ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 2010

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21

2 Oriveden kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman seuranta 21 Anna-Liisa Ahokumpu Oriveden kaupunki 21 2

3 Sisällysluettelo 1 KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS JA KUNTA KESTÄVÄ KEHITYS JA ORIVESI ORIVESI PÄHKINÄNKUORESSA VÄESTÖRAKENNE YHDYSKUNNAN PERUSTOIMINNOT JA KESTÄVÄ KEHITYS LIIKENNE Liikenneturvallisuus Yksityisautoilu ja julkinen liikenne ENERGIA Energiantuotanto Energiankulutus JÄTTEET JÄTEVEDET VESIHUOLTO KAAVOITUS JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTASUUNNITTELUN OHJELMAT KAUPUNGIN TOIMINTA TIEDOTUS TUOTEHANKINNAT OHJAUSINDIKAATTORIT ELÄMÄNLAATU TOIMEENTULON VAKAUS VAPAA-AIKAPALVELUT TURVALLISUUS MAATALOUS LUONTOARVOT LUONTO JÄRVET ILMASTO LIITTEET ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA: INDIKAAT- TORIT 21 ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21 3

4 4

5 1 Kestävä kehitys 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys määriteltiin alun perin YK:n Brundtlandin komissiossa (1987) näin: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävällä kehityksellä on kolme toisiaan tukevaa ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Nämä kaikki kolme on otettava huomioon, jotta kehitys voisi olla tuloksellista pitkällä tähtäimellä. Ekologinen kestävyys tarkoittaa sitä, ettei ihmisen toiminta rasita liikaa ympäristöä, eikä näin pienennettäisi omia ja muiden lajien elinmahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tulee siirtyä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja pysyä luonnon uusiutumiskyvyn rajoissa. Ympäristöä kuormittavia päästöjä tulee vähentää, jotta ilmastonmuutos ja ympäristön yleinen pilaantuminen saataisiin kuriin. Tähän pyritään toimintatapoja muuttamalla ja kulutusta vähentämällä. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten tasavertaisuutta. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tyydyttää perustarpeensa ja jokaisen elämänlaatu ja terveydenhuolto tulisi taata. Taloudellinen kestävyys pyrkii tasaiseen, rauhalliseen talouskasvuun, minkä avulla voidaan taata myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden toteutuminen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa toimintaa, joka ei ylitä luonnon uusiutumiskykyä eikä kuormita ympäristöä yli sen palautumiskyvyn. Mikäli tämä ei toteudu, talouskasvu vie itseltään pohjan tyhjentämällä raaka-ainevarastonsa. Näitä kaikkia tarvitaan eikä toista ole ilman toista. Ilman taloudellista kestävyyttä on vaikea ylläpitää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Toisaalta talous ei ole kestävää ellei se perustu ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. 1.2 Kestävä kehitys ja kunta Kunta on paikallisesti merkittävä toimija, joka vastaa monista alueen valinnoista ja voi näin vaikuttaa laajasti kestävän kehityksen edistämiseen sekä teoillaan että esimerkillään. Kunta pyrkii paikallisesti takaamaan, ettei ympäristö pääsisi pilaantumaan vääränlaisen toimin- 5

6 nan vuoksi. Osa kunnan kestävää kehitystä on kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien takaaminen sekä hyvän terveydenhuollon ja elämänlaadun tarjoaminen kaikille kuntalaisille. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa (1992) sovittiin kestävän kehityksen periaatteista ja laadittiin kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 21. Konferenssissa kehotettiin kaikkia kuntia laatimaan oma paikallisagenda, jossa esitellään kunnan oma kestävän kehityksen strategia. Vuonna 1994 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan tapaamisessa hyväksyttiin Aalborgin sopimus, jossa määritellään tarkemmin kestävän kehityksen toimintaohjelman sisältöä. Tätä vietiin eteenpäin 24 Aalborgin sitoumuksella, joka edelleen tarkentaa kuntien kestävän kehityksen käytännön tavoitteita. 1.3 Kestävä kehitys ja Orivesi Vuosina tehtiin Oriveden, Juupajoen ja Längelmäen kestävän kehityksen toimintaohjelma yhteistyössä Kaakkois-Pirkanmaan kuntien kanssa. Projektin yhteydessä julkaistiin koteihin lähetetty opas Längelmäveden seudun kestävä kehitys: 21. vuosisadan opas perheille, yhteisöille, yrityksille ja kunnille. Samalla koottiin kestävän kehityksen toimenpideohjelma ja seurantaindikaattorit. Toimenpideohjelman seuranta on tehty vuonna 25. Seurantaindikaattorit on kerätty vuosilta 1999, 24 ja 29. Toimenpideohjelma erittelee kaupungin tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Indikaattorilistaan kerätään numeerista tietoa kaupungin toiminnasta ja tilasta. Indikaattorien valinnassa on pyritty ottamaan huomioon kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Indikaattorien luotettavuuteen tulee suhtautua tietyllä varauksella. Muutos saattaa johtua monesta eri tekijästä, joka voi olla kestävä tai kestämätön, eikä indikaattori näytä tätä. Esimerkiksi mikäli toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut, se saattaa kertoa siitä, että tuentarvitsijoiden määrä on kasvanut, mikä on negatiivista kehitystä, tai siitä, että ihmisiä tuetaan enemmän ja useampi avuntarvitsija on päässyt tuen piiriin, mikä taas on positiivista kehitystä. Kestävän kehityksen toteutuminen kaupungin toiminnassa edellyttää sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin ja niiden mukaisiin toimenpiteisiin. Toimenpideohjelman seuranta ja indikaattorilista antaa tietoa kaupungin kestävän kehityksen tilasta, siitä missä on onnistuttu ja missä on vielä kehitettävää. Seurannan tarkoituksena on myös antaa tukea kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon. 6

7 2 Orivesi pähkinänkuoressa Orivesi on osa Pirkanmaata ja Tampereen kaupunkiseutua. Rajanaapureita ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Orivesi sijaitsee valtatie 9 varrella. Oriveden keskustan kautta kulkee kantatie 58 Kangasalalta Mänttään, samoin kantatie 66 lähtee Orivedeltä Pohjanmaalle. Tampere-Jyväskylä rata kulkee Oriveden kautta. Tampereelle on matkaa 41 kilometriä. Kaupunki on pinta-alaltaan suurehko, maapinta-alaa on 764 km 2 ja vesialuetta 27 km 2. Vesistöistä suurin on Längelmävesi. Vuoden 27 alussa liitettiin osa entisestä Längelmäen kunnasta Oriveteen ja kaupungin asukasluku kasvoi noin 6 henkilöllä. Asukasluku oli 9634 vuonna 29. Väestönmäärä on ollut kasvussa, vaikkakin kasvu oli pienempää 29 kuin aiempina vuosina. Orivesi on ollut vuoden 29 alusta saakka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän varsinainen jäsen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka ulottuu vuoteen 23. Tähän kuuluu rakennesuunnitelma, asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Elinkeinot Vuoden 27 alussa alkutuotannossa työskenteli 1 % väestöstä, jalostuksessa 26 % ja palvelualoilla 62 %. Orivedellä toimii n. 63 yritystä ja noin 26 maatilaa. Vuonna 29 yritysten määrä kasvoi 4,8 prosentilla. Yritystontteja myytiin kolme kappaletta ja yritysten kehityshankkeita oli vireillä kaksikymmentä kappaletta. Yhteystiedot Oriveden kaupunki; Keskustie 23, 353 Orivesi. Puh: Fax: Oriveden kaupungin yleinen sähköpostiosoite on: 7

8 3 Väestörakenne Kaupungin väestöindikaattorit kertovat siitä, onko väestökehitys kestävää. Orivedellä tilanne on hyvä, sillä väestönmäärä on pysynyt tasaisena ja ollut rauhallisesti kasvamaan päin. Väestöindikaattori toimii taustana muille indikaattoreille. Tavoite Orivedellä on,5 % vuosittainen väestönkasvu. Siihen ei päästy vuonna 29, vaikka väestönkasvu pysyikin positiivisena. Hyppäys väestötilastossa johtuu siitä, että osa Längelmäen entisestä kunnasta liitettiin Oriveteen vuonna 27. Silloin Oriveden asukasluku kasvoi noin kuudellasadalla henkilöllä. Toinen osa Längelmäestä liitettiin Jämsään. Taulukkoa tulkitessa tulee huomata, että vuodesta 198 alkaen on väkiluku annettu viiden vuoden välein ja vuodesta 1999 alkaen vuosittain. Väestö Väestö Lähde: Tilastokeskus, 21. Lasten ja vanhusten osuus väestöstä Lasten osuus väestöstä on vähenemässä ja vanhusten osuus kasvamassa. Muutos on ollut selkeä edellisen kymmenen vuoden aika- 8

9 na. Suunta on samanlainen koko maassa. Väestön ikääntyminen on todellinen haaste kestävälle kehitykselle. -14-vuotiaiden osuus väestöstä (%) vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. 9

10 4 Yhdyskunnan perustoiminnot ja kestävä kehitys Tässä luvussa käsitellään liikenne, energia, jätteet, jätevedet ja vesihuolto. 4.1 Liikenne Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteessä. (Liikenteen suunnittelu, Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, 21. Liikkumisen tarvetta pyritään vähentämään yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, rakentamalla taajamista tiiviimpiä ja tuomalla palveluja lähemmäs toisiaan ja asukkaita. Asukkaita tulisi kannustaa liikkumisentavan muutoksiin parantamalla kevyenliikenteen mahdollisuuksia ja edistämällä joukkoliikennettä. Liikenneturvallisuuteen panostaminen on myös osa liikenteen kestävää kehitystä Liikenneturvallisuus Poliisin tietoon tulleet liikennerikosten määrät ovat kasvaneet selvästi Orivedellä kestävän kehityksen toimenpideohjelman seurantaajanjaksolla vuodesta 1999 alkaen. Vuosina 24 ja 27 on piikit liikennerikollisuudessa. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että Oriveden liikennerikostilastossa on suurta heittelyä. Tämä voi johtua liikennekäyttäytymisen muutoksista, mutta myös esimerkiksi poliisin käytössä olevien resurssisen määristä. Liikennerikosten määrä on kuitenkin 2-luvulla pysynyt korkeana verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. 1

11 Liikennerikokset kpl Lähde: Tilastokeskus, 21. Liikennerikoksia ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesi-, ilma- tai junaliikennejuopumus, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja liikennepako tieliikenteessä. Liikenneonnettomuuksien määrä on ollut kasvussa tarkkailuvuosina. Tämä lienee suoraa seurausta liikennerikostilaston osoittamasta liikennekäyttäytymisen huononemisesta. Rikosten lisääntyessä myös onnettomuustilastot synkkenevät. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on ollut vertailuvuosina suurin vuonna 29 ja sinä vuonna on sattunut yksi tieliikennekuolema Oriveden alueella. Kaupungin läpi kulkeva valtatie lisää alueella tapahtuvien liikenneonnettomuuksien määrää. Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuudet (kpl) Lähde: Liikenneturva,

12 Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Loukkaantuneet Kuolleet Lähde: Liikenneturva, 21. Orivesi on ollut vuonna 27 mukana laatimassa Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Tavoitteeksi suunnitelmassa asetettiin mm. henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien vähentäminen, kevyenliikenteen turvallisuuden parantaminen, ajonopeuksien hillitseminen ja jatkuvan tiedotustyön lisääminen. Orivedellä pyritään panostamaan erityisesti kevyenliikenteen ylityskohtien parantamiseen, näkemien parantamiseen liittymissä ja nopeusrajoitusten tarkastamiseen taajamien läpikulkuväylillä. Tieverkoston uusiminen ja turvallisuuden lisääminen Liikenneturvallisuutta pyritään lisäämään myös huoltamalla ja uusimalla tieverkostoa. Etenkin teiden talvikunnossapitoon on kiinnitetty huomiota ja auraus päivystääkin kellon ympäri. Teiden peruskorjaus on jatkuvaa ja sorateitä muutetaan pikkuhiljaa kestopäällysteisiksi. Tästä seuraa kuitenkin se, että ajonopeudet teillä kasvavat. Koulureittien turvallisuutta on pyritty parantamaan. Rovastintielle, Rovastinkankaan koulun läheisyyteen, on päätetty rakentaa kevyenliikenteenväylä koko tien pituudelle. Kevyenliikenteenväylien pituus on kasvanut joka seurantavuonna. Kaupungin hoitamien kevyenliikenteenväylien pituus on nyt 23 kilometriä ja ne kaikki ovat talvikunnossapidon piirissä. 12

13 Kevyenliikenteenväylien pituus km Lähde: Pekka Leskinen, Oriveden kaupunki, Yksityisautoilu ja julkinen liikenne Julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt Orivedellä selvästi. Ostettujen seutulippujen määrä sekä seutulipulla kuljetut matkat ovat molemmat kasvaneet tasaisesti. Yksityisautoilu on kuitenkin lisääntynyt myös. Tämä viitannee liikennemäärien yleiseen kasvamiseen. Edellisen kestävän kehityksen seurannan jälkeen Oriveden keskustaan on rakennettu junaseisake, jossa Tampere-Haapamäki taajamajuna pysähtyy. Tämä on edistänyt huomattavasti julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia. Oriveden junaseisakkeilla oli yhteensä matkustajaa vuonna 29. Oriveden rautatieasemalla matkustajia oli ja Orivesi keskustan seisakkeella Vuonna 28 Oriveden seisaketta käytti 11 3 matkustajaa, joten matkustajamäärät keskustassa ovat kasvaneet vuodenkin sisällä huomattavasti. Seutulipun ostot ostettua lippua (kpl) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus,

14 Seutulipulla kuljetut matkat kuljettu matka (km) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus, 21. Orivedellä toimii vilkas NOPA-palveluliikenne, joka aloitti toimintansa vuonna 2. NOPA:sta on tullut erittäin suosittu liikkumismuoto ja matkustajamäärät ovat olleet kasvussa. Huippuvuosi oli 27 jolloin ajettiin yhdensuuntaista matkaa. NOPA-liikenteessä kuljetut matkat kpl Lähde: Kari Rannanautio, Oriveden kaupunki, 21. Vaikka julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt, henkilöautojen määrä on samaan aikaan kasvanut sekä absoluuttisesti että asukasmäärään suhteutettuna. Kestävän kehityksen kannalta toivottavaa olisi, että yksityisautoilu vähenisi ja julkisen liikenteen osuus kasvaisi. Tämä supistaisi luonnonvarojen kuluttamista ja vähentäisi päästöjä sekä liikenneriskejä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on alueen tavoitteeksi esitetty, että henkilöautoliikenteen osuuden kasvu saataisiin pysäytettyä ja joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen osuutta saataisiin kasvatettua. 14

15 Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, 21. Henkilöautoa / asukas 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1,57,48, Henkilöautoa / asukas Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,

16 4.2 Energia Energiavalinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen. Kestävä energia pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin kuten biopohjaisiin polttoaineisiin, maalämpöön ja tuuli-, aurinko- ja vesivoimaan. Myös energiankulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Kulutusta pitäisi pyrkiä vähentämään ja energiankäyttöä tehostamaan Energiantuotanto Uusiutuvien energianlähteiden osuus on kasvanut merkittävästi seurantavuosien välillä Oriveden alueella. Oriveden Aluelämpö Oy on siirtynyt pääasiassa uusiutuvan energian käyttöön. Vuonna 27 aloitti toimintansa biopolttoaineella (puuhake ja turve) toimiva lämpökattila. Tämän lisäksi Oripohjassa on yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila, jota käytetään varakattilana kovien pakkasten aikana. Kiertotien kaukolämpölaitoksella on käytössä yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila. Kiertotien laitos toimii varalämpölaitoksena. Oriveden Aluelämpö Oy:n polttoainemäärät Puuhake (tonnia) 555 Turve (tonnia) 2132 Raskas polttoöljy (tonnia) Lähde: Oriveden Aluelämpö Oy:n ympäristöraportti 24 ja 29. Oriveden Lehdistön alueella toimii pieni kaukolämpölaitos Oriveden Biolämpö Oy. Se käyttää polttoaineena lähialueelta hankittua puuhaketta. Tähtiniemessä toimii pieni öljykattila, joka tuottaa lämpöä mm. terveyskeskukseen ja vanhainkotiin. Tätä öljykattilaa ollaan poistamassa lähitulevaisuudessa. 16

17 Omassa toiminnassaan Oriveden kaupunki käyttää Eräjärven koululla lämmitykseen hakelämpöä. Uusia kaava-alueita suunniteltaessa tutkitaan mahdollisuudet liittää rakennettavat talot kaukolämpöön Energiankulutus Oriveden kaupunki on parhaillaan tekemässä Kuntien energiatehokkuussopimusta (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimuksen keskeinen tavoite on 9 % energiansäästö jaksolla (vertailuvuosi 25). Energiansäästön välitavoitteeksi vuodelle 213 on suunniteltu 4 %. KETS:n myötä kaupunki sitoutuu laatimaan energiankäytön tehostussuunnitelman. KETS:n avulla pyritään energiankustannussäästöihin, uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Samalla osallistutaan kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden toteuttamiseen. (Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) kutsuvat toimimaan, Kuntaliitto, 21. Kaupungin kiinteistöjen energiaseurantaa on tehty vuodesta 24 alkaen ja seurantaa täydennetään. Tulokset tulevat KETS:n myötä käsittelyyn. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oriveden alueen sähkönkulutus vuonna 29 ja sen jakautuminen toimialoittain. Tätä indikaattoria ei ole aiempina vuosina ollut. Sähkönkulutus asukasmäärään suhteutettuna oli 9,6 MWh/as/v. Yhdyskunnan sähkönkulutus yhteensä (29) 92 GWh Asuminen ja maatalous 54,3 % Palvelut ja rakentaminen 29,3 % Teollisuus 16,3 % Lähde: Energiateollisuus ry,

18 4.3 Jätteet Jätteiden määrän vähentäminen on oleellinen kestävän kehityksen tavoite. Jätteiden määrän kasvu kertoo välillisesti luonnonvarojen käytön lisääntymisestä. Jätteet kuormittavat ympäristöä, aiheuttavat terveysriskejä ja tuottavat esimerkiksi kasvihuonekaasuja. Ensimmäinen askel on jätteen synnyn ehkäisy. Kertakäyttöisten ja huonolaatuisten tuotteiden hankkimista tulisi jo lähtökohtaisesti välttää. Pirkanmaan Jätehuollon internetsivuilta löytyy tietoa jätteensynnyn ehkäisymahdollisuuksista. Kaikki hyötyjäte tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää aina kun mahdollista. Ongelmajätteiden oikeasta loppusijoituksesta on huolehdittava, koska niiden sisältämät haitalliset aineet aiheuttavat riskin ympäristölle ja ihmisille. Ongelmajätteiden vastaanottopisteitä Orivedellä on yksi ja hyötyjätepisteitä kymmenen. Lisäksi kaupat ottavat vastaan muutamia ongelmajätelajeja (paristot, akut, elektroniikkaromu) ja apteekkiin voi viedä vanhat lääkkeet takaisin. Hyötyjätepisteiden sijainnit ja pisteellä vastaanotettavat jätelajit voi löytää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n internetsivuilta Sekajäte Sekajätteiden kokonaismäärä on Oriveden alueella hienoisessa kasvussa. Indikaattorin luotettavuutta haittaa se, että vuoden 2 tilastossa sekajätteeseen on sisältynyt energiajae, rakennusjäte ja puujäte. Vuosina 24 ja 29 nämä jäteryhmät on lajiteltu erikseen omatoimisesti jäteasemalle tuodun jätteen osalta. Kestävän kehityksen kannalta jätteiden lajittelu on suotavaa, sillä lajittelu mahdollistaa jätteiden hyötykäytön joko uudelleenkäytössä, kierrätettynä tai energiana. Jätemäärän kasvu selittyy hyvin pitkälle alueen asukasmäärän lisääntymisellä mm. Längelmäen osakuntaliitoksen vuoksi. Kuten alemmasta kuvaajasta näkee, asukaslukuun suhteutettuna sekajätteen määrä on pysynyt kutakuinkin samana vuosien 24 ja 29 välillä. 18

19 Sekajätteen määrä tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Sekajätteen määrä asukasta kohti kg/asukas/v Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Tilastokeskus, 21. Biojäte Biojätteen lajittelu on tärkeää. Kaatopaikalle sekajätteen mukana kulkeutuva biojäte tuottaa mädäntyessään metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Samalla biojäte lisää kaatopaikkojen lintuongelmia. Kerätyn biojätteen määrä on kasvussa Orivedellä, mikä kertoo todennäköisesti siitä, että lajittelua on alettu tehdä enemmän. Toki määrää voi hiukan lisätä myös se, että kokonaisjätemäärät ovat olleet kasvussa. Hyppäys on tapahtunut etenkin edellisellä jaksolla Oriveden alueen asukkailla on käytössä jonkin verran myös omia komposteja. 19

20 Kerätty biojäte tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Keräyspaperi Keräyspaperin määrä on seurantavuosina vaihdellut runsaasti. Paperinkeräys Oy:n arvion mukaan keräyspaperia on koottu Orivedellä asukasta kohti 23,2 kg (1999), 55,4 kg (24) ja 22 kg (29). Tarkkoja määriä on vaikea antaa, sillä paperi kerätään samalla muistakin kunnista. Lisäksi paikallinen urheiluseura Fortuna ry ja myös muut yhdistykset keräävät paperia. Yhdistysten keräämän paperin määrä ei näy näissä luvuissa. 2

21 4.4 Jätevedet Jätevesiverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli 172 vuonna 29. Määrä on selvässä kasvussa. Viemäriverkkoon liittyneet kiinteistöt kiinteistöä Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Vuoden 214 alussa tulevat jätevedenpuhdistukselle laissa asetetut vaatimukset voimaan. Tämä koskee pääasiassa vesikäymälöillä varustettuja kiinteistöjä. Kiinteistön on vuoden 214 alkuun mennessä liityttävä kunnalliseen viemäriverkostoon tai hankittava oma jätevedenpuhdistusjärjestelmä, jos olemassa oleva järjestelmä ei täytä puhdistusvaatimuksia. Puhdistamattomat jätevedet kuormittavat vesistöä lähes kymmenkertaisesti puhdistettuihin jätevesiin nähden. Kuormitus lisää vesistöjen rehevöitymistä ja pahentaa näin esimerkiksi sinileväongelmaa. Jätevedet aiheuttavat lisäksi terveysriskejä ja saattavat liata juomiseenkin käytettävää pohjavettä. (Haja-asutuksen jätevedet, 21. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Längelmäen liitosalueen kiinteistöillä on mahdollisuus saada kaupungilta taloudellista tukea sekä jätevesijärjestelmän hankkimiseen että puhtaan juomaveden saamisen varmistamiseen. Viemäriverkosto ja jäteveden puhdistamot Vuoden 21 syksyllä aloitetaan yhdysviemärin rakentaminen Korkeakoskelta Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Putken valmistuttua Korkeakosken ja Hirsilän jätevedenpuhdistamot lakkautetaan ja näiden alueiden jätevedet puhdistetaan Tähtiniemessä. Myös Eräjärven jätevedenpuhdistamo tullaan sulkemaan lähitulevaisuudessa. 21

22 Viemäriverkostoon ei tämän lisäksi ole tehty tai suunniteltu radikaaleja uudistuksia. Olemassa olevaa viemäriverkostoa laajennetaan jatkuvasti. Jätevesilietteen hyötykäyttö Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla kaikki jätevesiliete kompostoidaan. Tähtiniemeen tuodaan tällä hetkellä liete myös Hirsilän, Eräjärven, Kuhmalahden ja Korkeakosken jätevedenpuhdistamoilta. Ainoastaan välpe eli viemäriin kuulumaton sekajäte viedään jätevedenpuhdistamoilta kaatopaikalle. Liete kompostoidaan turpeen kanssa ja siitä syntyy erinomaista lannoitetta. Kaikki komposti käytetään hyödyksi. Vuonna 29 kompostin määrä oli 25 m 3, mikä tarkoittaa 158 tonnia. Tästä määrästä käytettiin viljelyyn 85 m 3 ja viherrakentamiseen 165 m 3. 22

23 4.5 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen tuottamaa vettä Oriveden alueella on kulutettu suurin piirtein saman verran kaikkina vertailuvuosina. Kotitalouksien vedenkulutus tuhatta m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Asukaskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kotitalouksien vedenkulutus on ollut laskussa. Vedenkulutus / asukas m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Oriveteläisistä on tullut tarkempia vedenkulutuksessaan. Myös kulutusveden hinnannousu vaikuttaa käyttöä vähentävästi. Vedenkäyttöä olisi syytä vähentää, sillä vaikka vesivarannot Suomessa ovat runsaat, kuluttaa vesihuolto välillisesti ympäristöä. Veden lämmittämiseen kuluu energiaa ja veden kulutus lisää aina samalla jätevedenpuhdistuksen tarvetta. 23

24 5 Kaavoitus ja rakennettu ympäristö Kaavoituksen avulla on mahdollista edistää kestävän kehityksen toteutumista, sillä kaavoituksella on monipuoliset vaikutukset yhteiskunnan eri toimintoihin. Kaavoitusratkaisuilla voidaan vaikuttaa mm. liikenteeseen, jätevesi- ja vesihuoltoverkoston kattavuuteen, jätehuoltoon ja energiankulutukseen. Kaavoituksen ja asumisen ratkaisut ovat pitkäntähtäimen valintoja, joiden seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka yltää vuoteen 23. Yhdyskuntasuunnitelmista erityisesti rakennesuunnitelma ja asuntopoliittinen ohjelma tukevat kaavoituksessa tehtäviä ratkaisuja. Rakennesuunnitelman ja asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupunkiseudulla. Myös Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 23:ssa esitetään ilmastonsuojelun kannalta merkittäviä toimenpiteitä maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle sekä liikenteen järjestämiselle. Kappaleen lopusta löytyvät Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmien internetosoitteet. 5.1 Kaavoitus ja rakentaminen Orivedellä kaavoitusratkaisut pyritään tekemään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaavoitettaessa tiivistetään taajamarakennetta ja eheytetään sitä. Tällä pyritään siihen, että asuminen ja palvelut eivät hajautuisi. Näin liikkumisen tarve ja energiankulutus vähenevät, mikä puolestaan vähentää päästöjä ja luonnonvarojen kuluttamista. Rakenteen tiiviys edistää myös joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja käytön sujuvuutta. Uusia alueita ja tontteja pyritään kaavoittamaan sinne, missä jätevesiviemäröinti, kunnallinen vesihuolto ja kaukolämpöverkosto ovat jo olemassa. Rakentamista on ohjattu vanhan taajaman sisään tai viereen. Uusia tontteja on kaavoitettu myös kyliin niiden elinvoimaisuuden takaamiseksi. 24

25 Palveluja pyritään keskittämään hyvien liikenneyhteyksien äärelle keskustaan. Orivedellä keskustaajaman rakennetta on uudistettu paljon. Keskustaan on viime vuosien aikana rakennettu uusi K-market, Lidl ja torialue, ja sinne on kaavoitettu lisää uutta liiketilaa. Kaavoitettaessa pyritään varmistamaan riittävät viher- ja virkistysalueet asuinviihtyvyyden takaamiseksi. Liikuntahallin ympäristö on kaavassa varattu hiukan suuremmaksi puistoalueeksi rakennetun alueen keskelle ja torialueelta urheilukentälle on rakennettu viihtyisä Makasiininraitti. Kirkkolahdelle suunnitellaan toista uimarantaa. Puistoalueiden ala on kasvanut vuodesta 24 vuoteen 29 kolmella hehtaarilla, 28 hehtaarista 31 hehtaariin. Yksittäisten tonttien kaavoituksen yhteydessä varmistetaan aina riittävät piha-alueet. Asuntoalueiden yhteyteen kaavoitetaan lisäksi lähivirkistysalueita, joihin varataan paikka leikkikentälle. Pientalorakentamiselle kaavoitetaan koko ajan lisää tontteja. Myös kerrostalotonttivalikoimaa aiotaan lisätä ja Oripohjaan kaavoitetaan uusia yritystontteja. Kaupunki pyrkii pitämään tonttivalikoimaa runsaana, jotta uusi rakentaminen kohdistuisi niille suunnatuille alueille eikä hajautuisi yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Kaupunki otti 2-luvun loppupuolella käyttöön korotetun kiinteistöveron rakentamattomille tonteille ja se on lisännyt niiden käyttöönottoa. Luontokohdeselvitys otetaan huomioon kaavoitettaessa ja yksittäisissä kaavoituskohteissa tehdään alueen luontoarvojen kartoitus. Rantaosayleiskaavan yhteydessä ollaan tekemässä varsin kattavaa luontoselvitystä. Asukkaiden on mahdollista kommentoida kaavoja lain mukaisesti luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Ylimääräisiä osallistamisprojekteja ei ole kuitenkaan toteutettu. Käytännössä asukkaiden kommentit vaikuttavat kaavoihin paljon ja niitä on ollut mahdollista ottaa huomioon. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suurin osa uusista tonteista joukkoliikennevyöhykkeelle. Rakennesuunnitelman, asuntopoliittisen ohjelman ja liikennesuunnitelman toteutumisen myötä kolme neljäsosaa Tampereen kaupunkiseudun asukkaista tulisi asumaan joukkoliikenteen laatukäytävien varrella. Tällä hetkellä joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla asuu noin puolet alueen asukkaista. Tätä tavoitetta silmällä pitäen rakennesuunnitelmassa on esitetty, että Orivesi keskittäisi uusia tontteja nimenomaan asemanseudulle ja kuntakeskukseen. Myös rakentamisen ratkaisut ovat pitkäikäisiä ja niiden vaikutukset ulottuvat koko rakennuksen elinkaaren ajalle. Esimerkiksi rakennusvaiheessa tehty lämmitysratkaisu vaikuttaa koko rakennuksen käytön ajan. Lämmityksen kannalta tärkeitä ovat myös rakentamisvaiheessa tehdyt eristysratkaisut. Ratkaisuilla voi vaikuttaa sekä ympäristöön että omaan lompakkoon. 25

26 Rakennettaessa tehdyt materiaalivalinnat vaikuttavat laajasti ympäristöön. Materiaalivalinnoissa tulisi ottaa huomioon sekä valmistuksen, käytön että loppusijoituksen aikaiset ympäristövaikutukset. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkuvasti tiukentuneet. Energiatehokkuusvaatimukset vähentävät energiankäyttöä, mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä sekä tuo huomattavia taloudellista säästöä rakennusten omistajille. 5.2 Kulttuuriympäristö Vuonna 23 Orivedellä valmistui kulttuuriympäristöohjelma, josta on julkaistu teos Kumpuja ja kivinavettoja: Oriveden kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas, Oriveden kaupunki 23.) Längelmäen kunnan alueella oli vuosina hanke, jossa kartoitettiin arvokkaita maisemia ja rakennusperintöä. Hankkeesta julkaistiin vuonna 27 raportti Längelmäen alueen maisemia ja rakennusperintöä: Längelmäen kulttuuriympäristöohjelma. Rantayleiskaavaa varten on valmisteilla kulttuuriympäristöselvitys. Kulttuuriympäristöohjelmien avulla kartoitetaan alueen arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä ja pyritään säilyttämään sitä. Hankkeet tuovat esiin alueen syntyhistoriaa ja sitovat näin asukkaita omaan elinympäristöönsä vahvistaen paikallista identiteettiä. (Kulttuuriympäristöohjelmat Pirkanmaalla, 29. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Kulttuuriympäristöohjelmat otetaan huomioon kaavoja laadittaessa. Projektien myötä asukkaat ovat tulleet itse aktiivisimmiksi lähiympäristönsä suhteen. Projektit ovat herätelleet huomaamaan oman elinympäristön ainutlaatuisuuden ja arvon. 26