LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Aika: klo 19:00-20:20 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 94 Kokouksen järjestäytyminen 3 95 Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) 96 Hakemus asemakaavan muuttamiseksi 4. kaupunginosan korttelin 49 tonteilla 22 ja 23 (Asematie 10-14) Poikkeamishakemus, , Kavallintie 18a Ullanmäentien ja Kauniaistentien katualuevarauksien muuttaminen viheralueeksi 99 Ändring av speciallärartjänsten (418175) vid Hagelstamska skolan gemensam med Gymnasiet Grankulla samskola 100 Täyttölupa-anomus perheneuvolan psykologin osa-aikaisen (vakanssi ) tehtävän täyttämiseksi 101 Edustajan nimeäminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) yhtymäkokoukseen 102 Edustajan nimeäminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) yhtymäkokoukseen 103 Edustajan nimeäminen EVTEK -kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 104 Edustajan nimeäminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokoukseen 105 Stadens representant till samkommunsstämman vid Västra Nylands folkhögskola

2 PÖYTÄKIRJA 6/ Läsnä: Berg Finn puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Ant-Wuorinen Lauri j Limnell Patrik j Rehn-Kivi Veronica j Stenberg Stefan j Alapappila Annukka vj Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Pesonen Juha KV:n II vpj Widén Torsten Kj Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tied.siht. Harju Marianna yhdyskuntatoimenjoht. Poissa: Kivelä Marianne j Sederholm Camilla KV:n I vpj Allekirjoitukset Finn Berg Gun Söderlund puheenjohtaja sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kauniaisissa Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 6/ Kokouksen järjestäytyminen KH 94 KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - hyväksyy edellisen kokouksen pöytäkirjan. KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - hyväksyi edellisen kokouksen pöytäkirjan.

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) KH 95 Kaupunginhallitukselle on lähetetty edellisen kokouksen jäl keen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden päätöspöytäkirjoja pää töksistä, jotka voi daan kuntalain 51 :n mukaan ottaa kaupunginhallituk sen käsiteltävik si. Ot sik ko luet te lo on esi tyslistan oheismateriaalina. Päätöspöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksessa. KJ: KH merkitsee tiedokseen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden pää tök set ja päättää olla käyt tämättä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Hakemus asemakaavan muuttamiseksi 4. kaupunginosan korttelin 49 tonteilla 22 ja 23 (Asematie 10-14) 30/ /2014 YLK VVO-yhtymä Oyj (Asunto Oy Kauniaisten Asematie 10 ja Asunto Oy Kauniaisten Asematie 12 14) hakee asemakaavan muutosta omistamilleen tonteille osoitteessa Asematie siten, että tonttien rakennusoikeutta ja kerroslukua lisättäisiin esisuunnitelman mukaisesti. Hakijan tavoitteena on purkaa tonteilta olemassa olevat huonokuntoiset kerrostalot ja rakentaa niiden tilalle kysyntää vastaavia ja nykymääräysten mukaisia kerrostaloja vuokrakäyttöön. Hakemuksen mukainen muutos mahdollistaa asuntojen määrän kaksinkertaistamisen ko. tonteilla. Hakemus ja esisuunnitelma alueen toteuttamisesta on liitteenä 1. Kaavatilanne ja alueen nykytilanne Kauniaisten kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2) alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Alueella on tontin 22 osalta voimassa vahvistettu asemakaava (Ak 33) ja tontin 23 osalta vahvistettu asemakaava (Ak 48), joiden määräykset ovat yhtenäiset. Tontit on osoitettu asuinkerrostalokorttelialueiksi (AK). Rakennusoikeutta tontille 22 on osoitettu 2156 k-m², joka vastaa rakennustehokkuutta e=0.58 ja tontille 23 on osoitettu 3025 k-m², joka vastaa rakennustehokkuutta e=0.46. Kahdelle itäisimmälle rakennusalalle on osoitettu kerrosluvuksi kolme (III) ja läntisimmälle kaksi (II), joiden lisäksi alimmaiseksi saa rakentaa enintään 2,1 metriä korkeita huonetiloja talon omaan käyttöön, kuten taloustiloja ja autotalleja. Kaavat edellyttävät rakennusten runkosyvyyden maksimileveydeksi 12,5 metriä ja asuntojen keskipinta-alaksi 70 m². Asematien vastaiselle rajalle on osoitettu istutettava tontin osa, joka on pidettävä puistomaisessa kunnossa. Ote Kauniaisten asemakaavojen yhdistelmäkartasta on oheismateriaalina. Hakemuksen mukaisen suunnittelualueen pinta-ala on m² (tontti 22: A=3701 m², tontti 23: A=6595 m²). Tonteilla on yhteensä kolme vuosina 1969 ja 1970 valmistunutta asuinkerrostaloa, joissa on yhteensä 54 asuntoa. Asuinkerrosten lisäksi rakennuksissa on ns. maanpäällinen kellari. Kaavan mukainen rakennusoikeus on ylitetty yhteensä n. 300 k-m²:llä. Autopaikat sijaitsevat osin kellarikerroksen autotalleissa ja osin pihalla maan tasossa. Tontille 22 on ajoneuvoliittymä sekä Asema- että Bredantieltä. Tontille 23 on Asematieltä kaksi liittymää. Suunnittelualueen ympäristössä Bredantien eteläpuolelle on toteutunut kerrostaloja. Lännessä suunnittelualue rajautuu Välitie -katualueeseen sekä pientaloihin. Asematien pohjoispuolella sijaitsee pientaloja, liikerakennus, nuorisotalo ja Uusi Paviljonki. Asematie ja Bredantie ovat pääkatuja ja Välitie asuntokatu.

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Perustelut Hakemuksen mukaan tonteilla sijaitsevat asuinrakennukset on rakennettu vuosina 1969 ja Rakennukset ovat huonossa kunnossa eikä niiden peruskorjaaminen vastaamaan nykyisiä energia- ja esteettömyysvaatimuksia ole taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi voimassa olevan asemakaavan edellyttämä ja toteutunut huoneistojen suuri keskikoko ei vastaa nykyistä vuokra-asuntokysyntää eikä rakennuksissa käytetyt rakenteelliset ratkaisut mahdollista rakennusten saneeraamista kysynnän ja määräysten mukaisiin hissillisiin ratkaisuihin. Maantasokerroksen autotallit eivät myöskään vastaa nykyautojen mitoitusta. Esisuunnitelma alueen käytöstä on laadittu lähiympäristö ja olemassa oleva rakennuskanta huomioiden hyödyntämällä tontin korkeuseroja ja porrastamalla rakennusmassoja. Ratkaisulla muodostuu keskeiselle paikalle pääkadun varteen Kauniaisiin sopivaa pienimittakaavaista kaupunkiympäristöä. Olemassa olevien rakennusten maanpäällisiä kellareita ei ole kaavan laatimis- ja rakennusajankohdan lainsäädännön mukaan huomioitu kerrosluvussa tai rakennusoikeuslaskelmassa. Siten rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisääminen asemakaavaan ei vaikuta merkittävästi alueen volyymiin ja korkeusasemiin nykytilanteeseen verrattuna Bredantien risteyksen viisikerroksista massaa lukuun ottamatta. Alueen keskeinen sijainti ja rajautuminen pääkatuun antavat mahdollisuuden alueen maankäytön kehittämiselle esitetetyllä tavalla, mutta edellyttävät samalla laadukasta toteutusta. Autopaikat on esitetty niin ikään maastonmuotoja hyödyntäen kahteen tasoon ja jakamalla liikennettä eri ajoneuvoliittymille. Esitetyt liittymä- ja paikoitusratkaisut säästävät tontin piha-aluetta ja mahdollistavat viherkaistan säilymisen Asematien varrella. Rakentamisen etäisyys etelä- ja länsipuolen naapureihin säilyy ennallaan. Kauniaisten kaupunki on sitoutunut MAL-aiesopimuksessa vuosittain keskimäärin 60 asunnon toteuttamisen edellytysten luomiseen, joista 20 % tulee olla ARA-tuotantoa. Kauniaisten kaupunginvaltuuston hyväksymässä Asunto-ohjelmassa ( ) on asetettu tavoitteeksi, että kaupunki luo edellytykset monipuoliselle asuntotarjonnalle. Myös nykyinen valtuusto on pitänyt tavoiteltavana asuntotarjonnan ja omistusmuotojen monipuolistamista valtuustokauden painopistealueita ja tavoitteita laatiessaan. Haettu hanke vastaa edellä mainittujen tavoitteiden täyttämiseen. Asemakaavan muutokseen laatiminen edellyttänee maanomistajien kanssa tehtävää maankäyttösopimusta. YTJ: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että 4. kaupunginosan korttelin 49 tonttien 22 ja 23 (Asematie 10 14) asemakaavaa muutetaan alueen rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäämiseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitelman sovittamisessa ympäristöön sekä alu-

7 PÖYTÄKIRJA 6/ een keskeisen sijainnin edellyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. Maanomistajalta peritään asemakaavan muutostyön kustannukset voimassa olevan taksan mukaan. Lisäksi hakija vastaa kaavoituksen edellyttämien selvitysten teettämisestä ja muista suunnittelukuluista Varajäsen Savander jätti jäsen Sederholmin kannattamana esityksen asian palauttamisesta. Esitys sai lautakunnan yksimielisen kannatuksen. Asia palautettiin lisäselvityksiä varten. YLK palautti asian lisäselvityksiä varten uudelleen valmisteltavaksi. Asemakaavan muutoksen hakija on toimittanut lisäselvityksen hankkeestaan, joka on liitteenä 2. Selvityksessä on korostettu rakennusten huonosta kunnosta johtuvaa laajaa ja akuuttia saneeraustarvetta sekä asuntojen epätarkoituksenmukaisuutta ja huonoa vastaavuutta vuokra-asuntokysyntään. Lisäksi on tuotu esiin rakenteiden huono soveltuvuus vaadittaville muutoksille. Hakija on korostanut perusteluissaan mahdollisuutta kaksinkertaistaa uusien vuokra-asuntojen määrän ko. alueella. Lisäksi hakija tuo esiin kohteen vaiheittaisen toteutusmahdollisuuden, jolloin asukkaille voitaisiin tarjota sijaisasuntoja lähietäisyydeltä ja mahdollisuutta siirtyä uusiin asuntoihin. Hakija on jakanut asukkaille vireille olevasta asemakaavan muutoshakemuksesta tiedotteen, joka on asian oheismateriaalina. YTJ: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että 4. kaupunginosan korttelin 49 tonttien 22 ja 23 (Asematie 10 14) asemakaavaa muutetaan alueen rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäämiseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitelman sovittamisessa ympäristöön sekä alueen keskeisen sijainnin edellyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. Maanomistajalta peritään asemakaavan muutostyön kustannukset voimassa olevan taksan mukaan. Lisäksi hakija vastaa kaavoituksen edellyttämien selvitysten teettämisestä ja muista suunnittelukuluista Jäsen Enckell jätti kannatetun uuden päätösehdotuksen: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että 4. kaupunginosan korttelin 49 tonttien 22 ja 23 (Asematie 10 14) asemakaavaa ei muuteta alueen rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäämiseksi, ellei perusteellisessa kuntoselvityksessä osoittaudu erittäin painavia syitä rakennusten purkamiselle.

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Lautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle, että 4. kaupunginosan korttelin 49 tonttien 22 ja 23 (Asematie 10 14) asemakaavaa ei muuteta alueen rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäämiseksi, ellei perusteellisessa kuntoselvityksessä osoittaudu erittäin painavia syitä rakennusten purkamiselle. KH päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutokseen ryhdytään ainoastaan siinä tapauksessa, että alueella sijaitsevien rakennusten purkamiselle löytyy perusteellisessa kuntoselvityksessä erittäin painavia syitä. Yhdyskuntalautakunnassa käydyssä keskustelussa pidettiin mm. tärkeänä eri aikoina rakentuneen ympäristön historiallista kerroksisuutta ja sitä, että ensisijainen vaihtoehto tulisi olla peruskorjaus, jolloin rakennusten tuttu hahmo kaupunkikuvassa voitaisiin säilyttää voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Samalla keskustelussa kuitenkin todettiin, että mikäli rakennusten peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto ja omistaja hakisi rakennuksille purkulupaa, on asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi ja sen uudelleen tarkastelu tarpeellista. Rakennusten purkamisesta Omistajalla on päätösvalta omaisuuteensa ja se voi halutessaan hakea rakennuksilleen myös purkamislupaa. Purkamisluvasta päättää rakennuslautakunta, jonka tulee myöntää purkamislupa, ellei purkamiselle ole olemassa juridisesti perusteltavia esteitä. Rakennukset sijaitsevat kaupunkirakenteellisesti keskeisellä paikalla, mutta niihin ei liity purkamisen estäviä syitä: voimassa olevassa asemakaavassa ko. rakennukset eivät ole suojeltuja eikä niitä ole huomioitu Kauniaisten rakennusinventoinnissa. Siten erillisen kuntoselvityksen vaatiminen asemakaavan muutoshakemuksen yhteydessä on vaikeasti perusteltavissa. Hakija on tuonut aiemmissa perusteluissaan esiin rakennusten huonon kunnon ja saneerauksen huonot tekniset ja taloudelliset edellytykset. Kaupungilla ei ole kaavoittajana syytä kyseenalaistaa rakennusten omistajan arviota niiden kunnosta ja käytettävyydestä. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60 :n mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Alueella voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1964 ja Voimassa olevissa asemakaavoissa osoitetut autopaikka- ja asuntomitoituk-

9 PÖYTÄKIRJA 6/ set eivät vastaa nykyvaatimuksia. Lisäksi kaavassa osoitetut rakennusalarajaukset pakottavat nykyistä toteutusta vastaavaan korttelirakenteeseen, mikä aiheuttaisi yhdessä nykyisten autopaikkamitoitusten kanssa piha-alueiden merkittävän vähentymisen. Tällä olisi merkittävä vaikutus myös naapurikiinteistöjen viihtyisyyteen ja ympäristökuvan muotoutumiseen. Lisäksi alueen keskeisen sijainnin vuoksi hankkeella on myös ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä. Tällöin ko. rakennusten korvaava toteuttaminen käynnistäisi joka tapauksessa MRL 60 :n mukaisen asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin, mikäli ko. rakennukset purettaisiin ja alueelle haettaisiin rakennuslupaa uusille rakennuksille. Pelkässä purkamisluvassa ei sovelleta ajanmukaisuuden arviointia. Em. perusteluin asemakaavat ovat myös vanhentuneita, jolloin asemakaavan muuttaminen tulisi ajankohtaiseksi asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin seurauksena. Hakemuksen suhde kaupungin strategiaan Kaupunki on sitoutunut kaupunginvaltuuston hyväksymässä kehittämisstrategiassaan tuottamaan monipuolista asuntotuotantoa, joka käsittää erilaiset asumis- ja omistusmuodot. Lisäksi erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asunto-ohjelmaan (2020). Kauniainen on sitoutunut myös MAL-aiesopimuksessa vuokra-asuntotuotannon toteuttamiseen. MRL 51 edellyttää, että kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä sitä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Voimassa olevat kaavat ohjaavat suuriin asuntoihin, jotka eivät sovellu nykyistä kysyntää vastaavaan (kohtuuhintaiseen) vuokra-asuntokäyttöön. Näin ollen asemakaavan muuttaminen olisi kaupungin kehittämisstrategian ja MAL-aiesopimuksen linjausten mukaista sekä MRL 51 :n mukaisesti ajankohtaista. Yhteenveto Edellä mainituin perustein alueen rakennusten säilyttämiselle ei ole kaavallisia perusteluita. Voimassa olevat asemakaavat ovat edellä esitetyn mukaan vanhentuneita MRL 51 ja 60 :n mukaisesti, jolloin niiden uudistaminen on rakennusten mahdollisen purkamisen seurauksena väistämätöntä. Sen sijaan esitetylle asemakaavan muutokselle on olemassa perusteet. Esitetty asemakaavan muutoshakemus toteuttaa kaupungin kehittämisstrategiaa sekä MAL-aiesopimusta. Kauniaisten vuokra-asuntojen määrä lisääntyisi hakemuksen mukaisella toteutuksella merkittävästi (50 asuntoa). Asemakaavan muutoksella mahdollistettaisiin kehittämisstrategiassa mainittuja kohderyhmiä merkittävästi paremmin palvelevia ja (mahdollisesti myös) kohtuuhintaisia asuntoja. Lisäksi alueen keskeinen sijainti vastaa MAL-tavoitteiden mukaisesti asuntojen toteuttamiseen raideliikenteen läheisyyteen.

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Muuttamalla asemakaava ennen rakennusten purkamista on mahdollista nopeuttaa uusien asuntojen valmistumista, minkä lisäksi vaiheittainen toteuttaminen olisi mahdollista. Mikäli rakennukset purettaisiin ja kaava muutettaisiin vasta tämän jälkeen, tulisi Kauniaisten vuokra-asuntotarjontaan useaksi vuodeksi merkittävä vajaus. Se heikentäisi huomattavasti nykyisten asukkaiden asemaa sekä vaikeuttaisi heidän ja muiden Kauniaisissa vuokra-asuntoa tarvitsevien henkilöiden asunnon saamista. KJ: päättää, että 4. kaupunginosan korttelin 49 tonttien 22 ja 23 (Asematie 10 14) asemakaavaa muutetaan alueen rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäämiseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitelman sovittamisessa ympäristöön sekä alueen keskeisen sijainnin edellyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. Asemakaavan muutoksen laatiminen edellyttää maanomistajan kanssa tehtävää maankäyttösopimusta. Maanomistajalta peritään myös asemakaavan muutostyön kustannukset voimassa olevan taksan mukaan. Lisäksi hakija vastaa kaavoituksen edellyttämien selvitysten teettämisestä ja muista suunnittelukuluista.... Puheenjohtajan muiden kannattama ehdotus asian palauttamisesta lisäselvityksiä varten, hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäselvityksinä KH pyytää mm. lisää perusteluja kaavamuutokselle sekä selvitystä uudisrakentamisen vaikutuksista alueen kaupunki- ja katukuvaan sekä katukuvanäkymään (havainnekuva), selvitystä rakennusoikeuden lisäämisestä suhteessa muiden keskustan kerrostalojen rakennusoikeuteen ja autopaikkojen lukumäärästä. Asia palautettiin lisäselvityksiä varten. KH 96 palautti asian uudelleen valmisteltavaksi ja lisä sel vi tys ten laatimiseksi. Käymässään keskustelussa kaupunginhallitus esit ti vaihtoehtoisen suunnitelman laatimista, jossa havainnollistetaan uudis ra ken ta mi sen vaikutuksia kaupunkikuvaan ja katutilaan. Lisäksi kaupun gin hal li tus pyysi ympäröivän alueen ja ko. hankkeen ra ken nus oi keuksien vertailua. Kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti asemakaavan muu tos ha kemuk sen liitteeksi on laadittu toinen massoitteluvaihtoehto. Laadittu suun nitel ma on asuntojen ja autopaikkojen määrän, rakennusoikeuden ja ker roksi suu den sekä asuinrakennusten, autopaikoituksen ja ajoneuvoliittymien si joit ta mi sen osalta likimain yhtäläinen aiemmin esitetyn suunnitelman kans sa. Suunnitelmassa on esitetty alueen toteuttamista siten, että alu eelle osoitettaisiin rakennusoikeutta 7050 k-m² (aiempi suunnitelma: 7165

11 PÖYTÄKIRJA 6/ k-m², nykytilanne: 5181 k-m², ei huomioitu maanpäällistä kellaria) neljästä vii teen kerrokseen (IV-V). Tällöin alueelle olisi mahdollista toteuttaa n. 101 asun toa (aiempi suunnitelma: 102 asuntoa, nykytilanne: 52 asuntoa), joiden keskipinta-ala olisi n. 60 k-m². Autopaikkoja alueelle on esitetty 86, jois ta 53 (aiempi suunnitelma 38) on esitetty pysäköintikannen alle. Nyt esi te tys sä suunnitelmassa on pyritty rajaamaan katutilaa edellistä suun nitel maa selkeämmin välttäen kuitenkin pitkiä yhtäjaksoisia julkisivuja. Siten suun ni tel ma mukailee nykytilan muurimaista toteutusta hieman kevyemmin säi lyt täen katutilan nykyisen luonteen. Uusi viitesuunnitelma on liitteenä 3. Maankäyttöyksikkö on tutkinut ympäröivän alueen asemakaavoissa esiinty viä asuinkerrostalotonttien rakennustehokkuuksia, jotka ovat esitetty liittees sä 4. Kartassa on eroteltu ennen ja jälkeen maankäyttö- ja ra ken nuslain (MRL) voimaantuloa ( ) olevat tontit, koska ennen MRL:a sal littiin maanpäällisen kellarin toteuttaminen eikä niitä ole huomioitu las kettaes sa rakennusoikeutta. Tämä tulee kuitenkin huomioida todellisia ra kennus vo lyy me ja ja tehokkuuslukuja vertailtaessa (esitetty sulkeissa). Ympäröivällä alueella on ko. hankkeen tonttien lisäksi viisi ker ros ta lo tonttia, joissa on voimassa ns. vanha asemakaava. Näiden tehokkuusluvut ovat keskimäärin e=0.49. Vastaavasti kellarit huomioiden tehokkuusluku on e=0.63. Ympäröivällä alueella on seitsemän kerrostalotonttia, joihin on teh ty asemakaavan muutokset. Näissä tehokkuusluku on keskimäärin e=1.06. Nyt käsittelyssä olevassa hakemuksessa tehokkuusluku on e=0.69, jolloin se noudattaa suunnittelualueen olemassa olevaa ra ken tami sen määrää eikä siten ole epätasapainossa ympäröivien alueiden maankäy tön tai maanomistajien tasapuolisen kohtelun kanssa. Edellä ja aiemmissa käsittelyissä esitetyin perustein asemakaavan muut tami nen on perusteltua. Rakennukset ovat varsin laajan peruskorjauksen tar pees sa, eivätkä nykyiset rakenteelliset ratkaisut mahdollista ra ken nusten saneeraamista määräysten mukaisiin hissillisiin ratkaisuihin. Vuokra-asun to jen kysyntä kohdistuu erityisesti pieniin asuntoihin, jolloin vuokra jää suuruudeltaan kohtuuhintaiseksi. Nykyisten, pinta-alaltaan suurehkojen asun to jen kokonaisvuokra saneerauksen jälkeen olisi varsin korkea, ja niiden kysyntä on epävarmaa. Rakennusten saneeraaminen ei omistajan mu kaan ole taloudellisesti kannattavaa. Nykyratkaisu ei mahdollista myöskään todellisen tarpeen mukaisten autopaikkojen toteuttamista. Ase makaa van muuttaminen mahdollistaa Kauniaisten kehittämisstrategian mukais ta kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäystä, on kaupungin Asun to-ohjel man (2020) mukainen ja toteuttaa MAL-tavoitteita asuntojen tuot ta mi ses ta sekä niiden sijoittamisesta hyvien joukkoliikenneyhteyksien var rel le. Asemakaavan muuttaminen ennen huonokuntoisten rakennusten pur ka mis ta mahdollistaa vaiheittaisen toteuttamisen ja säilyttää siten Kauniais ten vuokra-asuntotarjonnan ja nykyisten asukkaiden asun non saan timah dol li suu det katkeamattomana. Asemakaavan muutoshakemusta käsiteltäessä otetaan kantaa ainoastaan ase ma kaa van muutoksen laatimiseen ryhtymisestä. Samalla kaupunki voi aset taa linjauksia ja tavoitteita jatkosuunnittelulle, joka tapahtuu kaupungin

12 PÖYTÄKIRJA 6/ oh jauk ses sa. Asemakaavan muutoksen lopullinen sisältö muokkautuu kaa va pro ses sin edetessä. Mikäli asemakaavan muutokseen ryhdytään, laaditaan hakijan ja kau pungin välillä asemakaavoituksen käynnistämissopimus, jonka hyväksyy kaupun gin hal li tus. Siinä voidaan sopia kaupungin ja hakijan yhteisistä ta voitteis ta, kustannusten jaosta sekä asemakaavan muutoksen hy väk sy mis vaihees sa laadittavasta maankäyttösopimuksesta. Asemakaavan muutoksen si säl tö määräytyy kaavaprosessissa, jolloin siitä ei voida sopia ennalta. Asematie asukkaat ovat osoittaneet kaupungille ja luot ta mus hen kilöil le saapuneen kirjelmän koskien asemakaavan muu tos ha kemus ta. Oheismateriaalina oleva kirjelmä jaetaan vain KH:n jäsenille. (Ai kai sem mis sa käsittelyissä jaettua aineistoa ei jaeta uudelleen.) KJ: päättää, että 4. kaupunginosan korttelin 49 tonttien 22 ja 23 (Asematie 10 14) asemakaavaa muutetaan. Suunnittelussa tulee kiinnit tää erityistä huo mio ta suunnitelman sovittamisessa ympäristöön sekä alu een keskeisen si jain nin edellyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. Asemakaavan muutoksen laatiminen edellyttää maanomistajan kanssa teh tä vää maankäyttösopimusta, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. Maanomis ta jal ta peritään myös asemakaavan muutostyön kustannukset voimas sa olevan taksan mukaan. Lisäksi hakija vastaa kaavoituksen edel lyttä mien selvitysten teettämisestä ja muista suunnittelukuluista.... Jäsen Rehn-Kivi ehdotti jäsen Stenbergin kannattamana, ettei kaa va muutok seen ryhdytä koska asemakaavan muuttamiseen ei ole kaupungin kannal ta tarvetta ja perusteli ehdotustaan seuraavasti Asunto- ja maankäytön ke hi tys ku va on hyväksytty, eikä siinä ole mainintaa Asematien kohteista. Kau pun gin maankäytön suunnittelun tulee olla hallittu. Lisäksi Asematie korttelin toteutus on Kauniaisten kaupunkikuvassa merkittävä. Keskustelun aikana varapuheenjohtaja pyysi 5 minuutin keskustelutaukoa, jon ka puheenjohtaja hyväksyi. Varapj. Rintamäki-Ovaska ilmoitti kokoomuksen ryhmän kannattavan esitte li jän pohjaehdotusta. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Rehn-Kiven ehdotus että kaa va muu tokseen ei ryhdytä, voitti äänin 4-3 (Rintamäki-Ovaska, Ant-Wuorinen, Alapap pi la), jolloin puheenjohtaja totesi tämän tulleen kaupunginhallituksen pää tök sek si ja että asia näin ollen tulee saattaa valtuuston päätettäväksi. Varapj. Rintamäki-Ovaska ilmoitti kokoomuksen ryhmän jättävän pää tökseen eriävän mielipiteensä.

13 PÖYTÄKIRJA 6/ KH esittää, että KV päättää, että 4. kaupunginosan korttelin 49 tonttien 22 ja 23 (Asematie 10-14) asemakaavan muutokseen ei ryhdytä koska asunto- ja maankäytön kehityskuva on hy väk syt ty, eikä siinä ole mainintaa Asema tien kohteista. Kaupungin maan käy tön suunnittelun tulee olla hallittu. Lisäk si Asematie korttelin to teu tus on Kauniaisten kaupunkikuvassa mer kit tä vä. Kokoomuksen hallitusryhmä jätti päätökseen liitteenä olevan kirjallisen eriä vän mielipiteensä. Liite 1 96

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Poikkeamishakemus, , Kavallintie 18a 456/ /2014 YLK Hakemuksen sisältö Kiinteistön omistajat hakevat 3. kaupunginosan korttelissa 43 sijaitsevalle ton til le 28 (Kavallintie 18a) poikkeamispäätöstä 40 m² autokatoksen ra kenta mi sek si asemakaavassa merkityn rakennusalan ulkopuolelle. Ha ke mukseen liitetty asemapiirustus ja havainnekuva ovat liitteenä 1. Kaavallinen tilanne ja tietoa kohteesta Hakemuksen mukaista tonttia koskeva asemakaava on vahvistettu ja sen kiinteistörekisterin mukainen pinta-ala on 1305 m². Asema kaa vas sa tontti on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolle on osoi tet tu yhdelle asunnolle (1) kahteen (II) kerrokseen 260 k-m² ra ken nusoi keut ta. Kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevaa kel lari ker ros ta ei saa rakentaa. Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä leik ki alu eek si tai liikenteeseen on hoidettava niin, että sen luonne ei muutu. Autopaikkoja on varattava vähintään kaksi kutakin asuntoa kohti. Ote Kau niais ten asemakaavojen yhdistelmäkartasta määräyksineen on oheisma te ri aa li na. Tontilla on vuonna 1995 valmistunut asuinrakennus, jonka kerrosala on 257 k-m² ja peittoala 148 m². Lisäksi tontilla on kerrosalaan sisältyvä au total li, joka on rakennettu kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle. Tontti on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kult tuu ri ym pä ristöä (RKY 2009), Kauniaisten huvilakaupunki-aluetta. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa asemakaavan muutosta, jossa tavoit tee na on osoittaa alueelle huvilakaupunkiin soveltuvaa asuin ra ken tamis ta (puurakentamista) alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset ar vot huomioiden. Asemakaavan muutoksella varmistetaan mm. kult tuu rihis to rial lis ten rakennusten suojelu ja tutkitaan Kavallintien katualuevaraus ja siihen liittyvät suojelutarpeet. Hakemuksen mukainen tontti on osoitettu eril lis pien ta lo jen korttelialueeksi. Rakennusoikeus ja autopaikkavaatimus on säilytetty ennallaan ja rakennusalaa on laajennettu nykytilannetta vastaa vak si. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä Hakemuksen perustelut Hakijat ovat perustelleet poikkeamishakemusta autokatoksen tarpeella. Ha ki joi den mukaan tontilla sijaitseva autotalli on soveltumaton ny ky ai kaiseen autopaikoitukseen. Lisäksi hakijat ovat vedonneet liikenneturvallisuuteen. Auton kääntäminen ton til la ei ole mahdollista, jolloin tontilta poistuttaessa on peruutettava kadul le, mikä vaarantaa tielläliikkujien turvallisuutta. Hakemuksen mukaan

15 PÖYTÄKIRJA 6/ au to pai koi tuk sen järjestäminen Kavallintien varteen haittaamatta muuta liiken net tä ei ole mahdollista tiellä pääosin voimassa olevan py sä köin ti kiellon, kadun kapeuden ja vilkkaan liikenteen vuoksi. Autopaikoituksen järjestämistä tontilla perustellaan sen maisemallisella sopi vuu del la alueen luonteeseen. Erityiset syyt ja poikkeamisen edellytykset MRL:n 172 :n mukaan poikkeaminen ei saa: 1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käy tön muulle järjestämiselle 2. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista 3. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut ta mis ta. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään raken ta mi seen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai mui ta vaikutuksia. Hakijat ovat kuulleet tontin naapureita eikä hankkeesta ole ollut huo mautet ta vaa. Hakemuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joita voidaan pitää maankäyt tö- ja rakennuslain (MRL) 171 :n edellyttämänä erityisenä syynä poike ta asemakaavasta. Hakijan henkilöön, taloudelliseen asemaan tai raken ta mis ha luun liittyvät tekijät eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoit ta mia erityisiä syitä. Liikenneturvallisuuden kannalta tilanne ei muutu oleellisesti autokatoksen ra ken ta mi sel la. Autopaikoituksen järjestäminen tontilla on toteutettavissa maan ta so pai koi tuk sel la, jolloin rakennusmassasta ei muodostu muu rimais ta ja alueelle luonteenomainen vehreys säilyy. Olemassa oleva autotalli on rakennettu voimassa ole van rakennusalan ulko puo lel le ja siten kyseessä olevan tontin osalta on jo poikettu ase ma kaavan mukaisista määräyksistä. Alueella vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa on pyritty säi lyt tämään Kavallintien kulttuurihistoriallisesti arvokas katuympäristö ja kau punki ku val le ominainen vehreys sijoittamalla uudisrakentaminen riittävän etääl le kadusta siten, ettei Kavallintien varteen muodostu muurimaista raken ta mis ta. Poikkeamisen myöntäminen vaikeuttaisi kaavoitusta ja kaavan to teut tamis ta ja aiheuttaisi siten haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle, joten MRL 172 mukaiset poikkeamisluvan erityiset edellytykset eivät täyty. YTJ: Lautakunta ehdottaa KH:lle, ettei KH myönnä poikkeamista ase ma kaa vasta saada rakentaa autokatos rakennusalan ulkopuolelle, koska hakija ei ole esittänyt hank keel le sellaisia perusteluja, joita voitaisiin pitää maankäyt tö- ja ra ken nus lain (MRL) 171 :n mukaisina erityisinä syinä.

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Päätösehdotus hyväksyttiin muutoksella, että esitystekstistä otsikon e ri tyiset syyt ja poikkeamisen edellytykset, 5. kappale, alta poistettiin kaksi ensimmäistä lausetta. Edellä mainitut muutokset on tehty esitystekstiin. KH 97 KJ: KH päättää, että poikkeamista asemakaavasta autokatoksen ra ken ta misek si rakennusalan ulkopuolelle ei myönnetä, koska hakija ei ole esittänyt hank keel le sellaisia perusteluja, joita voitaisiin pitää maankäyttö- ja ra kennus lain 171 :n mukaisina erityisinä syinä. Lisäksi KH katsoo, että poikkea mi sen myöntäminen aiheuttaisi edellä mainitun lain 172 :ssä mainittua hait taa. Päätösehdotus hyväksyttiin.

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Ullanmäentien ja Kauniaistentien katualuevarauksien muuttaminen viheralueeksi 535/ /2014 YLK Yhdyskuntatoimi on tutkinut Thurmaninpuiston alueella asemakaavassa va rat tu jen Ullanmäentien ja Kauniaistentien toteutumattomien ka tu alueiden muuttamista viheralueeksi. Toimenpide edellyttää asemakaavan muutok sen laatimista. Jo yli 20 vuotta asemakaavoissa olleiden katualueiden to teut ta mi sel le ei ole esiintynyt tarvetta. Ersintien yhdistäminen Espoon puo lel la jatkuvaan Ristihaantiehen on täyttänyt rantaradan eteläpuolisen yh teys tar peen ja tehnyt kyseessä olevat katualuevaraukset tarpeettomiksi. Myös Espoon kaupunki on muuttamassa Ullanmäentien katualuevarausta suo ja vi her alu eek si vireillä olevassa Koivuhovinlaakson asemakaavan muu tok ses sa. Kaavaehdotus on menossa hyväksymiskäsittelyyn kuluvan ke vään aikana. Suunnittelualueella sijaitsee Thurmaninpuiston rakennettu ja aktiivisessa käy tös sä oleva toimintapuisto sekä alueen läpi kulkeva kevyenliikenteen reit ti. Espoon kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä Ullanmäentien ka tualue va rauk sel le on suunniteltu jalankulun ja polkupyöräilyn laatukäytävää. Ase ma kaa van käyttötarkoituksen muuttamisella ei ole vaikutusta Thurmaninpuiston nykyiseen käyttöön tai kau pun ki ra dan ja laatukäytävän suunnitelmien hyväksymiseen tai toteuttamiseen. Lii ken ne vi ras tol la ei ole huomautettavaa hankkeeseen mikäli rau ta tie alu een rajaan ei kajota. Alue on Kauniaisten kaupungin omistuksessa lukuun ot ta mat ta pientä valtion omistamaa kaistaletta. Muutosalue on esitetty asemakaavojen yhdistelmäkartalla liitteessä 1. YTJ: Lautakunta ehdottaa KH:lle, että asemakaavaa muutetaan siten, että Ullan mä en tien ja Kauniaistentien toteutumattomat katualuevaraukset muu tetaan viheralueiksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH 98 KJ: KH päättää muuttaa asemakaavaa siten, että Ullanmäentien ja Kau niaisten tien toteutumattomat katualuevaraukset muutetaan viheralueiksi. Päätösehdotus hyväksyttiin.

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Svenska nämnden för undervisning och småbarnsfostran Ändring av speciallärartjänsten (418175) vid Hagelstamska skolan gemensam med Gymnasiet Grankulla samskola 76/ /2014 SUS Hagelstamska skolan och Gymnasiet Grankulla samskola har sedan delat en speciallärartjänst. Tjänsten har sedan varit ordinarie besatt av en behörig speciallärare. Förutom denna speciallärare har Hagelstamska skolan två heltidsanställda speciallärare och en specialklasslärare på deltid.. Gymnasiet Grankulla samskola har en starkt utvecklad handledningsverksamhet. I den deltar också specialläraren genom undervisning i studieteknik i klass. Inför läsåret erbjuds skolans nya studerande en ny kurs i studiehandledning med namnet Lär. Alla nya studerande uppmanas läsa kurser om minnet, inlärningsstilar, studieteknik, vetenskaplig essäskrivning, analys av material och texter samt framställning av egna synteser. Denna kurs dras av specialläraren Gymnasiet Grankulla samskola har som nytt tyngdpunktsområde valt utvecklandet av sin högskoleförberedande verksamhet och skolan inleder läsåret ett tvåårigt projekt med Helsingfors universitet. I projektet ingår utarbetandet av en manual för de studerande som hjälp vid självständiga studier och utvecklandet av en handledningsmodell för lärarna att tillämpas vid de studerandes avläggande av självständiga studier. Därtill erbjuds de studerande en kurs i vetenskapligt skrivande. Projektet genomförs som ett parallellprojekt tillsammans med Tibble gymnasium i Sverige som genomför ett liknande projekt i samarbete med Stockholms universitet. Målet är att de studerande vid Gymnasiet Grankulla samskola skall ha de färdigheter som studier vid ett universitet kräver. Dessa färdigheter fungerar också som stöd för avläggandet av studentskrivningarna vid skolan. Med denna satsning på högskoleförberedande verksamhet vill gymnasiet tydligaregöra sin uppgift som förberedare för akademiska studier och förstärka sin profil. Detta nya tyngdpunktsområde med namnet På väg till uni kräver en stor arbetsinsats av såväl studiehandledaren som specialläraren. Den ökade valfriheten och den växande marknaden av postgymnasiala studiemöjligheter har ökat behovet av handledning i gymnasiet. Enligt en rekommendation från Utbildningsstyrelsen samt Studiehandledarna i Finland rf bör antalet studerande i gymnasiet begränsas till 200 per studiehandledare. Denna rekommendation följs redan i många av de svenskspråkiga gymnasierna i huvudstadsregionen. Antalet studerande vid Gymnasiet Grankulla samskola ligger vid 280 och skolan har en studiehandledare. Skolans satsning på handledningsverksamhet i form av fördjupade kurser i studiehandledning

19 PÖYTÄKIRJA 6/ Svenska nämnden för undervisning och småbarnsfostran och på den högskoleförberedande verksamheten kräver utökade resurser för handledningsverksamheten för att lyckas. Skolan önskar därför för en provperiod på två år få tillgång till en hel speciallärare. Denna deltar i handledningsverksamheten förutom genom klassundervisning och arbete med studerande med specialbehov också genom allmän handledning i studieteknik och inlärningsstilar, en uppgift som nu fallit på skolans studiehandledare. En sådan arbetsfördelning skulle göra båda tjänsteinnehavarnas arbetsbild klarare och frigöra tid för studiehandledaren för det högskoleförberedandet projektet. Rektor vid Hagelstamska skolan har givit sitt samtycke till att hon kan avstå från en halv speciallärartjänst för en försöksperiod på två år till Gymnasiet Grankulla samskola. Med en sådan överflyttning av halva tjänsten följer också en överflyttning av den resurs som reserverats för avlönandet av specialläraren. Överflyttningen och utökandet av handledningstjänster betyder inte en kostnadsökning för staden. Beredning: Bjarne Mollgren bjarne.mollgren@grankulla.fi Bildningsdirektören: Nämnden föreslår för stadsstyrelsen att för tiden godkänna en överföring av en halv speciallärartjänst från Hagelstamska skolan till Gymnasiet Grankulla samskola.överföringen medför inga extra kostnader för staden. Beslut: KH 99 SD: Beslut: Enligt föredragning Överflyttningen av en halv speciallärartjänst kan täckas genom en över föring av euro från Hagelstamska skolans budget till Gymnasiet Gran kul la samskolas budget. Stadsstyrelsen godkänner överföringen av en halv speciallärartjänst från Ha gel stams ka skolan till Gymnasiet Grankulla samskola för tiden och föreslår att fullmäktige godkänner bud ge tän drin gen så att euro överförs från utgiftsposten Hagelstamska skolan till ut giftspos ten Gymnasiet Grankulla samskola. Beslutsförslaget godkändes.

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Täyttölupa-anomus perheneuvolan psykologin osa-aikaisen (vakanssi ) tehtävän täyttämiseksi 214/ /2014, 247/ /2014 SOTE Perheneuvolan psykologi siirtyy eläkkeelle Hän on hoitanut psy ko lo gin vakanssia 60 % osa-aikaisesti alkaen. Vakanssin toista puolikasta (40 %) on hoitanut toinen psykologi alkaen. Hänen työ ai kaan sa on lisätty 10 % määräaikaisesti ajalle ja alkaen toistaiseksi. Työajan lisäys on syytä pysyttää ennallaan per he neu vo lan lisääntyvien asiakaskäyntimäärien vuoksi. Asia kas käyn timää rät psykologeilla (yksi käynti á 45 min) olivat 568 vuonna 2012 ja 694 vuon na Sosiaali- ja terveysjohtaja vs.: Perheneuvolan psykologin keskeisiin tehtäviin kuuluvat: - yksilötutkimukset lapsille ja nuorille, joilla on pitkittyneitä ongelmia tunne-elä mäs sä, sosiaalisissa taidoissa ja/tai oppimisessa - lasten kuntoutuksen ja jatkotutkimuksen tarpeen arviointi, esimerkiksi las ten psy kiat ri seen erikoissairaanhoitoon ei voi tehdä lähetettä ilman, et tä kunnan perustasolla (perheneuvolassa) on ensin tehty psy ko lo ginen arviointi - lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen - yksilöterapeuttisen tuen antaminen lapsille ja nuorille - terapeuttinen työskentely raskaana olevien ja synnyttäneiden per heiden kanssa - asiantuntijana toimiminen ja konsultaation antaminen neuvolan ja varhais kas va tuk sen ennaltaehkäisevien palveluiden sekä lastensuojelun tuek si Perheneuvolan hoitohenkilökunta koostuu perheneuvojan ja psykologin ko ko päi väi sis tä vakansseista sekä konsultoivasta lääkäristä (7 tuntia viikos sa). Työryhmän pienen koon takia osa-aikaisen psykologin vakanssin täyt tä mät tä jättäminen heikentäisi tuntuvasti perheneuvolan toi min ta mahdol li suuk sia. ( ) edellyttää täyttölupaa kaikkiin avoimiin vir koi hin ja toimiin ja yli 6 kk:n sijaisuuksiin lukuun ottamatta sosiaali- ja ter veys toi men ja koulutoimen hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä, työl lis tämis tu ki va roin palkattua henkilökuntaa sekä kaupunginjohtajan täyttölupaa al le 6 kk:n sijaisuuksiin ja määräaikaisiin palvelusuhteisiin. Lautakunta päättää - esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntää täyttöluvan per he neuvo lan psykologin vakanssin täyttämiseksi 60 %:n työajalla alkaen toistaiseksi. Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.