Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma"

Transkriptio

1 SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2003: A r t i k k e l i Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma Moniammatillinen yhteistyö nähdään usein yhtenä keskeisenä välineenä, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin voidaan vastata. Tässä artikkelissa eri ammattikuntien yhteistyötä ja moniammatillisuudelle asetettuja tavoitteita lähestytään videoitua kokousvuorovaikutusta ja sen kuluessa tapahtuvaa konkreettista päätöksentekotyötä eritellen. Tarkasteluun nostettava moniammatillinen kokousaineisto koostuu ikääntyneiden asiakkaiden pitkäaikaishoidosta, lähinnä vanhainkotisijoituksista päättävistä SAS (selvitä-arvioi-sijoita) kokouksista (15 kokousta). Analyysin apuna käytetään kielellisten jäsennysten ja kuvaustapojen tasolla liikkuvaa jäsenyyskategoriaanalyysiä (JKA). Sen avulla tarkastellaan miten ammattilaisten kuvaustavat ja kategorisoinnit toimivat osana päätöksentekotyön kriteeristön muotoutumista, sekä sitä, mitkä asiakasta koskevat kategoriat kulloinkin nousevat tai nostetaan päätöksentekotyön kannalta keskeisiksi. Analyysin pääpaino on kokousten vuorovaikutuksen tarkastelussa: siinä, miten ammattilaiset asiakkaita kategorisoimalla ja kielellisesti kuvaamalla samalla rakentavat päätöksenteon kriteerit ja toimintalogiikat, joille ja joissa hoito- ja palveluorganisaatiot käytännössä rakentuvat. PIRJO NIKANDER Yhteistyö ja päätöksenteko moniammatillisissa työryhmissä tai kokouksissa nähdään usein keskeisenä välineenä, jonka avulla terveydenhuollon tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Eri ammattikuntiin kuuluvien työntekijöiden yhteistyön uskotaan takaavan tasapuolisemman, läpinäkyvämmän, niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin kannalta paremman hoito- ja päätöksentekotyön. Terveydenhuollossa moniammatillinen päätöksenteko on osa asiakaskeskeisyydestä ja asiakkaan osallisuudesta käytävää keskustelua (ks. esim. Higgs 1995, Lehto ja Natunen 2002, Valokivi painossa). Näin erityisesti tapauksissa, joissa potilas tai asiakas otetaan moniammatillisen päätöksenteon aktiiviseksi osallistujaksi. Tiimityöskentelyn, jaetun päätöksentekotyön sekä eri ammattikuntien välisen yhteistyön painoarvo on jatkuvasti kasvanut niin organisaatioiden arjessa kuin uusien terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessakin (ks. esim. Horder 1995, Øvretveit 1995). Moniammatillisen työskentelytavan keskeisyys näkyy paitsi sitä koskevan tutkimuskirjallisuuden monipuolistumisena, myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaideologiaa kirjaavissa teksteissä. Näissä moniammatillinen yhteistyö asetetaan usein toiminnan ideaalimuodoksi, jonka jo itsessään katsotaan tuovan organisaation toiminnan rationaalisuuteen, päätöksentekoon ja tiedonkulkuun lisäarvoa. Tilanteeseen sisältyy kuitenkin paradoksi. Moniammatillisuudesta, tiimityöstä ja tehokkuudesta pitkään jatkuneesta keskustelusta huolimatta ammattikuntien välisen yhteistyön käytännön toimivuudesta tiedetään yhä suhteellisen vähän. Työväline on siis olemassa, mutta sen tehokkuudesta, mahdollisuuksista ja esteistä on vähän seikkaperäistä tutkimustietoa. Moniammatillisuus ja tiimi ovat myös käsitteinä monimerkityksisiä, ja niitä saatetaan käyttää maagisi SosLaakTaitto , 08:18

2 1 Aineisto koottiin Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelman ( ) rahoittamassa hankkeessa CONSTRUCTING AGE, HEALTH, AND COMPETENCE: Argumentation and Rhetoric in Institutional and Personal Discourse (SA ). 2 Koko aineisto koostui sekä SAS-kokouksissa että vanhustenhuollon omaishoidon tuen kokouksissa kuvatusta materiaalista. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin vain SAS-kokouksiin. na ratkaisuina, joiden kautta organisaation ongelmat ikään kuin ratkaisevat itse itsensä (Øvretveit 1993:4 9). Tässä artikkelissa moniammatillisuudelle asetettuja tavoitteita ja ideaaleja lähestytään sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekotilanteita tarkastelemalla. Tavoitteenani on siis lähestyä institutionaalisia yhteistyö- ja päätöksentekokäytäntöjä eri ammattiryhmien välistä ruohonjuuritason vuorovaikutusta analysoiden. Artikkelissa käytettävä aineisto on peräisin ainoastaan ammattilaisista koostuvista vanhustenhuollon kokouksista. 1 Analysoitaviin kokouksiin osallistuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisia: hieman vaihdellen lääkäri, osastonhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia sekä kotipalvelun työntekijöitä kuten kotipalveluohjaajia ja johtavia kotipalveluohjaajia. Asiakas tai potilas itse ei tarkasteltavissa tilanteissa ole läsnä muutoin kuin tapauskuvausten, kirjallisten dokumenttien sekä ammattilaisten tekemien suullisten kuvausten ja tarinoiden kautta (Nikander 2003). Nyt tarkasteltava aineisto koostuu ikääntyneiden asiakkaiden pitkäaikaishoidosta, lähinnä vanhainkotisijoituksista päättävistä SAS (selvitäarvioi-sijoita) kokouksista (15 kokousta). 2 Kokouksissa käsitellään tietyssä kaupunginosassa asuvien, vanhainkotipaikkaa hakevien asiakkaiden elämäntilanteita. Väestön ikääntymisen myötä pitkäaikaishoitoa koskevat kysymykset ovat paitsi ajankohtaistuneet myös lisääntyvästi politisoituneet. Tarkasteltavat kokoukset edustavat järjestelyä, jossa aiemmin puhtaasti sosiaalihuollon tuottamia palveluja ja päätöksiä nyttemmin tehdään yhteistyössä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Perinteinen jako yksinomaan terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen piiristä tulevaan tiimi- ja yhteistyöhön on toisin sanoen rikottu, ja päätöksiä hiotaan molempien asiantuntemukseen tukeutuen. On kuitenkin muistettava, että molemmalla ammattisektorilla on tästä tyypillisesti ylhäältä päin tulleesta ratkaisusta huolimatta omat, joskus vastakkainkin asettuvat intressinsä ja toimintakulttuurinsa. Tarkasteltavat päätöksentekotilanteet valottavatkin ammattiryhmien välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita osana sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä, mutta myös vanhustenhuollon tämänhetkistä problematiikkaa (Nikander painossa). Artikkelissa esittämäni analyysi liittyy laadullisen terveystutkimuksen pidempään suomalaiseen traditioon (ks. esim. Pyörälä ja Honkasalo 1994, Honkasalo ym. 1996). Tavoitteenani on antaa yksi esimerkki vuorovaikutuksellisen ja laadullisen analyysin mahdollisuuksista ja vahvuuksista institutionaalisia tilanteita ja päätöksentekoa tarkasteltaessa. Analyysiotteeltaan artikkeli asettuu dialogiin yhtäältä keskustelunanalyyttisen tutkimusotteen kanssa (esim. Drew ja Heritage 1992, Peräkylä 1994, 1998, Sarangi ja Roberts 1999, Ruusuvuori 1996, 2000, Ruusuvuori ym. 2001) ja toisaalta kielellisen tai diskursiivisen terveydenhuollon käytäntöjä ja institutionaalista vuorovaikutusta koskevan tutkimusperinteen kanssa (esim. Maynard 1989, Gunnarsson ym. 1997, McHoul ja Rapley 2001, Hall ym. 2003, White ja Stancombe 2003). Toivonkin osoittavani, miten eri ammattikuntien edustajien kesken käytyjä keskusteluja ja päätöksentekoprosesseja analysoiden samalla päästään tarkastelemaan palvelu- ja hoito-organisaatiota ylläpitäviä käytäntöjä sekä päätöksenteon dynamiikkaa, kriteereitä ja moraalia. Artikkelin aluksi sijoitan lähestymistapani yhtäältä moniammatillisuutta koskevaan ja toisaalta institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimusperinteeseen, sekä kuvaan tarkemmin videoiduista moniammatillisista kokouksista koostuvan aineistoni. Tässä yhteydessä myös erittelen lyhyesti analyysini välineenä toimivan jäsenyyskategoria-analyysin (JKA). Tämän jälkeen artikkelin pääpaino siirtyy laajasta kokousaineistosta valittujen katkelmien analysointiin. Pääpaino on kokousten vuorovaikutuksen tarkastelussa: siinä, miten ammattilaiset asiakkaita kategorisoimalla ja kielellisesti kuvaamalla samalla rakentavat päätöksenteon kriteerit ja toimintalogiikat joille ja joissa hoito- ja palveluorganisaatiot käytännössä rakentuvat. Analyysissäni keskityn erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten kuvaustavat, erityisesti ammattilaisten käyttämät kategorisoinnit toimivat osana päätöksentekotyötä ja sen kriteeristön rakentumista? SosLaakTaitto , 08:18

3 Miten kriteereistä, tasapuolisuudesta ja moraalista neuvotellaan moniammatillisissa tiimeissä? Empiirisen analyysin ohessa samalla pohdin kielenkäytöllisen lähestymistavan vahvuuksia ja heikkouksia, sekä erityisesti diskursiivisen analyysin antia moniammatillisten käytäntöjen ymmärtämiseen ja kehittämiseen. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ OSANA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KÄYTÄNTÖJÄ Tässä artikkelissa tarkasteluun nostettu moniammatillisen yhteistyön päätöksenteon muoto: kokoukset, on vain yksi esimerkki ammattikuntien rajat ylittävästä toiminnasta. Moniammatillisuus tai tiimityöskentely miten sitä kulloinkin halutaan nimittää saa nykyisessä palvelu- ja hoitoorganisaatioissa lukuisia virallistettuja ja epävirallisia muotoja. Moniammatillisissa tilanteissa pohdittavat asiakokonaisuudet vaihtelevat hallinnollisten käytäntöjen ja laajempien linjanvetojen yksityiskohdista päivittäisten, asiakkaiden hoitoa, auttamista, kuntouttamista ja pärjäämistä koskeviin pohdintoihin ja ratkaisuihin. Yhteistyön ja päätöksenteon muodot sekä virallisuuden aste vaihtelevat epävirallisista käytäväkeskusteluista ja puhelinkonsultaatioista käytännön hoito- tai parityöskentelyn kautta virallisiin kokoustilanteisiin. Myös yhteistyön rakenne ja sille annettujen kirjallisten ohjeiden määrä vaihtelee. Esimerkiksi erilaisista hoito-, kotiuttamis-, sijoitus, tai kuntouttamispäätöksistä keskustellaan usein eri ammattilaisten kesken, mutta myös ryhmissä, joissa potilas/asiakas tai hänen omaisensa ovat mukana. Medikaalisen, praktisen, sosiaalisen, psykologisen, taloudellisen, moraalisen ja eettisen alueelle asettuvat kysymykset painottuvat eri tavoin tilanteesta riippuen eri ammattikunnan edustajien, samoin kuin paikalla mahdollisesti olevan asiakkaan käyttäessä erilaisia argumentteja neuvonpidon kuluessa (vrt. Noro ym. 1992, Netten ym. 2001). Moniammatilliset neuvottelut ovatkin tilanteita, joissa ammatilliset äänenpainot (Linell 1998) ja ammattiryhmien erityisosaamista korostavat ammattisanastot ja murteet (Beattie 1995, Nikander 2002b) väistämättä kohtaavat ja sekoittuvat toisiinsa. Moniammatillista yhteistyötä koskeva kirjallisuus on laaja. Se mm. kattaa eri terveydenhuollon alueet pediatriasta perusterveydenhuollon kautta vanhusten- ja erikoissairaanhoitoon (esim. Launis 1994, Evers ym. 1994, White 2002, Ala-Nikkola 2003). Olemassa olevassa kirjallisuudessa moniammatillisuutta lähestytään niin koulutuksen (esim. Soothill ym. 1995) päätöksenteon eettisyyden (esim. Larouche ym. 2001, Nikander 2003), asiakkaiden äänen ja valtaistamisen (esim. Biggs 1997, Valokivi painossa), ammatti-identiteettien muutoksen (esim. Biggs 1999, Davies 1999), kuin ammatillisten intressien ja muuttuvan työnjaonkin perspektiiveistä (esim. Saks 1999). Olemassa olevaa kirjallisuutta voi eritellä myös lähestymistavan painotuksen mukaan. Tällöin teknispainotteiset, ammattien välistä yhteistyötä käsittelevät käsikirjamaiset kuinka-saan-tiimin-toimivaksi -tyyppiset tekstit erottuvat omaksi ryhmäkseen. Tiimien muodostamista, eri tiimityyppejä, niiden johtamista ja hallinnointia, sekä onnistunutta kommunikaatiota koskevaa kirjallisuutta ei olekaan vaikeaa löytää (esim. Øvretveit 1993, Gorman 1998, Payne 2000, Nikander 2002b). KOKOUSAINEISTO: 42 TUNTIA VIDEONAUHAA Ajallisesti ja paikallisesti rajallisena kokousvuorovaikutuksen analysointi on tehokas ja samalla tutkimuksellisesti ekonominen tapa lähestyä instituutioiden arkipäivän toimintaa. Saman pöydän ympärillä tapahtuvaa, eri ammattikuntien keskeistä vuorovaikutusta eritellen päästään lähelle prosesseja, joiden kuluessa yksittäisiä asiakkaita koskevia päätöksiä käytännössä tuotetaan. Kokouksissa tapahtuvaa vuorovaikutusta tarkastelemalla voidaan seurata, miten sosiaali- ja terveydenhuollon instituutiot ja organisaatiot ikään kuin puhuvat itsensä oleviksi. Samalla on mahdollista analysoida organisaation toimintalogiikkaa, ei niinkään abstraktien tavoitteiden tai ylöskirjattujen ideaalien valossa, vaan pikemminkin sitä, miten tuota logiikkaa rakennetaan ja ylläpidetään käytännön työssä ja vuorovaikutuksessa. Kokousvuorovaikutusta voidaan toisin sanoen lähestyä empiirisenä ikkunana organisaatiota ylläpitäviin käsitteisiin, käytäntöihin, arvoihin ja toimintakulttuureihin (vrt. Boden 1994, Nikander 2002b) Tässä artikkelissa esitetyt kokouskatkelmat tulevat laajasta videoidusta aineistokokoelmasta, johon kuuluu 15 vanhainkotisijoituksista päättävää ja 15 omaishoidon tuesta päättävää kokousta. Kokoukset videoitiin vuosina siten, että tutkija itse ei ollut kokouksissa läsnä, ja nauhoitteet purettiin myöhemmin teksteiksi. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin vain van SosLaakTaitto , 08:18

4 hainkotisijoituksista päättävien kokousten tarkasteluun. Videoitujen kokousaineistojen ohella käytössäni on eri ammattilaisten haastatteluja, osallistuvan havainnoinnin kautta koottua aineistoa sekä paikallisesti tuotettuja vanhustenhuollon dokumentteja ja tilastoja. Näihin, videoaineistoa täydentäviin aineistoihin en kuitenkin tässä artikkelissa tukeudu. Videoidut kokoukset koostuivat hieman vaihtelevasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisista. Ikääntynyt asiakas tai potilas itse ei ollut nyt tarkasteltavissa kokouksessa fyysisesti läsnä. Pituudeltaan kokoukset vaihtelivat puolesta tunnista kolmeen tuntiin, ja niissä saatettiin käydä läpi kymmenestä neljäänkymmeneen asiakastapausta. Aineiston kuvallinen muoto paitsi teknisesti helpottaa monipuhujatilanteen litterointia, myös parhaimmillaan mahdollistaa nonverbaalisten viestien, sanottavan suuntaamiseen tai painotukseen liittyvien yksityiskohtien analysoinnin. Videoidun aineiston kuvallisen informaation rooli jää kuitenkin nyt käsillä olevassa artikkelissa vähäiseksi. Kokouksissa käytävä keskustelu ei suinkaan ole ainut tai ammattilaisten muusta työstä irrallinen neuvottelun tai päätöksenteon areena. Kokouksessa tehtävä päätöksenteko edellyttää pohjatyötä sekä alustavaa suunnittelua ja keskustelua paikallisella tiimitasolla. Ennen vanhainkotisijoituksista päättävää SAS-kokousta alueelliset kotihoitotiimit, tai esim. sairaalaosaston edustajat ovatkin useimmiten jo alustavasti asettaneet omat asiakkaansa prioriteettijärjestykseen sen mukaisesti, kuinka kipeästi nämä tarvitsevat pitkäaikaispaikan. Kokouksissa yksittäisen ikääntyneen asiakkaan elämäntilanne sitten tavallaan pysäytetään tai jäädytetään tarkastelun kohteeksi tässä-ja-nyt. Tarkastelun apuna toimivat paitsi asiakastiedostoon koostetut kuvaukset, jotka saattavat yksittäisen asiakkaan osalta edustaa pitkääkin asiakasuraa, myös muut dokumentit kuten lääkärintodistukset, sekä asiakasta koskevat suulliset ensikäden tai toisen käden kertomukset. Koska samoja kokouksia seurattiin ja kuvattiin vuoden ajan, on niissä käsiteltäviä asiakastapauksia ja yksittäisen asiakkaan hoitopolkua mahdollista myös seurata ajallisesti. 282 JÄSENYYSKATEGORIA-ANALYYSI KOKOUS- VUOROVAIKUTUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEON ANALYYSIVÄLINEENÄ Kokousvuorovaikutuksen tarkastelu kielenkäytöllisestä näkökulmasta ei ole uusi ilmiö. Etnografisen tai antropologisen (esim. Schwartzman 1989, 1993) perspektiivin ohella kokouksia on tarkasteltu erityisesti erilaisia diskursiivisia, narratiivisia ja keskustelunanalyyttisiä välineistöjä käyttäen (esim. Boden 1994, 1995, Housley 2000, Juhila 1995). Nyt käsillä olevan artikkelin kannalta keskeisiä ovat erityisesti institutionaalisen vuorovaikutuksen ja tilanteisen kielenkäytön analyysiin keskittyvät empiiriset tutkimukset. Diskursiiviset ja keskusteluanalyyttiset lähestymistavat ovatkin yleistyneet paitsi terveystutkimuksessa yleensä (esim. Ruusuvuori ym ja Sorjonen ym. 2001), myös moniammatillisuutta käsittelevän empiirisen tutkimuksen piirissä (Kangasharju 1998, Griffiths 2001, esim. Arminen ja Perälä 2001, White 2002, White ja Stancombe 2003). Kokousten kielellisen arkkitehtuurin sekä monipuhujatilanteen vuoro vuorolta kehittyvän dynamiikan tarkin analyysimuoto on epäilemättä keskustelunanalyysi. Sen piirissä on tutkittu mm. kokousten avaamisen, sulkemisen ja vuorovaikutuksen ylläpitämisen dynamiikkaa sekä puheenaiheen valintaa ja siirtämistä (esim. Atkinson ym. 1978, Cuff ja Sharrock 1985). Tässä artikkelissa kokousvuorovaikutusta tarkastellaan kuitenkin hieman toisella, kokouksissa tehtävien kategorisointien ja kuvausten analyysitasolla. Apuna käytän Harvey Sacksin alun perin esittelemää ja jäsenyyskategoria-analyysiksi sittemmin nimettyä analyyttistä kehikkoa (membership categorisation analysis, MCA suom. JKA). Kategorisointi- ja kuvaustapojen tasolla liikkuva jäsenyyskategoria-analyysi sopii mielestäni kokousaineistojen ja asiakaskuvausten erittelyyn hyvin. Kokousten päätehtävänä on järjestää ja prosessoida käsillä olevat asiakastapaukset prioriteettijärjestykseen avuntarpeen ja käytettävissä olevien niukkojen resurssien mukaisesti (ks. Nikander painossa). Kielelliset kuvaukset, asiakkaiden luokittelut ja kategorisoinnit ovat tällöin käytännön työkaluja, joilla kokouksiin osallistuvat eri ammattikuntien edustajat työtään tekevät. Toinen syy kategorisoinnin tasolla liikkuvan analyysin valintaan on se, että se samalla tarjoaa hyvät välineet asiakaskuvausten kaltaisten pitkien kuvailevien monologien ja kertomusten analyysiin (vrt. White ja Stancombe 2003:57 58). Jäsenyyskategorisointi-analyysin (JKA) avulla voidaan tarkastella ensinnäkin sitä, mitkä asiakastapausta kuvaavat kategoriat kulloinkin nousevat tai nostetaan relevanteiksi päätöksenteon kannalta. Toisaalta sen avulla on mahdollis SosLaakTaitto , 08:18

5 ta eritellä mm. sitä, minkälaisia sekä asiakasta, tämän sukulaisia ja ammattiauttajia koskevia vastuita ja velvollisuuksia kategorisoinnin ja kuvausten kautta herätetään henkiin. Kategorisointi onkin kaiken puheen niin arkisen keskustelun kuin institutionaalisilla areenoilla käydyn neuvonpidon keskeinen osa. Voidaksemme jäsentää ympäröivää maailmaa ja sen eri ilmiöitä jaamme näkemäämme ja kokemaamme luokkiin ja kategorioihin. Derek Edwardsin mukaan kategorisointi onkin yksi keskeinen inhimillisen sosiaalisen toiminnan muoto. Hänen mukaansa (1991:517): Kategorisointi on jotain mitä teemme puheessa suorittaaksemme sosiaalisia tekoja (suostuttelua, syytöksiä, kiistämistä, kumoamista, syytöksiä jne.). Tästä perspektiivistä ajatellen emme voi olettaa kielen resurssien syntyvän ikään kuin valmiiksi muotoutuneina ihmisten välisessä maailmanymmärtämisen prosessissa vaan pikemminkin, tai ainakin tuon lisäksi on oletettava, että ne muotoillaan käyttötilannettaan vastaaviksi, palvelemaan tilanteista sosiaalista toimintaa. Arkipäivän kielellistä vuorovaikutusta analysoitaessa kategorioita ei siis ymmärretä vain nimilapuiksi, joita automaattisesti liitämme asioihin, ilmiöihin tai ihmisiin. Ne ymmärretään aktiiviseksi osaksi tapaamme rakentaa asiantiloja ja faktoja kielellisten kuvausten kautta. Jäsenyyskategoria-analyysi lähtee perusoletuksesta jonka mukaan kaikkia ihmisiä on mahdollista määrittää lukemattomin eri tavoin: aviosäädyn, iän, sukupuolen, luonteenpiirteiden, hiusten värin tai ammatin välityksellä (ks. esim. Silverman 1998, Nikander 2002a). Kielellinen kuvaus ja kategorisointi edellyttävätkin aina valintaa. Relevanttien kuvaustapojen poimiminen monien mahdollisten joukosta puolestaan määrittää sen, minkälaisesta puhetilanteesta kulloinkin on kyse. Samaa henkilöä voidaan tilanteesta riippuen kuvata esimerkiksi 35-vuotiaaksi naislääkäriksi tai riippuliitoa harrastavaksi kolmen lapsen äidiksi. Jokainen kategoria on samalla osa laajempaa elämänkulun, ammattikategorioiden, harrastusten tai perheen kategoriajoukon muodostavaa kokonaisuutta (category device). Sosiaaliset kategoriat myös antavat viitteitä yksittäiseen kategoriaan kuuluvan jäsenen ominaisuuksista, attribuuteista tai tyypillisestä toiminnasta (Category-bound activities, inference richness, Sacks 1992, Vol 1:40). Kuullessamme esimerkiksi jonkun olevan 79-vuotias tai alzheimerpotilas, saatamme kyseistä ihmistä tapaamatta jo tehdä päätelmiä siitä, millainen hän mahdollisesti on, tai miten hänen tyypillisesti tulisi tai ei tulisi toimia. Kategoriat ovat siis osa arkipäiväistä moraalisten merkitysten ja arvostelmien rakentumista. Toisaalta kategorioihin kulttuurisesti liitettävät toiminnat (esim. lääkäri parantaa) ja ominaisuudet kuten vastuut ja velvollisuudet (opettaja opettaa) mahdollistavat sen, että sosiaalinen kategoria voidaan herättää henkiin joko itse kategoriatermiä käyttäen, tai viittaamalla esimerkiksi henkilön toimintaan tietyn kategorian relevantiksi tekevällä tavalla. Esimerkiksi tapauskuvausta tehdessään ammattilainen voi kuvata ikääntyneen asiakkaan kotona pärjäämistä sanomalla: vuorokausirytmit sekaisin, väsynyt, hellalevyt päällä, ruuat ei maistu, jää syömättä, lähtee kotoa, eksyy, ei löydä kotia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset käyttävätkin rutiininomaisesti sekä suoria kategorisaatioita, että tiettyyn asiakasryhmään viittaavia ominaisuus ja toiminta-attribuutteja. Tällöin asiakaskuvauksen yksityiskohdat jo itsessään herättävät henkiin tietyn kategorian, kuten dementikko (vrt. White ja Stancombe 2003). Jäsenyyskategoria-analyysin hedelmällisyys käy kenties parhaiten ilmi aineistokatkelmien kautta (ks. myös Hester ja Eglin 1997, Silverman 1998, Lepper 2000, Nikander 2002a, White ja Stancombe 2003). Seuraavassa siirrynkin vanhainkotisijoituksista päättävästä SAS-kokouksen asiakaskuvausvaiheen empiiriseen analyysiin. Analyysissä huomio kiinnittyy siihen, mitä kategorioita kuvauksesta vastuussa oleva ammattilainen nostaa relevanteiksi kuvausta tehdessään, sekä siihen, miten esiin nostetut kategoriat toimivat osana päätöksentekoa. Lähtökohtana tällöin on, että tehdyt kategorisoinnit ja kuvaukset eivät ole vain passiivisia, asiakaspapereista kokoukselle luettuja faktoja, vaan niiden kautta päästään tarkastelemaan kriteereiden ja päätösten dynaamista käytännön rakentumista. KATEGORIAT, ASIAKASKUVAUKSEN YKSITYISKOHDAT JA PÄÄTÖKSENTEKOTYÖ Kokousten päätöksentekotyö rakentuu pituudeltaan vaihtelevien asiakas- tai tapauskuvausten varaan. Asiakkaan tilanteen parhaiten tunteva ammattilainen esimerkiksi kotipalveluohjaaja, terveydenhoitaja tai jos asiakas on parhaillaan sairaalahoidossa, tai vanhainkodin lyhytaikaispaikalla sairaalan tai vanhainkodin osastonhoi SosLaakTaitto , 08:18

6 taja tai sosiaalityöntekijä esittelee tapauksen. Tämän jälkeen käydään pituudeltaan ja yksimielisyyden suhteen huomattavastikin vaihteleva keskustelu, jonka kuluessa päätös pitkäaikaispaikasta tai siitä, ettei paikkaa tällä kertaa myönnetä, syntyy. Kokouksissa käydään myös laajempaa keskustelua asiakkaan tällä hetkellä vastaanottamien tukimuotojen kokonaisuudesta. Asiakastapausten esittelyn ja niistä käytävän keskustelun lisäksi ammattilaisista koostuva ryhmä usein pysähtyy pohtimaan päätöksenteon kriteerejä, tasapuolisuutta tai toimintamallien rationaalisuutta. Kokouskulun pääasiallinen etenemisrunko rakentuu kuitenkin asiakaskuvauksille ja niitä seuraavan keskustelun varaan. Vilkaistaan aluksi lyhyesti miltä asiakaskuvaus näyttää. Ensimmäisessä katkelmassa keskustellaan paraikaa lyhytaikaishoitojaksolla olevan naisasiakkaan tapauksesta. Alueen osastonhoitaja esittelee tapauksen. Kaikki katkelmissa esiintyvät henkilöiden, paikkojen ja instituutioiden nimet ja tunnistamisen mahdollistavat yksityiskohdat on muutettu. Otteissa käytettyjen litteraatiomerkintöjen selitykset löytyvät artikkelin lopusta. Aineisto-ote 1: Esimerkki tapauskuvauksesta SAS-kokouksessa Puhujat: OH = alueen osastonhoitaja, JKPO = johtava kotipalveluohjaaja, S = sihteeri 01 OH: sit päästään Laaksosen Miljaan ja 02 tää on nyt sitten (1.2) toinen 03 samanlainen ykkönen ku toi edellinen mikä 04 on niinku tullu voimakkaasti elikä 05 itseasias nää kaks ihmistä on tullu tosi 06 voimakkaasti tuolta kotihoitotiimistä. 07 (0.4).mthhh(0.4) tää on(0.4)dementti 08 ihminen (2.0) ö karkail- tai lähteny kotoo 09 useita kertoja ja tota(0.8)oliko 10 tää nyt Näkinpuistossakin asti oli ollu 11 Näkinpuistossa asti eikä löydä kotiin 12 sieltä(0.6)ja(3.4) 13 omaiset ei enää haluu kotiin(2.0) 14 öö ne on väs- he o väsyneitä 15 kaheksantoista kertaa viikossa 16 vähintäänkin (0.3) apua ollu(0.4) 17 käytössä (3.6) ja(0.4) 18 kotihoitotiimi on sitä mieltä et tää 19 kaheksantoista ei(0.4) kertaa r-viikossa 20 riitä jos tää tulee kotiin et sitte 21 tarvitaan vielä (0.4) reilusti 22 S: nii[: just. 23 OH: nii[apuja lisää ja just tää (0.4) 24 karkaamisriski on olemassa 25 (2.0) 26 S: syksyllä kylmä tule[e. 27 JKPO: syksyllä kylmä tule[n[ii 28 OH: [itseasiassa se saa 29 muuten kakskyt kertaa näitä apuja et 30 kotipalvelu on kaheksantoista ja 31 kotisairaanhoito kaks kertaa 32 JKPO: nii mää meinasin just sanoo että tota 33 (1.0) mullon kans tää laitettu tää 34 (0.4) 35 OH: mm 36 JKPO: kotipalvelusta niinku ykköseks 37 (0.6) 38 S: ahaa 49 (1.6) 40 JKPO: yhdessä(0.4) sen tiimin kanssa 41 (0.4) 42 JKPO: et kai me tämmönen nys sitte (keskustelu tapauksesta jatkuu) Osastonhoitaja aloittaa tapauskuvauksen mainitsemalla asiakkaan nimen. Välittömästi tämän jälkeen hän viittaa kokousta edeltäneeseen, kotihoitotiimin omaan harkintaan: asiakas on asetettu heidän listassaan ykköseksi (rivi 03). Tämän kuvauksen jälkeen hän siirtyy kuvaamaan asiakasta mainitsemalla jotain tämän terveydentilasta dementti ihminen sekä detaljitietoa siitä, miten dementia tämän asiakkaan kohdalla ilmenee lähteny kotoo useita kertoja (rivit 08 09), eikä löydä kotiin (rivi 11). Tapauskuvausta jatketaan tuomalla kuvaan mukaan omaisten toiveet ja jaksamattomuus (rivit 13 14). Tätä seuraa kotihoidon ja kotiin annettavan tuen määrän erittely sekä kotihoitotiimin arvio siitä, miten asiakas tällä tuen määrällä mahdollisesti pärjäisi lyhytaikaishoitojaksolta kotiin palattuaan (rivit 18 24). Tapauskuvaus on siis moniääninen kahdellakin tapaa. Ensinnäkin osastonhoitaja siteeraa asiakkaan dokumenteista löytyviä kotihoitotiimin ja asiakkaan omaisten toiveita ja arvioita, ja toisaalta kokouksen muut ammattilaiset myös osallistuvat arviointiin. Rivillä 26 kokouksen sihteeri lisää asiakkaan kotoa lähtemistaipumuksella joka nyt on jo uudelleen määritelty karkaamisriskiksi olevan mahdollisia vakaviakin seurauksia. Riveillä johtava kotipalveluohjaaja ottaa puheenvuoron vahvistaakseen osastonhoitajan ilmoittaman aiemman tiedon siitä, että kotihoitotiimi todella on merkinnyt asiakkaan omaksi ykkösekseen ja tarjoamalla epäsuorasti ratkaisua asiakastapaukseen et kai me tämmönen nys sitten (rivi 42). Katkelmasta voisi ensinkin lyhyesti todeta sen olevan tyypillinen sikäli, että itse asiakasta koskeva päätös on vaikeasti erotettavissa itse tapauskuvauksesta. Kokousvuorovaikutusta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa onkin toistuvas SosLaakTaitto 284

7 ti todettu päätösten usein olevan tavallaan näkymättömiä sikäli, että ne syntyvät jo osana kuvausta ja kategorisointia (Boden 1994:22, ks. myös Mehan 1984, Nikander 2003). Nähdyssä otteessa päätöksenteon pohjana olevia kategorisointeja aletaan, osin yhteistoiminnassa, rakentaa tapauskuvauksen alusta saakka. SAS-kokouksille tyypilliset kriteerit: kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käyntien määrä, omaisten ja kotipalvelutiimin toiveet tuotetaan osastonhoitajan kuvauksessa keskeisinä päätöksenteon kriteereinä, joihin muut myös yhtyvät. Päätöksenteon tukena turvaudutaan siis yhteisesti jaettuihin kokouksen kulttuuriin kuuluviin argumentteihin, jotka ennalta tiedetään vahvaksi valuutaksi. Myös ratkaisuehdotus on jossain määrin aineistolle tyypillinen sikäli, että päätös esitetään ikään kuin jo esitetyn todistusaineiston pohjalta itsessään nousevaksi. Seuraava aineisto-ote tulee aivan yhden SASkokouksen alusta. Puheenvuoron on juuri saanut sairaalan sosiaalityöntekijä, joka kuvaa parhaillaan sairaalahoidossa olevaa naisasiakasta. Aineisto-ote 2: Asiakaskuvaus ja kategorisointi Puhuja: SSTT = sairaalan sosiaalityöntekijä Paikat: Teukka = sairaala, Mikonmaa = sairaala 01 SSTT: ni siel on ehh muita kun 3D:n ihmisiä ni 02 ensimmäisenä Salme Jenny (0.8)sivulla 03 mikä kolme 04 (3.8) ((monisteiden selailua)) 05 SSTT: tämmönen: (0.8)ehh neiti-ihminen joka on 06 meille tullu Teukkaan (1.2) heinäkuussa ja 07 (0.8)hyvin muistamaton oli neurologin 08 vastaanotolla käyny(1.2)öh tota 09 hetkinen oliks hän ny sitte Mikonmaan 10 erikoispolilla vai missä ja tota sieltä tuli 11 ensimmäinen tää neurologin puhelu 12 (1.2) hän oli hyvin huolissaan tästä 13 (0.8) muistamattomasta ihmisestä 14 ja hän tuli sitten (1.2) jhossakin 15 vaihessah meille tota hoitoon niin 16 kymmenes seittemättä juuri hän tätä 17 a-aiemmin oli ensin käyny tota tällä 18 neurologilla ja (0.8) ihan muistamaton ihminen 19 yksin asunu tossa (0.8) Varvikonkujalla ((tapauskuvaus jatkuu)) Sosiaalityöntekijä aloittaa kuvauksensa asiakkaan nimeen ja kokousosallistujien edessä olevien asiakirjojen kohtaan viitaten. Analyysin kannalta ensimmäinen kiintoisa kategorisointi tehdään rivillä viisi, missä asiakasta pienen epäröinnin jälkeen kuvataan neiti-ihmiseksi. Kuvaustapana neiti-ihminen tuo samanaikaisesti esille sekä asiakkaan sukupuolen että tämän siviilisäädyn. Se saattaa siis olla kiertoilmaus halventavalle vanhapiika -kategorialle. Jäsenyyskategorisointi-analyysin mukaan voimme kuitenkin kysyä: mitä attribuutioita ja merkityksiä tämänkaltainen kategorisointi, erityisesti tapauskuvauksen alussa tuotettuna kantaa mukanaan? Mitä naimattomuuden ja sukupuolen samanaikainen esilletuonti toisin sanoen merkitsee kokouksessa tehtävän päätöksenteon ja kriteereiden kannalta? Ensinnäkin on selvää, että asiakkaan neitiyteen viittaamalla, sosiaalityöntekijä samanaikaisesti tekee selväksi, että nyt kyseessä olevalla asiakkaalla ei välttämättä ole puolisoa, lapsia tai sukulaisverkostoa, joihin tukeutua vanhoilla päivillään. Koska kategorisointi tehdään aivan tapauskuvauksen alussa, se saattaa myös ohjata sitä, miten myöhemmin tehtävät kategorisoinnit ja luonnehdinnat tulisi kuulla. Yksityiskohtaa voidaan toisin sanoen vahvistaa tai minimoida päätöksenteon edetessä. Neiti-ihminen on samalla esimerkki siitä, miten yksittäinen kategoria saattaa viitata suureen määrään attribuutteja. Ikääntyneeseen ihmiseen liitettynä se toisin sanoen herättää henkiin keskimääräistä suurempaan haavoittuvuuteen, eristyneisyyteen ja avuntarpeeseen viittaavia ominaisuuksia. Näin sosiaalityöntekijä erittäin ekonomisesti asiakasta kuvaamalla samanaikaisesti sijoittaa tämän oikeutetun ammatillisen huolen moraaliseen viitekehykseen. Ikääntynyt neiti-ihminen toisin sanoen saatetaan helpommin mieltää julkisen terveydenhuolto-organisaation avun relevantiksi kohteeksi. Katsotaan miten katkelma jatkuu. Rivillä 7 asiakasta kuvataan ensin muistamattomaksi. Pian tämän jälkeen tarinaan liitetään kategoria huolestunut neurologi (rivit 11 12), joka on ottanut sairaalaan yhteyttä kyseisen muistamattoman ihmisen puolesta. Katkelman lopussa asiakkaan muistamattomuus vielä vahvistuu ääri-ilmaisuksi ihan muistamaton ihminen (extreme case formulation, Pomerantz 1986). Tämänkaltainen, toisen ammattilaisen mielipiteeseen tai ensikädentietoon viittaaminen tai usean samansuuntaisen näkemyksen esilletuonti ovat aineistossa toistuvia tapoja, joilla kokoukseen osallistujia pyritään vakuuttamaan tai jonkun jo tekemää kuvausta horjuttamaan. Tässä tapauksessa kuvauksessa mainittu ammattilainen on lisäksi suhteellisen korkealla hoito-organisaation arvohierarkiassa. Emootiotermi huoli liitettynä neurologin kategoriaan jatkaakin nei SosLaakTaitto 285

8 ti-ihminen-kategorian aloittamaa oikeutetun huolen teemaa. Jos neurologi on ollut tästä asiakkaasta huolissaan, niin eikö siis meidänkin tulisi olla? Aineisto-ote 2 tuo siis esiin kuinka yksittäisen kategorisoinnin kautta viitataan asiakkaan oman tukiverkoston puuttumiseen ja samalla herätellään kokoukseen osallistujat institutionaalisina toimijoina omaksumaan oma vastuunsa tuen myöntäjinä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten kategorisoinnin tasolla liikkuvan analyysin kautta päästään tarkastelemaan paitsi päätöksentekoa, myös siihen liittyviä moraalisia aspekteja. Päätöksenteon yksi keskeinen määriteltävä asia onkin se, missä asiakkaan ja tämän omaisten vastuut ja velvollisuuden loppuvat ja missä institutionaalisten toimijoiden ja virallisen apujärjestelmän vastuut ja velvollisuudet alkavat. IHMINEN, POTILAS VAI ASIAKAS? Jatkakaamme analyyttistä pohdintaa vielä hetken yllä näytetyn aineisto-otteen pohjalta. Yksi kiintoisa piirre kuvauksessa on, että siinä toistuvasti viitataan asiakkaaseen kategorialla ihminen. Kiinnitettyäni tähän huomiota, aloin nähdä samankaltaisia tapauksia myös muualla aineistossani. Neiti-ihmisen lisäksi asiakasta saatetaan kuvata esimerkiksi kohta asunnottomaksi ihmiseksi, sotainvalidi-ihmiseksi, tai dementti-ihmiseksi. Minkälainen kategoria ihminen sitten on osana institutionaalista päätöksentekoa? Kertooko sen käyttäminen jotain olennaista päätöksiä tekevien ammattilaisten ja asiakkaiden välisen suhteen diskursiivisesta rakentumisesta. Jos ihminen-kategoriaa käytetään vain osassa asiakaskuvauksista, niin pyritäänkö sen avulla johonkin erityiseen? Tässä yhteydessä on mahdollista vain hahmotella mahdollisia suuntia, joista vastauksia näihin kysymyksiin voi jatkossa lähteä hakemaan. Ensinnäkin on mahdollista, että kyse on lähinnä yksittäisten kokousten paikalliskulttuurista, johon tämän termin käyttäminen leimallisesti kuuluu. Toinen mahdollinen selitys on, että ihminen-kategorian käyttö on tyypillinen joidenkin yksittäisten ammattilaisten tavalle tehdä asiakasesittely. Kiinnostavampaa kuitenkin on lähteä pohtimaan mitä vuorovaikutuksellisia ja päätöksentekoon liittyviä vaikutuksia ihmiseen viittaamisella mahdollisesti on. On kenties mahdollista ajatella, että termi on lähinnä yksi tekninen apukeino, jolla asiakaskokonaisuutta pilkotaan 286 sellaisiin helposti tunnistettaviin alaryhmiin kuten dementit ja sotainvalidit. Tämä ei kuitenkaan selitä, ettei sitä kaikissa kokouksissa tai kaikkien tapausten kohdalla suinkaan systemaattisesti käytetä. Pidemmän muodon kuten sotainvalidiihminen, dementti-ihminen käyttö, lyhyemmän termin sijaan, saa ainakin minut pohtimaan valinnan kantamia lisämerkityksiä. Kuten otteessa kolme näimme, yksi mahdollinen selityssuunta on, että asiakkaan ihmisyyteen viitattaessa samalla siirretään keskustelua ja kuvausta moraalisen argumentaation puolelle. Me, virallisen apu- ja tukiorganisaation jäsenet, olemme myös ihmisiä ja näin ollen meillä on vastuu ja velvollisuus auttaa kanssaihmisiämme. Ihminen-kategoria saattaa toisin sanoen diskursiivisesti laskea asiakkaiden ja avun myöntäjien välistä välimatkaa. Kolmas mahdollinen ja osin päällekkäinen selitys asiakkaan ihmisyyteen viittaamiseen on se, että näin toimiessaan eri ammattikunnan edustajat samalla tietoisesti tai tiedostamattaan rakentavat omaa hyvää, huolta kantavaa ja poliittisesti korrektia ammattilaisuuttaan moniammatillisen tiimin jäseninä. PÄÄTÖKSENTEON KRITEERIT PUNTARISSA Yllä olevien aineisto-otteiden perusteella on kenties jo alkanut hahmottua kuinka tietyt kategorisoinnit ja kuvaustavat toimivat osina kokousvuorovaikutusta. Asiakkaan ikä ja terveydentila, siviilisääty, asuinolot, hoidon raskaus ja kotihoidon käyntien määrä nousevatkin tarkasteltavissa moniammatillisissa kokouksissa tyypillisesti käytettäviksi päätöksentekokriteereiksi. Toisiaan seuraavat asiakaskuvausten ketjut ja neuvottelu kuitenkin usein myös katkeavat ryhmän pysähtyessä pohtimaan päätöksenteon tasapuolisuutta, rationaalisuutta ja eettisyyttä. Kolmas aineistoote on esimerkki tämänkaltaisesta, analyyttisesti kiinnostavasta tilanteesta. Ote tulee kokouksesta, jossa osastonhoitaja on juuri siirtymässä kotonaan asuvan naisasiakkaan tapaukseen. Kuvauksen edetessä ryhmä haastaa yhden keskeisen pitkäaikaispaikan myöntöä puoltavan kriteerin: kotipalvelukäyntien määrän oikeudenmukaisuuden. Aineisto-ote 3: Kategorisointi osana kriteeristöä Puhujat: OH: osastonhoitaja, S = sihteeri, JKPO = johtava kotipalveluohjaaja Lah (rivi 14) = lyhytaikaishoitojakso 01 OH: sit (0.4) pä-päästiin tähän 02 Mannisen Pirkkoon (1.0) 20056SosLaakTaitto 286

9 03 (0.8) ja tota tässä on pikkusen 04 niinkun (0.6) erilaisia näkemyksiä 05 terveydenhoitajalla ja sitte tällä 06 kotipalvelupuolella tästä pärjäämis 07 terveydenhoitaja on sitä mieltä että 08 (0.6) ois hyvä päästäh 09 vanhainkotiin (0.4) (1.0) mut tässon 10 aika palj- aika vähän näitä apuja tässä 11 vaiheessa käytössä. Ystävätalon ostopalvelu 12 (0.4) kaks kertaa viikossa (1.7) ja tota 13 ateriapalvelua kolme kertaa viikossa (1.4) 14 tällä hetkellä on lahhilla 15 Jokelassa (2.4) levoton seka- 16 sekava vaeltaja joka liikkuu ulkona ei 17 osaa kotiin takaisin 18 tutut ja naapurit ilmoittavat pojalle joka alkaa 19 etsiä hänen perhe-elämänsä kärsii, 20 vastustaa kaikkia hoitotoimenpiteitä 21 ei tunne olevansa sairas 22 (2.1) muisti olematon 23 kotona etsii kotia ja kuolleita 24 perheenjäsi jäseniä ja arvaamaton 25 et tässon tietysti tätä (0.6) 26 hhhh[hh et kun olis vaan mahollista 27 S: hhhh[joo 28 (0.4) 29 JKPO: ku aattelee että tota 30 (0.4) 31 OH: mut nää avut on tosi aika 32 vähäset vielä tietysti sis- ei se 33 pahus soikoon näillä muistamattomilla ja 34 dementeillä noi avut ei välttämättä 35 (0.4) 36 JKPO: e[i ei sitte korjaa että 37 OH: e[tuo sitä turvaa että 38 JKPO: päivvastanen että jos sitte 39 taas hirveen monee-öö monesti 40 joutuu muuttaan sitä (0.4) 41 paikkaa [taikka tota(0.4) 42 OH: paikkaa [niin o 43 JKPO: et sillai tuo- toivos että (0.4) 44 näinki vaikeella olis jo sitte se pysyvä se ((keskustelu tapauksesta jatkuu)) Otteessa käsiteltävä asiakastapaus merkitään ongelmalliseksi heti sen alusta saakka: sosiaali- ja terveydenhuoltoa edustavilla ammattilaisilla tuntuu olevan siitä erilaisia näkemyksiä (rivi 04). Pian tämän jälkeen käy ilmi, että kotipalvelukäyntien vähäinen määrä ei suoraan näyttäisi tukevan vanhainkotipaikan myöntämistä. Tätä seuraa asiakasta, tämän terveydentilaa, käytöstä ja sukulaisia koskeva kuvaus, joka päättyy osastonhoitavan yhteen vetävään vuoroon: et tässä on tietysti tätä (rivi 25). Asiakkaan hankalasta elämäntilanteesta huolimatta päätöksenteon kriteerit näyttävät sulkevan asiakkaan ainakin toistaiseksi positiivisen päätöksen ulkopuolelle kun olis vaan mahollista (rivi 26) mut nää avut on tosi aika vähäset vielä (rivit 31 32). Kiinnostavaa otteessa on se, että asiakasta koskevasta kuvauksesta siirrytään yleisemmälle, periaatteelliselle keskustelutasolle. Samalla käsittelyssä oleva sekavaksi vaeltajaksi kuvattu asiakastapaus siirtyy edustamaan laajempaa muistamattomien ja dementtien kategoriaa (rivit 33 34). Diskursiivinen siirtymä asiakaskuvauksesta yleisempään periaatteelliseen päätöksentekoa koskevaan keskusteluun tapahtuu siis yksittäisen asiakkaan kategorian muuntuessa laajempaa asiakasryhmää koskevaksi. Tämän jälkeen keskustelun ytimessä on kysymys siitä, missä tapauksissa päätöksenteon periaatteista on mahdollista, luvallista tai toivottavaa joustaa. Siirtyminen yksilötason kuvauksesta yleisten kategorioiden tasolle ja takaisin on yksi toistuva asiakaskategorisoinnin ja päätöksenteon piirre. Nähdyssä otteessa asiakastapausta koskeva kategorisointi siirtyy ensin yksilötason seikkaperäisestä kuvauksesta sekava vaeltaja (rivi 16), yleisen tason muistamattomat ja dementit (rivit 33 34) kautta takaisin yksilötasolla liikkuvaan kuvaukseen näinkin vaikea (rivi 44). Tässä lyhyesti analysoitu aineisto-ote osoittaakin, ettei päätöksenteko moniammatillisissa kokouksissa suinkaan perustu valmiille kriteereille ja periaatteille, vaan molempien rajoja jatkuvasti koetellaan ja muokataan vuorovaikutuksen edetessä. VUOROVAIKUTUKSELLISEN NÄKÖKULMAN RAJAT JA MAHDOLLISUUDET Tämän artikkelin tarkoituksena on ollut laajemmasta empiirisestä aineistosta otetuin esimerkein tuoda esille vuorovaikutuksellisen tutkimuksen mahdollisuuksia kokousvuorovaikutusta ja päätöksentekotyötä tarkasteltaessa. Artikkeliin mukaan mahtuneet aineisto-otteet ovat toivottavasti auttaneet lukijaa tekemään omia päätelmiä ja arvioita diskursiivisen kategorisointityön tasolla liikkuvan analyysin käyttökelpoisuudesta. Artikkelissa esitetyn analyysitavan vahvuuksia on mahdollista jaotella esimerkiksi seuraavasti. Ensinnäkin instituutioiden arkipäivää, eri ammattikuntien edustajien yhteistyötä ja päätöksentekotyötä kielenkäytön tasolla analysoimalla saadaan seikkaperäistä tietoa siitä, miten päätöksenteko sosiaali- ja hoivaorganisaatioissa käytännössä toimii. Samalla rakennetaan siltaa organisaatioon toimintaa ohjaavien käsitteiden kuten moniammatillisuuden tai asiakaskeskeisyyden abstraktin ideaalitason ja käytännön toteutumisen välille. Tässä artikkelissa esitelty videoitu aineisto ja sen analyysi toimivatkin yhtenä mah SosLaakTaitto 287

10 dollisena empiirisenä ikkunana organisaatioiden toimintaan. Vuorovaikutuksen tutkimuksen kautta avautuu näkymä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käytäntöihin ja toimintakulttuureihin sekä prosesseihin, joissa näitä rakennetaan ja ylläpidetään arkipäivän vuorovaikutuksessa. Toiseksi eri ammattiryhmien yhteistyödynamiikkaa, prosessin eri vaiheita, erimielisyystilanteita sekä eettistä ja moraalista päättelyä ja tasapainoilua eriteltäessä tuotetaan tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi sekä olemassa olevia käytäntöjä kehitettäessä että tulevia ammattilaisia koulutettaessa. Moniammatillinen yhteistyö on käytännön hoitotoimien ohessa lopulta pääasiassa puhetta. Päätöksentekoa ja siihen erottamattomasti liittyviä kategorisointeja ja argumentaatiotapoja analysoimalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asettamia vaatimuksia, osaamista ja yhteistyötaitoja voidaan tarkastella osina niitä tilanteita, joissa eri ammattikuntien edustajat vaativaa työtään tekevät. Tällöin voidaan paremmin ymmärtää myös sitä, mikä rooli moniammatillisilla, ammattikuntien rajat ylittävillä ja ymmärtävillä taidoilla on osana tämän päivän ja tulevaisuuden ammattivaatimuksia, asiantuntijuutta ja kompetensseja. Institutionaalisen kokousvuorovaikutuksen vuorovaikutuksellinen näkökulma tuottaa kenties vähemmän terveydenhuolto-organisaation makrotason rakenteellisia kehittämistarpeita tai esimerkiksi laajempia terveyspoliittisia päätöksiä ja linjanvetoja suoraan palvelevaa tietoa. Tässä artikkelissa käytetty jäsenyyskategoria-analyysi tarjoaa kuitenkin tärkeän, muita lähestymistapoja täydentävän näkymän hoito- ja palveluorganisaation arkipäivän toimintalogiikkaan. Ikääntyneitä koskevan päätöksentekotyön analyysi tuo näkyviin mm. sen, miten ammattilaiset käytännössä tasapainoilevat taloudellisen niukkuuden, asiakkaiden erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden, sekä päätöksenteon kriteereiden ristipaineessa. Koko organisaation, samoin kuin yhteistyötilanteisiin osallistuvien eri ammattiryhmienkin tavoitteena tietysti on tuottaa järjestelmän ja asiakkaan kannalta rationaalisia, tasapuolisia, eettisesti oikeaan osuvia päätöksiä. Ammattikuntien rajat ylittävän yhteistyön painoarvo päätöksenteon välineenä tulee varmasti lisääntymään terveydenhuollossa. Samalla moniammatilliselle yhteistyölle annetut tehtävät, haasteet ja tavoitteet tulevat entisestään monimutkaistumaan. Väestön ikääntyessä esimerkiksi tässä artikkelissa tarkasteltujen kokousten asiakaskunta tulee olemaan yhä heterogeenisempaa. Päätöksentekotilanteiden ja asiakaskategorisoinnin analyysi tuottaakin ymmärrystä ja välineitä, joilla moniammatillisen yhteistyön kehitysvaatimuksiin ja mm. tulevaisuuden yhä heterogeenisemman ikääntyneen väestön tarpeisiin voidaan vastata. Kiitän kollegojani Tarja Aaltosta, Pirjo Lindforsia, Vilma Hännistä ja Johanna Ruusuvuorta artikkeliani koskeneista arvokkaista kommenteista. Nikander P. Interprofessional cooperation in the social and health sector. An interactional perspective Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti Journal of Social Medicine 2003:40: Interprofessional co-operation and decision making, in all their various forms, are often characterised as central tools for encouraging and supporting better practice within social and health care organizations. Cooperation across professional boundaries is, in other words, seen as a safeguard for sound organisational rationality. In this article, joint decision making and interprofessional cooperation are approached from an interactional, everyday perspective. The data used consist of video taped meeting interaction collected within elderly care. Using membership categorisation analysis (MCA), the article aims at a explicating the intertwined dynamics of client categorisation, description and decision making. The particular interactional arena focussed upon consists of interprofessional meetings where decisions about elderly clients long-term care placements in nursing homes are being made. Meeting encounters are conceptualised as informative and as central sites where the policies and principles of elderly care are turned into practical action: as empirical windows into the routines, power structures, morality, and to the everyday emergence of organisational practice SosLaakTaitto 288

11 KIRJALLISUUS Ala-Nikkola M. Sairaalassa, kotona vai vanhainkodissa. Etnografinen tutkimus vanhustenhuollon koti- ja laitoshoidon päätöksentekotodellisuudesta. Acta Universitatis Tamperensis 972, Tampere Arminen I, Perälä R. Myllyhoidon moniammatillinen tiimi ja päihdeongelmaisten muokkaaminen alkoholisteiksi. Yhteiskuntapolitiikka 2001:66(1) Atkinson MA, Cuff EC, Lee JRE. The Recommencement of a Meeting as a Members Accomplishment. Teoksessa Schenkein JN, toim. Studies in the Organisation of Conversational Interaction. Academic Press, New York Beattie A. War and Peace among the Health Tribes. Teoksessa Soothill K, Mackay L, Webb C, toim. Interprofessional Relations in Health Care. Edward Arnold, London Biggs S. User Voice, Interprofessionalism and Postmodernity. J of Interprof. Care 1997:11(2) Biggs S. Changing Identities and Relationships in the Human Services. Education and Ageing (2) Boden D. The Business of Talk: Organizations in Action. Polity, Cambridge Boden D. Agendas and Arrangements: Everyday negotiations in meetings. Teoksessa Firth A, toim. The Discourse of Negotiation. Studies of Language in the Workplace. Pergamon, Oxford Cuff EC, Sharrock WW. Meetings. Teoksessa van Dijk TA, toim. Handbook of Discourse Analysis. Vol. 3. Discourse and Dialogue. Academic Press, London1985. Davies C. Rethinking regulation in the health professions in the UK. Teoksessa Hellnerg I, Saks M, Benoit C, toim. Professional identities in transition. Crosscultural dimensions. Almqvist & Wiksell, Södertälje Drew P, Heritage J, toim. Talk at Work: Interaction in institutional settings. Cambridge University Press, Cambridge Edwards D. Categories are for Talking. On the cognitive and discursive basis of categorization. Theory & Psychology 1991:1(4) Evers H, Cameron E, Badger F. Interprofessional Work with Old and Disabled People. Teoksessa Leathard A, toim. Going Interprofessional: Working together for health and welfare. Routledge and Kegan Paul, London Griffiths L. Categorising to Exclude: The discursive construction of cases in community mental health teams. Sociology of Health and Illness 2001:23(5) Gorman P. Managing Multidisciplinary Teams in the NHS. Kogan Page, London Gunnarsson B-L, Linell P, Nordberg B, toim. The Construction of Professional Discourse. Longman, New York Hall, C, Juhila K, Parton N, Pösö T, toim. Constructing Clienthood in Social Work and Human Services. Interaction, Identities and Practices. Jessica Kingsley, London Hester S, Eglin P, toim. Culture in Action: Studies in Membership Categorisation Analysis. Int. Institute for Ethnomethodology and Conversation Analysis and University Press of America, Lanham, MD Higgs P. Citizenship and Old Age: The end of the road? Ageing and Society 1995:15: Honkasalo ML, Henriksson L, Nisula T. Laadullinen terveystutkimus on tullut jäädäkseen. Sosiaalilääk Aikak 1996:2: Horder J. Interprofessional Education for Primary Health and Community Care: Present state and future needs. Teoksessa Soothill K, Mackay L, Webb C. Interprofessional Relations in Health Care. Edward Arnold, London Housley W. Story, Narrative and Team Work. The Sociological Review 2000:48(3) Juhila K. Asiakkuuden edellytykset neuvottelussa. Teoksessa Jokinen A, Juhila K, Pösö T, toim. Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat. Konstruktionistinen näkökulma. Sosiaaliturvan Keskusliitto, Helsinki Kangasharju H. Alignment and Disagreement: Building alliances in multipersonal interaction. (Manuscript Version). Helsingin yliopisto, Helsinki Larouche JM, Melchin K, Doucet H. Ethical Deliberation in Multiprofessional Care Teams. Univ. of Ottawa Press, Ottawa Launis K. Asiantuntijoidenyhteistyö perusterveydenhuollossa. Käsityksiä ja arkikäytäntöjä. Stakes Tutkimuksia 50, Helsinki McHoul A, Rapley M, toim. How to Analyse Talk in Institutional Settings. A casebook of methods. Continuum, London & New York Lehto J, Natunen K. Vastaamme vanhusten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sopeuttaminen ikääntyneiden tarpeisiin. Suomen Kuntaliitto, Helsinki Lepper G. Categories in Text and Talk. A practical introduction to categorization analysis. Sage, London Linell P. Discourse Across Boundaries: On recontextualizations and the blending of voices in professional discourse. Text 1998:2: Maynard DW. On the Ethnography and Analysis of Discourse in Institutional Settings. Teoksessa Holstein J, Miller G, toim. Perspectives on Social Problems. A Research Annual. Jai Press, Greenwich Mehan H. Institutional Decision-Making. Teoksessa Rogoff B, Lave J, toim. Everyday Cognition: Its Development and Social Context. Harvard Univ. Press, Cambridge Massachusetts Netten A, Darton R, Bebbington A, Brown P. Residential or Nursing Home Care? The appropriateness of placement decisions. Aging and Society 2001:21: SosLaakTaitto 289

12 Nikander P. Old versus Little Girl : A discursive approach to age categorisation and morality. J of Aging Studies 2000:14(4) Nikander P. Age in Action: Membership Work and Stage of Life Categories in Talk. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 2002a. Nikander P. Moniammatillinen viestintä: Yhteistyö ja päätöksenteko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Torkkola S, toim. Terveysviestintä. Tammi, Helsinki 2002b. Nikander P. The Absent Client: Case description and decision-making in interprofessional meetings. Teoksessa Hall C, Juhila K, Parton N, Pösö T, toim. Constructing Clienthood in Social Work and Human Services. Identities, interactions and practices. Jessica Kingsley, London Nikander P. Managing Scarcity: Interprofessional decision making in meetings. Teoksessa Heinonen T, Metteri A, toim. Social Work in Health and Mental Health. Toronto, Canadian Scholar s Press, painossa. Noro A, Aro S, Jylhä M. Vanhusten sairaalasta kotiuttaminen henkilökunnan ja potilaan näkökulmasta. Helsinki, Sosiaali- ja terveyshallituksen raportteja 71, Payne M. Teamwork in Multiprofessional Care. Palgrave, Hamshire & New York Peräkylä A. AIDS-neuvontatyö: Esimerkki keskusteluanalyysin soveltamisesta terveyssosiologiassa. Sosiaalilääk Aikak 1994:1: Peräkylä A. Authority and Accountability: The delivery of diagnosis in primary health care. Social Psychology Quarterly 1998:61: Pomerantz A. Extreme Case Formulations: A way of legitimizing claims. Human Studies 1986:9: Pyörälä E, Honkasalo ML. Kvalitatiivinen tutkimus haaste suomalaiselle terveystutkimukselle. Sosiaalilääk Aikak 1994:1:1 3. Ruusuvuori J. Keskusteluanalyyttinen metodi lääkärin ja potilaan välisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa. Sosiaalilääk Aikak 1996:2: Ruusuvuori J. Control in Medical Consultation: Practices of giving and receiving the reason for the visit in primary health care. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 16, Tampere Ruusuvuori J, Haakana M, Raevaara L, toim. Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisiä tutkimuksia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,Helsinki Saks M. Towards Integrated Health Care. Shifting professional interests and identities in Britain. Teoksessa Hellnerg I, Saks M, Benoit C, toim. Professional identities in transition. Crosscultural dimensions. Almqvist & Wiksell, Södertälje Sarangi S, Roberts C, toim. Talk, Work and Institutional Order. Discourse in medical, mediation and management settings. Mouton de Gruyter, Berlin Schwartzman HB. The Meeting. Gatherings in Organizations and Communities. Plenium Press, New York Schwartzman HB. Ethnography in Organizations. Sage, Newbury Park, CA Silverman D. Harvey Sacks. Social Science and Conversation Analysis. Polity Press, Cambridge, UK Soothill K, Mackay L ja Webb C. Interprofessional Relations in Health Care. Edward Arnold, London Sorjonen ML, Peräkylä A, Eskola K, toim. Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Vastapaino, Tampere Valokivi, H. Participation and Citizenship of Elderly Persons: User Experiences from Finland. Social Work in Health Care, painossa. White S. Accomplishing the case in Paediatrics and Child Health: Medicine and morality in interprofessional talk. Sociology of Health and Illness 2002:24(4) White S, Stancombe J. Clinical Judgement in the Health and Welfare Professions. Extending the evidence base. Open Univ. Press, Maidenhead UK Øvretveit J. Coordinating Community Care: Multidisciplinary Teams and Care Management. Open University Press, Buckingham Øvretveit J. Moniammatillisen yhteistyön opas. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Hakapaino, Helsinki Artikkelissa käytetyt litterointimerkit: (2.2) Suluissa olevat numerot ilmaisevat taukoja ja niiden pituuksia sekunneissa [ ] Hakasulut ilmaisevat päällepuhunnan alkuja loppukohdat tuo- Tavuviiva viittaa puheessa keskenjääneeseen sanaan Tuota Alleviivaten ilmaistaan sanojen painotusta (( )) Tuplasulkujen sisään sijoitetaan otetta koskevat lisähuomautukset Marginaalissa olevalla nuolella merkitään analyyttisesti kiinnostavat kohdat PIRJO NIKANDER Ph.D., yliassistentti Tampereen yliopisto Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos SosLaakTaitto 290

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus palvelujärjestelmän marginaalissa. Kirsi Juhila & Suvi Raitakari WELLi-seminaari

Asiakkaan valinnanvapaus palvelujärjestelmän marginaalissa. Kirsi Juhila & Suvi Raitakari WELLi-seminaari Asiakkaan valinnanvapaus palvelujärjestelmän marginaalissa Kirsi Juhila & Suvi Raitakari WELLi-seminaari 10.2.2016 Tutkimushankkeet Asiakkaiden ja työntekijöiden vastuullistaminen mielenterveystyön käytännöissä,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Outi Kortekangas-Savolainen Ihotautilääkäri, dosentti Lääkärikouluttajan erityispätevyys, opettajan laaja-alainen kelpoisuus

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tutkija Heli Vaartio-Rajalin, Turun yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa

Rajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa Rajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa Kirsi Juhila & Kirsi Günther, Suvi Raitakari & Sirpa Saario Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Aikuissosiaalityön päivät, 23.1.2013 Tampere

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Lapsen osallisuuden ja lapsikeskeisen työskentelyn perustelut (tilanne)arvioinnissa Katsaus viimeaikaiseen kansainväliseen tutkimukseen

Lapsen osallisuuden ja lapsikeskeisen työskentelyn perustelut (tilanne)arvioinnissa Katsaus viimeaikaiseen kansainväliseen tutkimukseen Monialainen, lapsilähtöinen työskentely lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheissa - lastensuojeluilmoituksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Tutkimus- ja kehittämisseminaari, Tampere 3.9.2015

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Välittäminen tunnustussuhdeteorian näkökulmasta. Petteri Niemi Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä

Välittäminen tunnustussuhdeteorian näkökulmasta. Petteri Niemi Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä Välittäminen tunnustussuhdeteorian näkökulmasta Petteri Niemi Aikuissosiaalityön päivät 8.1.2014 Jyväskylä Tunnustussuhdeteoria Tunnustussuhdeteoria Oikeudet ja itsemäärääminen Itselle merkittävien ihmisten

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Hyvä Olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut. Ikääntyneiden palvelut. Terapia- ja kuntoutuspalvelut. Kehitysvammaisten palvelut

Hyvä Olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut. Ikääntyneiden palvelut. Terapia- ja kuntoutuspalvelut. Kehitysvammaisten palvelut Meillä on Hyvä Olla Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut Ikääntyneiden palvelut Kehitysvammaisten palvelut Terapia- ja kuntoutuspalvelut ASUKAS Tuttu henkilökuntamme on läsnä huomioimassa asukkaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa?

Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa? Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa? Leena Halttunen, Lto, KT, yliopistonopettaja leena.halttunen@jyu.fi Rehtori-instituutti Jyväskylän yliopisto Johtajuusfoorumi VII, Tampere 18.4.2013

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen. Krista Lagus Helsingin yliopisto Kynä & Kone,

Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen. Krista Lagus Helsingin yliopisto Kynä & Kone, Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen Krista Lagus Helsingin yliopisto Kynä & Kone, 13.10.2016 1 MITEN TIEDETTÄ TEHDÄÄN? CITIZEN MINDSCAPES @HelsinkiChallenge Monialaisen, itseohjautuvan yhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä

Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannusvaikuttavuus seminaari 4.11.2009 Aija Kettunen aija.kettunen@diak.fi Kustannus-vaikuttavuus käsitteet sosiaalitaloustieteessä Panokset

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot