Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä"

Transkriptio

1 Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä Tämän uutiskirjeen tarkoituksena on tiedottaa biomassan kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista, alan tapahtumista sekä lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksista niin alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Ennakointi lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset Kööpenhaminassa järjestetyn Renewable Heating and Cooling- konferenssin satoa Kööpenhaminassa Scandic järjestettiin vuotuinen Yhteistyöllä uusiutuvaan energiaan kaukolämmön- ja kylmän tuotannossa konferenssi. Uusiutuvan kaukolämmön- ja kylmän tuotanto (Renewable Heating and Cooling, RHC platform) on yksi ns. eurooppalaisista teknologiayhteisöistä. Teknologiayhteisöissä määritellään teollisuusvetoisesti alan toimijoiden kesken tutkimus- ja kehitystyön painopistealueita, ja tehdään näiden perusteella aikatauluja ja toimintasuunnitelmia ja roadmappeja EU:n strategisesti tärkeiksi määrittelemille teknologiasektoreille. RHC yhteisöllä teknologian kehittämistyön painopistealueina ovat kaukolämmön- ja kylmän tuotanto uusiutuvista energialähteistä; aurinkoenergia, geoterminen energia (maalämpö) ja biomassat, sekä kaikkia näitä energiamuotoja hyödyntävät hybridi teknologiat. Lähtökohtana RHC- yhteisölle työlle on, että nykyisen EU:n alueella 50 % prosenttia tuotetusta energiasta käytetään lämmitykseen. Ongelmana on, että sähköntuotanto perustuu pääsääntöisesti lauhdutusvoimaan, jolloin lämpöä ei hyödynnetä kuten Suomessa. Hukkalämpönä harakoille häviävän energian arvo on vuosittain n. 500 miljardia euroa. Merkittävin uusiutuva energialähde kaukolämmön- ja kaukokylmän tuotannossa on biomassa. Uusille biomassoille on EU:ssa ilmastostrategian myötä jatkuva tarve ja kaikkia mahdollisia biomassoja on pyrittävä hyödyntämään. Hyödyntämisessä on otettava huomioon myös polttoaineen laatuun ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat. Kestävä kehityksen mukaisten biomassojen tuotantoketjujen kehittäminen ja biomassojen hyödyntäminen eri kokoluokissa kiinteistöistä voimalaitoksiin ovat tärkeimpiä kehittämisen kohteita, kun biomassojen käyttöä lisätään. Energiatuotannon hyötysuhteen parantaminen on oleellisessa osassa kehitettäessä ns. trigeneration eli yhdistetyn sähkön, kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa. Haasteita on erityisesti agrobiopolttoaineiden ja jätteiden poltossa suurissa voimalaitoksissa. Pasi Vainikka, VTT:ltä esittely viimeaikaisia tuloksia, jossa polton hyötysuhdetta ja tehokkuutta on voitu parantaa. RHC-tutkimusyhteisön tavoitteena on nostaa höyryn lämpötila jopa 600 C, jolloin sähkön tuotannon hyötysuhde paranee. Walter Haslinger Itävallasta esitteli biopolttoaineiden pienen mitan tutkimuksen tavoitteita. Oleellista on keskittyä teknologian kehittämiseen, siten että polton päästöt ovat lähes olemattomia ja myös mikroluokan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa biopolttoaineille kehitetään, jolloin yksittäisen käyttäjän energiaomavaraisuus kasvaa. Biomassojen lisäksi energiantuotannossa on monipuolisesti pyrittävä hyödyntämään myös aurinko- ja geotermistä energiaa sekä niiden erityispiirteitä. Geoterminen energia on aidosti paikallista energiaa ja sitä on saatavilla ympäri vuorokauden. Aurinkoenergiaa on runsaasti saatavilla, kunhan vain sen hyödyntämisteknologiat

2 saadaan tutkimus- ja kehitystyön ja innovoinnin kautta massakäyttöön. Useita eri menetelmiä yhdistäviä hybridiratkaisuja voidaan integroida osaksi uusia toimisto- ja asuinrakennuksia. Investoinnit tällaisiin ratkaisuihin maksavat itsensä takaisin yleensä alle kymmenessä vuodessa. Kaupunkien energiasuunnitteluun on panostettava ja alan koulutusta lisättävä. Kehitettäessä ns. älykkäitä kaupunkikonsepteja (smart cities) suunnittelun on oltava jatkuvaa, sen on perustuttava pitkän aikavälin näkemyksiin. Käytännön suunnittelutyössä on lisäksi otettava huomioon alueen historia sekä maantieteelliset erityispiirteet. Suunnitellun perusperiaatteina on pidettävä energian tuhlaamisen välttämistä ja hukkalämmön talteenottoa. Geotermisen energian kylmä- ja lämpökaivoille on haettava sopivimmat paikat optimaalisen hyötysuhteen saamiseksi. Ns. aktiivienergiarakentamisen sekä kaukolämmön- ja kylmäntuotannon yhdistäminen on tärkeää, mikäli rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa ja hukkalämmön määrää vähentää. Luonnollisesti kaiken edellä mainitun huomioiminen ei ole ongelmatonta. Kuvaava esimerkki mahdollista vaikeuksista on etteivät kaukolämpöyhtiöt ole innokkaita liittämään aktiivienergiarakennuksia verkkoonsa niiden pienen energiankulutuksen takia. Nykyistä laajempi yhteiskunnallinen poliittinen ohjaus ja taloudellinen tuki ovat EU:n energiatavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömiä. Kuilu EU- retoriikan ja tekemisen välillä on ylitettävä, jos todella halutaan vähentää energiankulutusta ja vapautuvaa hukkalämpöä. Lämpöenergian varastointimenetelmien tutkimus- ja kehitystyö on yksi tärkeimpiä RHC- yhteisön panostuksen kohteita. Lämpöenergiaa on pystyttävä varastoimaan nykyistä pidempiä aikoja ja varastoinnin aikaiset energiahäviöt on pystyttävä minimoimaan. Perinteisesti lämpöenergia varastoidaan ns. lämpöakkuihin, jotka ovat suuria vesisäiliöitä. Tältä osin alan on kehityttävä ja tarve uusille ratkaisuille on merkittävä. Kehitystyön kohteena ovat erityisesti materiaalit, jotka hyödyntävät kemiallisissa reaktioissa tai olomuodon muutoksissa sitoutuvaa energiaa lämpöenergian säilytyksessä. Optimaalinen energiatehokkuus saavutetaan materiaaliratkaisuilla, joissa lämpöenergian varastointi ja siirto pystytään yhdistämään. Lisäksi tarvitaan uusia säiliömateriaaleja ja joustavia tilavuuttaan muuttavia säiliöratkaisuja. Uudenlaisten materiaalien ja useiden erilaisten menetelmien yhdistäminen vaatii valvontajärjestelmien sekä erilaisten älyverkkoratkaisujen kehittämistä. Lisätietoa: European Technology Platform on Renewable Heating and Cooling, Esa Alakoski, Miia Jämsén ja Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto Eija Alakangas, VTT Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy Metsäbioenergia ja hankkeet esillä Slovakian ja Puolan työpajoissa BIOCLUS-hankkeen Slovakian työpaja pidettiin maaliskuun lopussa ( ) Zvolenissa, minne Suomesta matkustettiin useilla kulkuvälineillä, mutta yllättävän jouhevasti. Järjestävänä tahona oli National Forest Centre (NFC). Zvolenissa keskityttiin erityisesti metsäpuolen bioenergiaan, ja retkeilykohteet olivat samat, mistä VTT:n tutkijat Keränen ja Virkkunen kertoivat edellisessä uutiskirjeessä, joten niitä ei esitellä sen enempää tässä kirjoituksessa. Toisin kuin VTT:n vierailu aikana, maaliskuun lopussa tuuli ei estänyt puiden kaatoa vaijereilla, sky-line työmaalla, jyrkillä vuorenrinteillä, vaan siitä saatiin näytös. Slovakian metsätalous keskittyy vuoristoalueille, jolloin heillä ei ole samanlaisia maankuivatusongelmia joita Suomessa on erityisesti turv la. Esitysalueella metsätaloutta harjoitetaan luontoa säästäen; puita lähinnä poimitaan noin metrin levyiseltä alueelta ja väliin jätetään leveämpi käsittelemätön kaistale. Jyrkillä vuorenrinteillä eroosio on vakava uhka ja tuuli kaataa puita, jos metsää kaadetaan runsaammin. Metsän uusiutuminen toimii pääsääntöisesti luontaisesti; siemenpuuta jätetään siksi paljon hakkuualueelle. Hakkuutähteitä käytetään tällä hetkellä vähäisesti bioenergian tuotantoon, mutta niiden suurempi hyödyntäminen on suunnittelussa. Tukki vaijerikuljetuksessa sky-line työmaalla Slovakian Banská Bystrican vuoristoisessa maastossa.

3 Puolassa, ITP:n tutkimusyksikössä tutkitaan monipuolisesti kanalatoimintaa. Kanojen ravintona käytettyjä kannoja lannoitetaan kanalan tuottamilla kaasuilla, mikä sisältää muun muassa runsaasti ammoniakkia. Slovakian työpajassa puheenaikeeksi nousivat biomassan tehokkuuden ja kestävän kehityksen mittarit: millä mitataan bioenergian käytön tehokkuutta ja kestävyyttä verrattuna muihin polttoaineisiin? Toisena kysymyksenä olivat myös eri maiden kestävän kehityksen erilaiset kysymykset: mm. ympäristöongelmat bioenergian tuotan BIOCLUS-hankkeen Puolan työpaja pidettiin Poznanissa huhtikuun lopussa ( ). Tilaisuus oli aikataulutettu hankkeelle tutulla tehokkaan tiiviillä aikataululla. Järjestävinä tahoina toimivat Institute of Technology and Life Sciences (ITP) ja paikallinen alueviranomainen eli Marshall Office of Wielkopolska. Maanantaina oli hankkeen hallinnollisen kokouksen vaihtoehtoisena ohjelmana Wielkopolskan aluehallinto ja energiayhtiö. Tiistai oli varattu tutustumiseen alueen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Ensimmäisenä vierailukohteena oli biokaasuvoimalaitos (Skrzatusz), missä kaasua tuotettiin kasvi- ja teurasjätteistä, yhteiskuntalietteestä, panimojätteistä ym. Toisena tutustuttiin Dalkian energia- ja lämpövoimalaan. Laitos oli osa kivihiilellä toimivaa laitosta. Monipuolisuutta päivän ohjelmaan toi maatalouden energiatalouden omavaraisuutta lisäävä olkibrikettituotannon esittely. Tuotantoteknologiaan tutustuttiin Asketin tilalla, missä oli esillä erikokoisia olkibrikettien tuotantoon liittyviä koneita. Niillä tehtiin paalatusta ja silputusta korresta lämmön ja puristusvoiman avulla brikettejä www. asket.pl/gb/index.php. Keskiviikkona hanketyöpajassa oli esitelmiä, ehdotuksia ja keskustelua mm. seuraavista aiheista: Bioenergian markkinoinnin haasteet: miten tehdä bioenergiaketjusta toimiva, ennen kuin se esitellään kansalaisille, mitä halutaan markkinoinnissa tavoitteeksi. Biokaasun tuotanto ja siihen liittyvät tekijät. Bioenergiaan liittyvä kestävä kehitys: millä mitattaisiin bioenergian kestävän kehityksen tasoa ja millaisia tunnuslukuja ja indikaattoreita tulisi kehittää ja kuka niitä käyttää. Miten ennustaa tulevaisuuden suunnat energiataloudessa sekä ketkä tekevät päätöksiä ja millä perusteilla ym. Millä lisätään mm. maatilojen energiaomavaraisuutta. Hankeaihiot liikkuivat mm. energiantuotantoon käytettyjen alueiden, kuten hiilikaivosten ja turvatuotantoalueiden entisöinnissä, paikallisten alueiden energiainvestointien suunnittelussa sekä biokaasun elinkaaressa. Slovakian ja Puolan työpajat näyttivät, miten laajasti ja monia kehitysmahdollisuuksia, mutta myös kysymyksiä bioenergia tarjoaa. Lisätietoa: Kirsi Knuuttila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hannu Koponen ja Minna Kukkonen, Keski-Suomen liitto

4 SECTOR-projekti tukee torrefioitujen bioenergiatuotteiden markkinoille pääsyä VTT on mukana seitsemännen puiteohjelman projektissa SECTOR (Production of Solid Sustainable Energy Carriers from Biomass by Means of Torrefaction), jossa kehitetään torrefioitujen biopolttoaineiden koko tuotantoja käyttöketjua. Projektissa on mukana yhteensä 21 organisaatiota sekä tutkimuslaitoksista että teollisuudesta. Projekti keskittyy erilaisten torrefointimenetelmien jatkokehittämiseen aina kaupallisiin tuotteisiin asti. Torrefiointi-, pelletointi- ja briketointitekniikoiden lisäksi projektissa kehitetään myös logistiikkaa sekä tuotettuja tuotteita myös käytetään todellisissa laitoksissa mm. hiilen seospolttoaineena. Polttokokeita tehdään myös laboratoriossa pölypolttona sekä pellettipolttimilla. Lisäksi projektissa laaditaan ehdotus laatuluokittelustandardista sekä kehitetään tarvittavia analyysimenetelmiä. Valituille ketjuille tehdään myös kestävän kehityksen mukainen tarkastelu koko ketjun osalta. VTT vastaa projektista raaka-aineiden valinnasta ja raaka-ainevarojen kartoituksesta, jota tehdään yhdessä projektipartneiden kanssa. Raaka-ainevaroja kartoitetaan erityisesti agrobiomassojen osalta. Torrefiointikokeita tehdään agrobiomassoille ja puulle. CENER Espanjasta, DTI Tanskasta, ECN ja Topell Alankomaista edustavat torrefiointi- ja pelletointi- sekä briketointiosaamista. Yritykset kuten EON Isosta-Britanniasta, RWE Innogy Saksasta ja Vattenfall Ruotsista keskittyvät logistiikkaan ja polttoon. Tutkimusorganisaatiot kuten ofi Itävallasta, TFZ Saksasta ja VTT Suomesta tuovat projektiin osaamista lopputuotteen analyysimenetelmistä, käsittelyteknisistä ominaisuuksista ja standardisoinnista. VTT on mukana kaikissa projektin osa-alueissa. BIOCLUS-projektin partnereista projektissa ovat mukana VTT ja CENER. Lisätietoja: Johtava tutkija Eija Alakangas, VTT (yleistä projektista, raaka-ainevarat, raaka-aineiden valinta & standardisointi), Johtava tutkija Carl Wilen, VTT (torrefiointi), Erikoistutkija Timo Järvinen, VTT (logistiikka, käsittelyominaisuudet), Erikoistutkija Jussi Ranta, VTT (analytiikka, standardisointi), Raaka-ainevarat - Saatavuus nyt ja 2030 sisältäen hintatason - Soveltuvuus torrefiointiin - Käyttäjien tarpeet Torrefiointiprosessin optimointi pelletoinnin logistiikan ja käytön kannalta Torrefioidun biomassan tiivistämisen optimointi - Pelletointi - briketointi Tuotetun polttoaineen ominaisuuksien analysointi - Varastoinnin - käsittelyn ja - kuljetuksen kannalta Torrefioidun biomassan käytettävyys - Seospoltossa kivihiililaitoksissa - Kaasutuksessa - Pienpoltossa - Materiaalina Demonstraatiokokeet (WP5) Raakaaineet WP2 Torrefiointiprosessi WP3 Tiivistäminen WP 4 Logistiikka WP 6 Käyttö WP7 Tuotteiden spesifiointi ja analyysimenetelmät (WP 8) ja sosio-ekonomiset ja kestävän kehityksen analyysit (WP9) Sector-projektin osa-alueet

5 Keski-Suomen energiatase selvitys Uusiutuvan energian käyttö nousussa Keski-Suomessa Keski-Suomen energiankulutus kääntyi kasvuun vuonna 2010, käy ilmi Keski-Suomen energiatase selvityksestä. Paikallisen ja uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt, ja niiden käytössä Keski-Suomi onkin jo saavuttanut vuoden 2020 tavoitteet. Öljyn käyttö sen sijaan ei ole vähentynyt suunnitelmien mukaisesti. Keski-Suomen maakunnan energiankulutus kasvoi viidellä prosentilla vuonna 2010 vuoteen 2008 verrattuna. Syynä tähän on erityisesti kylmästä säästä johtunut rakennusten lämmitystarpeen kasvu. Myös teollisuuden kulutus kääntyi kasvuun vuoden 2009 voimakkaan matalasuhdanteen jälkeen. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Bioenergiasta Elinvoimaa -klusterin tilaamasta Keski-Suomen energiatase selvityksestä. Selvityksen on laatinut Keski-Suomen Energiatoimisto. Lisäksi Energiatoimisto on laatinut kuntakohtaiset energiataseet kuudelle Keski-Suomen Jämsä Jyväskylä Äänekoski -kehityskäytävän kaupungille ja kunnalle. Paikallisten polttoaineiden, kuten puun ja turpeen, käyttö on kasvanut voimakkaasti. Selvityksessä ei vielä täysin näy vuonna 2010 käynnistyneen Keljonlahden voimalaitoksen vaikutus, mikä on entisestään lisännyt turpeen ja puun käyttöä. Uusiutuvan energian käytössä Keski-Suomi on jo saavuttanut tason, johon Suomi on EU:n vuoden 2020 tavoitteissa sitoutunut. Paikallisten energialähteiden osuus maakunnan sähkön ja lämmön tuotannossa on yli 80 prosenttia, mikä on huippuluokkaa koko Euroopan mittakaavassa, kertoo kehittämispäällikkö Juha Järvi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä. Öljyn käyttö ei sen sijaan ole Keski-Suomessa vähentynyt suunniteltuun tahtiin. Lämmityksessä öljyn käyttö on vähentynyt, mutta liikenteen kulutus on kasvanut. Öljyn käytön vähentäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista. Keski-Suomen Energiatase 2010

6 Puun ja turpeen osuus on määrällisesti huomattava, mutta rahallisesti vähäinen. Fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden tarvitseman sähkön vuoksi suurin osa rahallisesta arvosta tulee maakunnan ulkopuolelta, Järvi sanoo. Keski-Suomen energiatase -selvityksiä on tehty vuodesta 1998 lähtien. Edellinen selvitys valmistui Selvitys antaa kokonaiskuvan Keski-Suomen energianlähteiden ja -käytön kehityksestä. Sen avulla voidaan arvioida energiankäytön vaikutuksia taloudelle ja ympäristölle. Ensimmäisestä selvityksestä lähtien on paikallisen energian käyttö ollut nousussa. Maakunnan ulkopuolelta tuodun sähkön osuus kääntyi laskuun vuoden 2006 jälkeen ja öljyn käyttö on laskenut koko 2000-luvun. Tätä kehitystä pyritään jatkamaan tulevaisuudessa lisäämällä etenkin metsähakkeen ja muun uusiutuvan energian käyttöä, kertoo selvityksen tehnyt projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta. Lisätietoja: Juha Järvi, kehittämispäällikkö, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, puh Lauri Penttinen, projektipäällikkö, Keski-Suomen Energiatoimisto, puh Laajempi artikkeli aiheesta Kunnille tehdyt taseet BIOENERGY from FOREST 2012 Benet Oy järjestää elokuun lopussa Suomessa kansainvälinen BIOENERGY from FOREST 2012 konferenssin oheistapahtumineen. Konferenssi järjestetään Jyväskylässä. Konferenssi ja samanaikaisesti Jämsässä järjestettävät FinnMETKO -konemessut ovat oiva näyteikkuna maamme metsä- ja bioenergiaosaamiseen. Samalla saadaan paljon lisätietoa alan kehityksestä eri puolilla maailmaa. Konferenssin yhteydessä BIOCLUS-hanke järjestää T&K painotteisen osion, jossa käsitellään tutkimus ja kehitystoimintaa koko metsäenergiaketjussa metsästä kattilaan ja jalostukseen. Tämä osio on ilmainen ja tarkoitettu alan ammattilaisille. Lisätietoa: Sisä-Suomen Metsäpäivä Sisä-Suomen Metsäpäivä järjestetään Jämsässä FinnMETKO konemessujen yhteydessä. Tule kuulemaan eturivin asiantuntijoiden näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta, puumarkkinatilanteesta ja energiapuukysymyksistä. Vapaa sisäänpääsy FinnMETKOn messulipulla (lounas omakustanteinen). Sisä-Suomen Metsäpäivän järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen Metsänhoitajat ry, Metsänhoitajaliitto ry, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Koneyrittäjien liitto ry, MTK ry, Suomen metsäkeskus sekä FinnMETKO Oy. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Metsähallitus, Metsä Group, Stora Enso Metsä, UPM Metsä, Suomen Sahat ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Vapo Oy. Tilaa uutiskirjeitä! Euroopan komission Energia-asioiden pääosaston viikoittaiset uutiset: Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston tiedotteet: Tekes:in tiedotteet: Euroopan Älykäs energiahuolto ohjelman tiedotteet:

7 Lähiajan tapahtumia meillä ja maailmalla FP7-puiteohjelman vuoden 2013 hakukierroksen infopäivät EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7) avautuu useitaehdotuspyyntöjä heinäkuussa FP7 (vuosille ) on EU:n tärkein väline tutkimuksen rahoittamiseksi Euroopassa ja se on sovitettu EU:n talouskasvu- ja työllisyystarpeisiin. Ohessa on lista tärkeimmistä teemakohtaisista infopäivistä: Energia-alan FP7-infotilaisuus (Bryssel) Julkisen ja yksityisen sektorin väliset FP7-yhteistyöhankkeet (Bryssel) Elintarvike-, maatalous-, kalatalous- ja bioteknologia -aiheisten FP7-hakujen infopäivä (Bryssel) Kuljetus- ja liikennealan FP7-infopäivä (Bryssel) EUTI:n yleisinfotilaisuus FP7-puiteohjelman ehdotuspyynnöstä (Helsinki) Lisätietoa työohjelmaluonnoksista, hakuohjeista yms. löydät osoitteesta c0dvfwh317tnp1qkwxbvrmlhxh1yyvpr! AEBIOM European Bioenergy Conference 2012, , Renaissance Hotel, Bryssel, Belgia. Konferenssin tavoitteena on tarjota tietoa esimerkiksi EU:n tulevasta lainsäädännöstä, bioenergian kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista ja energia-alan toimintaympäristön muutoksista. Lisätietoa: CIP: Eco-innovation -haku avautui Yritykset ja yrittäjät ympäri Eurooppaa voivat hakea rahoitusta, jonka avulla tuodaan markkinoille uusia ympäristöratkaisuja. Haun aihealueet ovat materiaalit ja kierrätys, vesi, kestävät rakennustuotteet, vihreä liiketoiminta sekä elintarvike- ja juomateollisuus. Haku päättyy Lisätietoa: Lisää bioenergia-alan tapahtumia ja rahoitusohjelmia löydät mm. seuraavilta verkkosivuilta Keski-Suomen liitto, Euroopan komissio, Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Bioenergiatieto.fi verkkopalvelu, Projectia Professionals, Uutiskirjettä julkaisee BIOCLUS-hanke BIOCLUS eli Biomassavarojen kestävä käyttö -hanke vahvistaa ja kehittää tutkimusyhteistyötä ja tutkimusvalmiuksia viidellä eurooppalaisella alueella: Keski-Suomessa, Navarrassa (Espanja), Länsi-Makedoniassa (Kreikka), Wielkopolskassa (Puola) ja Slovakiassa. Keski-Suomessa hanketta toteuttavat VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Benet Oy, Jyväskylä Innovation Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka koordinoi hankkeen. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 3,5 milj., josta 1,5 milj. hyödynnetään Keski-Suomessa. Hankkeen rahoittaa Regions of Knowledge ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä puiteohjelmaa.

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Keski Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Kari Mutka 1 Kari Mutka 28.1.2010 Renewable Heating and Cooling Platform, RHC-ETP EU:n Komission vuonna 2009 käynnistämä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Biotalous kestävät energiaratkaisut Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Kannuksen kaupunki 1. Biotalouden ja teollisuuden sivutuotevirrat uusien tuotteiden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot