asumiskonseptien teoriaa, Toisin sanoen teoreettinen jäsentely on voitava pitää kevyenä. Esimerkkinä asumiskonseptin välittömästi avautuvista merkityksistä on Espoota koskeva lehtiotsikko: VVO kehittää Suurpellossa asuntojen lisäksi uusia palveluja ja asumiskonsepteja. Uutisen mukaan konsepti tarkoittaa muun muassa omaksikonseptia, joka sisältää mahdollisuuden tutustua alueeseen ensin vuokra-asunnossa ja lunastaa se myöhemmin omaksi. Konsepteihin kuuluu myös rakennusten toiminnan valvominen digitaalisin palveluin ja muita teknologisia ratkaisuja, palvelueteinen päivittäistavaroiden tilaamista varten, mahdollisuus räätälöidä asuntoa ja palveluita sekä tilankäytön tehostaminen. 1 Tässä tapauksessa asumiskonsepti viittaa ainakin tuotteistukseen, asuntojen pohjaratkaisuihin, teknologiaan, asumispalveluihin ja innovatiivisuuteen. Se että lukijat tulkitsevat näitä merkityksiä melko subjektiivisesti ei liene kehittäjän kannalta ongelma. Konsepti kuulostaa siis joltakin millä on sosiaalinen tilaus. Konseptien avulla haetaan uutta, erilaista ja innovatiivista vastakohtana vallitsevalle, keskimääräiselle ja tavanomaiselle. Lisäksi URBA-hankkeen erityinen tehtävä on suunnata tulevaisuuden toimintaa: sen olisi otettava kantaa, tarjottava avauksia ja esitettävä kohdennettuja malleja. Konseptit ovat , VVO kehittää Suurpellossa I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 51

4 tällaisten mallien kiteytyksiä: ne pyrkivät luonnehtimaan olennaisen tai leimallisen. Silloin kun on kyse kehitystyöstä jonka lopputulos ei ole tiedossa, konseptit luonnehtivat tavoiteltua tai kuvaavat ratkaistavan ongelman. Konseptit voivat siis toimia myös ongelmanratkaisun välineinä. Pyrkimättä yksikäsitteiseen jaotteluun konseptit voidaan URBA-hankkeen kannalta eritellä ainakin seuraaviin kolmeen tyyppiin: 1) ongelmanratkaisun metaforat ja tavoitekuvaukset; 2) lopputuloksen kuvaavat ratkaisuperiaatteet sekä 3) uudenlaiset toimintamallit. URBA-hankkeessa keskeiseksi haasteeksi on otettu pääkaupunkiseudun kasvu ja siihen liittyvät ongelmat. Tätä tosiasiallista rakenteellista muutosta ei tarvitse välittömästi samastaa metropolikehitykseen. Alueen kutsuminen metropoliksi viittaa muuhunkin kuin vain kaupunkirakenteen muutokseen esimerkiksi ideoihin kaupungin kansainvälisestä houkuttelevuudesta ja luovien alojen edustajista asumisen avainryhminä. Toisenlaisille avainryhmille, kuten peruspalvelualojen työntekijöille, tämä seikka lienee toissijainen verrattuna asumisen kalleuteen tai ylipitkiin työmatkoihin. Toisaalta pääkaupunkiseudun metropoli voidaan ymmärtää projektiksi, joka koskee kuntien välistä yhteistyötä, maankäyttöä ja liikennejärjestelyjä ja jolla pyritään tavoitteellisesti tuottamaan tulevaisuuden uudenlainen, aikaisemmista suomalaisista kaupunkiympäristöistä poikkeava kaupunkikeskittymä. Sellaisena metropolilla on hyvinkin paljon tekemistä URBA-hankkeen tavoitteiden kanssa. Kysymys metropolista on tärkeä asumiskonseptien kannalta myös siksi, että URBA-hankkeessa pyritään omaksumaan ulkomaisista esikuvista uudenlaisia ratkaisuja pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Kasvavanakin suomalainen kaupunkimiljöö on varsin erilaista kuin Keski-Euroopan tai Iso-Britannian metropolialueet. On siis jollakin tarkkuudella kuvattava ne pääkaupunkiseudun erityiset kysymykset, jotka tekevät uusista asumismalleista tarpeellisia, jotta ulkomaisia esikuvia voitaisiin soveltaa tarkoituksenmukaisesti sortumatta pelkkään jäljittelyyn. Konsepteista puhuminen edellyttää siis tavoitteiden tarkastelun ja myös kriittisen keskustelun mahdollisuutta. Pasi Mäenpään ehdottama avaran urbanismin käsite voi edistää juuri tällaista keskustelua. Mäenpää ehdottaa, että tavallaan hyväksyisimme tähän asti toteutetun väljän rakentamistavan suomalaiseen käytäntöön juurtuneena, ja että juuri se kuvastaisi tapaamme katsoa kaupunkia. 52 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

5 Kokonaisuutena tämä uudelleentulkinta on hyvin mielenkiintoinen. Asettaessaan tällaisen tavan katsoa kaupunkia tiiviin kaupungin vastakohdaksi Mäenpää ei toisaalta pohdi tällaisen kaupunkirakenteen yleisyyttä myös Keski-Euroopan uudemmassa rakennekerrostumassa eikä toisaalta suomalaista tiiviin kaupunkirakentamisen traditiota, jota on myös viime aikoina paikoin sovellettu. Useiden tutkija- ja kehittäjätahojen yhteistyö edellyttää myös konseptien vuorovaikutteista ymmärtämistä. Asumiskonseptin käsitteen ei tarvitse itsessään yhdistää erilaisia tutkimuksen traditioita ja käsitteistöjä, sillä tämä ongelma ei ratkeaisi vain yhden käsitteen varassa. Pikemminkin määrittelyn olisi oltava niin väljä, että eri intressejä ja toiminnan piirejä edustavat ja eri välineitä käyttävät toimijat voisivat hyötyä siitä. Sari Puustinen ja Raine Mäntysalo ovat kuitenkin ehdottaneet nk. rajaobjektin (boundary object) käsitettä käytettäväksi kehittämisen lähtökohtana. 2 Kun asumiskonsepti tulkitaan rajaobjektiksi, se pyritään samalla valjastamaan välineelliseen tarkoitukseen. Tutkimusohjelmassa on esitetty myös asumiskonseptien tietoteknistä soveltamista, jonka tuloksena olisi eräänlainen tietokanta. Tässä yhteydessä tarkastelen kuitenkin käsitettä erillään näistä pyrkimyksistä ja pohdin sen merkityksiä. Pyrin myös määrittelemään asumiskonseptin tavalla, joka jättää sen viime kädessä melko avoimeksi ja siinä mielessä jopa epätäsmälliseksi, mutta tarjoaa kuitenkin konkreettisia tarttumakohtia. Sitä varten haluan kiinnittää huomiota muutamiin asumisen olennaisiin ulottuvuuksiin: 3 Ensimmäisenä on asunnon merkitys jokapäiväisen elämän näyttämönä ja tietynlaisen elämäntavan mahdollistajana, asumisen projektina, josta käsin voidaan myös arvioida asumisen laatua. Siihen liittyvät myös URBA-hankkeen sosiologinen tutkimus ja kuluttajanäkökulma. Toiseksi asuntoa ja asumista voi katsoa suunnittelun näkökulmasta. Siihen sisältyvät esimerkiksi asunnon arkkitehtuuri pohjaratkaisuineen, rakennustyypit ja asunnon liittyminen urbaaniin rakenteeseen. 2 Käsitettä ovat käyttäneet mm. Star & Griesemer He kuvaavat sekä rajaobjektien syntyä että samanaikaista tieteellisten käytäntöjen muotoutumista, tosin historiallisessa merkityksessä ja asumiseen nähden melko toisenlaisessa kontekstissa. 3 Olennaisesti samat näkökulmat olen esittänyt myös lähteessä Norvasuo I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 53

6 Kolmanneksi asuminen on rakentamisen ja palveluiden liiketoimintaa, jossa asuminen tuotteistetaan erilaisiksi tuote- ja palvelukonsepteiksi. Myös URBAssa tavoitteena on liittää asumiskonseptien kehittäminen osaksi yritysten kehitystyötä koekohteineen. Nämä kolme näkökulmaa vastaavat jossakin määrin viime aikoina suosittua jaottelua asukkaisiin, julkiseen sektoriin ja yrityksiin (people, public, private) ja edustavat samalla kehityshankkeiden kolmikantaista osapuolijakoa. Avoin mutta väljä konseptimäärittely tekee mahdolliseksi vertailla tällaisia ratkaisuja keskenään. Lisäksi katson merkityksellisiksi myös kaksi muuta näkökulmaa: asumisen utopioiden ja nostalgian kohteena, ja historiallisen perspektiivin. 4 Suunnittelu ja erilaiset ideakilpailut ovat lähtökohdiltaan tulevaisuuden pohdintaa, eikä utopistisuuden ilmeneminen niissä ole aina kovin selvää. Kyse ei pelkästään suunnitelmien realisoituvuudesta, vaan enemmänkin niiden tavasta totaalisesti irtautua tavanomaisista toteutuksen reunaehdoista. Buckminster Fuller esitteli ensimmäisen version Dymaxion-konseptistaan jo vuonna Ajatus kahdeksankulmaisesta, osin läpinäkyvällä muovikuorella varustetusta ja köysillä keskimastoon ripustetusta asuntotilasta oli hyvin radikaali sekä teknologisesti että tilajärjestelyiltään, mutta ainakin Reyner Banhamin mukaan se olisi ollut periaatteessa toteuttamiskelpoinen. 5 Esimerkiksi vuoden 2007 Greater Helsinki Vision kilpailun ehdotuksia ja voittaneen työn radikaaliutta voi katsoa tältä kannalta. Utopioista tulee usein myös sävyltään korostetun positiivisia, vaikka niiden lähtökohtina olisivat hyvin vaikeat globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos. Tämän perusasenteen voi tunnistaa myös monista skenaarioiksi kutsutuista tulevaisuusvisioista. 6 4 Hilde Heynenin teos Architecture and Modernity osoittaa, miten perustavalla tavalla modernin arkkitehtuurin historia sekä kysymykset asumisesta ja urbaanisuudesta liittyvät toisiinsa. Heynen käyttää juuri asumista välineenä modernismin kriittiseen tarkasteluun. Heynen 1999, passim. 5 Banham 1960, Dymaxionin rinnalla Banham tarkasteli Le Corbusierin Villa Savoyen vanhakantaisuutta. 6 Esimerkiksi VTT:n tekemässä erilaistuvan asumisen ryhmätyöskentelyssä lähtökohdaksi annettujen skenaarioiden nimiä olivat mm. Kiotomaailma ja Vihreät pilvenpiirtäjät. Nämä rinnastuvat enemmän varhaisiin positiivisiin kaupunkiutopioihin, kuten Ebenezer Howardin Garden Cities of Tomorrow (1902) tai Le Corbusierin La Ville Radieuse (1933), kuin 1960-luvun ambivalentteihin, modernin ahdistusta ja muutoksen vääjäämättömyyttä viestiviin kriittisiin visioihin. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat Archigramin Walking City ja Plug In City. 54 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

7 Utopioiden rinnalla ja eräänlaisena kääntöpuolena on nostalginen kaipuu eilispäivän ratkaisuihin. Rintamamiestalojen suosio tai pyrkimykset uustraditionalismiin haastavat käsityksemme urbaanisuudesta, pastoraaleista tulevaisuusvisioista ja asuntojen toimivuuden ensisijaisuudesta. Historiallisen näkökulman tärkeyttä voidaan perustella myös sillä, että suurin osa asuntomarkkinoista on käytettyjen asuntojen kauppaa. Asuntokanta ei uusiudu samalla periaatteella kuin autokanta, eikä asuntojen kehittämistä tarvitse mitata samoin kriteerein kuin autojen tuotekehitystä. Uudistuotannon volyymi on vain vain murto-osa käytössä olevasta asuntokapasiteetista: suurin osa asuntokannasta on historiallista siinä mielessä, että se on ollut jo pitkään olemassa. Sen lisäksi ymmärryksemme asumisen ongelmista on sidoksissa asuinrakentamisen historialliseen perinteeseen, jopa suoraan niihin kysymyksiin, jotka jo 1920-luvun modernismi nosti esiin. Näistä lähtökohdista voikin ehdottaa, että URBA-hankkeen visioissa tulisi säilyttää tietynlainen antiutopismi: ajatus selviytymisstrategioista, toteutuskelpoisuus, vastaaminen tunnistettuihin tarpeisiin ja huomion kiinnittäminen jo arkipäiväksi muodostuneen kaupungin täydentämiseen. Asumisen ratkaisut ja toimintamallit Varhainen modernismi oli merkittävä ilmiö myös siksi, että se esitti radikaalin vaihtoehdon keskustojen tiiviille kaupunkikudokselle. Yksi tällainen ratkaisumalli olivat saksalaiset siedlungit, mutta varsinkin Sigfried Giedion korosti myös perinteisen katutilan, rue corridorin, turmiollisuutta. Hän katsoi ratkaisuksi nelikaistaisen eritasoliittymillä varustetun liikenneväylän, parkwayn, jonka saattoi tuoda aivan kaupunkien keskustoihin. Hänen haltioituneessa kuvauksessaan, joka nyt näyttäytyy lähinnä ironisesta näkökulmasta, voi tunnistaa nykypäivän moottoritien piirteet. Parkway oli Giedionille tulevaisuuden kaupungin elementti, koska se erotti ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen ja oli itsessään kappale luontoa. Vanhan kaupunkirakenteen syrjäyttivät korkeat talot avoimen viheralueen keskellä. Esimerkiksi Le Corbusierin kaavaileman Ville Radieusen tornitalot olivat pilareilla, jolloin jopa talojen alle jäävät I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 55

8 12 prosenttia maa-alasta sopivat virkistäytymiseen. Tulevaisuuden kaupunki voitiin ratkaista vain mittakaavaa kasvattamalla. 7 Urbaanisuuden nykyinen korostaminen puolestaan voidaan osin tulkita lähiöiden vastaisuudeksi ja pyrkimykseksi kohti perinteistä tiivistä kaupunkirakennetta. Toisaalta viimeaikaiselle kaupunkirakennetta koskevalle keskustelulle on ominaista perinteisten kaupunkikeskustojen ja periferian sekä kaupungin ja maaseudun välisten vastakohtien kyseenalaistaminen sekä kaupungin käsittäminen verkostomaiseksi ja projektiluonteiseksi. Puhe verkostokaupungista ja Zwischenstadtista korostaa sitä, että modernismin alkuvaiheille ominainen tiiviin kaupungin tai metropolin ja harvaan asutun maaseudun vastakohtaisuus on liukenemassa saarekemaiseksi urbaanin ja maaseudun piirteitä yhdistäväksi maisemaksi. Entisistä lähiöistä on tulossa kaupunginosia, samoin kuin teollisuuden rakennemuutos on jo kauan sitten alkanut tyhjentää kasvavien kaupunkien sisään jääneitä teollisuus- ja satama-alueita. Vanhojen keskustojen reunamille on kuitenkin jäänyt hajanainen liepeiden verkosto, jonka hajautunut käyttö on ekologisesti kuormittavaa ja liikennettä lisäävää. Erityisesti niin kutsuttu tiivis ja matala rakentaminen pyrkii täyttämään tehokkaan maankäytön periaatteen korkealle kerrostalorakentamiselle vaihtoehtoisella pienimittakaavaisella tavalla. Tulos on mielenkiintoinen, sillä jotkut Alankomaiden matala ja tiivis tyyppiset ratkaisut muistuttavat yllättävän paljon 1920-luvun siedlung-alueita tiiviine taloriveineen. Itse asiassa tiiviin rakentamisen tavoite ei ollut vieras 1920-luvun saksalaiselle modernismille. Yksittäistä asuntoa ja laajempaa kaupunkirakennetta koskevat pohdinnat ovat siis ikään kuin saman ongelman kaksi eri päätä. Niiden risteytyessä syntyy kiinnostava ongelmakenttä, johon myös asumiskonseptit sisältyvät ja joka voi toimia uusien innovaatioiden kasvualustana. Yllättävän paljon kerrataan samalla sitä tematiikkaa, joka on liittynyt asumisen ja kaupungin suhteeseen modernismin alkuajoista lähtien. Millainen on pienin yksikkö, asunto, ja miten se voi tarjota käyttäjilleen maksimaalisen määrän vaihtoehtoja ja vaihtelevuutta mutta kuitenkin olla suuremman rakennuskokonaisuuden osa? Toteutetaanko sama rakentamistehokkuus matalalla ja tiiviisti sijoitetulla vai väljemmällä mutta korkealla rakentamisella? Kenties yksilöllisyyden korostaminen 7 Giedion 1949, , Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

9 on merkittävin nykyisistä toiveista, kun taas varhainen modernismi korosti standardointia. Mutta jos yksilöllisyys viittaa vain siihen mikä on yksittäisten kuluttajien vaikutuspiirissä, itse asuntoon, sen rajat tulevat vastaan, kun yksittäisiä asuntoja aletaan ryhmittää rakennuksiksi, asuntokaduiksi, kortteleiksi ja alueiksi. Modernismia edeltäneen klassismin (jos näin väljä ilmaus sallitaan) periaatteet hyväksyivät asuintalojen pitkälti yhtenäisen ilmeen. Sen sijaan ne kohdistivat päähuomionsa kaupunkiin, sen eriytyneisiin ilmeisiin, julkisten tilojen vaihteluun, julkiseen rakentamiseen. Urbaanin olohuoneen käsite ei olisi ollut tältä kannalta mielekäs klassismin valtakaudella. Osa yksilöllisyydestä onkin luonteeltaan julkista, kaikkien yhteistä tilaa koskevaa ympäristön vaihtelevuutta ja paikkojen ominaislaatua. Kun asumiskonsepteilla tarkoitetaan ratkaisuperiaatteita, niissä voidaan havaita rakenteellista hierarkkisuutta, joka lähtee asunnon sisäisistä tilajärjestelyistä ja ulottuu edelleen ulkotiloihin, korttelirakenteeseen ja kaupunginosien välisiin suhteisiin. Näin muodostuu eräänlainen tausta, johon muunlaiset, esimerkiksi sosiaaliset tai historialliset merkitykset kiinnittyvät. Mittakaavallinen kahtiajako pelkästään asuntoon ja asuinalueeseen on liian karkea: se sivuuttaa asunnon lähiympäristön ja painottaa liiaksi aluerakentamista. 8 Toimintamallit eivät vastaavalla tavalla määrittele ratkaisuja, mutta nekin kohdistuvat mainitun hierarkian erilaisiin tasoihin. Rakentaminen voi esimerkiksi koskea laajempia aluekokonaisuuksia, suurkortteleita tai yksittäisiä asuintaloja; palvelut ja liikenneyhteydet esiintyvät myös vaihtelevissa mittakaavoissa. Toimintamalleihin voidaan lukea esimerkiksi kaavoitus, tontinluovutusmenettelyt, toteutustavat, rahoitusmallit, omistusmuodot, suunnittelukäytännöt ja osa palveluista. Ulkomailta tunnetaan niin kutsutut rakennuttajayhteisöt (Baugemeinschaft), Suomesta taas perinteinen asunto-osakeyhtiömalli. Voitaisiinko nämä jotenkin yhdistää? Myös yksilölliset asumisurat voidaan mainita tässä yhteydessä, sillä ne liittyvät asuntokannan monipuolistamisen pyrkimyksiin ja asunnon muuntelumahdollisuuksiin. Erityis- ja avainryhmille (ikääntyville, 8 Tällainen kahtiajako voi kuitenkin kuvata sen, miten rakennusyritykset jäsentävät asuntorakentamisen. Ks. Väliniemi et al I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 57

10 luovan luokan edustajille, maahanmuuttajille jne.) voi olla yksilöllisiä asumisratkaisuja. 9 Esimerkiksi Rikhard Manninen on katsonut loftasuntojen toteuttamisen liittyvän pyrkimykseen vastata luovien alojen ammattilaisten makumieltymyksiin. 10 Innovaatioiden kannalta asumisen tarpeiden (ongelmanasettelun) ja ratkaisumallien voi katsoa olevan käsitteellisesti erillään. Esimerkiksi perheasunto voidaan toteuttaa monella tavalla. On kuitenkin hyvin vaikea kuvitella käsitteistöä, jolla asumisen tarpeet voisi kuvata viittaamatta lainkaan konkreettisiin ratkaisuihin. Yhtenä syynä on juuri asumisen konkreettinen sidos paikkaan ja kaupunkirakenteeseen, jotka asettavat jo hyvin suuren osan ratkaisun reunaehdoista. Toiseksi katson asumiskonseptien kehittämisen olevan useimmiten aikaisempaan pohjautuvaa kehittämistä, yhdistelyä ja muuntelua. Toki aivan uudetkin ratkaisut ovat mahdollisia, jolloin innovaatio sisältää myös sen jalostamisen toteutuskelpoiseksi. Tältä kannalta asumisen utopioiden tutkiminen voisi tarjota kiinnostavan vertailukohdan. Asumiskonseptien on tarjottava aitoja vaihtoehtoja. Rakenteellisten konseptien on jollakin tavalla sisällyttävä asunto kaupunki hierarkiaan. Esimerkiksi pelkän varustelun lisäämisen tai laatutason kohottamisen ei voi katsoa muodostavan konseptia varsinaisessa merkityksessä, sillä asunnon varusteita (kiintokalusteita, teknologiaa) joudutaan joka tapauksessa uusimaan sen elinkaaren aikana. Prosessikonseptien on tarjottava todellinen vaihtoehto vallitseville toimintatavoille, rahoitusmalleille jne. Jos kiinteistöjalostuksen nimissä halutaan suurempia vapauksia suunnitteluun, myös lopputulosten pitäisi olla aidosti asumisen laatua parantavia. 11 Brändättyjä tuotekonsepteja on tarkasteltava kriittisesti, koska markkinointi suosii itseisarvoisesti uusien tuotemielikuvien luontia ja tuotteiden segmentointia. 9 Ratkaisuksi ongelmaan tarjoutuvat kuitenkin myös asunnon muuntelumahdollisuudet ja tilojen joustava käyttö, jotka voidaan sisällyttää konseptimäärittelyyn. Ilonen, Lukander & Niska 2006, Manninen 2008, Mannisen mukaan kiinteistöjalostuksen asettamat vaatimukset ovat: 1. asumisesta saatavan tuoton tulee ylittää toimitiloista saatava tuotto, 2. asunnoille on löydyttävä kysyntä, 3. lupamenettelyn tulee olla joustava. Manninen 2008, Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

11 Paikallisuus ja kansainvälisyys Arkkitehtuurin perinteinen riippuvuus medioista ja siitä seuraava kansainvälisyys merkitsevät sitä, että vaikutteiden siirtyminen maasta toiseen on tavanomaista; hyvin suuri osa rakennetusta ympäristöstä on muualta omaksuttujen vaikutteiden jalostamista. Siinä missä muut maat näyttävät tarjoavan meille uusia ratkaisuja, esimerkiksi Hollannissa seurataan meidän hankkeitamme. Puurakentaminen on yksi alue, jossa suomalaisilla paljonkin annettavaa muille. Tältä osin konseptien kehittelyä on jo tehty runsaasti kotimaassa. Uuteen tanskalaiseen asuntosuunnitteluun tutustuminen vahvisti omaa mielikuvaani siitä, että monet suomalaiset ratkaisut ovat edistyksellisiä ja omaperäisiä, kuten Lehtovuoren alue Helsingin Konalassa. Toisaalta konsepteilla on myös ajallista pysyvyyttä. Uudet ideat eivät aina ole kovin uusia eivätkä edusta niin lajaa kirjoa kuin asumisen muuttuvista tarpeista voisi päätellä, sillä tyypit ovat joustavia ja voidaan kohtuullisin muutoksin mukauttaa uusiin tarpeisiin. Samoin muista maista omaksutut mallit voidaan hyvinkin sopeuttaa paikallisiin olosuhteisiin. Vaikutteet voidaan käsittää myös diskursiiviseksi oppimiseksi. Samoja ongelmia ratkaistaan eri paikoissa erilaisin keinoin, ja toisaalta toisiaan muistuttavien ratkaisujen perustelut voivat vaihdella. Ajalliset ja paikan siirtymät estävät konseptien soveltaminen täsmälleen alkuperäisessä merkityksessä. Ulkomaiset konseptit tunnistetaan niiden tarjoamien vaihtoehtojen ja erojen vuoksi, mutta niihin tartutaan vasta kun ne ovat alkuperäisessä ympäristössään jo elinkaarensa lopussa. Kun pelisäännöt eivät ole samat, kyse on soveltamisesta: otetaan jotakin uutta ja jotakin vanhaa ja asetetaan ne uudella tavalla keskinäiseen suhteeseen. Kansainvälisyys voi myös olla liioiteltua, jolloin päällimmäiseksi jää ratkaisun uutuusarvo. Esimerkiksi kelluvat asunnot eivät ole niin yleinen uustuotannon ratkaisu Hollannissa, kuin voisi kuvitella. Hyvän esimerkin maiden välisistä eroista tarjoaa tiivis ja matala rakentaminen, jossa Hollanti on eräänlainen edelläkävijä. Siellä uudet asuinalueet sijoitetaan hyvin usein kanavien äärelle. Kun kanavilla on merkitystä myös vesien sääntelyn infrastruktuurina, ne ovat maisemassa hyvin tyypillisiä. Tämä herättää kriittisen kysymyksen siitä, onko kanavarakentamisen yhdistäminen asumiseen suomalaisissa kohteissa samalla I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 59

12 tavalla perusteltua. Vaikka tällainenkin perinne on meillä vanhastaan olemassa, määrällisesti kanavien ja rakennettujen joenrantojen varrella asuminen on vähäistä. Uudemmista tällä tavalla ratkaistuista kohteista tunnetuin lienee Helsingin Ruoholahden kaupunginosa, joka toisaalta edustaa perinteistä keskusta-alueiden kerrostalorakentamista. Perinteinen rantarakentaminen ja uudetkin asuinalueet sijoittuvat valtaosin järvien rannoille, joita Hollannissa on niukasti. Suomessa on voitu rakentaa myös lähelle merenrantaa vuorovesien puuttuessa ja saariston tarjotessa suojaa. Näin voisi päätellä, että järvi- ja rantamaisemat tarjoaisivat edelleen luontevimman kotimaisen vaihtoehdon hollantilaiselle kanavarakentamiselle. Mutta väljemmin voi ajatella, että kyse on tyypillisten maiseman elementtien hyödyntämisestä. Kanavat ovat esimerkki siitä, kuinka konsepteja on oikeastaan mahdotonta siirtää sellaisenaan merkitysten muuttumatta. Hollannin mereltä vallatulla tasaisella ja melko puuttomalla maaperällä kanavat ovat yksi harvoista keinoista käsitellä maisemaa. Suomalainen maisema kallioineen, mäkineen ja metsineen on vaihtelevampaa. Ajatus sopeuttaa rakentaminen maastoon ei tietenkään ole uusi mutta unohtuu helposti. Hollannissa voikin kiinnittää huomiota myös matalan ja tiiviin asutuksen sommittelun pienipiirteisyyteen. Kanavat ovat usein luonnonrantaisia ja matalatörmäisiä. Rannat rakennetaan loiviksi, jotta vesi näkyisi asunnoista mahdollisimman hyvin. Lähestymistapa on hyvin toisenlainen kuin Rotterdamille ominaisten laajojen satama-alueiden suurimittakaavaisessa kehittämisessä, mutta jälkimmäinen suurimittakaavainen kehittäminen tuntuu nyt olevan suosiossa. Vaihtoehto sille olisi palata kohti 1950-luvun hienovaraista ympäristön käsittelyä ja rakennusten maastoon sovitusta. Jollakin tavalla jokainen URBAssa esitettävä konsepti pitäisi perustella pääkaupunkiseudun tarpeilla. Otan esimerkiksi pääkaupungin asuntorakentamisen saarekemaisuuden. Yhtenäiset alueet ovat pinta-alaltaan pieniä, ja niiden väliin tai liikenneväylien kupeeseen jää erilaisia katvealueita. Nämä muodostavat erityisen haasteen. Voisiko tämä tilanne toimia lähtökohtana, jossa alueiden välisiä rajakohtia hyödynnettäisiin käyttämällä välitilat harkitusti rakentamiseen, urbaaniin viherympäristöön ja muihin tarkoituksiin, tuloksena eräänlaista mosaiikkimaista kaupunkirakennetta? Se tarjoaisi myös erityisiä typologisia kehittämis- 60 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

13 mahdollisuuksia. Hollannissa townhouse-konseptia on usein käytetty laajojen alueiden ratkaisuna, mutta rivitalon tavoin se sopii myös lievealueiden pienimuotoiseen täydennysrakentamiseen. Tarjonnan monipuolistaminen Monimuotoisuus voidaan ymmärtää yleisesti asuntotyyppien moninaisuudeksi, kaupunkirakenteen sekoittuneisuudeksi ja asumisen vaihtoehtojen monipuolisuudeksi jotka siis tarjoavat lähtökohtia yksilöllisille valinnoille. Kaupungin mittakaavassa monimuotoisuus voi toteutua alueiden (kaupunginosien) välisenä tai sisäisenä, tai jopa korttelin tai asuntoyhtiön sisällä. Yksittäisten asuntojen kannalta kyse on talotyyppien, asuntojen koon, tilaohjelman, huoneluvun, varustelun ja muunneltavuuden eroista. Sosiaalisen ohjelman kannalta kyse on esimerkiksi sosiaalisten ja etnisten ryhmien sekä omistusmuotojen limittymisestä alueellisesti tai samassa taloyhtiössä. Monimuotoisuutta edustavat myös asumisen ja työpaikkojen sekoittaminen sekä vaihteleva suhde julkiseen kaupunkiympäristöön ja viheralueisiin. Monimuotoistuminen ei ole pelkästään välillinen tavoite erilisten asumisratkaisujen lisäämiseksi. Osin se näyttää varsin itsetarkoitukselliselta ja on ehkä sellaisena vastaus markkinoiden erilaisuuden kaipuuseen (jota Pasi Mäenpää tarkastelee lähemmin). Olennaista onkin juuri erilaisuus ja media-arvo, ei niinkään erilaisten ratkaisujen vertailu tai se millä laatukriteereillä erilaisuutta perustellaan (vrt. mainintaan kelluvista asunnoista edellä). Toiseksi monimuotoisuus on sellaisenaan eräänlainen alueellinen konsepti. Hyvin selvästi tämä piirre ilmenee Hollannin asuntorakentamisessa. Aikaisemman kerrostalovaltaisen tuotannon tasapainottamiseksi pientaloalueitakin tuotetaan laajoina uudisrakentamisen projekteina. Kun lähtökohtana on samaa moduulia toistavien talotyyppien ja samankaltaisuden välttäminen, yksilöllisyys yhdistettynä matalan ja tiiviin rakentamisen periaatteeseen merkitsee keskenään erilaisten pientalojen muodostamia alueita. Näin ohjelmallisesti toteutettuna myös monimuotoisuus voi muuttua monotonisuudeksi. Tällöin se ei ole samassa mielessä aitoa kuin historiallisesti kerrostunut ja sillä tavalla monimuotoiseksi vähitellen muokkautunut kaupunki, vaan eräänlainen yhden ajankohdan tyyli. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 61

14 Kaupunkirakenne kerrostuu usein siksi, että aikaisemmat toiminnot osittain kuolevat ja korvautuvat uusilla, mikä edellyttää luovaa sopeutumista. Hyvässä monimuotoisuudessa on mausteena ripaus epätarkoituksen mukaisuutta. Tässä mielessä monimuotoisuuden toteuttaminen pelkästään kuluttajakeskeisen yksilöllisyyden periaatteella on varsin suppea tulkinta, jonka taustalla voi olla osaksi pettyminen teollisen rakentamisen aikaansaannoksiin ja näin syntynyt pientalojen kysyntä. 12 (Kuva 1.) Monimuotoisuudesta ja monipuolisuudesta voi siis puhua monessa merkityksessä. On ehkä mielekkäintä ajatella se kaupunkirakenteen pitkän aikavälin tavoitteeksi, jonka mahdollisuuksia voi erityisen hyvin hyödyntää täydennysrakentamisessa ja rakennusten uusiokäytössä. Esimerkiksi Mannisen mukaan sekoittunut kaupunkirakenne on edullista sekä kulttuurisesti intensiivisille palveluille että yritystoiminnalle yleensä. 13 Avaran urbanismin hengessä voi ajatella, että monimuotoisuus on osa historiallista vaihtelua, eivätkä hetkelliset muoti-ilmiötkään ole sen kannalta vahingollisia, elleivät muutokset radikaalisti hävitä aiempia kerroksia. Kun tarkastellaan viime vuosina kehitettyjä hankkeita, niistä ilmenee varsin selkeää temaattista yhtenäisyyttä. Monissa länsimaissa on tunnistettu varsin samantapaisia urbaaneja ongelmia, kuten kaupunkirakenteen hajautuminen (urban sprawl), teollisen tuotannon ja satamatoimintojen siirtyminen muualle (brownfield), pyrkimys lisätä julkisen liikenteen tehokkuutta ja ilmastonmuutos kokonaisuudessaan sekä halu hillitä segregaatiota ja ottaa maahanmuuttajaväestö huomioon. Tilanne muistuttaa hieman 1900-luvun alkupuolen modernismia, jolloin tunnistettiin urbaanien ongelmien laajuus ja niitä pyrittiin ymmärtämään johdonmukaisesti. Ohjelmallisuus ei kuitenkaan ilmene yhtä voimakkaana, eikä ole selkeää käsitystä yhdestä teoriasta, jolla muutos voitaisiin selittää, joten ratkaisukeinotkin vaikuttavat projektiluontoisemmilta ja heterogeenisemmilta. 12 François Ascheri katsoo jopa, että yritykset vähentää pientalojen kysyntää urbaanien asuntotyyppien kuten rivitalojen, puoli- tai pienyhteisöllisten ratkaisujen ja erilaisten kerrostalojen välimuotojen avulla ovat kyseenalaisia: nämä tyypit ovat pikemminkin korvikeratkaisuja niille, jotka eivät todella pidä kaupungista. Ascher 2008, Manninen 2008, Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

15 Toisinaan jo lähtökohtana tuntuu olevan eräänlainen tavaramerkinomaisuus, jolla yksittäiselle hankkeelle pyritään antamaan ikään kuin oma mutta tunnistettavasti ulkomaisiin esikuviin viittaava luonne. Samalla saatetaan kuitenkin estää kiinnostavien paikallisten hybridien syntymistä. Yksi olennainen kysymys onkin, miten uusilla konsepteilla voitaisiin todella vastata paikallisiin kaupunkirakenteen ongelmiin, siihen mitä ei voi tunnistaa selvästi vain kansainvälisin vertailuin. Kuva 1. Uudisrakentamisen monimuotoisuutta Hollannissa (Waterrijk Woerden). Olen koonnut tyypillisiä teemoja, ja vastaavia luetteloita voi löytää esimerkiksi Arkkitehti-lehden viime vuosien kirjoituksissa. 14 Tiivis ja matala, mikä tarkoittaa julkista katutilaa korostavaa kaupunkimaista, suhteellisen tehokasta (tonttitehokkuus vähintään 0,3) ja korkeintaan kolmikerroksista asuntorakentamista. 15 Yhtenä vaihtoehtona ovat kytkettyjen pientalojen (rivitalo, townhouse) alueet. Suhteellisen lähelle keskustaa suunnitellut pientaloalueet. Esimerkkinä ovat Malmille suunnitellut Ormuspellon kaupunkipientalot, joissa tavoitellaan keskieurooppalaista rakentamistiheyttä Hedman 2001, Asu ja rakenna 2003, 5 ja passim. 16 Kautto 2007, 61. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 63

16 Keskusta-alueiden korkea kerrostalorakentaminen, jonka selkeimpiä perusteluja lienevät rakennustehokkuuden lisääminen ja metropolimaisuuden tavoittelu. Asumiskäytössä tällaiset ratkaisut muodostavat yhden vastakohdan tiiviille ja matalalle. Entisten teollisuusalueiden muuttaminen asumiskäyttöön (loftrakentamisen alkuperäinen lähtökohta). Nämä alueet ovat alun perin saattaneet sijaita kaupunkirakenteen laidoilla mutta kaupungin kasvettua jäädä lähelle keskustaa. Tästä aiheutuu usein maksimaalisen taloudellisen tuoton ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan miljöön säilyttämisen välinen jännite. Maaperä on usein saastunutta (brownfield). Satama-alueiden usein suurimittakaavaiset kehityshankkeet. Nämä alueet ovat vapautuneet uusien satama- ja logistiikkakeskusten rakentamisen ansioista ja muodostavat tavallaan brownfield-alueiden erityisryhmän. Vapautuvat aluekokonaisuudet voivat olla laajoja, ja niiden sijainti puoltaa usein asuinrakentamista. Ekologiset asuinalueet tai ekokylät. Näille on ominaista pyrkiminen paikallisuuteen ja moottoriliikennettä vähentävään rakenteeseen. Näillä voi olla yhteyksiä uustraditionalismin. Uustraditionalismi, joka osuu melko lähelle ekokylän ajatusta, mutta jonka lähtökohta on kuitenkin ensisijaisesti sosiaalisesteettinen. 17 Alueen autottomuus saavutetaan tässä tapauksessa esimerkiksi maanalaisten pysäköintijärjestelyjen avulla. Käytöstä poistetut teollisuus, sairaala ynnä muut alueet voivat olla myös uustraditionalististen hankkeiden lähtökohtia. Perifeeristen keskusten kehittäminen paikallisiksi solmukohdiksi. Tematiikkaan liittyy myös entisten lähiökeskuksien elvyttäminen ja aikaisemman kaupunkirakenteen uudelleentulkinta Ks. myös Paquot 2006, 54 (New Urbanism). 18 Esim. Lehtonen 2005, 80. Lehtovuoren mukaan ajatus lähiöiden kaupungistamisesta on esitetty Yleiskaava 2002:ssa. Lehtovuori 2002, 23. Pääkaupunkiseudulla onkin runsaasti tällaisia perifeerisiä alueita, mutta niiden hahmottaminen riippuu osin siitä miten laaja kaari Helsinginniemen ympärille piirretään. Tarkoitetaanko esimerkiksi Kehä I:n tuntumaan jääviä entisiä lähiökaupunginosia, vai kauempana sijaitsevia, Leppävaaran, Tikkurilan tai Vuosaaren kaltaisia keskittymiä, vai onko kysymys kahdesta hieman eri tavalla toimivasta vyöhykkeestä? 64 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

17 Kuva 2. Satama-alueen kehittämistä, teollisuusrakennusten (entisen sähkölaitoksen) uusiokäyttöä, uus-loft-asumista ja asumisen vau-konsepti kaikki samalla kerralla. Lloydkwartier, Rotterdam. Ylimpänä sivukäytävätalon julkisivun ulkonevat varastokopit, vasemmalla lasijulkisivun takana toimistotilaa (http://www.jouwschiecentrale.nl/). Kaikissa mainituista korostuu suhde kaupunkirakentamiseen. Toisaalta ne mahdollistavat hyvin monenlaisia rakennus- ja korttelitason ratkaisuja, joten ne eivät ole selkeitä konseptityyppejä vaan pikemminkin sovellusympäristöjä. Tämäkin havainnollistaa konseptien kerrostuneisuutta ja liittymistä kaupunkirakenteen kysymyksiin. Mutta konsepteiksi voidaan kutsua myös yleispätevämpiä ratkaisuja, joilla ei ole sidosta paikkaan samalla tavalla. Esimerkiksi matalaenergiarakentamista voi soveltaa vaihteleviin uudisrakennustyyppeihin. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 65

18 Yhden erityisen konseptityypin tarjoavat myös ympäristöstään vahvasti poikkeavat yksittäiset asuintalot, eräänlainen asumisen vau-arkkitehtuuri. Tällaisia ovat esimerkiksi Kööpenhaminassa pysäköintitalon päälle terassoituva Bjerget tai sen viereen rakennettu VM-huset Ørestadissa sekä Bispebjerg Bakke, kuvanveistäjä Bjørn Nørgaardin muotoilema plastinen pitkän ketjumaisen ja lyhyemmän asuintalon kokonaisuus. Hollannista voi mainita Rotterdamin satama-alueen asuinkäyttöön muutetun entisen sähkölaitoksen, jota ympäröivät entisistä satamavarastoista muokatut asuinkerrostalot (kuva 2). Näille hankkeille on luonteenomaista erityinen tukeutuminen paikan erityislaatuun ja toisinaan kontrastoiva suhde ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Alustava konseptijako Seuraavaksi esittämäni konseptijako pyrkii olemaan samanaikaisesti konkreettinen ja avoin. Konkreettisuus merkitsee sitä, että valinnat ominaisuuksien kesken ovat mielekkäitä ja niillä on vastineensa suunnittelussa. Avoimuudella taas tarkoitan sitä, että asumista tarkastellaan riittävän monelta kannalta ja jätetään mahdollisuus täydentäviin näkökulmiin. (Taulukko 1.) Runkona toimii mittakaavallinen jaottelu, jonka avulla korostetaan konseptien monitulkintaisuutta ja liittymistä muihinkin kuin vain asunnon sisäisiin järjestelyihin. Konseptit voidaan rakentaa porrastuvasti: ytimenä ovat asunnon sisätilat, sitten asunto rakennuksen osana, rakennukseen välittömästi liittyvät ulkotilat, piha-alueet, korttelirakenne, sijainti taajamarakenteessa ja lopulta suhteessa muihin merkityksellisiin elementteihin, liikenneyhteyksiin ja ympäristön kvaliteetteihin. Näin esitetyt mittakaavatasot ovat tulkinnanvaraisia, koska variaatioita on paljon. Vaikka mittakaavallisuutta voi pitää hyvin luontaisena, sen rajat ovat epäselvät. Tällainen epäselvyys korostaa konseptien kokonaisvaltaisuutta, luovan ongelmanratkaisun tarpeellisuutta ja asunnon ja kaupungin yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi kysymys asuntotyypistä liittyy sekä asunnon sisäiseen jaotteluun että rakennustyyppiin, suhde ulkotilaan sekä rakennustyyppiin että 66 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

19 mahdolliseen korttelirakenteeseen. Asuinhuoneisto voi olla suuremman rakennuskompleksin osa tai muodostaa sellaisenaan yksittäisen rakennuksen. Asunnon ulkotilojen luonne voi vaihdella puhtaasti yksityisestä (esimerkiksi atriumtalon keskiosa) puolijulkiseen tai julkiseen (puisto, tori). Pientalo voi olla omalla tontillaan tai kuulua korttelirakenteeseen. Uudisrakentamisen rinnalla ovat täydennysrakentamisen, käyttötarkoitusten muuttamisen ja peruskorjauksen eri asteet. Luokittelua on tarkoitus hyödyntää valikoivasti. Kuhunkin kohteeseen sovelletaan pääryhmittäin mahdollisimman relevantteja ja intuitiivisesti mielekkäitä kriteerejä. Esimerkiksi luokkaan huoneistotyyppi valitaan paras mahdollinen kuvaus. Näin muodostuu erilaisia ominaisuusprofiileja, joiden urbaaniutta ja soveltuvuutta voidaan edelleen arvioida. Mittakaavalliseen perusrunkoon voidaan liittää erilaisia muita aspekteja. Asuntokonsepti koostuu siten erilaisten relevanttien piirteiden yhdistelmästä. Piirteet voivat olla sekä yksilöllisiä (jolloin ne esitetään esimerkiksi visuaalisesti), määrällisiä (esimerkiksi huoneluku, pintaala), toiminnallisia tai arvostelmaluontoisia. Viimeksi mainittuihin voi sisällyttää myös koetun urbaaniuden. Vaikka näille liitännäisille aspekteille ei ole määritelty varsinaista rakennetta, niiden merkitys konseptien määrittelyssä on usein ratkaiseva. Kontekstuaaliset seikat kuten julkisuusarvo, muodinmukaisuus, joidenkin elämäntyylien arvostus, sosiaaliset merkitykset pikemmin kuin asunnon sisäinen jäsentely, määrittävät vahvasti ja usein hyvin valikoivasti konseptien tunnistamista. Asiayhteydet, ajankohta ja muodit määrittelevät vahvasti sitä, miten konseptit tunnistetaan. Usein konseptit perustuvat hyvin valikoituihin tunnuspiirteisiin, jotka toisesta näkökulmasta eivät ehkä ole kovinkaan merkityksellisiä. Tällaisen valikoivan tunnistamisen vastakohtana on tietenkin se mikä ei hahmotu tavoiteltavaksi, esimerkiksi tämän hetken keskustelussa aiempien vuosikymmenten asumisnormeihin perustuvat ratkaisut verrattuna yksilöllisyyden ja valinnanvapauden painotuksiin. Historialliset, menneisyyttä jäsentävät konseptiluokitukset muodostuvat toisenlaisiksi. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 67

20 Taulukko 1. Alustava mittakaavallisesti porrastuva konseptiluokittelu. Huoneistotyyppi Asunnon pohjaratkaisun luokka, liitteenä pohjapiirros. Huoneluku, aputilat (keittiö, sauna, autotalli jne.), kerrosjako. Mahdollisesti muunneltavuus tai erityisluonne, esimerkiksi open building -tyyppiset ratkaisut, korkea loft-tila, avoin itse jäsenneltävä sisätila jne. Asumismuodon erityispiirteet (konseptin kannalta olennaiset ominaisuudet) Esimerkiksi työtila asunnon yhteydessä, useamman sukupolven asumisratkaisut, pienviljely, ekologiset erityisratkaisut, teknologinen erityisvarustus ( älykäs koti ) jne. Asuntoon liittyvät ulkotilat Oma piha / puutarha, yhteinen viherpiha, parveke tai terassi, viherhuone, katettu yhteistila, korttelipiha, ei varsinaista piha-aluetta; lasten leikkipaikat. Rakennustyyppi Erillispientalo, paritalo, rivitalo (oma uloskäynti); kerrostalo yleensä, jne. Mahdolliset alatyypit: urbaani villa, pienkerrostalo, lamellitalo, pistetalo tms., terassitalo, asuntokäyttöön muunnettu rakennus. 19 Sijaintikerros, kerrosluku, porrashuone/ oma uloskäynti, yhteistilat kuten sauna, jne. Sijainti morfologisessa rakenteessa Korttelin sisällä / perinteisessä katutilassa / tien tms. liikenneväylän varrella / torin tms. varrella / väljässä tilarakenteessa / puistomaisessa ympäristössä. Avarat näkymät / suljetut näkymät / viheraluemaisuus. Alueelliset erityispiirteet ja ympäröivä morfologia Alueen rakentumisvuosikymmen, vallitseva rakennuskanta (kerrostalot, pientalot), puutarhakaupunkimainen alue, erillistaloalue / metsälähiötyyppinen alue. Avo-/umpikortteli, suur-/pienkorttelirakenne, ruutukaava / vapaa korttelirakenne. Sekoittunut kaupunkirakenne / asuinalue. Keskusta-alueen sisällä / keskusta-alueen läheisyydessä / esikaupunkialueella / haja-asutusalueella. Konseptit voidaan kuvata pitkälti erilaisina nimikkeinä, mutta niiden liittäminen (mikäli ne on toteutettu) konkreettiseen paikkaan karttojen, kuva-aineiston ja esimerkiksi hakutoimintojen avulla tekee niistä tavoitettavia. Konsepteissa on lopultakin kyse vaihtoehdoista ja vertailusta todellisissa ympäristöissä. 19 Mahdollisesti myös erikseen nimetyt talotyypit, kuten Oulu 400 mallisto tai Helsinki-pientalo. Jälkimmäisistä ks. Vartola Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä Uuden Oulun identiteettiä etsimässä Prof. Helka-Liisa Hentilä 28.9.2011 Runko Paikan identiteetti Paikkaidentiteetti Kaupunkitilan fyysiset ominaispiirteet Kaupunkitila, toiminnot ja tilakäyttäytyminen

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan TOWNHOUSE Kaupunkitalon suhde pihaan PIHARAKENNE Ulkotilat kuuluvat kiinteästi Townhouserakennukseen. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. NÄKYMÄT Townhousen rakenteesta

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) 17.4.2007 1 sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHTIA...3 Palvelurakenne... 3

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 ARJEN KESKIÖSSÄ -HANKE 2012-2014 - lähiyhteisöllisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ARA ja Kehitysvammaliitto

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS. Pentti Kareoja / ARK-house Arkkitehdit Oy / Aalto-yliopisto

ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS. Pentti Kareoja / ARK-house Arkkitehdit Oy / Aalto-yliopisto ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS Pentti Kareoja / ARK-house Arkkitehdit Oy / Aalto-yliopisto ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS / TUTKIMUSTA (myös) RAKENTAMALLA Kerrostalorakentamisen yksipuolinen

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN

TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN A-Kruunun ajankohtaisseminaari ASUMISEN INNOVAATIOT TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA 8.2.2017 Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN Pirkko ja Arvi Ilosen kotialbumista.

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 1 (13) Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 2 (13) Yleistä Sijainti Tontti 36110 / 12 Henrik Lättiläisenkatu 12, Viikki 00560 Helsinki Tontin koko

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella Ladec 21.1.2013 Arkkitehtikilpailu ja masterplan Henna: lähellä kaikkea Henna on uusi ekologinen ja yhteisöllinen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea 1 ROVANIEMI Maankäyttö 7.3.2011 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea Julkinen nähtävilläpito 27.1. 25.2.2011 LAUSUNNOT Lapin ELY keskuksen lausunto 2.3.2011 Rakennustapaohjeiden

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot