Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä"

Transkriptio

1 Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä Tämän uutiskirjeen tarkoituksena on tiedottaa biomassan kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista, alan tapahtumista sekä lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksista niin alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Ennakointi lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset Kööpenhaminassa järjestetyn Renewable Heating and Cooling- konferenssin satoa Kööpenhaminassa Scandic järjestettiin vuotuinen Yhteistyöllä uusiutuvaan energiaan kaukolämmön- ja kylmän tuotannossa konferenssi. Uusiutuvan kaukolämmön- ja kylmän tuotanto (Renewable Heating and Cooling, RHC platform) on yksi ns. eurooppalaisista teknologiayhteisöistä. Teknologiayhteisöissä määritellään teollisuusvetoisesti alan toimijoiden kesken tutkimus- ja kehitystyön painopistealueita, ja tehdään näiden perusteella aikatauluja ja toimintasuunnitelmia ja roadmappeja EU:n strategisesti tärkeiksi määrittelemille teknologiasektoreille. RHC yhteisöllä teknologian kehittämistyön painopistealueina ovat kaukolämmön- ja kylmän tuotanto uusiutuvista energialähteistä; aurinkoenergia, geoterminen energia (maalämpö) ja biomassat, sekä kaikkia näitä energiamuotoja hyödyntävät hybridi teknologiat. Lähtökohtana RHC- yhteisölle työlle on, että nykyisen EU:n alueella 50 % prosenttia tuotetusta energiasta käytetään lämmitykseen. Ongelmana on, että sähköntuotanto perustuu pääsääntöisesti lauhdutusvoimaan, jolloin lämpöä ei hyödynnetä kuten Suomessa. Hukkalämpönä harakoille häviävän energian arvo on vuosittain n. 500 miljardia euroa. Merkittävin uusiutuva energialähde kaukolämmön- ja kaukokylmän tuotannossa on biomassa. Uusille biomassoille on EU:ssa ilmastostrategian myötä jatkuva tarve ja kaikkia mahdollisia biomassoja on pyrittävä hyödyntämään. Hyödyntämisessä on otettava huomioon myös polttoaineen laatuun ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat. Kestävä kehityksen mukaisten biomassojen tuotantoketjujen kehittäminen ja biomassojen hyödyntäminen eri kokoluokissa kiinteistöistä voimalaitoksiin ovat tärkeimpiä kehittämisen kohteita, kun biomassojen käyttöä lisätään. Energiatuotannon hyötysuhteen parantaminen on oleellisessa osassa kehitettäessä ns. trigeneration eli yhdistetyn sähkön, kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa. Haasteita on erityisesti agrobiopolttoaineiden ja jätteiden poltossa suurissa voimalaitoksissa. Pasi Vainikka, VTT:ltä esittely viimeaikaisia tuloksia, jossa polton hyötysuhdetta ja tehokkuutta on voitu parantaa. RHC-tutkimusyhteisön tavoitteena on nostaa höyryn lämpötila jopa 600 C, jolloin sähkön tuotannon hyötysuhde paranee. Walter Haslinger Itävallasta esitteli biopolttoaineiden pienen mitan tutkimuksen tavoitteita. Oleellista on keskittyä teknologian kehittämiseen, siten että polton päästöt ovat lähes olemattomia ja myös mikroluokan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa biopolttoaineille kehitetään, jolloin yksittäisen käyttäjän energiaomavaraisuus kasvaa. Biomassojen lisäksi energiantuotannossa on monipuolisesti pyrittävä hyödyntämään myös aurinko- ja geotermistä energiaa sekä niiden erityispiirteitä. Geoterminen energia on aidosti paikallista energiaa ja sitä on saatavilla ympäri vuorokauden. Aurinkoenergiaa on runsaasti saatavilla, kunhan vain sen hyödyntämisteknologiat

2 saadaan tutkimus- ja kehitystyön ja innovoinnin kautta massakäyttöön. Useita eri menetelmiä yhdistäviä hybridiratkaisuja voidaan integroida osaksi uusia toimisto- ja asuinrakennuksia. Investoinnit tällaisiin ratkaisuihin maksavat itsensä takaisin yleensä alle kymmenessä vuodessa. Kaupunkien energiasuunnitteluun on panostettava ja alan koulutusta lisättävä. Kehitettäessä ns. älykkäitä kaupunkikonsepteja (smart cities) suunnittelun on oltava jatkuvaa, sen on perustuttava pitkän aikavälin näkemyksiin. Käytännön suunnittelutyössä on lisäksi otettava huomioon alueen historia sekä maantieteelliset erityispiirteet. Suunnitellun perusperiaatteina on pidettävä energian tuhlaamisen välttämistä ja hukkalämmön talteenottoa. Geotermisen energian kylmä- ja lämpökaivoille on haettava sopivimmat paikat optimaalisen hyötysuhteen saamiseksi. Ns. aktiivienergiarakentamisen sekä kaukolämmön- ja kylmäntuotannon yhdistäminen on tärkeää, mikäli rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa ja hukkalämmön määrää vähentää. Luonnollisesti kaiken edellä mainitun huomioiminen ei ole ongelmatonta. Kuvaava esimerkki mahdollista vaikeuksista on etteivät kaukolämpöyhtiöt ole innokkaita liittämään aktiivienergiarakennuksia verkkoonsa niiden pienen energiankulutuksen takia. Nykyistä laajempi yhteiskunnallinen poliittinen ohjaus ja taloudellinen tuki ovat EU:n energiatavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömiä. Kuilu EU- retoriikan ja tekemisen välillä on ylitettävä, jos todella halutaan vähentää energiankulutusta ja vapautuvaa hukkalämpöä. Lämpöenergian varastointimenetelmien tutkimus- ja kehitystyö on yksi tärkeimpiä RHC- yhteisön panostuksen kohteita. Lämpöenergiaa on pystyttävä varastoimaan nykyistä pidempiä aikoja ja varastoinnin aikaiset energiahäviöt on pystyttävä minimoimaan. Perinteisesti lämpöenergia varastoidaan ns. lämpöakkuihin, jotka ovat suuria vesisäiliöitä. Tältä osin alan on kehityttävä ja tarve uusille ratkaisuille on merkittävä. Kehitystyön kohteena ovat erityisesti materiaalit, jotka hyödyntävät kemiallisissa reaktioissa tai olomuodon muutoksissa sitoutuvaa energiaa lämpöenergian säilytyksessä. Optimaalinen energiatehokkuus saavutetaan materiaaliratkaisuilla, joissa lämpöenergian varastointi ja siirto pystytään yhdistämään. Lisäksi tarvitaan uusia säiliömateriaaleja ja joustavia tilavuuttaan muuttavia säiliöratkaisuja. Uudenlaisten materiaalien ja useiden erilaisten menetelmien yhdistäminen vaatii valvontajärjestelmien sekä erilaisten älyverkkoratkaisujen kehittämistä. Lisätietoa: European Technology Platform on Renewable Heating and Cooling, Esa Alakoski, Miia Jämsén ja Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto Eija Alakangas, VTT Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy Metsäbioenergia ja hankkeet esillä Slovakian ja Puolan työpajoissa BIOCLUS-hankkeen Slovakian työpaja pidettiin maaliskuun lopussa ( ) Zvolenissa, minne Suomesta matkustettiin useilla kulkuvälineillä, mutta yllättävän jouhevasti. Järjestävänä tahona oli National Forest Centre (NFC). Zvolenissa keskityttiin erityisesti metsäpuolen bioenergiaan, ja retkeilykohteet olivat samat, mistä VTT:n tutkijat Keränen ja Virkkunen kertoivat edellisessä uutiskirjeessä, joten niitä ei esitellä sen enempää tässä kirjoituksessa. Toisin kuin VTT:n vierailu aikana, maaliskuun lopussa tuuli ei estänyt puiden kaatoa vaijereilla, sky-line työmaalla, jyrkillä vuorenrinteillä, vaan siitä saatiin näytös. Slovakian metsätalous keskittyy vuoristoalueille, jolloin heillä ei ole samanlaisia maankuivatusongelmia joita Suomessa on erityisesti turv la. Esitysalueella metsätaloutta harjoitetaan luontoa säästäen; puita lähinnä poimitaan noin metrin levyiseltä alueelta ja väliin jätetään leveämpi käsittelemätön kaistale. Jyrkillä vuorenrinteillä eroosio on vakava uhka ja tuuli kaataa puita, jos metsää kaadetaan runsaammin. Metsän uusiutuminen toimii pääsääntöisesti luontaisesti; siemenpuuta jätetään siksi paljon hakkuualueelle. Hakkuutähteitä käytetään tällä hetkellä vähäisesti bioenergian tuotantoon, mutta niiden suurempi hyödyntäminen on suunnittelussa. Tukki vaijerikuljetuksessa sky-line työmaalla Slovakian Banská Bystrican vuoristoisessa maastossa.

3 Puolassa, ITP:n tutkimusyksikössä tutkitaan monipuolisesti kanalatoimintaa. Kanojen ravintona käytettyjä kannoja lannoitetaan kanalan tuottamilla kaasuilla, mikä sisältää muun muassa runsaasti ammoniakkia. Slovakian työpajassa puheenaikeeksi nousivat biomassan tehokkuuden ja kestävän kehityksen mittarit: millä mitataan bioenergian käytön tehokkuutta ja kestävyyttä verrattuna muihin polttoaineisiin? Toisena kysymyksenä olivat myös eri maiden kestävän kehityksen erilaiset kysymykset: mm. ympäristöongelmat bioenergian tuotan BIOCLUS-hankkeen Puolan työpaja pidettiin Poznanissa huhtikuun lopussa ( ). Tilaisuus oli aikataulutettu hankkeelle tutulla tehokkaan tiiviillä aikataululla. Järjestävinä tahoina toimivat Institute of Technology and Life Sciences (ITP) ja paikallinen alueviranomainen eli Marshall Office of Wielkopolska. Maanantaina oli hankkeen hallinnollisen kokouksen vaihtoehtoisena ohjelmana Wielkopolskan aluehallinto ja energiayhtiö. Tiistai oli varattu tutustumiseen alueen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Ensimmäisenä vierailukohteena oli biokaasuvoimalaitos (Skrzatusz), missä kaasua tuotettiin kasvi- ja teurasjätteistä, yhteiskuntalietteestä, panimojätteistä ym. Toisena tutustuttiin Dalkian energia- ja lämpövoimalaan. Laitos oli osa kivihiilellä toimivaa laitosta. Monipuolisuutta päivän ohjelmaan toi maatalouden energiatalouden omavaraisuutta lisäävä olkibrikettituotannon esittely. Tuotantoteknologiaan tutustuttiin Asketin tilalla, missä oli esillä erikokoisia olkibrikettien tuotantoon liittyviä koneita. Niillä tehtiin paalatusta ja silputusta korresta lämmön ja puristusvoiman avulla brikettejä www. asket.pl/gb/index.php. Keskiviikkona hanketyöpajassa oli esitelmiä, ehdotuksia ja keskustelua mm. seuraavista aiheista: Bioenergian markkinoinnin haasteet: miten tehdä bioenergiaketjusta toimiva, ennen kuin se esitellään kansalaisille, mitä halutaan markkinoinnissa tavoitteeksi. Biokaasun tuotanto ja siihen liittyvät tekijät. Bioenergiaan liittyvä kestävä kehitys: millä mitattaisiin bioenergian kestävän kehityksen tasoa ja millaisia tunnuslukuja ja indikaattoreita tulisi kehittää ja kuka niitä käyttää. Miten ennustaa tulevaisuuden suunnat energiataloudessa sekä ketkä tekevät päätöksiä ja millä perusteilla ym. Millä lisätään mm. maatilojen energiaomavaraisuutta. Hankeaihiot liikkuivat mm. energiantuotantoon käytettyjen alueiden, kuten hiilikaivosten ja turvatuotantoalueiden entisöinnissä, paikallisten alueiden energiainvestointien suunnittelussa sekä biokaasun elinkaaressa. Slovakian ja Puolan työpajat näyttivät, miten laajasti ja monia kehitysmahdollisuuksia, mutta myös kysymyksiä bioenergia tarjoaa. Lisätietoa: Kirsi Knuuttila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hannu Koponen ja Minna Kukkonen, Keski-Suomen liitto

4 SECTOR-projekti tukee torrefioitujen bioenergiatuotteiden markkinoille pääsyä VTT on mukana seitsemännen puiteohjelman projektissa SECTOR (Production of Solid Sustainable Energy Carriers from Biomass by Means of Torrefaction), jossa kehitetään torrefioitujen biopolttoaineiden koko tuotantoja käyttöketjua. Projektissa on mukana yhteensä 21 organisaatiota sekä tutkimuslaitoksista että teollisuudesta. Projekti keskittyy erilaisten torrefointimenetelmien jatkokehittämiseen aina kaupallisiin tuotteisiin asti. Torrefiointi-, pelletointi- ja briketointitekniikoiden lisäksi projektissa kehitetään myös logistiikkaa sekä tuotettuja tuotteita myös käytetään todellisissa laitoksissa mm. hiilen seospolttoaineena. Polttokokeita tehdään myös laboratoriossa pölypolttona sekä pellettipolttimilla. Lisäksi projektissa laaditaan ehdotus laatuluokittelustandardista sekä kehitetään tarvittavia analyysimenetelmiä. Valituille ketjuille tehdään myös kestävän kehityksen mukainen tarkastelu koko ketjun osalta. VTT vastaa projektista raaka-aineiden valinnasta ja raaka-ainevarojen kartoituksesta, jota tehdään yhdessä projektipartneiden kanssa. Raaka-ainevaroja kartoitetaan erityisesti agrobiomassojen osalta. Torrefiointikokeita tehdään agrobiomassoille ja puulle. CENER Espanjasta, DTI Tanskasta, ECN ja Topell Alankomaista edustavat torrefiointi- ja pelletointi- sekä briketointiosaamista. Yritykset kuten EON Isosta-Britanniasta, RWE Innogy Saksasta ja Vattenfall Ruotsista keskittyvät logistiikkaan ja polttoon. Tutkimusorganisaatiot kuten ofi Itävallasta, TFZ Saksasta ja VTT Suomesta tuovat projektiin osaamista lopputuotteen analyysimenetelmistä, käsittelyteknisistä ominaisuuksista ja standardisoinnista. VTT on mukana kaikissa projektin osa-alueissa. BIOCLUS-projektin partnereista projektissa ovat mukana VTT ja CENER. Lisätietoja: Johtava tutkija Eija Alakangas, VTT (yleistä projektista, raaka-ainevarat, raaka-aineiden valinta & standardisointi), Johtava tutkija Carl Wilen, VTT (torrefiointi), Erikoistutkija Timo Järvinen, VTT (logistiikka, käsittelyominaisuudet), Erikoistutkija Jussi Ranta, VTT (analytiikka, standardisointi), Raaka-ainevarat - Saatavuus nyt ja 2030 sisältäen hintatason - Soveltuvuus torrefiointiin - Käyttäjien tarpeet Torrefiointiprosessin optimointi pelletoinnin logistiikan ja käytön kannalta Torrefioidun biomassan tiivistämisen optimointi - Pelletointi - briketointi Tuotetun polttoaineen ominaisuuksien analysointi - Varastoinnin - käsittelyn ja - kuljetuksen kannalta Torrefioidun biomassan käytettävyys - Seospoltossa kivihiililaitoksissa - Kaasutuksessa - Pienpoltossa - Materiaalina Demonstraatiokokeet (WP5) Raakaaineet WP2 Torrefiointiprosessi WP3 Tiivistäminen WP 4 Logistiikka WP 6 Käyttö WP7 Tuotteiden spesifiointi ja analyysimenetelmät (WP 8) ja sosio-ekonomiset ja kestävän kehityksen analyysit (WP9) Sector-projektin osa-alueet

5 Keski-Suomen energiatase selvitys Uusiutuvan energian käyttö nousussa Keski-Suomessa Keski-Suomen energiankulutus kääntyi kasvuun vuonna 2010, käy ilmi Keski-Suomen energiatase selvityksestä. Paikallisen ja uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt, ja niiden käytössä Keski-Suomi onkin jo saavuttanut vuoden 2020 tavoitteet. Öljyn käyttö sen sijaan ei ole vähentynyt suunnitelmien mukaisesti. Keski-Suomen maakunnan energiankulutus kasvoi viidellä prosentilla vuonna 2010 vuoteen 2008 verrattuna. Syynä tähän on erityisesti kylmästä säästä johtunut rakennusten lämmitystarpeen kasvu. Myös teollisuuden kulutus kääntyi kasvuun vuoden 2009 voimakkaan matalasuhdanteen jälkeen. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Bioenergiasta Elinvoimaa -klusterin tilaamasta Keski-Suomen energiatase selvityksestä. Selvityksen on laatinut Keski-Suomen Energiatoimisto. Lisäksi Energiatoimisto on laatinut kuntakohtaiset energiataseet kuudelle Keski-Suomen Jämsä Jyväskylä Äänekoski -kehityskäytävän kaupungille ja kunnalle. Paikallisten polttoaineiden, kuten puun ja turpeen, käyttö on kasvanut voimakkaasti. Selvityksessä ei vielä täysin näy vuonna 2010 käynnistyneen Keljonlahden voimalaitoksen vaikutus, mikä on entisestään lisännyt turpeen ja puun käyttöä. Uusiutuvan energian käytössä Keski-Suomi on jo saavuttanut tason, johon Suomi on EU:n vuoden 2020 tavoitteissa sitoutunut. Paikallisten energialähteiden osuus maakunnan sähkön ja lämmön tuotannossa on yli 80 prosenttia, mikä on huippuluokkaa koko Euroopan mittakaavassa, kertoo kehittämispäällikkö Juha Järvi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä. Öljyn käyttö ei sen sijaan ole Keski-Suomessa vähentynyt suunniteltuun tahtiin. Lämmityksessä öljyn käyttö on vähentynyt, mutta liikenteen kulutus on kasvanut. Öljyn käytön vähentäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista. Keski-Suomen Energiatase 2010

6 Puun ja turpeen osuus on määrällisesti huomattava, mutta rahallisesti vähäinen. Fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden tarvitseman sähkön vuoksi suurin osa rahallisesta arvosta tulee maakunnan ulkopuolelta, Järvi sanoo. Keski-Suomen energiatase -selvityksiä on tehty vuodesta 1998 lähtien. Edellinen selvitys valmistui Selvitys antaa kokonaiskuvan Keski-Suomen energianlähteiden ja -käytön kehityksestä. Sen avulla voidaan arvioida energiankäytön vaikutuksia taloudelle ja ympäristölle. Ensimmäisestä selvityksestä lähtien on paikallisen energian käyttö ollut nousussa. Maakunnan ulkopuolelta tuodun sähkön osuus kääntyi laskuun vuoden 2006 jälkeen ja öljyn käyttö on laskenut koko 2000-luvun. Tätä kehitystä pyritään jatkamaan tulevaisuudessa lisäämällä etenkin metsähakkeen ja muun uusiutuvan energian käyttöä, kertoo selvityksen tehnyt projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta. Lisätietoja: Juha Järvi, kehittämispäällikkö, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, puh Lauri Penttinen, projektipäällikkö, Keski-Suomen Energiatoimisto, puh Laajempi artikkeli aiheesta Kunnille tehdyt taseet BIOENERGY from FOREST 2012 Benet Oy järjestää elokuun lopussa Suomessa kansainvälinen BIOENERGY from FOREST 2012 konferenssin oheistapahtumineen. Konferenssi järjestetään Jyväskylässä. Konferenssi ja samanaikaisesti Jämsässä järjestettävät FinnMETKO -konemessut ovat oiva näyteikkuna maamme metsä- ja bioenergiaosaamiseen. Samalla saadaan paljon lisätietoa alan kehityksestä eri puolilla maailmaa. Konferenssin yhteydessä BIOCLUS-hanke järjestää T&K painotteisen osion, jossa käsitellään tutkimus ja kehitystoimintaa koko metsäenergiaketjussa metsästä kattilaan ja jalostukseen. Tämä osio on ilmainen ja tarkoitettu alan ammattilaisille. Lisätietoa: Sisä-Suomen Metsäpäivä Sisä-Suomen Metsäpäivä järjestetään Jämsässä FinnMETKO konemessujen yhteydessä. Tule kuulemaan eturivin asiantuntijoiden näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta, puumarkkinatilanteesta ja energiapuukysymyksistä. Vapaa sisäänpääsy FinnMETKOn messulipulla (lounas omakustanteinen). Sisä-Suomen Metsäpäivän järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen Metsänhoitajat ry, Metsänhoitajaliitto ry, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Koneyrittäjien liitto ry, MTK ry, Suomen metsäkeskus sekä FinnMETKO Oy. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Metsähallitus, Metsä Group, Stora Enso Metsä, UPM Metsä, Suomen Sahat ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Vapo Oy. Tilaa uutiskirjeitä! Euroopan komission Energia-asioiden pääosaston viikoittaiset uutiset: Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston tiedotteet: Tekes:in tiedotteet: Euroopan Älykäs energiahuolto ohjelman tiedotteet:

7 Lähiajan tapahtumia meillä ja maailmalla FP7-puiteohjelman vuoden 2013 hakukierroksen infopäivät EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7) avautuu useitaehdotuspyyntöjä heinäkuussa FP7 (vuosille ) on EU:n tärkein väline tutkimuksen rahoittamiseksi Euroopassa ja se on sovitettu EU:n talouskasvu- ja työllisyystarpeisiin. Ohessa on lista tärkeimmistä teemakohtaisista infopäivistä: Energia-alan FP7-infotilaisuus (Bryssel) Julkisen ja yksityisen sektorin väliset FP7-yhteistyöhankkeet (Bryssel) Elintarvike-, maatalous-, kalatalous- ja bioteknologia -aiheisten FP7-hakujen infopäivä (Bryssel) Kuljetus- ja liikennealan FP7-infopäivä (Bryssel) EUTI:n yleisinfotilaisuus FP7-puiteohjelman ehdotuspyynnöstä (Helsinki) Lisätietoa työohjelmaluonnoksista, hakuohjeista yms. löydät osoitteesta c0dvfwh317tnp1qkwxbvrmlhxh1yyvpr! AEBIOM European Bioenergy Conference 2012, , Renaissance Hotel, Bryssel, Belgia. Konferenssin tavoitteena on tarjota tietoa esimerkiksi EU:n tulevasta lainsäädännöstä, bioenergian kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista ja energia-alan toimintaympäristön muutoksista. Lisätietoa: CIP: Eco-innovation -haku avautui Yritykset ja yrittäjät ympäri Eurooppaa voivat hakea rahoitusta, jonka avulla tuodaan markkinoille uusia ympäristöratkaisuja. Haun aihealueet ovat materiaalit ja kierrätys, vesi, kestävät rakennustuotteet, vihreä liiketoiminta sekä elintarvike- ja juomateollisuus. Haku päättyy Lisätietoa: Lisää bioenergia-alan tapahtumia ja rahoitusohjelmia löydät mm. seuraavilta verkkosivuilta Keski-Suomen liitto, Euroopan komissio, Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Bioenergiatieto.fi verkkopalvelu, Projectia Professionals, Uutiskirjettä julkaisee BIOCLUS-hanke BIOCLUS eli Biomassavarojen kestävä käyttö -hanke vahvistaa ja kehittää tutkimusyhteistyötä ja tutkimusvalmiuksia viidellä eurooppalaisella alueella: Keski-Suomessa, Navarrassa (Espanja), Länsi-Makedoniassa (Kreikka), Wielkopolskassa (Puola) ja Slovakiassa. Keski-Suomessa hanketta toteuttavat VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Benet Oy, Jyväskylä Innovation Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka koordinoi hankkeen. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 3,5 milj., josta 1,5 milj. hyödynnetään Keski-Suomessa. Hankkeen rahoittaa Regions of Knowledge ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä puiteohjelmaa.

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot