Valoisa tulevaisuus. Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika kesä-, elokuu 2011 Nro 2/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valoisa tulevaisuus. Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika kesä-, elokuu 2011 Nro 2/2011"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika kesä-, elokuu 2011 Nro 2/2011 Valoisa tulevaisuus Opiskeluun minua innosti eniten se että halusin olla hyvänä esimerkkinä lapsille. Toinen asia on ymmärrys siitä, että tämän päivän elämässä ei enää pärjää sillä että vaan olet ja odotat valmista. Kyllä täytyy itse tehdä asioiden eteen töitä, kertoo Ramona Grönstrandt haastattelussaan tämän lehden takasivulla. Hyvän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan enemmän kuin omia voimia. Tarvitaan lähimmäisyyden kannattelevaa voimaa, monien ihmisten hyvää tahtoa, yhteistyötä ja luottamusta. Ramona antaa kiitoksen opettajilleen ja läheisille, jotka ovat kannustaneet eteenpäin aina kun kannustusta on tarvittu. Jokainen tarvitsee apua hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Eniten apua tarvitsevat lapset, lähellä ja kaukana. Lapset ovat kaikkein heikoimpia. Ja kun lapsena oppii, että ihmiset auttavat, oppii itsekin ojentamaan kätensä toisille. Lapset, jotka luottavat toisten apuun ja osaavat itse auttaa, kasvavat sellaisiksi aikuisiksi, jotka osaavat rakentaa hyvää yhteiskuntaa meille kaikille. Kuten lapset sivulla kolme kertovat, hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa vähemmistöjä arvostetaan kuten valtaväestöä, jossa ketään ei syrjitä ja jossa jokainen saa olla oma itsensä. Se on tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus.

2 2 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2011 Leena Rauhala Väinö Lindberg Tina Mäkelä Malla Laiti Sirpa Pöllönen Roberg Blomerus Jeppe Isberg Matti Virtanen Päivi Rask-Helin Seppo Lusikka puheenjohtaja, kansanedustaja varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos projektijohtaja erikoissuunnittelija oppisopimustoiminnan päällikkö insinööri, amk yrittäjä johtaja romanikulttuuriohjaaja työalasihteeri (varajäsen) Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute Valoisaan tulevaisuuteen! Tämän lehden teemana on tulevaisuus. Teema on hyvin monisäkeinen ja avautuu eri ihmisille eri tavoin. Toisille tulevaisuus tarkoittaa odotusta paremmasta, toisille pelkoa huonommasta. Haluan itse ajatella, että tulevaisuus on valoisa. Opin tämän omalta äidiltäni jonka ajatus ja opetus minulle oli: Paras on edessäpäin. Tämä ajatus kannusti äitiäni hänen elämässään sen jälkeen kun hän oli yllättäen menettänyt miehensä ja kolme lastaan lento-onnettomuudessa. Me kaikki rakennamme paitsi omaa, myös yhteistä tulevaisuutta. Omilla valinnoillamme ja arvoillamme olemme mukana luomassa tulevaisuutta läheisillemme, yhteisöillemme ja koko yhteiskunnallemme. Vaikka tulevaisuus voi tuntua pelottavalta ja synkältä, meidän tulee suhtautua siihen valoisasti ja luottavaisina kaikkivaltiaan Jumalan johdatukseen. Tulevaisuuden näkymiin vaikuttavat tänä päivänä paljon laajemmat kokonaisuudet kuin päätökset, joita teemme Suomessa. Tämän päivän nopea rytmi ja tiedonkulku johtavat muutospaineisiin. Kun Suomessa puhumme tulevaisuudesta, emme voi sivuuttaa talousongelmien tuomia haasteita. Suomi on myös Euroopan ikääntyvin kansakunta. Suuri tulevaisuuden haaste on myös se, miten torjutaan syvenevä köyhtyminen ja kasvava syrjäytyminen. Nuoret jotka syrjäytyvät koulusta ja työelämästä, ovat suuri huolenaihe. Siihen kaivataan luovia ratkaisuja. Tämän päivän arvot tuntuvat, ikävä kyllä, olevan itsekkyyden arvot. Uutisten ja yhteiskunnallisen keskustelun perusteella joutuu yhä useammin kysymään, onko unohdettu mitä tarkoittaa elää todella vaikeissa tilanteissa, köyhyydessä ja syrjäytyneenä? Lisääntyvä köyhyys ja eriarvoisuus eivät saa jäädä pysyvästi yhteiskuntaamme. Meidän tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja heikoista huolehtimiseen. Yhteiskunnan arvojen koventuessa kovenee myös suhtautuminen vähemmistöihin. Etninen tausta tai eri kulttuuritausta ei saa missään nimessä olla perusta syrjinnälle tai eriarvoistumiselle. Vapaus harjoittaa uskoaan ei saa myöskään vaarantua. Sanan- ja uskonnonvapaus tulee olla Suomessa keskeinen arvo myös tulevaisuudessa. Minkälainen tulevaisuus odottaa sitten Suomen romaniväestöä? Avainasemassa ovat romaninuoret ja heidän osallisuutensa yhteiskuntaan koulutuksen ja työelämän kautta. Tulevaisuuden haasteet ovat monella tapaa vaikeampia romaninuorille. He joutuvat suhtautumaan paitsi muutokseen, myös eriasteiseen syrjintään ja ulkopuolisuuden tunteeseen. Meidän tulee toimia syrjinnän ja ennakkoluulojen poistamiseksi kouluissa ja työelämässä. Tässä tehtävässä eri kansalaisjärjestöt tekevät erittäin tärkeää työtä. Kunnioitus ja arvostus kasvavat kuitenkin myös siitä, että romaninuoret näyttävät osaamisensa ja antavat panoksensa laajalla rintamalla koko yhteiskunnassa. Toivon, että mahdollisimman moni romaninuori voi jatkaa koulutustaan pitkälle ja pääsee sitä kautta osaksi yliopisto- ja korkeakoulumaailmaa ja myöhemmin vastuullisiin tehtäviin työelämässä yrityksissä ja julkishallinnon puolella. Jo nyt meillä on useita hyvin koulutettuja ja vastuullisissa tehtävissä toimivia romaninuoria. Toivon, että heitä tulee lisää tärkeintä on kuitenkin se, että mahdollisimman moni nuori löytäisi juuri oman paikkansa ja tehtävänsä. Julkisen vallan tehtävä on kehittää ja valvoa tasa-arvon saavuttamista ja turvata riittävät palvelut suomalaisille. Yhteiskunnan muuttuessa huomio pitää siirtää myös meidän kansalaisten omaan suhtautumiseemme lähimmäisiin. Kaikki todellinen muutos lähtee itsestämme. Lähimmäisenrakkauden pitää näkyä arjen teoissa. Tekemällä oikeita ratkaisuja pystymme vielä vaikuttamaan siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Puhdasta, Jumalan ja Isän silmissä tahratonta palvelusta on huolehtia orvoista ja leskistä, kun he ovat ahdingossa, ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta. (Jaakob 1:27) Leena Rauhala Kansanedustaja KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja Timo Jokela Mervi Pamukci talouspäällikkö toimistosihteeri SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) NAISTENVUORO -vankilaprojekti Päivi Majaniemi projektikoordinaattori GSM Tuula Nyman palveluohjaaja GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Vs. Johtaja Susan Ihanainen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Tässä numerossa Leirityöllä iloa Itä-Euroopan romanilapsille 4 Työharjoittelu avaa ikkunan ammatin sisälle 5 Onko läksyt tehty? 5 LäksyHelppi -ryhmien kokoontumisajat: 5 Romani ja ylpeä siitä 6 Romaniliput esille EU:ssa 6 Politiikka kuuluu romaneillekin 7 Suomelta aloite Euroopan romanien aseman parantamiseen 7 Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku vietti Romanipäivää 8 Vantaan romanien kansallispäivän juhla 10 Romanipäivää vietettiin juhlavasti Madridissa 11 Ohjauksella eteenpäin 12 Romanit ja kirkko -neuvottelupäivät Järvenpäässä: 12 Miten kasvattaa vaikeaa lasta? 14 Missä on kristityn asenne? 15 Toiminnanjohtajan palsta 15 Tulevaisuuden rakentaja 16 Kesälomalla! Romano Missio ry:n Malmin keskustoimisto, Vilppulantie 2 C 4, on suljettu heinäkuun ajan. Suvaitsemattomuus, liian aikainen aikuistuminen sekä osallisuuden puute olivat asioita, joihin lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät toivovat parannusta Suomessa. Vaikuttajaryhmien edustajat tapasivat YK:n lapsen oikeuksien komitean jäsen Maria Herczogin Jyväskylässä keskiviikkona. YK-komitea laatii parhaillaan suosituksia Suomen valtiolle lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanosta. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa järjestettyyn keskusteluun osallistui lapsia ja nuoria Suomen Lasten Parlamentista, Nuorisovaltuustojen sekä Suomen Lukiolaisten liitosta, Lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajaryhmästä, Pesäpuujärjestön Selviytyjät-ryhmästä sekä Suomen romaniyhteisöstä ja Saamelaiskäräjiltä. Lähes kaikki ryhmät toivat esille tarpeen lisätä Suomessa erilaisuuden hyväksymistä ja kasvamista pienestä pitäen su- vaitsevaisuuteen eri kulttuureja, uskontokuntia ja vähemmistöjä kohtaan. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus olla oma itsensä, vaikka ei olisi samanlainen kuin muut, oli Suomen Lasten Parlamentin jäsenten viesti. Lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmän nuoret näkivät perheiden tukemisen ja yleiseen ilmapiiriin vaikuttamisen tarpeellisena. Arvoa lapsuudelle ja nuoruudelle Nuoret toivat esille myös lasten oikeuden olla lapsia riittävän pitkään ja rauhassa. Yliseksuaalisen ja väkivaltaisen mediaympäristön nähtiin luovan paineita aikaiseen aikuistumiseen. Median koettiin luovan ulkonäköpaineita sekä tytöille Numero 3/2011 ilmestyy syyskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.7. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry Päätoimittaja: Tuula Åkerlund YK:n Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen- Koutaniemi Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström. Kannen kuva: Valfrid Åkerlund Kuvassa Diana Åkerlund että pojille. Liian aikaista aikuistumista edistää nuorten mielestä myös se, että lapsilta odotetaan usein samoja asioita kuin aikuisiltakin. Lapset ja nuoret myös kehittyvät eri tahtiin, mikä pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon. Lapsuutta ja nuoruutta pitäisi lasten ja nuorten ryhmien mielestä arvostaa Suomessa enemmän. Yksi tapa arvostaa lapsia ja nuoria on se, että päätöksiä tekevät aikuiset selvittävät nykyistä paremmin lasten ja nuorten mielipiteitä. Lasten mielestä Suomessa tulisi ottaa lapset ja nuoret paremmin mukaan päätöksentekoon tarjoamalla heille säännöllisiä tapaamisia päättäjien kanssa. Koulusta tulisi tehdä viihtyisämpi antamalla lasten vaikuttaa koulutilojen suunnitteluun. Jokaiseen kouluun tarvitaan toimiva oppilaskunta ja lasten mielipiteet pitää ottaa paremmin huomioon myös harrastuksissa. Lapset toivoivat myös vahvistusta koulujen oppilashuoltoon ja matalampaa kynnystä päästä kouluterveydenhoitajalle,- lääkärille tai -psykologille. Nuorisovaikuttamisen mahdollisuuksia Suomessa nuoret aktiivit arvioivat myönteisesti. Osallisuudessa ja vaikuttamisessa he kuitenkin muistuttavat hyväksyvän ilmapiirin merkityksestä: Lapsille pitää antaa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa. YK:n suositukset Suomelle kesäkuussa Kaikki YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineet maat Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula raportoivat sopimuksen toteutumisesta YK:lle määräajoin. Suomen valtion 4. määräaikaisraportti on parhaillaan YKkomitean käsittelyssä. Suomen raportoijana on unkarilainen Maria Herczog. Komitea on vastaanottanut alkuvuodesta myös lastensuojelujärjestöjen sekä lapsiasiavaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen raportit. Komitea antaa Suomen hallitukselle uudet suositukset lapsen oikeuksien edistämisestä kesäkuussa. Lapsia ja nuoria kuultiin nyt ensimmäistä kertaa suoraan YK:n Suomen arvioinnin yhteydessä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Suomen UNICEF järjestivät YK-komitean raportoijalle tilaisuuden kuulla lapsia ja nuoria. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN

3 4 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Leirityöllä iloa Itä-Euroopan romanilapsille Työharjoittelu avaa ikkunan ammatin sisälle Yhdelle Vähimmistä -työ järjestää kesän mittaan leirejä Valko- Venäjällä ja Ukrainassa romanilapsille ja -nuorille. Datanomiksi valmistunut Daniel Åkerlund kertoo kokemuksensa työharjoittelusta. Opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa ja olen ollut yli puoli vuotta työharjoittelussa ison yrityksen IT-tukipalvelussa. Olen huomannut, että työharjoittelu antaa opiskelijalle paljon erilaisia hyötyjä kuin mitä koulun penkillä voi oppia. Ihanteellisessa tilanteessa työharjoittelussa pääsee osaksi työyhteisöä ja näkee konkreettisesti omat kykynsä, erilaisissa työtehtävissä. Työharjoittelu kasvattaa myös vastuullisuutta. Olen osa organisaatiota ja minulla on oma tärkeä tehtäväni, joka pitää hoitaa, jotta kokonaisuus toimii. Harjoittelujakso on ollut myös siinä mielessä erinomainen kokemus, koska pääsen aitoihin työtehtäviin, mutta minulta ei vielä odoteta ammattilaisen osaamista. Kun oma taito ei riitä, voi muilta työntekijöiltä pyytää apua. Työharjoittelun aikana on myös mahdollista tehdä vaikutus oman alan yrityksiin, ja ideaalisessa tilanteessa harjoittelupaikasta voi saada työpaikan koulutuksen jälkeen. Mitä työharjoittelu vaatii? Työharjoittelu vaatii samoja kykyjä kuin itse opiskelu, mutta mielestäni harjoittelu vaatii enemmän oikeata asennetta ja oma-aloitteisuutta. Olen osa organisaatiota ja minulla on omat tehtäväni, joista yritys on riippuvainen. Harjoittelijana minun täytyy kyetä itsenäiseen työskentelyyn ja tekemään tarvittaessa tehtä- viin liittyviä päätöksiä yksin ja nopeasti. Olen huomannut, että sosiaaliset kyvyt ovat erittäin tärkeitä asiakaspalvelupohjaisessa työskentelyssä. Työ vaatii useamman hengen työpanosta, joten kyky tehdä ryhmätyötä ja tunnistaa roolinsa ryhmässä ovat myös erittäin tärkeitä. Stressin sietokyky ja kärsivällisyys ovat myös tärkeitä ominaisuuksia työssä kuin työssä. Miten työharjoittelu on auttanut minua? Työharjoittelusta on ollut hyötyä minulle monessa eri asiassa. Olen ollut jo muutaman vuoden työelämässä, mutta en aikaisemmin omalla alallani. Koen saaneeni paljon tästä kokemuksesta ja olen nauttinut aidosti työstäni, mikä ei ole itsestään selvyys. Minulla ei ole ollut varsinaisesti työkokemusta oman alan töistä ja ehdin jo miettiä, että ehkä IT-ala ei edes ole minua varten. Helpdeskissä työskennellessäni olen huomannut, että sittenkin tämä on jotain mistä haluaisin luoda uran itselleni. On tuntunut hienolta, että minuun on luotettu. Olen saanut hoitaa tehtäväni erittäin itsenäisesti ja itse valita mitä teen päivän aikana. Se on mielestäni kehittänyt oma-aloitteisuuttani ja luonnettani vastuuntuntoisemmaksi. Tehtäviini kuuluu myös muiden harjoittelijoiden opastaminen. Olen sitä kautta saanut kokemusta johtamisesta ja se on ollut kokemuksena erittäin kasvattavaa. Olen aina ollut kiinnostunut asiakaspalvelusta ja myös siinä mielessä tämä työharjoittelu on antanut paljon lisäkokemusta. Hoidamme itse yhteydenpidon asiakkaiden kanssa, joten myös sosiaaliset kyvyt kehittyvät työharjoittelussa. Uskon, että tästä työharjoittelusta on erittäin paljon hyötyä minulle tulevaisuudessa, se on ollut ikkuna, josta olen nähnyt, mitä IT- ala sisältää. Daniel Åkerlund Kirjoitus on koulun essee -tehtävä Yhdelle vähimmistä -työ on Fida Internationalin hallinnoimaa romanilähetystyötä IVY:n eli entisen Neuvostoliiton valtioiden, Baltian ja Balkanin alueilla. Fida International on vuonna 1927 perustettu Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Romanilasten leiritoimintaa on Itä-Euroopassa tuettu pitkään. Leiripaikkojen löytäminen ja käyttöön saaminen ei Sana sinulle ole ollut helppoa. Kesäkuussa leirejä järjestetään Valko-Venäjällä Shcetovitshin leirikeskuksessa. Eri puolilta maata tulevat lapset saavat nauttia kauniin luonnon ja Jumalan läsnäolon ympäröimänä. Heinäkuussa leirejä pidetään Ukrainan Karpaateilla, Pasikan vanhan kolhoosin tiloissa. Siihen liittyen meillä on ilon ja kiitoksen aihetta. Saimme vettä Pasikan kylään ja nyt siellä on myös tie, jota voi eripuolilta kylää käyttää. Suvivirsi (Jo joutui armas aika) Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon. Pasikan leirit pidetään luonnonkauniilla paikalla vuorien välissä. Leiripaikan kulujen, ruoan ja tarvikkeiden hankkimisen lisäksi leirien onnistuminen edellyttää lasten ja nuorten kuljetuksia. Kuluihin tarvitaan rahaa. Tukea tarvitaan Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa, puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi hyvyyttäs, Jumala, ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta. Taas linnut laulujansa visertää kauniisti, myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi! Mun sieluni sä liitä myös äänes kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on. Virsi 572 Sanat: I. Kolmodin Niijalesko d iili Kaan aulo kamlo tiija ta niijal tßukarno. Rankanes saare thaane lulud a pherdila. Kaan singliba saarenge Kham dela tattiba. Ka natures neeveske, khaarela d iidoske. Pappales enga barjuna Liijiba felda hin. Vehhesko rukhja aahhena d elene patrensa. Kaan menge sikavena, latßiba Deeveles. undribi rakkavena berehhi vaurenni luvun lopulta saakka Itä- Euroopassa tehdyn työn kasvulle on tilausta. Jos Yhdelle vähimmistä -työ saa ulkoministeriöltä hakemansa avustusmäärärahat toiminnan tueksi, tehtävän työn haasteisiin vastaaminen onnistuu entistä paremmin. Sen lisäksi pyritään löytämään lisää kanavia toiminnan rahoittamiseksi ja palkattujen työntekijöiden saamiseksi. Yhtenä suurena haasteena on säännöllisten kannatuksien lisääminen seurakuntien kautta. Veikko Heikkala kertoo, että työn äärellä rukoillaan, että toiminta menee eteenpäin ja Jumala kuulee. Mutta myös vastuut kasvavat työn kasvaessa. Varoittakaa siellä ihmisiä rukoilemasta, jos sitten myös ihmiset eivät ala ottamaan vastuuta työstä, jonka Jumala antaa, Heikkala sanoo. Jos haluat tukea Yhdelle vähimmistä -työtä, voit tehdä sen pankkisiirrolla: Nordea Merkitse viitenumero Tßirikja menge d ambensa rankanes d ambena, Raijesko folki niina, Paarkaven Deeveles. Mo d iiben kaan tu sanka to lyija d ambensa ta latßo Raijes paarka, ka byöniba jou hin. D iili 572 Laave: I. Kolmodin Romanikielinen käännös: Tuula Åkerlund Kuvat Yhdelle vähimmistä -työ Onko läksyt tehty? Punaisen Ristin LäksyHelppi -kerhot tuovat apua peruskoululaisille, joiden vanhemmat eivät aina ehdi tai pysty auttamaan läksyjen teossa. Kerran viikossa, koulupäivän jälkeen kokoontuvat kerhot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Punaisen Ristin LäksyHelppi -toiminnan tarkoitus on yksinkertainen - tehdä läksyt. Tekemiseen saa apua kerhon ohjaajilta, SPR:n vapaaehtoisilta. Lapset myös usein auttavat toisiaan: yksi osaa yhden asian, toinen taas toisen. Yhteistyöllä hankalat pulmat ratkeavat helpommin. Läksyjen valmistuttua voidaan keskittyä pelaamiseen, askartelemiseen tai muuhun yhdessä tekemiseen. Ohjaajat tuovat mukanaan materiaalit. LäksyHelppi kerhot kokoontuvat esimerkiksi koulussa, kirjastossa tai nuorisotiloissa aina koulupäivän jälkeen. Kerhoja toimii Helsingissä kahdeksan, Espoossa niitä on neljä. Vantaalla käynnistetään LäksyHelppi toiminta vuoden 2011 alussa. LäksyHelpit ovat kaikille koululaisille avoimia ja maksuttomia. Idea saatu länsinaapurista Toimintaa Suomen Punaisessa Ristissä koordinoiva Elina Leinonen kertoo idean tulleen Suomeen muista Pohjoismaista. Ruotsissa ja Norjassa toiminta on laajaa. Suomessa Läksy- Helppi on käynnistynyt ensin kolmivuotisena kokeiluna, joka jatkuu vuoden 2011 loppuun. Alussa LäksyHelppi toimi vain Itäkeskuksen peruskoulussa, mutta laajentui vapaaehtoisten määrän lisääntyessä ja lasten kasvaneen suosion myötä nopeasti myös muihin pääkaupunkiseudun kouluihin. Toiminnan piirissä on viikoittain noin 150 lasta. Tavoitteissa on viedä ideaa myös muihin Suomen kaupunkeihin. LäksyHelpistä saadut kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Toimintaa ovat kiitelleet niin lapset kuin heidän vanhempansa. Myös opettajilta on tullut hyvää palautetta. Aktiivisella LäksyHelpissä käynnillä on vaikutuksensa oppimistuloksiin. Varsinaista tilastotietoa meillä ei vielä asiasta ole, mutta palautteen perustella voidaan väittää, että koulunumerot ovat monilla nousseet, Leinonen kertoo. Vapaaehtoisia tarvitaan LäksyHelppi hankkeen tukijana toimii Helsingin seudun osuuskauppa HOKElanto. Toiminta pyörii silti täysin vapaaehtoisin voimin. Jokaisessa Pahoittelemme, että tämä kuva oli vahingossa liitetty toisen jutun yhteyteen RB nro:ssa 4/2010. LäksyHelpissä on aina paikalla 2-3 ohjaajaa ja uusien Läksy- Helppien perustamiseksi kaivataankin lisää vapaaehtoisia. Varsinaista koulutusta vapaaehtoisilta ei vaadita, mutta peruskoulun oppimäärästä on ohjaamisessa hyötyä. Punainen Risti tukee ohjaajia kouluttamalla heidät tehtävään. Ohjaajille järjestetään myös tapaamisia, joissa jaetaan kokemuksia ja ideoita kerhojen toiminnasta. Elina Leinonen kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään ohjaajiksi. - Ohjaaja ei ole opettaja, vaan ohjaajan tärkein tehtävä on kuunnella ja keskustella, kannustaa ja innostaa koulun käytiin. Ohjaajana toimiminen, lasten auttaminen ja motivoiminen on positiivista ja palkitsevaa toimintaa, josta saa hyvän mielen, Leinonen vakuuttaa. Teksti: Taina Lepistö Kuva: Elina Leinonen LäksyHelppi -ryhmien kokoontumisajat: Helsinki Itäkeskuksen peruskoulu ti, ke ja to (alakoululaiset) Myllypuron ala-aste ke Pihkapuiston ala-aste ma 13-14:30 Maunulan Saunabar ma 17:30-19:00 (alakoululaiset) Vallilan ala-aste ma Ruoholahden ala-aste ke Helsingin Ranskalais-suomalainen koulu ti (alakoululaiset) Huopalahden seurakunnan nuorisotalo ke (7-lk.) Espoo Postipuun alakoulu to Ruusutorpan alakoulu Ison Omenan kirjasto to (alakoululaiset) Tiistilän kerhohuone ma (ala- ja yläkoululaiset) Lisätietoja LäksyHelppi -toiminnasta: fi tai projektikoordinaattori

4 6 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Romani ja ylpeä siitä Politiikka kuuluu romaneillekin Ainoa romanitaustainen europarlamentaarikko Lívia Járóka haluaa eurooppalaisen romanistrategian Moni Euroopan 12 miljoonasta romanista kohtaa edelleen erottelua ja putoaa sukupolvelta toiselle periytyvään köyhyyteen. EU etsii eurooppalaista ratkaisua suurimman etnisen vähemmistönsä osallistamiseen. Keskustaoikeiston Lívia Járóka on ainoa romanitaustainen Euroopan parlamentin jäsen. 36-vuotias unkarilainen on valmistellut romanistrategiaa, jonka avulla Eurooppa voisi hyödyntää romanien potentiaalia. Romanistrategia on myös EUmaiden neuvostoa kevätkauden johtaneen Unkarin tavoitteita. Lívia Járóka, tavoitteenasi on lanseerata eurooppalainen romanistrategia. Mitkä asiat ovat tärkeimpiä? Meidän ei pidä vain ymmärtää tätä vähemmistöä vaan antaa romaneille enemmän mahdollisuuksia etenkin työllisyyden kannalta. Meillä on eurooppalaisia lakeja syrjinnän torjumiseksi, mutta niitä ei toteuteta jäsenmaissa. Etninen syrjintä on kuitenkin vain yksi tekijöistä. Euroopassa on näkymätöntä köyhyyttä, joka ei näy EU:n rahoituksessa. Puolet romanistrategian onnistumisesta riippuu romaneista itsestään ja hyvistä johtajista. Tarvitaan uutta ja vahvaa johtajuutta koulutetuilta romaneilta, jotka ovat peräisin yhteisöistä ja edustavat niitä. Romanien ajatellaan edelleen viettävän kiertolaiselämää. Onko asia näin? Romaneilla on Euroopan kansalaisina oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, mutta kysymys kuuluu, missä määrin he haluavat liikkua. Tänä päivänä 95 prosenttia Euroopan romaneista pysyy aloillaan. Ne 5 prosenttia, jotka liikkuvat, tekevät sen kulttuurisista syistä tai käsityöammattien vuoksi. Olemme nähneet viime vuosina selkeää taloudellista siirtolaisuutta. Kommunistisesta aikakaudesta tulleet jäsenmaat kohtasivat uusia taloudellisia realiteetteja, jotka jättivät köyhimmät ilman työpaikkaa. Romanit olivat ensimmäisiä, jotka saivat lähteä eivät etniseen taustansa vuoksi, mutta koska he olivat ammattitaidottomia. Kiertolaiselämä ei ole sitä, mitä romanit haluavat. He haluavat työtä, ihmisarvoa ja ruokaa huomiselle. Seuraava sukupolvi on vaarassa jäädä köyhyyteen; ei sen vuoksi että he ovat romaneja, vaan koska vanhemmat ovat työttömiä. Meidän on huolehdittava siitä, että romanit eivät muuta taloudellisista syistä, kuten he muuttivat Ranskaan, Englantiin, Italiaan ja moniin muihin maihin. Mutta romanien ohella myös monet muut köyhät ihmiset lähtevät etsiäkseen työtä. Mitkä ovat avaimia romaninaisten voimaannuttamiseen? Epäsuotuisilla alueilla kasvaa kaksi romanisukupolvea näkemättä vanhempien menevän töihin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että naiset ovat niitä, jotka pitävät fyysisesti ja henkisesti toivoa yllä. Olen nähnyt olen antropologi kuinka paljon riippuu naisista; he varmistavat, että pöydässä on joka päivä ruokaa ja että heidän lastensa oikeudet toteutuvat. Romaninaisten voimaannuttaminen on yksi strategiamme avaintekijöistä. Meidän on oltava varmoja siitä, että pakkoavioliittoja ei solmita, ja meidän on taisteltava ihmiskauppaa ja huumeita vastaan. Olet esimerkki siitä, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ei tarvitse olla synonyymejä romanien tilanteelle. Mitä ehdotat muille, jotka haluavat seurata esimerkkiäsi? Minun onneni oli koulutus. Vanhempani muuttivat varmistaakseen, että meitä ei laitettaisi vain romanilapsille tarkoitettuihin erillisiin luokkiin ja he pitivät huolen siitä, että opiskelimme riittävän hyvin päästäksemme hyviin kouluihin. Tärkein voimavarani olivat kuitenkin perhesiteeni ja erittäin vahva perinteemme toisemme hyväksymisestä. Taustani on seka-avioliitossa. Näin mitä vanhempani tekivät antaakseen meille paremman elämän. Veljeni ja minä, me kaikki menimme yliopistoon ja se kaikki johtuu vanhempieni antamasta myönteisestä viestistä. Oletko itse tullut syrjityksi? Minulle romaanius on positiivinen voimavara. Se rikastuttaa minua. Isäni on aina ollut hyvin suojeleva. En ole koskaan kuullut mitään etnisiä kommentteja kotona. Meille oli luonnollista olla romaneja, mutta ennen kaikkea unkarilaisia ja eurooppalaisia. 10 vuotta minua nuorempi sisareni taas syntyi vallanvaihdoksen, taloudellisen turbulenssin ja sosiaalisten jännitteiden pyörteisiin. Romanien ja muiden, köyhien ja rikkaiden välinen kuilu alkoi syvetä; aloimme tuntea sen ihollamme. Kollegoillani ja kavereillani yliopistossa oli hyvin vähän tietoa romanien realiteeteista, mutta täysin harhaanjohtavia ennakkoluuloja. Tajusin, että minun oli lähdettävä mukaan näyttämään, että opetussuunnitelmien, sosiaalisen vuoropuhelun ja romaniyhteisöjen sisällä työskentelyn lisäksi on myös erittäin tärkeää työskennellä median kanssa. Miten keskinäistä luottamusta, ymmärtämystä ja yhteistyötä luodaan? Medialla on erittäin tärkeä rooli siinä, että se näyttää romanien ja ei-romanien yhteistyön malleja. Talouskriisi vaikeuttaa taistelua epäluottamusta vastaan. Meidän pitäisi luoda paikkoja integroitumiselle; esimerkiksi urheiluseuroja, yhteisiä luokkahuoneita ja työpaikkoja. Tarvitsemme myös erittäin hyvää romanijohtajuutta. Odotan innolla sitä, että saisimme todellisen yhteisöllisen lähestymistavan alhaalta ylöspäin romanien taholta, Járóka kertoo. Lähde: Euroopan parlamentti Vaaleissa Suomeen valittiin taas uudet kansanedustajat ja hallitus. Kansanedustajan työ on vaativaa, koska tulisi ajaa tasapuolisesti jokaisen maassa elävän ja asuvan yksilön asioita. Kansanedustajien tulee tietää, että jokaisen lapsen etu on myös yhteiskunnan etu. He kantavat työssään monia eettisiä ja moraalisia velvoitteita. Monet yksittäiset romaniväestöön kuuluvat yksilöt äänestivät ehdokastaan, mutta kuinka moni otti selville omalta ehdokkaalta, ajaako hän myös romanivähemmistön asioita? Tämä on yksi niistä perusasioista, joka jokaisen äänestäjän tulisi ottaa selville. Lisäksi tulisi aktiivisesti seurata, miten edustaja toteuttaa lupaamiaan asioita ja olla vielä yhteydessä edustajaansa neljän vuoden aikana muistuttamassa näistä lupauksistaan, joita antoi vaalien yhteydessä. Tämä vaatii aktiivisuutta myös äänestäjältä, mutta se kannattaa. Kansanedustajakin on ihminen. Hänellä saattaa olla ennakkoluuloja eri ryhmiä kohtaan. Romanijärjestöjen kannattaa olla järjestelmällisissä keskusteluyhteydessä heihin, ja tarjota oikeaa tietoja ennakkoluulojen sijasta. On tärkeää tehdä päätöksiä asiallisen tiedon ja kokemusten varassa, pelkkien ennakkoluulojen sijaan. Meidän romanien tulee vaikuttaa päätöksiin jo suunnitteluvaiheessa. Romanijärjestöjen on hyödyllistä aktiivisesti seurata, missä oikein mennään politii- Eduskunnan istuntosali odottaa edelleen romanikansanedustajaa. kan päätöksenteossa. Järjestöjen tiedottaminen jäsenilleen, eräänlainen tilannekatsauskin, on ensiarvoisen tärkeää, jotta yksilö voi ottaa kantaa aktiivisesti järjestöjen kautta. Vaaleista on tullut yhä enenevässä määrin markkinabisnestä. Se, jolla on rahaa, voi mainostaa lehdissä, taksien ikkunoissa ja katujen kylteissä tai laittaa mainosfirman suunnittelemaan omaa kampanjaansa. Se on eräs syy, miksi esimerkiksi Perussuomalaiset menestyivät hyvin näissä vaaleissa. Toinen hyvä vaikuttamisen kanava on internet ja sosiaalinen media, jonka jo nuoremmat hyvin hallitsevat. Jotkut alan ammattilaiset sanovat, että sosiaalinen media nousee ykkösvaikuttamiskanavaksi lähiaikoina, ellei jo sitä olekin. Me romanitkin tarvitsemme joukkoomme median, viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisia. Tässäkin käytän hyväkseni kirjoitustani ja rohkaisen nuoria ja vanhempia: Opiskelkaa näitä aloja ja taitoja. Kynä voi olla joskus voimallisempi väline vaikuttamisessa kuin miekka. Vaalien jälkeen pikkuhiljaa alkaa jo työskentely uusia vaaleja varten. Seuraavana ovat tulossa kuntavaalit. Meidän romaniväestöön kuuluvien yksilöiden tulisi herättää keskuudessamme keskustelua: Onko meillä edustajia, joita voisimme mahdollisimman monet äänestää kyseisillä paikkakunnilla? Uskon, että joukossamme on nuoria, vanhoja, fiksuja ja yhteiskuntaa seuraavia yksilöitä, joista varmasti on tähän toimeen. Vai nostaako kateus päätänsä ja tuhoamme mahdollisuutemme? Tulisiko vaaleista, vaikuttamisesta ja osallistumisesta käydä samanlainen keskustelu- ja kuuntelukierros, kuin Sosiaalija terveysministeriössä oleva Romaniasiain neuvottelukunta teki useilla paikkakunnilla romaniväestöön liittyvissä asioissa? Olisiko järkeä myös siinä, että romanifoorumi järjestäsi vaaleista ja sitä kautta vaikuttamisesta koulutusta? Tarvitsemme me-henkeä. Tarvitsemme myös tietoutta vaaleista, kuinka ääniä voi keskittää ja mitä hyötyä siitä voi olla. Miten käytännössä toimitaan? Minulla on haave, että jonain päivänä eduskunnassa olisi myös romaniväestöön kuuluva mies tai nainen päättämässä koko Suomen asioista. Jotta toiveeni voisi toteutua, tarvitsemme rukousta ja keskustelua, miksi emme tee haaveista totta. Toivotan jokaiselle kansanedustajalle ja vaaleissa ehdolla olleille Taivaan Isän siunausta ja voimia. Meidän kristittyjen kannattaa lisätä rukouslistallemme jokainen kansanedustaja, jotta saisimme viettää rauhallisia ja hyviä aikoja. Tämä rukous on Jumalan mielen mukaista. Raamattu kehottaa meitä harjoittamaan sen paikkakunnan parasta, jossa elämme. Toteuttakaamme käytännössä tätä periaatetta, niin niitämme itsellemme siunauksen. Inga Angersaari Romaniliput esille EU:ssa Suomelta aloite Euroopan romanien aseman parantamiseen Romanilipun käytölle on ehdotettu EU:ssa uusia merkityksiä. EU:n alueiden komitea antoi lausuntonsa viime joulukuun alkupäivinä, mutta siitä kerrottiin vasta kymmenentenä päivänä helmikuuta ilmestyneessä EU:n virallisessa tiedotuslehdessä. Vainojen uhrien muistopäivän viettoa järjestelevien romanien tietoon lausunto ei vielä tänä vuonna ehtinyt. EU:n alueiden komitea ehdottaa, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset asettavat esille romanien lipun YK:n kansainvälisenä vainojen uhrien muistopäivänä 27 päivänä tammikuuta. Romanilipun käyttämisellä ilmoitetaan viranomaisten sitoutumista sosiaaliseen osallistamiseen ja köyhyyden torjumiseen. Komitea antoi joulukuussa laajan lausunnon romanien sosiaalisesta ja taloudellisesta integraatiosta Euroopassa. Komitea muun muassa tunnustaa, että romanien terveydelliset ja sosioekonomiset olot ovat yleensä muiden etnisten vähemmistöjen oloja heikommat. Myös romanien koulutusaste Euroopassa on muita alhaisempi ja työttömyysaste muita korkeampi. EU:n Alueiden komiteassa on yhteensä 344 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä kaikista EUmaista. Suomesta komiteassa on yhdeksän edustajaa. Suomen valtuuskuntaa hallinnoidaan Kuntaliitosta neljän työntekijän voimin. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja on kunnallisneuvos Pauliina Haijanen ja varapuheenjohtaja ylilääkäri Antti Liikkanen Rovaniemeltä.. Alueiden komitean tehtävänä on kertoa muille EU:n toimielimille alue- ja paikallisviranomaisten näkemykset unionin aloitteista. Alueiden komitea on neuvoa-antava elin, joka osallistuu EU:n lainsäädäntötyöhön. Alueiden komiteat ovat jakautuneet kuuteen eri valiokuntaan. Täysistunto järjestetään viisi kertaa vuodessa ja siihen osallistuvat kaikki 344 jäsentä. Komitean jäsenet ovat alue- ja paikallisvaaleissa valittuja luottamushenkilöitä. Tuovi Putkonen Romanilippu otettiin käyttöön vuonna 1971 Lontoossa pidetyssä kansainvälisessä romanikongressissa. Suomi tarvitsee kielistrategian Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä Suomeen tarvitaan kansallinen kielistrategia. Opetusministeri Henna Virkkunen on ehdottanut, että seuraavan hallitusohjelman yhteydessä päätetään kansallisen kielistrategian laadinnasta. Kansallisella kielistrategialla vahvistettaisiin kansalliskielten, saamelaisen alkuperäiskansan ja muiden perustuslaissa mainittujen ryhmien, romanien ja viittomakielisten sekä muiden Suomen kieliryhmien tosiasiallista asemaa, Virkkunen sanoi keväällä Jyväskylän yliopistossa järjestetyssä Kieli keskellä kaikkea -seminaarissa. Tuovi Putkonen Maaliskuun lopulla julkaistiin Suomen kansainvälinen romanipolitiikan vaikuttamisstrategia. Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi. Suomen eurooppalaisen romanipolitiikan käsikirja on ulkoasiainministeriön johdolla koottu käsikirja, jossa määritellään Suomen tavoitteet kansainvälisessä romanien asemaa koskevassa yhteistyössä. Ulkoasiainministeriön johdolla tehtyyn työhön osallistui laajasti suomalaisten romanijärjestöjen edustajia. Viime joulukuussa eduskunnassa hyväksytyn romanipoliittisen ohjelman ROMPO:n linjoja noudattelevalla käsikirjalla pyritään nostamaan eurooppalaiseen keskusteluun Suomessa löydettyjä hyviä käytäntöjä romanien aseman parantamiseksi. Käsikirjan keskeisenä tavoitteena on edistää yhteisen eurooppalaisen romanistrategian kehittämistä. Ongelmia riittää ratkottavaksi Suomen eurooppalaisen romanipolitiikan käsikirja luo samalla katsauksen romanien historiaan ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyviin ongelmiin Euroopassa. Romanien heikko asema on Euroopan laajuinen ihmisoikeus- ja kehitysongelma ja yksi suurimmista haasteista vähemmistöjen aseman ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Kysymys ei ole pelkästään etnisiin syihin perustuvan syrjinnän poistamisesta, yhtä tärkeää on korjata romanien sosioekonomista asemaa. Romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävien toimien tueksi tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa todellisten muutosten saavuttamiseksi. Romanien asumistilanne on näkyvimpiä romanien valtaväestöä alhaisempaan taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyviä ongelmia. Monissa Itä- Euroopan maissa romanit asuvat usein kaupunkien laitamilla slummimaisissa hökkelikylissä ilman juoksevaa vettä tai laadukasta kaivovettä, viemäröintiä tai sähköä. Viemäröinnin ja jätehuollon puuttuminen tai puutteellisuus yhdistettynä alhaiseen hygieniatasoon on myös monille sairauksille altistava tekijä. Romaneihin kohdistuvat ennakkoluulot, pelot ja kielteiset stereotypiat sekä yleinen vaikeus hyväksyä monimuotoisuutta muodostavat asennekokonaisuuden, jota eurooppalaisissa yhteyksissä nimitetään romanivastaisuudeksi, antigypsyismiksi, antitsiganismiksi tai romanofobiaksi. Käsitteet ovat rinnakkaisia esimerkiksi antisemitismin ja islamofobian kanssa. Yhteiseen työhön romanien hyväksi Käsikirjaan kirjatun toiveen mukaan korkean tason romanipoliittisista julistuksista tulisi löytää tie myös todellisiin toimenpiteisiin. Romanien aseman parantamiseksi suunnattujen toimien tulisi lähteä käytännönläheisesti romaniväestön tarpeista. Myös EU:n hyväksymiin perusperiaatteisiin romanien aseman edistämisestä kuuluu, että romanien aktiivinen osallistuminen on taattava prosessien eri vaiheissa, jotta ne olisivat avoimia ja puuttuisivat myös vaikeisiin asioihin soveliaalla ja tehokkaalla tavalla. Romanien osallistumista, heidän aktiivista kansalaisuuttaan ja voimavarojen kehittymistään tulee tukea. Suomen mielestä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulisi edetä romanien oikeuksien ja osallisuuden edistämisessä kattavaan, pitkäjänteiseen ja strategiseen romanipoliittiseen ajatteluun. EU:lle on valmisteltava jäsenmaiden toimia täydentävä ja tukeva romanistrategia, jossa esitetään konkreettisia ja tulevaisuuteen suuntaavia toimia romanien integraation parantamiseksi. Strategian tulisi rakentua kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle sekä komission, jäsenvaltioiden ja romanijärjestöjen väliselle yhteistyölle. Koko käsikirja on luettavissa verkossa Ulkoasiainministeriön sivuilla: hakusanaksi Romanipolitiikan käsikirja

5 8 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku vietti Romanipäivää Kansainvälisen romanipäivän pääjuhla Romanit tuntematon vähemmistömme järjestettiin Turussa, joka on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Romaniasian neuvottelukunnan puheenjohtaja kansanedustaja Pekka Haavisto avasi arvokkaan seminaarin Turun akatemiatalos- Sosiaalineuvos, Turun kaupunginvaltuutettu ja Romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Väinö Lindberg oli mies Turun tapahtuman takana. Väinö Lindberg avasi konsertin Romanit ja klassinen musiikki. sa. Romanipäivän seminaarin aiheina olivat Suomen romanien historia, romanikieli ja mustalaismusiikin vaikutus klassiseen musiikkiin. Alustajina olivat dosentti Panu Pulma, tutkija Henry Hedman ja oboetaiteilija Aale Lindgrén. Kansainvälisen romanipäivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna aiempaa useammilla paikkakunnilla, muun muassa Jyväskylässä, Seinäjoella, Oulussa ja Vantaalla. Romanipäivän pääjuhlan vieton käytännön järjestelyistä Turussa vastasi Turun seudun romanit ry, yhteistyössä tapahtuman rahoittaneen Turun kulttuuripääkaupungin, Romaniasiain neuvottelukunnan, Länsi-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Romanikieli eilen, tänään ja huomenna Henry Hedman puhui muun muassa siitä kuinka Suomen romanit ovat olleet monikielisiä. He ovat osanneet mm. suomea, ruotsia ja venäjää sekä tietysti äidinkieltään romania. Hyvä romanikielen taito on noin 50 vuoden aikana vähentynyt paljon. Jos romanikieltä ei elvytetä kieli katoaa, varoitti tutkija Henry Hedman. Romanikielen saattaa käydä kuten suomenkielen Amerikassa, jossa suomi ja englanti ovat sekoittuneet finengelskaksi. -On valitettavaa, että vähemmän kuin puolet romaneista siirtää nykyisin kieltä tuleville sukupolville, pahoitteli Henry Hedman. Hänen mielestään romanikielen opetus tulisi aloittaa jo päiväkodeissa. Henri Hedman kiitti suomalaista lainsäädäntöä siitä, että romaneilla on Suomessa laissa taattu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Hän iloitsi siitä, että ensimmäinen romanikielen peruskurssi on alkanut Helsingin yliopistossa. Oboetaiteilija Aale Lindgren on Suomen ansioitunein klassisen musiikin romanimuusikko. Romanit ja klassinen musiikki Oopperalaulaja Markus Schwartz: Lahjakkaille laulajille riittää työtä! Romanialainen primas ja ensiviulisti Vasile Pantir, Azerbaidzanilainen Kemal Achurbekov ja oopperalaulaja Marko Putkonen lauloivat ja soittivat suoraan yleisön sydämiin. Kulttuuriministeri Stefan Wallinin mielestä romanipäivä voisi olla liputuspäivä. -Romaneita on ollut Suomessa kauan, he asuvat ja tulevat asumaan keskuudessamme, sanoi Wallin radiohaastattelussa. - Romanipäivänä tulisi nostaa salkoon Suomen lippu, koska suomalaiset romanit ovat ennen kaikkea suomalasia. Kuvassa kulttuuriministeri yhdessä vaimonsa Elinan kanssa Turun Sigyn-salissa. Romanit Suomen historiassa Dosentti Panu Pulma kertoi tekeillä olevasta Suomen romanien historiasta. Siitä tulee ainutlaatuinen teos, joka kertoo Suomen romanien vaiheista, kulttuurien vuorovaikutuksesta ja muutoksesta. Tutkimuksen myötä on paljastunut, että sotien jälkeinen aika on ollut erityisen vaikeata suomalaisille romaneille. Kaikkein suurimpaan kurjuuteen joutuivat romanievakot. Heidän oli miltei mahdotonta saada työtä. Ilmassa oli selvää rasismia, totesi Panu Pulma. Panu Pulma kertoi, että vaikka romanimiehet taistelivat armeijassa Suomea puolustaen, heitä silti syrjittiin sotien jälkeen. Maatilojen koneellistuminen ja työpaikkojen katoaminen heikensivät myös osaltaan romanien asemaa. Tuovi Putkonen Kuvat Pertti Kangasniemi Ruotsissa asuva suomalainen romani Markus Schwartz lienee ainoa tällä hetkellä oopperalavoilla esiintyvä romanitaustainen laulaja. Markus Schwartz esiintyi 8.4. Turussa kansainvälisen romanipäivän konsertissa, jonka aiheena oli romanit ja klassinen musiikki. Markus Schwartz on Suomessa vielä sangen tuntematon oopperalaulaja. Hän sävähdytti Turun Sigyn-salin yleisöä helisevällä baritonillaan. Erityisen kauniisti soivat Merikannon tutut laulut Tuula Hällströmin säestäminä. Olemukseltaan lempeä ja vaatimaton Markus Schwartz kertoo, ettei hänestä olisi tullut oopperalaulajaa, jollei ruotsalainen Olle Persson olisi auttanut uran alkuun. Tuntuu siltä, että ura valitsi minut enkä minä uraa. Olle tuli kysymään, että oletko tietoinen siitä minkälaiset äänivarat sinulla on. Hän suoraan sanoen työnsi minua klassisen musiikin suuntaan. Olle neuvoi mitä lauluja kannatti kokeilla ja sanoi mitkä laulut sopivat äänelleni. Olle sanoi, että anna tälle musiikille puoli edes vuotta elämästäsi. Seurasin hänen neuvojaan, ja tällä tiellä olen. Paljon tukea ja kannustusta Markus sai myös vanhemmiltaan, jotka kiinnostuivat klassisesta musiikista samoihin aikoihin, siinä Markuksen vierellä. Markuksen isän sukujuuret ovat Kainuussa Sotkamossa ja äidin Somerolla. Vanhemmat muuttivat Ruotsiin vuonna Vanhempani kuuluvat Tukholmassa helluntaiseurakuntaan, ja siellä sain esiintyä ja laulaa paljon solistina ja kuoroissa. Sain olla mukana seurakunnan monipuolisessa musiikkitoiminnassa. Laulaminen ja näytteleminen olivat jo lapsena luonnollinen osa elämääni. Aina kun meille tuli vieraita, halusin laulaa ja näytellä heille. Vaimokin on oopperalaulaja Markus Schwartz on edennyt askel askelelta klassisen musiikin polulla. Ihan pienestä pitäen hän on ajatellut, että rahaa pitää tienata laulamalla, koska muuta ei osaa. Loppujen lopuksi tie johti Sibelius-Akatemiaan Helsinkiin, sen jälkeen Tukholman oopperakorkeakouluun ja sieltä vakituiseksi laulajaksi Göteborgin oopperaan, josta hän on tällä hetkellä vanhempainvapaalla. Göteborgissa Markus on laulanut muun muassa Mozartin Taikahuilu-oopperassa Papagenon roolia. Vanhempainvapaan aikana hän konsertoi, vaikkakin enimmäkseen matkustaa perheen kanssa ympäri maailmaa vaimon työn vuoksi. Vaimo on myös oopperalaulaja, sopraano Malin Byström. Suomessa tiedetään vain vähän Ruotsin musiikkielämästä. Malin on Ruotsissa sangen tunnettu laulajatar. Markus Schwartz on esiintynyt suomalaisyleisölle toistaiseksi hyvin vähän. Opiskeluaikana hän lauloi Sibelius-Akatemian konserteissa ja Suomen Kansallisoopperassa hän oli ensimmäisen kerran mukana vuonna 2003 Puccinin La Rondine-oopperassa. Alueoopperoissa Markus on laulanut Porissa ja Jyväskylässä. Yhdessä Markus ja hänen Malin-vaimonsa ovat esiintyneet muun muassa oopperassa Figaron häät. Malin lauloi kreivittären ja Markus Figaron roolin. Emme mielellämme esiinny samassa teoksessa. On hankalaa, jos kummallakin on ensi-ilta samana päivänä ja kumpikin jännittää. Jonkun on kuitenkin hoidettava lapset ja huolehdittava heistä. Markus toivoo, että tulevaisuudessa saisi jatkaa työskentelyä mielenkiintoisten ohjaajien, kapellimestarien ja kollegojen kanssa. Juuret Suomessa Markus Schwartz sai puhelun Turun kaupunginvaltuutetulta ja Romaniasian neuvottelukunnan varapuheenjohtajalta, sosiaalineuvos Väinö Lindbergiltä, kun kulttuuripääkaupunki Turku päätti järjestää Romanit, tuntematon vähemmistömme tapahtuman yhdessä Turun Seudun Romanien ja Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Kansainvälisen romanipäivän Romanit ja klassinen Markus Schwartz hurmasi yleisön Turun Sigyn-salissa romanipäivänä, Säestäjänä oli Tuula Hällström. musiikki -konserttiin kutsuttiin esiintyjiksi klassisen musiikin taitajia. Minusta konsertti oli hieno tapa näyttää erilaisia puolia romanikulttuurista ja romaneista. Markus ei i tunne ketään muuta tällä hetkellä oopperalavoilla esiintyvää romanitaustaista laulajaa. Markus arvelee, että klassinen musiikki on ollut tähän asti liian kaukana romanikulttuurista. Suomalainen iskelmämusiikki ja iskelmälaulajat ovat olleet lähempänä. Toivottavasti romanien keskuudesta tulisi muitakin oopperalaulajia, koska lahjakkaita laulajia ja hirmu hyviä ääniä kyllä riittää. Mustalaismusiikkia Markus kuuntelee paljon, vaikka ei ole sitä koskaan itse esittänyt. En yksinkertaisesti osaa, Markus sanoo. Laulutapa on niin erilainen kuin klassisessa musiikissa. Markus käy omasta mielestään liian harvoin Suomessa, vain pari kertaa vuodessa. Syynä on ajanpuute, työ ja perhe. Hän puhuu erinomaista suomea, Nykyään kieli ruostuu, kun en asu enää samassa kaupungissa vanhempieni ja sisareni kanssa. Suomea ei tule enää puhuttua joka päivä. Tuovi Putkonen

6 10 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Vantaan romanien kansallispäivän juhla Kansainvälistä romanipäivää vietettiin juhlavasti Madridissa Madridissa, Espanjassa vietettiin romanikulttuuripalkintojen gaalaa kansainvälisenä romanipäivänä 8.4. Anette Åkerlund kutsuttiin neljättä vuotta järjestettyyn juhlaan, jossa Espanjan Kulttuuriministeriön alainen romanikulttuurijärjestö, Instituto de Cultura Gitana jakoi palkinnot elämäntyöstään eri taiteen ja tieteen aloilla vaikuttaville romaneille ja romanityön eteenpäinviejille. Paco Suárez, Ana Montaño, Ostalinda Suárez esiintyvät Madridin romanikulttuuripalkintojen gaalassa. Anette Åkerlund, Instituto de Cultura Gitanan johtaja Diego Fernández, Espanjan kulttuuriministeriön viestintäyksikön johtaja Dolores Palma. Kansainvälistä romanien kansallispäivää juhlittiin perjantaina 8.4. Tikkurilan lukion auditoriossa. Presidentti Tarja Halonen toimi juhlan suojelijana ja juhlayleisön yllätykseksi muisti tilaisuutta kukkatervehdyksen muodossa. Ohjelmassa kuultiin myös muita arvovaltaisia puheenvuoroja, muun muassa Amerikan suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Marjut Robinsonin tervehdys. Hänen puheenvuorossaan kuultiin Amerikan ulkoministerin Hillary Clintonin osoittamat terveiset romanien kansallispäivälle. Ulkoministeri Clintonin tervehdyksen mukana tulivat myös kehotukset Euroopan johtajille tuplata keinot romanien syrjäytymisen ehkäisyyn. Loistavan juhlan järjestelyistä vastasi Vantaan paikallisromanityöryhmä kulttuuriohjaaja Mertsi Lindgrenin johdolla. Romanivaikuttajapalkinto Arvokkaassa juhlassa jaettiin romanivaikuttaja-palkinto. Laatuaan ensimmäisen romanivaikuttaja palkinnon sai oikeutetusti Roosa Åkerlund. Palkitsemisen suoritti apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen. Romanivaikuttaja palkinto myönnettiin pitkästä ja kestävästä työstä Vantaan romanien sekä viranomaisten parissa. Roosan sydämellä ovat olleet eritoten romaninuoret ja heidän hyvinvointinsa. Koulutus- ja asuntoasiat ovat olleet Vantaan romaniyhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan työsarkaa, samoin romanikulttuuritietouden tuominen viranomaisille, sanoi apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen puheessaan. Roosa on omalla valoisalla olemuksellaan avannut monen Vantaan kaupungin jäyhänkin virkamiehen sydämen romaniasioille. Vantaan kaupunki haluaa kiittää Roosa Åkerlundia esimerkillisestä yhteiskunnallisesta työstä, jota hän on tehnyt sinnikkäästi kaikki nämä vuodet. Romanivaikuttaja palkinnon luovutti Vantaan paikallisromanityöryhmän puheenjohtaja, toimialajohtaja Heidi Nygren. Hyviä perinteitä luomassa Romanien kansallispäivää on juhlittu vuodesta 1990 lähtien. Vantaalla päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa. Tulevaisuudessa toivomuksena on jatkaa juhlimista vuosittain, myös romanivaikuttaja palkinto jaetaan jatkossa kansallispäivän juhlan yhteydessä. Vantaan paikallisromanityöryhmä on ottanut tehtäväkseen saada päivästä maininnan almanakkaan. Myös mahdollisen romanikulttuurikeskuksen perustamista Vantaalle tuetaan. Kaiken kaikkiaan romanien kansallispäivän juhla keräsi yleisöä melkein toistasataa. Ourvision-laulukilpailun voittanut romaniyhtye Suora Lähetys viihdytti yleisöä romanimusiikilla yhdessä Aila Nymanin ja Kari Lindeman kanssa. Juhlayleisössä olleet romanit ja pääväestön vieraat olivat riemuissaan juhlasta ja esittivätkin toiveen: lisää tällaista. Mertsi Lindgren Madridin Ateneum täyttyi kutsuvieraista sekä lehdistöstä huhtikuun kahdeksantena päivänä, kun Espanjan kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Instituto de Cultura Gitana järjesti neljättä vuotta peräkkäin suuren romanitaiteilijoitten sekä tiedemiesten palkintojakogaalan kansainvälisen romanipäivän kunniaksi. Romanipäivä täytti tänä vuonna 40 vuotta ja siksi gaala oli erityisen juhlava. Päävieraaksi paikalle saapui ranskalainen elokuvaohjaaja Tony Gatlif, joka palkittiin elämäntyöstään mustalaiselokuvan ohjaajana. Hänen töistään tunnetuimpia ovat muun muassa Intiassa, Egyptissä, Romaniassa, Unkarissa, Ranskassa ja Andalusiassa kuvattu mustalaismusiikkielokuva Latcho drom (1992) sekä Espanjassa kuvattu flamencoelokuva Vengo (2000). Gatlif palkkittiin näyttämötaitteet- ja kirjallisuuskategorioissa. Muita palkintogategorioita edustivat musiikki, romanitutkimus, kuvataiteet, muotoilu, nuoret uutta luovat taiteilijat, viestintä, sekä yhteityökategoria ja elämäntyökategoria. Monipuolisesti ansioituneita romanitaiteilijoita ja -vaikuttajia Kuvataiteista palkinnon sai Barcelonassa syntynyt ja siellä lastenkodissa ja sijaisperheessä kasvanut maalari, kuvanveistäjä ja runoilija Lita Cabellut. Hän on pitänyt romanikulttuuriaiheisia taidenäyttelyitä ympäri maailmaa. Musiikkipalkinto myönnettiin kuuluisalle Gonzáles-Flores -perheelle ja sen tuli noutamaan arvostettu romaninäyttelijä Lolita Flores, jonka äiti oli erittäin tunnettu näyttelijä Lola Flores. Lola ei ollut romani mutta tyttären pitämän puheen mukaan enemmän romani kuin sata romania. LolitaFloresin isä oli tunnettu flamencomuusikko, kitaristi Antonio González, jota pidetään yhtenä Espanjassa arvostetun katalonialaisen rumban tärkeimmistä kehittäjistä. Romanitutkimuspalkinto myönnettiin Tomás Calvo Buezasille, joka on tehnyt pitkän uran romanitutkimuksessa. Hän on toiminut rasisminvastaisen työn edistäjänä. Buezas on Madridin yliopiston sosiologian ja politiikan laitoksen emeritusprofessori ja on perustanut maahanmuuton ja rasisimin tutkimuskeskuksen Madridiin (CEMIRA) sekä työskennellyt Euroopan neuvoston rasisiminvastaisen yksikön Espanjan edustajana. Lisäksi hän on toiminut professorina Kolumbiassa, Meksikossa ja Venezuelassa sekä johtanut Kalifornian ja New Yorkin espanjalaisia kulttuurikeskuksia. Viestintäkategorian palkinto myönnettiin Javier Pérez Senzille. Hän on tehnyt pitkän uran romanikulttuurin esille tuomi- Gaalassa palkitut. sessa lehdistössä. Hän on koulutukseltaan journalisti sekä musiikkikriitikko ja toiminut muun muassa El País -lehden kulttuuritoimittajana. Hän on myös työskennellyt Romaniunionin jäsenenä sen perustamisesta lähtien ja on Nevipens romani sekä O tchatchipen -julkaisujen päätoimittaja. Hän on musiikkikriitikkona ja romanikulttuurin ihailijana tutkinut paljon mustalaismusiikin vaikutusta klassiseen musiikkiin ja luennoinut aiheesta ympäri Eurooppaa. veljeys ja yhteys -palkinto myönnettiin Saksassa asuvalle Tsekin sintiromanille, Franz Rosenbachille. Hän on vuonna 1944 menettänyt kaikki perheenjäsenensä toisen maailmansodan keskitysleireillä. Hänen palkintonsa myöntämisen hetki oli voimakkaan liikuttava ja palkinnon ojentaja, kuuluisa flamencolaulaja El Lebrijano itki koko toimituksen ajan. Nuorille, uutta luoville taiteilijoille myönnetty palkinto annettiin granadalaiselle flamencokitaristi ja säveltäjä David Carmonalle, joka on saanut monia arvostettua flamencopalkintoja. Elämäntyöpalkinto myönnettiin Extremaduran romanille, tutkija Valentin Suárezille, joka on vaikuttanut pitkään Espanjan romanipolitiikassa, erityisesti oman provinssinsa, Extremaduran romanien keskuudessa. Tällä hetkellä Suárez työskentelee Fundación Secretariado Gitano -järjestön sihteerinä. Hän on ollut perustamassa Romaniunionia sekä Extremaduran maakunnan romanijärjestöjen kattojärjestöä. Hän on myös toiminut romanien ja kiertelijöitten sekä syrjiytymisen ja köyhyyden vastaisen Euroopan verkostojen johtajana ja on myös edistänyt romanien koulutusta ja verkostoitumista suunnittelemalla ja ohjaamalla eri romanikoulutusohjelmia Espanjassa ja muualla Euroopassa. Mustalaismusiikin ja flamencon tunnelmaa Palkintojen ojentamisien välissä Euroopan romaniorkesterin kapellimestari Paco Suárezin kokoama ryhmä esitti otteita tunnetuista flamencosäkeistöistä ja mustalaismusiikkiteoksista. Paco Suárez toimi musiikin johtajana sekä pianistina, hänen puolisonsa Ana Montaño lauloi ja tyttärensä Ostalinda Suárez soitti poikkihuilua ja Pakito El Aspirina soitti trumpettia. Lisäksi illassa esiintyi nuorista flamencotaiteilijoista koottu flamencoryhmä. Gaalan yksi juhlavimpia hetkiä oli, kun Paco Suárez ja Ana Montaño esittivät romanien kansallishymnin, Gelem gelem, joka oli Ana Montañon tulkitsemana hyvin flamencotyylinen, mikä sai sen kuulostamaan hyvin persoonalliselta ja ainutlaatuiselta. Oli hienoa saada osallistua Madridissa Suomen romanien edustajana suureen kansainväliseen romanipäivän gaalaan, tavata monia itselle uusia romanitaiteilijoita ja -poliitikkoja, saada uusia ystäviä. Hienoa oli juhlistaa myös 40-vuotispäivänsä viettänyttä kansainvälistä romanipäivää ja samalla yhteistä romanien lippua sekä kansallishymniä, joiden valitsemisesta virallisiksi symboleiksi Lontoossa järjestetyssä ensimmäisessä romanien maailmankonferenssissa tuli kuluneeksi 40 vuotta. Tekstii: Anette Åkerlund Kuvat: Jesús Salinas

7 12 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Ohjauksella eteenpäin Keväinen seminaari käsitteli romanioppilaan ohjaamista ja tukea. Kaaleet kouluun! -projekti ja Opetushallitus järjestivät Romanioppilaan ja -opiskelijan ohjaus seminaarin Helsingin Diakoniaopistolla Suosittu seminaari antoi ajankohtaistietoa kouluissa ja oppilaitoksissa romanioppilaita ja -opiskelijoita ohjaaville sekä muiden tahojen henkilöstölle, jotka työssään kohtaavat romanitaustaisia oppilaita ja opiskelijoita sekä heidän huoltajiaan. Helsingin Diakoniaopiston rehtori Anna-Liisa Launiainen toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi Helsingin Diakoniaopistolle. Rehtori kertoi, että kaksi vuotta sitten samassa tilassa käynnistyi yhteistyö Tsetanes romanien koulutuskeskus toimintamallin puitteissa. Romanien koulutustarpeet olivat nousseet selkeästi esiin vuonna 2007 valmistuneessa oikeusministeriön perusoikeuksien toteutumista käsitelleessä selvityksessä. Romanivaikuttajat ja romanijärjestöt olivat kääntyneet Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen kirkon Seurakuntaopiston säätiöiden ja Diakonia-ammattikorkeakoulun puoleen kysyen, mitä romanien koulutuksellisen aseman parantamiseksi voitaisiin tehdä. Romanipoliittinen ohjelma valmistui vuonna 2009 ja valtioneuvosto hyväksyi sen viime vuonna joulukuussa. Ohjelman yksi painotetuimpia asioita on koulutus. Koulutus ehkäisee syrjäytymistä, on avain oman elämän hallintaan ja edellytys paikan ottamiseen yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä, Anna-Liisa Launiainen sanoi. Kielen tukeminen arvokasta Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä toi terveiset Opetushallituksesta. Romaniväestöön kohdistuvia kehittämistoimia Opetushallituksessa ovat romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen, valtionavustustoiminta vuodesta 2008 lähtien, romanikielen kielipesätoiminta, valtionavustus romanikielen opetukseen, romanikielen kesäkoulut, seminaarit romanivanhemmille, romanikielen opettajien täydennyskoulutus sekä julkaistut oppimateriaalit, sanakirjat ja esitteet. Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet ja annetaan mahdollisuuksien mukaan romanikielen opetusta, Nissilöä sanoi. Opinto-ohjaaja Sanna Kausniemi opiskelijoidensa kanssa Helsingin opintopiirissä. Romanikielen opetuksen tarkoituksena on vahvistaa romanilapsen identiteettiä ja kulttuuritietoisuutta sekä antaa hänelle mahdollisuus toimivaan kaksikieliseen kulttuuri-identiteettiin. Opetuksen tulee tukea suullisen perinteen säilymistä ja vahvistamista sekä kertoa romanikulttuurista, elämäntavasta, ammateista ja historiasta. Opintojen ohjaus romaniperhetyössä Kaaleet kouluun! -projektin projektikoordinaattori ja ohjaaja Unelma Bollström Helsingin kaupungin Sosiaalivirastosta ja opinto-ohjaaja Sanna Kausniemi Helsingin Diakoniaopistolta esittelivät puheenvuorossaan Kaaleet kouluun! -projektin opinto-ohjaajan ja sosiaaliviraston perhetyöntekijän yhteistyötä perhekerhossa. Ohjauksessa yksilölliset tilanteet ovat opintojen suunnittelun lähtökohtana. Perhekerhon tapaamisissa on selvitetty kesken jääneitä koulutuksia, tarpeena on ollut opiskelujen rahoituksen ja kaiken kaikkiaan koko elämäntilanteen selvittäminen jo opintojen suunnitteluvaiheessa. Ohjauksissa on painotettu koulutukseen sitoutumisen merkitystä opintojen etenemisessä. Myös realististen tavoitteiden ja suunnitelmien luominen yhdessä ovat tärkeitä kesken jääneiden opintojen saamiseksi päätökseen. Romaniperhetyössä tapahtuvan opinto-ohjauksen onnistumiseksi on tärkeää tuoda esille selkeää tietoa siitä, mitä opiskelu sisältää ja mitä se vaatii, sitoutumisen liittäminen innokkuuteen, itseluottamuksen vahvistaminen, aikuiskoulutukseen liittyvien suurten odotusten läpikäyminen pettymysten välttämiseksi, oppilaitoksen mah- dollisuudet yhteistyöhön romaniperhekerhon kanssa sekä valtaväestön työntekijöiden kokemukset romaniasiakkaan kohtaamisesta. Tällä hetkellä on paljon halua ja intoa mennä eteenpäin elämässä ja tehdä asioita, mutta tietoa ja keinoja koulutukseen liittyen ehkä vielä puuttuu. Tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa oppilaitoksilta ja opinto-ohjaajilta, jotta päästään selkeästi eteenpäin, jalkautumista asiakkaiden luo tarvitaan. Yleisössä puheenvuoro herätti keskustelua romaniaikuisten tarpeista, opinto-ohjauksen mahdollisuuksista ja kantaväestön sekä romaniväestön välisestä yhteistyöstä. Unelma Bollströmin roolia kulttuuritulkkina pidettiin kiinnostavana ja puheenvuoro herätti keskustelua yhteistyön mahdollisuuksista ja suunnasta. Yksilöohjausta Helsingin Diakoniaopistolla. Romanikodin ja koulun yhteistyö perusopetuksessa Asiantuntija Satu Blomerus Opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmästä toi puheenvuorossaan esiin koulun tehtävät opetussuunnitelman näkökulmasta sekä kodin kasvatustehtävän ensisijaisuuden. Syrjäytymisen ehkäisy lähtee toimivasta kodin ja koulun yhteistyöstä alakoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. Vanhempien kanssa on hyvä selvittää, miten he haluavat romanikulttuuria huomioitavan lastensa kohdalla. Yhteistyössä tulee käyttää romaneille luontevia tapoja, suora, henkilökohtainen yhteydenotto koetaan luottamustaherättäväksi. Lapset ovat tärkeä osa sukuyhteisöä; koko suku kasvattaa ja isovanhemmat ovat tärkeä osa lapsen turvaverkkoa, joskus ilmenee ajoittaista ylihuolehtivaisuutta. Tilaisuuteen eri puolelta Suomea osallistunut yleisö peräänkuulutti alueellista tasapuolisuutta eri hankkeiden rahoituksissa. Esimerkiksi romanien työllistämisestä oli hyvin erilaisia kokemuksia eri kunnista. Muun muassa koulutettujen, romanitaustaisten koulunkäyntiavustajien panoksen hyödyntämistä toivottiin kunnissa tehokkaammaksi. Rohkaisua ja itsetunnon tukemista Opiskelijapuheenvuorossa perusopetusopiskelija kertoi oman tarinansa nuoruuden virheiden kautta vankilakierteeseen ajautumisesta ja lopulta matkasta takaisin peruskoulun penkille. Opiskelijan itsensä avoimesti kertomat haasteet opiskelussa realisoivat sen tilanteen, mistä aikuisena opiskelemaan lähtevät romanit ponnistavat, jos peruskoulu on jäänyt ala- tai yläkouluikäisenä kesken. Aikuinen nelikymppinen opiskelee motivoituneesti esimerkiksi kesken jääneen peruskoulun viidennen luokan matematiikan tehtäviä, jotta matematiikan taitoja olisi mahdollista hyödyntää monipuolisesti tulevissa jatkoopinnoissa sekä valmistumisen jälkeen työelämässä. Kaaleet kouluun! -projektin romanikulttuurin asiantuntija Tuula Lindgren Helsingin Diakoniaopistolta ja projektikoordinaattori Anne Heikkinen Seurakuntaopistolta sekä Seurakuntaopiston RomVoimakoulutuksen oppisopimusopiskelija Sari Berg Suomen Romaniyhdistys ry:stä kertoivat käytännön esimerkkejä tuen tarjoamisesta ja tuen tarpeesta toisella asteella. Opiskelijat ovat tarvinneet tietoa eri koulutuksista, apua hakemuksen täyttämisessä, kannustamista, rohkaisua, itsetunnon tukemista, tietoa ja tukea koulutuksen rahoitusvaihtoehtojen selvittämiseen, tukea oppimisvalmiuksien saavuttamiseen ja opintojen etenemiseen sekä laajaa moniammatillista tukea elämän eri tilanteissa. Tavoitteena työllistymisen tukeminen Kaaleet kouluun! projektin projektipäällikkö Kaija Asp esitteli yhteenvedon projektin vuoden 2010 aikana tehdyistä toimenpiteistä. Tiivis yhteistyö romanien kanssa koulutus- ja työllistymishaasteissa korostuu projektin tavoitteissa. Monet romanit ovat kiinnostuneita oppisopimus- ja työvoimapoliittisesta koulutuksesta, palautteen mukaan erityisesti niiden turvaaman toimeentulon vuoksi opiskeluaikana. Kaikille ei kuitenkaan välttämättä riitä edellä mainittujen koulutusmuotojen opiskelupaikkoja, joten omaehtoinen koulutus on hyvä ottaa yhtenä vaihtoehtona huomioon. Eri organisaatioissa työskentelevät ovat ilmaisseet tarpeensa ja pitäneet tärkeänä saada tietoa romanikulttuurista, tavoista ja tottumuksista, jotta palveluprosessit ja opiskelun arki sujuvat rakentavasti, parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2011 aikana Kaaleet kouluun -projektissa keskitytään muun muassa ammatillisissa opinnoissa tarvittaviin tukitoimenpiteisiin opintojen etenemiseksi sekä pyritään löytämään keinoja työllistymisen edistämiseksi. Kaija Asp ja Sanna Kausniemi Romanit ja kirkko -neuvottelupäivät Järvenpäässä: Keskiössä perheiden tukeminen ja koulutukseen kannustaminen Kolmannet valtakunnalliset Romanit ja kirkko -neuvottelupäivät järjestettiin maalis-huhtikuun vaihteessa Seurakuntaopistolla Järvenpäässä. Neuvottelupäivien tarkoituksena on tuoda yhteen romanien parissa työtä tekeviä ja keskustella yhteisistä kysymyksistä. Tavoitteena on myös jakaa tietoa ja kokemuksia romanien parissa ja kanssa tehtävästä työstä seurakunnissa, romanijärjestöissä ja oppilaitoksissa sekä välittää malleja hyvistä toimintatavoista. Koulutus vahvistaa osaamista ja osallisuutta Lähihoitajat Dimitri Grönfors ja Päivi Rask-Helin kertoivat omista koulutuspoluistaan. Opiskelutaival oli ollut haastava mutta myös palkitseva. Oppilaitoksen, opinto-ohjaajan ja läheisten tuki ja kannustus oli valtavan tärkeää opintojen läpiviemisessä. Seminaarin osallistujat pitivät tärkeänä, että romanit huomioidaan tasavertaisesti ja kaikilla koulutusta haluavilla olisi siihen mahdollisuus. Jo opintoihin hakeutumisen kynnys on korkea, minkä vuoksi on tärkeää, että koulutuksista tiedotetaan suoraan romaniyhteisöille. Opintojen keskeyttämisen taustalla on usein taloudellinen syy, varsinkin jos opiskelu tapahtuu pelkän opintotuen varassa. Romaninaisilla voi olla ongelmia myös perheen ja opiskelun yhteen sovittamisessa. Valmistumisen jälkeen työnhaussa on tärkeä käyttää kaikkia mahdollisia verkostoja. Harjoittelupaikat ovat kuitenkin monelle kiven alla. Myös seurakuntien toivottiin tarjoavan enemmän harjoittelupaikkoja romaneille. Seurakuntien toimittava romanien rinnalla Lahden seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Teuvo Siivonen katsoi, että seurakunta voi olla monin tavoin mukana tukemassa romanien kouluttautumista. Seurakuntien tarjoamat vastuutehtävät kasvattavat vastuullisuuteen. Lahdessa seurakuntayhtymä ja kaupunki pyörittävät yhteistä Takatasku-palvelutyöpajaa. Siellä työskentelevät työvalmentautujat palvelevat kävijäasiakkaita. Tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tulokset ovat rohkaisevia: kolmasosa työllistyneistä on puolen vuoden kuluttua jatkanut koulutusta. Lahdessa toimii myös Nikulan toimintakeskus, joka käynnistyi 1999 Hellevi Valentinin aloitteesta. Päätoimijana keskuksessa on Elämä ja Valo ry, seurakunta on mukana ohjausryhmässä. Siivonen piti toimintakeskusta hyvänä esimerkkinä siitä, mitä voidaan saada aikaan yhteistyöllä ja romanien aloitteellisuudella. Romanilapset tulevaisuuden suhteen toiveikkaita Romaniperheiden tilanteen todettiin olevan kaksijakoinen: On perheitä, joissa lapsia tuetaan ja kannustetaan. Osassa perheitä puolestaan on suuria vaikeuksia. Samalla todettiin, että ongelmat ja syrjäytymisen syyt ovat romanien keskuudessa samoja kuin valtaväestössä. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula painotti, että myös romanilapsia tulisi lähestyä ennen muuta lapsina, ei heidän etnisen ryhmänsä kautta. Aula muistutti, että kansainvälisessä vertailussa lasten hyvinvointi on Suomessa hyvällä tasolla. Vain harvassa Euroopan maassa romanilapset elävät integroituneena yhteiskuntaan. Romanilasten koulunkäyntiä varjostavat myös pelko kiusatuksi tulemisesta. Selvitykseen vastanneista romanilapsista joka neljännellä oli kiusaamiskokemus. Syrjintään ja kiusaamiseen on puututtava, jotta lapsen ei tarvitse kokea jäävänsä yksin. Lapsiasiainvaltuutettu Aula toivo, että seurakunnat miettisivät mahdollisuuksia järjestää kulttuuritapahtumia, jotka toisivat romanilasten taidot esiin. Aula toivoi seurakunnilta tukea myös romanikielen tukemiseen esimerkiksi kielipesien avulla. Tällaisiin tukitoimiin on ryhdytty jo saamelaislasten parissa. Aula toivoi seurakuntien tukevan romanilasten ja -nuorten osallisuutta myös suunniteltaessa lähiyhteisön tulevaisuutta ja toimintaa. Romaniperhetyötä Helsingin kaupungilla tekevä Unelma Bollström muistutti puheenvuorossaan, että lapsi on lapsi tausta riippumatta: kaikilla lapsilla samat perustarpeet. Perheellä on lapselle korvaamaton merkitys. Lapsen identiteetin rakentumisen kannalta on tärkeää tietää, mihin hän kuuluu ja kuka hän on. Bollströmin mukaan uusi lastensuojelulaki, jossa perhe ja suku otetaan mukaan tukemaan lasta, on osoittautunut hyväksi perheiden jaksamisen vahvistamisessa. Bollström kannusti kuulijoita kohtaamaan romaneja yksilönä ja perheenä. Tuettaessa romaniperheitä on tartuttava rohkeasti asioihin, myös niihin epäselviin. Romaniperheillä on halua ja intoa mennä elämässä eteenpäin, ja sitä on tärkeä tukea tarjoamalla tietoa ja keinoja. Yhteinen usko ja musiikki yhdistivät Päivien yhteydessä järjestettiin jo perinteeksi muodostunut kirkkojuhla. Järvenpään kirkkoon kokoontui arki-iltana noin 150-henkinen joukko. Kirkkojuhlassa kuultiin Gospel romanos -kuoron ensiesiintyminen sekä kansainvälistä romanimusiikkia Telal Khanin, Miriam Schwartzin ja Leif Åkerlundin esittämänä. Kirkkojuhla yhdistää konkreettisesti eri kirkkokuntia ja ihmisiä. Kati Jääskeläinen, Romanit ja kirkko -neuvottelukunnan sihteeri, Kirkkohallitus

8 14 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö Ylläpitää 14-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 10-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Naisten vuoro ( ): naisromanivankien kuntoutusja kehittämisprojekti. Julkaisutoiminta Julkaisee neljä kertaa vuodessa valtakunnallisen Romano Boodos -lehden. Stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun Palvelukortti ROMANO MISSIO Tunnus VASTAUSLÄHETYS Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 16 euroa/vuosi, sisältää jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) Lehden saaja Lähiosoite postitoimipaikka Lehden maksaja, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Miten kasvattaa vaativaa lasta? Vaikeaksi luokitelluille lapsille on tunnusomaista se, että he reagoivat melko rajusti kohdatessaan ongelmia. He saavuttavat yleensä nopeasti räjähtämispisteen ja saavat siten aikaan sen, että vanhemmat suuttuvat, hämmentyvät ja uupuvat lopulta täysin. Tällaisen lapsen kanssa on ensiksikin välttämätöntä oppia tunnistamaan tilanteet, jotka saavat lapsen pois tolaltaan. On erityisen tärkeää, että vanhempi havaitsee lapsessa ilmenevät merkit, jotka edeltävät yhteentörmäystä, ja puuttuu viipymättä tilanteeseen. Tärkeä merkki on kasvonilmeet, joista heijastuu kasvava turhautuminen ja kyvyttömyys hallita käsillä oleva tilanne. Lapsen huomaavainen muistuttaminen siitä, että hänen täytyy hillitä itsensä, tai tarvittaessa hänen viemisensä jonnekin muualle pois tuosta tilanteesta, voi auttaa. On erittäin tärkeää tajuta, että lapset menettävät usein kykynsä ajatella saavuttaessaan stressinsietokykynsä rajan. Siksi on tärkeä toimia ymmärtäväisesti. Karsi kitkatekijöitä Tehokas tapa alkaa karsia kitkatekijöitä kotona voisi olla elämän yksinkertaistaminen. Karsi lelujen määrää, joilla lapsi saa yhdellä kertaa leikkiä. Yritä saada hänet toimimaan vain yhden tehtävän tai hankkeen parissa kerrallaan, kunnes se on saatettu loppuun. Toinen tehokas tapa vähentää stressiä kotona on luoda suunnitelmallinen mutta joustava päiväohjelma, joka antaa lapselle vakauden tunteen. Anna lapselle sopivaa ravintoa - yksinkertaisia, tasapainoisia aterioita ja välipaloja säännöllisin väliajoin. Tee nukkumaanmenorituaaleista lämpimiä, rakkaudellisia ja rentouttavia. Selvästi määritellyt, johdonmukaiset säännöt luovat lapselle hyväksyttävän käytöksen rajat ja opettavat häntä kantamaan vastuuta. Sen ymmärtäminen, mistä lapsi pitää ja mistä ei pidä, ja siihen mukautuminen voi vähentää huomattavasti tarpeetonta painetta kotona. Käytöksen ohjaaminen Romano Missiolla myynnissä l Tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa l Suruadresseja kukkaaiheisia, 10 euroa l Onnittelu- ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa Oikukkaat lapset vaativat yleensä tavallista enemmän ohjausta. Koska nämä lapset ovat usein hyvin älykkäitä ja luovia, he asettavat vanhemmille haasteen näiden käsitellessä tilanteita, jotka vaativat asioiden perustelemista. Selitä asiat lyhyesti ja ole samalla ystävällinen mutta luja; toisin sanoen älä selitä liikoja äläkä neuvottele säännöistä, joista ei tingitä. Meidän on tärkeä tajuta, että merkitystä ei ole ainoastaan sillä, mitä sanomme, vaan myös sillä, miten sen sanomme. Liian usein lasten saama huomio on kielteistä kuin myönteistä. Pyri kuitenkin nopeasti kiinnittämään huomiota hyvään käytökseen tai hyvin tehtyyn työhön ja kiittämään tai palkitsemaan siitä. Se rohkaisee suuresti lasta. Tämä saattaa aluksi tuntua liioitellulta, mutta tulokset ovat vaivan arvoisia. Lapset tarvitsevat pieniä mutta saman tien saatavia palkintoja. Kun on kyse lastenkasvatuksesta, ei ole olemassa mitään pikaratkaisuja, sillä lasten oppiminen tapahtuu vähitellen, ajan myötä. Varsinkin ongelmalapsen kasvattaminen oikein vaatii paljon huomiota ja rakkautta, paljon aikaa ja työtä. Jokaista lasta täytyy arvostaa hänen omien ominaisuuksiensa vuoksi. Keskity siksi myönteisiin piirteisiin. Sen sijaan että painaisit lapsiasi alas, kannusta itse kutakin heistä luovuuteen. Muista, että lapsi on arvokas yksilö, joka ansaitsee sen, että häntä kunnioitetaan ja rakastetaan. lähde: Asperger Editor l Tartu käteeni: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa l Romani ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut Missä on kristityn asenne? Me teemme kaikki kauaskantoisen vaikutuksen kanssaihmisiin. Mietitäänpä (valistunutta) itsekkyyttä. Jos porukalla mennään kebabpaikkaan ja toinen ystävällisesti lainaa toiselle ranskisten ostoon rahaa. Ateriasta voidaan syödä kaikki yhteisesti, mutta lainaaja muistaa pyytää toki omansa takaisin. Toinen kaveri saa lahjaksi monta elokuvalippua ja ajattelee menevänsä kaverinsa kanssa leffaan, mutta kotona opetetaankin, ettei nyt muille voi sentään lahjaksi lippuja antaa. Ihmisten välinen kilpailu on luonnollinen olotila ja perusluonne on itsekäs. Ihminen on vapaa, itse vastuussa moraalistaan. Yhteisöllisyys on kadonnut, markkinaistaminen tuottaa ihmisten identiteetit, kaikki ovat ikään kuin asiakkuuksia keskenään. Kaikilla on oma markkina-arvonsa. Individualismistahan on pitkälti kysymys, se saa potkimaan entistä syvemmälle heikomman ojaan, kun jonkin asian tai ideologian oikeaksi kokeminen voi aikaansaada asioita, hyvällä omallatunnolla. Riippuu vain määritelmistä, mikä missäkin tilanteessa ja paikassa on oikein ja hyväksyttävää. Tarvitseeko temparenttinen yksilön käytös tai toiminta jonkin tahon mukaan sääntelyä? Onko käytös häiritsevää, ärsyttävää, outoa, epärehellistä, tahallista ja niin edelleen? Esimerkiksi jonkun tyyli olla aina äänessä loruillen, laulellen, huudahdellen, pitämällä meteliä itsestään se saattaa varmasti väsyttää seuralaisia. Tavaroista ja välineistä piittaamattomuus ei kivaa sekään. Materiaalisista asioista ollaankin yleensä erityisen huolestuneita. Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti käypä fraasi koulumaailmassakin: mennään puolustamaan kaveria jossakin tilanteessa, mutta tuleekin itselle moitteita. Toisinaan joku suosittu tyyppi voi huudahtaen syyttää toista sellaisesta, minkä tekikin itse ja muut tosiaan näkevät asian olevan näin. Tällaista on tietenkin vaikeampaa havaita. Kuvaava esimerkki ihmisyydestä, eri näkökulmista tarkasteltuna löytynee nuortenkirjasta Ulla ja Mark. Ulla kasvaa samassa kodissa Raakelin kanssa, mutta tytöt ovat kovasti erilai- Toiminnanjohtajan palsta Kesänmakuinen tervehdys Romano Mission keskustoimistolta. Tämän vuoden kevääseen mahtui monenlaisia vaiheita Romano Mission kentällä. Itse sain viettää virkistävän loman Israelissa maaliskuun lopussa. Huhti-toukokuu on ollut melko kiireistä erilaisten työkokousten ja palaverien johdosta. Huhtikuussa pidimme järjestön kevätkokouksen Malmin kirkolla. Olemme jatkaneet keskusteluja erilaisissa kokoonpanoissa järjestön toiminnan kehittämisestä ja tulevaisuuden haasteista. Kevään aikana olemme kartoittaneet Romano Mission kiinteistöjen kuntoa ja remonttitarpeita. Päiväkummun lastenkodin sekä Kotimäen pienryhmäkodin kiinteistöt tarvitsevat huoltoa ja aika ajoin perusteellisempia korjauksia. Tämän vuoden aikana teemme kiireellisemmät korjaukset ja toteutamme muutaman vuoden jaksoissa muut tarvittavat remontit. Lastensuojeluyksiköissämme panostamme edelleenkin laadun kehittämiseen. Säännöllisesti pidetyissä työntekijäpalavereissa ja työnohjauksessa on noussut esiin erityisesti halu kehittää omaohjaajatoimintaa. Selvitämme parhaillaan miten voimme järjestää tarvettamme vastaavaa koulutusta. Toiseksi haasteeksi on noussut yhteistyö huostaan otettujen lasten vanhempien kanssa. Lastensuojelussa työskentelevät ohjaajat tarvitsevat asiallista tietoa romanikulttuurista ja sen erityispiirteistä, silloin toiminta lasten vanhempien kanssa helpottuu ja löytyy myös yhteisymmärrystä lasten kulttuurikasvatukseen. Romanikulttuuri lastensuojelutyössä otetaan erityisesti huomioon kesäkuussa pidettävässä sia. Raakelin käytös vaikuttaa hyvältä, ainakin silloin, kun tyttöjä kasvattavat tädit ovat paikalla. Hän pitää yllä kiltteyden kulisseja auktoriteettien miellyttämiseksi. Todellisuudessa Raakel on kuitenkin itsekäs, oman edun tavoittelija. Ulla taas on tyttö, työntekijöiden virkistyspäivässä. Juhlan aikaa Touko-kesäkuun vaihteeseen liittyy myös monia juhlia. Koululaiset aloittavat kesälomansa ja osa saa päättötodistuksen ja suuntaa katseensa jatkokoulutukseen, osa viettää valmistujaisjuhlaa. Omassa perheessänikin vietetään ammattiin valmistujaisia kesäkuun 3. päivä ja juhlan aiheita on ollut muitakin. Vietimme toukokuun lopussa äitini, Fanni Hedmanin 75- vuotispäiviä. Olisimme halunneet järjestää äidillemme suuremmat juhlat, mutta hän halusi viettää päiviään vain oman väen kesken. Olen erityisen onnellinen siitä, että molemmat vanhempani vielä elävät. Vanhempamme ovat raivanneet tietä meille lapsille kovalla työllä ja kannustaneet siten eteenpäin elämässä. He ovat opettaneet meille taitoa, miten tulla toimeen kaikkien kanssa. Äitini on elämänmyönteinen ja valoisa ihminen, joka kiperissäkin tilanteissa säilyttää malttinsa ja tietää miten asioissa edetään. Pari vuotta sitten hän sairastui syöpään. Olimme syvästi huolissamme hänen tilastaan. Äitini luotti Jumalaan ja sanoi, että kaikki on Luojan kädessä ja hän parani. Vanhempani viettävät eläkepäiviään Riihimäellä, jossa he ovat asuneet yli 50 vuotta. Mitä näkyvissä? Tämän Romano Boodos lehden teemana on Tulevaisuus. Se puhuttaa varmasti meitä kaikkia. Ympärillämme, lähellä ja kaukaa tapahtuu huolestuttavia ja ahdistavia asioista. Liian moni jää yksin huolien ja pelkojensa kanssa. Nykyajassa tarvitaan yhteisöllisyyttä joka alituiseen joutuu silmätikuksi, koska haluaa tehdä siten, minkä tuntee oikeaksi. Ullaa rangaistaan tekemisistään, vaikka se tuntuisikin epäoikeudenmukaiselta. Kasvattajat ja ympäristö vaikuttaa kovasti oikeustajumme kehittymiseen. Kaaleitten kulttuurista on juuri tähän vieraanvaraisuuteen ja toisten huomioon ottamiseen liittyen varmasti annettavaa muillekin. Ja ennen kaikkea kristityn asenteella. ja toinen toisistamme huolehtimista. Kun romanit ennen kulkivat kodittomina, he sanoivat, että ihmissuhteissa oli heidän kotinsa. Niin se on vielä tänäänkin. Läheiset ihmissuhteet tuovat elämään turvallisuutta ja lisäävät epävarmoissakin tilanteissa uskoa huomiseen. Kaunista kesää kaikille ja pidetään huolta toisistamme! Katja T. Ärling

9 16 ROMANO BOODOS 2/2011 ROMANO BOODOS 2/ Tulevaisuuden rakentaja Ramona Grönstrand on hyvä esimerkki sinnikkäästä ja eteenpäin pyrkivästä romaninaisesta Turusta lähtöisin oleva Ramona Grönstrand on 29-vuotias perheenäiti Kajaanista. Hän on asunut Kajaanissa vuodesta 2002 alkaen ja on aktiivisesti mukana paikallisessa romanitoiminnassa. Kajaanin kaupungissa on Pohjois-Suomen romaniasiain neuvottelukunnan aloitteesta vuonna 2009 perustettu paikallisromanityöryhmä. Sen lisäksi Ramona on mukana Helluntaiseurakunnan toiminnassa. Ramona on hyvä esimerkki sinnikkäästä ja eteenpäin pyrkivästä romaninaisesta, joka kantaa huolta oman yhteisönsä hyvinvoinnista, tarttuu vapaaehtoisesti toimeen oman yhteisönsä hyväksi tehtävässä työssä ja haluaa erityisesti innostaa romanilapsia ja nuoria mukaan vapaa-ajantoimintaan. Kiemuroiden kautta opintopolulle Ramonan opiskelupolun alkumatka oli kuitenkin melko kiemurainen. Peruskoulu jäi häneltä monen romaninuoren tavoin kesken, eikä Kajaaniin muuton jälkeen ollut aivan helppoa löytää likeltä oppilaitosta jossa saisi suoritettua peruskoulun loppuun. Koulumatka oli pitkä, sillä lähin perusopetusta aikuisille tarjoava oppilaitos, Mieslahdessa sijaitseva Kainuun opisto, oli Paltamossa 30 kilometrin päässä Kajaanista. Samaan aikaan piti huolehtia myös pienistä lapsista ja perheen kodista ja taloudesta. Mielenkiintoisen lisän peruskoulun loppuun suorittamiseen toi se, että Ramona opiskeli pääasiassa maahanmuuttajista koostuvassa ryhmässä. Opiskelu siellä oli helpompaa kuin mitä se olisi ollut jos ryhmä ei olisi ollut niin monikulttuurinen. Me olimme yhtä opiskeluryhmää, tutustuin uusiin ihmisiin ja tänä päivänäkin vielä tervehdimme vastaan tullessa ja kyselemme kuulumisia. Myös rehtorin kanssa olen tehnyt yhteistyötä. Se vahvisti sosiaalista verkkoani, Ramona kertoo. Nyt opiskelen Haapaveden opistossa koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkintoa. Kaksi vuotta olen jo opiskellut ja parhaillaan suoritan viimeistä näyttöä. Toimin vapaa-ajalla aika paljon ro- manityössä ja olenkin ajatellut aloittavani syksyllä 2011 Romanikulttuurin ohjaajan opinnot. Itseluottamusta pitää opetella Ramona kertoo, että opiskelu on ollut ajoittain aika rankkaa ja tiivistäkin, mutta on ollut mukava oppia uusia asioita eikä ole tarvinnut istua päiviä kotona vaan tekemistä on riittänyt. Varsinkin nyt tuntuu hyvältä kun olen kohta valmistumassa. Niinhän sitä sanotaan, että lopussa kiitos seisoo. Helpoksi opiskelun teki se, että niin kuin kaaleilla yleensä, minullakin sosiaaliset taidot ovat vahvat. Vaikeinta oli, ettei aluksi luottanut itseensä, että piti opetella tai oikeastaan huomata, että Hei! Mä osaankin! Ramona kertoo. Koulutukseen kuuluva harjoittelupaikka löytyi helposti. Ramona on ollut koko ajan eräässä yhdistyksessä, Spartakilla, iltapäiväkerhon ohjaajana. Paikka järjestyi oppilaitoksen kautta. Tosi hyvin ovat opiskelu- ja työkaverit suhtautuneet minuun. Se on ollut iso omaa jaksamista ja viihtymistä edistävä asia. Mutta täytyy kyllä sanoa että se riippuu paljon itsestä, siitä miten itse suhtaudut toisiin. Joukossa on aina myös niitä jotka eivät suhtaudu aivan niin kuin pitäisi. Koetan olla heistä välittämättä, mutta epäasiallista käyttäytymistä en hyväksy. Mielestäni jokaiselle pitää antaa mahdollisuus, mutta tarvittaessa puutun myös epäkohtiin. Millaisia ajatuksia opiskelusi on herättänyt omassa lähipiirissäsi, omissa vanhemmissa, sukulaisissa ja tuttavissa? No, kaikki ovat kannustaneet. On tullut positiivista palautetta, ja sitten muutkin ovat aloittaneet opintoja samaan aikaan. Opintopolulta parhaiten mieleen ovat jääneet onnistumiset. Tottakai! Esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksen saaminen. Ja jokainen kerta kun olen saanut suoritettua jonkun tietyn osion loppuun. Paljon kiitoksia kuuluu kaikille mukaville opettajille. Se on ollut iso asia. Opettajilla jos olisi ollut huonot asenteet, niin olisi voinut jäädä opinnot keskenkin, Ramona miettii. Taival on vaivan arvoinen Paikallisromanityöryhmän toimintaa Ramona Grön- strand pitää hyvin mielekkäänä. Kajaanissa on toteutettu romanivoimin muun muassa kielipesätoimintaa, liikunnallista harrastustoimintaa lapsille ja nuorille sekä yhteisiä retkiä. Parhaita tapahtumia minun mielestä ovat olleet Uuden vuoden juhla Helluntaiseurakunnassa ja bussiretki Leif Lindemanin joulukonserttiin Äänekoskelle. Näitä toivomme lisääkin koska ne luovat paikkakunnalle yhteishenkeä. Mikä saa sinut romaninaisena liikkeelle niin opiskeluun kuin vapaaehtoistyöhönkin? Opiskeluun minua innosti ehkä eniten se että halusin olla hyvänä esimerkkinä lapsille. Toinen asia on ymmärrys siitä, että tämän päivän elämässä ei enää pärjää sillä että vaan olet ja odotat valmista. Kyllä täytyy itse tehdä asioiden eteen töitä. Minä voin hyvin kun olen aktiivisesti mukana monessa, Ramona sanoo. Suosittelen kaikille ammatin hankkimista. Minulla se alkoi peruskoulun loppuun suorittamisella 2008 ja viikon päästä minulla on ammatti. Taival ei ole ollut helppo, mutta kaiken vaivan arvoinen. Hyvällä tiellä Opiskelupolun alkuvaikeudet voitettuaan Ramona on todellakin edennyt vauhdilla ammatillisissa opinnoissaan ja suunnittelee jo suorittavansa heti perään toisenkin tutkinnon, joka on tarkoitettu erityisesti romanityön tekijöille. Ramonasta huomaa myös, ettei opiskelu ole vieraannuttanut häntä romanikulttuurista vaan pikemminkin tuonut mukanaan uusia voimavaroja ja taitoja romaniyhteisössä tehtävään vapaaehtoiseen ja ammatilliseen työhön. Ramonan tavoite hyvänä esimerkkinä toimimisesta on toteutunut. Keväällä käteen saatavaa ammattitutkintotodistusta Ramona aikoo juhlistaa vähintään kakkukahveilla. Sen jälkeen on edessä kesäloma. Syksyn tullen palaat varmaan opiskeluiden tai työn pariin. Mutta millaisissa työtehtävissä sinua oikeastaan kiinnostaisi tulevaisuudessa toimia? Millainen olisi unelmatyöpaikkasi? Olisi hienoa muiden kaaleiden hyväksi tehdä töitä, tehdä asennekasvatusta ja työskennellä rasismia vastaan. Auttaa toisia elämässä eteenpäin. Henna Huttu

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi 1 Tervetuloa, 11. Sukutapaamiseen Imatralle Paikka: Ilmoittautuminen: Imatran Kylpylä Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi www.stenberginsukuseura.com To 23.7.2015 asti sitovat ilmoittautumiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot