ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 2010
|
|
- Auvo Aaltonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21
2 Oriveden kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman seuranta 21 Anna-Liisa Ahokumpu Oriveden kaupunki 21 2
3 Sisällysluettelo 1 KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS JA KUNTA KESTÄVÄ KEHITYS JA ORIVESI ORIVESI PÄHKINÄNKUORESSA VÄESTÖRAKENNE YHDYSKUNNAN PERUSTOIMINNOT JA KESTÄVÄ KEHITYS LIIKENNE Liikenneturvallisuus Yksityisautoilu ja julkinen liikenne ENERGIA Energiantuotanto Energiankulutus JÄTTEET JÄTEVEDET VESIHUOLTO KAAVOITUS JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTASUUNNITTELUN OHJELMAT KAUPUNGIN TOIMINTA TIEDOTUS TUOTEHANKINNAT OHJAUSINDIKAATTORIT ELÄMÄNLAATU TOIMEENTULON VAKAUS VAPAA-AIKAPALVELUT TURVALLISUUS MAATALOUS LUONTOARVOT LUONTO JÄRVET ILMASTO LIITTEET ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA: INDIKAAT- TORIT 21 ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21 3
4 4
5 1 Kestävä kehitys 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys määriteltiin alun perin YK:n Brundtlandin komissiossa (1987) näin: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävällä kehityksellä on kolme toisiaan tukevaa ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Nämä kaikki kolme on otettava huomioon, jotta kehitys voisi olla tuloksellista pitkällä tähtäimellä. Ekologinen kestävyys tarkoittaa sitä, ettei ihmisen toiminta rasita liikaa ympäristöä, eikä näin pienennettäisi omia ja muiden lajien elinmahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tulee siirtyä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja pysyä luonnon uusiutumiskyvyn rajoissa. Ympäristöä kuormittavia päästöjä tulee vähentää, jotta ilmastonmuutos ja ympäristön yleinen pilaantuminen saataisiin kuriin. Tähän pyritään toimintatapoja muuttamalla ja kulutusta vähentämällä. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten tasavertaisuutta. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tyydyttää perustarpeensa ja jokaisen elämänlaatu ja terveydenhuolto tulisi taata. Taloudellinen kestävyys pyrkii tasaiseen, rauhalliseen talouskasvuun, minkä avulla voidaan taata myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden toteutuminen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa toimintaa, joka ei ylitä luonnon uusiutumiskykyä eikä kuormita ympäristöä yli sen palautumiskyvyn. Mikäli tämä ei toteudu, talouskasvu vie itseltään pohjan tyhjentämällä raaka-ainevarastonsa. Näitä kaikkia tarvitaan eikä toista ole ilman toista. Ilman taloudellista kestävyyttä on vaikea ylläpitää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Toisaalta talous ei ole kestävää ellei se perustu ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. 1.2 Kestävä kehitys ja kunta Kunta on paikallisesti merkittävä toimija, joka vastaa monista alueen valinnoista ja voi näin vaikuttaa laajasti kestävän kehityksen edistämiseen sekä teoillaan että esimerkillään. Kunta pyrkii paikallisesti takaamaan, ettei ympäristö pääsisi pilaantumaan vääränlaisen toimin- 5
6 nan vuoksi. Osa kunnan kestävää kehitystä on kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien takaaminen sekä hyvän terveydenhuollon ja elämänlaadun tarjoaminen kaikille kuntalaisille. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa (1992) sovittiin kestävän kehityksen periaatteista ja laadittiin kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 21. Konferenssissa kehotettiin kaikkia kuntia laatimaan oma paikallisagenda, jossa esitellään kunnan oma kestävän kehityksen strategia. Vuonna 1994 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan tapaamisessa hyväksyttiin Aalborgin sopimus, jossa määritellään tarkemmin kestävän kehityksen toimintaohjelman sisältöä. Tätä vietiin eteenpäin 24 Aalborgin sitoumuksella, joka edelleen tarkentaa kuntien kestävän kehityksen käytännön tavoitteita. 1.3 Kestävä kehitys ja Orivesi Vuosina tehtiin Oriveden, Juupajoen ja Längelmäen kestävän kehityksen toimintaohjelma yhteistyössä Kaakkois-Pirkanmaan kuntien kanssa. Projektin yhteydessä julkaistiin koteihin lähetetty opas Längelmäveden seudun kestävä kehitys: 21. vuosisadan opas perheille, yhteisöille, yrityksille ja kunnille. Samalla koottiin kestävän kehityksen toimenpideohjelma ja seurantaindikaattorit. Toimenpideohjelman seuranta on tehty vuonna 25. Seurantaindikaattorit on kerätty vuosilta 1999, 24 ja 29. Toimenpideohjelma erittelee kaupungin tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Indikaattorilistaan kerätään numeerista tietoa kaupungin toiminnasta ja tilasta. Indikaattorien valinnassa on pyritty ottamaan huomioon kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Indikaattorien luotettavuuteen tulee suhtautua tietyllä varauksella. Muutos saattaa johtua monesta eri tekijästä, joka voi olla kestävä tai kestämätön, eikä indikaattori näytä tätä. Esimerkiksi mikäli toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut, se saattaa kertoa siitä, että tuentarvitsijoiden määrä on kasvanut, mikä on negatiivista kehitystä, tai siitä, että ihmisiä tuetaan enemmän ja useampi avuntarvitsija on päässyt tuen piiriin, mikä taas on positiivista kehitystä. Kestävän kehityksen toteutuminen kaupungin toiminnassa edellyttää sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin ja niiden mukaisiin toimenpiteisiin. Toimenpideohjelman seuranta ja indikaattorilista antaa tietoa kaupungin kestävän kehityksen tilasta, siitä missä on onnistuttu ja missä on vielä kehitettävää. Seurannan tarkoituksena on myös antaa tukea kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon. 6
7 2 Orivesi pähkinänkuoressa Orivesi on osa Pirkanmaata ja Tampereen kaupunkiseutua. Rajanaapureita ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Orivesi sijaitsee valtatie 9 varrella. Oriveden keskustan kautta kulkee kantatie 58 Kangasalalta Mänttään, samoin kantatie 66 lähtee Orivedeltä Pohjanmaalle. Tampere-Jyväskylä rata kulkee Oriveden kautta. Tampereelle on matkaa 41 kilometriä. Kaupunki on pinta-alaltaan suurehko, maapinta-alaa on 764 km 2 ja vesialuetta 27 km 2. Vesistöistä suurin on Längelmävesi. Vuoden 27 alussa liitettiin osa entisestä Längelmäen kunnasta Oriveteen ja kaupungin asukasluku kasvoi noin 6 henkilöllä. Asukasluku oli 9634 vuonna 29. Väestönmäärä on ollut kasvussa, vaikkakin kasvu oli pienempää 29 kuin aiempina vuosina. Orivesi on ollut vuoden 29 alusta saakka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän varsinainen jäsen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka ulottuu vuoteen 23. Tähän kuuluu rakennesuunnitelma, asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Elinkeinot Vuoden 27 alussa alkutuotannossa työskenteli 1 % väestöstä, jalostuksessa 26 % ja palvelualoilla 62 %. Orivedellä toimii n. 63 yritystä ja noin 26 maatilaa. Vuonna 29 yritysten määrä kasvoi 4,8 prosentilla. Yritystontteja myytiin kolme kappaletta ja yritysten kehityshankkeita oli vireillä kaksikymmentä kappaletta. Yhteystiedot Oriveden kaupunki; Keskustie 23, 353 Orivesi. Puh: Fax: Oriveden kaupungin yleinen sähköpostiosoite on: 7
8 3 Väestörakenne Kaupungin väestöindikaattorit kertovat siitä, onko väestökehitys kestävää. Orivedellä tilanne on hyvä, sillä väestönmäärä on pysynyt tasaisena ja ollut rauhallisesti kasvamaan päin. Väestöindikaattori toimii taustana muille indikaattoreille. Tavoite Orivedellä on,5 % vuosittainen väestönkasvu. Siihen ei päästy vuonna 29, vaikka väestönkasvu pysyikin positiivisena. Hyppäys väestötilastossa johtuu siitä, että osa Längelmäen entisestä kunnasta liitettiin Oriveteen vuonna 27. Silloin Oriveden asukasluku kasvoi noin kuudellasadalla henkilöllä. Toinen osa Längelmäestä liitettiin Jämsään. Taulukkoa tulkitessa tulee huomata, että vuodesta 198 alkaen on väkiluku annettu viiden vuoden välein ja vuodesta 1999 alkaen vuosittain. Väestö Väestö Lähde: Tilastokeskus, 21. Lasten ja vanhusten osuus väestöstä Lasten osuus väestöstä on vähenemässä ja vanhusten osuus kasvamassa. Muutos on ollut selkeä edellisen kymmenen vuoden aika- 8
9 na. Suunta on samanlainen koko maassa. Väestön ikääntyminen on todellinen haaste kestävälle kehitykselle. -14-vuotiaiden osuus väestöstä (%) vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. 9
10 4 Yhdyskunnan perustoiminnot ja kestävä kehitys Tässä luvussa käsitellään liikenne, energia, jätteet, jätevedet ja vesihuolto. 4.1 Liikenne Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteessä. (Liikenteen suunnittelu, Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, 21. Liikkumisen tarvetta pyritään vähentämään yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, rakentamalla taajamista tiiviimpiä ja tuomalla palveluja lähemmäs toisiaan ja asukkaita. Asukkaita tulisi kannustaa liikkumisentavan muutoksiin parantamalla kevyenliikenteen mahdollisuuksia ja edistämällä joukkoliikennettä. Liikenneturvallisuuteen panostaminen on myös osa liikenteen kestävää kehitystä Liikenneturvallisuus Poliisin tietoon tulleet liikennerikosten määrät ovat kasvaneet selvästi Orivedellä kestävän kehityksen toimenpideohjelman seurantaajanjaksolla vuodesta 1999 alkaen. Vuosina 24 ja 27 on piikit liikennerikollisuudessa. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että Oriveden liikennerikostilastossa on suurta heittelyä. Tämä voi johtua liikennekäyttäytymisen muutoksista, mutta myös esimerkiksi poliisin käytössä olevien resurssisen määristä. Liikennerikosten määrä on kuitenkin 2-luvulla pysynyt korkeana verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. 1
11 Liikennerikokset kpl Lähde: Tilastokeskus, 21. Liikennerikoksia ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesi-, ilma- tai junaliikennejuopumus, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja liikennepako tieliikenteessä. Liikenneonnettomuuksien määrä on ollut kasvussa tarkkailuvuosina. Tämä lienee suoraa seurausta liikennerikostilaston osoittamasta liikennekäyttäytymisen huononemisesta. Rikosten lisääntyessä myös onnettomuustilastot synkkenevät. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on ollut vertailuvuosina suurin vuonna 29 ja sinä vuonna on sattunut yksi tieliikennekuolema Oriveden alueella. Kaupungin läpi kulkeva valtatie lisää alueella tapahtuvien liikenneonnettomuuksien määrää. Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuudet (kpl) Lähde: Liikenneturva,
12 Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Loukkaantuneet Kuolleet Lähde: Liikenneturva, 21. Orivesi on ollut vuonna 27 mukana laatimassa Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Tavoitteeksi suunnitelmassa asetettiin mm. henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien vähentäminen, kevyenliikenteen turvallisuuden parantaminen, ajonopeuksien hillitseminen ja jatkuvan tiedotustyön lisääminen. Orivedellä pyritään panostamaan erityisesti kevyenliikenteen ylityskohtien parantamiseen, näkemien parantamiseen liittymissä ja nopeusrajoitusten tarkastamiseen taajamien läpikulkuväylillä. Tieverkoston uusiminen ja turvallisuuden lisääminen Liikenneturvallisuutta pyritään lisäämään myös huoltamalla ja uusimalla tieverkostoa. Etenkin teiden talvikunnossapitoon on kiinnitetty huomiota ja auraus päivystääkin kellon ympäri. Teiden peruskorjaus on jatkuvaa ja sorateitä muutetaan pikkuhiljaa kestopäällysteisiksi. Tästä seuraa kuitenkin se, että ajonopeudet teillä kasvavat. Koulureittien turvallisuutta on pyritty parantamaan. Rovastintielle, Rovastinkankaan koulun läheisyyteen, on päätetty rakentaa kevyenliikenteenväylä koko tien pituudelle. Kevyenliikenteenväylien pituus on kasvanut joka seurantavuonna. Kaupungin hoitamien kevyenliikenteenväylien pituus on nyt 23 kilometriä ja ne kaikki ovat talvikunnossapidon piirissä. 12
13 Kevyenliikenteenväylien pituus km Lähde: Pekka Leskinen, Oriveden kaupunki, Yksityisautoilu ja julkinen liikenne Julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt Orivedellä selvästi. Ostettujen seutulippujen määrä sekä seutulipulla kuljetut matkat ovat molemmat kasvaneet tasaisesti. Yksityisautoilu on kuitenkin lisääntynyt myös. Tämä viitannee liikennemäärien yleiseen kasvamiseen. Edellisen kestävän kehityksen seurannan jälkeen Oriveden keskustaan on rakennettu junaseisake, jossa Tampere-Haapamäki taajamajuna pysähtyy. Tämä on edistänyt huomattavasti julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia. Oriveden junaseisakkeilla oli yhteensä matkustajaa vuonna 29. Oriveden rautatieasemalla matkustajia oli ja Orivesi keskustan seisakkeella Vuonna 28 Oriveden seisaketta käytti 11 3 matkustajaa, joten matkustajamäärät keskustassa ovat kasvaneet vuodenkin sisällä huomattavasti. Seutulipun ostot ostettua lippua (kpl) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus,
14 Seutulipulla kuljetut matkat kuljettu matka (km) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus, 21. Orivedellä toimii vilkas NOPA-palveluliikenne, joka aloitti toimintansa vuonna 2. NOPA:sta on tullut erittäin suosittu liikkumismuoto ja matkustajamäärät ovat olleet kasvussa. Huippuvuosi oli 27 jolloin ajettiin yhdensuuntaista matkaa. NOPA-liikenteessä kuljetut matkat kpl Lähde: Kari Rannanautio, Oriveden kaupunki, 21. Vaikka julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt, henkilöautojen määrä on samaan aikaan kasvanut sekä absoluuttisesti että asukasmäärään suhteutettuna. Kestävän kehityksen kannalta toivottavaa olisi, että yksityisautoilu vähenisi ja julkisen liikenteen osuus kasvaisi. Tämä supistaisi luonnonvarojen kuluttamista ja vähentäisi päästöjä sekä liikenneriskejä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on alueen tavoitteeksi esitetty, että henkilöautoliikenteen osuuden kasvu saataisiin pysäytettyä ja joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen osuutta saataisiin kasvatettua. 14
15 Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, 21. Henkilöautoa / asukas 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1,57,48, Henkilöautoa / asukas Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,
16 4.2 Energia Energiavalinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen. Kestävä energia pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin kuten biopohjaisiin polttoaineisiin, maalämpöön ja tuuli-, aurinko- ja vesivoimaan. Myös energiankulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Kulutusta pitäisi pyrkiä vähentämään ja energiankäyttöä tehostamaan Energiantuotanto Uusiutuvien energianlähteiden osuus on kasvanut merkittävästi seurantavuosien välillä Oriveden alueella. Oriveden Aluelämpö Oy on siirtynyt pääasiassa uusiutuvan energian käyttöön. Vuonna 27 aloitti toimintansa biopolttoaineella (puuhake ja turve) toimiva lämpökattila. Tämän lisäksi Oripohjassa on yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila, jota käytetään varakattilana kovien pakkasten aikana. Kiertotien kaukolämpölaitoksella on käytössä yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila. Kiertotien laitos toimii varalämpölaitoksena. Oriveden Aluelämpö Oy:n polttoainemäärät Puuhake (tonnia) 555 Turve (tonnia) 2132 Raskas polttoöljy (tonnia) Lähde: Oriveden Aluelämpö Oy:n ympäristöraportti 24 ja 29. Oriveden Lehdistön alueella toimii pieni kaukolämpölaitos Oriveden Biolämpö Oy. Se käyttää polttoaineena lähialueelta hankittua puuhaketta. Tähtiniemessä toimii pieni öljykattila, joka tuottaa lämpöä mm. terveyskeskukseen ja vanhainkotiin. Tätä öljykattilaa ollaan poistamassa lähitulevaisuudessa. 16
17 Omassa toiminnassaan Oriveden kaupunki käyttää Eräjärven koululla lämmitykseen hakelämpöä. Uusia kaava-alueita suunniteltaessa tutkitaan mahdollisuudet liittää rakennettavat talot kaukolämpöön Energiankulutus Oriveden kaupunki on parhaillaan tekemässä Kuntien energiatehokkuussopimusta (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimuksen keskeinen tavoite on 9 % energiansäästö jaksolla (vertailuvuosi 25). Energiansäästön välitavoitteeksi vuodelle 213 on suunniteltu 4 %. KETS:n myötä kaupunki sitoutuu laatimaan energiankäytön tehostussuunnitelman. KETS:n avulla pyritään energiankustannussäästöihin, uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Samalla osallistutaan kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden toteuttamiseen. (Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) kutsuvat toimimaan, Kuntaliitto, 21. Kaupungin kiinteistöjen energiaseurantaa on tehty vuodesta 24 alkaen ja seurantaa täydennetään. Tulokset tulevat KETS:n myötä käsittelyyn. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oriveden alueen sähkönkulutus vuonna 29 ja sen jakautuminen toimialoittain. Tätä indikaattoria ei ole aiempina vuosina ollut. Sähkönkulutus asukasmäärään suhteutettuna oli 9,6 MWh/as/v. Yhdyskunnan sähkönkulutus yhteensä (29) 92 GWh Asuminen ja maatalous 54,3 % Palvelut ja rakentaminen 29,3 % Teollisuus 16,3 % Lähde: Energiateollisuus ry,
18 4.3 Jätteet Jätteiden määrän vähentäminen on oleellinen kestävän kehityksen tavoite. Jätteiden määrän kasvu kertoo välillisesti luonnonvarojen käytön lisääntymisestä. Jätteet kuormittavat ympäristöä, aiheuttavat terveysriskejä ja tuottavat esimerkiksi kasvihuonekaasuja. Ensimmäinen askel on jätteen synnyn ehkäisy. Kertakäyttöisten ja huonolaatuisten tuotteiden hankkimista tulisi jo lähtökohtaisesti välttää. Pirkanmaan Jätehuollon internetsivuilta löytyy tietoa jätteensynnyn ehkäisymahdollisuuksista. Kaikki hyötyjäte tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää aina kun mahdollista. Ongelmajätteiden oikeasta loppusijoituksesta on huolehdittava, koska niiden sisältämät haitalliset aineet aiheuttavat riskin ympäristölle ja ihmisille. Ongelmajätteiden vastaanottopisteitä Orivedellä on yksi ja hyötyjätepisteitä kymmenen. Lisäksi kaupat ottavat vastaan muutamia ongelmajätelajeja (paristot, akut, elektroniikkaromu) ja apteekkiin voi viedä vanhat lääkkeet takaisin. Hyötyjätepisteiden sijainnit ja pisteellä vastaanotettavat jätelajit voi löytää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n internetsivuilta Sekajäte Sekajätteiden kokonaismäärä on Oriveden alueella hienoisessa kasvussa. Indikaattorin luotettavuutta haittaa se, että vuoden 2 tilastossa sekajätteeseen on sisältynyt energiajae, rakennusjäte ja puujäte. Vuosina 24 ja 29 nämä jäteryhmät on lajiteltu erikseen omatoimisesti jäteasemalle tuodun jätteen osalta. Kestävän kehityksen kannalta jätteiden lajittelu on suotavaa, sillä lajittelu mahdollistaa jätteiden hyötykäytön joko uudelleenkäytössä, kierrätettynä tai energiana. Jätemäärän kasvu selittyy hyvin pitkälle alueen asukasmäärän lisääntymisellä mm. Längelmäen osakuntaliitoksen vuoksi. Kuten alemmasta kuvaajasta näkee, asukaslukuun suhteutettuna sekajätteen määrä on pysynyt kutakuinkin samana vuosien 24 ja 29 välillä. 18
19 Sekajätteen määrä tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Sekajätteen määrä asukasta kohti kg/asukas/v Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Tilastokeskus, 21. Biojäte Biojätteen lajittelu on tärkeää. Kaatopaikalle sekajätteen mukana kulkeutuva biojäte tuottaa mädäntyessään metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Samalla biojäte lisää kaatopaikkojen lintuongelmia. Kerätyn biojätteen määrä on kasvussa Orivedellä, mikä kertoo todennäköisesti siitä, että lajittelua on alettu tehdä enemmän. Toki määrää voi hiukan lisätä myös se, että kokonaisjätemäärät ovat olleet kasvussa. Hyppäys on tapahtunut etenkin edellisellä jaksolla Oriveden alueen asukkailla on käytössä jonkin verran myös omia komposteja. 19
20 Kerätty biojäte tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Keräyspaperi Keräyspaperin määrä on seurantavuosina vaihdellut runsaasti. Paperinkeräys Oy:n arvion mukaan keräyspaperia on koottu Orivedellä asukasta kohti 23,2 kg (1999), 55,4 kg (24) ja 22 kg (29). Tarkkoja määriä on vaikea antaa, sillä paperi kerätään samalla muistakin kunnista. Lisäksi paikallinen urheiluseura Fortuna ry ja myös muut yhdistykset keräävät paperia. Yhdistysten keräämän paperin määrä ei näy näissä luvuissa. 2
21 4.4 Jätevedet Jätevesiverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli 172 vuonna 29. Määrä on selvässä kasvussa. Viemäriverkkoon liittyneet kiinteistöt kiinteistöä Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Vuoden 214 alussa tulevat jätevedenpuhdistukselle laissa asetetut vaatimukset voimaan. Tämä koskee pääasiassa vesikäymälöillä varustettuja kiinteistöjä. Kiinteistön on vuoden 214 alkuun mennessä liityttävä kunnalliseen viemäriverkostoon tai hankittava oma jätevedenpuhdistusjärjestelmä, jos olemassa oleva järjestelmä ei täytä puhdistusvaatimuksia. Puhdistamattomat jätevedet kuormittavat vesistöä lähes kymmenkertaisesti puhdistettuihin jätevesiin nähden. Kuormitus lisää vesistöjen rehevöitymistä ja pahentaa näin esimerkiksi sinileväongelmaa. Jätevedet aiheuttavat lisäksi terveysriskejä ja saattavat liata juomiseenkin käytettävää pohjavettä. (Haja-asutuksen jätevedet, 21. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Längelmäen liitosalueen kiinteistöillä on mahdollisuus saada kaupungilta taloudellista tukea sekä jätevesijärjestelmän hankkimiseen että puhtaan juomaveden saamisen varmistamiseen. Viemäriverkosto ja jäteveden puhdistamot Vuoden 21 syksyllä aloitetaan yhdysviemärin rakentaminen Korkeakoskelta Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Putken valmistuttua Korkeakosken ja Hirsilän jätevedenpuhdistamot lakkautetaan ja näiden alueiden jätevedet puhdistetaan Tähtiniemessä. Myös Eräjärven jätevedenpuhdistamo tullaan sulkemaan lähitulevaisuudessa. 21
22 Viemäriverkostoon ei tämän lisäksi ole tehty tai suunniteltu radikaaleja uudistuksia. Olemassa olevaa viemäriverkostoa laajennetaan jatkuvasti. Jätevesilietteen hyötykäyttö Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla kaikki jätevesiliete kompostoidaan. Tähtiniemeen tuodaan tällä hetkellä liete myös Hirsilän, Eräjärven, Kuhmalahden ja Korkeakosken jätevedenpuhdistamoilta. Ainoastaan välpe eli viemäriin kuulumaton sekajäte viedään jätevedenpuhdistamoilta kaatopaikalle. Liete kompostoidaan turpeen kanssa ja siitä syntyy erinomaista lannoitetta. Kaikki komposti käytetään hyödyksi. Vuonna 29 kompostin määrä oli 25 m 3, mikä tarkoittaa 158 tonnia. Tästä määrästä käytettiin viljelyyn 85 m 3 ja viherrakentamiseen 165 m 3. 22
23 4.5 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen tuottamaa vettä Oriveden alueella on kulutettu suurin piirtein saman verran kaikkina vertailuvuosina. Kotitalouksien vedenkulutus tuhatta m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Asukaskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kotitalouksien vedenkulutus on ollut laskussa. Vedenkulutus / asukas m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Oriveteläisistä on tullut tarkempia vedenkulutuksessaan. Myös kulutusveden hinnannousu vaikuttaa käyttöä vähentävästi. Vedenkäyttöä olisi syytä vähentää, sillä vaikka vesivarannot Suomessa ovat runsaat, kuluttaa vesihuolto välillisesti ympäristöä. Veden lämmittämiseen kuluu energiaa ja veden kulutus lisää aina samalla jätevedenpuhdistuksen tarvetta. 23
24 5 Kaavoitus ja rakennettu ympäristö Kaavoituksen avulla on mahdollista edistää kestävän kehityksen toteutumista, sillä kaavoituksella on monipuoliset vaikutukset yhteiskunnan eri toimintoihin. Kaavoitusratkaisuilla voidaan vaikuttaa mm. liikenteeseen, jätevesi- ja vesihuoltoverkoston kattavuuteen, jätehuoltoon ja energiankulutukseen. Kaavoituksen ja asumisen ratkaisut ovat pitkäntähtäimen valintoja, joiden seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka yltää vuoteen 23. Yhdyskuntasuunnitelmista erityisesti rakennesuunnitelma ja asuntopoliittinen ohjelma tukevat kaavoituksessa tehtäviä ratkaisuja. Rakennesuunnitelman ja asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupunkiseudulla. Myös Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 23:ssa esitetään ilmastonsuojelun kannalta merkittäviä toimenpiteitä maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle sekä liikenteen järjestämiselle. Kappaleen lopusta löytyvät Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmien internetosoitteet. 5.1 Kaavoitus ja rakentaminen Orivedellä kaavoitusratkaisut pyritään tekemään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaavoitettaessa tiivistetään taajamarakennetta ja eheytetään sitä. Tällä pyritään siihen, että asuminen ja palvelut eivät hajautuisi. Näin liikkumisen tarve ja energiankulutus vähenevät, mikä puolestaan vähentää päästöjä ja luonnonvarojen kuluttamista. Rakenteen tiiviys edistää myös joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja käytön sujuvuutta. Uusia alueita ja tontteja pyritään kaavoittamaan sinne, missä jätevesiviemäröinti, kunnallinen vesihuolto ja kaukolämpöverkosto ovat jo olemassa. Rakentamista on ohjattu vanhan taajaman sisään tai viereen. Uusia tontteja on kaavoitettu myös kyliin niiden elinvoimaisuuden takaamiseksi. 24
25 Palveluja pyritään keskittämään hyvien liikenneyhteyksien äärelle keskustaan. Orivedellä keskustaajaman rakennetta on uudistettu paljon. Keskustaan on viime vuosien aikana rakennettu uusi K-market, Lidl ja torialue, ja sinne on kaavoitettu lisää uutta liiketilaa. Kaavoitettaessa pyritään varmistamaan riittävät viher- ja virkistysalueet asuinviihtyvyyden takaamiseksi. Liikuntahallin ympäristö on kaavassa varattu hiukan suuremmaksi puistoalueeksi rakennetun alueen keskelle ja torialueelta urheilukentälle on rakennettu viihtyisä Makasiininraitti. Kirkkolahdelle suunnitellaan toista uimarantaa. Puistoalueiden ala on kasvanut vuodesta 24 vuoteen 29 kolmella hehtaarilla, 28 hehtaarista 31 hehtaariin. Yksittäisten tonttien kaavoituksen yhteydessä varmistetaan aina riittävät piha-alueet. Asuntoalueiden yhteyteen kaavoitetaan lisäksi lähivirkistysalueita, joihin varataan paikka leikkikentälle. Pientalorakentamiselle kaavoitetaan koko ajan lisää tontteja. Myös kerrostalotonttivalikoimaa aiotaan lisätä ja Oripohjaan kaavoitetaan uusia yritystontteja. Kaupunki pyrkii pitämään tonttivalikoimaa runsaana, jotta uusi rakentaminen kohdistuisi niille suunnatuille alueille eikä hajautuisi yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Kaupunki otti 2-luvun loppupuolella käyttöön korotetun kiinteistöveron rakentamattomille tonteille ja se on lisännyt niiden käyttöönottoa. Luontokohdeselvitys otetaan huomioon kaavoitettaessa ja yksittäisissä kaavoituskohteissa tehdään alueen luontoarvojen kartoitus. Rantaosayleiskaavan yhteydessä ollaan tekemässä varsin kattavaa luontoselvitystä. Asukkaiden on mahdollista kommentoida kaavoja lain mukaisesti luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Ylimääräisiä osallistamisprojekteja ei ole kuitenkaan toteutettu. Käytännössä asukkaiden kommentit vaikuttavat kaavoihin paljon ja niitä on ollut mahdollista ottaa huomioon. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suurin osa uusista tonteista joukkoliikennevyöhykkeelle. Rakennesuunnitelman, asuntopoliittisen ohjelman ja liikennesuunnitelman toteutumisen myötä kolme neljäsosaa Tampereen kaupunkiseudun asukkaista tulisi asumaan joukkoliikenteen laatukäytävien varrella. Tällä hetkellä joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla asuu noin puolet alueen asukkaista. Tätä tavoitetta silmällä pitäen rakennesuunnitelmassa on esitetty, että Orivesi keskittäisi uusia tontteja nimenomaan asemanseudulle ja kuntakeskukseen. Myös rakentamisen ratkaisut ovat pitkäikäisiä ja niiden vaikutukset ulottuvat koko rakennuksen elinkaaren ajalle. Esimerkiksi rakennusvaiheessa tehty lämmitysratkaisu vaikuttaa koko rakennuksen käytön ajan. Lämmityksen kannalta tärkeitä ovat myös rakentamisvaiheessa tehdyt eristysratkaisut. Ratkaisuilla voi vaikuttaa sekä ympäristöön että omaan lompakkoon. 25
26 Rakennettaessa tehdyt materiaalivalinnat vaikuttavat laajasti ympäristöön. Materiaalivalinnoissa tulisi ottaa huomioon sekä valmistuksen, käytön että loppusijoituksen aikaiset ympäristövaikutukset. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkuvasti tiukentuneet. Energiatehokkuusvaatimukset vähentävät energiankäyttöä, mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä sekä tuo huomattavia taloudellista säästöä rakennusten omistajille. 5.2 Kulttuuriympäristö Vuonna 23 Orivedellä valmistui kulttuuriympäristöohjelma, josta on julkaistu teos Kumpuja ja kivinavettoja: Oriveden kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas, Oriveden kaupunki 23.) Längelmäen kunnan alueella oli vuosina hanke, jossa kartoitettiin arvokkaita maisemia ja rakennusperintöä. Hankkeesta julkaistiin vuonna 27 raportti Längelmäen alueen maisemia ja rakennusperintöä: Längelmäen kulttuuriympäristöohjelma. Rantayleiskaavaa varten on valmisteilla kulttuuriympäristöselvitys. Kulttuuriympäristöohjelmien avulla kartoitetaan alueen arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä ja pyritään säilyttämään sitä. Hankkeet tuovat esiin alueen syntyhistoriaa ja sitovat näin asukkaita omaan elinympäristöönsä vahvistaen paikallista identiteettiä. (Kulttuuriympäristöohjelmat Pirkanmaalla, 29. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Kulttuuriympäristöohjelmat otetaan huomioon kaavoja laadittaessa. Projektien myötä asukkaat ovat tulleet itse aktiivisimmiksi lähiympäristönsä suhteen. Projektit ovat herätelleet huomaamaan oman elinympäristön ainutlaatuisuuden ja arvon. 26
JUUPAJOEN KUNTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEU- RANTA 2010
JUUPAJOEN KUNTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEU- RANTA 21 Juupajoen kunnan kestävän kehityksen toimenpideohjelman seuranta 21 Anna-Liisa Ahokumpu Juupajoen kunta ja Oriveden kaupunki 21 2 Sisällysluettelo
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
Rovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
Kestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
Kirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA
Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala
Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
Kestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
Rakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset
Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan
Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä
Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS
ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
Toimintaympäristö: Turvallisuus
Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24
Ilmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*
AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:
Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa
Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
Keski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
Kestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
MAL-sopimuksen seurannasta
MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla
Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008
Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
Toimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011
Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista