HUS-SERVISIN TALOUSARVIOESITYS 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 HUS-SERVISIN TALOUSARVIOESITYS 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Sisältö 1 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan tunnusluvut Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet VISIO JA LIIKETOIMINTA-AJATUS Visio Liiketoiminta-ajatus TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Keskeiset budjettioletukset TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi PALVELUTAVOITTEET TALOUS Tuloslaskelma INVESTOINTIOSA Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma RAHOITUSOSA ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Henkilöstösuunnitelma Osaamisen kehittämissuunnitelma Henkilöstörakennesuunnitelma Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima... 14

2 HUS-SERVIS LIIKELAITOS 1 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 1.1 Toiminnan tunnusluvut 2

3 1.2 Talouden tunnusluvut 1.3 Sitovat tavoitteet 2 VISIO JA LIIKETOIMINTA-AJATUS 2.1 Visio Suomen paras kunnallinen liikelaitos. 2.2 Liiketoiminta-ajatus HUS-Servis auttaa asiakasorganisaatioita onnistumaan perustehtävässään kilpailukykyisillä asiointi-, henkilöstö-, talous- ja tekstinkäsittelypalveluilla. HUS-Servis tuottaa asiakkailleen hyötyä ja hyvän palvelukokemuksen. 3

4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET 3.1 Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Vuonna 2016 HUS-Servisin olennaisimmat oman toiminnan ja työnjaon muutokset (yht. noin 3 milj.) ovat: HUS-Tietohallinnon järjestelmäveloitusten kasvu ( euroa) sisältäen Harppi-hankkeen nopeutetun aikataulun aiheuttaman kustannuspaineen kehityskuluihin sekä poistoihin Meilahden luentosalit HUS-Servisin hallinnoitaviksi ( ) Lohjan ja Peijaksen yhteispäivystyksen sekä Tammisaaren päivystyksen vaikutus tekstinkäsittely-, potilaskuljetus- sekä potilas- ja kuntalaskutuspalveluihin ( ) Potilasasiakirjojen lainausten väheneminen vähentää HUS-Servisin palvelulaskutusta ( ) Seure-yhteistyön vaikutus vähentää HUS-Servisin palvelulaskutusta ( ) Itsepalveluilmoittautuminen potilastoimistoissa vähentää HUS-Servisin palvelulaskutusta ( ) Toiminnallisten muutosten lisäksi HUS-Servisiin kohdistettiin liikelaitoskohtainen lisäsopeuttamistavoite -2,4 %, mikä leikkaa alkuperäisen talousarvioennusteen palvelulaskutusta noin 1,3 milj. euroa. Asiointipalvelut tulee olemaan jatkossakin volyymiltaan suurin palvelualue HUS-Servisissä. Vuonna 2016 asiointipalveluiden palvelulaskutuksen odotetaan nousevan ensimmäisen kerran yli 19 milj. euron. Suurin yksittäinen tekijä asiointipalveluiden palvelulaskutuksessa on Meilahden luentosalien hallinnoinnin siirtyminen HUS-Servisin palveluksi ja tämän muutoksen vaikutus on noin 1,2 milj. euroa. Asiointipalveluissa uusien toiminnallisten muutosten ohella odotetaan saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä sairaanhoitoalueille sähköisen potilasarkistotoiminnan laajentumisen myötä. Laajeneminen edellyttää sähköisten arkistointiratkaisujen (XDS) käyttöönottoa sekä sairaalakohtaisten arkistojen keskittämistä useamman sairaalan yhteiseen palvelupisteeseen. Näiden muutosten jälkeen potilasarkistotoimintaa voidaan tehostaa merkittävästi tulevien vuosien aikana toimintamalleja yhdenmukaistamalla. HUS-Servisin toiseksi suurimman palvelualueen digitaalisen tekstinkäsittelyn palvelulaskutuksen odotetaan pysyvän noin 15 milj. euron tasolla vuonna Vuoden 2016 painopistealueena tekstinkäsittelyssä tulee olemaan vuonna 2016 puheentunnistuksen käyttöönotto rajatuilla erikoisaloilla tekstinkäsittelijöille Apotin ratkaisut huomioiden. Tavoitteena on lähivuosina siirtyä perinteisestä sanelupurusta taustapuheentunnistukseen, jossa tekstinkäsittelijä korjaa puheentunnistusjärjestelmän tuottaman sanelun sisällön. Sen lisäksi viedään eteenpäin lean-kehitysprojekteja, jotka kohdistuvat kiire- ja pikasaneluprosessin kehittämiseen, asiakaspalvelun tehostamiseen sekä viestintäprosessien organisointiin. Syksyn 2015 aikana tekstinkäsittelyssä tehostetaan toiminnanohjausta ja resurssitehokkuutta mm. uusilla toiminnanohjaus- ja jonohallintamenetelmillä ja tätä kehitystyötä tullaan jatkamaan myös vuonna

5 Talous- ja henkilöstöpalvelut ovat mukana Oracle Fusion-toiminnanohjaushankkeessa myös vuonna Harppi-investointihanke päätetään joulukuussa ja käyttöönotto tapahtuu tammikuussa Toiminnanohjausjärjestelmän testaus- ja määrittelyvaiheiden haasteiden vuoksi tammikuun käyttöönotto tapahtuu vain sovelletuin osin. Oracle Fusion-järjestelmän kehitystyö jatkuu siis aktiivisesti vuonna Oracle Fusion ja palkanlaskentajärjestelmän uudistushankkeen kustannusvaikutus HUS-Servisin henkilöstökustannuksiin on noin euroa vuonna 2016 ja tämän lisäksi järjestelmäveloitukset kasvavat noin euroa kiristetyn investointiaikataulun vuoksi. Kuntayhtymän toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan pitkiä prosesseja ja toimintoja. Työntekijöille näkyvimpiä muutoksia ovat henkilöstöhallinnon sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä HUS Plussan käytettävyyden parantuminen muun muassa palvelussuhdeasioiden ja matkalaskujen hoitamisessa. Hanke mahdollistaa ostotilausten ja laskujen käsittelyn uudistamisen automatisoimalla tilaus- ja maksuprosesseja. Lisäksi hanke mahdollistaa entistä parempia toiminnan ohjaamisen ja johtamisen käytäntöjä. Hanke aiheuttaa HUS-Servisille huomattavaa lisätyötä mm. suunnittelun, määrittelyn, testauksen ja koulutuksen osalta. Lisäksi uusien toimintaprosessien tukeminen vaati palveluprosessien kehittämistä. Samanaikaisesti haasteena on häiriöttömän palvelutuotannon varmistaminen. HUS-Servis joutuu rahoittamaan syntyneet lisäkustannukset tuottavuutta parantamalla ja tämän vuoksi ERP-projekti on keskeisin muuttuja ja riskitekijä vuoden 2016 tuloksessa. Projektilla on kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus HUS-Servisin kykyyn tehostaa toimintaansa erityisesti henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. Jatkuvan kehittämisen kyvykkyyttä parannetaan ottamalla Lean-kehittämismenetelmiä käyttöön. Eri palvelualueilla toteutetaan kaizen-kehittämispäiviä, jolloin Lean-osaaminen laajenee ja yhä useampi pääsee osallistumaan kehittämiseen. Henkilöstön tieto-taito pyritään valjastamaan kaikkien hyödyksi. Tavoitteena on luoda HUS-Servisiin päivittäisjohtamisen käytännöt, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä hukan ja turhan tekemisen poistamiseksi. Kaizenin ja Leanin keinoin tartutaan niihin haasteisiin, joita päivittäisessä toiminnassa joka tapauksessa tulee ratkaistavaksi. Haasteet voivat olla yksittäisen tiimin kohtaamasta pienestä ongelmasta jonkin avainprosessin kokonaisvaltaiseen tehostamiseen. Leankehittämistä tehdään yli organisaatiorajojen niin HUS-Servisissä kuin HUS-tasolla. 3.2 Keskeiset budjettioletukset HUS-Servisin tuottavuustavoite vuodelle ,5 %. HUS-Servisin yleinen kustannustason muutos on 1,9 %. Tämän lisäksi kustannuksia nostaa tietohallinnon toiminnallinen muutos, jonka vaikutus kustannustasoon on +2,5 %. Edellisen tilikauden ylijäämän vaikutus hintatasoon on noin -2,3 %. Edellä mainituista tekijöistä johtuen HUS-Servisin palveluiden keskimääräinen hintataso nousee +0,6 %. Suurin yksittäinen tekijä Servisin volyymi- ja hintatason muutoksissa on tietohallinnon kustannusten nousu n. 1,9 miljoonaa. Tietohallinnon kustannuksia kasvattaa Harppihankkeen käyttöönotto ja nopeutettu käyttöönottoaikataulu. Väestörakenteen muutoksen ennakoidaan lisäävän kysyntää 0,41 %. Muutosblokkien vaikutus tuottoihin on noin 1,4 milj. euroa (Tietohallinnon muutosblokki huomioiden noin 3,3 milj. euroa). HUS-Servisin tulostavoite vuodelle 2016 on nolla. Ennusteen 08/2015 volyymin tasapainotus TA2016-tasolle on -2,4 %. 5

6 4 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET 4.1 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit 6

7 4.2 Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi 7

8 5 PALVELUTAVOITTEET HUS-Servisin talousarvion 2016 palvelulaskutus on yhteensä noin 56,5 milj. euroa. Suurimpia muutostekijöistä Servisin palvelulaskutuksessa vuodelle 2016 tulee olemaan 1,9 milj. tietohallinnonveloitusten kasvu, mikä heijastuu talous- ja henkilöstöpalveluiden laskutushintoihin ja näkyy näin myös palvelulaskutuksen nousuna. Toiminnallisista muutoksista suurimpia ovat Meilahden luentosalien hallinnoinnin siirtyminen asiointipalveluiden toiminnaksi, minkä vaikutus tulee olemaan noin 1,2 milj. euroa. Vastaavasti potilasarkistotoiminnan XDS-arkiston käyttöönoton ja arkistojen tilojen keskittämisen odotetaan toteutuessaan tuovan noin 0,5 milj. euron palvelulaskutuksen pudotuksen sairaanhoitoyksiköiden laskutukseen. 8

9 6 TALOUS 6.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,7 % 3,3 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,3 % 3,3 % Toimintakate ,8 % 4,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,4 % -123,3 % Vuosikate ,0 % -14,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % -14,8 % Tilikauden tulos ,0 % -92,8 % HUS-Servisin talousarvion 2016 palvelulaskutus on yhteensä noin 56,5 milj. euroa. Talousarvion palvelulaskutuksesta noin 54,4 milj. euroa koostuu HUS:n sisäisestä myynnistä ja loput ulkoisesta myynnistä. Suurimpia muutostekijöistä Servisin palvelulaskutuksessa vuodelle 2016 tulee olemaan 1,9 milj. tietohallinnonveloitusten kasvu, mikä heijastuu talousja henkilöstöpalveluiden laskutushintoihin ja näkyy näin myös palvelulaskutuksen nousuna. Toiminnallisista muutoksista suurimpia ovat Meilahden luentosalien hallinnoinnin siirtyminen asiointipalveluiden toiminnaksi, minkä vaikutus tulee olemaan noin 1,2 milj. euroa. Vastaavasti potilasarkistotoiminnan XDS-arkiston käyttöönoton ja arkistojen tilojen keskittämisen odotetaan toteutuessaan tuovan noin 0,5 milj. euron palvelulaskutuksen pudotuksen sairaanhoitoyksiköiden laskutukseen. Kaikkiaan HUS-Servisiin kohdistuu noin 3,3 milj. euron toiminnalliset muutokset vuodelle Talousarviokierroksen yhteydessä Servisin palvelulaskutukseen kohdistettiin noin -2,4 % eli -1,3 milj. euron volyymin tasapainotusvaatimus ja sairaanhoitoyksiköt sopeuttivat talousarvioissaan Servisin palvelulaskutusta vielä noin -0,5 milj. euroa. Servisin palvelulaskutuksen ennuste vuodelle 2015 on noin 56,5 milj. euroa. Mikäli sairaanhoitoyksiköt eivät pysty sopeuttamaan Servisin tuottamia palveluostoja edellä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti, on hyvin oletettavaa, että vuoden 2016 palvelulaskutus tulee ylittymään noin 1,5 2,0 milj. euroa edellä esitetyistä seikoista johtuen. Toimintakulut ovat vuoden 2016 talousarviossa noin 56,4 milj. euroa, mikä on noin 1,8 milj. euroa vuoden 2015 talousarviota ja noin 2,3 milj. loppuvuoden ennustetta enemmän. Edellä esitetyt toiminnalliset muutokset huomioiden (noin 3,3 milj. euroa), jää talousarvion kustannusraami merkittävästi alle toiminnallisten muutosten edellyttämän kustannuspaineen. Talousarvion kustannustason odotettua matalampi kehitys sekä edelliseen talousarvioon että viimeiseen ennusteeseen nähden on seurausta talousarvion yhteydessä asetetusta -2,4 % eli 1,3 milj. euron palvelulaskutuksen tasapainotusvaatimuksesta sekä noin -0,5 milj. euron sairaanhoitoyksiköiden palvelulaskutuksen sopeutuksesta, mikä heijastuu luonnollisesti myös talousarvion kulubudjettiin. HUS-Servisissä sopeutustarve on kohdistettu ulkoisiin toimintakuluihin noin 0,9 milj. euroa sekä henkilöstökuluihin 0,6 milj. euroa. Ulkoisten toimintakulujen sopeutukset ovat kohdistettu vuokratyövoimaan, postikuluihin, perintäkustannuksiin sekä puhelinoperaattorikustannuksiin. Erityisesti vuokratyövoimaan kohdistuu merkittävä kustannusten ylityspaine, mikäli tekstinkäsittelypalveluiden kysyntä ei tule laskemaan sairaanhoitoyksiköiden palveluostojen suunnitelmien mukaisesti. Ulkoisten kustannusten lisäksi henkilöstökustannuksia on jouduttu sopeuttamaan noin 0,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 15 henkilön sopeutustarvetta. Henkilöstökustannusten sopeutustarve on kohdistettu volyymiperusteisiin prosesseihin, kuten tekstinkäsittelyyn, potilasasiakirjoihin, palkkapalveluihin ja potilaslaskutukseen. Näissä prosesseissa työmäärä ja henkilöresurssitarve reagoivat nopeasti asiakkaiden kysynnänmuutoksiin, jos sairaanhoitoyksiköiden suunnittelemat palveluostojen sopeutustavoitteet tulevat toteutumaan odotetusti. 9

10 Kaiken kaikkiaan HUS-Servisin sekä toimintatuottojen että kulujen talousarviotaso vuodelle 2016 sisältää epävarmuustekijöitä huomattavasti kahta edellistä vuotta enemmän. Keskeisin muuttuja tulevalle vuodelle tulee olemaan asetettujen palvelutuotannon tasapainotus- ja sopeutussuunnitelmien toteutuminen. Näiden kuntayhtymätasolla asetettujen sopeutussuunnitelmien saavuttaminen edellyttää, että HUS-Servisin omien sopeutustoimenpiteiden lisäksi myös asiakasyksiköt pystyvät sopeuttamaan omaa palvelukysyntäänsä Servisistä. Tämän ohella Oracle Fusion toiminnanohjausjärjestelmän odotettua nopeampi käyttöönotto luo epävarmuutta talousarvion kustannustason saavuttamiselle. Toiminnanohjausjärjestelmän testaus- ja määrittelyvaiheiden haasteiden vuoksi tammikuun käyttöönotto tapahtuu vain sovelletuin osin. Vuoden 2016 ajaksi Oracle Fusion toiminnanohjausjärjestelmän ympärille perustetaan kehitysorganisaatio HUS- Servisiin, joka edelleen kehittää Fusioniin suunniteltuja toiminnallisuuksia, jotka eivät ehdi tammikuun käyttöönottovaiheeseen. Tämä käyttöönotto- ja kehitystyö tulee myös aiheuttamaan haasteita sekä prosessien sujuvuuteen että kustannuskehitykseen. 10

11 7 INVESTOINTIOSA 7.1 Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma 8 RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 11

12 9 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 9.1 Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyi sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstöjohtamisen painopisteet hyvän asiakaspalvelun turvaaminen asiakas- ja työntekijälähtöisen jatkuvan kehittämisen kyvykkyyden jatkuva kasvattaminen vuorovaikutuksellisen ja taloudellisen esimiestyöskentelyn vahvistaminen osaamisen laajentaminen ja varmistaminen hyvinvoiva henkilöstö tuottavuuden kasvun turvaaminen taloudellisen tilanteen ja toiminnallisten muutosten aiheuttamien sopeuttamisten toteuttaminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi asiakastyytyväisyyden takaaminen oikea-aikaisilla palveluilla ja palvelujen optimaalisella laadulla asiakasarvoa tuottavien palveluprosessien virtauksen ja laadun varmistaminen sekä turhan työn ja muun hukan poistaminen oman ja vuokrattavan henkilöstön optimaalinen käyttö esimiesten koulutus ja tuki Totalin henkilöstö- ja talousraportoinnin hyödyntämisessä henkilöstön osaamisen varmistaminen osaamiskarttoja hyödyntäen (moniala- ja asiantuntijaosaaminen) tunnistetaan osaamishaasteet uudistuvissa henkilöstö- ja talousprosesseissa esimiesten osaamisen vahvistaminen jatkuvalla kehittämisellä, esimiespäivillä, toteuttamalla esimiesten 360 arviointeja ja järjestämällä esimiehille jatkuvaa tukea HUS-Servisin strategisen hyvinvoinnin toteutumisen seuranta 12

13 9.2 Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisen varmistamisen keskeiset tekijät vuodelle 2016 ovat vuorovaikutteisen johtamisen, henkilöstöä ja asiakkaita osallistavan jatkuvan kehittämisen, sopeuttamistarpeesta aiheutuvan osaamisen varmistaminen ja laajentaminen sekä järjestelmämuutosten prosesseihin aiheuttaman uuden osaamisen muutos. Osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Asiantuntijuuden lisääminen 13 Talous- ja henkilöstöhallinnon pitkien prosessien tukevan tuki- ja neuvontapalvelun osaamisvaatimukset Kehittämisosaaminen Kaizen päivien toteuttamisen osaamisen varmistaminen. Ongelmanratkaisun ja jatkuvan kehittämisen kyvykkyyden kasvattaminen. Johtamisosaaminen Valmentavan ja vuorovaikutteisen johtamisen osaaminen Monialaosaaminen Sopeuttamiseen liittyvän henkilöstön osaamisen turvaaminen uusissa tehtävissä. Jorvin sairaalan moniosaamisen kehittäminen. Toiminnanohjaaminen Uuden järjestelmän tuoman toimintaprosessien muutosten juurruttaminen ja toiminnanohjauksen synergioiden hyödyntäminen. 9.3 Henkilöstörakennesuunnitelma Päällikkö Henkilöstöpäällikkö Kehittämispäällikkö Henkilöstöpäällikkö Lean -osaajat Päällikkö Kehittämispäällikkö Henkilöstöpäällikkö Päällikkö Henkilöstöpäällikkö Päällikkö Toimenpiteet 2016 Koulutus, perehdytys ja tarvittaessa oppilaitosyhteistyö. Kaizen päiviin osallistuu esimiehiä muista tiimeistä. Servisin Lean mallin kehittäminen. Johtamisen palaverikäytäntöjen Lean -kehittäminen koko Servisissä. Esimiespäivät 3 x vuosi. Esimiesten systemaattinen arviointi 360 menetelmällä. Osaamiskartta ja työ- ja urakierto. Perehdytys, työohjeet ja viestintä. Henkilöstörakenteessa tapahtuvat keskeiset muutokset ovat potilasasiakirjapalvelujen rakennemuutokseen ja koko kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen liittyvä henkilöstön Toimenpitee t Osaamisen jatkuva arviointi ja osaamiskartt a. Jatkuvan kehittämisen kyvykkyyden tukeminen. Servisiin soveltuvan mallin valmistumine n. Jatkuvan kehittymisen turvaaminen koulutuksen ja valmennukse n avulla. Systemaattin en monialapalvel un levittäminen. Jatkuvan kehittymisen turvaaminen ja toiminnan muuttaminen.

14 sopeuttaminen, järjestelmien kehittämisen myötä vähenevä henkilöstötarve, Seuren käytön myötä vähenevä palvelun tarve lyhyiden sijaisuuksien työsopimusasioissa ja palkanmaksussa, Apottiin liittyvän projektin alkaminen sekä HARPPI hanke. Vuoden 2016 alussa uuden ERP:n käyttöönottoon varataan lisäresursointia alkuvuoden aikana, mutta uudistuvilla pitkillä toimintaprosessilla tavoitellaan henkilöstötarpeen vähentymistä pitkällä aikavälillä. Henkilöstörakenteen muutostarve Potilasasiakirjapalvelujen sopeuttaminen Espoon sairaalan vahtimestaripalvelut Apotti -hanke PTH:n tekstinkäsittelyn ostaminen HUS- Servisistä (Peijas, Lohja ja Tammisaari) Silmä- ja korvasairaalan osastonsihteereiden ostopalvelu Seuren vaikutus Yhteispäivystyksien (Peijas, Tammisaari ja Lohja) vaikutus talouspalvelujen toimintaan. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvä sopeuttaminen Muutokset yhteensä Toimenpiteet 2016, 2017 ja 2018 Erillinen sopeuttamissuunnitelma Asiakkaan kanssa sovittu toiminnallinen muutos Asiakkaan kanssa sovittu toiminnallinen muutos. Asiakkaan kanssa sovittu toiminnallinen muutos. Oston jatkuminen vuodelle 2016 Lyhytaikaisten sijaisten työsopimusten ja palkanmaksun siirtyminen Seureen. Asiakkaan kanssa sovittu toiminnallinen muutos. Yht. -2,4 % sopeutustavoitteen vaikutus henkilöstökustannuksiin Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Palvelu-, talous- ja henkilöstöpäällikkö Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Palvelu-, talous- ja henkilöstöpäällikkö Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Vuodelle 2016 suunnitellaan toiminnan tehostamistoimena 1,5 prosentin (14 henkilöä) henkilöstön väheneminen, minkä vaikutus on n. 0,6 milj. euroa. Tämän lisäksi henkilöstökustannuksia on jouduttu sopeuttamaan vielä noin 0,6 milj. euroa koko kuntayhtymän talouden tasapainotussuunnitelman mukaisesti, mikä tarkoittaa noin 15 henkilön sopeutustarvetta. Konsernin sisäiset työnjaon muutokset aiheuttavat 7,3 henkilön lisäyksen (noin 0,3 milj. euroa). Kuntayhtymän Oracle Fusion toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto lisää henkilöstöresurssitarvetta sekä talous- että henkilöstöpalveluissa. HUS-Servisin palkkataso nousee vuodelle ,7 % ja henkilöstökustannukset nousevat 0,9 % vuodesta 2015 vuoteen Kokonaisuudessaan HUS-Servisin henkilöstökustannukset laskevat noin euroa verrattuna vuoden 2014 ennusteeseen. 14

15 Vuokratyövoiman talousarvio 2016 on vuoden 2015 ennusteen mukainen. Vuokratyövoimaan kohdistuu merkittävä kustannusten ylityspaine, mikäli tekstinkäsittelypalveluiden kysyntä ei laske sairaanhoitoyksiköiden palveluostojen suunnitelmien mukaisesti. 15

16 Muutos-% TAE 2016/ TA 2015 Muutos-% TAE 2016/ ENN 2015 Henkilöstösuunnittelu TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Henkilötyövuodet (HTV) - Akateemiset erityistyöntekijät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % - Valtion tutkimus- ym. korvatut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % - Erityistyöntekijät yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % - Muu henkilökunta 1 514, , , ,4-22,2 % -22,2 % Henkilötyövuodet yhteensä 1 514, , , ,4-22,2 % -22,2 % Palkat ja palkkiot (1 000 euroa) - Erityistyöntekijät ,0 % 0,0 % - Muu henkilökunta ,0 % -20,9 % Palkat yhteensä ,5 % -21,4 % Luottamustoimet ja muut palkkiot ,0 % -100,0 % Palkat ja palkkiot yhteensä ,5 % -21,5 % Henkilötyöpanos (1 000 euroa) - Erityistyöntekijät #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! 0,000 #JAKO/0! #JAKO/0! - Muu henkilökunta 30,516 30,605 30,540 31,064 1,5 % 1,7 % Henkilötyöpanoksen hinta *) 30,729 30,384 30,775 31,064 2,2 % 0,9 % *) ilman sivukuluja ja muita palkkioita HUS-DESIKO LIIKELAITOS TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos-% TAE 2016/ TA 2015 Muutos-% TAE 2016/ ENN 2015 Henkilötyövuodet (HTV) **) 1 514, , , ,4-22,2 % -22,2 % Henkilöstökulut (1 000 euroa) ,5 % -21,4 % Henkilötyövuoden hinta, ,9 % 1,0 % **) HTV ilman valtion tutkimuskorvattujen henkilöiden henkilötyövuosia (ilman EVO-henkilöitä) 16