ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 2010"

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21

2 Oriveden kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman seuranta 21 Anna-Liisa Ahokumpu Oriveden kaupunki 21 2

3 Sisällysluettelo 1 KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄ KEHITYS JA KUNTA KESTÄVÄ KEHITYS JA ORIVESI ORIVESI PÄHKINÄNKUORESSA VÄESTÖRAKENNE YHDYSKUNNAN PERUSTOIMINNOT JA KESTÄVÄ KEHITYS LIIKENNE Liikenneturvallisuus Yksityisautoilu ja julkinen liikenne ENERGIA Energiantuotanto Energiankulutus JÄTTEET JÄTEVEDET VESIHUOLTO KAAVOITUS JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTASUUNNITTELUN OHJELMAT KAUPUNGIN TOIMINTA TIEDOTUS TUOTEHANKINNAT OHJAUSINDIKAATTORIT ELÄMÄNLAATU TOIMEENTULON VAKAUS VAPAA-AIKAPALVELUT TURVALLISUUS MAATALOUS LUONTOARVOT LUONTO JÄRVET ILMASTO LIITTEET ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA: INDIKAAT- TORIT 21 ORIVEDEN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA 21 3

4 4

5 1 Kestävä kehitys 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys määriteltiin alun perin YK:n Brundtlandin komissiossa (1987) näin: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävällä kehityksellä on kolme toisiaan tukevaa ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Nämä kaikki kolme on otettava huomioon, jotta kehitys voisi olla tuloksellista pitkällä tähtäimellä. Ekologinen kestävyys tarkoittaa sitä, ettei ihmisen toiminta rasita liikaa ympäristöä, eikä näin pienennettäisi omia ja muiden lajien elinmahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tulee siirtyä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja pysyä luonnon uusiutumiskyvyn rajoissa. Ympäristöä kuormittavia päästöjä tulee vähentää, jotta ilmastonmuutos ja ympäristön yleinen pilaantuminen saataisiin kuriin. Tähän pyritään toimintatapoja muuttamalla ja kulutusta vähentämällä. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten tasavertaisuutta. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tyydyttää perustarpeensa ja jokaisen elämänlaatu ja terveydenhuolto tulisi taata. Taloudellinen kestävyys pyrkii tasaiseen, rauhalliseen talouskasvuun, minkä avulla voidaan taata myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden toteutuminen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa toimintaa, joka ei ylitä luonnon uusiutumiskykyä eikä kuormita ympäristöä yli sen palautumiskyvyn. Mikäli tämä ei toteudu, talouskasvu vie itseltään pohjan tyhjentämällä raaka-ainevarastonsa. Näitä kaikkia tarvitaan eikä toista ole ilman toista. Ilman taloudellista kestävyyttä on vaikea ylläpitää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Toisaalta talous ei ole kestävää ellei se perustu ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. 1.2 Kestävä kehitys ja kunta Kunta on paikallisesti merkittävä toimija, joka vastaa monista alueen valinnoista ja voi näin vaikuttaa laajasti kestävän kehityksen edistämiseen sekä teoillaan että esimerkillään. Kunta pyrkii paikallisesti takaamaan, ettei ympäristö pääsisi pilaantumaan vääränlaisen toimin- 5

6 nan vuoksi. Osa kunnan kestävää kehitystä on kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien takaaminen sekä hyvän terveydenhuollon ja elämänlaadun tarjoaminen kaikille kuntalaisille. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa (1992) sovittiin kestävän kehityksen periaatteista ja laadittiin kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 21. Konferenssissa kehotettiin kaikkia kuntia laatimaan oma paikallisagenda, jossa esitellään kunnan oma kestävän kehityksen strategia. Vuonna 1994 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan tapaamisessa hyväksyttiin Aalborgin sopimus, jossa määritellään tarkemmin kestävän kehityksen toimintaohjelman sisältöä. Tätä vietiin eteenpäin 24 Aalborgin sitoumuksella, joka edelleen tarkentaa kuntien kestävän kehityksen käytännön tavoitteita. 1.3 Kestävä kehitys ja Orivesi Vuosina tehtiin Oriveden, Juupajoen ja Längelmäen kestävän kehityksen toimintaohjelma yhteistyössä Kaakkois-Pirkanmaan kuntien kanssa. Projektin yhteydessä julkaistiin koteihin lähetetty opas Längelmäveden seudun kestävä kehitys: 21. vuosisadan opas perheille, yhteisöille, yrityksille ja kunnille. Samalla koottiin kestävän kehityksen toimenpideohjelma ja seurantaindikaattorit. Toimenpideohjelman seuranta on tehty vuonna 25. Seurantaindikaattorit on kerätty vuosilta 1999, 24 ja 29. Toimenpideohjelma erittelee kaupungin tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Indikaattorilistaan kerätään numeerista tietoa kaupungin toiminnasta ja tilasta. Indikaattorien valinnassa on pyritty ottamaan huomioon kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Indikaattorien luotettavuuteen tulee suhtautua tietyllä varauksella. Muutos saattaa johtua monesta eri tekijästä, joka voi olla kestävä tai kestämätön, eikä indikaattori näytä tätä. Esimerkiksi mikäli toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut, se saattaa kertoa siitä, että tuentarvitsijoiden määrä on kasvanut, mikä on negatiivista kehitystä, tai siitä, että ihmisiä tuetaan enemmän ja useampi avuntarvitsija on päässyt tuen piiriin, mikä taas on positiivista kehitystä. Kestävän kehityksen toteutuminen kaupungin toiminnassa edellyttää sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin ja niiden mukaisiin toimenpiteisiin. Toimenpideohjelman seuranta ja indikaattorilista antaa tietoa kaupungin kestävän kehityksen tilasta, siitä missä on onnistuttu ja missä on vielä kehitettävää. Seurannan tarkoituksena on myös antaa tukea kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon. 6

7 2 Orivesi pähkinänkuoressa Orivesi on osa Pirkanmaata ja Tampereen kaupunkiseutua. Rajanaapureita ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Orivesi sijaitsee valtatie 9 varrella. Oriveden keskustan kautta kulkee kantatie 58 Kangasalalta Mänttään, samoin kantatie 66 lähtee Orivedeltä Pohjanmaalle. Tampere-Jyväskylä rata kulkee Oriveden kautta. Tampereelle on matkaa 41 kilometriä. Kaupunki on pinta-alaltaan suurehko, maapinta-alaa on 764 km 2 ja vesialuetta 27 km 2. Vesistöistä suurin on Längelmävesi. Vuoden 27 alussa liitettiin osa entisestä Längelmäen kunnasta Oriveteen ja kaupungin asukasluku kasvoi noin 6 henkilöllä. Asukasluku oli 9634 vuonna 29. Väestönmäärä on ollut kasvussa, vaikkakin kasvu oli pienempää 29 kuin aiempina vuosina. Orivesi on ollut vuoden 29 alusta saakka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän varsinainen jäsen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka ulottuu vuoteen 23. Tähän kuuluu rakennesuunnitelma, asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Elinkeinot Vuoden 27 alussa alkutuotannossa työskenteli 1 % väestöstä, jalostuksessa 26 % ja palvelualoilla 62 %. Orivedellä toimii n. 63 yritystä ja noin 26 maatilaa. Vuonna 29 yritysten määrä kasvoi 4,8 prosentilla. Yritystontteja myytiin kolme kappaletta ja yritysten kehityshankkeita oli vireillä kaksikymmentä kappaletta. Yhteystiedot Oriveden kaupunki; Keskustie 23, 353 Orivesi. Puh: Fax: Oriveden kaupungin yleinen sähköpostiosoite on: 7

8 3 Väestörakenne Kaupungin väestöindikaattorit kertovat siitä, onko väestökehitys kestävää. Orivedellä tilanne on hyvä, sillä väestönmäärä on pysynyt tasaisena ja ollut rauhallisesti kasvamaan päin. Väestöindikaattori toimii taustana muille indikaattoreille. Tavoite Orivedellä on,5 % vuosittainen väestönkasvu. Siihen ei päästy vuonna 29, vaikka väestönkasvu pysyikin positiivisena. Hyppäys väestötilastossa johtuu siitä, että osa Längelmäen entisestä kunnasta liitettiin Oriveteen vuonna 27. Silloin Oriveden asukasluku kasvoi noin kuudellasadalla henkilöllä. Toinen osa Längelmäestä liitettiin Jämsään. Taulukkoa tulkitessa tulee huomata, että vuodesta 198 alkaen on väkiluku annettu viiden vuoden välein ja vuodesta 1999 alkaen vuosittain. Väestö Väestö Lähde: Tilastokeskus, 21. Lasten ja vanhusten osuus väestöstä Lasten osuus väestöstä on vähenemässä ja vanhusten osuus kasvamassa. Muutos on ollut selkeä edellisen kymmenen vuoden aika- 8

9 na. Suunta on samanlainen koko maassa. Väestön ikääntyminen on todellinen haaste kestävälle kehitykselle. -14-vuotiaiden osuus väestöstä (%) vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus, 21. 9

10 4 Yhdyskunnan perustoiminnot ja kestävä kehitys Tässä luvussa käsitellään liikenne, energia, jätteet, jätevedet ja vesihuolto. 4.1 Liikenne Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteessä. (Liikenteen suunnittelu, Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, 21. Liikkumisen tarvetta pyritään vähentämään yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, rakentamalla taajamista tiiviimpiä ja tuomalla palveluja lähemmäs toisiaan ja asukkaita. Asukkaita tulisi kannustaa liikkumisentavan muutoksiin parantamalla kevyenliikenteen mahdollisuuksia ja edistämällä joukkoliikennettä. Liikenneturvallisuuteen panostaminen on myös osa liikenteen kestävää kehitystä Liikenneturvallisuus Poliisin tietoon tulleet liikennerikosten määrät ovat kasvaneet selvästi Orivedellä kestävän kehityksen toimenpideohjelman seurantaajanjaksolla vuodesta 1999 alkaen. Vuosina 24 ja 27 on piikit liikennerikollisuudessa. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että Oriveden liikennerikostilastossa on suurta heittelyä. Tämä voi johtua liikennekäyttäytymisen muutoksista, mutta myös esimerkiksi poliisin käytössä olevien resurssisen määristä. Liikennerikosten määrä on kuitenkin 2-luvulla pysynyt korkeana verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. 1

11 Liikennerikokset kpl Lähde: Tilastokeskus, 21. Liikennerikoksia ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesi-, ilma- tai junaliikennejuopumus, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja liikennepako tieliikenteessä. Liikenneonnettomuuksien määrä on ollut kasvussa tarkkailuvuosina. Tämä lienee suoraa seurausta liikennerikostilaston osoittamasta liikennekäyttäytymisen huononemisesta. Rikosten lisääntyessä myös onnettomuustilastot synkkenevät. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on ollut vertailuvuosina suurin vuonna 29 ja sinä vuonna on sattunut yksi tieliikennekuolema Oriveden alueella. Kaupungin läpi kulkeva valtatie lisää alueella tapahtuvien liikenneonnettomuuksien määrää. Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuudet (kpl) Lähde: Liikenneturva,

12 Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Loukkaantuneet Kuolleet Lähde: Liikenneturva, 21. Orivesi on ollut vuonna 27 mukana laatimassa Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Tavoitteeksi suunnitelmassa asetettiin mm. henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien vähentäminen, kevyenliikenteen turvallisuuden parantaminen, ajonopeuksien hillitseminen ja jatkuvan tiedotustyön lisääminen. Orivedellä pyritään panostamaan erityisesti kevyenliikenteen ylityskohtien parantamiseen, näkemien parantamiseen liittymissä ja nopeusrajoitusten tarkastamiseen taajamien läpikulkuväylillä. Tieverkoston uusiminen ja turvallisuuden lisääminen Liikenneturvallisuutta pyritään lisäämään myös huoltamalla ja uusimalla tieverkostoa. Etenkin teiden talvikunnossapitoon on kiinnitetty huomiota ja auraus päivystääkin kellon ympäri. Teiden peruskorjaus on jatkuvaa ja sorateitä muutetaan pikkuhiljaa kestopäällysteisiksi. Tästä seuraa kuitenkin se, että ajonopeudet teillä kasvavat. Koulureittien turvallisuutta on pyritty parantamaan. Rovastintielle, Rovastinkankaan koulun läheisyyteen, on päätetty rakentaa kevyenliikenteenväylä koko tien pituudelle. Kevyenliikenteenväylien pituus on kasvanut joka seurantavuonna. Kaupungin hoitamien kevyenliikenteenväylien pituus on nyt 23 kilometriä ja ne kaikki ovat talvikunnossapidon piirissä. 12

13 Kevyenliikenteenväylien pituus km Lähde: Pekka Leskinen, Oriveden kaupunki, Yksityisautoilu ja julkinen liikenne Julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt Orivedellä selvästi. Ostettujen seutulippujen määrä sekä seutulipulla kuljetut matkat ovat molemmat kasvaneet tasaisesti. Yksityisautoilu on kuitenkin lisääntynyt myös. Tämä viitannee liikennemäärien yleiseen kasvamiseen. Edellisen kestävän kehityksen seurannan jälkeen Oriveden keskustaan on rakennettu junaseisake, jossa Tampere-Haapamäki taajamajuna pysähtyy. Tämä on edistänyt huomattavasti julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia. Oriveden junaseisakkeilla oli yhteensä matkustajaa vuonna 29. Oriveden rautatieasemalla matkustajia oli ja Orivesi keskustan seisakkeella Vuonna 28 Oriveden seisaketta käytti 11 3 matkustajaa, joten matkustajamäärät keskustassa ovat kasvaneet vuodenkin sisällä huomattavasti. Seutulipun ostot ostettua lippua (kpl) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus,

14 Seutulipulla kuljetut matkat kuljettu matka (km) Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, 25. Seija Siitonen, Ely-keskus, 21. Orivedellä toimii vilkas NOPA-palveluliikenne, joka aloitti toimintansa vuonna 2. NOPA:sta on tullut erittäin suosittu liikkumismuoto ja matkustajamäärät ovat olleet kasvussa. Huippuvuosi oli 27 jolloin ajettiin yhdensuuntaista matkaa. NOPA-liikenteessä kuljetut matkat kpl Lähde: Kari Rannanautio, Oriveden kaupunki, 21. Vaikka julkisen liikenteen käyttö on lisääntynyt, henkilöautojen määrä on samaan aikaan kasvanut sekä absoluuttisesti että asukasmäärään suhteutettuna. Kestävän kehityksen kannalta toivottavaa olisi, että yksityisautoilu vähenisi ja julkisen liikenteen osuus kasvaisi. Tämä supistaisi luonnonvarojen kuluttamista ja vähentäisi päästöjä sekä liikenneriskejä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on alueen tavoitteeksi esitetty, että henkilöautoliikenteen osuuden kasvu saataisiin pysäytettyä ja joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen osuutta saataisiin kasvatettua. 14

15 Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, 21. Henkilöautoa / asukas 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1,57,48, Henkilöautoa / asukas Lähde: Ajoneuvohallintokeskus, 25. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,

16 4.2 Energia Energiavalinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen. Kestävä energia pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin kuten biopohjaisiin polttoaineisiin, maalämpöön ja tuuli-, aurinko- ja vesivoimaan. Myös energiankulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Kulutusta pitäisi pyrkiä vähentämään ja energiankäyttöä tehostamaan Energiantuotanto Uusiutuvien energianlähteiden osuus on kasvanut merkittävästi seurantavuosien välillä Oriveden alueella. Oriveden Aluelämpö Oy on siirtynyt pääasiassa uusiutuvan energian käyttöön. Vuonna 27 aloitti toimintansa biopolttoaineella (puuhake ja turve) toimiva lämpökattila. Tämän lisäksi Oripohjassa on yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila, jota käytetään varakattilana kovien pakkasten aikana. Kiertotien kaukolämpölaitoksella on käytössä yksi raskaalla polttoöljyllä toimiva kattila. Kiertotien laitos toimii varalämpölaitoksena. Oriveden Aluelämpö Oy:n polttoainemäärät Puuhake (tonnia) 555 Turve (tonnia) 2132 Raskas polttoöljy (tonnia) Lähde: Oriveden Aluelämpö Oy:n ympäristöraportti 24 ja 29. Oriveden Lehdistön alueella toimii pieni kaukolämpölaitos Oriveden Biolämpö Oy. Se käyttää polttoaineena lähialueelta hankittua puuhaketta. Tähtiniemessä toimii pieni öljykattila, joka tuottaa lämpöä mm. terveyskeskukseen ja vanhainkotiin. Tätä öljykattilaa ollaan poistamassa lähitulevaisuudessa. 16

17 Omassa toiminnassaan Oriveden kaupunki käyttää Eräjärven koululla lämmitykseen hakelämpöä. Uusia kaava-alueita suunniteltaessa tutkitaan mahdollisuudet liittää rakennettavat talot kaukolämpöön Energiankulutus Oriveden kaupunki on parhaillaan tekemässä Kuntien energiatehokkuussopimusta (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimuksen keskeinen tavoite on 9 % energiansäästö jaksolla (vertailuvuosi 25). Energiansäästön välitavoitteeksi vuodelle 213 on suunniteltu 4 %. KETS:n myötä kaupunki sitoutuu laatimaan energiankäytön tehostussuunnitelman. KETS:n avulla pyritään energiankustannussäästöihin, uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Samalla osallistutaan kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden toteuttamiseen. (Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) kutsuvat toimimaan, Kuntaliitto, 21. Kaupungin kiinteistöjen energiaseurantaa on tehty vuodesta 24 alkaen ja seurantaa täydennetään. Tulokset tulevat KETS:n myötä käsittelyyn. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oriveden alueen sähkönkulutus vuonna 29 ja sen jakautuminen toimialoittain. Tätä indikaattoria ei ole aiempina vuosina ollut. Sähkönkulutus asukasmäärään suhteutettuna oli 9,6 MWh/as/v. Yhdyskunnan sähkönkulutus yhteensä (29) 92 GWh Asuminen ja maatalous 54,3 % Palvelut ja rakentaminen 29,3 % Teollisuus 16,3 % Lähde: Energiateollisuus ry,

18 4.3 Jätteet Jätteiden määrän vähentäminen on oleellinen kestävän kehityksen tavoite. Jätteiden määrän kasvu kertoo välillisesti luonnonvarojen käytön lisääntymisestä. Jätteet kuormittavat ympäristöä, aiheuttavat terveysriskejä ja tuottavat esimerkiksi kasvihuonekaasuja. Ensimmäinen askel on jätteen synnyn ehkäisy. Kertakäyttöisten ja huonolaatuisten tuotteiden hankkimista tulisi jo lähtökohtaisesti välttää. Pirkanmaan Jätehuollon internetsivuilta löytyy tietoa jätteensynnyn ehkäisymahdollisuuksista. Kaikki hyötyjäte tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää aina kun mahdollista. Ongelmajätteiden oikeasta loppusijoituksesta on huolehdittava, koska niiden sisältämät haitalliset aineet aiheuttavat riskin ympäristölle ja ihmisille. Ongelmajätteiden vastaanottopisteitä Orivedellä on yksi ja hyötyjätepisteitä kymmenen. Lisäksi kaupat ottavat vastaan muutamia ongelmajätelajeja (paristot, akut, elektroniikkaromu) ja apteekkiin voi viedä vanhat lääkkeet takaisin. Hyötyjätepisteiden sijainnit ja pisteellä vastaanotettavat jätelajit voi löytää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n internetsivuilta Sekajäte Sekajätteiden kokonaismäärä on Oriveden alueella hienoisessa kasvussa. Indikaattorin luotettavuutta haittaa se, että vuoden 2 tilastossa sekajätteeseen on sisältynyt energiajae, rakennusjäte ja puujäte. Vuosina 24 ja 29 nämä jäteryhmät on lajiteltu erikseen omatoimisesti jäteasemalle tuodun jätteen osalta. Kestävän kehityksen kannalta jätteiden lajittelu on suotavaa, sillä lajittelu mahdollistaa jätteiden hyötykäytön joko uudelleenkäytössä, kierrätettynä tai energiana. Jätemäärän kasvu selittyy hyvin pitkälle alueen asukasmäärän lisääntymisellä mm. Längelmäen osakuntaliitoksen vuoksi. Kuten alemmasta kuvaajasta näkee, asukaslukuun suhteutettuna sekajätteen määrä on pysynyt kutakuinkin samana vuosien 24 ja 29 välillä. 18

19 Sekajätteen määrä tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Sekajätteen määrä asukasta kohti kg/asukas/v Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Tilastokeskus, 21. Biojäte Biojätteen lajittelu on tärkeää. Kaatopaikalle sekajätteen mukana kulkeutuva biojäte tuottaa mädäntyessään metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Samalla biojäte lisää kaatopaikkojen lintuongelmia. Kerätyn biojätteen määrä on kasvussa Orivedellä, mikä kertoo todennäköisesti siitä, että lajittelua on alettu tehdä enemmän. Toki määrää voi hiukan lisätä myös se, että kokonaisjätemäärät ovat olleet kasvussa. Hyppäys on tapahtunut etenkin edellisellä jaksolla Oriveden alueen asukkailla on käytössä jonkin verran myös omia komposteja. 19

20 Kerätty biojäte tonnia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 21. Keräyspaperi Keräyspaperin määrä on seurantavuosina vaihdellut runsaasti. Paperinkeräys Oy:n arvion mukaan keräyspaperia on koottu Orivedellä asukasta kohti 23,2 kg (1999), 55,4 kg (24) ja 22 kg (29). Tarkkoja määriä on vaikea antaa, sillä paperi kerätään samalla muistakin kunnista. Lisäksi paikallinen urheiluseura Fortuna ry ja myös muut yhdistykset keräävät paperia. Yhdistysten keräämän paperin määrä ei näy näissä luvuissa. 2

21 4.4 Jätevedet Jätevesiverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli 172 vuonna 29. Määrä on selvässä kasvussa. Viemäriverkkoon liittyneet kiinteistöt kiinteistöä Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Vuoden 214 alussa tulevat jätevedenpuhdistukselle laissa asetetut vaatimukset voimaan. Tämä koskee pääasiassa vesikäymälöillä varustettuja kiinteistöjä. Kiinteistön on vuoden 214 alkuun mennessä liityttävä kunnalliseen viemäriverkostoon tai hankittava oma jätevedenpuhdistusjärjestelmä, jos olemassa oleva järjestelmä ei täytä puhdistusvaatimuksia. Puhdistamattomat jätevedet kuormittavat vesistöä lähes kymmenkertaisesti puhdistettuihin jätevesiin nähden. Kuormitus lisää vesistöjen rehevöitymistä ja pahentaa näin esimerkiksi sinileväongelmaa. Jätevedet aiheuttavat lisäksi terveysriskejä ja saattavat liata juomiseenkin käytettävää pohjavettä. (Haja-asutuksen jätevedet, 21. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Längelmäen liitosalueen kiinteistöillä on mahdollisuus saada kaupungilta taloudellista tukea sekä jätevesijärjestelmän hankkimiseen että puhtaan juomaveden saamisen varmistamiseen. Viemäriverkosto ja jäteveden puhdistamot Vuoden 21 syksyllä aloitetaan yhdysviemärin rakentaminen Korkeakoskelta Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Putken valmistuttua Korkeakosken ja Hirsilän jätevedenpuhdistamot lakkautetaan ja näiden alueiden jätevedet puhdistetaan Tähtiniemessä. Myös Eräjärven jätevedenpuhdistamo tullaan sulkemaan lähitulevaisuudessa. 21

22 Viemäriverkostoon ei tämän lisäksi ole tehty tai suunniteltu radikaaleja uudistuksia. Olemassa olevaa viemäriverkostoa laajennetaan jatkuvasti. Jätevesilietteen hyötykäyttö Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla kaikki jätevesiliete kompostoidaan. Tähtiniemeen tuodaan tällä hetkellä liete myös Hirsilän, Eräjärven, Kuhmalahden ja Korkeakosken jätevedenpuhdistamoilta. Ainoastaan välpe eli viemäriin kuulumaton sekajäte viedään jätevedenpuhdistamoilta kaatopaikalle. Liete kompostoidaan turpeen kanssa ja siitä syntyy erinomaista lannoitetta. Kaikki komposti käytetään hyödyksi. Vuonna 29 kompostin määrä oli 25 m 3, mikä tarkoittaa 158 tonnia. Tästä määrästä käytettiin viljelyyn 85 m 3 ja viherrakentamiseen 165 m 3. 22

23 4.5 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen tuottamaa vettä Oriveden alueella on kulutettu suurin piirtein saman verran kaikkina vertailuvuosina. Kotitalouksien vedenkulutus tuhatta m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Asukaskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kotitalouksien vedenkulutus on ollut laskussa. Vedenkulutus / asukas m3/v Lähde: Helinä Helasmäki, Oriveden kaupunki, 21. Oriveteläisistä on tullut tarkempia vedenkulutuksessaan. Myös kulutusveden hinnannousu vaikuttaa käyttöä vähentävästi. Vedenkäyttöä olisi syytä vähentää, sillä vaikka vesivarannot Suomessa ovat runsaat, kuluttaa vesihuolto välillisesti ympäristöä. Veden lämmittämiseen kuluu energiaa ja veden kulutus lisää aina samalla jätevedenpuhdistuksen tarvetta. 23

24 5 Kaavoitus ja rakennettu ympäristö Kaavoituksen avulla on mahdollista edistää kestävän kehityksen toteutumista, sillä kaavoituksella on monipuoliset vaikutukset yhteiskunnan eri toimintoihin. Kaavoitusratkaisuilla voidaan vaikuttaa mm. liikenteeseen, jätevesi- ja vesihuoltoverkoston kattavuuteen, jätehuoltoon ja energiankulutukseen. Kaavoituksen ja asumisen ratkaisut ovat pitkäntähtäimen valintoja, joiden seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmassa, joka yltää vuoteen 23. Yhdyskuntasuunnitelmista erityisesti rakennesuunnitelma ja asuntopoliittinen ohjelma tukevat kaavoituksessa tehtäviä ratkaisuja. Rakennesuunnitelman ja asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupunkiseudulla. Myös Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 23:ssa esitetään ilmastonsuojelun kannalta merkittäviä toimenpiteitä maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle sekä liikenteen järjestämiselle. Kappaleen lopusta löytyvät Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnitelmien internetosoitteet. 5.1 Kaavoitus ja rakentaminen Orivedellä kaavoitusratkaisut pyritään tekemään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaavoitettaessa tiivistetään taajamarakennetta ja eheytetään sitä. Tällä pyritään siihen, että asuminen ja palvelut eivät hajautuisi. Näin liikkumisen tarve ja energiankulutus vähenevät, mikä puolestaan vähentää päästöjä ja luonnonvarojen kuluttamista. Rakenteen tiiviys edistää myös joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja käytön sujuvuutta. Uusia alueita ja tontteja pyritään kaavoittamaan sinne, missä jätevesiviemäröinti, kunnallinen vesihuolto ja kaukolämpöverkosto ovat jo olemassa. Rakentamista on ohjattu vanhan taajaman sisään tai viereen. Uusia tontteja on kaavoitettu myös kyliin niiden elinvoimaisuuden takaamiseksi. 24

25 Palveluja pyritään keskittämään hyvien liikenneyhteyksien äärelle keskustaan. Orivedellä keskustaajaman rakennetta on uudistettu paljon. Keskustaan on viime vuosien aikana rakennettu uusi K-market, Lidl ja torialue, ja sinne on kaavoitettu lisää uutta liiketilaa. Kaavoitettaessa pyritään varmistamaan riittävät viher- ja virkistysalueet asuinviihtyvyyden takaamiseksi. Liikuntahallin ympäristö on kaavassa varattu hiukan suuremmaksi puistoalueeksi rakennetun alueen keskelle ja torialueelta urheilukentälle on rakennettu viihtyisä Makasiininraitti. Kirkkolahdelle suunnitellaan toista uimarantaa. Puistoalueiden ala on kasvanut vuodesta 24 vuoteen 29 kolmella hehtaarilla, 28 hehtaarista 31 hehtaariin. Yksittäisten tonttien kaavoituksen yhteydessä varmistetaan aina riittävät piha-alueet. Asuntoalueiden yhteyteen kaavoitetaan lisäksi lähivirkistysalueita, joihin varataan paikka leikkikentälle. Pientalorakentamiselle kaavoitetaan koko ajan lisää tontteja. Myös kerrostalotonttivalikoimaa aiotaan lisätä ja Oripohjaan kaavoitetaan uusia yritystontteja. Kaupunki pyrkii pitämään tonttivalikoimaa runsaana, jotta uusi rakentaminen kohdistuisi niille suunnatuille alueille eikä hajautuisi yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Kaupunki otti 2-luvun loppupuolella käyttöön korotetun kiinteistöveron rakentamattomille tonteille ja se on lisännyt niiden käyttöönottoa. Luontokohdeselvitys otetaan huomioon kaavoitettaessa ja yksittäisissä kaavoituskohteissa tehdään alueen luontoarvojen kartoitus. Rantaosayleiskaavan yhteydessä ollaan tekemässä varsin kattavaa luontoselvitystä. Asukkaiden on mahdollista kommentoida kaavoja lain mukaisesti luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Ylimääräisiä osallistamisprojekteja ei ole kuitenkaan toteutettu. Käytännössä asukkaiden kommentit vaikuttavat kaavoihin paljon ja niitä on ollut mahdollista ottaa huomioon. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suurin osa uusista tonteista joukkoliikennevyöhykkeelle. Rakennesuunnitelman, asuntopoliittisen ohjelman ja liikennesuunnitelman toteutumisen myötä kolme neljäsosaa Tampereen kaupunkiseudun asukkaista tulisi asumaan joukkoliikenteen laatukäytävien varrella. Tällä hetkellä joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla asuu noin puolet alueen asukkaista. Tätä tavoitetta silmällä pitäen rakennesuunnitelmassa on esitetty, että Orivesi keskittäisi uusia tontteja nimenomaan asemanseudulle ja kuntakeskukseen. Myös rakentamisen ratkaisut ovat pitkäikäisiä ja niiden vaikutukset ulottuvat koko rakennuksen elinkaaren ajalle. Esimerkiksi rakennusvaiheessa tehty lämmitysratkaisu vaikuttaa koko rakennuksen käytön ajan. Lämmityksen kannalta tärkeitä ovat myös rakentamisvaiheessa tehdyt eristysratkaisut. Ratkaisuilla voi vaikuttaa sekä ympäristöön että omaan lompakkoon. 25

26 Rakennettaessa tehdyt materiaalivalinnat vaikuttavat laajasti ympäristöön. Materiaalivalinnoissa tulisi ottaa huomioon sekä valmistuksen, käytön että loppusijoituksen aikaiset ympäristövaikutukset. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkuvasti tiukentuneet. Energiatehokkuusvaatimukset vähentävät energiankäyttöä, mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä sekä tuo huomattavia taloudellista säästöä rakennusten omistajille. 5.2 Kulttuuriympäristö Vuonna 23 Orivedellä valmistui kulttuuriympäristöohjelma, josta on julkaistu teos Kumpuja ja kivinavettoja: Oriveden kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas, Oriveden kaupunki 23.) Längelmäen kunnan alueella oli vuosina hanke, jossa kartoitettiin arvokkaita maisemia ja rakennusperintöä. Hankkeesta julkaistiin vuonna 27 raportti Längelmäen alueen maisemia ja rakennusperintöä: Längelmäen kulttuuriympäristöohjelma. Rantayleiskaavaa varten on valmisteilla kulttuuriympäristöselvitys. Kulttuuriympäristöohjelmien avulla kartoitetaan alueen arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä ja pyritään säilyttämään sitä. Hankkeet tuovat esiin alueen syntyhistoriaa ja sitovat näin asukkaita omaan elinympäristöönsä vahvistaen paikallista identiteettiä. (Kulttuuriympäristöohjelmat Pirkanmaalla, 29. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Kulttuuriympäristöohjelmat otetaan huomioon kaavoja laadittaessa. Projektien myötä asukkaat ovat tulleet itse aktiivisimmiksi lähiympäristönsä suhteen. Projektit ovat herätelleet huomaamaan oman elinympäristön ainutlaatuisuuden ja arvon. 26

JUUPAJOEN KUNTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEU- RANTA 2010

JUUPAJOEN KUNTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEU- RANTA 2010 JUUPAJOEN KUNTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMAN SEU- RANTA 21 Juupajoen kunnan kestävän kehityksen toimenpideohjelman seuranta 21 Anna-Liisa Ahokumpu Juupajoen kunta ja Oriveden kaupunki 21 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee:

Lisätiedot

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (* AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 78 29.4.2015 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 40 Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot