ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 2010"

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21

2 Oriveden kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman seuranta 21 Anna-Liisa Ahokumpu Oriveden kaupunki 21 2

3 Sisällysluettelo 1 KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS JA KUNTA KESTÄVÄ KEHITYS JA ORIVESI ORIVESI PÄHKINÄNKUORESSA VÄESTÖRAKENNE YHDYSKUNNAN PERUSTOIMINNOT JA KESTÄVÄ KEHITYS LIIKENNE Liikenneturvallisuus Yksityisautoilu ja julkinen liikenne ENERGIA Energiantuotanto Energiankulutus JÄTTEET JÄTEVEDET VESIHUOLTO KAAVOITUS JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTASUUNNITTELUN OHJELMAT KAUPUNGIN TOIMINTA TIEDOTUS TUOTEHANKINNAT OHJAUSINDIKAATTORIT ELÄMÄNLAATU TOIMEENTULON VAKAUS VAPAA-AIKAPALVELUT TURVALLISUUS MAATALOUS LUONTOARVOT LUONTO JÄRVET ILMASTO LIITTEET ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA: INDIKAAT- TORIT 21 ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21 3

4 4

5 1 Kestävä kehitys 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys määriteltiin alun perin YK:n Brundtlandin komissiossa (1987) näin: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävällä kehityksellä on kolme toisiaan tukevaa ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Nämä kaikki kolme on otettava huomioon, jotta kehitys voisi olla tuloksellista pitkällä tähtäimellä. Ekologinen kestävyys tarkoittaa sitä, ettei ihmisen toiminta rasita liikaa ympäristöä, eikä näin pienennettäisi omia ja muiden lajien elinmahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tulee siirtyä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja pysyä luonnon uusiutumiskyvyn rajoissa. Ympäristöä kuormittavia päästöjä tulee vähentää, jotta ilmastonmuutos ja ympäristön yleinen pilaantuminen saataisiin kuriin. Tähän pyritään toimintatapoja muuttamalla ja kulutusta vähentämällä. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten tasavertaisuutta. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tyydyttää perustarpeensa ja jokaisen elämänlaatu ja terveydenhuolto tulisi taata. Taloudellinen kestävyys pyrkii tasaiseen, rauhalliseen talouskasvuun, minkä avulla voidaan taata myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden toteutuminen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa toimintaa, joka ei ylitä luonnon uusiutumiskykyä eikä kuormita ympäristöä yli sen palautumiskyvyn. Mikäli tämä ei toteudu, talouskasvu vie itseltään pohjan tyhjentämällä raaka-ainevarastonsa. Näitä kaikkia tarvitaan eikä toista ole ilman toista. Ilman taloudellista kestävyyttä on vaikea ylläpitää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Toisaalta talous ei ole kestävää ellei se perustu ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. 1.2 Kestävä kehitys ja kunta Kunta on paikallisesti merkittävä toimija, joka vastaa monista alueen valinnoista ja voi näin vaikuttaa laajasti kestävän kehityksen edistämiseen sekä teoillaan että esimerkillään. Kunta pyrkii paikallisesti takaamaan, ettei ympäristö pääsisi pilaantumaan vääränlaisen toimin- 5

6 nan vuoksi. Osa kunnan kestävää kehitystä on kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien takaaminen sekä hyvän terveydenhuollon ja elämänlaadun tarjoaminen kaikille kuntalaisille. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa (1992) sovittiin kestävän kehityksen periaatteista ja laadittiin kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 21. Konferenssissa kehotettiin kaikkia kuntia laatimaan oma paikallisagenda, jossa esitellään kunnan oma kestävän kehityksen strategia. Vuonna 1994 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan tapaamisessa hyväksyttiin Aalborgin sopimus, jossa määritellään tarkemmin kestävän kehityksen toimintaohjelman sisältöä. Tätä vietiin eteenpäin 24 Aalborgin sitoumuksella, joka edelleen tarkentaa kuntien kestävän kehityksen käytännön tavoitteita. 1.3 Kestävä kehitys ja Orivesi Vuosina tehtiin Oriveden, Juupajoen ja Längelmäen kestävän kehityksen toimintaohjelma yhteistyössä Kaakkois-Pirkanmaan kuntien kanssa. Projektin yhteydessä julkaistiin koteihin lähetetty opas Längelmäveden seudun kestävä kehitys: 21. vuosisadan opas perheille, yhteisöille, yrityksille ja kunnille. Samalla koottiin kestävän kehityksen toimenpideohjelma ja seurantaindikaattorit. Toimenpideohjelman seuranta on tehty vuonna 25. Seurantaindikaattorit on kerätty vuosilta 1999, 24 ja 29. Toimenpideohjelma erittelee kaupungin tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Indikaattorilistaan kerätään numeerista tietoa kaupungin toiminnasta ja tilasta. Indikaattorien valinnassa on pyritty ottamaan huomioon kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Indikaattorien luotettavuuteen tulee suhtautua tietyllä varauksella. Muutos saattaa johtua monesta eri tekijästä, joka voi olla kestävä tai kestämätön, eikä indikaattori näytä tätä. Esimerkiksi mikäli toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut, se saattaa kertoa siitä, että tuentarvitsijoiden määrä on kasvanut, mikä on negatiivista kehitystä, tai siitä, että ihmisiä tuetaan enemmän ja useampi avuntarvitsija on päässyt tuen piiriin, mikä taas on positiivista kehitystä. Kestävän kehityksen toteutuminen kaupungin toiminnassa edellyttää sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin ja niiden mukaisiin toimenpiteisiin. Toimenpideohjelman seuranta ja indikaattorilista antaa tietoa kaupungin kestävän kehityksen tilasta, siitä missä on onnistuttu ja missä on vielä kehitettävää. Seurannan tarkoituksena on myös antaa tukea kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon. 6

7 2 Orivesi pähkinänkuoressa Orivesi on osa Pirkanmaata ja Tampereen kaupunkiseutua. Rajanaapureita ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Orivesi sijaitsee valtatie 9 varrella. Oriveden keskustan kautta kulkee kantatie 58 Kangasalalta Mänttään, samoin kantatie 66 lähtee Orivedeltä Pohjanmaalle. Tampere-Jyväskylä rata kulkee Oriveden kautta. Tampereelle on matkaa 41 kilometriä. Kaupunki on pinta-alaltaan suurehko, maapinta-alaa on 764 km 2 ja vesialuetta 27 km 2. Vesistöistä suurin on Längelmävesi. Vuoden 27 alussa liitettiin osa entisestä Längelmäen kunnasta Oriveteen ja kaupungin asukasluku kasvoi noin 6 henkilöllä. Asukasluku oli 9634 vuonna 29. Väestönmäärä on ollut kasvussa, vaikkakin kasvu oli pienempää 29 kuin aiempina vuosina. Orivesi on ollut vuoden 29 alusta saakka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän varsinainen jäsen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka ulottuu vuoteen 23. Tähän kuuluu rakennesuunnitelma, asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Elinkeinot Vuoden 27 alussa alkutuotannossa työskenteli 1 % väestöstä, jalostuksessa 26 % ja palvelualoilla 62 %. Orivedellä toimii n. 63 yritystä ja noin 26 maatilaa. Vuonna 29 yritysten määrä kasvoi 4,8 prosentilla. Yritystontteja myytiin kolme kappaletta ja yritysten kehityshankkeita oli vireillä kaksikymmentä kappaletta. Yhteystiedot Oriveden kaupunki; Keskustie 23, 353 Orivesi. Puh: Fax: Oriveden kaupungin yleinen sähköpostiosoite on: 7

8 3 Väestörakenne Kaupungin väestöindikaattorit kertovat siitä, onko väestökehitys kestävää. Orivedellä tilanne on hyvä, sillä väestönmäärä on pysynyt tasaisena ja ollut rauhallisesti kasvamaan päin. Väestöindikaattori toimii taustana muille indikaattoreille. Tavoite Orivedellä on,5 % vuosittainen väestönkasvu. Siihen ei päästy vuonna 29, vaikka väestönkasvu pysyikin positiivisena. Hyppäys väestötilastossa johtuu siitä, että osa Längelmäen entisestä kunnasta liitettiin Oriveteen vuonna 27. Silloin Oriveden asukasluku kasvoi noin kuudellasadalla henkilöllä. Toinen osa Längelmäestä liitettiin Jämsään. Taulukkoa tulkitessa tulee huomata, että vuodesta 198 alkaen on väkiluku annettu viiden vuoden välein ja vuodesta 1999 alkaen vuosittain. Väestö Väestö Lähde: Tilastokeskus, 21. Lasten ja vanhusten osuus väestöstä Lasten osuus väestöstä on vähenemässä ja vanhusten osuus kasvamassa. Muutos on ollut selkeä edellisen kymmenen vuoden aika- 8

9 na. Suunta on samanlainen koko maassa. Väestön ikääntyminen on todellinen haaste kestävälle kehitykselle. -14-vuotiaiden osuus väestöstä (%) vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. 9

10 4 Yhdyskunnan perustoiminnot ja kestävä kehitys Tässä luvussa käsitellään liikenne, energia, jätteet, jätevedet ja vesihuolto. 4.1 Liikenne Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteessä. (Liikenteen suunnittelu, Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, 21. Liikkumisen tarvetta pyritään vähentämään yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, rakentamalla taajamista tiiviimpiä ja tuomalla palveluja lähemmäs toisiaan ja asukkaita. Asukkaita tulisi kannustaa liikkumisentavan muutoksiin parantamalla kevyenliikenteen mahdollisuuksia ja edistämällä joukkoliikennettä. Liikenneturvallisuuteen panostaminen on myös osa liikenteen kestävää kehitystä Liikenneturvallisuus Poliisin tietoon tulleet liikennerikosten määrät ovat kasvaneet selvästi Orivedellä kestävän kehityksen toimenpideohjelman seurantaajanjaksolla vuodesta 1999 alkaen. Vuosina 24 ja 27 on piikit liikennerikollisuudessa. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että Oriveden liikennerikostilastossa on suurta heittelyä. Tämä voi johtua liikennekäyttäytymisen muutoksista, mutta myös esimerkiksi poliisin käytössä olevien resurssisen määristä. Liikennerikosten määrä on kuitenkin 2-luvulla pysynyt korkeana verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. 1

11 Liikennerikokset kpl Lähde: Tilastokeskus, 21. Liikennerikoksia ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesi-, ilma- tai junaliikennejuopumus, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja liikennepako tieliikenteessä. Liikenneonnettomuuksien määrä on ollut kasvussa tarkkailuvuosina. Tämä lienee suoraa seurausta liikennerikostilaston osoittamasta liikennekäyttäytymisen huononemisesta. Rikosten lisääntyessä myös onnettomuustilastot synkkenevät. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on ollut vertailuvuosina suurin vuonna 29 ja sinä vuonna on sattunut yksi tieliikennekuolema Oriveden alueella. Kaupungin läpi kulkeva valtatie lisää alueella tapahtuvien liikenneonnettomuuksien määrää. Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuudet (kpl) Lähde: Liikenneturva,

12 Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Loukkaantuneet Kuolleet Lähde: Liikenneturva, 21. Orivesi on ollut vuonna 27 mukana laatimassa Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Tavoitteeksi suunnitelmassa asetettiin mm. henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien vähentäminen, kevyenliikenteen turvallisuuden parantaminen, ajonopeuksien hillitseminen ja jatkuvan tiedotustyön lisääminen. Orivedellä pyritään panostamaan erityisesti kevyenliikenteen ylityskohtien parantamiseen, näkemien parantamiseen liittymissä ja nopeusrajoitusten tarkastamiseen taajamien läpikulkuväylillä. Tieverkoston uusiminen ja turvallisuuden lisääminen Liikenneturvallisuutta pyritään lisäämään myös huoltamalla ja uusimalla tieverkostoa. Etenkin teiden talvikunnossapitoon on kiinnitetty huomiota ja auraus päivystääkin kellon ympäri. Teiden peruskorjaus on jatkuvaa ja sorateitä muutetaan pikkuhiljaa kestopäällysteisiksi. Tästä seuraa kuitenkin se, että ajonopeudet teillä kasvavat. Koulureittien turvallisuutta on pyritty parantamaan. Rovastintielle, Rovastinkankaan koulun läheisyyteen, on päätetty rakentaa kevyenliikenteenväylä koko tien pituudelle. Kevyenliikenteenväylien pituus on kasvanut joka seurantavuonna. Kaupungin hoitamien kevyenliikenteenväylien pituus on nyt 23 kilometriä ja ne kaikki ovat talvikunnossapidon piirissä. 12

13 Kevyenliikenteenväylien pituus km Lähde: Pekka Leskinen, Oriveden kaupunki, Yksityisautoilu ja julkinen liikenne Julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt Orivedellä selvästi. Ostettujen seutulippujen määrä sekä seutulipulla kuljetut matkat ovat molemmat kasvaneet tasaisesti. Yksityisautoilu on kuitenkin lisääntynyt myös. Tämä viitannee liikennemäärien yleiseen kasvamiseen. Edellisen kestävän kehityksen seurannan jälkeen Oriveden keskustaan on rakennettu junaseisake, jossa Tampere-Haapamäki taajamajuna pysähtyy. Tämä on edistänyt huomattavasti julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia. Oriveden junaseisakkeilla oli yhteensä matkustajaa vuonna 29. Oriveden rautatieasemalla matkustajia oli ja Orivesi keskustan seisakkeella Vuonna 28 Oriveden seisaketta käytti 11 3 matkustajaa, joten matkustajamäärät keskustassa ovat kasvaneet vuodenkin sisällä huomattavasti. Seutulipun ostot ostettua lippua (kpl) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus,

14 Seutulipulla kuljetut matkat kuljettu matka (km) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus, 21. Orivedellä toimii vilkas NOPA-palveluliikenne, joka aloitti toimintansa vuonna 2. NOPA:sta on tullut erittäin suosittu liikkumismuoto ja matkustajamäärät ovat olleet kasvussa. Huippuvuosi oli 27 jolloin ajettiin yhdensuuntaista matkaa. NOPA-liikenteessä kuljetut matkat kpl Lähde: Kari Rannanautio, Oriveden kaupunki, 21. Vaikka julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt, henkilöautojen määrä on samaan aikaan kasvanut sekä absoluuttisesti että asukasmäärään suhteutettuna. Kestävän kehityksen kannalta toivottavaa olisi, että yksityisautoilu vähenisi ja julkisen liikenteen osuus kasvaisi. Tämä supistaisi luonnonvarojen kuluttamista ja vähentäisi päästöjä sekä liikenneriskejä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on alueen tavoitteeksi esitetty, että henkilöautoliikenteen osuuden kasvu saataisiin pysäytettyä ja joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen osuutta saataisiin kasvatettua. 14

15 Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, 21. Henkilöautoa / asukas 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1,57,48, Henkilöautoa / asukas Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,

16 4.2 Energia Energiavalinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen. Kestävä energia pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin kuten biopohjaisiin polttoaineisiin, maalämpöön ja tuuli-, aurinko- ja vesivoimaan. Myös energiankulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Kulutusta pitäisi pyrkiä vähentämään ja energiankäyttöä tehostamaan Energiantuotanto Uusiutuvien energianlähteiden osuus on kasvanut merkittävästi seurantavuosien välillä Oriveden alueella. Oriveden Aluelämpö Oy on siirtynyt pääasiassa uusiutuvan energian käyttöön. Vuonna 27 aloitti toimintansa biopolttoaineella (puuhake ja turve) toimiva lämpökattila. Tämän lisäksi Oripohjassa on yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila, jota käytetään varakattilana kovien pakkasten aikana. Kiertotien kaukolämpölaitoksella on käytössä yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila. Kiertotien laitos toimii varalämpölaitoksena. Oriveden Aluelämpö Oy:n polttoainemäärät Puuhake (tonnia) 555 Turve (tonnia) 2132 Raskas polttoöljy (tonnia) Lähde: Oriveden Aluelämpö Oy:n ympäristöraportti 24 ja 29. Oriveden Lehdistön alueella toimii pieni kaukolämpölaitos Oriveden Biolämpö Oy. Se käyttää polttoaineena lähialueelta hankittua puuhaketta. Tähtiniemessä toimii pieni öljykattila, joka tuottaa lämpöä mm. terveyskeskukseen ja vanhainkotiin. Tätä öljykattilaa ollaan poistamassa lähitulevaisuudessa. 16

17 Omassa toiminnassaan Oriveden kaupunki käyttää Eräjärven koululla lämmitykseen hakelämpöä. Uusia kaava-alueita suunniteltaessa tutkitaan mahdollisuudet liittää rakennettavat talot kaukolämpöön Energiankulutus Oriveden kaupunki on parhaillaan tekemässä Kuntien energiatehokkuussopimusta (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimuksen keskeinen tavoite on 9 % energiansäästö jaksolla (vertailuvuosi 25). Energiansäästön välitavoitteeksi vuodelle 213 on suunniteltu 4 %. KETS:n myötä kaupunki sitoutuu laatimaan energiankäytön tehostussuunnitelman. KETS:n avulla pyritään energiankustannussäästöihin, uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Samalla osallistutaan kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden toteuttamiseen. (Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) kutsuvat toimimaan, Kuntaliitto, 21. Kaupungin kiinteistöjen energiaseurantaa on tehty vuodesta 24 alkaen ja seurantaa täydennetään. Tulokset tulevat KETS:n myötä käsittelyyn. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oriveden alueen sähkönkulutus vuonna 29 ja sen jakautuminen toimialoittain. Tätä indikaattoria ei ole aiempina vuosina ollut. Sähkönkulutus asukasmäärään suhteutettuna oli 9,6 MWh/as/v. Yhdyskunnan sähkönkulutus yhteensä (29) 92 GWh Asuminen ja maatalous 54,3 % Palvelut ja rakentaminen 29,3 % Teollisuus 16,3 % Lähde: Energiateollisuus ry,

18 4.3 Jätteet Jätteiden määrän vähentäminen on oleellinen kestävän kehityksen tavoite. Jätteiden määrän kasvu kertoo välillisesti luonnonvarojen käytön lisääntymisestä. Jätteet kuormittavat ympäristöä, aiheuttavat terveysriskejä ja tuottavat esimerkiksi kasvihuonekaasuja. Ensimmäinen askel on jätteen synnyn ehkäisy. Kertakäyttöisten ja huonolaatuisten tuotteiden hankkimista tulisi jo lähtökohtaisesti välttää. Pirkanmaan Jätehuollon internetsivuilta löytyy tietoa jätteensynnyn ehkäisymahdollisuuksista. Kaikki hyötyjäte tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää aina kun mahdollista. Ongelmajätteiden oikeasta loppusijoituksesta on huolehdittava, koska niiden sisältämät haitalliset aineet aiheuttavat riskin ympäristölle ja ihmisille. Ongelmajätteiden vastaanottopisteitä Orivedellä on yksi ja hyötyjätepisteitä kymmenen. Lisäksi kaupat ottavat vastaan muutamia ongelmajätelajeja (paristot, akut, elektroniikkaromu) ja apteekkiin voi viedä vanhat lääkkeet takaisin. Hyötyjätepisteiden sijainnit ja pisteellä vastaanotettavat jätelajit voi löytää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n internetsivuilta Sekajäte Sekajätteiden kokonaismäärä on Oriveden alueella hienoisessa kasvussa. Indikaattorin luotettavuutta haittaa se, että vuoden 2 tilastossa sekajätteeseen on sisältynyt energiajae, rakennusjäte ja puujäte. Vuosina 24 ja 29 nämä jäteryhmät on lajiteltu erikseen omatoimisesti jäteasemalle tuodun jätteen osalta. Kestävän kehityksen kannalta jätteiden lajittelu on suotavaa, sillä lajittelu mahdollistaa jätteiden hyötykäytön joko uudelleenkäytössä, kierrätettynä tai energiana. Jätemäärän kasvu selittyy hyvin pitkälle alueen asukasmäärän lisääntymisellä mm. Längelmäen osakuntaliitoksen vuoksi. Kuten alemmasta kuvaajasta näkee, asukaslukuun suhteutettuna sekajätteen määrä on pysynyt kutakuinkin samana vuosien 24 ja 29 välillä. 18

19 Sekajätteen määrä tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Sekajätteen määrä asukasta kohti kg/asukas/v Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Tilastokeskus, 21. Biojäte Biojätteen lajittelu on tärkeää. Kaatopaikalle sekajätteen mukana kulkeutuva biojäte tuottaa mädäntyessään metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Samalla biojäte lisää kaatopaikkojen lintuongelmia. Kerätyn biojätteen määrä on kasvussa Orivedellä, mikä kertoo todennäköisesti siitä, että lajittelua on alettu tehdä enemmän. Toki määrää voi hiukan lisätä myös se, että kokonaisjätemäärät ovat olleet kasvussa. Hyppäys on tapahtunut etenkin edellisellä jaksolla Oriveden alueen asukkailla on käytössä jonkin verran myös omia komposteja. 19

20 Kerätty biojäte tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Keräyspaperi Keräyspaperin määrä on seurantavuosina vaihdellut runsaasti. Paperinkeräys Oy:n arvion mukaan keräyspaperia on koottu Orivedellä asukasta kohti 23,2 kg (1999), 55,4 kg (24) ja 22 kg (29). Tarkkoja määriä on vaikea antaa, sillä paperi kerätään samalla muistakin kunnista. Lisäksi paikallinen urheiluseura Fortuna ry ja myös muut yhdistykset keräävät paperia. Yhdistysten keräämän paperin määrä ei näy näissä luvuissa. 2

21 4.4 Jätevedet Jätevesiverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli 172 vuonna 29. Määrä on selvässä kasvussa. Viemäriverkkoon liittyneet kiinteistöt kiinteistöä Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Vuoden 214 alussa tulevat jätevedenpuhdistukselle laissa asetetut vaatimukset voimaan. Tämä koskee pääasiassa vesikäymälöillä varustettuja kiinteistöjä. Kiinteistön on vuoden 214 alkuun mennessä liityttävä kunnalliseen viemäriverkostoon tai hankittava oma jätevedenpuhdistusjärjestelmä, jos olemassa oleva järjestelmä ei täytä puhdistusvaatimuksia. Puhdistamattomat jätevedet kuormittavat vesistöä lähes kymmenkertaisesti puhdistettuihin jätevesiin nähden. Kuormitus lisää vesistöjen rehevöitymistä ja pahentaa näin esimerkiksi sinileväongelmaa. Jätevedet aiheuttavat lisäksi terveysriskejä ja saattavat liata juomiseenkin käytettävää pohjavettä. (Haja-asutuksen jätevedet, 21. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Längelmäen liitosalueen kiinteistöillä on mahdollisuus saada kaupungilta taloudellista tukea sekä jätevesijärjestelmän hankkimiseen että puhtaan juomaveden saamisen varmistamiseen. Viemäriverkosto ja jäteveden puhdistamot Vuoden 21 syksyllä aloitetaan yhdysviemärin rakentaminen Korkeakoskelta Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Putken valmistuttua Korkeakosken ja Hirsilän jätevedenpuhdistamot lakkautetaan ja näiden alueiden jätevedet puhdistetaan Tähtiniemessä. Myös Eräjärven jätevedenpuhdistamo tullaan sulkemaan lähitulevaisuudessa. 21

22 Viemäriverkostoon ei tämän lisäksi ole tehty tai suunniteltu radikaaleja uudistuksia. Olemassa olevaa viemäriverkostoa laajennetaan jatkuvasti. Jätevesilietteen hyötykäyttö Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla kaikki jätevesiliete kompostoidaan. Tähtiniemeen tuodaan tällä hetkellä liete myös Hirsilän, Eräjärven, Kuhmalahden ja Korkeakosken jätevedenpuhdistamoilta. Ainoastaan välpe eli viemäriin kuulumaton sekajäte viedään jätevedenpuhdistamoilta kaatopaikalle. Liete kompostoidaan turpeen kanssa ja siitä syntyy erinomaista lannoitetta. Kaikki komposti käytetään hyödyksi. Vuonna 29 kompostin määrä oli 25 m 3, mikä tarkoittaa 158 tonnia. Tästä määrästä käytettiin viljelyyn 85 m 3 ja viherrakentamiseen 165 m 3. 22

23 4.5 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen tuottamaa vettä Oriveden alueella on kulutettu suurin piirtein saman verran kaikkina vertailuvuosina. Kotitalouksien vedenkulutus tuhatta m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Asukaskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kotitalouksien vedenkulutus on ollut laskussa. Vedenkulutus / asukas m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Oriveteläisistä on tullut tarkempia vedenkulutuksessaan. Myös kulutusveden hinnannousu vaikuttaa käyttöä vähentävästi. Vedenkäyttöä olisi syytä vähentää, sillä vaikka vesivarannot Suomessa ovat runsaat, kuluttaa vesihuolto välillisesti ympäristöä. Veden lämmittämiseen kuluu energiaa ja veden kulutus lisää aina samalla jätevedenpuhdistuksen tarvetta. 23

24 5 Kaavoitus ja rakennettu ympäristö Kaavoituksen avulla on mahdollista edistää kestävän kehityksen toteutumista, sillä kaavoituksella on monipuoliset vaikutukset yhteiskunnan eri toimintoihin. Kaavoitusratkaisuilla voidaan vaikuttaa mm. liikenteeseen, jätevesi- ja vesihuoltoverkoston kattavuuteen, jätehuoltoon ja energiankulutukseen. Kaavoituksen ja asumisen ratkaisut ovat pitkäntähtäimen valintoja, joiden seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka yltää vuoteen 23. Yhdyskuntasuunnitelmista erityisesti rakennesuunnitelma ja asuntopoliittinen ohjelma tukevat kaavoituksessa tehtäviä ratkaisuja. Rakennesuunnitelman ja asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupunkiseudulla. Myös Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 23:ssa esitetään ilmastonsuojelun kannalta merkittäviä toimenpiteitä maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle sekä liikenteen järjestämiselle. Kappaleen lopusta löytyvät Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmien internetosoitteet. 5.1 Kaavoitus ja rakentaminen Orivedellä kaavoitusratkaisut pyritään tekemään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaavoitettaessa tiivistetään taajamarakennetta ja eheytetään sitä. Tällä pyritään siihen, että asuminen ja palvelut eivät hajautuisi. Näin liikkumisen tarve ja energiankulutus vähenevät, mikä puolestaan vähentää päästöjä ja luonnonvarojen kuluttamista. Rakenteen tiiviys edistää myös joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja käytön sujuvuutta. Uusia alueita ja tontteja pyritään kaavoittamaan sinne, missä jätevesiviemäröinti, kunnallinen vesihuolto ja kaukolämpöverkosto ovat jo olemassa. Rakentamista on ohjattu vanhan taajaman sisään tai viereen. Uusia tontteja on kaavoitettu myös kyliin niiden elinvoimaisuuden takaamiseksi. 24

25 Palveluja pyritään keskittämään hyvien liikenneyhteyksien äärelle keskustaan. Orivedellä keskustaajaman rakennetta on uudistettu paljon. Keskustaan on viime vuosien aikana rakennettu uusi K-market, Lidl ja torialue, ja sinne on kaavoitettu lisää uutta liiketilaa. Kaavoitettaessa pyritään varmistamaan riittävät viher- ja virkistysalueet asuinviihtyvyyden takaamiseksi. Liikuntahallin ympäristö on kaavassa varattu hiukan suuremmaksi puistoalueeksi rakennetun alueen keskelle ja torialueelta urheilukentälle on rakennettu viihtyisä Makasiininraitti. Kirkkolahdelle suunnitellaan toista uimarantaa. Puistoalueiden ala on kasvanut vuodesta 24 vuoteen 29 kolmella hehtaarilla, 28 hehtaarista 31 hehtaariin. Yksittäisten tonttien kaavoituksen yhteydessä varmistetaan aina riittävät piha-alueet. Asuntoalueiden yhteyteen kaavoitetaan lisäksi lähivirkistysalueita, joihin varataan paikka leikkikentälle. Pientalorakentamiselle kaavoitetaan koko ajan lisää tontteja. Myös kerrostalotonttivalikoimaa aiotaan lisätä ja Oripohjaan kaavoitetaan uusia yritystontteja. Kaupunki pyrkii pitämään tonttivalikoimaa runsaana, jotta uusi rakentaminen kohdistuisi niille suunnatuille alueille eikä hajautuisi yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Kaupunki otti 2-luvun loppupuolella käyttöön korotetun kiinteistöveron rakentamattomille tonteille ja se on lisännyt niiden käyttöönottoa. Luontokohdeselvitys otetaan huomioon kaavoitettaessa ja yksittäisissä kaavoituskohteissa tehdään alueen luontoarvojen kartoitus. Rantaosayleiskaavan yhteydessä ollaan tekemässä varsin kattavaa luontoselvitystä. Asukkaiden on mahdollista kommentoida kaavoja lain mukaisesti luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Ylimääräisiä osallistamisprojekteja ei ole kuitenkaan toteutettu. Käytännössä asukkaiden kommentit vaikuttavat kaavoihin paljon ja niitä on ollut mahdollista ottaa huomioon. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suurin osa uusista tonteista joukkoliikennevyöhykkeelle. Rakennesuunnitelman, asuntopoliittisen ohjelman ja liikennesuunnitelman toteutumisen myötä kolme neljäsosaa Tampereen kaupunkiseudun asukkaista tulisi asumaan joukkoliikenteen laatukäytävien varrella. Tällä hetkellä joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla asuu noin puolet alueen asukkaista. Tätä tavoitetta silmällä pitäen rakennesuunnitelmassa on esitetty, että Orivesi keskittäisi uusia tontteja nimenomaan asemanseudulle ja kuntakeskukseen. Myös rakentamisen ratkaisut ovat pitkäikäisiä ja niiden vaikutukset ulottuvat koko rakennuksen elinkaaren ajalle. Esimerkiksi rakennusvaiheessa tehty lämmitysratkaisu vaikuttaa koko rakennuksen käytön ajan. Lämmityksen kannalta tärkeitä ovat myös rakentamisvaiheessa tehdyt eristysratkaisut. Ratkaisuilla voi vaikuttaa sekä ympäristöön että omaan lompakkoon. 25

26 Rakennettaessa tehdyt materiaalivalinnat vaikuttavat laajasti ympäristöön. Materiaalivalinnoissa tulisi ottaa huomioon sekä valmistuksen, käytön että loppusijoituksen aikaiset ympäristövaikutukset. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkuvasti tiukentuneet. Energiatehokkuusvaatimukset vähentävät energiankäyttöä, mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä sekä tuo huomattavia taloudellista säästöä rakennusten omistajille. 5.2 Kulttuuriympäristö Vuonna 23 Orivedellä valmistui kulttuuriympäristöohjelma, josta on julkaistu teos Kumpuja ja kivinavettoja: Oriveden kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas, Oriveden kaupunki 23.) Längelmäen kunnan alueella oli vuosina hanke, jossa kartoitettiin arvokkaita maisemia ja rakennusperintöä. Hankkeesta julkaistiin vuonna 27 raportti Längelmäen alueen maisemia ja rakennusperintöä: Längelmäen kulttuuriympäristöohjelma. Rantayleiskaavaa varten on valmisteilla kulttuuriympäristöselvitys. Kulttuuriympäristöohjelmien avulla kartoitetaan alueen arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä ja pyritään säilyttämään sitä. Hankkeet tuovat esiin alueen syntyhistoriaa ja sitovat näin asukkaita omaan elinympäristöönsä vahvistaen paikallista identiteettiä. (Kulttuuriympäristöohjelmat Pirkanmaalla, 29. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Kulttuuriympäristöohjelmat otetaan huomioon kaavoja laadittaessa. Projektien myötä asukkaat ovat tulleet itse aktiivisimmiksi lähiympäristönsä suhteen. Projektit ovat herätelleet huomaamaan oman elinympäristön ainutlaatuisuuden ja arvon. 26

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot