Kainuun Lämpöhuolto Oy:lle uusi lämpölaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Lämpöhuolto Oy:lle uusi lämpölaitos"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 12 Kainuun Lämpöhuolto Oy:lle uusi lämpölaitos Sampo Jauhiainen Kainuun Lämpöhuolto Oy Kainuun Lämpöhuolto Oy on investoinut ja rakentanut uuden hakkeella toimivan lämpölaitoksen Kuluntalahteen. Lisäksi yritys on aloittanut metsähakkeen haketuspalveluiden tuottamisen. Kainuun Lämpöhuolto Oy solmi Fin- Terpuu Oy:n kanssa lämmöntoimitussopimuksen uuden lämpölaitoksen toimittamisesta lämpöyrittäjäperiaatteella Kajaanin Kuluntalahteen. Kohteen vanha lämpölaitos oli valmistunut vuonna 1978 ja alkoi olla käyttöikänsä loppupäässä. Ratkaisuksi tarjottiin biolämpölaitosta, joka käyttää polttoaineenaan metsähaketta. Kainuun Lämpöhuolto Oy lämpöyrittäjänä investoi ja rakensi lämpölaitoksen. Lisäksi yritys huolehtii lämpölaitoksen polttoaineen toimituksesta, käytönhallinnasta ja kunnossapidosta. Samassa yhteydessä päätettiin uusia ja nykyaikaistaa alueella oleva kaukolämpöverkko. Uuden lämpölaitoksen pääkattila on teholtaan yhden megawatin hakekattila. Varavoimana käytetään 0,8 megawatin kevytöljykattilaa. Polttoainevarastona hakkeelle toimii 150 kuutiometrin hakesiilo tankopurkaimella ja seitsemän kuutiometrin kevytöljysäiliö. Lämpölaitoksessa on kaikki tarvittavat kaukolämpöpumput ja kaukolämpöverkon paineenpitojärjestelmät. Laitoksessa on varavoimakone, jolla varmistetaan laitoksen toiminta myös sähkökatkoksen aikana. Huipputeknologiaa paikallisin voimin Lämpölaitos on rakennettu Kajaanin Renforssin rannassa Katera Steel Oy:n Uuden lämpölaitoksen kattilahuone. Kuva Tomi Korhonen Kuluntalahden 1 megawatin hakelämpölaitos. Kuva Tomi Korhonen. Energiapuun haketusta. Kuva Kainuun Lämpöhuolto Oy konepajalla. Laitos toimitettiin Kuluntalahteen erikoiskuljetuksena kahtena elementtinä. Rakentamisessa käytettiin alihankkijoina kajaanilaisia LVI- ja sähkö/automaatioalan yrittäjiä. Ainoastaan hakekattila on tuotu Kainuun ulkopuolelta Heizomatin tehtaalta Saksasta. Kyseiseen kattilamerkkiin päädyttiin sen korkean laadun vuoksi. Siinä on korkea automaation taso, puhdas palaminen ja hyvä hyötysuhde. Myös kattilalaitteiston hinta oli linjassa verrattuna kilpailijoihin. Lämpölaitoksen rakentaminen Katera Steel Oy:n konepajalla aloitettiin tämän vuoden toukokuun alussa. Lämpölaitos otettiin käyttöön heinäkuun 15. päivänä. Viimeiset hakekattilan säädöt tehdään kuluvan syksyn aikana. Alueella oli ennestään 500 metrin pituinen kaukolämpöverkko, joka uusittiin kokonaan. Verkko kattaa Fin-Terpuu Oy:n korjaamohallin lisäksi myös asuintaloja sekä Kuluntalahden alaasteen koulun. Uusien investointien myötä lämmöntoimitus on varmistettu seuraavaksi 25 vuodeksi. Metsähakkeen haketuspalvelua Kainuun Lämpöhuolto Oy on lisännyt palveluvalikoimaansa myös hake- Yhteystiedot: Lämpöyrittäminen, lämpölaitokset: Sampo Jauhiainen puhelinnumero Haketus, metsäpalvelut, energiapuun hankinta: Heikki Kivioja puhelinnumero Sähköpostit: kainuunlampohuolto.fi tusurakoinnin. Aiemmin Kainuun Lämpöhuolto Oy on hakettanut puuta vain omien lämpölaitosten tarpeisiin. Haketuskaluston investoinnin myötä haketuspalvelua tarjotaan myös yhtiön ulkopuolisille asiakkaille. Puuta haketetaan yhtiön omassa puutavaraterminaalissa ja asiakkaan tarpeen mukaisesti myös metsäautoteiden varressa. Haketuskalustona yhtiöllä on traktorikäyttöinen laikkahakkuri ja traktorin lisäksi 40 kuutiometrin hakkeenkuljetusperävaunu. Itä- ja Pohjois- Suomi suunnannäyttäjäksi sivu 2 Bioenergialle luvassa rahoitusta sivu 3 UUSE-hanke sivu 4 Metsäenergian kestävä käyttö sivu 5 CEMISmittausratkaisuja bioenergiaalalle sivu 6 Biokaasuosaaminen vahvistuu sivu 7 Energiaa auringosta sivu 8

2 2 Lähienergia Pääkirjoitus Itä- ja Pohjois-Suomi suunnannäyttäjäksi suomalaiseen energiakäännökseen Suomen talous pitäisi saada nousuun. Eräs ratkaisun avain voisi olla energiakäännös. Sellaisen ovat jo tehneet Saksa ja Tanska, jotka perustavat jatkossa energiahuoltonsa uusiutuviin energialähteisiin. Monet muut maat harkitsevat samaa. Energiakäännös on fiksua elinkeinopolitiikkaa. Saksassa syntyy lähes miljoona uutta työpaikkaa uuteen energiaan parinkymmenen vuoden aikana. Energiakäännös on modernia ajattelua, jossa energiaa katsotaan kokonaisvaltaisesti eikä vain kilowattitunteina tai hiilidioksiditonneina. Suomalainen energiakäänne suosii suomalaista energiaa, osaamista ja teknologiaa. Se synnyttää työtä, kotimarkkinoita, kilpailuetua, vaurautta, vientiä ja kaupan päälle se ratkaisee energian ilmasto-ongelmat. Energiakäännöksellä pääsemme kiinni kasvaviin uuden energian maailmanmarkkinoihin. Siis monta kärpästä yhdellä iskulla. Alle kolmannes energiastamme on kotimaista. Näin on ollut jo pitkään. Suomessa ja Saksassa tuotettiin yhtä paljon uusiutuvaa energiaa (pl. vesivoima) vuonna Nyt Saksa tuottaa kymmenen kertaa enemmän kuin me, vaikka heillä on suhteessa heikommat uusiutuvan energian resurssit. Uusia työpaikkoja paikalliseen energiaan on syntynyt enemmän kuin meillä on työttömiä, tai työllisiä teknologiateollisuudessa. Jotain on Suomessa mennyt pahasti pieleen - tässä on toinen Nokian kokoinen menetys. Energiakauppataseemme näyttää yli 7 miljardia euroa miinusta ja tulevat ydinvoimainvestoinnit lisäävät taakkaa viidellätoista miljardilla. Valtio tukee puolellatoista miljardilla fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja energiantuhlausta. Miksi näitä rahoja ei voisi kohdentaa puhtaaseen ja tehokkaaseen kotimaiseen energiaan? EU ei tätä kiellä. Energiamahdollisuuksiamme aliarvostetaan. Energiakäännöksessä yhdistellään hajautettua uusiutuvaa energiaa eri muodoissaan. Bioenergia ei ole vain puuenergiaa, vaan myös biokaasua, jätteiden hyödyntämistä, peltoenergiaa ja metsäteollisuuden tähteitä. Energian tehostamismahdollisuuksia on valtavasti. Paikalliset yrittäjät ja yhteisöt ovat muutoksen moottori. Sieltä löytyy osaamista ja innovaatiota, joilla uusi energia saadaan tehokkaasti käyttöön. Kylät ovat sopivan kokoisia koealustoja, joissa voidaan testata uusia energiajärjestelmiä. Itä- ja Pohjois-Suomella olisi luontaiset edellytykset toimia suunnannäyttäjänä energiakäännöksessä. Mitäpä jos Kainuusta tehtäisiin uusiutuvan energian maakunta malliksi muille? Valtion kannattaisi avittaa tällaista positiivista kehitystä, vaikka kohdentamalla yritystukia paikalliseen energiaan tuontienergian sijaan. Peter Lund Professori, Aalto-yliopisto Kohti uusia bioenergiahaasteita Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, Cemis-Oulu Bioenergia-ala muuttuu nopeasti. Kainuussa olemme tottuneet siihen, että olemme uranuurtajia bioenergian ja laajemmin uusiutuvan energian käytössä. Kuitenkin joissakin uusiutuvan energian käyttömuodoissa meillä riittää haasteita. Uusiutuvan energian käyttöaste on Kainuussa 60 prosenttia. Tämä johtuu suurelta osin puupolttoaineen laajasta käytöstä aluelämmitys- ja kiinteistökattiloissa. Kainuussa raaka-aineiden hyödyntämispotentiaalia on metsäbiomassassa, turpeessa, jätteissä (mm. lietteet, muu polttokelpoinen jäte), maatalouden sivuvirroissa ja energiakasveissa sekä aurinko- ja tuulienergiassa. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käyttöosuuden 38 prosenttiin. Suurin osa uusiutuvan energian noususta kohdistuu metsäenergian käytön kasvuun. Tavoite on kuitenkin niin haastava, että kaikki mahdollisuudet on hyödynnettävä. Etanolia ja muita biojalosteita? Liikennepolttoaineissa Suomi tavoittelee peräti 20 prosentin bio-osuutta vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa tähän haasteeseen voitaisiin vastata tukemalla kaikin mahdollisin keinoin St1:n pyrkimystä aloittaa bioetanolin valmistusta Renforsin Rannassa. Tämä vaikuttaisi positiivisesti Kainuun energiataseeseen. ST1 käyttäisi raaka-aineenaan sahalta tulevaa sahanpurua. Kainuun metsissä on vielä paljon kestävästi hyödynnettävää metsäbiomassaa tulevaisuuden polttoaineiksi ja jalosteiksi. Uusia avauksia tutkimuksessa Toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto antaa myös tutkimukselle ja alan muulle kehittämiselle tilaa. Alan tutkimukselle on Kainuussa hyvät edellytykset, onhan meillä pitkän perinteet muun muassa bioteknologian ja prosessiteollisuuden laitetutkimuksessa ja kehitystyössä. Biopolttoaineiden tuotantoon liittyvää tutkimusta tehdään jo nyt Kainuun tutkimuslaitoksissa, mutta olisi ensiarvoisen tärkeää saada pitkällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden jalostusta syntymään maakuntaan. Tuotanto synnyttää uutta tutkimusta ja kehittämistä. Liikennebiokaasu tulee Liikennebiokaasun käyttö tulee Suomessa väistämättä kasvamaan tulevina vuosina. Myös tähän tulee löytää ratkaisut Kainuussa, ja saada tänne muutamia liikennebiokaasun tankkauspisteitä. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Elina Virkkunen vanhempi tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Pekka Moilanen bioenergia-asiantuntija, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuu Puh Anita Korhonen Energianeuvoja, rkm Annosol Oy Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2013 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 Lähienergia 3 Brysselin raha etsii bioenergiakohteita Sointu Räisänen Erityisasiantuntija Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto, Bryssel Tuleva EU:n rahoituskausi tarjoaa runsaasti rahoitusmahdollisuuksia bioenergiasektorin yrityksille ja muille toimijoille. Kansallisesti hallinnoitavan rakennerahasto-ohjelman lisäksi rahoitusta on tarjolla suoraan Brysselistä hallinnoiduista rahoitusohjelmista. Ensimmäisiin hakuihin tähtäävien kannattaa jo kiireen vilkkaa tutustua rahoitusohjelmien sisältöihin ja aiemmin rahoitettuihin projekteihin sekä ryhtyä kokoamaan vahvoja konsortioita. Käytännön apua EU-toimistosta EU-toimisto tiedottaa erillisrahoitusohjelmista ja auttaa partnerihaussa. Eräs erinomaisista verkostoista, joka välittää tehokkaasti tietoa hankehauista ja verkostointimahdollisuuksista on ERRIN (www.errin.eu). Se on yli 90 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta kiinnostuneen alueen ja niiden Brysselin aluetoimistojen muodostama yhteistyöverkosto. Verkoston toimintaan osallistuminen on kaikille itä- ja pohjoissuomalaisille toimijoille ilmaista. ERRIN järjestää mm. erillisrahoitushankkeiden tiimoilta ns. brokerage-tapahtumia, joissa hankehakemuksia valmistelevat konsortiot esittelevät hankeideoitaan ja etsivät konsortiokumppaneita. EU-toimisto auttaa itä- ja pohjoissuomalaisia yrityksiä myös järjestämällä tapaamisia Brysselissä ja julkaisemalla partnerihakuja kotisivuillaan. Yksittäinen yritys tai toimija voi olla EUtoimistoon suoraan yhteydessä. Yritys ottaa myöhemmin itse yhteyttä mahdollisiin partnereihin. Rohkeasti Brysseliin Suomessa toistaiseksi vain VTT ja tietyt korkeakoulut hallitsevat EU:n erillisohjelmarahoituksen systemaattisen hyödyntämisen. Itä- ja Pohjois-Suomessa erillisrahoitusohjelmien hyödyntämisessä on vielä runsaasti parantamisen varaa. Vaikka matkasta Brysseliin syntyy kustannuksia ja se vaatii henkilöresursseja, hyvin valmisteltu panostus ja osallistuminen ERRINin verkostointitapaamisiin on hedelmällistä. Yritykset ja muut toimijat, joilla on jo hankeidea ja partnereita, voivat käyttää EU-toimiston tiloja hankevalmistelukokousten järjestämiseen Brysselissä. EU-rahoitusohjelmien uutiskirjeitä voi tilata toimiston kotisivujen kautta. Bioenergiasektoria koskevat ainakin Ympäristö, energia ja liikenne - ja Nano- ja bioteknologia -uutiskirjeet. Bioenergiasioista EU-toimistolla vastaa erityisasiantuntija Sointu Räisänen East and North Finland EU Office, Avenue Palmerston 24, B-1000 Brussels, Belgium, p , f Rahoitusohjelmia: n Ekoinnovaatio-ohjelmasta rahoitetaan projekteja, joissa kehitetään innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita, palveluita ja prosesseja eurooppalaisia markkinoita varten. Aiemmin rahoitettuja hankkeita sivuilla eco-innovation/showcase/map/ index_en.htm. n Intelligent Energy Europe ohjelmasta rahoitetaan projekteja, joilla tähdätään energiatehokkuuden ja energian järkevän käytön parantamiseen, uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen mm. liikenteessä. Aiemmin rahoitettuja hankkeita sivuilla n Toimintaansa aloittelevat yritykset voivat hakea tukea uudesta kolmivaiheisesta pk-instrumentista Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuudenarviointi ( euron EU-avustus, omarahoitusta ei tarvita) Vaihe 2: Tutkimus ja kehitys, demonstrointi, markkinareplikointi (1-2,5 miljonaa euroa) Vaihe 3: Kaupallistaminen (neuvontaa ja mentorointipalveluita, ei rahoitusta) n Eurostars- ohjelma tukee tutkimusta tekeviä pk-yrityksiä rahoittamalla niiden markkinasuuntautunutta ylikansallista tutkimusta. Suunnattu erityisesti yrityksille, joilla ei ole aiempaa kokemusta ylikansallisesta tutkimuksesta. n COSME- ohjelman kautta EU tukee yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla. Bioenergialle luvassa rahoitusta Juha Määttä Kehittämispäällikkö Kainuu ELY-keskus, Maaseutu ja energia -yksikkö Bioenergialla on merkittävä rooli lähivuosien kehittämistoiminnassa Kainuussa. Sitä painotetaan myös tulevan EU-ohjelmakauden maaseuturahoituksessa. Metsäenergialla kasvun mahdollisuus Kainuussa luontaiset raaka-ainevarat puupohjaisten polttoaineiden kehittämisen ja valmistamiseen ovat mitä parhaimmat. Metsien alati kasvava tuottavuus kestävällä hakkumäärällä mitaten mahdollistaa merkittävän kasvun bioenergia-alalla. Tämä koskee sekä lämmön- ja polttoaineiden tuotantoa. Maa- ja elintarviketalouden sivuvirrat sekä asumisesta tulevat jätteet tarjoavat erilaisia syötteitä mädätykseen ja kaasutukseen ja siten energiatuotantoon. Euroopan unionin hyväksymä Eurooppa strategian sisältönä on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Kestävyys sisältää vähähiiliseen talouteen siirtymisen ja teollisen kilpailukyvyn vahvistamisen. Innovaatioiden ja osaamisen kehittämisen kautta uskotaan saatavan aikaan tehokkaampaa energiataloutta ja taloudellista kasvua Eurooppaan. Energia läpileikkaavana teemana Tulevan kauden maaseuturahoituksessa bioenergia-asioilla on vahva painotus. Energia-asiat liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkiin maaseutuasetuksen kuuteen eri prioriteettiin. Toimenpidetasolla tavoitteena on kestävä kehitys ja sitä edistävä energiatehokkuus, energian säästö ja bioenergian käyttö. Ne liittyvät koulutukseen ja tiedotukseen yhtä hyvin kuin investointeihin maatiloilla, elintarviketuotannossa ja maaseutuyrityksissä. Kestävä kehitys sisältyy myös maaseudun palvelujen ja kylien kehittämiseen sekä yhteistyön edistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että bioenergian käyttöön liittyviä investointeja ja kehittämistä tullaan rahoittamaan näihin tavoitteisiin johtavien toimenpiteiden alla. On siis hankkeistamisen aika. Markkinakelpoisen ainespuun jalostuksen etääntyminen on väistämätön tosiasia Kainuun metsätaloudessa tällä hetkellä. Näköpiirissä ei ole myöskään muutosta vallitsevaan kehityksen, kun asiaa tarkastellaan perinteisen puunjalostuksen näkökulmasta. Korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittäminen mekaaniseen puunjalostukseen on toki mahdollisuus, mutta siinä saatavien edistysaskelien vaikutus tulee puunkäytössä näkyviin vasta pitkällä aikavälillä. On siis uusien avauksien aika. Biotalous on tulevaisuutta Paraikaa valtakunnassamme valmistellaan kansallista biotalousstrategiaa, jossa linjataan lähtökohdat ja tulevaisuuden mahdollisuudet sekä niistä johdetut visiot, päämäärät ja tavoitteet alan kehittämiselle. Lisäksi linjataan askelmerkkejä toimenpideohjelmaan, jolla ohjelmaa toteutetaan. Biotalous on osa vihreää taloutta. Se sisältää uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön sekä niistä valmistettavien tuotteiden ja palveluiden, myös elintarvikeketjun tuotannon. Siihen sisältyy biologisten prosessien käyttö tuotannossa (bioteknologia) sekä osaaminen. Bioenergia on yksi keskeinen osa biotaloutta. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäksi energiatehokkuus ja energiansäästö ovat nousseet keskeisiksi tarkastelukohteiksi. Metsäbiomassan käyttö moniin eri käyttötarkoituksiin on keskeinen osa biotaloutta myös Kainuussa (kuva Timo Karjalainen).

4 4 Lähienergia Harvennuspuun käyttö energiaksi on romahtanut Kainuussa Pekka Moilanen bioenergia-asiantuntija Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Ensiharvennuksilta korjattavan puun käyttö energiapuuksi on laskenut kolmasosaan aiemmasta. Puolanka on ainoa aluelämpölaitos, jonka käyttämästä polttoaineesta merkittävä osa on harvennuspuuta. Mahdollisuuksia laajempaan ensiharvennuspuun käyttöön olisi runsaasti. Korjuuala ja kuutiomäärä olisi mahdollista ainakin kuusinkertaistaa. Miksi ensiharvennuspuuta ei käytetä? Yleisin selitys on tukipolitiikan poukkoilevuus, mutta se on vain osatotuus. Ensiharvennusten energiapuun korjuuta kyllä tuetaan, ja tukirahaakin maakunnassa on. Usein vedotaan hankintalakiin, jonka mukaan paikallista tarjoajaa ei voi suosia. Tarjousta voi kuitenkin pyytää ensiharvennuspuusta tehdystä hakkeesta. Silloin puuta ei kannata tarjota kaukaa, koska kuljetuskustannukset kasvavat liian korkeiksi. Kun tarjouspyynnössä ei ole mainittu paikkakuntaa, hankintamenettely on laillinen. Hakkeen laatu ja toimitusvarmuus tulisi olla vertailussa mukana hinnan ohella. Yleensähän valinta tehdään vain hinnan perusteella. Toki pienirunkoisen puun korjuu maksaa. Ensiharvennuspuun käyttö ei kuitenkaan tuo kaukolämmön hintaan suuria korotuspaineita. Siitä on esimerkkinä Puolanka, jossa iso osa aluelämpölaitoksen hakkeesta tulee ensiharvennuskohteilta. Kaukolämmön hinta Puolangalla on kuitenkin Kainuun toiseksi halvin. Lämmön hintaan vaikuttaa muukin kuin polttoaineen hinta. Sotkamon, Paltamon, Vuolijoen ja Otanmäen laitosten energia maksaa enemmän, vaikka näissä laitoksissa käytetään halvempia polttoaineita: turvetta, purua ja osin Venäjän haketta. Aluetalous ja metsän kasvu hyötyvät Ensiharvennuspuuta tulisi käyttää työllistävyyden ja metsien järeytymisen takia. Kunnan aluelämpölaitoksen polttoaineen hankinta hyödyttää aluetaloutta, kun hake tulee ensiharvennuskohteilta. Esimerkiksi Suomussalmen aluelämpölaitoksella ensiharvennuspuun käyttö pääosalle lämmöntuotantoa merkitsisi töitä kolmelle motoketjulle koko vuodeksi. Toiminnan ympärillä työllistyisi yhteensä 15 henkilöä. Aluetaloudessa kiertäisi rahaa yli miljoonaa euroa vuodessa, ja sen verovaikutus olisi noin euroa. Miksi tällainen työllistämismahdollisuus jätetään käyttämättä? Puuston järeytyminen tukiksi tuo metsänomistajalle tuloja ja tulosta. Järeytymisen edellytys on oikeaan aikaan tehty taimikonhoito ja ensiharvennus. Kainuussa ja Koillismaalla on sahateollisuutta, joka tarvitsee tukkipuuta. Koska muuta merkittävää puun jalostusta ei ole, hyvässä kasvussa olevia nuoria metsiä kannattaa käyttää nykyistä enemmän myös energiantuotantoon. Uusiutuva energia toiminnaksi ja paikallistalouden hyödyksi Markku Nivakoski Projektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy Metsäenergian määrä on hyvin tiedossa ja sen käyttöä voidaan lisätä huomattavasti. Pelkästään öljyn korvaaminen lämmityksessä antaa metsäenergian kasvulle mahdollisuuksia. Uusiutuvan paikallisen energiatuotannon lisäys tuo kasvua laitevalmistukseen kuljetuksiin sekä muihin yritysten palveluihin ja sitä kautta hyvinvointia koko aluetalouteen. UUSE-hanke edistää uusiutuvan energian käyttöä Kainuun bioenergiaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Miten saadaan kasvua, työtä ja lisäarvoa metsästä? Hanke kartoittaa olemassa olevien uusiutuvan energiantuotannon toimintaketjujen ongelmakohdat ja kehitystarpeet. Lisäksi autetaan toimijoita hyödyntämään viimeisen teknisen kehityksen tuomat mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämiseen. Hanke selvittää sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimivuuden ja sovel- tuvuuden paikallisiin olosuhteisiin. Yhteistuotantoon on tarjolla uutta teknologiaa. Yksi hankkeen tehtävä on selvittää lämpöyrittäjyyden tarvitsema koulutus alueen oppilaitosten kanssa. Myös yrittäjyyden edellytysten ja odotusten tarkastelu kuuluu työkalupakkiin. Puun käytön lisääminen ja mahdolliset uudet tekniset sovellukset asettavat uusia vaatimuksia raaka-aineen laadulle. Metsäenergian hankinta- ja tuotantoketjun toimintaedellytykset ja luonnonolosuhteet vaikuttavat puusta tehtyjen tuotteiden laatuun ja käytettävyyteen. Tässä löytyy tekemistä kaikille toimintaan osallistuville. UUSE-hankkeen projektipäällikkönä syyskuun alusta on aloittanut insinööri Markku Nivakoski. Hän on työskennellyt energiatekniikan ja -talouden alan työtehtävissä 36 vuoden ajan. Nivakoski on työskennellyt muun muassa energiapäällikkönä Inarin kunnan omistamassa Inergia Oy:ssä. Kaukolämpöjärjestelmän rakennuttaminen tuli tutuksi Inarissa. Ennen projektipäällikön tehtäviä hän työskenteli Puolangan kunnassa. Koulutukselta Nivakoski on sähkövoimatekniikan insinööri. Kainuun liiton, Kainuun kuntien ja paikallisten yritysten rahoittamaa UUSE-hanketta hallinnoi Kainuun Etu Oy. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun saakka.

5 Lähienergia 5 Kaukolämpö tuotetaan suurelta osin uusiutuvalla energialla Suomen metsiä hoidetaan ja hakataan kestävästi tuottaen samalla energiapuuta lämpölaitosten käyttöön. (Kuva Jari Kemppainen) Metsäenergian kestävä käyttö puhuttaa Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Euroopan komissio haluaa varmistaa, että energiapuu tulee kestävästi hoidetusta metsistä. Korjuu ei saa aiheuttaa metsäkatoa. Metsäbiomassan kestävyyskriteereistä on keskusteltu jo pitkään. Komissiota huolestuttaa, että kehitysmaissa tuotettuja biopolttoaineita alkaa virrata Eurooppaan. Kehitysmaiden metsiä saatetaan hakata kestämättömällä tavalla. Metsäenergian korjuuvaatimuksia halutaan siksi tiukentaa, ja varmistaa metsäenergian kestävä tuottaminen unionin jäsenmaissa ja jopa tilakohtaisesti. Tämä ajattelumalli soveltuu huonosti Suomeen, sillä meillä puuston kasvu ylittää metsien hakkuumäärän reilusti. Esimerkiksi Kainuussa metsät kasvavat entistä enemmän ja hakkuusäästöä kertyy jatkuvasti lisää. Maakunnan hakkuusäästö on nyt 1,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, jonka päälle tulee vielä pienpuu, oksat ja kannot. Esiin nostetut kestävyyskriteerit ovat täysin ristiriidassa komission asettamien uusiutuvan energian käyttötavoitteiden kanssa. Tavoitteenahan on kasvattaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta energiantuotannossa. Direktiivi valmisteilla Komissio on valmistellut aiheesta direktiiviluonnosta. Se vuoti julkisuuteen parisen kuukautta sitten. Luonnos tulisi julkistaa marraskuun puoleen väliin mennessä, jotta se ehtisi edetä nykyisen parlamentin aikana. Näyttää siltä, että ehdotus ei ehdi ajoissa istuvan parlamentin hyväksyttäväksi. Tämä olisi torjuntavoitto etenkin Suomelle ja myös Ruotsille. Näiden maiden metsäenergian käyttö on nykyisin suurinta Euroopan unionin alueella. Vaikka direktiiviehdotusta ei saataisi nyt eteenpäin, jää huoli asiaan palaamisesta seuraavan parlamentin aikana. Suomen mielestä kestävyyskriteerien tulee perustua metsäsertifioinnin mukaiseen lähestymistapaan, joka ei edellytä eräkohtaista kestävyyden osoittamista. Erityisesti metsäbiomassan yksittäisille käyttötarkoituksille, kuten energiakäytölle, ei pidä luoda puun käytös- tä poikkeavia kestävyyskriteerejä ja -järjestelmiä. Itä-Suomen yliopiston metsätieteen professori Antti Asikaisen mukaan metsäenergian käytön yksi uhka liittyy turv la kasvavan puuston kohteluun. Jos kunnostusojitukset tulkitaan turvemaan kuivaamiseksi, näiltä alueilta korjattu biomassa ei olisi hyväksyttyä. Järjestelmän ylläpito ja auditointi muodostaisivat myös ylimääräisen kustannuksen bioenergian hankintaketjuun. Suomi ja Ruotsi energiapuun suurkäyttäjät Suomi ja Ruotsi käyttävät kumpikin metsähaketta Metlan mukaan noin 7,5 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Myös muut EU-maat tavoittelevat tuntuvaa metsäenergian käytön kasvua. Koko Euroopan unionin alueella metsähakkeen käyttö oli miljoonaa kiintokuutiota. Suomessa metsäenergiapuu koostuu ennen muuta pienpuusta, mutta myös hakkuutähteistä. Ruotsissa käytetty energiapuu oli pääasiassa päätehakkuiden hakkuutähdettä. Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Kainuun jokaisessa kunnassa on kaukolämpöverkko, ja jokaisessa kunnassa paikallisia energialähteitä käyttävä kaukolämpölaitos. Polttoaineet ovat lähes pääsääntöisesti olleet joko puupolttoaine tai turve. Näissä aluelämpölaitoksissa käytetään polttoaineita yhteensä noin 1600 gigawattituntia (GWh) eli noin täysperävaunurekallista polttoainetta vuosittain. Uusiutuvien polttoaineiden osuus oli 2/3 kaikista polttoaineista kaukolämpökattiloissa Kainuussa. Puupolttoaineen osuus oli vuonna 2012 peräti 65 prosenttia. Turpeen osuus oli viime vuonna vain 28 prosenttia, koska turvetta ei ollut huonona tuotantovuonna saatavissa. Kaavoituksella lisää asiakkaita Kunta pystyy kaavoituksella ohjaamaan kiinteistöjen energiaratkaisuja, mutta toistaiseksi tämä mahdollisuus on Kainuussa varsin vähän käytetty ohjauskeino. Mitä useampi kiinteistö liittyy kaukolämpöön, sitä edullisempi kaukolämpö on asiakkaalle. Kaukolämmityksen suurin ongelma on kaukolämmön tarpeen suuret vaihtelut, mistä johtuen lämpölaitoksen vuotuinen käyntiaste jää alhaiseksi. Kesäajalle tarvittaisiin lämpöä paljon käyttäviä asiakkaita. Pienen lämmön tarpeen vuoksi kaukolämpölaitokset ajavat kotimaisia polttoaineita käyttävän kattilan kesäisin alas ja tuottavat tämän ajan energiatarpeen öljyllä. Kaukolämpöön liittymisprosentti saisi olla nykyistä korkeampi. Liittyminen on kuitenkin usein niin kallista, että moni valitsee oman lämmitysjärjestelmän. Niistä suosituin on nykyisin maalämpö. Kaukolämmön hinnoissa isot erot Kaukolämmönhinta Kainuun kunnissa 2013 vuoden alussa. Kaukolämmön hinnat ovat korkeimmat Vuolijoen kaukolämpölaitoksissa sekä Sotkamossa ja Paltamossa. Halvimmat kaukolämmön hinnat ovat Kuhmossa ja Puolangalla. Hintavertailussa kaukolämmön hinta on laskettu tyyppitalolle, jonka vuosienergiantarve on kwh. Laskelmissa on huomioitu tehomaksu (perusmaksu) ja energiamaksu. Kaukolämmön keskimääräinen hinta oli Kainuussa 92,39 /MWh. Energiateollisuuden kaukolämpöhintatilaston mukaan Suomen kaukolämmön keskihinta oli vuoden 2013 alussa 93,06 /MWh. Kaukolämpöön liittymisen maksuissa on myös isot erot; halvin oli 1817 euroa Paltamossa ja kallein 5800 euroa Kajaanissa.

6 6 Lähienergia Kajaanissa kehitetään bioenergia-alan mittausratkaisuja Risto Oikari Johtaja CEMIS Bioenergia-ala on kasvava sovellusalue mittausratkaisuille. CEMISissä (Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus) Kajaanissa kehitetään useita mittausmenetelmiä, jotka avaavat mahdollisuuksia bioenergian ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa. CEMISissä on kehitteillä muun muassa kiintoaineksen määrän ja laadun sekä haitta-aineiden reaaliaikaista mittaamista. Myös bakteeriaktiivisuuden määrittämismenetelmät ovat työn alla. Vuoden 2014 alusta käynnistyy laaja EU-projekti, jossa kehitetään kiinteiden biopolttoaineiden kosteusmittausta. CEMIS tarjoaa bioenergia-alan tutkimus- ja kehitystoiminnan tueksi erin- omaiset ympäristöt. Ne kattavat kemian analytiikkapalvelut ja ainutlaatuisen ympäristön nestevirtausten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimukseen ja testaukseen. Yli sadan asiantuntijan voimin CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) perustettiin Kajaaniin vuonna Se on kahden CEMISissä kehitetään mittausratkaisuja bioenergia-alalle, muun muassa mittausmenetelmiä sokeriyhdisteiden online-mittauksiin nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa. (Kuvat: Pekka Agarth ja CEMIS) yliopiston (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto), kahden tutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMISin toiminnassa mukana olevissa tutkimus- ja koulutusyksiköissä työskentelee noin 110 mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. CEMI- Sin toiminnan painopisteet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulaattoriala. CEMIS tarjoaa tutkimus- ja teknologian kehittämispalveluita mittausja tietojärjestelmiä kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille. Lisäksi CEMIS tarjoaa alan koulutusta. Rutkasti energiaa, roppakaupalla lannoitetta Mikko Hietaranta Harjoittelija, Biojäte ja hepolanta -hanke MTT Sotkamo/Jyväskylän yliopisto Biokaasuala on ollut jo pitkään pinnalla myös Suomessa, eikä aivan suotta. Muutoin kompostiin tai penkkaan päätyvästä biomassasta voidaan tuottaa puhdasta energiaa sähkön ja lämmön muodossa liikennebiokaasua unohtamatta. Suurista edistysaskeleista huolimatta prosessista jäljelle jäävä mädäteliete on edelleen monesti jätteen asemassa, vaikka sillä olisi mahdollista kierrättää sadon mukana poistuvat ravinteet takaisin peltoon. Jätteen sijasta liete onkin runsaasti ravinteita sisältävä maanparannusaine. Parhaimmassa tapauksessa se on tehokas lannoite, jonka hyötykäytöllä on mahdollista säästää lannoitekustannuksissa tuhansia euroja vuodessa. Tämän ovat huomanneet Suomessa toimivat biokaasutilat. Jätteistä lähilannoitetta Erikseen kerätty biojäte ja eläinten jätökset ovat niin puhtaita, että yli jäävä liete voidaan lupien hankkimisen jälkeen vaikkapa kuivata ja myydä lannoitteeksi pelletteinä. Vaikka lietettä ei yli jäisikään, tuo lannoiteomavaraisuus rahan lisäksi myös turvaa kotimaiselle ruoantuotannolle. Jopa kotitalouksien tuottamasta sekajätteestä erotetusta seula-alitteesta saatiin Kainuussa kaasuntuotannon lisäksi lannoitekäyttöön soveltuvaa käsittelyjäännöstä. Sen haitalliset ainesosat, kuten raskasmetallit, pysyivät sallituissa raja-arvoissa. Tämä todettiin EAKR-rahoitteisessa Biojäte ja hepolanta hankkeessa tehdyissä biokaasukokeissa MTT Sotkamossa. Materiaalien haittana on jätteiden sisältämä muovi, lasi ja muu lannoitteeksi sopimaton aines. Lannoitteiden hinta nousee jatkuvasti öljyn hinnan noustessa ja maailman fosforivarantojen huvetessa. Fosfori saadaan lannoitteisiin kaivoksista, joiden varantojen on arvioitu kuluvan loppuun seuraavan sadan vuoden aikana. Väkilannoitteiden korvaaminen lähituotteena valmistetusta lietteestä tulee entistä kannattavammaksi. Kapulat pois rattaista Suurin ongelma on saada huomio lainsäätäjiltä. Biokaasulaitoksessa käsitelty lanta ei tällä hetkellä saa lietelannan sijoitustukea kuten raakaliete. Se on kuitenkin ympäristölle raakalietettä parempi vaihtoehto niin metaanipäästöjen kuin ravinteiden huuhtoutumisen puolesta. Pintamullan sisään sijoitettu liete haihduttaa vähemmän typpeä, jolloin sitä jää enemmän kasvien käytettäväksi. Kunhan tukiasia on korjattu, ollaan enää kivenheiton päässä omavaraisemmasta Suomesta. Ehkä tulevaisuudessa kuluttaja voi samalla reissulla tankata autonsa lähitilan biokaasulla ja napata mukaan tilalla tuotettuja lannoitepellettejä. Niiden voimalla oma porkkanapenkki pääsee uuteen kukoistukseen avainlipun voimalla! Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen typpi tulee kasvien käyttöön, kun se sijoitetaan maahan multausvantaiden avulla. (Pekka Heikkinen)

7 Lähienergia 7 Biokaasuosaaminen vahvistuu Elina Virkkunen Vanhempi tutkija MTT Sotkamo (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Biokaasuala saa ensi vuonna uuden esimerkkikohteen. MTT Sotkamoon rakennetaan kesällä 2014 peltobiomassaa hyödyntävä biokaasulaitos. Tuotantomittakaavan laitos tulee olemaan testaus- ja toimintaympäristö, joka hyödyttää biokaasualan yrityksiä ja toimijoita. Laitos rakennetaan osana VuoGas-hanketta. Laitoksen arvioidaan tuottavan vuosittain kilowattituntia energiaa. Syntyvä biokaasu käytetään ensivaiheessa kiinteistöjen lämmitykseen. Hanke vahvistaa biokaasuosaamista ja -resursseja Kainuussa. MTT Sotkamo aloitti biokaasuun liittyvän tutkimustoiminnan vuonna 2008, jolloin tutkimusasemalle rakennettiin ensimmäinen biokaasureaktori. Nurmesta polttoainetta VuoGas-hankkeessa rakennetaan moderni, kuivamädätysteknologiaan perustuva biokaasulaitos, joka käyttää syötteenä ensisijaisesti esikuivattua säilörehua. Tällaista laitosta ei vielä ole Suomessa. Pelloilla kasvava nurmi voi tuottaa kymmenkertaisen energiamäärän lantaan verrattuna, mutta sitä ei ole vielä juurikaan hyödynnetty. Suomessa on lähes hehtaaria hoidettua viljelemätöntä peltoa, jonka tuottama sato voidaan korjata ja hyödyntää. Tämä peltoala ei ole poissa ruoantuotannosta. Laitos rakentuu moduleista. Siihen voidaan liittää yritysten kehitteillä olevia laitteita ja siinä voidaan kokeilla asiakkaiden omia syötemateriaaleja. Kannattavuutta arvioidaan huomioimalla koko ketju rakennus- ja rehuntuotantokustannuksista alkaen. Tähtäimessä ajoneuvokaasu Hehtaarin nurmialan tuottama energiamäärä riittää vuodeksi lämmittämään omakotitaloa. Ajoneuvokaasuksi jalostettuna nurmihehtaari tuottaa autolle vuoden polttoaineet. -VuoGas-hankkeen jälkeen suunnittelemme biometaanin hyödyntämisistä ajoneuvokäyttöön, kertoo projektipäällikkö Pasi Laajala MTT Sotkamosta. MTT on hakenut laitokselle ympäristölupaa, ja valitsee laitoksen toimittajan tämän vuoden lopussa. Hankkeen rahoittavat Kainuun liitto, MTT, ISS Palvelut Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Envitecpolis Oy. VuoGas-hankkeen projektipäällikkönä toimii tutkija Pasi Laajala. Hän on työskennellyt MTT Sotkamossa kaksi vuotta. Laajala on koulutukseltaan biokemisti (FM) ja hänellä on myös kaupallisen alan emba-tutkinto. Laajala on työskennellyt aiemmin muun muassa Oulun yliopistossa ja Snowpolis-teknologiakylässä. Biokaasujärjestelmän jälkiasennus autoon maksaa noin 2500 euroa. Kaasutankit on sijoitettu tavaratilaan. (Elina Virkkunen) Kaasua kaikkialle EU edellyttää, paikallistalous hyötyy Tiina Karppinen Harjoittelija MTT Sotkamo/Jyväskylän yliopisto Jalostamalla biokaasu liikennepolttoaineeksi voidaan saavuttaa paljon paikallisia hyötyjä. Lähitulevaisuuden Kainuu voi brändäytyä innovatiiviseksi ja ajan hermolla olevaksi alueeksi. Täällä toimittaisiin järkevästi ja ympäristöystävällisesti alueen omia vahvuuksia hyödyntäen. Euroopan unionin uusi Puhtaan liikenteen strategia vaatii metaanin tankkausasemia rakennettavaksi 150 kilometrin välein koko EU:n alueelle. Aikaa asemien rakentamiselle on kaavailtu seitsemän vuotta. Kainuuseenkin tulisi saada kaasutankkausasema. Miksi odottaa? Miksi kaasua? Suunnitelman taustalla on huoli liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. EU on sitoutunut vähentämään päästöjä kokonaisuudessaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Suomen hiilidioksidipäästöistä neljännes syntyy liikenteestä. Eniten päästöjä tuottavat yksityiset autoilijat. Suomen pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi julkinen liikenne ei voi syrjäseuduilla korvata yksityisautoilua. Yksityisautoilu on kuitenkin ongelma koko EU:ssa. Mikäli EU ja Suomi aikovat saavuttaa päästövähennystavoitteensa ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä, on myös yksityisautoilussa löydettävä käytännöllisiä vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Biokaasu on hyvä vaihtoehto paikalliseen uusiutuvan liikennepolttoaineen tuottamiseen, ja biokaasuntuotanto tuo mukanaan myös aluetaloudellisia hyötyjä. Polttoainetta ei tarvitse tuottaa tuontiraaka-aineista öljyvaltioiden miljonäärien rahakirstuja lihottaen, vaan sitä voidaan valmistaa omista raaka-aineista lähellä käyttökohdetta. Kaasulla ajaminen tulee myös huomattavasti perinteisiä polttoaineita halvemmaksi. Kainuulle vauhtia omista raaka-aineista Kainuulla on nyt loistava mahdollisuus erottua edukseen kestävän yksityisautoilun esimerkkialueena. Kainuussa on jo kolme biokaasulaitosta ja uusia suunnitteilla. Biokaasun puhdistaminen liikennepolttoaineeksi tietäisi tuonnin vähenemistä. Paikallinen polttoaineen tuotanto työllistäisi kainuulaisia, ja jättäisi taloudelliset hyödyt maakuntaamme. Olisi suuri etu saada Pohjois-Suomen ensimmäinen biokaasun tankkausasema nimenomaan Kainuuseen. Etelä- Suomesta lomalle pohjoiseen ajelevat kaasuautoilijat suunnittelisivat jatkossa reittinsä kulkemaan valtatiemme varressa olevan kaasutankkausaseman kautta. Samalla pysäkillä varmasti ostettaisiin polttoaineen lisäksi muitakin hyödykkeitä. Meidän kannattaa olla hiukan edellä aikaamme ja panostaa biokaasuun, kun rauta on vasta kuumenemassa. Biokaasualan testaus- ja toimintaympäristö nousee ensi kesänä Kuolaniemelle MTT Sotkamon tutkimusaseman pihapiiriin. (Pekka Heikkinen)

8 8 Lähienergia Auringosta lämpöä lähes puolet vuodesta Anita Korhonen Energianeuvoja, rkm Kainuun Energiatoimisto Käyttöveden lämmitys aurinkoenergialla onnistuu myös Kainuun korkeuksilla. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää joko lämmön tai sähkön tuotannossa. Sopivasti mitoitetulla aurinkolämpöjärjestelmällä saadaan käyttövesi yleensä lämmitettyä täysin huhti-elokuun välisellä ajalla. Vaikka marras-tammikuun aikana sen hyöty on minimaalinen, kokonaisvuosituotto voi olla lähes 60 % tarpeesta. Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu nestekiertoisista tasokeräimistä tai auringon hajasäteilyäkin hyödyntävistä tyhjiöputkikeräimistä, lämpövaraajasta sekä näihin liittyvästä energian siirtojärjestelmästä. Keräimet tuottavat lämpöä esimerkiksi Jyväskylässä 139 kilowattituntia keräinneliömetriä kohti (kwh/m 2 ) ja Sodankylässä 125 kwh/m 2 vuodessa. Aurinkolämpöjärjestelmän kustannuksia aurinkokeräin /m 2 varaaja ohjausyksikkö pumppuyksikkö putkilinja /m paisunta ja neste asennus Lähde: Timo Jodat, Jodat Ympäristöenergia Oy Keräimet kannattaa sijoittaa niin, etteivät puut tai rakennukset varjosta niitä. Aurinkolämpöjärjestelmän mitoituksessa arvioidaan lämpimän käyttöveden kulutukseksi 50 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa. Keräinpinta-alaa tarvitaan 1 m 2 20 litraa kohti eli 2,5 m 2 /hlö. Varaajan tulee olla 50 litraa keräinneliömetriä kohti eli 2,5 kertaa vuorokauden käyttömäärä. Aurinkokeräinjärjestelmien lämpöenergiantuotto ja järjestelmän häviöt voidaan laskea kun tiedetään keräimen hyötysuhde ja pinta-ala. Paikkakunnan kuukausittaiset säteilyenergiat lasketaan kertomalla vaakasuoralle pinnalle tuleva säteilyenergia kallistuskertoimella. 66 Ryhtyisinkö sähkön tuottajaksi? Aurinkosähköjärjestelmillä tuotetaan sähköä käytettäväksi rakennuksessa joko suoraan tai varaamalla sitä akkujärjestelmän kautta. Sähköenergiaa voidaan myös syöttää sähköverkkoon. Mikäli sähköä halutaan syöttää verkkoon, on selvitettävä verkonhaltijalta muun muassa lainsäädäntö ja asennusohjeet. Suomen sähköturvallisuusmääräysten mukaan kaikkia netin kautta ostettuja paneeleita ei välttämättä voi kytkeä verkkoon. Aurinkosähköjärjestelmä koostuu aurinkosähköä tuottavista kennoista (aurinkopaneeleista) sekä sähkön siirtoja varastointijärjestelmästä Tehontuoton laskennassa tarvitaan kennojen pinta-ala, suuntaus ja kallistus, kennojen huipputehokerroin, tieto asennustavasta ja säteily vaakapinnalle. Esimerkiksi viiden kilovolttiampeerin (kva) aurinkosähkölaitteiston kokonaispaketin voi tarjouksesta saada eurolla. Tällaisen laitteiston arvioitu vuosituotto on 4500 kwh. Laitteiden kehittyessä ja hintojen laskiessa laitteistojen asennus tulee nykyistä kannattavammaksi. Ennen laitteiston hankintaa tulee selvittää mahdolliset investointiavustukset ja lupa-asiat. Lisäksi huomioidaan asennuspaikan kantavuus, kattoremontin tarve sekä lämpöjärjestelmän ja varaajan yhteensopivuus. Tarvikkeiden laatuun kannattaa myös kiinnittää huomiota ja ostaa vain laatua. Mittaustietoa suomalaisista aurinkoenergiaa tuottavista kohteista saa esimerkiksi osoitteesta: Lisätietoa sivuilta. sähköpostilla: KAINUUN TEEMAOHJELMIEN TULEVAISUUSSEMINAARI Tiistaina kello 9:00-15:00 Kaukametsän opisto, auditorio, Koskikatu 2-4, Kajaani Kahvia tarjolla klo 8.30 alkaen 8:55 Avaus ja tervetuloa Seminaarin puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Juha Määttä Kainuun ELY-keskus 9:00 Skenaario Kainuun maaseudun tulevaisuudesta vuoteen 2030 Ilkka Halava, tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja, Prime Frontier Oy Puheenvuoron teemoina mm. miten suomalaisen talouden rakenne muuttuu, millä rakennusaineilla Kainuu voi tehdä irtiottoja ja miten toivottua tulevaisuutta voi käytännössä rakentaa. 11:00 Tulevan maaseutuohjelman esittely Juha Määttä, kehittämispäällikkö, Kainuun ELY-keskus 11:30 Lähiruokalounas 9,80 (omakustanteinen) 12:30 Teemaohjelmat kaudella ja työpajat Osallistu ja vaikuta! Teemaohjelmien hankeaihioiden esittelyjä ja mahdollisuus keskusteluihin koordinaattoreiden kanssa; Bioenergian teemaohjelma, Kyläteemaohjelma, Luontomatkailun teemaohjelma, Maaseutuelinkeinojen teemaohjelma ja Metsäja puutalouden teemaohjelma 14:30 Päätöskahvit täytekakun kera Ilmoittautumiset perjantaihin mennessä tai puh Kerro myös ruokailetko ja onko sinulla erityisruokavalio

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot