Kainuun Lämpöhuolto Oy:lle uusi lämpölaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Lämpöhuolto Oy:lle uusi lämpölaitos"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 12 Kainuun Lämpöhuolto Oy:lle uusi lämpölaitos Sampo Jauhiainen Kainuun Lämpöhuolto Oy Kainuun Lämpöhuolto Oy on investoinut ja rakentanut uuden hakkeella toimivan lämpölaitoksen Kuluntalahteen. Lisäksi yritys on aloittanut metsähakkeen haketuspalveluiden tuottamisen. Kainuun Lämpöhuolto Oy solmi Fin- Terpuu Oy:n kanssa lämmöntoimitussopimuksen uuden lämpölaitoksen toimittamisesta lämpöyrittäjäperiaatteella Kajaanin Kuluntalahteen. Kohteen vanha lämpölaitos oli valmistunut vuonna 1978 ja alkoi olla käyttöikänsä loppupäässä. Ratkaisuksi tarjottiin biolämpölaitosta, joka käyttää polttoaineenaan metsähaketta. Kainuun Lämpöhuolto Oy lämpöyrittäjänä investoi ja rakensi lämpölaitoksen. Lisäksi yritys huolehtii lämpölaitoksen polttoaineen toimituksesta, käytönhallinnasta ja kunnossapidosta. Samassa yhteydessä päätettiin uusia ja nykyaikaistaa alueella oleva kaukolämpöverkko. Uuden lämpölaitoksen pääkattila on teholtaan yhden megawatin hakekattila. Varavoimana käytetään 0,8 megawatin kevytöljykattilaa. Polttoainevarastona hakkeelle toimii 150 kuutiometrin hakesiilo tankopurkaimella ja seitsemän kuutiometrin kevytöljysäiliö. Lämpölaitoksessa on kaikki tarvittavat kaukolämpöpumput ja kaukolämpöverkon paineenpitojärjestelmät. Laitoksessa on varavoimakone, jolla varmistetaan laitoksen toiminta myös sähkökatkoksen aikana. Huipputeknologiaa paikallisin voimin Lämpölaitos on rakennettu Kajaanin Renforssin rannassa Katera Steel Oy:n Uuden lämpölaitoksen kattilahuone. Kuva Tomi Korhonen Kuluntalahden 1 megawatin hakelämpölaitos. Kuva Tomi Korhonen. Energiapuun haketusta. Kuva Kainuun Lämpöhuolto Oy konepajalla. Laitos toimitettiin Kuluntalahteen erikoiskuljetuksena kahtena elementtinä. Rakentamisessa käytettiin alihankkijoina kajaanilaisia LVI- ja sähkö/automaatioalan yrittäjiä. Ainoastaan hakekattila on tuotu Kainuun ulkopuolelta Heizomatin tehtaalta Saksasta. Kyseiseen kattilamerkkiin päädyttiin sen korkean laadun vuoksi. Siinä on korkea automaation taso, puhdas palaminen ja hyvä hyötysuhde. Myös kattilalaitteiston hinta oli linjassa verrattuna kilpailijoihin. Lämpölaitoksen rakentaminen Katera Steel Oy:n konepajalla aloitettiin tämän vuoden toukokuun alussa. Lämpölaitos otettiin käyttöön heinäkuun 15. päivänä. Viimeiset hakekattilan säädöt tehdään kuluvan syksyn aikana. Alueella oli ennestään 500 metrin pituinen kaukolämpöverkko, joka uusittiin kokonaan. Verkko kattaa Fin-Terpuu Oy:n korjaamohallin lisäksi myös asuintaloja sekä Kuluntalahden alaasteen koulun. Uusien investointien myötä lämmöntoimitus on varmistettu seuraavaksi 25 vuodeksi. Metsähakkeen haketuspalvelua Kainuun Lämpöhuolto Oy on lisännyt palveluvalikoimaansa myös hake- Yhteystiedot: Lämpöyrittäminen, lämpölaitokset: Sampo Jauhiainen puhelinnumero Haketus, metsäpalvelut, energiapuun hankinta: Heikki Kivioja puhelinnumero Sähköpostit: kainuunlampohuolto.fi tusurakoinnin. Aiemmin Kainuun Lämpöhuolto Oy on hakettanut puuta vain omien lämpölaitosten tarpeisiin. Haketuskaluston investoinnin myötä haketuspalvelua tarjotaan myös yhtiön ulkopuolisille asiakkaille. Puuta haketetaan yhtiön omassa puutavaraterminaalissa ja asiakkaan tarpeen mukaisesti myös metsäautoteiden varressa. Haketuskalustona yhtiöllä on traktorikäyttöinen laikkahakkuri ja traktorin lisäksi 40 kuutiometrin hakkeenkuljetusperävaunu. Itä- ja Pohjois- Suomi suunnannäyttäjäksi sivu 2 Bioenergialle luvassa rahoitusta sivu 3 UUSE-hanke sivu 4 Metsäenergian kestävä käyttö sivu 5 CEMISmittausratkaisuja bioenergiaalalle sivu 6 Biokaasuosaaminen vahvistuu sivu 7 Energiaa auringosta sivu 8

2 2 Lähienergia Pääkirjoitus Itä- ja Pohjois-Suomi suunnannäyttäjäksi suomalaiseen energiakäännökseen Suomen talous pitäisi saada nousuun. Eräs ratkaisun avain voisi olla energiakäännös. Sellaisen ovat jo tehneet Saksa ja Tanska, jotka perustavat jatkossa energiahuoltonsa uusiutuviin energialähteisiin. Monet muut maat harkitsevat samaa. Energiakäännös on fiksua elinkeinopolitiikkaa. Saksassa syntyy lähes miljoona uutta työpaikkaa uuteen energiaan parinkymmenen vuoden aikana. Energiakäännös on modernia ajattelua, jossa energiaa katsotaan kokonaisvaltaisesti eikä vain kilowattitunteina tai hiilidioksiditonneina. Suomalainen energiakäänne suosii suomalaista energiaa, osaamista ja teknologiaa. Se synnyttää työtä, kotimarkkinoita, kilpailuetua, vaurautta, vientiä ja kaupan päälle se ratkaisee energian ilmasto-ongelmat. Energiakäännöksellä pääsemme kiinni kasvaviin uuden energian maailmanmarkkinoihin. Siis monta kärpästä yhdellä iskulla. Alle kolmannes energiastamme on kotimaista. Näin on ollut jo pitkään. Suomessa ja Saksassa tuotettiin yhtä paljon uusiutuvaa energiaa (pl. vesivoima) vuonna Nyt Saksa tuottaa kymmenen kertaa enemmän kuin me, vaikka heillä on suhteessa heikommat uusiutuvan energian resurssit. Uusia työpaikkoja paikalliseen energiaan on syntynyt enemmän kuin meillä on työttömiä, tai työllisiä teknologiateollisuudessa. Jotain on Suomessa mennyt pahasti pieleen - tässä on toinen Nokian kokoinen menetys. Energiakauppataseemme näyttää yli 7 miljardia euroa miinusta ja tulevat ydinvoimainvestoinnit lisäävät taakkaa viidellätoista miljardilla. Valtio tukee puolellatoista miljardilla fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja energiantuhlausta. Miksi näitä rahoja ei voisi kohdentaa puhtaaseen ja tehokkaaseen kotimaiseen energiaan? EU ei tätä kiellä. Energiamahdollisuuksiamme aliarvostetaan. Energiakäännöksessä yhdistellään hajautettua uusiutuvaa energiaa eri muodoissaan. Bioenergia ei ole vain puuenergiaa, vaan myös biokaasua, jätteiden hyödyntämistä, peltoenergiaa ja metsäteollisuuden tähteitä. Energian tehostamismahdollisuuksia on valtavasti. Paikalliset yrittäjät ja yhteisöt ovat muutoksen moottori. Sieltä löytyy osaamista ja innovaatiota, joilla uusi energia saadaan tehokkaasti käyttöön. Kylät ovat sopivan kokoisia koealustoja, joissa voidaan testata uusia energiajärjestelmiä. Itä- ja Pohjois-Suomella olisi luontaiset edellytykset toimia suunnannäyttäjänä energiakäännöksessä. Mitäpä jos Kainuusta tehtäisiin uusiutuvan energian maakunta malliksi muille? Valtion kannattaisi avittaa tällaista positiivista kehitystä, vaikka kohdentamalla yritystukia paikalliseen energiaan tuontienergian sijaan. Peter Lund Professori, Aalto-yliopisto Kohti uusia bioenergiahaasteita Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, Cemis-Oulu Bioenergia-ala muuttuu nopeasti. Kainuussa olemme tottuneet siihen, että olemme uranuurtajia bioenergian ja laajemmin uusiutuvan energian käytössä. Kuitenkin joissakin uusiutuvan energian käyttömuodoissa meillä riittää haasteita. Uusiutuvan energian käyttöaste on Kainuussa 60 prosenttia. Tämä johtuu suurelta osin puupolttoaineen laajasta käytöstä aluelämmitys- ja kiinteistökattiloissa. Kainuussa raaka-aineiden hyödyntämispotentiaalia on metsäbiomassassa, turpeessa, jätteissä (mm. lietteet, muu polttokelpoinen jäte), maatalouden sivuvirroissa ja energiakasveissa sekä aurinko- ja tuulienergiassa. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käyttöosuuden 38 prosenttiin. Suurin osa uusiutuvan energian noususta kohdistuu metsäenergian käytön kasvuun. Tavoite on kuitenkin niin haastava, että kaikki mahdollisuudet on hyödynnettävä. Etanolia ja muita biojalosteita? Liikennepolttoaineissa Suomi tavoittelee peräti 20 prosentin bio-osuutta vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa tähän haasteeseen voitaisiin vastata tukemalla kaikin mahdollisin keinoin St1:n pyrkimystä aloittaa bioetanolin valmistusta Renforsin Rannassa. Tämä vaikuttaisi positiivisesti Kainuun energiataseeseen. ST1 käyttäisi raaka-aineenaan sahalta tulevaa sahanpurua. Kainuun metsissä on vielä paljon kestävästi hyödynnettävää metsäbiomassaa tulevaisuuden polttoaineiksi ja jalosteiksi. Uusia avauksia tutkimuksessa Toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto antaa myös tutkimukselle ja alan muulle kehittämiselle tilaa. Alan tutkimukselle on Kainuussa hyvät edellytykset, onhan meillä pitkän perinteet muun muassa bioteknologian ja prosessiteollisuuden laitetutkimuksessa ja kehitystyössä. Biopolttoaineiden tuotantoon liittyvää tutkimusta tehdään jo nyt Kainuun tutkimuslaitoksissa, mutta olisi ensiarvoisen tärkeää saada pitkällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden jalostusta syntymään maakuntaan. Tuotanto synnyttää uutta tutkimusta ja kehittämistä. Liikennebiokaasu tulee Liikennebiokaasun käyttö tulee Suomessa väistämättä kasvamaan tulevina vuosina. Myös tähän tulee löytää ratkaisut Kainuussa, ja saada tänne muutamia liikennebiokaasun tankkauspisteitä. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Elina Virkkunen vanhempi tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Pekka Moilanen bioenergia-asiantuntija, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuu Puh Anita Korhonen Energianeuvoja, rkm Annosol Oy Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2013 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 Lähienergia 3 Brysselin raha etsii bioenergiakohteita Sointu Räisänen Erityisasiantuntija Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto, Bryssel Tuleva EU:n rahoituskausi tarjoaa runsaasti rahoitusmahdollisuuksia bioenergiasektorin yrityksille ja muille toimijoille. Kansallisesti hallinnoitavan rakennerahasto-ohjelman lisäksi rahoitusta on tarjolla suoraan Brysselistä hallinnoiduista rahoitusohjelmista. Ensimmäisiin hakuihin tähtäävien kannattaa jo kiireen vilkkaa tutustua rahoitusohjelmien sisältöihin ja aiemmin rahoitettuihin projekteihin sekä ryhtyä kokoamaan vahvoja konsortioita. Käytännön apua EU-toimistosta EU-toimisto tiedottaa erillisrahoitusohjelmista ja auttaa partnerihaussa. Eräs erinomaisista verkostoista, joka välittää tehokkaasti tietoa hankehauista ja verkostointimahdollisuuksista on ERRIN (www.errin.eu). Se on yli 90 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta kiinnostuneen alueen ja niiden Brysselin aluetoimistojen muodostama yhteistyöverkosto. Verkoston toimintaan osallistuminen on kaikille itä- ja pohjoissuomalaisille toimijoille ilmaista. ERRIN järjestää mm. erillisrahoitushankkeiden tiimoilta ns. brokerage-tapahtumia, joissa hankehakemuksia valmistelevat konsortiot esittelevät hankeideoitaan ja etsivät konsortiokumppaneita. EU-toimisto auttaa itä- ja pohjoissuomalaisia yrityksiä myös järjestämällä tapaamisia Brysselissä ja julkaisemalla partnerihakuja kotisivuillaan. Yksittäinen yritys tai toimija voi olla EUtoimistoon suoraan yhteydessä. Yritys ottaa myöhemmin itse yhteyttä mahdollisiin partnereihin. Rohkeasti Brysseliin Suomessa toistaiseksi vain VTT ja tietyt korkeakoulut hallitsevat EU:n erillisohjelmarahoituksen systemaattisen hyödyntämisen. Itä- ja Pohjois-Suomessa erillisrahoitusohjelmien hyödyntämisessä on vielä runsaasti parantamisen varaa. Vaikka matkasta Brysseliin syntyy kustannuksia ja se vaatii henkilöresursseja, hyvin valmisteltu panostus ja osallistuminen ERRINin verkostointitapaamisiin on hedelmällistä. Yritykset ja muut toimijat, joilla on jo hankeidea ja partnereita, voivat käyttää EU-toimiston tiloja hankevalmistelukokousten järjestämiseen Brysselissä. EU-rahoitusohjelmien uutiskirjeitä voi tilata toimiston kotisivujen kautta. Bioenergiasektoria koskevat ainakin Ympäristö, energia ja liikenne - ja Nano- ja bioteknologia -uutiskirjeet. Bioenergiasioista EU-toimistolla vastaa erityisasiantuntija Sointu Räisänen East and North Finland EU Office, Avenue Palmerston 24, B-1000 Brussels, Belgium, p , f Rahoitusohjelmia: n Ekoinnovaatio-ohjelmasta rahoitetaan projekteja, joissa kehitetään innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita, palveluita ja prosesseja eurooppalaisia markkinoita varten. Aiemmin rahoitettuja hankkeita sivuilla eco-innovation/showcase/map/ index_en.htm. n Intelligent Energy Europe ohjelmasta rahoitetaan projekteja, joilla tähdätään energiatehokkuuden ja energian järkevän käytön parantamiseen, uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen mm. liikenteessä. Aiemmin rahoitettuja hankkeita sivuilla n Toimintaansa aloittelevat yritykset voivat hakea tukea uudesta kolmivaiheisesta pk-instrumentista Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuudenarviointi ( euron EU-avustus, omarahoitusta ei tarvita) Vaihe 2: Tutkimus ja kehitys, demonstrointi, markkinareplikointi (1-2,5 miljonaa euroa) Vaihe 3: Kaupallistaminen (neuvontaa ja mentorointipalveluita, ei rahoitusta) n Eurostars- ohjelma tukee tutkimusta tekeviä pk-yrityksiä rahoittamalla niiden markkinasuuntautunutta ylikansallista tutkimusta. Suunnattu erityisesti yrityksille, joilla ei ole aiempaa kokemusta ylikansallisesta tutkimuksesta. n COSME- ohjelman kautta EU tukee yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla. Bioenergialle luvassa rahoitusta Juha Määttä Kehittämispäällikkö Kainuu ELY-keskus, Maaseutu ja energia -yksikkö Bioenergialla on merkittävä rooli lähivuosien kehittämistoiminnassa Kainuussa. Sitä painotetaan myös tulevan EU-ohjelmakauden maaseuturahoituksessa. Metsäenergialla kasvun mahdollisuus Kainuussa luontaiset raaka-ainevarat puupohjaisten polttoaineiden kehittämisen ja valmistamiseen ovat mitä parhaimmat. Metsien alati kasvava tuottavuus kestävällä hakkumäärällä mitaten mahdollistaa merkittävän kasvun bioenergia-alalla. Tämä koskee sekä lämmön- ja polttoaineiden tuotantoa. Maa- ja elintarviketalouden sivuvirrat sekä asumisesta tulevat jätteet tarjoavat erilaisia syötteitä mädätykseen ja kaasutukseen ja siten energiatuotantoon. Euroopan unionin hyväksymä Eurooppa strategian sisältönä on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Kestävyys sisältää vähähiiliseen talouteen siirtymisen ja teollisen kilpailukyvyn vahvistamisen. Innovaatioiden ja osaamisen kehittämisen kautta uskotaan saatavan aikaan tehokkaampaa energiataloutta ja taloudellista kasvua Eurooppaan. Energia läpileikkaavana teemana Tulevan kauden maaseuturahoituksessa bioenergia-asioilla on vahva painotus. Energia-asiat liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkiin maaseutuasetuksen kuuteen eri prioriteettiin. Toimenpidetasolla tavoitteena on kestävä kehitys ja sitä edistävä energiatehokkuus, energian säästö ja bioenergian käyttö. Ne liittyvät koulutukseen ja tiedotukseen yhtä hyvin kuin investointeihin maatiloilla, elintarviketuotannossa ja maaseutuyrityksissä. Kestävä kehitys sisältyy myös maaseudun palvelujen ja kylien kehittämiseen sekä yhteistyön edistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että bioenergian käyttöön liittyviä investointeja ja kehittämistä tullaan rahoittamaan näihin tavoitteisiin johtavien toimenpiteiden alla. On siis hankkeistamisen aika. Markkinakelpoisen ainespuun jalostuksen etääntyminen on väistämätön tosiasia Kainuun metsätaloudessa tällä hetkellä. Näköpiirissä ei ole myöskään muutosta vallitsevaan kehityksen, kun asiaa tarkastellaan perinteisen puunjalostuksen näkökulmasta. Korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittäminen mekaaniseen puunjalostukseen on toki mahdollisuus, mutta siinä saatavien edistysaskelien vaikutus tulee puunkäytössä näkyviin vasta pitkällä aikavälillä. On siis uusien avauksien aika. Biotalous on tulevaisuutta Paraikaa valtakunnassamme valmistellaan kansallista biotalousstrategiaa, jossa linjataan lähtökohdat ja tulevaisuuden mahdollisuudet sekä niistä johdetut visiot, päämäärät ja tavoitteet alan kehittämiselle. Lisäksi linjataan askelmerkkejä toimenpideohjelmaan, jolla ohjelmaa toteutetaan. Biotalous on osa vihreää taloutta. Se sisältää uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön sekä niistä valmistettavien tuotteiden ja palveluiden, myös elintarvikeketjun tuotannon. Siihen sisältyy biologisten prosessien käyttö tuotannossa (bioteknologia) sekä osaaminen. Bioenergia on yksi keskeinen osa biotaloutta. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäksi energiatehokkuus ja energiansäästö ovat nousseet keskeisiksi tarkastelukohteiksi. Metsäbiomassan käyttö moniin eri käyttötarkoituksiin on keskeinen osa biotaloutta myös Kainuussa (kuva Timo Karjalainen).

4 4 Lähienergia Harvennuspuun käyttö energiaksi on romahtanut Kainuussa Pekka Moilanen bioenergia-asiantuntija Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Ensiharvennuksilta korjattavan puun käyttö energiapuuksi on laskenut kolmasosaan aiemmasta. Puolanka on ainoa aluelämpölaitos, jonka käyttämästä polttoaineesta merkittävä osa on harvennuspuuta. Mahdollisuuksia laajempaan ensiharvennuspuun käyttöön olisi runsaasti. Korjuuala ja kuutiomäärä olisi mahdollista ainakin kuusinkertaistaa. Miksi ensiharvennuspuuta ei käytetä? Yleisin selitys on tukipolitiikan poukkoilevuus, mutta se on vain osatotuus. Ensiharvennusten energiapuun korjuuta kyllä tuetaan, ja tukirahaakin maakunnassa on. Usein vedotaan hankintalakiin, jonka mukaan paikallista tarjoajaa ei voi suosia. Tarjousta voi kuitenkin pyytää ensiharvennuspuusta tehdystä hakkeesta. Silloin puuta ei kannata tarjota kaukaa, koska kuljetuskustannukset kasvavat liian korkeiksi. Kun tarjouspyynnössä ei ole mainittu paikkakuntaa, hankintamenettely on laillinen. Hakkeen laatu ja toimitusvarmuus tulisi olla vertailussa mukana hinnan ohella. Yleensähän valinta tehdään vain hinnan perusteella. Toki pienirunkoisen puun korjuu maksaa. Ensiharvennuspuun käyttö ei kuitenkaan tuo kaukolämmön hintaan suuria korotuspaineita. Siitä on esimerkkinä Puolanka, jossa iso osa aluelämpölaitoksen hakkeesta tulee ensiharvennuskohteilta. Kaukolämmön hinta Puolangalla on kuitenkin Kainuun toiseksi halvin. Lämmön hintaan vaikuttaa muukin kuin polttoaineen hinta. Sotkamon, Paltamon, Vuolijoen ja Otanmäen laitosten energia maksaa enemmän, vaikka näissä laitoksissa käytetään halvempia polttoaineita: turvetta, purua ja osin Venäjän haketta. Aluetalous ja metsän kasvu hyötyvät Ensiharvennuspuuta tulisi käyttää työllistävyyden ja metsien järeytymisen takia. Kunnan aluelämpölaitoksen polttoaineen hankinta hyödyttää aluetaloutta, kun hake tulee ensiharvennuskohteilta. Esimerkiksi Suomussalmen aluelämpölaitoksella ensiharvennuspuun käyttö pääosalle lämmöntuotantoa merkitsisi töitä kolmelle motoketjulle koko vuodeksi. Toiminnan ympärillä työllistyisi yhteensä 15 henkilöä. Aluetaloudessa kiertäisi rahaa yli miljoonaa euroa vuodessa, ja sen verovaikutus olisi noin euroa. Miksi tällainen työllistämismahdollisuus jätetään käyttämättä? Puuston järeytyminen tukiksi tuo metsänomistajalle tuloja ja tulosta. Järeytymisen edellytys on oikeaan aikaan tehty taimikonhoito ja ensiharvennus. Kainuussa ja Koillismaalla on sahateollisuutta, joka tarvitsee tukkipuuta. Koska muuta merkittävää puun jalostusta ei ole, hyvässä kasvussa olevia nuoria metsiä kannattaa käyttää nykyistä enemmän myös energiantuotantoon. Uusiutuva energia toiminnaksi ja paikallistalouden hyödyksi Markku Nivakoski Projektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy Metsäenergian määrä on hyvin tiedossa ja sen käyttöä voidaan lisätä huomattavasti. Pelkästään öljyn korvaaminen lämmityksessä antaa metsäenergian kasvulle mahdollisuuksia. Uusiutuvan paikallisen energiatuotannon lisäys tuo kasvua laitevalmistukseen kuljetuksiin sekä muihin yritysten palveluihin ja sitä kautta hyvinvointia koko aluetalouteen. UUSE-hanke edistää uusiutuvan energian käyttöä Kainuun bioenergiaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Miten saadaan kasvua, työtä ja lisäarvoa metsästä? Hanke kartoittaa olemassa olevien uusiutuvan energiantuotannon toimintaketjujen ongelmakohdat ja kehitystarpeet. Lisäksi autetaan toimijoita hyödyntämään viimeisen teknisen kehityksen tuomat mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämiseen. Hanke selvittää sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimivuuden ja sovel- tuvuuden paikallisiin olosuhteisiin. Yhteistuotantoon on tarjolla uutta teknologiaa. Yksi hankkeen tehtävä on selvittää lämpöyrittäjyyden tarvitsema koulutus alueen oppilaitosten kanssa. Myös yrittäjyyden edellytysten ja odotusten tarkastelu kuuluu työkalupakkiin. Puun käytön lisääminen ja mahdolliset uudet tekniset sovellukset asettavat uusia vaatimuksia raaka-aineen laadulle. Metsäenergian hankinta- ja tuotantoketjun toimintaedellytykset ja luonnonolosuhteet vaikuttavat puusta tehtyjen tuotteiden laatuun ja käytettävyyteen. Tässä löytyy tekemistä kaikille toimintaan osallistuville. UUSE-hankkeen projektipäällikkönä syyskuun alusta on aloittanut insinööri Markku Nivakoski. Hän on työskennellyt energiatekniikan ja -talouden alan työtehtävissä 36 vuoden ajan. Nivakoski on työskennellyt muun muassa energiapäällikkönä Inarin kunnan omistamassa Inergia Oy:ssä. Kaukolämpöjärjestelmän rakennuttaminen tuli tutuksi Inarissa. Ennen projektipäällikön tehtäviä hän työskenteli Puolangan kunnassa. Koulutukselta Nivakoski on sähkövoimatekniikan insinööri. Kainuun liiton, Kainuun kuntien ja paikallisten yritysten rahoittamaa UUSE-hanketta hallinnoi Kainuun Etu Oy. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun saakka.

5 Lähienergia 5 Kaukolämpö tuotetaan suurelta osin uusiutuvalla energialla Suomen metsiä hoidetaan ja hakataan kestävästi tuottaen samalla energiapuuta lämpölaitosten käyttöön. (Kuva Jari Kemppainen) Metsäenergian kestävä käyttö puhuttaa Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Euroopan komissio haluaa varmistaa, että energiapuu tulee kestävästi hoidetusta metsistä. Korjuu ei saa aiheuttaa metsäkatoa. Metsäbiomassan kestävyyskriteereistä on keskusteltu jo pitkään. Komissiota huolestuttaa, että kehitysmaissa tuotettuja biopolttoaineita alkaa virrata Eurooppaan. Kehitysmaiden metsiä saatetaan hakata kestämättömällä tavalla. Metsäenergian korjuuvaatimuksia halutaan siksi tiukentaa, ja varmistaa metsäenergian kestävä tuottaminen unionin jäsenmaissa ja jopa tilakohtaisesti. Tämä ajattelumalli soveltuu huonosti Suomeen, sillä meillä puuston kasvu ylittää metsien hakkuumäärän reilusti. Esimerkiksi Kainuussa metsät kasvavat entistä enemmän ja hakkuusäästöä kertyy jatkuvasti lisää. Maakunnan hakkuusäästö on nyt 1,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, jonka päälle tulee vielä pienpuu, oksat ja kannot. Esiin nostetut kestävyyskriteerit ovat täysin ristiriidassa komission asettamien uusiutuvan energian käyttötavoitteiden kanssa. Tavoitteenahan on kasvattaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta energiantuotannossa. Direktiivi valmisteilla Komissio on valmistellut aiheesta direktiiviluonnosta. Se vuoti julkisuuteen parisen kuukautta sitten. Luonnos tulisi julkistaa marraskuun puoleen väliin mennessä, jotta se ehtisi edetä nykyisen parlamentin aikana. Näyttää siltä, että ehdotus ei ehdi ajoissa istuvan parlamentin hyväksyttäväksi. Tämä olisi torjuntavoitto etenkin Suomelle ja myös Ruotsille. Näiden maiden metsäenergian käyttö on nykyisin suurinta Euroopan unionin alueella. Vaikka direktiiviehdotusta ei saataisi nyt eteenpäin, jää huoli asiaan palaamisesta seuraavan parlamentin aikana. Suomen mielestä kestävyyskriteerien tulee perustua metsäsertifioinnin mukaiseen lähestymistapaan, joka ei edellytä eräkohtaista kestävyyden osoittamista. Erityisesti metsäbiomassan yksittäisille käyttötarkoituksille, kuten energiakäytölle, ei pidä luoda puun käytös- tä poikkeavia kestävyyskriteerejä ja -järjestelmiä. Itä-Suomen yliopiston metsätieteen professori Antti Asikaisen mukaan metsäenergian käytön yksi uhka liittyy turv la kasvavan puuston kohteluun. Jos kunnostusojitukset tulkitaan turvemaan kuivaamiseksi, näiltä alueilta korjattu biomassa ei olisi hyväksyttyä. Järjestelmän ylläpito ja auditointi muodostaisivat myös ylimääräisen kustannuksen bioenergian hankintaketjuun. Suomi ja Ruotsi energiapuun suurkäyttäjät Suomi ja Ruotsi käyttävät kumpikin metsähaketta Metlan mukaan noin 7,5 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Myös muut EU-maat tavoittelevat tuntuvaa metsäenergian käytön kasvua. Koko Euroopan unionin alueella metsähakkeen käyttö oli miljoonaa kiintokuutiota. Suomessa metsäenergiapuu koostuu ennen muuta pienpuusta, mutta myös hakkuutähteistä. Ruotsissa käytetty energiapuu oli pääasiassa päätehakkuiden hakkuutähdettä. Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Kainuun jokaisessa kunnassa on kaukolämpöverkko, ja jokaisessa kunnassa paikallisia energialähteitä käyttävä kaukolämpölaitos. Polttoaineet ovat lähes pääsääntöisesti olleet joko puupolttoaine tai turve. Näissä aluelämpölaitoksissa käytetään polttoaineita yhteensä noin 1600 gigawattituntia (GWh) eli noin täysperävaunurekallista polttoainetta vuosittain. Uusiutuvien polttoaineiden osuus oli 2/3 kaikista polttoaineista kaukolämpökattiloissa Kainuussa. Puupolttoaineen osuus oli vuonna 2012 peräti 65 prosenttia. Turpeen osuus oli viime vuonna vain 28 prosenttia, koska turvetta ei ollut huonona tuotantovuonna saatavissa. Kaavoituksella lisää asiakkaita Kunta pystyy kaavoituksella ohjaamaan kiinteistöjen energiaratkaisuja, mutta toistaiseksi tämä mahdollisuus on Kainuussa varsin vähän käytetty ohjauskeino. Mitä useampi kiinteistö liittyy kaukolämpöön, sitä edullisempi kaukolämpö on asiakkaalle. Kaukolämmityksen suurin ongelma on kaukolämmön tarpeen suuret vaihtelut, mistä johtuen lämpölaitoksen vuotuinen käyntiaste jää alhaiseksi. Kesäajalle tarvittaisiin lämpöä paljon käyttäviä asiakkaita. Pienen lämmön tarpeen vuoksi kaukolämpölaitokset ajavat kotimaisia polttoaineita käyttävän kattilan kesäisin alas ja tuottavat tämän ajan energiatarpeen öljyllä. Kaukolämpöön liittymisprosentti saisi olla nykyistä korkeampi. Liittyminen on kuitenkin usein niin kallista, että moni valitsee oman lämmitysjärjestelmän. Niistä suosituin on nykyisin maalämpö. Kaukolämmön hinnoissa isot erot Kaukolämmönhinta Kainuun kunnissa 2013 vuoden alussa. Kaukolämmön hinnat ovat korkeimmat Vuolijoen kaukolämpölaitoksissa sekä Sotkamossa ja Paltamossa. Halvimmat kaukolämmön hinnat ovat Kuhmossa ja Puolangalla. Hintavertailussa kaukolämmön hinta on laskettu tyyppitalolle, jonka vuosienergiantarve on kwh. Laskelmissa on huomioitu tehomaksu (perusmaksu) ja energiamaksu. Kaukolämmön keskimääräinen hinta oli Kainuussa 92,39 /MWh. Energiateollisuuden kaukolämpöhintatilaston mukaan Suomen kaukolämmön keskihinta oli vuoden 2013 alussa 93,06 /MWh. Kaukolämpöön liittymisen maksuissa on myös isot erot; halvin oli 1817 euroa Paltamossa ja kallein 5800 euroa Kajaanissa.

6 6 Lähienergia Kajaanissa kehitetään bioenergia-alan mittausratkaisuja Risto Oikari Johtaja CEMIS Bioenergia-ala on kasvava sovellusalue mittausratkaisuille. CEMISissä (Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus) Kajaanissa kehitetään useita mittausmenetelmiä, jotka avaavat mahdollisuuksia bioenergian ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa. CEMISissä on kehitteillä muun muassa kiintoaineksen määrän ja laadun sekä haitta-aineiden reaaliaikaista mittaamista. Myös bakteeriaktiivisuuden määrittämismenetelmät ovat työn alla. Vuoden 2014 alusta käynnistyy laaja EU-projekti, jossa kehitetään kiinteiden biopolttoaineiden kosteusmittausta. CEMIS tarjoaa bioenergia-alan tutkimus- ja kehitystoiminnan tueksi erin- omaiset ympäristöt. Ne kattavat kemian analytiikkapalvelut ja ainutlaatuisen ympäristön nestevirtausten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimukseen ja testaukseen. Yli sadan asiantuntijan voimin CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) perustettiin Kajaaniin vuonna Se on kahden CEMISissä kehitetään mittausratkaisuja bioenergia-alalle, muun muassa mittausmenetelmiä sokeriyhdisteiden online-mittauksiin nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa. (Kuvat: Pekka Agarth ja CEMIS) yliopiston (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto), kahden tutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMISin toiminnassa mukana olevissa tutkimus- ja koulutusyksiköissä työskentelee noin 110 mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. CEMI- Sin toiminnan painopisteet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulaattoriala. CEMIS tarjoaa tutkimus- ja teknologian kehittämispalveluita mittausja tietojärjestelmiä kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille. Lisäksi CEMIS tarjoaa alan koulutusta. Rutkasti energiaa, roppakaupalla lannoitetta Mikko Hietaranta Harjoittelija, Biojäte ja hepolanta -hanke MTT Sotkamo/Jyväskylän yliopisto Biokaasuala on ollut jo pitkään pinnalla myös Suomessa, eikä aivan suotta. Muutoin kompostiin tai penkkaan päätyvästä biomassasta voidaan tuottaa puhdasta energiaa sähkön ja lämmön muodossa liikennebiokaasua unohtamatta. Suurista edistysaskeleista huolimatta prosessista jäljelle jäävä mädäteliete on edelleen monesti jätteen asemassa, vaikka sillä olisi mahdollista kierrättää sadon mukana poistuvat ravinteet takaisin peltoon. Jätteen sijasta liete onkin runsaasti ravinteita sisältävä maanparannusaine. Parhaimmassa tapauksessa se on tehokas lannoite, jonka hyötykäytöllä on mahdollista säästää lannoitekustannuksissa tuhansia euroja vuodessa. Tämän ovat huomanneet Suomessa toimivat biokaasutilat. Jätteistä lähilannoitetta Erikseen kerätty biojäte ja eläinten jätökset ovat niin puhtaita, että yli jäävä liete voidaan lupien hankkimisen jälkeen vaikkapa kuivata ja myydä lannoitteeksi pelletteinä. Vaikka lietettä ei yli jäisikään, tuo lannoiteomavaraisuus rahan lisäksi myös turvaa kotimaiselle ruoantuotannolle. Jopa kotitalouksien tuottamasta sekajätteestä erotetusta seula-alitteesta saatiin Kainuussa kaasuntuotannon lisäksi lannoitekäyttöön soveltuvaa käsittelyjäännöstä. Sen haitalliset ainesosat, kuten raskasmetallit, pysyivät sallituissa raja-arvoissa. Tämä todettiin EAKR-rahoitteisessa Biojäte ja hepolanta hankkeessa tehdyissä biokaasukokeissa MTT Sotkamossa. Materiaalien haittana on jätteiden sisältämä muovi, lasi ja muu lannoitteeksi sopimaton aines. Lannoitteiden hinta nousee jatkuvasti öljyn hinnan noustessa ja maailman fosforivarantojen huvetessa. Fosfori saadaan lannoitteisiin kaivoksista, joiden varantojen on arvioitu kuluvan loppuun seuraavan sadan vuoden aikana. Väkilannoitteiden korvaaminen lähituotteena valmistetusta lietteestä tulee entistä kannattavammaksi. Kapulat pois rattaista Suurin ongelma on saada huomio lainsäätäjiltä. Biokaasulaitoksessa käsitelty lanta ei tällä hetkellä saa lietelannan sijoitustukea kuten raakaliete. Se on kuitenkin ympäristölle raakalietettä parempi vaihtoehto niin metaanipäästöjen kuin ravinteiden huuhtoutumisen puolesta. Pintamullan sisään sijoitettu liete haihduttaa vähemmän typpeä, jolloin sitä jää enemmän kasvien käytettäväksi. Kunhan tukiasia on korjattu, ollaan enää kivenheiton päässä omavaraisemmasta Suomesta. Ehkä tulevaisuudessa kuluttaja voi samalla reissulla tankata autonsa lähitilan biokaasulla ja napata mukaan tilalla tuotettuja lannoitepellettejä. Niiden voimalla oma porkkanapenkki pääsee uuteen kukoistukseen avainlipun voimalla! Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen typpi tulee kasvien käyttöön, kun se sijoitetaan maahan multausvantaiden avulla. (Pekka Heikkinen)

7 Lähienergia 7 Biokaasuosaaminen vahvistuu Elina Virkkunen Vanhempi tutkija MTT Sotkamo (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Biokaasuala saa ensi vuonna uuden esimerkkikohteen. MTT Sotkamoon rakennetaan kesällä 2014 peltobiomassaa hyödyntävä biokaasulaitos. Tuotantomittakaavan laitos tulee olemaan testaus- ja toimintaympäristö, joka hyödyttää biokaasualan yrityksiä ja toimijoita. Laitos rakennetaan osana VuoGas-hanketta. Laitoksen arvioidaan tuottavan vuosittain kilowattituntia energiaa. Syntyvä biokaasu käytetään ensivaiheessa kiinteistöjen lämmitykseen. Hanke vahvistaa biokaasuosaamista ja -resursseja Kainuussa. MTT Sotkamo aloitti biokaasuun liittyvän tutkimustoiminnan vuonna 2008, jolloin tutkimusasemalle rakennettiin ensimmäinen biokaasureaktori. Nurmesta polttoainetta VuoGas-hankkeessa rakennetaan moderni, kuivamädätysteknologiaan perustuva biokaasulaitos, joka käyttää syötteenä ensisijaisesti esikuivattua säilörehua. Tällaista laitosta ei vielä ole Suomessa. Pelloilla kasvava nurmi voi tuottaa kymmenkertaisen energiamäärän lantaan verrattuna, mutta sitä ei ole vielä juurikaan hyödynnetty. Suomessa on lähes hehtaaria hoidettua viljelemätöntä peltoa, jonka tuottama sato voidaan korjata ja hyödyntää. Tämä peltoala ei ole poissa ruoantuotannosta. Laitos rakentuu moduleista. Siihen voidaan liittää yritysten kehitteillä olevia laitteita ja siinä voidaan kokeilla asiakkaiden omia syötemateriaaleja. Kannattavuutta arvioidaan huomioimalla koko ketju rakennus- ja rehuntuotantokustannuksista alkaen. Tähtäimessä ajoneuvokaasu Hehtaarin nurmialan tuottama energiamäärä riittää vuodeksi lämmittämään omakotitaloa. Ajoneuvokaasuksi jalostettuna nurmihehtaari tuottaa autolle vuoden polttoaineet. -VuoGas-hankkeen jälkeen suunnittelemme biometaanin hyödyntämisistä ajoneuvokäyttöön, kertoo projektipäällikkö Pasi Laajala MTT Sotkamosta. MTT on hakenut laitokselle ympäristölupaa, ja valitsee laitoksen toimittajan tämän vuoden lopussa. Hankkeen rahoittavat Kainuun liitto, MTT, ISS Palvelut Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Envitecpolis Oy. VuoGas-hankkeen projektipäällikkönä toimii tutkija Pasi Laajala. Hän on työskennellyt MTT Sotkamossa kaksi vuotta. Laajala on koulutukseltaan biokemisti (FM) ja hänellä on myös kaupallisen alan emba-tutkinto. Laajala on työskennellyt aiemmin muun muassa Oulun yliopistossa ja Snowpolis-teknologiakylässä. Biokaasujärjestelmän jälkiasennus autoon maksaa noin 2500 euroa. Kaasutankit on sijoitettu tavaratilaan. (Elina Virkkunen) Kaasua kaikkialle EU edellyttää, paikallistalous hyötyy Tiina Karppinen Harjoittelija MTT Sotkamo/Jyväskylän yliopisto Jalostamalla biokaasu liikennepolttoaineeksi voidaan saavuttaa paljon paikallisia hyötyjä. Lähitulevaisuuden Kainuu voi brändäytyä innovatiiviseksi ja ajan hermolla olevaksi alueeksi. Täällä toimittaisiin järkevästi ja ympäristöystävällisesti alueen omia vahvuuksia hyödyntäen. Euroopan unionin uusi Puhtaan liikenteen strategia vaatii metaanin tankkausasemia rakennettavaksi 150 kilometrin välein koko EU:n alueelle. Aikaa asemien rakentamiselle on kaavailtu seitsemän vuotta. Kainuuseenkin tulisi saada kaasutankkausasema. Miksi odottaa? Miksi kaasua? Suunnitelman taustalla on huoli liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. EU on sitoutunut vähentämään päästöjä kokonaisuudessaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Suomen hiilidioksidipäästöistä neljännes syntyy liikenteestä. Eniten päästöjä tuottavat yksityiset autoilijat. Suomen pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi julkinen liikenne ei voi syrjäseuduilla korvata yksityisautoilua. Yksityisautoilu on kuitenkin ongelma koko EU:ssa. Mikäli EU ja Suomi aikovat saavuttaa päästövähennystavoitteensa ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä, on myös yksityisautoilussa löydettävä käytännöllisiä vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Biokaasu on hyvä vaihtoehto paikalliseen uusiutuvan liikennepolttoaineen tuottamiseen, ja biokaasuntuotanto tuo mukanaan myös aluetaloudellisia hyötyjä. Polttoainetta ei tarvitse tuottaa tuontiraaka-aineista öljyvaltioiden miljonäärien rahakirstuja lihottaen, vaan sitä voidaan valmistaa omista raaka-aineista lähellä käyttökohdetta. Kaasulla ajaminen tulee myös huomattavasti perinteisiä polttoaineita halvemmaksi. Kainuulle vauhtia omista raaka-aineista Kainuulla on nyt loistava mahdollisuus erottua edukseen kestävän yksityisautoilun esimerkkialueena. Kainuussa on jo kolme biokaasulaitosta ja uusia suunnitteilla. Biokaasun puhdistaminen liikennepolttoaineeksi tietäisi tuonnin vähenemistä. Paikallinen polttoaineen tuotanto työllistäisi kainuulaisia, ja jättäisi taloudelliset hyödyt maakuntaamme. Olisi suuri etu saada Pohjois-Suomen ensimmäinen biokaasun tankkausasema nimenomaan Kainuuseen. Etelä- Suomesta lomalle pohjoiseen ajelevat kaasuautoilijat suunnittelisivat jatkossa reittinsä kulkemaan valtatiemme varressa olevan kaasutankkausaseman kautta. Samalla pysäkillä varmasti ostettaisiin polttoaineen lisäksi muitakin hyödykkeitä. Meidän kannattaa olla hiukan edellä aikaamme ja panostaa biokaasuun, kun rauta on vasta kuumenemassa. Biokaasualan testaus- ja toimintaympäristö nousee ensi kesänä Kuolaniemelle MTT Sotkamon tutkimusaseman pihapiiriin. (Pekka Heikkinen)

8 8 Lähienergia Auringosta lämpöä lähes puolet vuodesta Anita Korhonen Energianeuvoja, rkm Kainuun Energiatoimisto Käyttöveden lämmitys aurinkoenergialla onnistuu myös Kainuun korkeuksilla. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää joko lämmön tai sähkön tuotannossa. Sopivasti mitoitetulla aurinkolämpöjärjestelmällä saadaan käyttövesi yleensä lämmitettyä täysin huhti-elokuun välisellä ajalla. Vaikka marras-tammikuun aikana sen hyöty on minimaalinen, kokonaisvuosituotto voi olla lähes 60 % tarpeesta. Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu nestekiertoisista tasokeräimistä tai auringon hajasäteilyäkin hyödyntävistä tyhjiöputkikeräimistä, lämpövaraajasta sekä näihin liittyvästä energian siirtojärjestelmästä. Keräimet tuottavat lämpöä esimerkiksi Jyväskylässä 139 kilowattituntia keräinneliömetriä kohti (kwh/m 2 ) ja Sodankylässä 125 kwh/m 2 vuodessa. Aurinkolämpöjärjestelmän kustannuksia aurinkokeräin /m 2 varaaja ohjausyksikkö pumppuyksikkö putkilinja /m paisunta ja neste asennus Lähde: Timo Jodat, Jodat Ympäristöenergia Oy Keräimet kannattaa sijoittaa niin, etteivät puut tai rakennukset varjosta niitä. Aurinkolämpöjärjestelmän mitoituksessa arvioidaan lämpimän käyttöveden kulutukseksi 50 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa. Keräinpinta-alaa tarvitaan 1 m 2 20 litraa kohti eli 2,5 m 2 /hlö. Varaajan tulee olla 50 litraa keräinneliömetriä kohti eli 2,5 kertaa vuorokauden käyttömäärä. Aurinkokeräinjärjestelmien lämpöenergiantuotto ja järjestelmän häviöt voidaan laskea kun tiedetään keräimen hyötysuhde ja pinta-ala. Paikkakunnan kuukausittaiset säteilyenergiat lasketaan kertomalla vaakasuoralle pinnalle tuleva säteilyenergia kallistuskertoimella. 66 Ryhtyisinkö sähkön tuottajaksi? Aurinkosähköjärjestelmillä tuotetaan sähköä käytettäväksi rakennuksessa joko suoraan tai varaamalla sitä akkujärjestelmän kautta. Sähköenergiaa voidaan myös syöttää sähköverkkoon. Mikäli sähköä halutaan syöttää verkkoon, on selvitettävä verkonhaltijalta muun muassa lainsäädäntö ja asennusohjeet. Suomen sähköturvallisuusmääräysten mukaan kaikkia netin kautta ostettuja paneeleita ei välttämättä voi kytkeä verkkoon. Aurinkosähköjärjestelmä koostuu aurinkosähköä tuottavista kennoista (aurinkopaneeleista) sekä sähkön siirtoja varastointijärjestelmästä Tehontuoton laskennassa tarvitaan kennojen pinta-ala, suuntaus ja kallistus, kennojen huipputehokerroin, tieto asennustavasta ja säteily vaakapinnalle. Esimerkiksi viiden kilovolttiampeerin (kva) aurinkosähkölaitteiston kokonaispaketin voi tarjouksesta saada eurolla. Tällaisen laitteiston arvioitu vuosituotto on 4500 kwh. Laitteiden kehittyessä ja hintojen laskiessa laitteistojen asennus tulee nykyistä kannattavammaksi. Ennen laitteiston hankintaa tulee selvittää mahdolliset investointiavustukset ja lupa-asiat. Lisäksi huomioidaan asennuspaikan kantavuus, kattoremontin tarve sekä lämpöjärjestelmän ja varaajan yhteensopivuus. Tarvikkeiden laatuun kannattaa myös kiinnittää huomiota ja ostaa vain laatua. Mittaustietoa suomalaisista aurinkoenergiaa tuottavista kohteista saa esimerkiksi osoitteesta: Lisätietoa sivuilta. sähköpostilla: KAINUUN TEEMAOHJELMIEN TULEVAISUUSSEMINAARI Tiistaina kello 9:00-15:00 Kaukametsän opisto, auditorio, Koskikatu 2-4, Kajaani Kahvia tarjolla klo 8.30 alkaen 8:55 Avaus ja tervetuloa Seminaarin puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Juha Määttä Kainuun ELY-keskus 9:00 Skenaario Kainuun maaseudun tulevaisuudesta vuoteen 2030 Ilkka Halava, tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja, Prime Frontier Oy Puheenvuoron teemoina mm. miten suomalaisen talouden rakenne muuttuu, millä rakennusaineilla Kainuu voi tehdä irtiottoja ja miten toivottua tulevaisuutta voi käytännössä rakentaa. 11:00 Tulevan maaseutuohjelman esittely Juha Määttä, kehittämispäällikkö, Kainuun ELY-keskus 11:30 Lähiruokalounas 9,80 (omakustanteinen) 12:30 Teemaohjelmat kaudella ja työpajat Osallistu ja vaikuta! Teemaohjelmien hankeaihioiden esittelyjä ja mahdollisuus keskusteluihin koordinaattoreiden kanssa; Bioenergian teemaohjelma, Kyläteemaohjelma, Luontomatkailun teemaohjelma, Maaseutuelinkeinojen teemaohjelma ja Metsäja puutalouden teemaohjelma 14:30 Päätöskahvit täytekakun kera Ilmoittautumiset perjantaihin mennessä tai puh Kerro myös ruokailetko ja onko sinulla erityisruokavalio

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot