Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma"

Transkriptio

1 SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2003: A r t i k k e l i Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena. Vuorovaikutuksellinen näkökulma Moniammatillinen yhteistyö nähdään usein yhtenä keskeisenä välineenä, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin voidaan vastata. Tässä artikkelissa eri ammattikuntien yhteistyötä ja moniammatillisuudelle asetettuja tavoitteita lähestytään videoitua kokousvuorovaikutusta ja sen kuluessa tapahtuvaa konkreettista päätöksentekotyötä eritellen. Tarkasteluun nostettava moniammatillinen kokousaineisto koostuu ikääntyneiden asiakkaiden pitkäaikaishoidosta, lähinnä vanhainkotisijoituksista päättävistä SAS (selvitä-arvioi-sijoita) kokouksista (15 kokousta). Analyysin apuna käytetään kielellisten jäsennysten ja kuvaustapojen tasolla liikkuvaa jäsenyyskategoriaanalyysiä (JKA). Sen avulla tarkastellaan miten ammattilaisten kuvaustavat ja kategorisoinnit toimivat osana päätöksentekotyön kriteeristön muotoutumista, sekä sitä, mitkä asiakasta koskevat kategoriat kulloinkin nousevat tai nostetaan päätöksentekotyön kannalta keskeisiksi. Analyysin pääpaino on kokousten vuorovaikutuksen tarkastelussa: siinä, miten ammattilaiset asiakkaita kategorisoimalla ja kielellisesti kuvaamalla samalla rakentavat päätöksenteon kriteerit ja toimintalogiikat, joille ja joissa hoito- ja palveluorganisaatiot käytännössä rakentuvat. PIRJO NIKANDER Yhteistyö ja päätöksenteko moniammatillisissa työryhmissä tai kokouksissa nähdään usein keskeisenä välineenä, jonka avulla terveydenhuollon tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Eri ammattikuntiin kuuluvien työntekijöiden yhteistyön uskotaan takaavan tasapuolisemman, läpinäkyvämmän, niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin kannalta paremman hoito- ja päätöksentekotyön. Terveydenhuollossa moniammatillinen päätöksenteko on osa asiakaskeskeisyydestä ja asiakkaan osallisuudesta käytävää keskustelua (ks. esim. Higgs 1995, Lehto ja Natunen 2002, Valokivi painossa). Näin erityisesti tapauksissa, joissa potilas tai asiakas otetaan moniammatillisen päätöksenteon aktiiviseksi osallistujaksi. Tiimityöskentelyn, jaetun päätöksentekotyön sekä eri ammattikuntien välisen yhteistyön painoarvo on jatkuvasti kasvanut niin organisaatioiden arjessa kuin uusien terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessakin (ks. esim. Horder 1995, Øvretveit 1995). Moniammatillisen työskentelytavan keskeisyys näkyy paitsi sitä koskevan tutkimuskirjallisuuden monipuolistumisena, myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaideologiaa kirjaavissa teksteissä. Näissä moniammatillinen yhteistyö asetetaan usein toiminnan ideaalimuodoksi, jonka jo itsessään katsotaan tuovan organisaation toiminnan rationaalisuuteen, päätöksentekoon ja tiedonkulkuun lisäarvoa. Tilanteeseen sisältyy kuitenkin paradoksi. Moniammatillisuudesta, tiimityöstä ja tehokkuudesta pitkään jatkuneesta keskustelusta huolimatta ammattikuntien välisen yhteistyön käytännön toimivuudesta tiedetään yhä suhteellisen vähän. Työväline on siis olemassa, mutta sen tehokkuudesta, mahdollisuuksista ja esteistä on vähän seikkaperäistä tutkimustietoa. Moniammatillisuus ja tiimi ovat myös käsitteinä monimerkityksisiä, ja niitä saatetaan käyttää maagisi SosLaakTaitto , 08:18

2 1 Aineisto koottiin Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelman ( ) rahoittamassa hankkeessa CONSTRUCTING AGE, HEALTH, AND COMPETENCE: Argumentation and Rhetoric in Institutional and Personal Discourse (SA ). 2 Koko aineisto koostui sekä SAS-kokouksissa että vanhustenhuollon omaishoidon tuen kokouksissa kuvatusta materiaalista. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin vain SAS-kokouksiin. na ratkaisuina, joiden kautta organisaation ongelmat ikään kuin ratkaisevat itse itsensä (Øvretveit 1993:4 9). Tässä artikkelissa moniammatillisuudelle asetettuja tavoitteita ja ideaaleja lähestytään sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekotilanteita tarkastelemalla. Tavoitteenani on siis lähestyä institutionaalisia yhteistyö- ja päätöksentekokäytäntöjä eri ammattiryhmien välistä ruohonjuuritason vuorovaikutusta analysoiden. Artikkelissa käytettävä aineisto on peräisin ainoastaan ammattilaisista koostuvista vanhustenhuollon kokouksista. 1 Analysoitaviin kokouksiin osallistuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisia: hieman vaihdellen lääkäri, osastonhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia sekä kotipalvelun työntekijöitä kuten kotipalveluohjaajia ja johtavia kotipalveluohjaajia. Asiakas tai potilas itse ei tarkasteltavissa tilanteissa ole läsnä muutoin kuin tapauskuvausten, kirjallisten dokumenttien sekä ammattilaisten tekemien suullisten kuvausten ja tarinoiden kautta (Nikander 2003). Nyt tarkasteltava aineisto koostuu ikääntyneiden asiakkaiden pitkäaikaishoidosta, lähinnä vanhainkotisijoituksista päättävistä SAS (selvitäarvioi-sijoita) kokouksista (15 kokousta). 2 Kokouksissa käsitellään tietyssä kaupunginosassa asuvien, vanhainkotipaikkaa hakevien asiakkaiden elämäntilanteita. Väestön ikääntymisen myötä pitkäaikaishoitoa koskevat kysymykset ovat paitsi ajankohtaistuneet myös lisääntyvästi politisoituneet. Tarkasteltavat kokoukset edustavat järjestelyä, jossa aiemmin puhtaasti sosiaalihuollon tuottamia palveluja ja päätöksiä nyttemmin tehdään yhteistyössä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Perinteinen jako yksinomaan terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen piiristä tulevaan tiimi- ja yhteistyöhön on toisin sanoen rikottu, ja päätöksiä hiotaan molempien asiantuntemukseen tukeutuen. On kuitenkin muistettava, että molemmalla ammattisektorilla on tästä tyypillisesti ylhäältä päin tulleesta ratkaisusta huolimatta omat, joskus vastakkainkin asettuvat intressinsä ja toimintakulttuurinsa. Tarkasteltavat päätöksentekotilanteet valottavatkin ammattiryhmien välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita osana sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä, mutta myös vanhustenhuollon tämänhetkistä problematiikkaa (Nikander painossa). Artikkelissa esittämäni analyysi liittyy laadullisen terveystutkimuksen pidempään suomalaiseen traditioon (ks. esim. Pyörälä ja Honkasalo 1994, Honkasalo ym. 1996). Tavoitteenani on antaa yksi esimerkki vuorovaikutuksellisen ja laadullisen analyysin mahdollisuuksista ja vahvuuksista institutionaalisia tilanteita ja päätöksentekoa tarkasteltaessa. Analyysiotteeltaan artikkeli asettuu dialogiin yhtäältä keskustelunanalyyttisen tutkimusotteen kanssa (esim. Drew ja Heritage 1992, Peräkylä 1994, 1998, Sarangi ja Roberts 1999, Ruusuvuori 1996, 2000, Ruusuvuori ym. 2001) ja toisaalta kielellisen tai diskursiivisen terveydenhuollon käytäntöjä ja institutionaalista vuorovaikutusta koskevan tutkimusperinteen kanssa (esim. Maynard 1989, Gunnarsson ym. 1997, McHoul ja Rapley 2001, Hall ym. 2003, White ja Stancombe 2003). Toivonkin osoittavani, miten eri ammattikuntien edustajien kesken käytyjä keskusteluja ja päätöksentekoprosesseja analysoiden samalla päästään tarkastelemaan palvelu- ja hoito-organisaatiota ylläpitäviä käytäntöjä sekä päätöksenteon dynamiikkaa, kriteereitä ja moraalia. Artikkelin aluksi sijoitan lähestymistapani yhtäältä moniammatillisuutta koskevaan ja toisaalta institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimusperinteeseen, sekä kuvaan tarkemmin videoiduista moniammatillisista kokouksista koostuvan aineistoni. Tässä yhteydessä myös erittelen lyhyesti analyysini välineenä toimivan jäsenyyskategoria-analyysin (JKA). Tämän jälkeen artikkelin pääpaino siirtyy laajasta kokousaineistosta valittujen katkelmien analysointiin. Pääpaino on kokousten vuorovaikutuksen tarkastelussa: siinä, miten ammattilaiset asiakkaita kategorisoimalla ja kielellisesti kuvaamalla samalla rakentavat päätöksenteon kriteerit ja toimintalogiikat joille ja joissa hoito- ja palveluorganisaatiot käytännössä rakentuvat. Analyysissäni keskityn erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten kuvaustavat, erityisesti ammattilaisten käyttämät kategorisoinnit toimivat osana päätöksentekotyötä ja sen kriteeristön rakentumista? SosLaakTaitto , 08:18

3 Miten kriteereistä, tasapuolisuudesta ja moraalista neuvotellaan moniammatillisissa tiimeissä? Empiirisen analyysin ohessa samalla pohdin kielenkäytöllisen lähestymistavan vahvuuksia ja heikkouksia, sekä erityisesti diskursiivisen analyysin antia moniammatillisten käytäntöjen ymmärtämiseen ja kehittämiseen. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ OSANA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KÄYTÄNTÖJÄ Tässä artikkelissa tarkasteluun nostettu moniammatillisen yhteistyön päätöksenteon muoto: kokoukset, on vain yksi esimerkki ammattikuntien rajat ylittävästä toiminnasta. Moniammatillisuus tai tiimityöskentely miten sitä kulloinkin halutaan nimittää saa nykyisessä palvelu- ja hoitoorganisaatioissa lukuisia virallistettuja ja epävirallisia muotoja. Moniammatillisissa tilanteissa pohdittavat asiakokonaisuudet vaihtelevat hallinnollisten käytäntöjen ja laajempien linjanvetojen yksityiskohdista päivittäisten, asiakkaiden hoitoa, auttamista, kuntouttamista ja pärjäämistä koskeviin pohdintoihin ja ratkaisuihin. Yhteistyön ja päätöksenteon muodot sekä virallisuuden aste vaihtelevat epävirallisista käytäväkeskusteluista ja puhelinkonsultaatioista käytännön hoito- tai parityöskentelyn kautta virallisiin kokoustilanteisiin. Myös yhteistyön rakenne ja sille annettujen kirjallisten ohjeiden määrä vaihtelee. Esimerkiksi erilaisista hoito-, kotiuttamis-, sijoitus, tai kuntouttamispäätöksistä keskustellaan usein eri ammattilaisten kesken, mutta myös ryhmissä, joissa potilas/asiakas tai hänen omaisensa ovat mukana. Medikaalisen, praktisen, sosiaalisen, psykologisen, taloudellisen, moraalisen ja eettisen alueelle asettuvat kysymykset painottuvat eri tavoin tilanteesta riippuen eri ammattikunnan edustajien, samoin kuin paikalla mahdollisesti olevan asiakkaan käyttäessä erilaisia argumentteja neuvonpidon kuluessa (vrt. Noro ym. 1992, Netten ym. 2001). Moniammatilliset neuvottelut ovatkin tilanteita, joissa ammatilliset äänenpainot (Linell 1998) ja ammattiryhmien erityisosaamista korostavat ammattisanastot ja murteet (Beattie 1995, Nikander 2002b) väistämättä kohtaavat ja sekoittuvat toisiinsa. Moniammatillista yhteistyötä koskeva kirjallisuus on laaja. Se mm. kattaa eri terveydenhuollon alueet pediatriasta perusterveydenhuollon kautta vanhusten- ja erikoissairaanhoitoon (esim. Launis 1994, Evers ym. 1994, White 2002, Ala-Nikkola 2003). Olemassa olevassa kirjallisuudessa moniammatillisuutta lähestytään niin koulutuksen (esim. Soothill ym. 1995) päätöksenteon eettisyyden (esim. Larouche ym. 2001, Nikander 2003), asiakkaiden äänen ja valtaistamisen (esim. Biggs 1997, Valokivi painossa), ammatti-identiteettien muutoksen (esim. Biggs 1999, Davies 1999), kuin ammatillisten intressien ja muuttuvan työnjaonkin perspektiiveistä (esim. Saks 1999). Olemassa olevaa kirjallisuutta voi eritellä myös lähestymistavan painotuksen mukaan. Tällöin teknispainotteiset, ammattien välistä yhteistyötä käsittelevät käsikirjamaiset kuinka-saan-tiimin-toimivaksi -tyyppiset tekstit erottuvat omaksi ryhmäkseen. Tiimien muodostamista, eri tiimityyppejä, niiden johtamista ja hallinnointia, sekä onnistunutta kommunikaatiota koskevaa kirjallisuutta ei olekaan vaikeaa löytää (esim. Øvretveit 1993, Gorman 1998, Payne 2000, Nikander 2002b). KOKOUSAINEISTO: 42 TUNTIA VIDEONAUHAA Ajallisesti ja paikallisesti rajallisena kokousvuorovaikutuksen analysointi on tehokas ja samalla tutkimuksellisesti ekonominen tapa lähestyä instituutioiden arkipäivän toimintaa. Saman pöydän ympärillä tapahtuvaa, eri ammattikuntien keskeistä vuorovaikutusta eritellen päästään lähelle prosesseja, joiden kuluessa yksittäisiä asiakkaita koskevia päätöksiä käytännössä tuotetaan. Kokouksissa tapahtuvaa vuorovaikutusta tarkastelemalla voidaan seurata, miten sosiaali- ja terveydenhuollon instituutiot ja organisaatiot ikään kuin puhuvat itsensä oleviksi. Samalla on mahdollista analysoida organisaation toimintalogiikkaa, ei niinkään abstraktien tavoitteiden tai ylöskirjattujen ideaalien valossa, vaan pikemminkin sitä, miten tuota logiikkaa rakennetaan ja ylläpidetään käytännön työssä ja vuorovaikutuksessa. Kokousvuorovaikutusta voidaan toisin sanoen lähestyä empiirisenä ikkunana organisaatiota ylläpitäviin käsitteisiin, käytäntöihin, arvoihin ja toimintakulttuureihin (vrt. Boden 1994, Nikander 2002b) Tässä artikkelissa esitetyt kokouskatkelmat tulevat laajasta videoidusta aineistokokoelmasta, johon kuuluu 15 vanhainkotisijoituksista päättävää ja 15 omaishoidon tuesta päättävää kokousta. Kokoukset videoitiin vuosina siten, että tutkija itse ei ollut kokouksissa läsnä, ja nauhoitteet purettiin myöhemmin teksteiksi. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin vain van SosLaakTaitto , 08:18

4 hainkotisijoituksista päättävien kokousten tarkasteluun. Videoitujen kokousaineistojen ohella käytössäni on eri ammattilaisten haastatteluja, osallistuvan havainnoinnin kautta koottua aineistoa sekä paikallisesti tuotettuja vanhustenhuollon dokumentteja ja tilastoja. Näihin, videoaineistoa täydentäviin aineistoihin en kuitenkin tässä artikkelissa tukeudu. Videoidut kokoukset koostuivat hieman vaihtelevasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisista. Ikääntynyt asiakas tai potilas itse ei ollut nyt tarkasteltavissa kokouksessa fyysisesti läsnä. Pituudeltaan kokoukset vaihtelivat puolesta tunnista kolmeen tuntiin, ja niissä saatettiin käydä läpi kymmenestä neljäänkymmeneen asiakastapausta. Aineiston kuvallinen muoto paitsi teknisesti helpottaa monipuhujatilanteen litterointia, myös parhaimmillaan mahdollistaa nonverbaalisten viestien, sanottavan suuntaamiseen tai painotukseen liittyvien yksityiskohtien analysoinnin. Videoidun aineiston kuvallisen informaation rooli jää kuitenkin nyt käsillä olevassa artikkelissa vähäiseksi. Kokouksissa käytävä keskustelu ei suinkaan ole ainut tai ammattilaisten muusta työstä irrallinen neuvottelun tai päätöksenteon areena. Kokouksessa tehtävä päätöksenteko edellyttää pohjatyötä sekä alustavaa suunnittelua ja keskustelua paikallisella tiimitasolla. Ennen vanhainkotisijoituksista päättävää SAS-kokousta alueelliset kotihoitotiimit, tai esim. sairaalaosaston edustajat ovatkin useimmiten jo alustavasti asettaneet omat asiakkaansa prioriteettijärjestykseen sen mukaisesti, kuinka kipeästi nämä tarvitsevat pitkäaikaispaikan. Kokouksissa yksittäisen ikääntyneen asiakkaan elämäntilanne sitten tavallaan pysäytetään tai jäädytetään tarkastelun kohteeksi tässä-ja-nyt. Tarkastelun apuna toimivat paitsi asiakastiedostoon koostetut kuvaukset, jotka saattavat yksittäisen asiakkaan osalta edustaa pitkääkin asiakasuraa, myös muut dokumentit kuten lääkärintodistukset, sekä asiakasta koskevat suulliset ensikäden tai toisen käden kertomukset. Koska samoja kokouksia seurattiin ja kuvattiin vuoden ajan, on niissä käsiteltäviä asiakastapauksia ja yksittäisen asiakkaan hoitopolkua mahdollista myös seurata ajallisesti. 282 JÄSENYYSKATEGORIA-ANALYYSI KOKOUS- VUOROVAIKUTUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEON ANALYYSIVÄLINEENÄ Kokousvuorovaikutuksen tarkastelu kielenkäytöllisestä näkökulmasta ei ole uusi ilmiö. Etnografisen tai antropologisen (esim. Schwartzman 1989, 1993) perspektiivin ohella kokouksia on tarkasteltu erityisesti erilaisia diskursiivisia, narratiivisia ja keskustelunanalyyttisiä välineistöjä käyttäen (esim. Boden 1994, 1995, Housley 2000, Juhila 1995). Nyt käsillä olevan artikkelin kannalta keskeisiä ovat erityisesti institutionaalisen vuorovaikutuksen ja tilanteisen kielenkäytön analyysiin keskittyvät empiiriset tutkimukset. Diskursiiviset ja keskusteluanalyyttiset lähestymistavat ovatkin yleistyneet paitsi terveystutkimuksessa yleensä (esim. Ruusuvuori ym ja Sorjonen ym. 2001), myös moniammatillisuutta käsittelevän empiirisen tutkimuksen piirissä (Kangasharju 1998, Griffiths 2001, esim. Arminen ja Perälä 2001, White 2002, White ja Stancombe 2003). Kokousten kielellisen arkkitehtuurin sekä monipuhujatilanteen vuoro vuorolta kehittyvän dynamiikan tarkin analyysimuoto on epäilemättä keskustelunanalyysi. Sen piirissä on tutkittu mm. kokousten avaamisen, sulkemisen ja vuorovaikutuksen ylläpitämisen dynamiikkaa sekä puheenaiheen valintaa ja siirtämistä (esim. Atkinson ym. 1978, Cuff ja Sharrock 1985). Tässä artikkelissa kokousvuorovaikutusta tarkastellaan kuitenkin hieman toisella, kokouksissa tehtävien kategorisointien ja kuvausten analyysitasolla. Apuna käytän Harvey Sacksin alun perin esittelemää ja jäsenyyskategoria-analyysiksi sittemmin nimettyä analyyttistä kehikkoa (membership categorisation analysis, MCA suom. JKA). Kategorisointi- ja kuvaustapojen tasolla liikkuva jäsenyyskategoria-analyysi sopii mielestäni kokousaineistojen ja asiakaskuvausten erittelyyn hyvin. Kokousten päätehtävänä on järjestää ja prosessoida käsillä olevat asiakastapaukset prioriteettijärjestykseen avuntarpeen ja käytettävissä olevien niukkojen resurssien mukaisesti (ks. Nikander painossa). Kielelliset kuvaukset, asiakkaiden luokittelut ja kategorisoinnit ovat tällöin käytännön työkaluja, joilla kokouksiin osallistuvat eri ammattikuntien edustajat työtään tekevät. Toinen syy kategorisoinnin tasolla liikkuvan analyysin valintaan on se, että se samalla tarjoaa hyvät välineet asiakaskuvausten kaltaisten pitkien kuvailevien monologien ja kertomusten analyysiin (vrt. White ja Stancombe 2003:57 58). Jäsenyyskategorisointi-analyysin (JKA) avulla voidaan tarkastella ensinnäkin sitä, mitkä asiakastapausta kuvaavat kategoriat kulloinkin nousevat tai nostetaan relevanteiksi päätöksenteon kannalta. Toisaalta sen avulla on mahdollis SosLaakTaitto , 08:18

5 ta eritellä mm. sitä, minkälaisia sekä asiakasta, tämän sukulaisia ja ammattiauttajia koskevia vastuita ja velvollisuuksia kategorisoinnin ja kuvausten kautta herätetään henkiin. Kategorisointi onkin kaiken puheen niin arkisen keskustelun kuin institutionaalisilla areenoilla käydyn neuvonpidon keskeinen osa. Voidaksemme jäsentää ympäröivää maailmaa ja sen eri ilmiöitä jaamme näkemäämme ja kokemaamme luokkiin ja kategorioihin. Derek Edwardsin mukaan kategorisointi onkin yksi keskeinen inhimillisen sosiaalisen toiminnan muoto. Hänen mukaansa (1991:517): Kategorisointi on jotain mitä teemme puheessa suorittaaksemme sosiaalisia tekoja (suostuttelua, syytöksiä, kiistämistä, kumoamista, syytöksiä jne.). Tästä perspektiivistä ajatellen emme voi olettaa kielen resurssien syntyvän ikään kuin valmiiksi muotoutuneina ihmisten välisessä maailmanymmärtämisen prosessissa vaan pikemminkin, tai ainakin tuon lisäksi on oletettava, että ne muotoillaan käyttötilannettaan vastaaviksi, palvelemaan tilanteista sosiaalista toimintaa. Arkipäivän kielellistä vuorovaikutusta analysoitaessa kategorioita ei siis ymmärretä vain nimilapuiksi, joita automaattisesti liitämme asioihin, ilmiöihin tai ihmisiin. Ne ymmärretään aktiiviseksi osaksi tapaamme rakentaa asiantiloja ja faktoja kielellisten kuvausten kautta. Jäsenyyskategoria-analyysi lähtee perusoletuksesta jonka mukaan kaikkia ihmisiä on mahdollista määrittää lukemattomin eri tavoin: aviosäädyn, iän, sukupuolen, luonteenpiirteiden, hiusten värin tai ammatin välityksellä (ks. esim. Silverman 1998, Nikander 2002a). Kielellinen kuvaus ja kategorisointi edellyttävätkin aina valintaa. Relevanttien kuvaustapojen poimiminen monien mahdollisten joukosta puolestaan määrittää sen, minkälaisesta puhetilanteesta kulloinkin on kyse. Samaa henkilöä voidaan tilanteesta riippuen kuvata esimerkiksi 35-vuotiaaksi naislääkäriksi tai riippuliitoa harrastavaksi kolmen lapsen äidiksi. Jokainen kategoria on samalla osa laajempaa elämänkulun, ammattikategorioiden, harrastusten tai perheen kategoriajoukon muodostavaa kokonaisuutta (category device). Sosiaaliset kategoriat myös antavat viitteitä yksittäiseen kategoriaan kuuluvan jäsenen ominaisuuksista, attribuuteista tai tyypillisestä toiminnasta (Category-bound activities, inference richness, Sacks 1992, Vol 1:40). Kuullessamme esimerkiksi jonkun olevan 79-vuotias tai alzheimerpotilas, saatamme kyseistä ihmistä tapaamatta jo tehdä päätelmiä siitä, millainen hän mahdollisesti on, tai miten hänen tyypillisesti tulisi tai ei tulisi toimia. Kategoriat ovat siis osa arkipäiväistä moraalisten merkitysten ja arvostelmien rakentumista. Toisaalta kategorioihin kulttuurisesti liitettävät toiminnat (esim. lääkäri parantaa) ja ominaisuudet kuten vastuut ja velvollisuudet (opettaja opettaa) mahdollistavat sen, että sosiaalinen kategoria voidaan herättää henkiin joko itse kategoriatermiä käyttäen, tai viittaamalla esimerkiksi henkilön toimintaan tietyn kategorian relevantiksi tekevällä tavalla. Esimerkiksi tapauskuvausta tehdessään ammattilainen voi kuvata ikääntyneen asiakkaan kotona pärjäämistä sanomalla: vuorokausirytmit sekaisin, väsynyt, hellalevyt päällä, ruuat ei maistu, jää syömättä, lähtee kotoa, eksyy, ei löydä kotia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset käyttävätkin rutiininomaisesti sekä suoria kategorisaatioita, että tiettyyn asiakasryhmään viittaavia ominaisuus ja toiminta-attribuutteja. Tällöin asiakaskuvauksen yksityiskohdat jo itsessään herättävät henkiin tietyn kategorian, kuten dementikko (vrt. White ja Stancombe 2003). Jäsenyyskategoria-analyysin hedelmällisyys käy kenties parhaiten ilmi aineistokatkelmien kautta (ks. myös Hester ja Eglin 1997, Silverman 1998, Lepper 2000, Nikander 2002a, White ja Stancombe 2003). Seuraavassa siirrynkin vanhainkotisijoituksista päättävästä SAS-kokouksen asiakaskuvausvaiheen empiiriseen analyysiin. Analyysissä huomio kiinnittyy siihen, mitä kategorioita kuvauksesta vastuussa oleva ammattilainen nostaa relevanteiksi kuvausta tehdessään, sekä siihen, miten esiin nostetut kategoriat toimivat osana päätöksentekoa. Lähtökohtana tällöin on, että tehdyt kategorisoinnit ja kuvaukset eivät ole vain passiivisia, asiakaspapereista kokoukselle luettuja faktoja, vaan niiden kautta päästään tarkastelemaan kriteereiden ja päätösten dynaamista käytännön rakentumista. KATEGORIAT, ASIAKASKUVAUKSEN YKSITYISKOHDAT JA PÄÄTÖKSENTEKOTYÖ Kokousten päätöksentekotyö rakentuu pituudeltaan vaihtelevien asiakas- tai tapauskuvausten varaan. Asiakkaan tilanteen parhaiten tunteva ammattilainen esimerkiksi kotipalveluohjaaja, terveydenhoitaja tai jos asiakas on parhaillaan sairaalahoidossa, tai vanhainkodin lyhytaikaispaikalla sairaalan tai vanhainkodin osastonhoi SosLaakTaitto , 08:18

6 taja tai sosiaalityöntekijä esittelee tapauksen. Tämän jälkeen käydään pituudeltaan ja yksimielisyyden suhteen huomattavastikin vaihteleva keskustelu, jonka kuluessa päätös pitkäaikaispaikasta tai siitä, ettei paikkaa tällä kertaa myönnetä, syntyy. Kokouksissa käydään myös laajempaa keskustelua asiakkaan tällä hetkellä vastaanottamien tukimuotojen kokonaisuudesta. Asiakastapausten esittelyn ja niistä käytävän keskustelun lisäksi ammattilaisista koostuva ryhmä usein pysähtyy pohtimaan päätöksenteon kriteerejä, tasapuolisuutta tai toimintamallien rationaalisuutta. Kokouskulun pääasiallinen etenemisrunko rakentuu kuitenkin asiakaskuvauksille ja niitä seuraavan keskustelun varaan. Vilkaistaan aluksi lyhyesti miltä asiakaskuvaus näyttää. Ensimmäisessä katkelmassa keskustellaan paraikaa lyhytaikaishoitojaksolla olevan naisasiakkaan tapauksesta. Alueen osastonhoitaja esittelee tapauksen. Kaikki katkelmissa esiintyvät henkilöiden, paikkojen ja instituutioiden nimet ja tunnistamisen mahdollistavat yksityiskohdat on muutettu. Otteissa käytettyjen litteraatiomerkintöjen selitykset löytyvät artikkelin lopusta. Aineisto-ote 1: Esimerkki tapauskuvauksesta SAS-kokouksessa Puhujat: OH = alueen osastonhoitaja, JKPO = johtava kotipalveluohjaaja, S = sihteeri 01 OH: sit päästään Laaksosen Miljaan ja 02 tää on nyt sitten (1.2) toinen 03 samanlainen ykkönen ku toi edellinen mikä 04 on niinku tullu voimakkaasti elikä 05 itseasias nää kaks ihmistä on tullu tosi 06 voimakkaasti tuolta kotihoitotiimistä. 07 (0.4).mthhh(0.4) tää on(0.4)dementti 08 ihminen (2.0) ö karkail- tai lähteny kotoo 09 useita kertoja ja tota(0.8)oliko 10 tää nyt Näkinpuistossakin asti oli ollu 11 Näkinpuistossa asti eikä löydä kotiin 12 sieltä(0.6)ja(3.4) 13 omaiset ei enää haluu kotiin(2.0) 14 öö ne on väs- he o väsyneitä 15 kaheksantoista kertaa viikossa 16 vähintäänkin (0.3) apua ollu(0.4) 17 käytössä (3.6) ja(0.4) 18 kotihoitotiimi on sitä mieltä et tää 19 kaheksantoista ei(0.4) kertaa r-viikossa 20 riitä jos tää tulee kotiin et sitte 21 tarvitaan vielä (0.4) reilusti 22 S: nii[: just. 23 OH: nii[apuja lisää ja just tää (0.4) 24 karkaamisriski on olemassa 25 (2.0) 26 S: syksyllä kylmä tule[e. 27 JKPO: syksyllä kylmä tule[n[ii 28 OH: [itseasiassa se saa 29 muuten kakskyt kertaa näitä apuja et 30 kotipalvelu on kaheksantoista ja 31 kotisairaanhoito kaks kertaa 32 JKPO: nii mää meinasin just sanoo että tota 33 (1.0) mullon kans tää laitettu tää 34 (0.4) 35 OH: mm 36 JKPO: kotipalvelusta niinku ykköseks 37 (0.6) 38 S: ahaa 49 (1.6) 40 JKPO: yhdessä(0.4) sen tiimin kanssa 41 (0.4) 42 JKPO: et kai me tämmönen nys sitte (keskustelu tapauksesta jatkuu) Osastonhoitaja aloittaa tapauskuvauksen mainitsemalla asiakkaan nimen. Välittömästi tämän jälkeen hän viittaa kokousta edeltäneeseen, kotihoitotiimin omaan harkintaan: asiakas on asetettu heidän listassaan ykköseksi (rivi 03). Tämän kuvauksen jälkeen hän siirtyy kuvaamaan asiakasta mainitsemalla jotain tämän terveydentilasta dementti ihminen sekä detaljitietoa siitä, miten dementia tämän asiakkaan kohdalla ilmenee lähteny kotoo useita kertoja (rivit 08 09), eikä löydä kotiin (rivi 11). Tapauskuvausta jatketaan tuomalla kuvaan mukaan omaisten toiveet ja jaksamattomuus (rivit 13 14). Tätä seuraa kotihoidon ja kotiin annettavan tuen määrän erittely sekä kotihoitotiimin arvio siitä, miten asiakas tällä tuen määrällä mahdollisesti pärjäisi lyhytaikaishoitojaksolta kotiin palattuaan (rivit 18 24). Tapauskuvaus on siis moniääninen kahdellakin tapaa. Ensinnäkin osastonhoitaja siteeraa asiakkaan dokumenteista löytyviä kotihoitotiimin ja asiakkaan omaisten toiveita ja arvioita, ja toisaalta kokouksen muut ammattilaiset myös osallistuvat arviointiin. Rivillä 26 kokouksen sihteeri lisää asiakkaan kotoa lähtemistaipumuksella joka nyt on jo uudelleen määritelty karkaamisriskiksi olevan mahdollisia vakaviakin seurauksia. Riveillä johtava kotipalveluohjaaja ottaa puheenvuoron vahvistaakseen osastonhoitajan ilmoittaman aiemman tiedon siitä, että kotihoitotiimi todella on merkinnyt asiakkaan omaksi ykkösekseen ja tarjoamalla epäsuorasti ratkaisua asiakastapaukseen et kai me tämmönen nys sitten (rivi 42). Katkelmasta voisi ensinkin lyhyesti todeta sen olevan tyypillinen sikäli, että itse asiakasta koskeva päätös on vaikeasti erotettavissa itse tapauskuvauksesta. Kokousvuorovaikutusta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa onkin toistuvas SosLaakTaitto 284

7 ti todettu päätösten usein olevan tavallaan näkymättömiä sikäli, että ne syntyvät jo osana kuvausta ja kategorisointia (Boden 1994:22, ks. myös Mehan 1984, Nikander 2003). Nähdyssä otteessa päätöksenteon pohjana olevia kategorisointeja aletaan, osin yhteistoiminnassa, rakentaa tapauskuvauksen alusta saakka. SAS-kokouksille tyypilliset kriteerit: kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käyntien määrä, omaisten ja kotipalvelutiimin toiveet tuotetaan osastonhoitajan kuvauksessa keskeisinä päätöksenteon kriteereinä, joihin muut myös yhtyvät. Päätöksenteon tukena turvaudutaan siis yhteisesti jaettuihin kokouksen kulttuuriin kuuluviin argumentteihin, jotka ennalta tiedetään vahvaksi valuutaksi. Myös ratkaisuehdotus on jossain määrin aineistolle tyypillinen sikäli, että päätös esitetään ikään kuin jo esitetyn todistusaineiston pohjalta itsessään nousevaksi. Seuraava aineisto-ote tulee aivan yhden SASkokouksen alusta. Puheenvuoron on juuri saanut sairaalan sosiaalityöntekijä, joka kuvaa parhaillaan sairaalahoidossa olevaa naisasiakasta. Aineisto-ote 2: Asiakaskuvaus ja kategorisointi Puhuja: SSTT = sairaalan sosiaalityöntekijä Paikat: Teukka = sairaala, Mikonmaa = sairaala 01 SSTT: ni siel on ehh muita kun 3D:n ihmisiä ni 02 ensimmäisenä Salme Jenny (0.8)sivulla 03 mikä kolme 04 (3.8) ((monisteiden selailua)) 05 SSTT: tämmönen: (0.8)ehh neiti-ihminen joka on 06 meille tullu Teukkaan (1.2) heinäkuussa ja 07 (0.8)hyvin muistamaton oli neurologin 08 vastaanotolla käyny(1.2)öh tota 09 hetkinen oliks hän ny sitte Mikonmaan 10 erikoispolilla vai missä ja tota sieltä tuli 11 ensimmäinen tää neurologin puhelu 12 (1.2) hän oli hyvin huolissaan tästä 13 (0.8) muistamattomasta ihmisestä 14 ja hän tuli sitten (1.2) jhossakin 15 vaihessah meille tota hoitoon niin 16 kymmenes seittemättä juuri hän tätä 17 a-aiemmin oli ensin käyny tota tällä 18 neurologilla ja (0.8) ihan muistamaton ihminen 19 yksin asunu tossa (0.8) Varvikonkujalla ((tapauskuvaus jatkuu)) Sosiaalityöntekijä aloittaa kuvauksensa asiakkaan nimeen ja kokousosallistujien edessä olevien asiakirjojen kohtaan viitaten. Analyysin kannalta ensimmäinen kiintoisa kategorisointi tehdään rivillä viisi, missä asiakasta pienen epäröinnin jälkeen kuvataan neiti-ihmiseksi. Kuvaustapana neiti-ihminen tuo samanaikaisesti esille sekä asiakkaan sukupuolen että tämän siviilisäädyn. Se saattaa siis olla kiertoilmaus halventavalle vanhapiika -kategorialle. Jäsenyyskategorisointi-analyysin mukaan voimme kuitenkin kysyä: mitä attribuutioita ja merkityksiä tämänkaltainen kategorisointi, erityisesti tapauskuvauksen alussa tuotettuna kantaa mukanaan? Mitä naimattomuuden ja sukupuolen samanaikainen esilletuonti toisin sanoen merkitsee kokouksessa tehtävän päätöksenteon ja kriteereiden kannalta? Ensinnäkin on selvää, että asiakkaan neitiyteen viittaamalla, sosiaalityöntekijä samanaikaisesti tekee selväksi, että nyt kyseessä olevalla asiakkaalla ei välttämättä ole puolisoa, lapsia tai sukulaisverkostoa, joihin tukeutua vanhoilla päivillään. Koska kategorisointi tehdään aivan tapauskuvauksen alussa, se saattaa myös ohjata sitä, miten myöhemmin tehtävät kategorisoinnit ja luonnehdinnat tulisi kuulla. Yksityiskohtaa voidaan toisin sanoen vahvistaa tai minimoida päätöksenteon edetessä. Neiti-ihminen on samalla esimerkki siitä, miten yksittäinen kategoria saattaa viitata suureen määrään attribuutteja. Ikääntyneeseen ihmiseen liitettynä se toisin sanoen herättää henkiin keskimääräistä suurempaan haavoittuvuuteen, eristyneisyyteen ja avuntarpeeseen viittaavia ominaisuuksia. Näin sosiaalityöntekijä erittäin ekonomisesti asiakasta kuvaamalla samanaikaisesti sijoittaa tämän oikeutetun ammatillisen huolen moraaliseen viitekehykseen. Ikääntynyt neiti-ihminen toisin sanoen saatetaan helpommin mieltää julkisen terveydenhuolto-organisaation avun relevantiksi kohteeksi. Katsotaan miten katkelma jatkuu. Rivillä 7 asiakasta kuvataan ensin muistamattomaksi. Pian tämän jälkeen tarinaan liitetään kategoria huolestunut neurologi (rivit 11 12), joka on ottanut sairaalaan yhteyttä kyseisen muistamattoman ihmisen puolesta. Katkelman lopussa asiakkaan muistamattomuus vielä vahvistuu ääri-ilmaisuksi ihan muistamaton ihminen (extreme case formulation, Pomerantz 1986). Tämänkaltainen, toisen ammattilaisen mielipiteeseen tai ensikädentietoon viittaaminen tai usean samansuuntaisen näkemyksen esilletuonti ovat aineistossa toistuvia tapoja, joilla kokoukseen osallistujia pyritään vakuuttamaan tai jonkun jo tekemää kuvausta horjuttamaan. Tässä tapauksessa kuvauksessa mainittu ammattilainen on lisäksi suhteellisen korkealla hoito-organisaation arvohierarkiassa. Emootiotermi huoli liitettynä neurologin kategoriaan jatkaakin nei SosLaakTaitto 285

8 ti-ihminen-kategorian aloittamaa oikeutetun huolen teemaa. Jos neurologi on ollut tästä asiakkaasta huolissaan, niin eikö siis meidänkin tulisi olla? Aineisto-ote 2 tuo siis esiin kuinka yksittäisen kategorisoinnin kautta viitataan asiakkaan oman tukiverkoston puuttumiseen ja samalla herätellään kokoukseen osallistujat institutionaalisina toimijoina omaksumaan oma vastuunsa tuen myöntäjinä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten kategorisoinnin tasolla liikkuvan analyysin kautta päästään tarkastelemaan paitsi päätöksentekoa, myös siihen liittyviä moraalisia aspekteja. Päätöksenteon yksi keskeinen määriteltävä asia onkin se, missä asiakkaan ja tämän omaisten vastuut ja velvollisuuden loppuvat ja missä institutionaalisten toimijoiden ja virallisen apujärjestelmän vastuut ja velvollisuudet alkavat. IHMINEN, POTILAS VAI ASIAKAS? Jatkakaamme analyyttistä pohdintaa vielä hetken yllä näytetyn aineisto-otteen pohjalta. Yksi kiintoisa piirre kuvauksessa on, että siinä toistuvasti viitataan asiakkaaseen kategorialla ihminen. Kiinnitettyäni tähän huomiota, aloin nähdä samankaltaisia tapauksia myös muualla aineistossani. Neiti-ihmisen lisäksi asiakasta saatetaan kuvata esimerkiksi kohta asunnottomaksi ihmiseksi, sotainvalidi-ihmiseksi, tai dementti-ihmiseksi. Minkälainen kategoria ihminen sitten on osana institutionaalista päätöksentekoa? Kertooko sen käyttäminen jotain olennaista päätöksiä tekevien ammattilaisten ja asiakkaiden välisen suhteen diskursiivisesta rakentumisesta. Jos ihminen-kategoriaa käytetään vain osassa asiakaskuvauksista, niin pyritäänkö sen avulla johonkin erityiseen? Tässä yhteydessä on mahdollista vain hahmotella mahdollisia suuntia, joista vastauksia näihin kysymyksiin voi jatkossa lähteä hakemaan. Ensinnäkin on mahdollista, että kyse on lähinnä yksittäisten kokousten paikalliskulttuurista, johon tämän termin käyttäminen leimallisesti kuuluu. Toinen mahdollinen selitys on, että ihminen-kategorian käyttö on tyypillinen joidenkin yksittäisten ammattilaisten tavalle tehdä asiakasesittely. Kiinnostavampaa kuitenkin on lähteä pohtimaan mitä vuorovaikutuksellisia ja päätöksentekoon liittyviä vaikutuksia ihmiseen viittaamisella mahdollisesti on. On kenties mahdollista ajatella, että termi on lähinnä yksi tekninen apukeino, jolla asiakaskokonaisuutta pilkotaan 286 sellaisiin helposti tunnistettaviin alaryhmiin kuten dementit ja sotainvalidit. Tämä ei kuitenkaan selitä, ettei sitä kaikissa kokouksissa tai kaikkien tapausten kohdalla suinkaan systemaattisesti käytetä. Pidemmän muodon kuten sotainvalidiihminen, dementti-ihminen käyttö, lyhyemmän termin sijaan, saa ainakin minut pohtimaan valinnan kantamia lisämerkityksiä. Kuten otteessa kolme näimme, yksi mahdollinen selityssuunta on, että asiakkaan ihmisyyteen viitattaessa samalla siirretään keskustelua ja kuvausta moraalisen argumentaation puolelle. Me, virallisen apu- ja tukiorganisaation jäsenet, olemme myös ihmisiä ja näin ollen meillä on vastuu ja velvollisuus auttaa kanssaihmisiämme. Ihminen-kategoria saattaa toisin sanoen diskursiivisesti laskea asiakkaiden ja avun myöntäjien välistä välimatkaa. Kolmas mahdollinen ja osin päällekkäinen selitys asiakkaan ihmisyyteen viittaamiseen on se, että näin toimiessaan eri ammattikunnan edustajat samalla tietoisesti tai tiedostamattaan rakentavat omaa hyvää, huolta kantavaa ja poliittisesti korrektia ammattilaisuuttaan moniammatillisen tiimin jäseninä. PÄÄTÖKSENTEON KRITEERIT PUNTARISSA Yllä olevien aineisto-otteiden perusteella on kenties jo alkanut hahmottua kuinka tietyt kategorisoinnit ja kuvaustavat toimivat osina kokousvuorovaikutusta. Asiakkaan ikä ja terveydentila, siviilisääty, asuinolot, hoidon raskaus ja kotihoidon käyntien määrä nousevatkin tarkasteltavissa moniammatillisissa kokouksissa tyypillisesti käytettäviksi päätöksentekokriteereiksi. Toisiaan seuraavat asiakaskuvausten ketjut ja neuvottelu kuitenkin usein myös katkeavat ryhmän pysähtyessä pohtimaan päätöksenteon tasapuolisuutta, rationaalisuutta ja eettisyyttä. Kolmas aineistoote on esimerkki tämänkaltaisesta, analyyttisesti kiinnostavasta tilanteesta. Ote tulee kokouksesta, jossa osastonhoitaja on juuri siirtymässä kotonaan asuvan naisasiakkaan tapaukseen. Kuvauksen edetessä ryhmä haastaa yhden keskeisen pitkäaikaispaikan myöntöä puoltavan kriteerin: kotipalvelukäyntien määrän oikeudenmukaisuuden. Aineisto-ote 3: Kategorisointi osana kriteeristöä Puhujat: OH: osastonhoitaja, S = sihteeri, JKPO = johtava kotipalveluohjaaja Lah (rivi 14) = lyhytaikaishoitojakso 01 OH: sit (0.4) pä-päästiin tähän 02 Mannisen Pirkkoon (1.0) 20056SosLaakTaitto 286

9 03 (0.8) ja tota tässä on pikkusen 04 niinkun (0.6) erilaisia näkemyksiä 05 terveydenhoitajalla ja sitte tällä 06 kotipalvelupuolella tästä pärjäämis 07 terveydenhoitaja on sitä mieltä että 08 (0.6) ois hyvä päästäh 09 vanhainkotiin (0.4) (1.0) mut tässon 10 aika palj- aika vähän näitä apuja tässä 11 vaiheessa käytössä. Ystävätalon ostopalvelu 12 (0.4) kaks kertaa viikossa (1.7) ja tota 13 ateriapalvelua kolme kertaa viikossa (1.4) 14 tällä hetkellä on lahhilla 15 Jokelassa (2.4) levoton seka- 16 sekava vaeltaja joka liikkuu ulkona ei 17 osaa kotiin takaisin 18 tutut ja naapurit ilmoittavat pojalle joka alkaa 19 etsiä hänen perhe-elämänsä kärsii, 20 vastustaa kaikkia hoitotoimenpiteitä 21 ei tunne olevansa sairas 22 (2.1) muisti olematon 23 kotona etsii kotia ja kuolleita 24 perheenjäsi jäseniä ja arvaamaton 25 et tässon tietysti tätä (0.6) 26 hhhh[hh et kun olis vaan mahollista 27 S: hhhh[joo 28 (0.4) 29 JKPO: ku aattelee että tota 30 (0.4) 31 OH: mut nää avut on tosi aika 32 vähäset vielä tietysti sis- ei se 33 pahus soikoon näillä muistamattomilla ja 34 dementeillä noi avut ei välttämättä 35 (0.4) 36 JKPO: e[i ei sitte korjaa että 37 OH: e[tuo sitä turvaa että 38 JKPO: päivvastanen että jos sitte 39 taas hirveen monee-öö monesti 40 joutuu muuttaan sitä (0.4) 41 paikkaa [taikka tota(0.4) 42 OH: paikkaa [niin o 43 JKPO: et sillai tuo- toivos että (0.4) 44 näinki vaikeella olis jo sitte se pysyvä se ((keskustelu tapauksesta jatkuu)) Otteessa käsiteltävä asiakastapaus merkitään ongelmalliseksi heti sen alusta saakka: sosiaali- ja terveydenhuoltoa edustavilla ammattilaisilla tuntuu olevan siitä erilaisia näkemyksiä (rivi 04). Pian tämän jälkeen käy ilmi, että kotipalvelukäyntien vähäinen määrä ei suoraan näyttäisi tukevan vanhainkotipaikan myöntämistä. Tätä seuraa asiakasta, tämän terveydentilaa, käytöstä ja sukulaisia koskeva kuvaus, joka päättyy osastonhoitavan yhteen vetävään vuoroon: et tässä on tietysti tätä (rivi 25). Asiakkaan hankalasta elämäntilanteesta huolimatta päätöksenteon kriteerit näyttävät sulkevan asiakkaan ainakin toistaiseksi positiivisen päätöksen ulkopuolelle kun olis vaan mahollista (rivi 26) mut nää avut on tosi aika vähäset vielä (rivit 31 32). Kiinnostavaa otteessa on se, että asiakasta koskevasta kuvauksesta siirrytään yleisemmälle, periaatteelliselle keskustelutasolle. Samalla käsittelyssä oleva sekavaksi vaeltajaksi kuvattu asiakastapaus siirtyy edustamaan laajempaa muistamattomien ja dementtien kategoriaa (rivit 33 34). Diskursiivinen siirtymä asiakaskuvauksesta yleisempään periaatteelliseen päätöksentekoa koskevaan keskusteluun tapahtuu siis yksittäisen asiakkaan kategorian muuntuessa laajempaa asiakasryhmää koskevaksi. Tämän jälkeen keskustelun ytimessä on kysymys siitä, missä tapauksissa päätöksenteon periaatteista on mahdollista, luvallista tai toivottavaa joustaa. Siirtyminen yksilötason kuvauksesta yleisten kategorioiden tasolle ja takaisin on yksi toistuva asiakaskategorisoinnin ja päätöksenteon piirre. Nähdyssä otteessa asiakastapausta koskeva kategorisointi siirtyy ensin yksilötason seikkaperäisestä kuvauksesta sekava vaeltaja (rivi 16), yleisen tason muistamattomat ja dementit (rivit 33 34) kautta takaisin yksilötasolla liikkuvaan kuvaukseen näinkin vaikea (rivi 44). Tässä lyhyesti analysoitu aineisto-ote osoittaakin, ettei päätöksenteko moniammatillisissa kokouksissa suinkaan perustu valmiille kriteereille ja periaatteille, vaan molempien rajoja jatkuvasti koetellaan ja muokataan vuorovaikutuksen edetessä. VUOROVAIKUTUKSELLISEN NÄKÖKULMAN RAJAT JA MAHDOLLISUUDET Tämän artikkelin tarkoituksena on ollut laajemmasta empiirisestä aineistosta otetuin esimerkein tuoda esille vuorovaikutuksellisen tutkimuksen mahdollisuuksia kokousvuorovaikutusta ja päätöksentekotyötä tarkasteltaessa. Artikkeliin mukaan mahtuneet aineisto-otteet ovat toivottavasti auttaneet lukijaa tekemään omia päätelmiä ja arvioita diskursiivisen kategorisointityön tasolla liikkuvan analyysin käyttökelpoisuudesta. Artikkelissa esitetyn analyysitavan vahvuuksia on mahdollista jaotella esimerkiksi seuraavasti. Ensinnäkin instituutioiden arkipäivää, eri ammattikuntien edustajien yhteistyötä ja päätöksentekotyötä kielenkäytön tasolla analysoimalla saadaan seikkaperäistä tietoa siitä, miten päätöksenteko sosiaali- ja hoivaorganisaatioissa käytännössä toimii. Samalla rakennetaan siltaa organisaatioon toimintaa ohjaavien käsitteiden kuten moniammatillisuuden tai asiakaskeskeisyyden abstraktin ideaalitason ja käytännön toteutumisen välille. Tässä artikkelissa esitelty videoitu aineisto ja sen analyysi toimivatkin yhtenä mah SosLaakTaitto 287

10 dollisena empiirisenä ikkunana organisaatioiden toimintaan. Vuorovaikutuksen tutkimuksen kautta avautuu näkymä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käytäntöihin ja toimintakulttuureihin sekä prosesseihin, joissa näitä rakennetaan ja ylläpidetään arkipäivän vuorovaikutuksessa. Toiseksi eri ammattiryhmien yhteistyödynamiikkaa, prosessin eri vaiheita, erimielisyystilanteita sekä eettistä ja moraalista päättelyä ja tasapainoilua eriteltäessä tuotetaan tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi sekä olemassa olevia käytäntöjä kehitettäessä että tulevia ammattilaisia koulutettaessa. Moniammatillinen yhteistyö on käytännön hoitotoimien ohessa lopulta pääasiassa puhetta. Päätöksentekoa ja siihen erottamattomasti liittyviä kategorisointeja ja argumentaatiotapoja analysoimalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asettamia vaatimuksia, osaamista ja yhteistyötaitoja voidaan tarkastella osina niitä tilanteita, joissa eri ammattikuntien edustajat vaativaa työtään tekevät. Tällöin voidaan paremmin ymmärtää myös sitä, mikä rooli moniammatillisilla, ammattikuntien rajat ylittävillä ja ymmärtävillä taidoilla on osana tämän päivän ja tulevaisuuden ammattivaatimuksia, asiantuntijuutta ja kompetensseja. Institutionaalisen kokousvuorovaikutuksen vuorovaikutuksellinen näkökulma tuottaa kenties vähemmän terveydenhuolto-organisaation makrotason rakenteellisia kehittämistarpeita tai esimerkiksi laajempia terveyspoliittisia päätöksiä ja linjanvetoja suoraan palvelevaa tietoa. Tässä artikkelissa käytetty jäsenyyskategoria-analyysi tarjoaa kuitenkin tärkeän, muita lähestymistapoja täydentävän näkymän hoito- ja palveluorganisaation arkipäivän toimintalogiikkaan. Ikääntyneitä koskevan päätöksentekotyön analyysi tuo näkyviin mm. sen, miten ammattilaiset käytännössä tasapainoilevat taloudellisen niukkuuden, asiakkaiden erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden, sekä päätöksenteon kriteereiden ristipaineessa. Koko organisaation, samoin kuin yhteistyötilanteisiin osallistuvien eri ammattiryhmienkin tavoitteena tietysti on tuottaa järjestelmän ja asiakkaan kannalta rationaalisia, tasapuolisia, eettisesti oikeaan osuvia päätöksiä. Ammattikuntien rajat ylittävän yhteistyön painoarvo päätöksenteon välineenä tulee varmasti lisääntymään terveydenhuollossa. Samalla moniammatilliselle yhteistyölle annetut tehtävät, haasteet ja tavoitteet tulevat entisestään monimutkaistumaan. Väestön ikääntyessä esimerkiksi tässä artikkelissa tarkasteltujen kokousten asiakaskunta tulee olemaan yhä heterogeenisempaa. Päätöksentekotilanteiden ja asiakaskategorisoinnin analyysi tuottaakin ymmärrystä ja välineitä, joilla moniammatillisen yhteistyön kehitysvaatimuksiin ja mm. tulevaisuuden yhä heterogeenisemman ikääntyneen väestön tarpeisiin voidaan vastata. Kiitän kollegojani Tarja Aaltosta, Pirjo Lindforsia, Vilma Hännistä ja Johanna Ruusuvuorta artikkeliani koskeneista arvokkaista kommenteista. Nikander P. Interprofessional cooperation in the social and health sector. An interactional perspective Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti Journal of Social Medicine 2003:40: Interprofessional co-operation and decision making, in all their various forms, are often characterised as central tools for encouraging and supporting better practice within social and health care organizations. Cooperation across professional boundaries is, in other words, seen as a safeguard for sound organisational rationality. In this article, joint decision making and interprofessional cooperation are approached from an interactional, everyday perspective. The data used consist of video taped meeting interaction collected within elderly care. Using membership categorisation analysis (MCA), the article aims at a explicating the intertwined dynamics of client categorisation, description and decision making. The particular interactional arena focussed upon consists of interprofessional meetings where decisions about elderly clients long-term care placements in nursing homes are being made. Meeting encounters are conceptualised as informative and as central sites where the policies and principles of elderly care are turned into practical action: as empirical windows into the routines, power structures, morality, and to the everyday emergence of organisational practice SosLaakTaitto 288

11 KIRJALLISUUS Ala-Nikkola M. Sairaalassa, kotona vai vanhainkodissa. Etnografinen tutkimus vanhustenhuollon koti- ja laitoshoidon päätöksentekotodellisuudesta. Acta Universitatis Tamperensis 972, Tampere Arminen I, Perälä R. Myllyhoidon moniammatillinen tiimi ja päihdeongelmaisten muokkaaminen alkoholisteiksi. Yhteiskuntapolitiikka 2001:66(1) Atkinson MA, Cuff EC, Lee JRE. The Recommencement of a Meeting as a Members Accomplishment. Teoksessa Schenkein JN, toim. Studies in the Organisation of Conversational Interaction. Academic Press, New York Beattie A. War and Peace among the Health Tribes. Teoksessa Soothill K, Mackay L, Webb C, toim. Interprofessional Relations in Health Care. Edward Arnold, London Biggs S. User Voice, Interprofessionalism and Postmodernity. J of Interprof. Care 1997:11(2) Biggs S. Changing Identities and Relationships in the Human Services. Education and Ageing (2) Boden D. The Business of Talk: Organizations in Action. Polity, Cambridge Boden D. Agendas and Arrangements: Everyday negotiations in meetings. Teoksessa Firth A, toim. The Discourse of Negotiation. Studies of Language in the Workplace. Pergamon, Oxford Cuff EC, Sharrock WW. Meetings. Teoksessa van Dijk TA, toim. Handbook of Discourse Analysis. Vol. 3. Discourse and Dialogue. Academic Press, London1985. Davies C. Rethinking regulation in the health professions in the UK. Teoksessa Hellnerg I, Saks M, Benoit C, toim. Professional identities in transition. Crosscultural dimensions. Almqvist & Wiksell, Södertälje Drew P, Heritage J, toim. Talk at Work: Interaction in institutional settings. Cambridge University Press, Cambridge Edwards D. Categories are for Talking. On the cognitive and discursive basis of categorization. Theory & Psychology 1991:1(4) Evers H, Cameron E, Badger F. Interprofessional Work with Old and Disabled People. Teoksessa Leathard A, toim. Going Interprofessional: Working together for health and welfare. Routledge and Kegan Paul, London Griffiths L. Categorising to Exclude: The discursive construction of cases in community mental health teams. Sociology of Health and Illness 2001:23(5) Gorman P. Managing Multidisciplinary Teams in the NHS. Kogan Page, London Gunnarsson B-L, Linell P, Nordberg B, toim. The Construction of Professional Discourse. Longman, New York Hall, C, Juhila K, Parton N, Pösö T, toim. Constructing Clienthood in Social Work and Human Services. Interaction, Identities and Practices. Jessica Kingsley, London Hester S, Eglin P, toim. Culture in Action: Studies in Membership Categorisation Analysis. Int. Institute for Ethnomethodology and Conversation Analysis and University Press of America, Lanham, MD Higgs P. Citizenship and Old Age: The end of the road? Ageing and Society 1995:15: Honkasalo ML, Henriksson L, Nisula T. Laadullinen terveystutkimus on tullut jäädäkseen. Sosiaalilääk Aikak 1996:2: Horder J. Interprofessional Education for Primary Health and Community Care: Present state and future needs. Teoksessa Soothill K, Mackay L, Webb C. Interprofessional Relations in Health Care. Edward Arnold, London Housley W. Story, Narrative and Team Work. The Sociological Review 2000:48(3) Juhila K. Asiakkuuden edellytykset neuvottelussa. Teoksessa Jokinen A, Juhila K, Pösö T, toim. Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat. Konstruktionistinen näkökulma. Sosiaaliturvan Keskusliitto, Helsinki Kangasharju H. Alignment and Disagreement: Building alliances in multipersonal interaction. (Manuscript Version). Helsingin yliopisto, Helsinki Larouche JM, Melchin K, Doucet H. Ethical Deliberation in Multiprofessional Care Teams. Univ. of Ottawa Press, Ottawa Launis K. Asiantuntijoidenyhteistyö perusterveydenhuollossa. Käsityksiä ja arkikäytäntöjä. Stakes Tutkimuksia 50, Helsinki McHoul A, Rapley M, toim. How to Analyse Talk in Institutional Settings. A casebook of methods. Continuum, London & New York Lehto J, Natunen K. Vastaamme vanhusten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sopeuttaminen ikääntyneiden tarpeisiin. Suomen Kuntaliitto, Helsinki Lepper G. Categories in Text and Talk. A practical introduction to categorization analysis. Sage, London Linell P. Discourse Across Boundaries: On recontextualizations and the blending of voices in professional discourse. Text 1998:2: Maynard DW. On the Ethnography and Analysis of Discourse in Institutional Settings. Teoksessa Holstein J, Miller G, toim. Perspectives on Social Problems. A Research Annual. Jai Press, Greenwich Mehan H. Institutional Decision-Making. Teoksessa Rogoff B, Lave J, toim. Everyday Cognition: Its Development and Social Context. Harvard Univ. Press, Cambridge Massachusetts Netten A, Darton R, Bebbington A, Brown P. Residential or Nursing Home Care? The appropriateness of placement decisions. Aging and Society 2001:21: SosLaakTaitto 289

12 Nikander P. Old versus Little Girl : A discursive approach to age categorisation and morality. J of Aging Studies 2000:14(4) Nikander P. Age in Action: Membership Work and Stage of Life Categories in Talk. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 2002a. Nikander P. Moniammatillinen viestintä: Yhteistyö ja päätöksenteko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Torkkola S, toim. Terveysviestintä. Tammi, Helsinki 2002b. Nikander P. The Absent Client: Case description and decision-making in interprofessional meetings. Teoksessa Hall C, Juhila K, Parton N, Pösö T, toim. Constructing Clienthood in Social Work and Human Services. Identities, interactions and practices. Jessica Kingsley, London Nikander P. Managing Scarcity: Interprofessional decision making in meetings. Teoksessa Heinonen T, Metteri A, toim. Social Work in Health and Mental Health. Toronto, Canadian Scholar s Press, painossa. Noro A, Aro S, Jylhä M. Vanhusten sairaalasta kotiuttaminen henkilökunnan ja potilaan näkökulmasta. Helsinki, Sosiaali- ja terveyshallituksen raportteja 71, Payne M. Teamwork in Multiprofessional Care. Palgrave, Hamshire & New York Peräkylä A. AIDS-neuvontatyö: Esimerkki keskusteluanalyysin soveltamisesta terveyssosiologiassa. Sosiaalilääk Aikak 1994:1: Peräkylä A. Authority and Accountability: The delivery of diagnosis in primary health care. Social Psychology Quarterly 1998:61: Pomerantz A. Extreme Case Formulations: A way of legitimizing claims. Human Studies 1986:9: Pyörälä E, Honkasalo ML. Kvalitatiivinen tutkimus haaste suomalaiselle terveystutkimukselle. Sosiaalilääk Aikak 1994:1:1 3. Ruusuvuori J. Keskusteluanalyyttinen metodi lääkärin ja potilaan välisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa. Sosiaalilääk Aikak 1996:2: Ruusuvuori J. Control in Medical Consultation: Practices of giving and receiving the reason for the visit in primary health care. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 16, Tampere Ruusuvuori J, Haakana M, Raevaara L, toim. Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisiä tutkimuksia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,Helsinki Saks M. Towards Integrated Health Care. Shifting professional interests and identities in Britain. Teoksessa Hellnerg I, Saks M, Benoit C, toim. Professional identities in transition. Crosscultural dimensions. Almqvist & Wiksell, Södertälje Sarangi S, Roberts C, toim. Talk, Work and Institutional Order. Discourse in medical, mediation and management settings. Mouton de Gruyter, Berlin Schwartzman HB. The Meeting. Gatherings in Organizations and Communities. Plenium Press, New York Schwartzman HB. Ethnography in Organizations. Sage, Newbury Park, CA Silverman D. Harvey Sacks. Social Science and Conversation Analysis. Polity Press, Cambridge, UK Soothill K, Mackay L ja Webb C. Interprofessional Relations in Health Care. Edward Arnold, London Sorjonen ML, Peräkylä A, Eskola K, toim. Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Vastapaino, Tampere Valokivi, H. Participation and Citizenship of Elderly Persons: User Experiences from Finland. Social Work in Health Care, painossa. White S. Accomplishing the case in Paediatrics and Child Health: Medicine and morality in interprofessional talk. Sociology of Health and Illness 2002:24(4) White S, Stancombe J. Clinical Judgement in the Health and Welfare Professions. Extending the evidence base. Open Univ. Press, Maidenhead UK Øvretveit J. Coordinating Community Care: Multidisciplinary Teams and Care Management. Open University Press, Buckingham Øvretveit J. Moniammatillisen yhteistyön opas. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Hakapaino, Helsinki Artikkelissa käytetyt litterointimerkit: (2.2) Suluissa olevat numerot ilmaisevat taukoja ja niiden pituuksia sekunneissa [ ] Hakasulut ilmaisevat päällepuhunnan alkuja loppukohdat tuo- Tavuviiva viittaa puheessa keskenjääneeseen sanaan Tuota Alleviivaten ilmaistaan sanojen painotusta (( )) Tuplasulkujen sisään sijoitetaan otetta koskevat lisähuomautukset Marginaalissa olevalla nuolella merkitään analyyttisesti kiinnostavat kohdat PIRJO NIKANDER Ph.D., yliassistentti Tampereen yliopisto Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos SosLaakTaitto 290

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tutkija Heli Vaartio-Rajalin, Turun yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Rajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa

Rajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa Rajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa Kirsi Juhila & Kirsi Günther, Suvi Raitakari & Sirpa Saario Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Aikuissosiaalityön päivät, 23.1.2013 Tampere

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Kommenttipuheenvuoro 21.4.2015 Tampere Sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen, Lahden sosiaali- ja terveystoimiala Kriittinen näkökulma Rakenteellisen sosiaalityön ajattelu

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013

Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013 Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013 Vuonna 2011 tarkastettuun yhteiskuntatieteiden väitöstutkimukseen Lapset hyvinvointitiedon

Lisätiedot

Psykiatrinen diagnoosi pariterapian osapuolena yhteistyösuhteen haasteet. Katja Kurri Suomen Mielenterveysseura Koulutuskeskus Psykoterapiaklinikka

Psykiatrinen diagnoosi pariterapian osapuolena yhteistyösuhteen haasteet. Katja Kurri Suomen Mielenterveysseura Koulutuskeskus Psykoterapiaklinikka Psykiatrinen diagnoosi pariterapian osapuolena yhteistyösuhteen haasteet Katja Kurri Suomen Mielenterveysseura Koulutuskeskus Psykoterapiaklinikka Terapeuttinen tilanne ei ole moraalisten merkitysten tuolla

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot