AMMATILLISTEN OPETTAJIEN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ. Tuire Eilittä Kaisa Koskela Eeva-Kaisa Timlin Päivi Syvävirta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLISTEN OPETTAJIEN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ. Tuire Eilittä Kaisa Koskela Eeva-Kaisa Timlin Päivi Syvävirta"

Transkriptio

1 AMMATILLISTEN OPETTAJIEN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Tuire Eilittä Kaisa Koskela Eeva-Kaisa Timlin Päivi Syvävirta Opinnäyte Syksy 2003 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Pro Form Didactica Tiivistelmä Tekijät Ohjaaja OTSIKKO Tutkimusongelma Tuire Eilittä, Kaisa Koskela, Eeva-Kaisa Timlin, Päivi Syvävirta Dosentti Pirkko Remes AMMATILLISTEN OPETTAJIEN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia ammatilliset opettajat ennakoivat toimintaympäristössään ja mitä ovat ne vaatimukset, joihin ammatillinen opettaja ei tunne pystyvänsä riittävästi opettajan työssään vastaamaan. Tutkimuksen toteuttaminen Tämä tutkimus on ammatillisten opettajien pelkoja tutkivan opinnäytesarjan kolmas osa. Edellisen tutkimusosan kirjallisuuskatsausta on käytetty tämän työn teoreettisena viitekehyksenä, mutta analyysin tarkentuessa on etsitty myös siihen sopivaa uutta teoriaa. Koska tässä työssä on teoriataustaan peilaten analysoitu tutkimusaineistoa, tutkimuksen lähestymistapa on deduktiivis-kvalitatiivinen. Tiedonhankintamenetelmänä on ollut teoreettisesta viitekehyksestä operationalisoitu teemahaastattelu, jonka avulla on haastateltu 12 ammatillista opettajaa. Tutkimustulokset Oppilaitosten lisääntyvä yhteistyö työelämän kanssa vaatii opettajaa päivittämään substanssiosaamistaan ja rakentamaan yhteistyötä ammatillisen kentän kanssa. Verkostoitumis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. Teknologian kehittyminen vaatii opettajalta tietoliikenneteknistä osaamista ja verkkopedagogisia taitoja. Opiskelijoiden kasvun ja kehityksen tukeminen, erityistarpeet, syrjäytymiseen liittyvä problematiikka ja oppimisvaikeudet vaativat opettajalta ihmissuhdetaitoja ja erityispedagogista osaamista. Työympäristöresurssit vaikuttavat siihen, kokeeko ammatillinen opettaja nämä osaamisvaatimukset haastavana mahdollisuutena vaiko kuormittavina tekijöinä. Liiallisen kiireen kokeminen, työpaikan ilmapiiri, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin vastaaminen, työnkuvaan vaikutusmahdollisuuksien puute ja johtamiseen liittyvät ongelmat kuormittavat ammatillisen opettajan jaksamista. Ammatilliset opettajat kokevat riittämättömyyttä työn ja perheen tarpeiden yhteensovittamisessa. Vapaa-aikaa ja työn rasituksista palautumisaikaa ei ole riittävästi. Itseohjautuvien tiimien nähtiin helpottavan arkea sujuvammaksi ja suunnitelmallisemmaksi. Avainsanat: opettaja, ammatillinen koulutus, pelko, tulevaisuus, erityispedagogiikka, ilmapiiri, tietoliikennetekniikka, tiimit, vuorovaikutustaidot.

3 3 SISÄLTÖ 1 MIKÄ AMMATILLISIA OPETTAJIA PELOTTAA? Lähestymistapoja Tutkimustehtävät TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmän valinta Tutkimuksen teema-alueet Aineiston analysointi raportin muotoon TUTKIMUSTULOKSET Muutokset ammatillisen opettajan toimintaympäristössä Opettajan laaja-alainen työnkuva ja avoin toimintaympäristö Työyhteisö ja tiimiytyminen Opettajan tulosvastuu Opettaja ihmissuhdeasiantuntijana Elinkeinoelämän vaatimukset Verkostoituminen ja sisäinen yrittäjyys Ammatillisen opettajan työssään tarvitsemia osaamisalueita Kansainvälisyys Tieto- ja viestintätaidot Opetusmenetelmänä yhteisöllinen oppiminen verkossa Yhteistyö työelämän kanssa Työssäoppiminen Työelämän ja ammattikasvatuksen arvot Opetussuunnittelu ja työn kehittyminen Koulutuksen asiantuntija kehittäjänä Työympäristö sekä riittämättömyyden tuntojen että voimavarojen lähtökohtana Ajankäytölliset ja taloudelliset resurssit Työympäristön ilmapiiri Johtaminen Opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen Hyvin toimiva ohjaussuhde Koulun vaatimukset - opiskelijoiden tarpeet Oppimisvaikeudet Itseohjautuvuuden puute Syrjäytymisuhka TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS DISKUSSIO LÄHDELUETTELO LIITTEET...90

4 1 MIKÄ AMMATILLISIA OPETTAJIA PELOTTAA? Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella niitä vaatimuksia, mitä toimintaympäristön muutospaineet ammatilliselle opettajalle aiheuttavat, ja näiden vaatimusten aiheuttamia opettajien riittämättömyyden kokemuksia. Työelämän tulevaisuutta koskevat riittämättömyydentunteet ovat yleisiä. Riittämättömyyden tuntoja, syntyä, esiintymistä ja vaikutuksia koskeva tutkimusperinne on laaja, mutta ammatillisten opettajien riittämättömyydentunteita ei ole juurikaan tutkittu, vaikka työn haastavuudesta ja opettajien jaksamisesta puhutaankin. Opettajat opettavat työssään nuoruusiän kehitysvaiheessa olevia opiskelijoita ja tukevat heidän ammatti-identiteettinsä kehittymistä ja työelämässä tarvittavien taitojen ja valmiuksien saavuttamista. Tiedotusvälineissä keskustellaan nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä ja syrjäytymiskehitykseen liittyvistä käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmista. Kuinka opettaja pystyy työssään vastaamaan tähän problematiikkaan? Käsillä oleva opettajien riittämättömyyden tunteita tarkasteleva tutkimus on ammatillisten opettajien pelko -tutkimushankkeen kolmas osa. Edellisissä osissa tarkasteltiin kirjallisuuden ja kyselyaineiston perusteella ammatillisiksi opettajiksi opiskelevien ennakkopelkoja koulutyötä kohtaan. Päähavainto oli, että ammatillisiksi opettajiksi opiskelevat pelkäävät useimmin omaa riittämättömyyttään. Kyselytutkimuksen avulla ei voi saada riittävän kokonaisvaltaista käsitystä niinkin henkilökohtaisesta asiasta, kuin riittämättömyyden tunne. Kokemus omasta ammatillisesta kyvykkyydestä on merkittävä asia ammatillisen identiteetin kannalta, ja se vaikuttaa opettajan suhtautumiseen omaan kehittymiskykyyn ja -haluun. Riittämättömyyden tunne voi olla realistinen kokemus työelämän arjesta nousevien paineiden edessä, tai epärealistinen kuva omista voimavaroista. Tässä tutkimuksessa on kuvattu aiempiin raportteihin nojautuen riittämättömyyden pelon sisältöjä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tutkimusongelmien mukaisesti, millaisia muutoksia ammatilliset opettajat ennakoivat

5 2 toimintaympäristössään, ja mitkä ovat ne vaatimukset, joihin ammatillinen opettaja ei tunne pystyvänsä riittävästi opettajantyössään vastaamaan. Aihepiirin henkilökohtaisuuden vuoksi tässä tutkimuksessa päädyttiin kvalitatiiviseen työotteeseen ja teemahaastatteluihin, joiden avulla tutkija pääsee lähemmäs haastateltavan kokemusmaailmaa ja haastattelija voi esittää tarkentavia kysymyksiä haastateltavan omien merkityksenantojen esille saamiseksi. Tiedonhankintamenetelmänä on ollut aiempien raporttien teoreettisesta viitekehyksestä operationaalistettu teemahaastattelurunko, jonka avulla haastateltiin 12 opettajan työssä olevaa ammatillista opettajaa. Lähestymistapaa voi luonnehtia lähinnä deduktiivis-kvalitatiiviseksi. Tutkimustyö on kokonaan ohjattu ja toteutettu verkossa WebCT-alustalla pedagogisten opintojen opinnäytteenä. Raportti on laadittu prosessikirjoittamisena. 1.1 Lähestymistapoja Tämän tutkimuksen avulla pyritään selvittämään ammatillisten opettajien riittämättömyyden pelkoja ja niiden aiheuttajia. Hirsjärven ym. (1997, ) mukaan tutkija valitsee tutkimuksen alkuvaiheissa, miten aineistoa käsitellään ja tulkitaan. Tutkimusongelmat ohjaavat menetelmien ja analyysien valintaa. Aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydinasia. Tulkinnan avulla tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä omia johtopäätöksiään. Tätä kvalitatiivisella menetelmällä toteutettua pelkotutkimuksen vaihetta on edeltänyt kvantitatiivinen kyselylomakkeella tehty tilastollinen kuvaus ammatillisiksi opettajiksi opiskelevien tulevaisuuspeloista koulutyötä kohtaan. Syrjälän ym. (1996, 86-87) mukaan haastateltavien valinta kvalitatiivisessa lähestymistavassa perustuu tarkoituksenmukaisuuteen: haastateltavat valitaan tarkoituksenmukaisesti ja pieniin otoksiin pyritään perehtymään syvällisesti. Kvalitatiivisen tutkimuksen merkittävyys riippuu haastateltavien informaatiorikkaudesta sekä tutkijan analyyttisistä kyvyistä, ei otoskoosta. Tutkimukseen voidaan valita äärimmäisiä tai poikkeavia tapauksia, jotka ovat jollakin tavalla erityislaatuisia. Homogeenisessa valinnassa valitaan tietty alaryhmä, lumipallovalinnassa valitaan kriittiset tapaukset.

6 3 Laadullinen tutkimus tutkimusmenetelmänä. Koska tässä tutkimuksessa halutaan tarkastella niinkin henkilökohtaista asiaa, kuin riittämättömyyden tunnetta, laadullisen tutkimuksen malli vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta, kun kuvataan tutkimuksen kohteena olevien opettajien kokemuksia ja käsityksiä tunteistaan ja toimintaympäristöstään. Kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä tarkoitetaan yleensä ei-tilastollisia tutkimusmenetelmiä. Ero kvalitatiivisten ja tilastollisten menetelmien välillä on lähinnä niiden tieteellisen selitysvoiman osoittamissa tavoissa. (Grönfors 1985, 11.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan pyritään kuvaamaan jotakin tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jostakin ilmiöstä. (Eskola & Suoranta 1996, 34). Kvalitatiivisessa menetelmässä, jota tässä tutkimuksessa käytetään, kysymyksen asettelua määräävät usein kentältä saadut vastaukset toisin kuin tilastollisissa menetelmissä. (Grönfors 1985, 13.) Edelleen Grönfors (mt. 14) toteaa, että tutkija ei voi sanoa tutkimuksensa edustavan objektiivisuuslinjaa, vaan objektiivisuus nähdään ongelmallisena ja saavuttamattomana, ja että monet kvalitatiivisia menetelmiä käyttävät tutkijat katsovat subjektiivisuuden lisäävän tutkimuksen tieteellistä selitysvoimaa. Näin tutkijalla itsellään on tärkeä rooli hän on tutkimuksensa tärkein väline. Myös Varton (1996, 26-27) mukaan kaikki laadullinen tutkimus tapahtuu elämismaailmassa, joten tutkija on osa tutkimaansa merkitysyhteyttä. Hänen oma tapansa ymmärtää kysymykset, joita hän muiden kohdalla tutkii, vaikuttaa hänen tutkimisessaan. Kun sekä tutkijana että tutkittavana on ihminen, on kysymys tutkimuksen lähtökohdista erityisen tärkeä. Kaikessa tutkimustyössä tutkimuksen kohdallisuuden ratkaisevat tutkijan tapa ymmärtää kohteensa ennen tutkimusta ja tutkijan kyky saattaa tämä ennakointi tutkimuksen osaksi. Laadullisen tutkimuksen erityispiirre on ymmärtämisen rakenne, tutkijan kokonaiskäsitys elämismaailmasta. Tämän tutkimuksen tekijät ovat kaikki ammatillisiksi opettajiksi opiskelevia ja osa tekee opetustyötä. Näin voidaan ajatella, että tutkijat ovat osa tutkimaansa merkitysyhteyttä, kohderyhmän elämismaailma kiinnostaa ja on osin myös tuttu käytännön tasollakin. Teemahaastattelu tiedonhankintamenetelmänä. Tämän tutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelulla tavoitteellisena

7 4 tutkimusmenetelmänä on monet kasvot. Strukturoidussa lomakehaastattelussa vastaaja vastaa valmiiksi tehtyihin kysymyksiin. Johtopäätösten tekeminen tuntuu helpolta, koska koodaukset sekä syy- ja seuraussuhteet ovat yksinkertaisempia analysoida. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiiri on tiedossa, mutta vastaaja vastaa vapaasti omassa järjestyksessään. Avoin haastattelu avaa vastaajan mielipiteitä ja asenteita asiaan, sen avulla pääsee huomattavasti syvemmälle tutkimuksessa mutta se vaatii myös enemmän aikaa ja taitoa. (Hirsjärvi ym. 2002, ) Hirsjärven ja Hurmeen (1988, 87-89) mukaan teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto, ns. puolistrukturoitu haastattelu. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiirit ovat tiedossa, mutta menetelmästä puuttuu strukturoidulle haastattelulle tyypillinen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Teemahaastattelua käytetään yleensä silloin, kun tutkimuksen aiheena ovat ilmiöt, joista haastateltavat eivät ole tottuneet keskustelemaan, esim. arvostuksistaan, aikomuksistaan ja perusteluistaan kriittisessä mielessä. Pelkoja voisi pitää samanlaisina "arkoina aiheina". Haastattelussa on mahdollista luoda vapaa ilmapiiri, jossa voidaan yltää syvällisempään keskusteluun kuin strukturoidussa haastattelussa, ja tällöin haastateltavat paljastavat asioita, joita ei saataisi selville muuten. Syrjälän ym. (1996, 87-89) mukaan on kyse syvähaastattelusta, kun tutkija tavoittaa haastateltavan yksityisen kokemusmaailman, sen mikä löytyy hänen roolikäyttäytymisensä ja piilotajuntansa leikkauspisteestä. Laadullisella tutkimusmenetelmällä tavoitteena on tehdä näkyväksi niitä uskomuksia, arvoja, ihanteita, haluja ja käsityksiä, jotka ovat ihmisen tai ryhmän toiminnan taustalla. Cohen (1980, 242) tarkastelee haastattelun ja kyselyn eroja. Haastattelussa vastaukset ja selitykset saadaan laajasti, kun taas kyselykaavakkeella saadaan vastauksia ja selityksiä niukasti. Haastattelu tarjoaa mahdollisuuden perusteelliseen tutkimukseen, kun taas kyselykaavakkeella on vaikeaa kysellä syvällisemmin. Palautteen määrä on laaja haastattelussa, mutta ei kyselykaavakkeessa. Tässä tutkimuksessa haluttiin haastattelemalla saada opettajien merkityksenannoille syvyyttä enemmän kuin kyselyillä olisi saatu. Aineiston analyysi. Laadullisen tutkimuksen teko on analysointia alusta loppuun. On muistettava, että teoriat ja käsitteet ovat syntyneet aina tietyssä ajassa, paikassa ja ideologisessa kontekstissa sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksina, joten käsitteet ja teoriat ovat ymmärrettävissä vakiintuneiksi tieteen puhetavoiksi eli diskursseiksi. Joskus on syytä purkaa teorioita ja käsitteitä, jotta niiden taustaoletukset ja -merkitykset selviäisivät.

8 5 Dekonstruktiolla tarkoitetaan tekstien uudelleen luentaa ja tulkintaa. Se on tutkimusmenetelmä, jonka avulla etsitään tekstien "taakse" kätkeytyviä merkityksiä ja ajatusrakennelmia, kuten tässä tutkimuksessa työssä olevien ammatillisten opettajien riittämättömyyden tunteista. Mihin laadullinen tutkimus tarvitsee teoriaa? Ihmisten toimintaa tarkastellaan ensisijaisesti kielenkäytön ja sen merkitysten kautta. Toimintaa voidaan tarkastella myös näytelmämetaforan tai episodien kautta voidaan tutkia kuinka ihmiset rakentavat todellisuuttaan tai omaa identiteettiään kertomusten eli narratiivien avulla. Voidaan tarkastella ihmisten elämää dialogisena toimintana tai retoriikan ja argumentoinnin kautta. Voidaan analysoida erilaisia vakiintuneita puhetapoja eli diskursseja tai analysoida varsinaisia puhetilanteita, eli tehdä ns. keskustelun analyysiä. Nauhoitetaan esim. videolle keskusteluja luonnollisissa olosuhteissa ja analysoidaan, kuinka ne rakentuvat, esim. valtasuhteet, vuorovaikutus, institutionalisoitunut puhe (esim. lääkäri-potilas -keskustelut), arjen puhetilanteiden analysointi (esim. lapsi-vanhempi -keskustelut). Koodaus- ja analysointimenetelmät ovat hyvin monimutkaisia, menetelmät elävät ja kehittyvät koko ajan yhdessä teorioiden kanssa. (Anttila 2003 _aineiston_analyysin_periaatteet.htm) Tutkijan suhde teoriaan voi olla (1) aineistolähtöinen, (2) teoriasidonnainen tai (3) teorialähtöinen. Oleellista on, ettei laadullisessa tutkimuksessa ei pyydetä vastauksia tutkijan konstruoimiin kysymyksiin tutkijan konstruoimilla käsitteillä, vaan vastaajat voivat vapaasti tuottaa käsityksensä tutkittavasta asiasta. Haastatteluaineistoa analysoimalla tehdään johtopäätöksiä teoreettiseen viitekehykseen peilaten. Johtopäätökset voivat tukea teoriaa tai johtopäätösten valossa voi vaikuttaa siltä, että taustateoria ei riitä selittämään ilmiötä, vaan tarvitaan näkökulman tarkastamista ja lisäteorioiden etsimistä. Haastatteluaineistosta nousseet johtopäätökset voivat myös luoda uutta teoriaa. Tutkimuksen luotettavuuden vuoksi on tärkeää kirjoittaa johtopäätöstentekoprosessi lukijalle auki. Teoria mahdollistaa tietyn näkökulman tutkimuksen kohteeseen ja ongelmaan, tässä tutkimuksessa ammatillisessa koulutuksessa työskentelevien opettajien tulevaisuuspelkoihin. Metodin avulla hankitaan tietoa tutkimusongelmasta ja saatetaan tämä tietoasuun, joka on luettavissa ja levitettävissä muidenkin kuin vain tutkijan omaan tietoon. Metodologiassa on kysymys tätä kokonaisuutta koskevista perusratkaisuista ja niiden legitiimiyden ongelmista.

9 6 Tieteeltä vaaditaan objektiivisuutta, kriittisyyttä, autonomisuutta ja edistyvyyttä. Tutkimuksen tulisi aina lähteä yhteiskuntafilosofiasta asti, usein kuitenkin lähdetään liikkeelle menetelmistä ja unohdetaan tieteenfilosofinen näkökulma. Tutkijalla tulisi aina olla perusteltu käsitys yhteiskunnasta ja tiedosta. (Koskiaho 1990, 8-10.) Teoreettinen työskentely on käsitteellistä työskentelyä. Laadullinen tutkimus on kiinteässä suhteessa teoriaan, se täsmentää teoriaa. Ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä ei voi tutkia sellaisenaan, sitä voidaan tutkia vain sen ilmentymien kautta käsitteiden avulla. Aineisto edustaa tutkimuksessa empiiristä maailmaa, aineisto on "siivu" yhteiskunnallisesta todellisuudesta. "Autenttista" aineistoa ei ole olemassa; aineisto on representaatio todellisuudesta. Metodologian tehtävänä on ylittää empiirisessä tutkimuksessa teorian ja empirian välinen kuilu. Metodologia voidaan nähdä keinoina rakentaa teoreettisesti perusteltu tutkimusasetelma, jonka avulla voidaan tutkia empiiristä todellisuutta. (Anttila 1998.) Laadullinen tutkimus tarvitsee teoriaa vielä kvantitatiivista tutkimusta enemmän, ja teorioita tarvitaan kahdenlaisia. Tarvitaan jokin taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan. Sitten aineistojen tarjoamat lähes rajattomat tulkintamahdollisuudet edellyttävät, että tutkijalla on mielessään kysymyksiä, joihin vastauksia etsitään. Tällaiset kysymykset edellyttävät tulkintateoriaa, joka ohjaa tutkijan valintoja ja sitä, mitä hän aineistosta etsii. Teorian hyöty tulee esiin juuri aineistoa analysoitaessa. (Eskola & Suoranta 1996, 62.) Tutkimuksessa tarvitaan sekä käsitteiden määrittelyä että käsiteanalyysiä. Pelkkä määritelmien peräkkäin luettelointi ei riitä, vaan täytyy määritellä tutkimuksen keskeiset käsitteet ja niiden suhde toisiinsa ja yleensä suhteessa teoriaan. Kun selvitellään kuinka näitä käsitteitä pyritään mittamaan ne määritellään operationaalisesti. Esimerkiksi "leivoksen operationaalinen määritelmä on sen resepti". Teoreettiselle määritelmälle voi olla useita erilaisia operationaalisia määritelmiä; onkin syytä pohtia sitä mikä niistä on pätevin eli validi. (Saastamoinen, 1998). Deduktiolla tarkoitetaan tieteenfilosofista päättelyä, joka tunnettujen tosiasioiden pohjalta johdetaan yksityiskohtiin, yleisestä yksityiseen. Deduktiivisen päättelyn avulla muodostetaan teorioita ja pienimuotoisia hypoteeseja ensin teoreettisella, abstraktilla, tasolla ("teorian 1 suhde teoriaan 2 ). Näin saatu teoreettinen malli ohjaa aineiston keruuta empiirisellä tasolla sekä sen analysointia (Grönfors 1982.)

10 7 Datasta tulkinnoiksi. Laadullisessa tutkimuksessa puhutaan tulkinnoista, joita tehdään analysoimalla raakamateriaalia. Perinteiset laadullisen aineiston analyysit ovat usein olleet kuvailevia. Pitäytyminen tällä tasolla ei ole vielä tulkintaa sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikka se toki on edellytys alustavalle tutkimusalueen jäsentämiselle ja tutkitun alueen hahmottamiselle. Jos perinteisissä laadullisten aineistojen analyysitavoissa etsitään yhtäläisyyksiä ja samanlaisuutta, uudemmissa laadullisten aineistojen analyyseissä keskitytään aineiston eroihin ja moninaisuuteen, mikä merkitsee väistämättä aineiston tarkempaa analyysiä. (Eskola & Suoranta 1996, 106.) Laadullisen tutkimuksen ongelmallisin vaihe lieneekin tulkintojen tekeminen, mihin ei ole olemassa oikeastaan minkäänlaisia muodollisia ohjeita. Tulkintojen hedelmällisyys ja osuvuus on lopulta kiinni tutkijan tieteellisestä mielikuvituksesta. (Emt. 111.) Analyysissa raakamateriaalista erotellaan tutkimusongelman kannalta olennainen aines, ja tästä luokitellusta datasta voidaan tehdä tulkintoja. (Eskola & Suoranta 1996, 115.) Laadulliseen analyysiin ja tulkintojen tekemiseen on mahdollista pitäytyä tiukasti aineistossa, analysoida sitä ja rakentaa tulkintoja tiiviisti aineistosta käsin. Tällaista tapaa käytetään erilaisissa lingvistiikkaan painottuvissa teksti- ja kertomusanalyyseissa, osassa diskurssi- ja keskusteluanalyysia. Toinen tapa on pitää aineistoa tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohtana, apuvälineenä tai lähtökohtana tulkinnoille. (Emt 111.) Toisaalta laadullisen aineiston yksi rikkaus piilee erilaisten analysointitapojen runsaudessa (Emt. 125). Hirsjärvi ym. (1995, 203) esittävät tutkijan yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi kirjoittaa tuottamansa analysointisäännöt selkeästi näkyville, jolloin tutkimuksen uskottavuutta ja luotettavuutta voidaan arvioida. Tutkimuksen empiirisen aineiston analyysivaihe alkaa haastattelutilanteessa, analysoimalla haastateltavien ilmeitä, eleitä ja haastattelun tunnelmaa. Grönfors (1982, 145) toteaa, että kvalitatiivisen aineiston analyysi tapahtuu osittain samanaikaisesti aineiston keräämisen kanssa. Jo ongelman, määritteiden ja käsitteiden valinta sekä muokkaantuminen ovat osa analysointiprosessia. Haastatteluaineistosta analyysiin on ainakin kolme tietä. Ensiksi, aineisto voidaan purkaa ja edetä siitä tutkijan intuitioon enemmän tai vähemmän luottaen suoraan analyysiin. Toinen tapa on aineiston purkamisen jälkeen koodata se ja edetä sitten analyysiin. Kolmannessa tavassa yhdistetään purkamis- ja koodaamisvaiheet, minkä jälkeen siirrytään analyysiin. Laadullisessa analyysissa on aineiston järjestäminen ensimmäinen tehtävä sen jälkeen, kun

11 8 se on kerätty, purettu tekstiksi ja valmisteltu teknisesti käsiteltävään muotoon. (Eskola & Suoranta 1996, 115.) Eskolan ja Suorannan (1996, ) mukaan aineistoa voidaan koodata periaatteessa kahdella eri tapaa. Aineistoa analysoidaan aineistolähtöisesti ilman teoreettisia etukäteisolettamuksia. Tällöinkin tutkijalla on olemassa etukäteistietoa ja -olettamuksia tutkittavasta kohteesta, mutta hän ei anna niiden häiritä aineistosta itsestään nousevia teemoja. Toiseksi hyödynnetään joko jotain teoriaa tai siihen otetaan tietoisesti jokin enemmän tai vähemmän teoreettisesti perusteltu näkökulma. Tällöin aineistoa pidetään jo ennalta esityksenä jostakin, ja sitä tarkastellaan juuri tuosta näkökulmasta tai sen analyysiin sovelletaan jotakin aineiston ulkopuolista teoriaa. Koodaus on merkityksenantoprosessi ja siten osa tulkintaa. Eskolan ja Suorannan mukaan (1996, 37) voidaan muodostaa myös näyte teoreettista edustavuutta silmälläpitäen, jolloin tutkimuksessa on kysymys tapauskohtaisesta analyysista. Tapauskohtaisessa analyysissa ei yleistävyyttä ajatella tilastollisin kriteerein. Kriteerinä käytetään sen sijaan tietyn aineiston ihmisen, organisaation teoreettista kiinnostavuutta valitun tutkimusongelman ratkaisussa. Ammatillisten opettajien (n=12) pelkotutkimuksessa on kyse näytteestä. Teoreettisen edustavuuden perusidea onkin nähdä tutkittu tapaus esimerkkinä yleisestä. On tärkeää, että analysoitava aineisto muodostaa tavalla tai toisella kokonaisuuden, tapauksen. Yleistyksiä ei ole mahdollista tehdä suoraan aineistosta, vaan siitä tehdyistä tulkinnoista. Tällöin yleistettävyyden kriteeriksi nousee järkevä aineiston kokoaminen ja haastateltavien valintakriteerit. Tavallisimpia aineiston analyysimenetelmiä ovat kuvaaminen, tyypittely, luokittelu ja mallintaminen. Muita yleisimpiä menetelmiä ovat sisällönanalyysit, diskurssianalyysi, määrällinen analyysi ja systeemimallit. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan käyttää vaihtelevia menetelmiä. Tapaustutkimuksen aineistoa voidaan analysoida luokittelemalla teoriamallien ja hypoteesien pohjalta tai laatimalla tapauskuvauksia. Analyysista synteesiin. Yleiskäsitys laadullisesta tutkimuksesta on, että se on aineistolähtöistä. Tutkimusote etenee empiriasta teoriaan. Tavoitteena on ymmärtäminen, selittäminen ja soveltaminen. (Anttila 1998, 135.) Analyysi ja synteesi ovat kvalitatiivisen tutkimuksen vakiintunutta sanastoa. Analyysisanan vakiintunut käyttö, joka tarkoittaa sekä analyysia että synteesiä, on hieman harhaanjohtava.

12 9 Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa yhdistyvät analyysi ja synteesi. (Grönfors 1985, 145.) Analyysissa edetään kokonaisuudesta osiin, moninaisesta yksinkertaiseen; synteesissä vastaavasti osat yhdistellään. Nämä toiminnot ilmenevät tieteellisessä työssä tavallisimmin siten, että jotakin monisäikeistä ilmiötä selvittäessään tutkija pyrkii erittelemään tuon ilmiön pienempiin ja hallittavissa oleviin osiin. Erittelevän ja erilaisia vivahteita etsivän vaiheen jälkeen tutkija saattaa hahmottaa asiaa toisin kuin alussa. Uusi hahmottaminen on synteesin luomista kaikista aineksista. Analyysi ja synteesi eivät tarkoita vain tutkijan konkreetteja tai mekaanisia toimintoja vaan kaikkea sitä ajattelutoimintaa, jota tutkittavan ilmiön tarkastelu edellyttää. (Hirsjärvi ym. 1992, ) Analyysi ja synteesi ovat nimenomaan järjellistä toimintaa, tutkimusaineiston tarkastelua käsitteellisellä tasolla. Ehkä osuvampi nimitys tutkimuksen tälle vaiheelle olisi vaikkapa abstrahointi. Sillä tarkoitetaan lähinnä tutkimusdatan järjestämistä siihen muotoon, että sen perusteella tehdyt johtopäätökset voidaan vaiheittain irrottaa yksittäisistä henkilöistä, tapahtumista, lausumista yms. ja siirtää yleiselle käsitteelliselle ja teoreettiselle tasolle. (Grönfors 1985, 145.) Jo haastattelun suunnitteluvaiheessa teoreettinen tausta on mukana käytännöllisine tavoitteineen. (Anttila 1998, 368). Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi tutkijan on perehdyttävä tutkimuksen kohteeseen syvällisesti hankkimaansa aineistoa ja kirjallisuutta tutkien (Syrjälä ym. 1994, 87-89). Tutkimusongelmat määritellään ennen haastattelua, koska esitettävät kysymykset perustuvat niihin (Anttila 1998, 368). Haastattelurunko ja relevantit teemat voivat parhaimmillaan avata tutkimuksen analyysin ja tulkinnan (Syrjälä ym. 1994, 86). Anttilan mielestä aihe voi lipua kauaskin aiheesta, jos tutkija ei muodosta itselleen etukäteen selvää haastattelurunkoa ja strukturoituja kysymyksiä (Anttila 1998, 369). Haastattelu litteroidaan sanatarkasti vivahteineen. On tärkeää, että tutkija pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan oikein, mitä haastateltava sanoo (Anttila 1998, 372). Analyysi perustuu haastattelurunkoon, mutta ennen kaikkea se on tutkijan ajattelua ja pohdintaa (Syrjälä ym. 1994, 89). Analyysivaiheessa aineistosta poimitaan olennainen ja merkityssisältöjä kirkastetaan. Yhdistävien tekijöiden perusteella ne muodostavat merkityskokonaisuudet. Uudet asiat ja kysymykset tai tarkistamisen tarve saattavat johtaa jatkohaastatteluun. Esiin tulleet aiheet ja merkityskokonaisuudet liitetään tutkimuksen teoreettiseen taustaan ja ilmiön käytännön kontekstiin. (Anttila 1998, 372.)

13 10 Syrjälän ym. (1994) mukaan tutkimusaineistosta tehdään aluksi karkea luokitus, jonka jälkeen teemojen hahmotuttua ne luokitellaan pienempiin luokkiin eli osakategorioihin. Luokituksille tehdään ristiinvalidiointi kritisoimalla ja vertailemalla niitä keskenään. Lopullinen luokitus edellyttää, että tutkijalla on selkeitä teoreettisia käsitteitä ja näkökulmia omalle teoretisoinnille. Näin teorian avulla rikastutetaan aineistoa. (Syrjälä ym. 1994, ) Kvalitatiivista tutkimusta käsittelevät lähdeteokset eroavat toisistaan lähinnä siinä, miten yksityiskohtaisia ohjeita tutkijalle annetaan. Alasuutarin (1999, 252) mielestä kvalitatiivinen tutkimus ei koskaan etene kovin suoraviivaisesti sosiaalitieteellisessä tutkimusprosessissa. Prosessin osat eivät käytännössä esiinny peräkkäisinä selvärajaisina jaksoina, vaan vaiheet lomittuvat monella tavalla toisiinsa. Syrjälä ym. (1994) kertoo hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmistä. Haastattelumenetelmässä edetään haastattelusta analyysiin ja tulkinnasta johtopäätöksiin. Haastattelun tulisi pyrkiä tulokseen, tuloksen pitäisi vastata tutkimusongelmaan. Omat ajatukset ja mielikuvat eivät saisi häiritä synteesien tekoa, synteesit tulisi rakentaa aineiston analyysin perusteella aineisto > kuvaaminen > yhdistäminen = selitys (Hirsjärvi ym. 2002, 209.) Teemahaastattelussa on selvästi toisistaan erottuvia vaiheita, joihin liittyy ohjeita tutkijalle: Analysointi: järjestä aineisto teemoittain, omassa haastattelussa esim. kansainvälisyys, teknologia, luokkahuoneopetus jne. Aineiston koodaaminen eli järjestä uudelleen esim. sisäiset tekijät, ulkoiset tekijät, sosiaaliset tekijät, persoonalliset tekijät. Analyysi eli yhdistä teoreettiset kytkennät ja omat pohdinnat, tematisoi ja yhdistä, jotta analyysiin saadaan vaikuttavuutta.

14 11 Arvota, esim. kansainvälisyys pelottaa +++, ei pelota -, pelottaa hieman ++, jonkin verran ++. Muodosta matriisi, johon esiintymät poimitaan. Aineistoa voidaan sitten analysoida joko haastattelijasta lähtöisin olevilla taustamuuttujilla tai teemojen perusteella. Esimerkki matriisista: t1 t2 t3 t4 (tn = teemat) H , haastateltavasta lähtöisin oleva analyysi H H H = haastateltava T3 = teemasta lähtöisin oleva analyysi Kytke analyysi ja tulkinta teorioihin ja aikaisempiin tutkimuksiin johdanto > < pohdinta te at ot po at ot po te ot at po te ot at po te te = teoria (1) at = aiemmat tutkimukset (2) ot = omat tutkimukset (3) po = pohdinta (4) Järjestä eri ainekset keskustelemaan keskenään Hio lopuksi tekstiä, sillä analysoinnin jälkeen kädessäsi on aukollinen versio koko työstä.

15 12 Tutkimusaineiston analyysivaiheessa esiin tulevat erot ihmisten ja havaintoyksiköiden välillä ovat tärkeitä, koska ne antavat johtolankoja siitä, mistä jokin asia johtuu tai mikä tekee sen ymmärrettäväksi. Tulosten tulkinnasta Alasuutari (1999, 43-47) käyttää ilmaisua arvoituksen ratkaiseminen. Se merkitsee tuotettujen johtolankojen pohjalta tehtyä merkitystulkintaa tutkittavasta ilmiöstä. Arvoituksen ratkaisun yhteydessä joutuu tutkija usein uudestaan operationalisoimaan jo pelkistettyä aineiston osia ja palaamaan myös "raakahavaintoihin. Tulkintaa olisi tehtävä koko tutkimusprosessin ajan, sen monissa vaiheissa. Monesti tutkimuksen raportoinnissa on jääty analyysivaiheeseen ja itse tulkinta on jäänyt kevyeksi. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Laadullisessa analyysissä aineistoa tarkastellaan myös kokonaisuutena; sen ajatellaan valottavan jonkin sisäisesti loogisen kokonaisuuden rakennetta. Kaikki luotettavina pidetyt ja selvitettävään kuvioon tai mysteeriin kuuluviksi katsotut seikat täytyy selvittää siten, että ne eivät ole ristiriidassa esitetyn tulkinnan kanssa. Toisin kuin tilastollisessa analyysissä, laadullisessa analyysissä eivät siis johtolangoiksi kelpaa tilastolliset todennäköisyydet. (Alasuutari 1994, 29.) Laadullisen aineiston analyysin tarkoitus on luoda aineistoon selkeyttä ja näin tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analyysin avulla pyritään aineisto tiivistämään kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota. Oikeastaan pyritään informaatioarvon kasvattamiseen luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä. (Eskola & Suoranta 1996, 104.) Analyysitapojen valinta ei määräydy mekaanisesti jonkin säännön mukaan. Aina ei ole selvää sekään, milloin kerättyä tietoa aletaan analysoida ja kuka analyysin tekee. Tavallisesti ajatellaan, että analyysi tehdään sen jälkeen kun aineisto on kerätty ja jotenkin järjestetty. Tämäntyyppinen näkemys tutkimustiedon analyysista soveltuu hyvin sellaiseen tutkimukseen, jossa tiedot on kerätty esim. strukturoiduilla lomakkeilla tai asteikkomittareilla. Ns. kenttätutkimuksissa, joissa tietoa kerätään monissa eri vaiheissa ja usein rinnakkaisesti eri menetelmin (esim. haastatteluin ja havainnoiden), analyysia ei tehdä vain yhdessä tutkimusprosessin vaiheessa, vaan pitkin matkaa. Aineistoa analysoidaan ja tutkimustietoa kerätään siis osittain samanaikaisesti. (Hirsjärvi ym. 1992, 55.) Jo ongelman, käsitteiden ja määritteiden valinta ja muokkaaminen kentällä on osa analysointiprosessia. (Grönfors 1985, 145.)

AMMATILLISTEN OPETTAJIEN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ OPPIMISPORTFOLIO

AMMATILLISTEN OPETTAJIEN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ OPPIMISPORTFOLIO AMMATILLISTEN OPETTAJIEN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Syksy 2003 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelijat:

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Opinnäytteen aineiston hankinta

Opinnäytteen aineiston hankinta Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Tutkimusasetelma Yhteenveto tutkimusaineistoista, - metodeista ja -kohteista TUTKIMUSAINEISTO

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot