)uti Nuutinen. Kaija Hasunen. Alkoholi ja ravinnonkäyttö

Transkriptio

1 Alkhli j rvinnnkäyttö Kij sunen - )uti Nuutinen Alkhlin kulutus n ksvnut mssmme npesti uuden lkhlilinsäädännön (459/68 j 462/68) vimntuln jälkeen: vunn 1975 lkhlijumien nutintkulutus li 1-prsenttiseksi lkhliksi muunnettun 6,2 1 sukst khti vudess, kun vstv määrä vunn 1968 li 2,9 (Oy Alk Ab:n vusikirj 1968; Oy Alk Ab:n vusikertmus 1975). Alkhlist sdn runssti energi, 29,3 kjlg, jnk elimistö kykenee täysin käyttämään hyväkseen. Alkhlijumt vt näin llen suurkuluttjille humttv energinlähde. Sujrvintineit lkhlijumt sen sijn eivät yleensä sisällä. Alkhlin ineenvihdunt j lkhlin vikutust rvintineiden imeytymiseen n tutkittu perusteellisesti. Sen sijn lkhlin vikutust rvinnnkäyttöön n selvitetty vähän, vikk runss lkhlin käyttö ilmeisesti vikutt siihen hitllisesti mm. vähentämälä rukhlu j yksipulistmll rukvlit. Tämän tutkimuksen tvitteen li selvittää lkhlijumien käyttöä sekä lkhlin kulutuksen vikutust runkäyttöön j rvinnnsntiin sekä erilisten tustmuuttujien, mm. iän, sukupulen, siviilisäädyn, ssilisen kerrstuneisuuden j pikkkunttyypin, vikutust lkhlin käyttöön. TUTKMUSANSTO JA MNTL- MAT 26 Tutkimuksen ineist n s K.rsneläkelitksen utklinikn rvintututkimusmterili. tä-sumen rvinttutkimus suritettiin vunn Tutkimuspikkkuntin livt Jensuun sekä Kiihtelysvr j Thmjärvi, jiss tutkittvi li yhteensä Länsi-Sumen tutkimus suritettiin vunn Tutkimuskhtein livt Kuttun pperitehds j Vmmln, jiss tutkittiin yhteensä henkilöä. Tutkituist henkilöstä li miehiä 1 26 j nisi L 226. tä-sumi edust utklinikn perustutkimusmterili, Länsi-Sumi sen sijn seurnttutkimusineist. Rvinttutkimuksiin sllistuneiden vlintperusteit n esitetty tisll (Kskinen 1975; Seppänen & l. 1976). Rvinttutkimus suritettiin hstttelumenetelmää käyttäen. stttelull pyrittiin selvittämään kunkin tutkittvn nrmli runkäyttö tutkimust edeltäneen vuden ikn. stttelumenetelmän spivuutt rvinnnkäyttötietjen hnkkimiseksi jukktutkimuksiss vt ähemmin kstelleet R. Seppänen,.. Kskinen j M. Pekkrinen (1973). Alkhlin käytöstä kysyttiin sn runkäyttöä. stttelutietjen perusteell lskettiin keskimääräinen päivittäinen ruk-ineiden kulutus j rvintineiden snti tällisten tutkimusten peisiin kehitettyjen tietjenkäsittelyhjelmien vull (ks. Ahlsöm &. 1972; Kskinen & l. 1973). Ruk-ineiden kulutusmääriä tulstettess ne ryhmiteltiin 2 ryhmäksi. Tälöin lkhlijumt sijitettiin muut ruk-ineet -ryhmään. Alkhlijumien käytön lähempää kstelu vrten pimittiin rvinthstttelulmkkeilt eri jumljien käyttömäärät j käyttötiheydet. Näiden

2 tietjen perusteell lskettiin yksilökhtinen päivittäinen lkhlin käyttö sekä bsluuttisen lkhlin että eri lkhlijumin. Alkhlin kulutuksen perusteell tutkitut jettiin klmeen kulutuslukkn: rittiisiin, khtuukäyttäjiin j suurkuluttjiin. Rittiiksi määriteltiin henkilö, jk ei tutkimust edeltäneen vuden ikn llut linkn käyttänyt lkhlijumi. Suurkuluttjksi lukiteltiin yli 3 e bsluuttist lkhli päivää khden nuttinut henkilö. Tutkituist miehistä vlts, tä-sumess lähes 72 /' j Länsi-Sumess nin 76 /, ukiteltiin khtuukäyttäjiksi (tulukk 1). Tutkituist nisist sitä vstin runss pulet li rittiit. Suurkuluttjiksi lukiteltuj nisi li kk tutkimusineistss vin neljä, mistä syystä heidän runkäyttöään j rvinnnsntin ei kstell erikseen mn ryhmänään. Sumess. Myös luetyyppien välillä li hvittviss lkhlijumien käyttöerj; tehdsyhteisössä lkhlijumi käytettiin runsmmin kuin kupungiss j kupungiss pulestn runsmmin kuin mseudull. Olut li yleisin jumlji kikiss tutkimuskhteiss. Sen suus lkhlijumien käytöstä li sekä määrälisesti että 1-prsenttiseksi lkhliksi muunnettun kuitenkin suurin tä-sumess (tulukk 3). Länsisumlisill miehillä väkevien jumien suus bsluuttisen lkhlin lskien li humttvsti suurempi kuin luen j viinien. Niset käyttivät suurimmksi sksi mietj lkhlijumi. Tulukk 2. Alkhlijumien keskimääräinen kulutus luetyypeittäin tä- j Länsi-Sumess, g/d TULOKST Alk h lij u mi en kulutu s miehet s niset Alkhlijumien käytön keskirvt () j keskihjnt (s) suurlueittin n esitetty sukupulen mukn tulukss 2. Miehet käyttivät humttvsti runsmmin lkhlijumi kuin niset. Määrät livt tä-sumess suuremmt kuin Länsi- tä-sumi mseutu Länsi-Sumi tehdsyhteisö t ? 22?9 4L Tulukk. Tutkittujen jkutuminen lkhlinkulutuslukkiin luetyypeittäin tä- j Länsi-Sumess rittiit miehet niset km khtuukäyttäjät miehet niset km suurkuluttjt U miehet niset lkm yhteensä miehet niset lkm tä-sumi mseutu ?6 198 r l6? Länsi-Sumi tehdsyhteisö yhteensä

3 Alkhlinsnti Alkhlinsnnin keskirvt (i) j keskihjnt (s) suurlueittin n esitetty sukupulen mukn tulukss 4. Miehet sivt lkhli merkittävästi runsmmin kuin niset. Länsisumlisten rvintn sisältyi lkhli hiemn enemmän kuin itäsumlisten. Alkhlinsnti vihteli myös luetyypeittäin: tä-sumess se li runsmp kupungiss kuin mseudull, Länsi-Sumess runsmp tehdsyhteisössä kuin kupungiss. Alkhlinsnnin jkutum ei llut nrmlinen. tä-sumess pulet miehistä si lkhli vähemmän kuin 4 g j Länsi-Sumess pulet miehistä vähemmän kuin 5 g. Nisist 59 % li rittiit. täsumlisist miehistä 9 % si lkhli vähemmän kuin 25 g j länsisumlisist miehistä 9 7 vähemmän kuin 26 g. Alkhlin suus kknisenerginsnnist li suurkuluttjmiehillä 9 %, khtuukäyttäjämiehillä 2 % j -nisill 1 %. än mukn lkhlinsnti ksteltess hvittiin, että se li runsint vutiiden ikäryhmässä tä-sumess j vutiiden ikäryhmässä Länsi-Sumess, jss tutkittvt perusineistst piketen livt iätään yli 34 -vutiit. än lisääntyessä lkhlinsnti väheni, miehillä selvemmin kuin nisill. rnneiden miesten rvintn sisältyi lkhli runsimmin. rnneit lukuun ttmtt muut siviilisäätyryhmät sivt kummllkin suurlueell lkhli miltei yhtä pljn. tä-sumess nimttmien nisten j Länsi-Sumess nisleskien lkhlinsnti li keskimääräistä runsmp muihin ryhmiin verrttun. Alkhlinsnti vihteli melkisesti rukkunnn kn mukn. Yksinäiset sivt lkhli eniten j suurimpiin rukkuntiin kuuluvt vähiten. Rukkunnn kn ksvess lkhlinsnti väheni. tä-sumess ylimpiin ssiliryhmiin kuuluvt miehet sivt lkhli eniten. Alempiin ssiliryhmiin siirryttäessä - Tulukk 3. ri jumryhmien suus lkhlijumien kulutuksest (lo-prsenttist lkhli), % lut viinit väkevät jumt tä-sumi Länsi-Sumi miehet niset miehet niset 45,5 r3,5 41, 51,5 18, 3,5 3,3 1, 59,7 3i,9 42,4 25,7 Tulukk 4. Alkhlinsnti (1-prsenttist lkhli) kulutuslukittin j luetyypeittäin tä-j Länsi-Sumess, g/d khtuukäyttäjät tä-sumi mseutu Länsi-Sumi tehdsyhteisö suurkuluttjt tä-sumi mseutu Länsi-Sumi tehdsyhteisö miehet niset s S 8,9 7,7 1, 9,3 7,4 1,4 49,2 55,1 47,9 46,7 45,4 47,3 7,8 7,4 8,1 ltl 7, 7,8 18,5 22,8 1?,6 2,3 18,9 2t,L 2,9 2,8 2,9 2,9 2,4 3,2 52,8 4l,B 63,8 16,9 16, 53,? 3,5 3,4 3,5 3,6 3,3 3,8 15,3 khlinsnti väheni. Länsi-Sumess sen sijn miesten lkhlinsnti li keskimääräistä runsmp limmiss ssiliryhmissä, nisill ts hiemn vähäisempää. Ruk - ineid en kulutu s Ruk-ineiden kulutuksen keskirvt (i) j keskihjnt (s) lkhlin käytön mukn suurlueittin n esitetty tulukss 5. Alkhlin käytön ksvess runkäyttökin yleensä suureni. Pik- 28

4 ll OJ, O) 9!ä i!> ä,r4.; :cu :<ü -t' 9?>.2 *6,14 n e 6? 14) \ c\l - d) ( - r (V)c)!: A c A - 6ö <i : 6 d, 6i ä 6ö c\ (\1 6t 6/J 61 6t (c)(c) i i.q,! b d OJ (d OJ c\t 61 6l J@ +O) 61 6t (O r,) O)d i6\t 6A 6A ii{ i rr (l. c( 6l G\t c\t c\t A :(ü Fl : (d q,y h :<d.y,l( ).!( C) :(d lr :d.!(,) q ( ]{ tc; r ll ) A ) LYA i!> _v.9 ( ( 5 J' h ä, > 'l4 }( CU k v ^ \\ dtli - ( (6 6l d)i <r d) <rcnm ' - l {r 6.l ller s.- (m ' ri.-.- Ü - 3 Pd A ä V A ä SrQ.rd (6:q :(U > :e : Fr g ri Fl =;i >,r( : d) ri u:f <1 ) {r ( l. 13 is.- c:> '5 " äcä k +nl'6 c t ca O ä li'5 g., l N 6 ( r ( - c <1r) OOJ Or ri**ü - ^ - ^ \\ \\\\ OJ moj 6l lli r1 O) 6l u-j O)O d f.-.-ts 3-9.=? >.1 ;äg äsää:.l :6 :(:6 :O,t'tsJts ) 6t - l cll 6l 6 (q d)<{ rrj q :CB Fl,!1 \ u: d) :(u ) <l c! 6 i,a t ) >. ä A h!. :C! c : g : : q) U :.v <i q (U C! (d,4. i( 8 :,' ) Q (d,r( i -.t!! d.g VO Qs. ( 6L d5.v Vä q5.,4 29

5 keuksen mudstivt viljtutteet, jit sekä khtuukäyttäjämiesten että suurkuluttjmiesten rukvlin sisältyi vähemmän kuin rittiiden: kulutuslukkien välisen vehnän käytön ert tä-sumess j muu vilj -ryhmän kulutuksen ert Länsi-Sumess livt tilstllisesti merkitsevät. Myös midn j mitvlmisteiden käyttö väheni Länsi-Sumess lkhlin käytön isääntyessä. rityisesti ksviksi sekä lih j lihvlmisteit khtuukäyttäjä- j suurkuluttjmiehet nuttivt runssti rittiisiin verrttun. Ksviksist lisääntyi merkitsevästi perunn j lehti- j vrsiksvien kulutus. Alkhlinkäyttäjien, vrsinkin suurkuluttjmiesten, rukvliss li kikki tutkittuj lihltuj j mkkr merkitsevästi enemmän kuin rittiiden miesten rukvliss. Nisill ruk-ineiden kulutus nudtti pääpiirteissään sm suunt. Rittiiden j khtuukäyttäjänisten väliset runkäyttöert livt kuitenkin pienemmät kuin miesten vstvt ert. Alkhlinkulutuslukkien väliset ruk-ineiden käyttöert yleensä tsittuivt, kun ruk-ineiden käyttöä ksteltiin energiyksikköä khti. Alkhlinkäyttäjien rukvliss li instn lihn j lihvlmisteiden suhteellinen suus merkitsevästi suurempi kuin rittiiden rukvliss, sitä vstin viljtutteiden sekä midn j mitvlmisteiden suhteellinen suus li merkitsevästi pienempi. R u t nt in eid en s nti Rvintineiden snnin keskirvt () lkhlin käytön mukn suurlueittin n esitetty tulukss 6. Sen mukn lkhlinkäyttäjistä erityisesti suurkuluttjien rvinnss li energi j useimpi rvintineit runsmmin kuin rittiiden rvinnss. Suurkuluttjmiesten rvinnn energi- j prteiinipitisuus li merkitsevästi suurempi kuin rittiiden. Prteiinien suus kknisenergist li kuitenkin lähes sm, nin 14 %, kikiss lkhlinkulutuslukiss. 3 Rsvjen snti ksvi lkhlin käytön lisääntyessä. Merkille pntv li itäsumlisten suurkuluttjmiesten rvinnn suuri rsvpitisuus; heillä rsvjen suus kknisenergist li lähes 48 /, kun se rittiill li nin 34 %. Länsisumlisten miesten kknisenerginsnnist li nin 4 % peräisin rsvist lkhlin käytöstä riippumtt. Mnityydyttymättömien rsvhppjen suhde tyydyttyneiden rsvhppjen kknismäärään pysyi smn kikiss lkhlinkulutuslukiss. Rsv- j lkhlienergin lisääntyessä hiilihydrteist sdun energin määrä väheni. Rittiill se li 52 % j suurkuluttjill 29 % tä-sumess j vstvsti 46 % i 38 % Länsi-Sumess. Kivennäisineist rut suurkuluttjmiehet sivt merkitsevästi enemmän kuin rittiit. täsumlisten suurkuluttjmiesten ribflviinin j C-vitmiinin sntimäärät livt merkitsevästi suuremmt kuin rittiiden, smin nisiinin sntimäärät kummllkin suurlueell. Rvinnn klesterlipitisuus li suurin suurkuluttjmiehillä. Alkhlinkulutuslukkien väliset ert livt tilstllisesti merkitsevät. Useimpien rvintineiden sntiert kuitenkin tsittuivt, kun niiden snti ksteltiin energivkiitun. tä-sumess instn khtuukäyttäjä- j suurkuluttjmiesten rvinnn suhteellinen rsv- j nisiinipitisuus li merkitsevästi suurempi kuin rittiiden. Länsi- Sumess lkhlinkäyttäjät sivt rvintns 4,2 MJ khti nisiini merkitsevästi enemmän kuin rittiit. Klsiumi sen sijn li suhteellisesti vähiten suurkuluttjmiesten rvinnss, smin A-vitmiini tä-sumess j ribflviini Länsi-Sumess. Nisill lkhlinkulutuslukkien väliset rvintineiden sntiert livt vähäisemmät kuin miehillä. Tilstllisesti merkitseviä erj li vin muutmien rvintineiden khdll. nergi tuttvien rvintineiden prsenttisuus kknisenergist li jkseenkin yhtä suuri rittiiden j khtuukäyttäjänisten

6 ä.i 14 9!ä i q :C :C.ä,ä (u.r( 6lr ) ( iibss ö! )i ( ( i@ -@ 6l@ i i (gv) 6N d (OO) i r..) rj) u td c.i crr S rr) ( - ^lf rt ]( (O tl Fd) i i c.l c@ r N 6\tQ Ort O, 6! 6tO, 6öl i lj <r - (v) ' rj!$ 1r: (O.i.i 6,i c.i 9 6Otd 6{<r ll * 6.) Or T!> -s.q / & Lr C:(6 :c! ä :6.y ) v (ü \ \\ + s O 6. - c<(rn iran lr) ( 6m {i e,t 6r ( iini Ad,i '= 6ld (,ö N 6l O) io dd =.2A h L:(ü 6Jq h.= i 5 -.ä.rd c';i :it ird i 9i.?u j 6 r{> AO t{ OJ < rl ( d6o<. iift- C 5 ^ - \\ (i rrl N r <i.1-1,)_ cao OO rü OO 616. <t{ 66 -+* l6t 61 6l ir.() 6t (r i * * ) N O 6\l O6.l!r{<l OO c\l O OO r ti <.( )r c\l< 6t 66 i i \t (i6 (llä irlr:i ** \ \\ \\ \\ 6 6it <l 6il 64 ) O O ^ 6l ^l 1l c- 6- u: ui 6A 6li OO c)c) 6li ) d) r 6! 6 rllc O@ 66rn C{ i (C) i i i ti6 lr <r@ :.- b c. db d c -.=.i'=!9.=,ts5?ts5r.-.= At6öAP@-öU29!6 *FA äää ä dä ä A 5t äs *t äs.- q.- ä 1 SdB'Br' udi= 6 - ö4,? ö i?q ä,iq #4.rü 'i :O rcg C ro :(ü., 1( «JFT! A : b ö '6' -5,q'ä g Fl i c -rltsf$ )llt b 5 := ä+? Od)rli ((C) JT \ \ \ r(.; h ;ä 5 '6.v t) r(ü c Fl 31 :(u ) d ( :(B,. c :«l :6 : : n :d! <. d (( &,!( v. e ü d8 e. n(l c.4.1l e«v' O.': t G lr).j q= = rr it.= u

7 ryhmässä: hiilihydrttien suus li nin 47 /, prteiinien nin 14 % j rsvjen nin 36 %. Mnityydyttymättömiä rsvhppj sisältyi khtuukäyttäjänisten rvintn vrsinkin Länsi-Sumess enemmän kuin rittiiden nisten rvintn. nergiyksikköä khti itäsumliset khtuukäyttäjäniset sivt rsvj, rut, A-vitmiini, C-vitmiini j nisiini merkitsevästi enemmän kuin rittiit niset. Myös länsisumlisten khtuukäyttäjänisten energivkiitu prteiinien, nisiinin j C-vitmiinin snti li merkitsevästi suurempi kuin rittiiden nisten. TULOSTN TARKASTLU JA YTNVTO Alkhlin käyttöön suhtudutn tunneperäisesti j sitä pyritään slmn. Kun ikisemmss, vrsinisess lkhlinkäyttötutkimuksess n stu selville vin nin 4 % tilstidust kulutuksest (Mäkelä 1971), n ilmeistä, että tämänkin tutkimuksen lkhlinsntimäärät vt jnkin verrn tdellisi pienempiä. Siitä hulimtt tämän tutkimuksen rvinnnkäyttötulksi n pidettävä suunt ntvin. Suurkuluttjksi lukiteltiin tässä tutkimuksess henkilö, jnk päivittäinen bsluuttisen lkhlin snti li yli 3 g, vikk terveydellisenä riskirjn yleensä pidetään 8 g (rikssn 1975). Mikäli lukitteluperusteen lisi käytetty viimeksi minittu, lisi suurkuluttjiksi vitu lukitell vin niin hrvt, ettei heidän runkulutuksens tutkiminen lisi llut mielekästä tässä tutkimuksess käytetyllä menetelmällä. Alkhlin merkitys energinlähteenä jäi suurkuluttji lukuun ttmtt vrsin pieneksi: heillä lkhlin suus kknisenergist li nin g %, khtuukäyttäjämiehillä nin 2 % j -nisill nin 1 %. Sumess lkhlin käyttö keskittyy useimmiten viiknlppuun (Mäkelä 197. Käyttöpäivinä lkhli vi ll merkittävä energinlähde, mutt vikutus tsit- 32 tuu, kun tulksi kstelln kkvutisin keskirvin. Vikk tä- j Länsi-Sumess ruktttumukset vt muvutuneet hiemn erilisiksi, lkhlinkulutuslukkien väliset runkäytön ert livt smnsuuntisi kummllkin suurlueell. Trksteltess rittiiden j lkhlinkäyttäjien välisiä runkäyttöerj n tettv humin, että yleensäkin runvlintn vikuttvt sngen mnet tekijät, kuten luetyyppi, ssilikerrstum, kulutusj tults (Kskinen 1971 ). Näiden lisäksi sttvt muut tekijät, esim. elinvikkeiden jnnn mnipulisuus j plveluiden sijinti, selittää terin vlinnn erilisuutt (Kskinen 1971 b). Rittiiden, khtuukäyttäjien j suurkuluttjien energinsnti li ähes smnsuuruist, kun siitä vähennettiin lkhlijumien suus. Näin llen lkhli ei vähentänyt run kkniskulutust, vn se lisättiin rukvlin ylimääräisenä. Ruk-ineiden vlinnss sen sijn li erj rittiiden j lkhlinkäyttäjien välillä. Alkhlin käyttöön liittyi tässä ineistss jnkin verrn keskimääräistä runsmpi ksvisten, hedelmien j mrjjen, ihn j lihvlmisteiden kulutus. On kuitenkin humttv, että tämän tutkimuksen mukn lkhlin käyttö li erilist eri ssiliryhmissä eli että se li hiemn runsmp ylimmissä kuin limmiss ssiliryhmissä. Vuden 1971 ktitlustiedustelun mukn ksviksiin, hedelmiin, mrjihin j lihn käytettiin ylimmissä ssiliryhmissä humttvsti enemmän vrj kuin lemmiss (Tilsttiedtus 1973). Siten näiden ruk-ineiden runsmpi kulutus tämän tutkimuksen lkhlin suurkuluttjill n sidksiss ssiliryhmään eikä lkhlin käyttöön. Rvinsvjen kulutus lisääntyi lkhlin käytön ksvess erityisesti tä- Sumess. Alkhlinkäyttäjien rvintn sisältyi viljtutteit vähemmän kuin rittiiden, minkä vuksi lisi lettnut, ettei rvinsvjen kulutus lisi muuttunut. Rvinsvihin luettiin myös

8 runvlmistuksess käytetty rsv, jnk suus lkhli käyttävillä li ilmeisesti suurempi kuin rittiill. Alkhlinkulutuslukkien väiset midn j mitvlmisteiden kkniskulutuksen ert livt pienet kummllkin suurlueell, vikk kyseisen ruk-ineryhmän sisällä eri vlmisteiden käyttö vihteli. Tässä ineistss lut li yleisin lkhlijum. i kuitenkn näytä ilmeiseltä, että lut lisi krvnnut mit j/ti piimää pöytäjumn. Olut j muut tkhlijumt liittyvät pikemminkin vp-jn viettn. Khtuukäyttäjien j erityisesti suurkuluttjien rvinnss li runssti sujrvintineit sisätäviä ruk-ineit, mm. ksviksi, lih j lihvlmisteit, merkitsevästi enemmän kuin rittiiden rvinnss. Sen vuksi lkhlinkäyttäjät sivt lähes kikki rvintineit enemmän kuin rittiit. On kuitenkin tdennäköistä, etteivät rvintineiden snnin vihtelut surnisesti liittyneet lkhlinkäyttötpihin, vn lukuisiin muihin, sittin tuntemttmiinkin tekijöihin, jtk vikuttvt sekä runvlintn että lkhlin käyttöön. Kun rvintineiden snti ksteltiin energiyksikköä khti, lkhlinkulutuslukkien välillä ei llut, kenties rsvjen, klsiumin j nisiinin snti lukuun ttmtt, yhdenmukisi erj. LATT Ahlsöm, A., Räsänen, L. & Kuvj, K.:A methd f dt prcessing fr fd-cnsumptin surveys. Ann. Acd. Sci. Fenn. A, Milgic 194: 1-8, 1972 Oy Ak Ab:n kertmus vudelt 19?5 Oy Alk Ab:n vusikirj 1968 rikssn, K.: Suullinen tiednnt, 1975 Kskinen,..: Sumlisten runkäyttö j rvinnnsnti vusin 196? utklinikn rvinttutkimusten vlss. Knsneläkelitksen julkisuj ML: 6, 1975 Kskinen,.., Pekkrinen, M. & Rine, P.: Runkäyttötietjen käsittelyjärjestelmä rvinnnsnnin lskemiseksi. Knsneläkelitksen julkisuj ML: 2, 1973 Kskinen, T.: Jkpäiväinen leipämme. Act Universittis Tmperensis A. 43, r9? Kskinen, T.: Kulutuksen lueellinen j ssilinen erilisuus. Tmpereen ylipistn ssili- j tluseklgin lits, tutkimuksi 6, b Mäkelä, K.: Alkhlin käytön viikkrytmi ennen j jälkeen linuudistuksen. Alkhliptitiikk 35: , 197 Mäkelä, K.: Mesuring the cnsumptin f lchl in the lchl cnsumptin study. Oy Alk Ab, Scil Reserch nstitute f Alchl Studies, N 2. elsinki 1971 Seppänen, R., sunen, K., Pekkrinen, M. & Bäcksöm, L.: Autklinikn rvinttutkimuksen seurnt vusin ?5. Suunnitelm, tteutus j menetelmät. Knsneläkelitksen julkisuj ML: 1, 1976 Seppänen, R., Kskinen,.l. & Pekkrinen, M.: Rvinttutkimusmenetelmistä epidemilgisiss tutkimuksiss. Knsneläkelitksen julkisuj ML: 2, 1973 Tilsttiedtus Ktitluksien ku- utusment suurlueittin j väestöryhmittäin. nnkktietj vuden 1971 ktitlustiedustelust. Tilstkeskus. Alkhliplitiikk Vl. 42: 26-33,