Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä
|
|
- Ari-Pekka Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä Tämän uutiskirjeen tarkoituksena on tiedottaa biomassan kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista, alan tapahtumista sekä lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksista niin alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Ennakointi lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset Kööpenhaminassa järjestetyn Renewable Heating and Cooling- konferenssin satoa Kööpenhaminassa Scandic järjestettiin vuotuinen Yhteistyöllä uusiutuvaan energiaan kaukolämmön- ja kylmän tuotannossa konferenssi. Uusiutuvan kaukolämmön- ja kylmän tuotanto (Renewable Heating and Cooling, RHC platform) on yksi ns. eurooppalaisista teknologiayhteisöistä. Teknologiayhteisöissä määritellään teollisuusvetoisesti alan toimijoiden kesken tutkimus- ja kehitystyön painopistealueita, ja tehdään näiden perusteella aikatauluja ja toimintasuunnitelmia ja roadmappeja EU:n strategisesti tärkeiksi määrittelemille teknologiasektoreille. RHC yhteisöllä teknologian kehittämistyön painopistealueina ovat kaukolämmön- ja kylmän tuotanto uusiutuvista energialähteistä; aurinkoenergia, geoterminen energia (maalämpö) ja biomassat, sekä kaikkia näitä energiamuotoja hyödyntävät hybridi teknologiat. Lähtökohtana RHC- yhteisölle työlle on, että nykyisen EU:n alueella 50 % prosenttia tuotetusta energiasta käytetään lämmitykseen. Ongelmana on, että sähköntuotanto perustuu pääsääntöisesti lauhdutusvoimaan, jolloin lämpöä ei hyödynnetä kuten Suomessa. Hukkalämpönä harakoille häviävän energian arvo on vuosittain n. 500 miljardia euroa. Merkittävin uusiutuva energialähde kaukolämmön- ja kaukokylmän tuotannossa on biomassa. Uusille biomassoille on EU:ssa ilmastostrategian myötä jatkuva tarve ja kaikkia mahdollisia biomassoja on pyrittävä hyödyntämään. Hyödyntämisessä on otettava huomioon myös polttoaineen laatuun ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat. Kestävä kehityksen mukaisten biomassojen tuotantoketjujen kehittäminen ja biomassojen hyödyntäminen eri kokoluokissa kiinteistöistä voimalaitoksiin ovat tärkeimpiä kehittämisen kohteita, kun biomassojen käyttöä lisätään. Energiatuotannon hyötysuhteen parantaminen on oleellisessa osassa kehitettäessä ns. trigeneration eli yhdistetyn sähkön, kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa. Haasteita on erityisesti agrobiopolttoaineiden ja jätteiden poltossa suurissa voimalaitoksissa. Pasi Vainikka, VTT:ltä esittely viimeaikaisia tuloksia, jossa polton hyötysuhdetta ja tehokkuutta on voitu parantaa. RHC-tutkimusyhteisön tavoitteena on nostaa höyryn lämpötila jopa 600 C, jolloin sähkön tuotannon hyötysuhde paranee. Walter Haslinger Itävallasta esitteli biopolttoaineiden pienen mitan tutkimuksen tavoitteita. Oleellista on keskittyä teknologian kehittämiseen, siten että polton päästöt ovat lähes olemattomia ja myös mikroluokan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa biopolttoaineille kehitetään, jolloin yksittäisen käyttäjän energiaomavaraisuus kasvaa. Biomassojen lisäksi energiantuotannossa on monipuolisesti pyrittävä hyödyntämään myös aurinko- ja geotermistä energiaa sekä niiden erityispiirteitä. Geoterminen energia on aidosti paikallista energiaa ja sitä on saatavilla ympäri vuorokauden. Aurinkoenergiaa on runsaasti saatavilla, kunhan vain sen hyödyntämisteknologiat
2 saadaan tutkimus- ja kehitystyön ja innovoinnin kautta massakäyttöön. Useita eri menetelmiä yhdistäviä hybridiratkaisuja voidaan integroida osaksi uusia toimisto- ja asuinrakennuksia. Investoinnit tällaisiin ratkaisuihin maksavat itsensä takaisin yleensä alle kymmenessä vuodessa. Kaupunkien energiasuunnitteluun on panostettava ja alan koulutusta lisättävä. Kehitettäessä ns. älykkäitä kaupunkikonsepteja (smart cities) suunnittelun on oltava jatkuvaa, sen on perustuttava pitkän aikavälin näkemyksiin. Käytännön suunnittelutyössä on lisäksi otettava huomioon alueen historia sekä maantieteelliset erityispiirteet. Suunnitellun perusperiaatteina on pidettävä energian tuhlaamisen välttämistä ja hukkalämmön talteenottoa. Geotermisen energian kylmä- ja lämpökaivoille on haettava sopivimmat paikat optimaalisen hyötysuhteen saamiseksi. Ns. aktiivienergiarakentamisen sekä kaukolämmön- ja kylmäntuotannon yhdistäminen on tärkeää, mikäli rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa ja hukkalämmön määrää vähentää. Luonnollisesti kaiken edellä mainitun huomioiminen ei ole ongelmatonta. Kuvaava esimerkki mahdollista vaikeuksista on etteivät kaukolämpöyhtiöt ole innokkaita liittämään aktiivienergiarakennuksia verkkoonsa niiden pienen energiankulutuksen takia. Nykyistä laajempi yhteiskunnallinen poliittinen ohjaus ja taloudellinen tuki ovat EU:n energiatavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömiä. Kuilu EU- retoriikan ja tekemisen välillä on ylitettävä, jos todella halutaan vähentää energiankulutusta ja vapautuvaa hukkalämpöä. Lämpöenergian varastointimenetelmien tutkimus- ja kehitystyö on yksi tärkeimpiä RHC- yhteisön panostuksen kohteita. Lämpöenergiaa on pystyttävä varastoimaan nykyistä pidempiä aikoja ja varastoinnin aikaiset energiahäviöt on pystyttävä minimoimaan. Perinteisesti lämpöenergia varastoidaan ns. lämpöakkuihin, jotka ovat suuria vesisäiliöitä. Tältä osin alan on kehityttävä ja tarve uusille ratkaisuille on merkittävä. Kehitystyön kohteena ovat erityisesti materiaalit, jotka hyödyntävät kemiallisissa reaktioissa tai olomuodon muutoksissa sitoutuvaa energiaa lämpöenergian säilytyksessä. Optimaalinen energiatehokkuus saavutetaan materiaaliratkaisuilla, joissa lämpöenergian varastointi ja siirto pystytään yhdistämään. Lisäksi tarvitaan uusia säiliömateriaaleja ja joustavia tilavuuttaan muuttavia säiliöratkaisuja. Uudenlaisten materiaalien ja useiden erilaisten menetelmien yhdistäminen vaatii valvontajärjestelmien sekä erilaisten älyverkkoratkaisujen kehittämistä. Lisätietoa: European Technology Platform on Renewable Heating and Cooling, Esa Alakoski, Miia Jämsén ja Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto Eija Alakangas, VTT Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy Metsäbioenergia ja hankkeet esillä Slovakian ja Puolan työpajoissa BIOCLUS-hankkeen Slovakian työpaja pidettiin maaliskuun lopussa ( ) Zvolenissa, minne Suomesta matkustettiin useilla kulkuvälineillä, mutta yllättävän jouhevasti. Järjestävänä tahona oli National Forest Centre (NFC). Zvolenissa keskityttiin erityisesti metsäpuolen bioenergiaan, ja retkeilykohteet olivat samat, mistä VTT:n tutkijat Keränen ja Virkkunen kertoivat edellisessä uutiskirjeessä, joten niitä ei esitellä sen enempää tässä kirjoituksessa. Toisin kuin VTT:n vierailu aikana, maaliskuun lopussa tuuli ei estänyt puiden kaatoa vaijereilla, sky-line työmaalla, jyrkillä vuorenrinteillä, vaan siitä saatiin näytös. Slovakian metsätalous keskittyy vuoristoalueille, jolloin heillä ei ole samanlaisia maankuivatusongelmia joita Suomessa on erityisesti turv la. Esitysalueella metsätaloutta harjoitetaan luontoa säästäen; puita lähinnä poimitaan noin metrin levyiseltä alueelta ja väliin jätetään leveämpi käsittelemätön kaistale. Jyrkillä vuorenrinteillä eroosio on vakava uhka ja tuuli kaataa puita, jos metsää kaadetaan runsaammin. Metsän uusiutuminen toimii pääsääntöisesti luontaisesti; siemenpuuta jätetään siksi paljon hakkuualueelle. Hakkuutähteitä käytetään tällä hetkellä vähäisesti bioenergian tuotantoon, mutta niiden suurempi hyödyntäminen on suunnittelussa. Tukki vaijerikuljetuksessa sky-line työmaalla Slovakian Banská Bystrican vuoristoisessa maastossa.
3 Puolassa, ITP:n tutkimusyksikössä tutkitaan monipuolisesti kanalatoimintaa. Kanojen ravintona käytettyjä kannoja lannoitetaan kanalan tuottamilla kaasuilla, mikä sisältää muun muassa runsaasti ammoniakkia. Slovakian työpajassa puheenaikeeksi nousivat biomassan tehokkuuden ja kestävän kehityksen mittarit: millä mitataan bioenergian käytön tehokkuutta ja kestävyyttä verrattuna muihin polttoaineisiin? Toisena kysymyksenä olivat myös eri maiden kestävän kehityksen erilaiset kysymykset: mm. ympäristöongelmat bioenergian tuotan BIOCLUS-hankkeen Puolan työpaja pidettiin Poznanissa huhtikuun lopussa ( ). Tilaisuus oli aikataulutettu hankkeelle tutulla tehokkaan tiiviillä aikataululla. Järjestävinä tahoina toimivat Institute of Technology and Life Sciences (ITP) ja paikallinen alueviranomainen eli Marshall Office of Wielkopolska. Maanantaina oli hankkeen hallinnollisen kokouksen vaihtoehtoisena ohjelmana Wielkopolskan aluehallinto ja energiayhtiö. Tiistai oli varattu tutustumiseen alueen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Ensimmäisenä vierailukohteena oli biokaasuvoimalaitos (Skrzatusz), missä kaasua tuotettiin kasvi- ja teurasjätteistä, yhteiskuntalietteestä, panimojätteistä ym. Toisena tutustuttiin Dalkian energia- ja lämpövoimalaan. Laitos oli osa kivihiilellä toimivaa laitosta. Monipuolisuutta päivän ohjelmaan toi maatalouden energiatalouden omavaraisuutta lisäävä olkibrikettituotannon esittely. Tuotantoteknologiaan tutustuttiin Asketin tilalla, missä oli esillä erikokoisia olkibrikettien tuotantoon liittyviä koneita. Niillä tehtiin paalatusta ja silputusta korresta lämmön ja puristusvoiman avulla brikettejä www. asket.pl/gb/index.php. Keskiviikkona hanketyöpajassa oli esitelmiä, ehdotuksia ja keskustelua mm. seuraavista aiheista: Bioenergian markkinoinnin haasteet: miten tehdä bioenergiaketjusta toimiva, ennen kuin se esitellään kansalaisille, mitä halutaan markkinoinnissa tavoitteeksi. Biokaasun tuotanto ja siihen liittyvät tekijät. Bioenergiaan liittyvä kestävä kehitys: millä mitattaisiin bioenergian kestävän kehityksen tasoa ja millaisia tunnuslukuja ja indikaattoreita tulisi kehittää ja kuka niitä käyttää. Miten ennustaa tulevaisuuden suunnat energiataloudessa sekä ketkä tekevät päätöksiä ja millä perusteilla ym. Millä lisätään mm. maatilojen energiaomavaraisuutta. Hankeaihiot liikkuivat mm. energiantuotantoon käytettyjen alueiden, kuten hiilikaivosten ja turvatuotantoalueiden entisöinnissä, paikallisten alueiden energiainvestointien suunnittelussa sekä biokaasun elinkaaressa. Slovakian ja Puolan työpajat näyttivät, miten laajasti ja monia kehitysmahdollisuuksia, mutta myös kysymyksiä bioenergia tarjoaa. Lisätietoa: Kirsi Knuuttila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hannu Koponen ja Minna Kukkonen, Keski-Suomen liitto
4 SECTOR-projekti tukee torrefioitujen bioenergiatuotteiden markkinoille pääsyä VTT on mukana seitsemännen puiteohjelman projektissa SECTOR (Production of Solid Sustainable Energy Carriers from Biomass by Means of Torrefaction), jossa kehitetään torrefioitujen biopolttoaineiden koko tuotantoja käyttöketjua. Projektissa on mukana yhteensä 21 organisaatiota sekä tutkimuslaitoksista että teollisuudesta. Projekti keskittyy erilaisten torrefointimenetelmien jatkokehittämiseen aina kaupallisiin tuotteisiin asti. Torrefiointi-, pelletointi- ja briketointitekniikoiden lisäksi projektissa kehitetään myös logistiikkaa sekä tuotettuja tuotteita myös käytetään todellisissa laitoksissa mm. hiilen seospolttoaineena. Polttokokeita tehdään myös laboratoriossa pölypolttona sekä pellettipolttimilla. Lisäksi projektissa laaditaan ehdotus laatuluokittelustandardista sekä kehitetään tarvittavia analyysimenetelmiä. Valituille ketjuille tehdään myös kestävän kehityksen mukainen tarkastelu koko ketjun osalta. VTT vastaa projektista raaka-aineiden valinnasta ja raaka-ainevarojen kartoituksesta, jota tehdään yhdessä projektipartneiden kanssa. Raaka-ainevaroja kartoitetaan erityisesti agrobiomassojen osalta. Torrefiointikokeita tehdään agrobiomassoille ja puulle. CENER Espanjasta, DTI Tanskasta, ECN ja Topell Alankomaista edustavat torrefiointi- ja pelletointi- sekä briketointiosaamista. Yritykset kuten EON Isosta-Britanniasta, RWE Innogy Saksasta ja Vattenfall Ruotsista keskittyvät logistiikkaan ja polttoon. Tutkimusorganisaatiot kuten ofi Itävallasta, TFZ Saksasta ja VTT Suomesta tuovat projektiin osaamista lopputuotteen analyysimenetelmistä, käsittelyteknisistä ominaisuuksista ja standardisoinnista. VTT on mukana kaikissa projektin osa-alueissa. BIOCLUS-projektin partnereista projektissa ovat mukana VTT ja CENER. Lisätietoja: Johtava tutkija Eija Alakangas, VTT (yleistä projektista, raaka-ainevarat, raaka-aineiden valinta & standardisointi), Johtava tutkija Carl Wilen, VTT (torrefiointi), Erikoistutkija Timo Järvinen, VTT (logistiikka, käsittelyominaisuudet), Erikoistutkija Jussi Ranta, VTT (analytiikka, standardisointi), Raaka-ainevarat - Saatavuus nyt ja 2030 sisältäen hintatason - Soveltuvuus torrefiointiin - Käyttäjien tarpeet Torrefiointiprosessin optimointi pelletoinnin logistiikan ja käytön kannalta Torrefioidun biomassan tiivistämisen optimointi - Pelletointi - briketointi Tuotetun polttoaineen ominaisuuksien analysointi - Varastoinnin - käsittelyn ja - kuljetuksen kannalta Torrefioidun biomassan käytettävyys - Seospoltossa kivihiililaitoksissa - Kaasutuksessa - Pienpoltossa - Materiaalina Demonstraatiokokeet (WP5) Raakaaineet WP2 Torrefiointiprosessi WP3 Tiivistäminen WP 4 Logistiikka WP 6 Käyttö WP7 Tuotteiden spesifiointi ja analyysimenetelmät (WP 8) ja sosio-ekonomiset ja kestävän kehityksen analyysit (WP9) Sector-projektin osa-alueet
5 Keski-Suomen energiatase selvitys Uusiutuvan energian käyttö nousussa Keski-Suomessa Keski-Suomen energiankulutus kääntyi kasvuun vuonna 2010, käy ilmi Keski-Suomen energiatase selvityksestä. Paikallisen ja uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt, ja niiden käytössä Keski-Suomi onkin jo saavuttanut vuoden 2020 tavoitteet. Öljyn käyttö sen sijaan ei ole vähentynyt suunnitelmien mukaisesti. Keski-Suomen maakunnan energiankulutus kasvoi viidellä prosentilla vuonna 2010 vuoteen 2008 verrattuna. Syynä tähän on erityisesti kylmästä säästä johtunut rakennusten lämmitystarpeen kasvu. Myös teollisuuden kulutus kääntyi kasvuun vuoden 2009 voimakkaan matalasuhdanteen jälkeen. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Bioenergiasta Elinvoimaa -klusterin tilaamasta Keski-Suomen energiatase selvityksestä. Selvityksen on laatinut Keski-Suomen Energiatoimisto. Lisäksi Energiatoimisto on laatinut kuntakohtaiset energiataseet kuudelle Keski-Suomen Jämsä Jyväskylä Äänekoski -kehityskäytävän kaupungille ja kunnalle. Paikallisten polttoaineiden, kuten puun ja turpeen, käyttö on kasvanut voimakkaasti. Selvityksessä ei vielä täysin näy vuonna 2010 käynnistyneen Keljonlahden voimalaitoksen vaikutus, mikä on entisestään lisännyt turpeen ja puun käyttöä. Uusiutuvan energian käytössä Keski-Suomi on jo saavuttanut tason, johon Suomi on EU:n vuoden 2020 tavoitteissa sitoutunut. Paikallisten energialähteiden osuus maakunnan sähkön ja lämmön tuotannossa on yli 80 prosenttia, mikä on huippuluokkaa koko Euroopan mittakaavassa, kertoo kehittämispäällikkö Juha Järvi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä. Öljyn käyttö ei sen sijaan ole Keski-Suomessa vähentynyt suunniteltuun tahtiin. Lämmityksessä öljyn käyttö on vähentynyt, mutta liikenteen kulutus on kasvanut. Öljyn käytön vähentäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista. Keski-Suomen Energiatase 2010
6 Puun ja turpeen osuus on määrällisesti huomattava, mutta rahallisesti vähäinen. Fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden tarvitseman sähkön vuoksi suurin osa rahallisesta arvosta tulee maakunnan ulkopuolelta, Järvi sanoo. Keski-Suomen energiatase -selvityksiä on tehty vuodesta 1998 lähtien. Edellinen selvitys valmistui Selvitys antaa kokonaiskuvan Keski-Suomen energianlähteiden ja -käytön kehityksestä. Sen avulla voidaan arvioida energiankäytön vaikutuksia taloudelle ja ympäristölle. Ensimmäisestä selvityksestä lähtien on paikallisen energian käyttö ollut nousussa. Maakunnan ulkopuolelta tuodun sähkön osuus kääntyi laskuun vuoden 2006 jälkeen ja öljyn käyttö on laskenut koko 2000-luvun. Tätä kehitystä pyritään jatkamaan tulevaisuudessa lisäämällä etenkin metsähakkeen ja muun uusiutuvan energian käyttöä, kertoo selvityksen tehnyt projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta. Lisätietoja: Juha Järvi, kehittämispäällikkö, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, puh Lauri Penttinen, projektipäällikkö, Keski-Suomen Energiatoimisto, puh Laajempi artikkeli aiheesta Kunnille tehdyt taseet BIOENERGY from FOREST 2012 Benet Oy järjestää elokuun lopussa Suomessa kansainvälinen BIOENERGY from FOREST 2012 konferenssin oheistapahtumineen. Konferenssi järjestetään Jyväskylässä. Konferenssi ja samanaikaisesti Jämsässä järjestettävät FinnMETKO -konemessut ovat oiva näyteikkuna maamme metsä- ja bioenergiaosaamiseen. Samalla saadaan paljon lisätietoa alan kehityksestä eri puolilla maailmaa. Konferenssin yhteydessä BIOCLUS-hanke järjestää T&K painotteisen osion, jossa käsitellään tutkimus ja kehitystoimintaa koko metsäenergiaketjussa metsästä kattilaan ja jalostukseen. Tämä osio on ilmainen ja tarkoitettu alan ammattilaisille. Lisätietoa: Sisä-Suomen Metsäpäivä Sisä-Suomen Metsäpäivä järjestetään Jämsässä FinnMETKO konemessujen yhteydessä. Tule kuulemaan eturivin asiantuntijoiden näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta, puumarkkinatilanteesta ja energiapuukysymyksistä. Vapaa sisäänpääsy FinnMETKOn messulipulla (lounas omakustanteinen). Sisä-Suomen Metsäpäivän järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen Metsänhoitajat ry, Metsänhoitajaliitto ry, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Koneyrittäjien liitto ry, MTK ry, Suomen metsäkeskus sekä FinnMETKO Oy. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Metsähallitus, Metsä Group, Stora Enso Metsä, UPM Metsä, Suomen Sahat ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Vapo Oy. Tilaa uutiskirjeitä! Euroopan komission Energia-asioiden pääosaston viikoittaiset uutiset: Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston tiedotteet: Tekes:in tiedotteet: Euroopan Älykäs energiahuolto ohjelman tiedotteet:
7 Lähiajan tapahtumia meillä ja maailmalla FP7-puiteohjelman vuoden 2013 hakukierroksen infopäivät EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7) avautuu useitaehdotuspyyntöjä heinäkuussa FP7 (vuosille ) on EU:n tärkein väline tutkimuksen rahoittamiseksi Euroopassa ja se on sovitettu EU:n talouskasvu- ja työllisyystarpeisiin. Ohessa on lista tärkeimmistä teemakohtaisista infopäivistä: Energia-alan FP7-infotilaisuus (Bryssel) Julkisen ja yksityisen sektorin väliset FP7-yhteistyöhankkeet (Bryssel) Elintarvike-, maatalous-, kalatalous- ja bioteknologia -aiheisten FP7-hakujen infopäivä (Bryssel) Kuljetus- ja liikennealan FP7-infopäivä (Bryssel) EUTI:n yleisinfotilaisuus FP7-puiteohjelman ehdotuspyynnöstä (Helsinki) Lisätietoa työohjelmaluonnoksista, hakuohjeista yms. löydät osoitteesta c0dvfwh317tnp1qkwxbvrmlhxh1yyvpr! AEBIOM European Bioenergy Conference 2012, , Renaissance Hotel, Bryssel, Belgia. Konferenssin tavoitteena on tarjota tietoa esimerkiksi EU:n tulevasta lainsäädännöstä, bioenergian kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista ja energia-alan toimintaympäristön muutoksista. Lisätietoa: CIP: Eco-innovation -haku avautui Yritykset ja yrittäjät ympäri Eurooppaa voivat hakea rahoitusta, jonka avulla tuodaan markkinoille uusia ympäristöratkaisuja. Haun aihealueet ovat materiaalit ja kierrätys, vesi, kestävät rakennustuotteet, vihreä liiketoiminta sekä elintarvike- ja juomateollisuus. Haku päättyy Lisätietoa: Lisää bioenergia-alan tapahtumia ja rahoitusohjelmia löydät mm. seuraavilta verkkosivuilta Keski-Suomen liitto, Euroopan komissio, Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Bioenergiatieto.fi verkkopalvelu, Projectia Professionals, Uutiskirjettä julkaisee BIOCLUS-hanke BIOCLUS eli Biomassavarojen kestävä käyttö -hanke vahvistaa ja kehittää tutkimusyhteistyötä ja tutkimusvalmiuksia viidellä eurooppalaisella alueella: Keski-Suomessa, Navarrassa (Espanja), Länsi-Makedoniassa (Kreikka), Wielkopolskassa (Puola) ja Slovakiassa. Keski-Suomessa hanketta toteuttavat VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Benet Oy, Jyväskylä Innovation Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka koordinoi hankkeen. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 3,5 milj., josta 1,5 milj. hyödynnetään Keski-Suomessa. Hankkeen rahoittaa Regions of Knowledge ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä puiteohjelmaa.
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotBIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources
BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotKey facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma
Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36
LisätiedotBiohiili energiateollisuuden raaka-aineena
Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi
Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotKeinot pääp. Kolme skenaariota
Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotKotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009
Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotRistiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen
Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT
CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotVisio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050
Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Keski Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Kari Mutka 1 Kari Mutka 28.1.2010 Renewable Heating and Cooling Platform, RHC-ETP EU:n Komission vuonna 2009 käynnistämä
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo
Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo 8.30 16.00 VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Sessio 1: Biopolttoainemarkkinat Euroopassa ja Suomessa Seminaarin avaus Timo
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
Lisätiedot