PALVELEVA ERIKOISMYYMÄLÄ vaativaankin makuun KAAKELIT PARKETIT / LAMINAATIT MATOT MAALIT / TAPETIT

Transkriptio

1 Tammikuu 1/ Tapani Hellstén kaupunginjohtaja: Marko Hellevaara toimitusjohtaja: Lämmitystaparatkaisut kannattaa tehdä nyt Kaukolämmön hinnan korotus ohjaa vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin Sivu 4 Sivu 6 UU tu Us ma lli sto Familia Tule hakemaan uusin talokirjamme! Kanttauspalvelu vaativaankin makuun KAAKELIT PARKETIT / LAMINAATIT MATOT MAALIT / TAPETIT Imukykyinen kuransieppaaja, nukka puuvillaa. Vinyylitaustainen kurasyöppö vaikkapa rappukäytävään tai tuulikaappiin, nukka polypropyleenia. Leveys 90 cm 39E/jm Myös Avaimet käteen -työnä Timo Nikkanen Viipurintie 34 a Hämeenlinna arkkitehti@aina.net natuflex mars ASENNUSPALVELU p PlaniaCenter Hämeenlinna palveluksessasi Paula Oksala-Lähde Nietostenkatu Hämeenlinna paula.oksala-lahde@aina.net Kiinteistömatot PALVELEVA ERIKOISMYYMÄLÄ Leveys 100 cm 55E/jm ruskea tummanharmaa Vanajantie 11, HÄMEENLINNA p Avoinna ark. klo MATTO Raatihuoneenk. 5 KORTESNIEMI HML, p AVOINNA ARK LA Saksalaista energiatehokkuutta kiinteistöihin ja pientaloihin! MAALÄMPÖ tekee hyvää kiinteistösi arvolle! Kysy houkuttava tarjous! Vähentää jopa 80% lämmityskuluja! Laadukasta ja joustavaa paikallista palvelua 7 vuoden kopressoritakuu Toimistomme kokenut ja monipuolinen henkilökunta palvelee teitä ammattitaitoisesti kaikissa isännöintiin liittyvissä asioissa. Hämeen Maalämpö Turuntie 12, HML , hc@hc-hml.fi Lattialämmitys LUNTA TAI EI HOMMAT HOITAA PAIKALLINEN AMMATTILAINEN KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA Taloyhtiöiden ja toimitilojen huoltopalveluita Hämeenlinnassa 36 vuoden kokemukselle Seppo Kuvaja luova johtaja Jarmo Halonen operatiivinen johtaja Seppo Toivio isännöitsijä Mike Leinonen isännöitsijä Hasse Renfeldt isännöitsijä Reetta Kiuru kiinteistösihteeri Emilia Puranen kiinteistösihteeri Pia Koivula kirjanpitäjä Heidi Roivainen kirjanpitäjä Marjut Penttinen kirjanpitäjä Ammattitaitoinen henkilöstö, monipuolinen kokemus ja asianmukaiset laitteet takaavat työn laadun. Päivystys 24 h. Tavoitteemme on pitää asuinympäristösi siistinä ja luoda kestäviä asiakassuhteita. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous luotettava joustava nopea tehokas / Kai Tervapuro Hattelmalantie 9 toimisto@kh.kiinteistoala.fi Isännöinti KUVAJA LKV Arvi Kariston katu 13, Hämeenlinna Puh. (03)

2 2 Päätoimittajalta Kiinteistöliitto Kanta- Häme on Suomen vanhin kiinteistöyhdistys. Se perustettiin jo Juhlavuoden kunniaksi järjestämme Hämeenlinnassa kaksi kiinteistöalan huippuseminaaria sekä kustannamme valtakunnallisesti merkittävän historiakirjan. Juhlavuosi huipentuu iltajuhlaan Aulangolla marraskuussa. Historia julkaistaan siellä. Juhlavuosi tuo mukanaan myös merkittäviä jäsenetuja. Tarjoamme yhdessä paikallisen operaattorin, Ainan kanssa jäsentaloyhtiöiden asukkaille maksuttoman laajakaistaliittymän. Se on saanut kentältä hyvän palautteen sekä suuren suosion. Toivotamme uuden jäsenet mukaan toimintaamme ja juhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa yhdistyksen jäseneksi liittyvien taloyhtiöiden liittymisvuosi on maksuton. Kaikki jäsenetuudet ovat kuitenkin voimassa heti. Tavoitteena ollut 500 jäsenen rajapyykki on jo lähellä ja ylittynee pian. Mitä suurempi jäsenmäärä on, sitä enemmän meillä on vaikutusvaltaa. Asumisen kustannukset ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin elinkustannusindeksi, jolla mitataan yleistä hintojen nousua. Asuinrakennusten energiankulutuksesta noin 70 prosenttia aiheutuu tilojen ja käyttöveden lämmityksestä ja 30 prosenttia kiinteistö- ja huoneistosähköstä. Energian hinta nousee keskimäärin 10 % vuodessa. Sillä on suuri merkitys taloyhtiön talouteen. Tämän lehden artikkeleissa kerrotaan energian säästöstä käytännön esimerkkien kautta, kuten mielenkiintoisesta maalämpöhankkeesta sekä palataan vuosi sitten lehdessämme julkaistuun poistoilman lämmön talteenottohankkeeseen. Pohdimme myös kiinteistöveron nousun vaikutusta taloyhtiön kustannuksiin. Taloyhtiön kulut siis vääjäämättömästi nousevat. Taloyhtiön talouden suunnittelu tulee keskeiseksi osaksi hallitusten toimintaa. Pakollisen vuosibudjetin sijaan hal- litusten tuleekin lähteä pohtimaan asioita pidemmällä tähtäimellä. Pitkän tähtäimen taloudellinen suunnittelu alkaa olla itsestään selvyys hyvin hoidetussa taloyhtiössä. Tähän annamme myös käytännön ohjeita lehdessämme. Hyvää kevättä! Mikko Rousi Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Kanta-Häme NYT KANNATTAA LIITTYÄ! Runsaasti maksuttomia etuja Kiinteistöliiton jäsenille NEUVONTAA KOULUTUSTA VIESTINTÄÄ EDUNVALVONTAA SOPIMUSETUJA NEUVONTAPALVELUT Puhelinneuvonta. Nopeaa apua laki- ja hallinto-, talous-, työsuhde- ja teknisissä asioissa. Kiinteistöliiton valtakunnallinen palvelu on avoinna arkisin klo Työnantajapalvelut. Työnantajana toimiva taloyhtiö tarvitsee tarkkaa ja täsmällistä tietoa työlainsäädännöstä ja alan työehtosopimusten tulkinnasta. Kiinteistöalan työnantajajärjestönä kiinteistöyhdistys tuntee alan lainsäädännön ja sopimukset. KOULUTUS Kiinteistöliitto ja alueelliset yhdistykset järjestävät koulutusta sekä alan ammattilaisille että taloyhtiön luottamushenkilöille. Tarjolla on koulutusta esimerkiksi putkiremonteista, sopimushallinnasta, osto-osaamisesta, asunto-osakeyhtiölaista ja korjausrakentamisesta. Alueelliset Kiinteistöillat. Koulutustilaisuuksissa käytetään luennoitsijoina valtakunnallisesti ja paikallisesti tunnettuja kiinteistöalan asiantuntijoita, jotka antavat tietoa ja vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. kerros- ja rivitaloasukkaalle. Omat taloyhtiösivut. Kiinteistöliitto tarjoaa jäsentalolle yhtiökohtaiset nettisivut. Taloyhtiösivut tehostavat asukasviestintää ja parantavat asukkaiden tiedonsaantia. Viestintää yhteistyössä. Kiinteistöliitto on mukana kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa, välittäen tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista sekä käytännön neuvonnasta. Esimerkkejä yhteistyöprojekteista: EDUNVALVONTA Kiinteistöliitto palvelee jäseniään vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja valvomalla koko kiinteistöalan etuja. Liitto seuraa kiinteistöihin kohdistuvien verojen ja maksujen kehitystä sekä lainsäädännön toimivuutta valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. 120-VUOTISJUHLATARJOUS uusille jäsenille! Ensimmäinen vuosi on taloyhtiölle maksuton, sisältäen kuitenkin kaikki jäsenedut! TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Suomen Kiinteistölehti on kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen lehti kiinteistönhoidon ja rakennuttamisen ammattilaisille ja taloyhtiöiden vastuuhenkilöille. Kiinteistölehden uutiskirje ilmestyy joka toinen viikko. Se kertoo kiinteistö- ja rakennusalan sekä asumisen tärkeät uutiset. Kanta-Hämeen Jäsentiedote ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Se sisältää ajankohtaista asiaa ja käytännön ohjeita esimerkiksi lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä, tariffeista, budjetoinnista ja tilinpäätöksistä. Taloyhtio.net on taloyhtiöiden oma tietoportaali. Se tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle sekä SOPIMUSEDUT JÄSENILLE Aina Laajakaista jäsenhintaan. Kiinteistöliitto Kanta-Häme ja Aina tarjoavat kaapelitalouksille laajakaistayhteyden edullisesti jäsenhintaan! Tuntuva alennusetu myönnetään Kiinteistöliiton nykyisille ja uusille taloyhtiöjäsenille. Jäsenetua voi tiedustella Aina Shop -myymälästä (Kauppakeskus Tavastilassa) tai Ainan asiakaspalvelusta (p , asiakaspalvelu@aina.fi) Suomen Talokeskus Suomen Talokeskus Oy:n energiahallintapalveluista saa jäsenetuna tuntuvan alennuksen. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimittaja Toiminnanjohtaja Mikko Rousi mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Toimitustyö ja kuvat Mikko Rousi Ulkoasu Pasi Nuutinen / Dudaic Oy Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus ja paino Hämeen Sanomat Oy puh Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, HÄMEENLINNA puh H A L L I T U S Reetta-Maria Tolonen Salo (pj) Toimitusjohtaja, Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, hpj Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon ja arvon koko sen elinkaaren ajan kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tarjoamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- ja tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä ja tärkeiden sidosryhmien hyödyksi. Anu Buri Arkkitehti, Rakennusliike Leimarakentajat Oy Marko Hellevaara Toimitusjohtaja, Reim Hämeenlinna Oy Suomen Isännöintiliitto Ry, hallituksen jäsen Rami Laaksonen IT-pääsuunnittelija, Vakuutusyhtiö Pohjantähti As Oy Ranta, hpj Antti Latvala Yrittäjä, Valjas-Kolmio Oy KOY Paavonkulma ja As Oy Aulangonkatu 24, hpj Sampo Liusjärvi Oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari As Oy Hämeenlinnan Ritari, hpj Eija Rantala Rakennusinsinööri (AMK), kiinteistöpäällikkö, Hämeenlinnan seurakuntayhtymä Kari Salminen Toimitusjohtaja, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, hpj Talonrakennusteollisuus ry hallituksen jäsen Annu (Anna-Liisa) Sokanmaa Isännöitsijä Isännöinti- ja Tilipalvelu A. Sokanmaa.

3 3 Puheenjohtaja jatkaa Reetta-Maria Tolonen-Salo (vasemmalla). Uudet hallituksen jäsenet Sampo Liusjärvi, Eija Rantala, Rami Laaksonen ja Annu Sokanmaa Yhdistyksemme on vanha, mutta nuorekas Alkanut vuosi 2012 on yhdistyksemme, Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen, 120-vuotisjuhlavuosi. Vuosi tulee olemaan hieman erilainen toimintasisällöltään. Emme unohda kuitenkaan jäsentemme, taloyhtiöiden, etujen ajamista ja uusia toimintamallejamme. Vuosi luo kauttamme uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia taloyhtiöille. Tartu juhlavuoden etuihin ja ota käyttöön vaikka Ainan tarjoama ilmainen laajakaistayhteys. Seuraa kaikkia juhlavuoden tapahtumia ja ota niihin osaa. Vuosi sitten kaipasin tällä palstalla taloyhtiöiden hallituksiin nuoria ihmisiä tuomaan asumiseen ja meidän jokaisen osakkaan omaisuuden hoitamiseen uusia Eija Rantala Rakennusinsinööri AMK Työpaikat JTR- Rakennus Oy HT Rakennuttajat Oy Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiinteistöinsinööri Hämeenlinnan seurakuntayhtymä kiinteistöpäällikkö Asuintaloissa ja julkisen sektorin kiinteistöjen kanssa painitaan osittain aivan samojen ongelmien kanssa. Kiinteistöjen ylläpidolla ja korjauksilla tähdätään kiinteistöjen arvon säilyttämiseen, käytettävyyteen ja kehittämiseen. Kiinteistöliitolla on tärkeä rooli olla selventämässä kiinteistökentän pelisääntöjä. Selkeiden oppaiden avulla asiat hoituvat paljon helpommin niin omistajien, käyttäjien kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Paljon työtä on tehty, mutta alati muuttuva ympäristö, kehittyvä tekniikka ja jopa ilmastonmuutoksen vaikutus rakennetun ympäristön suunnittelussa ja ylläpidossa luovat jatkossakin yhä uusia haasteita. Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Siten ainoa mahdollisuus kustannusten hillitsemiseksi on keskittyä energiatehokkuuteen, sähköenergian kilpailuttamiseen ja tietysti rakentamisen laatuun. Koko ajan tulee pohtia uuden hyötysuhteeltaan paremman tekniikan käyttöönottoa. Rakennusten suunnittelun ja peruskorjausten yhteydessä tulisi suosia ajattomia ratkaisuja ja muuntojoustavuutta, niin asunnoissa kuin julkisessakin rakentamisessa. Tarkoituksena on siten säilyttää kiinteistön hyvä käytettävyys mahdollisimman pitkään. näkemyksiä ja päätöksiä. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen uusi hallitus näyttää esimerkkiä. Vuoden 2012 hallitukseen valittiin, luopuneiden hallituksen jäsenten tilalle nuoria ammattilaisia ja taloyhtiöiden edustajia. Kaikki organisaatiot tarvitsevat muutosta kehittyäkseen. Hallitustyöskentelystä pois jääneet jäsenet ovat antaneet oman hienon panoksensa yhdistyksen tiellä kohti parempaa tulevaa. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos vielä vuoden 2011 hallitukselle! Projekti jatkuu. Osallistu ja osallistuta! Sampo Liusjärvi Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, asianajaja Työpaikat: Hämeenlinnan käräjäoikeudessa notaarina Asianajotoimisto Eskelinen Oy Asunto Oy Hämeenlinnan Ritarin pj Jääkiekon SM-liigan kurinpitäjä Pidän Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituspaikkaa hyvä väylänä vaikuttaa taloyhtiöiden edunvalvontaan sekä verkostoitumiseen kiinteistöalan osaajien kanssa. Hallitustyössä pystyy paitsi omaksumaan paljon uuttaa tietoa alan osaajilta niin myös tuomaan omaa juridista osaamista yhdistyksen käyttöön. Kiinteistöliiton päätehtävä on jäsenkunnan etujen valvominen sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Valtakunnallisessa työssä keskeistä on olla mukana lainsäädännön kehittämisessä. Kiinteistöliitolta pyydetään myös paljon muita lausuntoja. Viimeksi ympäristöministeriö pyysi lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun asetuksen muuttamiseksi. Paikallinen edunvalvonta koskee lähinnä asumiskustannuksia ja oleellista on vaikuttaa erilaisiin maksuihin, kuten kaukolämmön hintaan tai kiinteistöveron korotuksiin. Toinen keskeinen asia on jäsenkunnan koulutus. Tämä on myös isännöitsijöiden etu. Mitä osaavampi ja ammattitaitoisempi hallitus, sitä helpompi ammattilaisen on toimia. Kiinteistö- ja asuntokauppariidat lisääntyvät koko ajan. Kuntotarkastuksen ja sen raportin merkityksen ymmärtämistä pitää lisätä. Pitäisi osata punnita ja vetää raja myyjän tiedonantovastuun ja ostajan selonottovastuun välille. Reetta-Maria Tolonen-Salo on Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen puheenjohtaja. Rami Laaksonen Yo-merkonomi 1984 ja Atk-erikoisluokka 1986 Pääsuunnittelija (Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö) Työpaikat Osuuspankkien Keskuspankki Oy Alfa-Rehu Oy Softis Oy KT-Tietokeskus Oy Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö As. Oy Ranta, hallituksen puheenjohtaja Kun uutena taloyhtiön hallinnon edustajana osallistuin Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen koulutuksiin, totesin että yhdistyksen toiminta on aktiivista, tavoitteet oikeansuuntaisia ja koulutustilaisuudet hyviä. Osallistumalla yhdistyksen hallitustoimintaan pääsen seuraamaan alan kehitystä lähempää kuin tavallisesti. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksessa on mukana paljon erilaista kiinteistöalan osaamista ja kokemusta, joten kiinteistönpitoon liittyviä asioita käsitellään varsin monenlaisista näkökulmista. Toivon tuovani toimintaan myös joitain omia ja erilaisia ajatuksia. Vaikkapa siitä, millaisia asioita tulee eteen, kun asunto-osakeyhtiössä on paljon muita osakkeita kuin asumiskäyttöön oikeuttavia. Kaikkien osakkaiden, asukkaiden ja tilojen käyttäjien etu on, että kaikki saavat yhtiössä tilan käyttötarkoituksen mukaisen palvelun ja jokainen saa sijoitukselleen ja vastikkeelleen hyvän vastineen. Yleisesti asunto-osakeyhtiöiden suurimpia ongelmia lienee se, että harva ymmärtää asumisen todelliset kulut, jotka ovat pidemmällä ajalla toki suuremmat kuin vain pelkkä hoitovastike ja käyttömaksut. Yhtiöissä ei ole välttämättä ymmärretty että kiinteistöomaisuudesta kannattaa pitää huolta säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Yhtiöihin on syntynyt paljon korjausvelkaa, joka realisoituu monelle ikävällä tavalla vasta, kun on pakko ryhtyä korjauksiin. Kun toimitaan suunnitelmallisesti, saadaan aikaan säästöjä ja pidetään huoli siitä, että osakkaiden sijoituksen arvo säilyy mahdollisimman hyvin. Joskus unohtuu, että isot päätökset tulee tehdä yhtiökokouksessa ja päätöksentekoon pohjaksi pitää tehdä hyvä valmistelu ja antaa osakkaille riitävästä tietoa päätöksenteon pohjaksi.

4 4 Kaukolämmöstä maalämpöön Linnankatu 13:n rakennukset rakennettiin alun perin vuosina Puutalokorttelissa on aiemmin ollut postikorttimuseo Korttien talo sekä neuvola. Siellä on asunut muiden muassa Eino Leino. Nyt noin 130-vuotiaassa kiinteistössä sijaitseva rivitalo, As Oy Hämeenlinnan Linnanranta päätettiin peruskorjata kokonaan. Silloin se oli liitetty kaukolämpöön. Remontin suunnittelun yhteydessä pohdittiin vielä eri lämmitysvaihtoehtoja ja Skapat Energia Oy teki siihen lämmitystapavertailun. Selvitysten jälkeen päätettiin tehdä vesikiertoinen lattialämmitys vanhan lautalattian alle. Lämmönlähteeksi valittiin maalämpö. Päädyimme tuottamaan kaiken lämmön riittävän tehokkailla maalämpökeräimillä. Tiettävästi se on Turuntie 2:n lisäksi ainoa maalämpötalo ruutukaava-alueella, toteaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén. Hän taloyhtiön osakas ja toimii myös sen hallituksen puheenjohtajana. Kannattaa tehdä ratkaisut nyt Lähtökohtana lämmitystapavalinnalle oli ympäristön säästäminen ja pitkällä tähtäimellä myös taloudellisuus. Poistoilman lämmön talteenottoprojekti on oikeastaan vasta nyt päässyt vaiheeseen, jossa säätöjä voidaan tehdä taloudellisuuden pohjalta. Laitteiden asennuksessa ei heti uskallettu tehdä radikaaleja muutoksia lämpöjärjestelmään ja pienet kytkentävirheetkin pääsivät aiheuttamaan virhettä lopputuloksiin. Vasta tarkalla ja reaaliaikaisella seurannalla on saatu esiin ongelmakohdat ja mahdollistettu järjestelmän optimaalinen säätäminen. Muutaman lämpöarvon seurannan perusteella tämä ei olisi ollut mahdollista, toteaa Karhuntie 8:n hallituksen puheenjohtaja Jari Koivurinne. Itselläni kesämökki lämpiää järvestä otetulla energialla ja siitä on hyviä kokemuksia. Kun tällaisia ratkaisuja tehdään, on mietittävä pitkälle tulevaisuuteen. Oma arvioni on, että energian hinnan laskua ei ole näköpiirissä. Ympäristökysymykset sekä verot nostavat energian hintaa %:n vuosittainen hinnan nousu on mahdollista. Kannattaakin tehdä ratkaisut nyt, sillä jokainen menetetty vuosi siirtää investoinnin takaisinmaksuaikaa, sanoo Hellstén ja jatkaa, että asumismukavuuden ja asumisen kustannusten tulee olla vielä kymmenen vuoden päästä kohtuulliset. Ihmisiä on rohkaistava huolehtimaan ympäristöstä ja tuottamaan tarvitsemansa lämpö uudistuvalla energialla. Omakotitaloissa on vaikea nähdä vaihtoehtoja maalämmölle. Siellä kaivataan uuden tyyppisiä ratkaisuja, voitaisiinko lämmitysjärjestelmä toteuttaa vaikka neljän talon yhteishankkeena, pohtii Hellstén. Näkyykö lämmitystapa jälleenmyyntihinnassa? Nyt konsepti on tiedossa Nyt on siis tiedossa se konsepti, jolla lämmön talteenotto kannattaa toteuttaa heti alusta alkaen. Ideana on tuottaa lämpöä primääristi sekä käyttöveteen että lämmitykseen lämpöpumpulla. Vasta sen jälkeen kun pumpun kapasiteetti ei riitä, otetaan lisälämpöä kaukolämmöstä. Tarkkojen lämpöarvojen tai oikeammin kaikkien muuttuvien tekijöiden sovittaminen tähän järjestelmään on se työ, jota nyt päästään aloittamaan. Ulkolämpötila, poistoilman määrä ja lämpimän käyttöveden kulutus ovat tärkeimpiä eri vuorokauden aikoina muuttuvia tekijöitä, jotka edellyttävät myös järjestelmän asetusten muuttumista vastaavasti, kertoo Koivurinne. Viimeisen kulutusraportin mukaan järjestelmä toimii nyt suunnitellulla tavalla, mutta lisäsäätöjä tarvitaan. Syksy on ollut poikkeuksellisen leuto, joten tarkkoja lukemia pitää vielä odotella kevääseen, sanoo Koivurinne. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén on As Oy Hämeenlinnan Linnanrannan hallituksen puheenjohtaja. Arvioimme, että kaukolämmön kulut ovat nykyisellä hintatasolla euroa vuodessa. Laitteet tulivat maksamaan noin euroa. Emme saaneet valitettavasti hankkeelle energia-avustuksia, sillä kyseessä oli kaukolämpökohde. Takaisinmaksuaikaa laskettaessa on vielä huomioitava lisääntynyt sähkön kulutus. Osakkailla oli mahdollisuus maksaa investoinnin hankeosuus pois kerralla. Muuten maalämpö laskutetaan vastikeperusteella osakkailta. Oleellinen kysymys on myös Varsinainen haaste oli ilmanvaihto Karhuntien hankkeiden varsinainen haaste oli ilmanvaihdon optimointi siten, että asukkaat eivät palele mutta koneet käyvät tehokkaasti. 70-luvun harvojen talojen katolle asennettiin poistoilman lämmön talteenottolaitteisto. Se oli aluksi liian tehokas. Laitteiston toimittaja ei hoitanut hommiaan kunnolla. Kantaputki otti onneksi täyden vastuun myös alihankkijastaan. Karhuntie 8:ssa ikkunaremontit oli tehty, joten tilanne oli parempi. Olisikin ollut ihme, jos vastaava pilottihanke olisi onnistunut heti, pohtii isännöitsijä Marjatta Hoffrén Hämeenlinnan Ammatti-isännöinti Oy:stä. Lämpöpumppu sinänsä toimii alusta asti kuin unelma. Kun ilmanvaihto saadaan säädettyä kohdalleen, olen valmis suosittelemaan vastaavaa järjestelmää kaikille muillekin, jatkaa Hoffrén. Älä sauno makuuhuoneessa Energiahallinta on kaikkien otettava viimeistään nyt tosissaan. Se ei ole vain ympäristöaktivistien naureskelua. Kun ulkoilman lämpötila on -25 o C tai alempi, niin villasukat voi kyllä laittaa jalkaan. Sisälämpötilan kohtuulliset vaihteluvälit on hyväksyttävä ja järki otettava käteen. Kiinteistöliiton esitteissä oli hyvä ohje Älä sauno makuuhuoneessa. Riittävä huonelämpötila on se, että miten lämmitystapa näkyy jälleenmyyntihinnassa, miettii Hellstén. Osakkaat ovat tyytyväisiä laitteiston toimintaan. Säädöt on toistaiseksi tehty laitetoimittajan toimesta ja lämmin käyttövesi on riittänyt hyvin. Asukkaat ovat myös hyvällä menestyksellä opetelleet laitteiden käyttöä. Lattialämmitys on lisännyt asumismukavuutta korkeissa huoneissa. Suun- Poistoilman lämmön talteenotto Hämeenlinnassa Karhuntiellä kaksi 70-luvun kolmikerroksista asuintaloa lähti vuosi sitten mukaan pilottihankkeeseen. Kahteen kaukolämpötaloon rakennettiin yhteishankkeella poistoilman lämmön talteenottojärjestelmät. Tavoitteeksi asetettiin silloin 25 %:n säästöt lämmityskustannuksista. Hankkeesta kerrottiin vuoden 2011 tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöviestissä. Mitä rohkealle hankkeelle kuluu nyt? +21 o C. Makuuhuoneessa se voi olla vielä pari astetta alhaisempi, opastaa Hoffrén. Laskelmat näyttävät nyt kaukolämpömaksujen alenevan noin 5000 eurolla vuodessa. Vastaavasti kiinteistösähkön kulutus on noussut noin 2000 eurolla. Se antaisi investoinnin takaisinmaksuajaksi noin kahdeksan vuotta. -Uskon, että kun kaikki säädöt saadaan kohdalleen, niin nettosäästö tulee olemaan noin 4000 euroa eli takaisinmaksuaika jäisi kuuteen vuoteen. Kun järjestelmä on säädetty kuntoon, tulee kaukolämmön perusmaksu vielä alenemaan, arvio Hoffrén. Asiantuntijan valistunut arvaus on, että mikäli energiankulutus putoaa puoleen, niin kaukolämmön tilausvesivirta alenee kolmanneksen. Se on tapauskohtaista ja mittaukset ratkaisevat asian. Lämmin käyttövesi ja kovat pakkaset tuovat tilausvesivirtaa nostavan piikin mutta näihinhän poistoilman lämmön talteenotolla juuri vaikutetaan. Etähallinta on tulevaisuutta Karhuntien kohteiden taloautomatiikka on etähallinnassa. Sen ansiosta energiankulutusta ja talotekniikan toimintaa valvotaan reaaliaikaisesti kellon ympäri vuoden nitteluun ja laitteistoihin liittyy Suomessa paljon tarjontaa ja osaamista. Meilläkin poraus ja asennus sujuivathyvin. Meillä on paljon hyviä toimijoita ja kokemusta johon voimme luottaa, sanoo Hellstén. -Tulevat lämmityskustannukset jäävät todennäköisesti noin kolmannekseen kaukolämpöön verrattuna, kertoo Ville Kuikka Hämeen maalämmöstä. Vanhoja kulutustietoja ei ollut käytössä Yleensä kun saneerauskohteita mitoitetaan, pitää itse pystyä laskemaan talon tarvitsema lämmitysteho. Useimmiten se tehdään vanhan lämmitysjärjestelmän kulutuksen perusteella. Linnanrannan kohteesta ei kuitenkaan ollut saatavilla todenmukaisia kulutustietoja. LVI-suunnittelijan antama mitoitusteho oli 60 kw. Sen pohjalta lähdimme suunnittelemaan laitteiston ja lämpökaivojen tarvetta. Kohteeseen valittiin saksalainen Stiebel Eltron WPF 52 -maalämpöpumppu ja kuusi 200 metrin lämpökaivoa. Lämpöpumpulla pystytään tuottamaan 56 kw:n teho lattialämmitystaloon. Se osoittautui tässä kohteessa riittäväksi. Käyttövettä varten asennettiin 750 litran jokaisena päivänä. Näin saadaan koko ajan oikeata tietoa käyttöön ja. tehdään oikeita asioita. -Järjestelmä osoittaa lahjomattomasti kaikki virheet. Etähallinnan ansiosta päästään jo aiemmin tehostetuista energiakuluista vielä 5-10 %:n säästöön. Järjestelmän käyttökustannukset ovat keskimäärin 1000 euroa vuodessa ja hinta sisältää raportit. Varsinaiset säästöt syntyvät, mikäli tapahtuu jotain odottamatonta: jokin laite hajoaa, kiinteistössä on huomattava yli- tai alilämpö tai pahimmassa tapauksessa löytyy piilevä vesivahinko. Kun näihin päästään heti kiinni, niin säästöt voivat olla melkoisia, kertoo Jukka Hiltunen. Hän toimii Skapat Energia Oy:n energiatehokkuusosastolla käyttöpäällikkönä. Tulevaisuudessa kaikkiin hankkeisiin kuuluu etähallinta Kaikkiin tuleviin vastaaviin laitteistoihin asennetaan etähallinta, jolloin saamme kaikki säädöt viilattua kohdalleen. Siihen voidaan liittää vielä huoneistokohtainen lämmönmittaus. Emme säädä lämmitystä enää ulkoilman vaan keskimääräisen sisälämpötilan mukaan. Se mitataan kaikista huoneistoista etähallinnalla. Silloin otetaan huomioon myös asukkaista ja käyttövesivaraaja. Lämmityspuolelle laitettiin kaksi 700 litran puskurivaraajaa. Varaajia tarvittiin kaksi, koska tekninen tila oli kovin matala, kertoo Ville Kuikka. -Kun laitteistot oli saatu käyntiin, niin kohteessa ei ole tarvinnut käyttää sähkövastuksia laisinkaan ja itse laitteet ovat toimineet asianmukaisesti. Vanhoissa lämmitysjärjestelmissä ei ole yleensä mitään automatiikkaa. Lämpöenergiaa saattaakin karata vuosia harakoille eivätkä asukkaat tiedä asiasta mitään. Yleensä lämmönjaossa on vanhassa saneerauskohteessa melkoinen säätäminen, ennen kuin saadaan virtaukset ja lämpö asunnoissa pysymään tasaisina. Itse maalämpöjärjestelmässä on vikoja hyvin harvoin, kertoo Kuikka. Lämpöpumpun oma automatiikka hoitaa lämmityksen omatoimisesti ja energiatehokkaasti lämmön tarpeen mukaan. Lämpöpumppu sopii lähes kaikille lämmönjakotyypeille, niin lattialämmitys-, patterilämmitys- kuin ilmalämmitysratkaisuihinkin. Vanhoissa lämmitysjärjestelmissä on monesti hyvinkin alkeelliset ohjausautomatiikat ja tästä syystä moni lämmittäjä on jo vuosia hukannut lämmitysenergiaa taivaan tuuliin, muistuttaa Ville Kuikka. koneista tuleva lämpö. Näin päästään heti kiinni verkoston ongelmiin, kertoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen. Eräässä tapauksessa asukas oli pudottanut huoneen lämpötilan hetkeksi + 11 o C:seen. Hän soitti huoltomiehelle ja valitti kuinka kylmä asunnossa oli. Yleensä vastaavissa tapauksissa lämmityskäyrää nostetaan ylös tai pahimmassa tapauksessa koko automaatio uusitaan. Nyt huoneistosta oli käytössä pidemmän ajan mittaustiedot ja selvittiin keskusteluilla. Oleellista on, että saadaan tieto koko kiinteistöstä, muuten saatetaan tehdä vääriä päätöksiä yhden asukkaan tuntemusten perusteella, toteaa Hämäläinen. Urakoitsijan pitää ymmärtää kiinteistön kokonaisuus, jotta homma toimii. Olemme päättäneet, että etähallinta on hankkeissamme kaksi vuotta hinnassa mukana. Näin laitteisto tulee viritettyä varmasti kuntoon. Etähallinnalla säästetään isännöitsijän työtä paljon. Huoltomiehenkään ei tarvitse käydä kohteissa lainkaan. Hälytykset ovat yleensä säätöasioita ja hoidetaan päätteen ääressä. Kun huoltomiehellä on hoidettavanaan jopa 40 kiinteistöä, ei hän ehdi millään paneutua asiaan, kertoo Hämäläinen.

5 5 Kattovuodon korjaus on vedeneristystyötä Miksi katto vuotaa? Vanha kansa sanoo, että jos katto pitää, niin talo kestää. Vanhalla kansalla oli tapana yksinkertaistella asioita, mutta olla samalla usein oikeassa. Useimmiten katon vuotaminen on ikävä ilmiö, joka kauan jatkuessaan aiheuttaa laajoja korjauksia. Lumen, veden ja jään vuoroittainen sulaminen ja jäätyminen tekevät katoille ja ränneihin jääpatoja, jotka estävät veden poistumisen ja synnyttävät usean sentin paksuisia vesi- tai sohjopatjoja. Niistä vesi tunkeutuu liitoksiin ja rakoihin, joissa toistuva sulaminen ja jäätyminen suurentavat ongelmia. Suurin osa katon vuotokohdista on itse aiheutettuja ja johtuvat seuraavista tekijöistä: Rakennesuunnittelu, asennus- tai tiivistystyö on tehty huonosti. Käytettyjen tiivistysaineiden elinkaari on päättynyt. Katolla liikkujat ja erityisesti lumenpudottajat ovat aiheuttaneet rakenteisiin kolhuja tai reikiä. Asennuksen aikaisista maalipinnoitevaurioista on alkanut nopea naarmuruostuminen. On käytetty huonoja ruuveja tai nauloja. Loivat ja tasakatot aiheuttavat ongelmia pohjoisessa ilmastossa Liiallinen lumiesteiden käyttö on lisännyt jääpatojen syntymistä Tehdyille virheille emme voi mitään, mutta korjausmenetelmille voimme. Korjaamisen onnistumiselle on olennaista tunnistaa työn vaativuus ja Suomen vaativat olosuhteet. Vuotavien kattojen paikkaamiseen ja liitosten tiivistämiseen käytetään usein liian heppoisia menetelmiä ja niiden käyttäjät ovat usein huonosti koulutettuja. Kattojen vesitiivistystyöt ovat rinnastettavissa märkätilojen vedeneristystöihin, jolloin pitäisi käyttää vastaavia menetelmiä ja osaamista. Katto on käyttöolosuhteiltaan useimpia märkätiloja vaativampi, kertoo Jorma Kinnunen CC Wizard Oy:stä. Miksi katon tiivistysaineet eivät toimi? -Kattojen tiivistämiseen on Suomessa käytetty monenlaisia aineita ja menetelmiä, jotka kaikki eivät täytä edes tiivistämisen vähimmäisvaatimuksia. Usein ongelmana on huonosti tehty pohjustustyö, mikä johtuu yleensä tie- DI Jorma Kinnunen tietää miten vuotavat katot pitää paikata. don puutteesta tai vääristä työmenetelmistä ja -aineista. Alustapinnan täytyy olla ennen tiivisteaineiden käyttöä kuiva, puhdas ja kiinteä. Lisäksi työolosuhteiden eli lämpötilan ja kosteuden pitää olla menetelmälle sopiva. Pohjatyö vaatii hyvää osaamista eikä sovi hutiloijalle, sanoo Kinnunen Ongelmana voi olla myös tiivistysaineen väärät ominaisuudet. Tiivistysaineilta vaaditaan katolla paljon. Sen pitää tarttua hyvin moniin alustoihin, tiivistää vuodot varmasti sekä olla varma- ja helppokäyttöistä. Lisäksi sen tulee kestää hyvin mekaanisia rasituksia, äärilämpötiloja, auringon UV rasitusta, ilmastokemikaaleja sekä vettä ja jäätä, vuoronperään. Kaiken päälle sen pitäisi vielä näyttää siistiltä mahdollisimman kauan. Kaikkien vaatimusten täyttäminen ei useimmiten ole mahdollista yhdellä tiivistysainekerroksella ja liikaa yksinkertaistetuilla työmenetelmillä, toteaa Kinnunen. Miten varmistetaan kattovuodon korjauksen onnistuminen? Jotta kattovuodon korjaus onnistuisi mahdollisimman hyvin, on käytettävä vedeneristykseen kehitettyjä kemikaaleja, jotka soveltuvat ulkokäyttöön ja joilla on hyvät käyttökokemukset. Vedeneristystyömenetelmien täytyy myös olla luotettavia. Kunnon puhdistus, primerointi ja sitten riittävästi kerroksia. Myös asentajien täytyy olla käyttöön hyvin koulutettuja ja mielellään sertifioituja, opastaa Kinnunen. Työlle ja käytetyille kemikaaleille pitäisi saada takuu. Se osoittaa korjaajan luottavan menetelmäänsä. Toisaalta yliampuva ja luonnoton takuu saattaa olla huono merkki. Kyse on kuitenkin orgaanisten tuotteiden käytöstä hankalassa käyttöolosuhteessa katolla. Paikattavan katon pinnan kunto ja myös työskentelyolosuhteet vaihtelevat, joten on turha luvata liikaa. Viisi vuotta on jo kohtuullinen takuu, sanoo Kinnunen. Vedeneritysaineet ulkokäyttöön Suomen ilmastoon sopivalta, käyttövarmalta kemikaalilta vaaditaan enemmän kuin esimerkiksi Keski-Eurooppaan kehitetyltä tuotteelta, sillä meidän talviolosuhteet ovat erilaiset. Tiivistysmenetelmän ja -kemikaalien käyttövarmuutta mietittäessä on huomioitava realistisesti niin tiivistysolosuhteet kuin tuleva ilmastorasituskin. Kinnusen mukaan tiivisteainetta valittaessa on pohdittava muun muassa seuraavia asioita: 1 - vai 2 komponenttinen. Yleensä päädytään 1 komponenttiseen, koska se on varmempikäyttöinen ja sillä syntyy vähemmän hukkaa. Mikä on sopiva viskositeetti? Kemikaalin täytyy tunkeutua tilkittäviin rakoihin ja tukikankaaseen, mutta se ei saa valua liikaa. Onnistuuko asennus ja toimivatko kemikaalit riittävän laajalla ilmankosteus- ja lämpötila-alueella? Lämmönkestävyys on oltava vähintään 90o C, koska tumma pinta lämpiää Suomessakin yli 85o C:een Kylmänkestävyys on oltava vähintään -45o C. Kestääkö menetelmä ilmastokemikaaleja ja auringonvaloa? Kestääkö se mekaanista rasitusta ja alustan lämpöliikkeitä? Elastisuus, mekaaninen lujuus ja tartunta on oltava hyvät. Tiivistemateriaalin tulisi päästää altapäin mahdollisesti tulevanvesihöyry läpi, mutta samalla estää nestemäisen veden läpipääsemisen Kemikaalien tulee olla niin työhygieenisesti kuin ympäristönkin kannalta luotettavia. lisätietoja Korjausrakentamisen haasteet Korjausrakentamisen kannalta iso haaste on se, että taloyhtiömaailmassa osakkeenomistaja on tavallinen ihminen ja hän tarkastelee asioita usein kuluttajan näkökulmasta. Taloyhtiön osakkaana hän voi nähdä kiinteistön hoitoon käytettävän rahan pelkästään kuluna, ei investointina. -Puhutaan sijoittajaosakkaista mutta eivätkö kaikki osakkaat ole sijoittajia, joiden tulisi ajatella merkittävän sijoituksensa hoitamista. Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä osakkeiden arvo pysyy vakaana. -Olen pannut merkille, että useat vuokrataloyhtiöt ovat nykyisin paremmassa kunnossa kuin asunto-osakeyhtiöt, vaikka näillä toimijoilla on tarkoituksena tehdä tuottavaa liiketoimintaa asumisella. Siinähän taloudellisuus on etusijalla, toteaa Suomen Talokeskus Oy:n aluepäällikkö Antero Joki. -Toinen haaste on se, että meillä ei ole vielä varsinaista korjausrakentamisen perinnettä, koska suurimpaan osaan asuinkerrostaloista on vasta tulossa ensimmäinen merkittävä korjauskierros. Osakkailla on ollut ajatuksena, että talo kestää koko heidän elinikänsä. Ei osata luottaa asiantuntijoihin, vaan vanhan perinteen mukaan ajatellaan, että kyllä mies talonsa korjaa. Osakkaat, joilla ei ole lainkaan rakennusalan osaamista, eivät halua kuunnella alan ammattilaisia ja äänestävät yhtiökokouksessa sen tiedon pohjalta, mikä heillä on, oli se sitten ajantasaista tai ei, jatkaa Joki. Kiinteistöstrategia tarvitaan jokaiseen kiinteistöön Kiinteistöstrategia kuulostaa sanahirviöltä. Se on kuitenkin sanoiksi puettuna se, mitä kiinteistöltä halutaan tulevaisuudessa. Se on siis selkeä suunta, mihin ollaan menossa. Aiotaanko kiinteistöä kehittää, pitää ennallaan vai annetaanko sen vaan kulua loppuun ja sitten purkaa. -Kiinteistöstrategia voisi olla vaikka muotoa: tuotetaan pitkäjänteisillä ratkaisuilla edullisia ja toimivia asuinpalveluja huolehtien kiinteistön kunnosta ja sen arvon säilymisestä. Kun tämä on päätetty yhtiökokouksessa, niin sitten hallituksen ja isännöitsijän on paljon helpompi miettiä, miten se toteutetaan käytännössä, neuvoo Joki. Suunnitelmallinen kiinteistönpito -Suunnitelmallinen kiinteistönpito edellyttää pitkän tähtäimen suunnittelua (PTS). Kun mietitään asuinkiinteistön PTS:aa, voisi sopiva tarkasteluväli olla jopa 30 vuotta. Pelkästään asunto-osakeyhtiölaki edellyttää hallitukselta viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksen. Sen tulisi aina perustua ammattilaisen tekemään kuntoarvioon. Asiantuntijan käyttö osoittaa, että hallitus on toiminut huolellisesti ja kantanut siten sille asetun vastuun., sanoo Joki. Kuntoarvio tulisi tehdä viimeistään 20-vuotiaaseen kiinteistöön. Perustajaurakoitsijalle ja hänen nimeämälleen rakennusaikaiselle hallitukselle merkitsee yleensä eniten perustamiskustannukset ja vuositarkastus. Suurin osa kustannuksista syntyy kuitenkin käytön myötä. Miksi kukaan ei tarjoa vaikka kymmenen vuoden takuuta ja edellytä vastaavasti määräaikaishuoltoja? On aika iso ero, onko takuu vuoden vai kymmenen pituinen. Käytössä oleva kymmenen vuoden vastuu koskee pelkästään törkeitä rakennusvirheitä ja omistajan on ne osoitettava. Takuu toimisi ihan eri periaatteella, sanoo Joki. Antero Joki on koulutukseltaan rakennusarkkitehti. Hänellä on myös 13 vuoden kokemus ammatti-isännöinnistä. Energia Energiasäästötavoitteet ovat kovia. Vuoteen 2030 mennessä tulee säästää 30 % kiinteistöjen energian kulutuksesta. Vaikka kaikki uudet rakennukset olisivat passiivitaloja, ei tämä haaste ratkea, sillä uudisrakentamisen osuus on noin prosentin verran vuodessa. Olemassa olevaan rakennuskantaan on tehtävä huomattavasti muutoksia. -Lupaavimpana näen poistoilman lämmön talteenoton. Koneellisessa ilmastoinnissa se on yleensä aika yksinkertaista. Painovoimaisessa ilmastoinnissa kannattaa tutkia, voidaanko linjasaneerauksen yhteydessä rakentaa huoneistokohtainen ilmanvaihto ja lämmön talteenotto. Samalla kun energiakustannukset pienenevät, paranee sisäilman laatu. Tästä on Lahdessa hyviä kokemuksia, kertoo Joki. Kun halutaan säästää energiaa, on aloitettava kulutusseurannasta. Kuukausitaso ei vielä kerro kaikkea mutta sekin on paljon parempi, kun ei mitään. Seuranta on oleellista, silloin tiedetään edes se mistä tilanteesta lähdetään liikkeelle ja voidaan verrata toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksia. Helpoimmin toteutettavissa ovat nykyisten järjestelmien säätötoimenpiteet ja näiden säätöjen pysyvyyttä on syytä seurata säännöllisin tarkastuksin. Korjausvelka kasvaa Rakennusten korjausvelka lisääntyy maassamme koko ajan. Korjattavaa syntyy enemmän kuin ehditään korjata. Tätä ei helpota se, että suunnittelijat ikääntyvät ja uusia hyviä suunnittelijoita on vaikea löytää. Tämä taas johtaa siihen, että hinnat nousevat. -Halpaa remonttia ei ole nytkään. Tulevaisuudessa on lähes aina jokin rahoitusvastikkeella maksettava remontti päällä. Nyt tehdään esimerkiksi linjasaneeraus, jota maksetaan 20 vuotta. Sinä aikana tulee sitten vaikka julkisivusaneeraus. On mahdollista, että 70-luvun talossa on peltikylppärit ja julkisivu on pesubetonielementeistä. Molemmat pitää uusia. Kumpi sitten tehdään ensin vai korjataanko ne yhtä aikaa, kysyy Joki. -Mielestäni kiinteistöjen korjauksia suunniteltaessa ei tulisi mennä pelkkä tekninen näkökulma edellä. Mukaan olisi otettava taloudellinen tarkastelu esim. ulkovaipan korjauksen ajoitus ja mahdollinen yhdistäminen muihin toimenpiteisiin. Kysymys on ennen kaikkea kiinteistön elinkaaresta sekä toimintojen ajoittamisesta ja yhdistämisestä. Sopivina kokonaisuuksina toteutettuna säästytään päällekkäisiltä työvaiheilta ja säästetään kustannuksissa. Monesti kerralla kuntoon pitkäikäisellä ratkaisulla antaa edullisimman lopputuloksen, kun katsotaan riittävän pitkälle eteenpäin, miettii Joki. - Valitettavasti Pientä pintaremonttia tyyppiset TVohjelmat antavat aivan väärän kuvan kiinteistön arvon kohottamisesta. On aivan eri asia, ehostaa huoneiston sisäpinnat mahdollisimman pienillä kustannuksilla, kuin pitää huolta kiinteistön todellisesta kunnosta, pahoittelee Joki.

6 6 Taloyhtiö maksaa yhä enemmän kaukolämmöstä ja kiinteistöveroista Energian osuus kiinteistöjen hoitokuluista on keskimäärin 36 %. Noin 70 prosenttia siitä aiheutuu tilojen ja käyttöveden lämmityksestä. Se tuotetaan usein kaukolämmöllä. Pienikin nousu kaukolämmön hinnassa näkyy siten heti vastikkeessa tai vuokrassa. 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Marko Hellevaara on huolestunut taloyhtiöiden kustannusten noususta Viime vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi ja se palautti taloyhtiöille vähän niitä rahoja, joita poikkeuksellisen kylmänä vuonna 2010 menetettiin. Lämmitystarveluku, jolla nimensä mukaisesti verrataan eri vuosien lämmityksen tarvetta, oli viime vuonna selvästi keskimääräistä alhaisempi. Sitä edellinen vuosi olikin oikea energiasyöppö ja sitä kylmempi vuosi löytyy niinkin kaukaa kuin vuodelta Vaikka lämmityskulut kokonaisuudessaan eivät paljonkaan nousseet viime vuonna, niin energian yksikköhinta nousi kuitenkin selvästi. Korotukset näkyvät tulevina vuosina, arvioi REIM Hämeenlinna Oy:n toimitusjohtaja Marko Hellevaara. Kun perusmaksu otetaan huomioon, niin päästään yhteensä 8-12 %:n hinnan korotukseen vuodessa. Isoimmissa taloyhtiöissä se tarkoittaa helposti tuhansien eurojen lisämaksuja. Hinnoitteleeko kaukolämpö itsensä ulos? Kaukolämpö on sinänsä % Kiinteistöverojen kehitys Hämeenlinnassa Rakennus Tontti hyvä lämmitysmuoto. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on periaatteessa toimiva ratkaisu. On sääli, jos se on hinnoittelemassa itsensä ulos markkinoilta. Siitä seuraa se, että erilaisten vaihtoehtoisten lämmitystapojen tutkiminen kiihtyy. Esimerkiksi maalämpöön tehtyjen investointien takaisinmaksuajat lyhenevät ja se helpottaa huomattavasti päätöksentekoa. Hyvä seuraus hinnankorotuksista on, että se lisää panostuksia energiankulutuksen optimointiin. Energiaselvitykset ja sitä seuraavat parannustoimenpiteet säästävät myös ympäristöä. Edistyneim mät taloyhtiöt siirtyvät jo energiankulutuksen etähallintaan. Kokemuksen mukaan järkevillä toimenpiteillä saa helposti %:n säästöt, joissain tapauksissa energiamenot putoavat jopa kolmanneksessa. Myös hybridiratkaisut, kuten poistoilman talteenottojärjes- kaukolämpötalois- lämmön telmät sa yleistyvät. Miten kaukolämpö sitten reagoi tähän? Mikäli kaukolämpöyhtiöt eivät sopeudu tilanteeseen ja ota sitä huomioon perusmaksuissa, niin osatuotanto toteutetaan muilla menetelmillä, vaikka sähköllä, arvelee Hellevaara. Kiinteistöveron huima nousukäyrä Hämeenlinnan kiinteistöverot nousivat lähes neljänneksen edellisestä vuodesta. Toissavuoden korotuksen kanssa se tarkoittaa yhteensä noin 30 %:n lisäystä. -Taloyhtiöt ovat melko kasvottomia maksumiehiä ja siten helppoja laskutuskohteita. Ne eivät voi yksin paljon ajaa etujaan. Kiinteistöliitolla onkin tässä tärkeä edunvalvontatehtävä. Kunnat tarvitsevat toki veroja ja jostain niitä on perittävä. Onko kuitenkaan oikein, että tuloverotusta korvataan kiinteistöverolla. Se menee joka tapauksessa kuntalaisten maksettavaksi joko vastikkeissa tai vuokrissa, toteaa Hellevaara. Mikä sitten on kiinteistöveron vastine? Se ei ainakaan näy katujen kunnossapidossa tai kuntien muissa palveluissa taloyhtiöille. Korotukset olisi helpompi ymmärtää, jos niille olisi peruste, kuten muissa maksuissa usein on, sanoo Hellevaara. Kiinteistöverolaki tuli voimaan Uusi kiinteistövero korvasi kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulon verotuksen ja katumaksun. Samassa yhteydessä poistettiin manttaalimaksu. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen sen aikainen toiminnanjohtaja Kalevi Ojala totesi silloin lehtihaastattelussaan: Kuntalaisten on syytä seurata, ettei veroäyrin hinnan korotuspaineita piilotella kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. Nyt näyttäisi nimenomaan näin tapahtuvan. Tehtyjä päätöksiä ei varmaankaan kumota mutta toivottavasti kyseessä oli kertaluokan tasokorotukset. Trendi näyttää kovin uhkaavalta. Käytännössä tämän vuoden kiinteistöveron korotus tarkoittaa pienehkössä taloyhtiössä noin 1400 Kaukolämmön hinta Hämeenlinnassa /MWh ja elinkustannusindeksi euron lisälaskua vuodessa. Sekin raha voitaisiin käyttää vaikka energiaselvitykseen. Siitä syntyvät säästöt näkyvät sekä rahassa että ympäristössä. Isohkossa hämeenlinnalaisessa taloyhtiössä korotus voi olla 5000 euron luokkaa. Mihin muuhun tuon rahan voisi käyttää? Sillä saisi aika monet pihat hyvään kuntoon, jolloin vastine rahanmenolle olisi asukkaiden helpommin nähtävissä ja hyväksyttävissä, miettii Hellevaara. Taloyhtiöiden menoista veroja lähes 40 % Kun arvioidaan, paljonko taloyhtiöt maksavat veroja yhteensä, voidaan arvioida, että arvonlisävero, energiaverot ja vastaavat veroluonteiset maksut ovat noin 27 % kuluista. Kun siihen lisätään vielä arvio tuloveroista ja työpanosten pakollisista maksuista päästään 36 %:iin. Tässä vielä viittaan Rakennusteollisuuden arvioon uudistuotannon verojen osuudesta asunnon hinnasta: 40 %. Tässä arviossa ei ole huomioitu tontin osuutta. Eli tullaan aika lähelle samanlaisia lukuja kuin hoitopuolen tarkastelussa HML (2000=100) EKI-indeksi (2000=100) ,0 270,0 220,0 170,0 120,0 70,0 20,0 Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, mihin kiinteistöverot käytetään? Vuoden 1992 jälkeen verotusta koskevat säännökset ja periaatteet ovat muuttuneet merkittävästi. Välillisen verotuksen merkitys on lisääntynyt ja lisääntyy varmasti jatkossakin huomattavasti. Kiinteistövero ei ole palvelumaksu eikä korvamerkitty katujen kunnossapitoon tai mihinkään muuhunkaan kohteeseen, vaan on yksi verotusmuoto muiden verojen joukossa. Valtio myös ohjaa kiinteistöveron käyttöön asettamalla verolle alarajat, joita vähintään pitää kaikissa kunnissa käyttää. Valtio myös asettaa kiinteistöverolle ylärajat. Tavalla tai toisella kiinteistövero siirtyy kaikkien kuntalaisten maksettavaksi joko vastikkeissa, vuokrissa tai suoraan verona omakotiasujille tai loma-asuntojen omistajille. Erityisen merkittäviä kiinteistöveron maksajia ovat teollisuus- ja elinkeinokiinteistöt, jotka tietysti lisäävät kustannukset tuotteiden hintoihin. Kaikki kunnalliset verot kerätään kunnallisten palveluiden (koulutus, terveydenhuolto, päivähoito, vanhusten palvelut, kunnallistekniikka, kulttuuri yms.) järjestämiseen. Kokonaisveroastetta verrattaessa onkin välttämättä verrattava myös kunnallisten palveluiden tasoa. Tässä tarkastelussa Hämeenlinna pärjää oikein hyvin. Kaupungin väestö kasvaa tasaisesti ja elinkeinotoiminta on hyvin aktiivista. Olen aivan varma siitä, että Hämeenlinna on jatkossakin erinomainen paikka asua ja yrittää.

7 7 Asuinkiinteistöillä kovat ajat Poliitikkojen ja taloyhtiöiden tehtävä vaativia päätöksiä Asuntoyhtiöiden kovat ajat vaativat nyt tarkkaa taloudenpitoa ja raakaa työtä. Kiinteistöjen ylläpitokustannus ten raju kasvu ja asumisen kustannusten nousuvauhti vaativat päättäjiltä asuinkiinteistöissä ja politiikan kentällä tehokasta johtajuutta ja suunnannäyttöä. Viime vuonna asuinkiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat peräti noin kahdeksan prosenttia. Tämän lisäksi kunnat ovat nostaneet tariffeja ja kiinteistöveroprosentteja kovalla kädellä. Asumisen kallistuminen ja maailmantalouden ongelmat varjostavat suomalaisen asunnonomistajan ja vuokramarkkinoiden osapuolten elämää tänä ja ensi vuonna, mikä vie voimavaroja kulutuksesta ja investoinneilta. Makrotaloudellisten riskien ohella vuonna 2012 on syytä kiinnittää huomiota taloyhtiöissä sääilmiöiden aiheuttamiin yllättäviin kulueriin. Viime kuukausien myrskyt ovat jo nyt osoittaneet vaarallisuutensa, eivätkä kaikki ongelmat ole vielä nousseet edes pintaan. Työn hinta nousee Asumisen kustannuksia nostavat myös työn kallistuminen erityisesti siivouspalveluissa. Lisäksi energiaverotuksen kiristäminen ja energiamääräysten uusiminen korjausrakentamisessa tuovat kiinteistöille huomattavia lisämenoja tulevina vuosina. Hoitokuluja ei pidä ainakaan alibudjetoida vuodelle 2012 viime kuukausien säästyneiden lämmityskulujen innostamina, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. On muistettava, että kiinteistöjen hoitovastikkeisiin vaikuttavat myös muun muassa kiinteistönhoito, isännöinti, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, kaapelimaksut ja vakuutukset. Kiinteistöjä rasittaa yhä viime vuoden ylimääräisen lumen poiskuljettamisesta ja auraamisesta aiheutuneet ylimääräiset yhtiövastikkeet. Riskinä on, että maailman velkakriisin kärjistyminen kääntäisi euroalueen ja Yhdysvaltain taloudet kunnon alamäkeen, vuoden 2009 tapaan. Ongelmana on se, ettei taloutta pystytä ainakaan samoin keinoin nostamaan jaloilleen kuin vuonna Tällöin tultaisiin luultavasti pitkäkestoiseen heikkoon talouslamaan. Perusvaihtoehdossakin talouskasvu jää Suomessa korkeintaan olemattomaksi vuonna Ikävien asioiden mukava kääntöpuoli asuntoyhtiöiden kannalta on se, että vuonna 2012 hoitokulujen kasvuvauhti hidastuisi. Lisäksi, mikäli lumen määrä jäisi oikeasti pieneksi tänä talvena, hoitokuluista säästyisi oikein kunnolla. Näitä säästyneitä vastikevaroja on syytä käyttää välttämättömien korjausten toteuttamiseen. Näin ei ainakaan lisättäisi korjausvelkaa vuonna 2012, Kero toivoo. Toimitusjohtaja Markus Alholm Vattenfall Lämpö Oy:stä perustelee hintaa Miten selittyvät kaukolämmön huimat hinnan korotukset? Energiakustannukset ovat kasvaneet selvästi yleistä kustannustasoa nopeammin. Merkittävimmät syyt ovat olleet polttoaineiden hintatason voimakas nousu sekä viranomaisen asettamat polttoaineverot. ASIANTUNTEVAA ASUNTOKAUPPAA JA ISÄNNÖINTIÄ LAMMIN KIINTEISTÖKESKUS Ky LKV Mommilantie 6, Lammi Erkki J. Vilen Ikkunat ja ovet Myös asennettuina ja Pihla-rahoituksella! Kimmo Hallapelto P Raikka Hakamäki P Kaasun ja öljyn hintatasot ovat nousseet kymmenen vuoden aikana noin kolminkertaisiksi. Olemme sen vuoksi sekä asiakkaidemme että ympäristön eduksi lisänneet kotimaisten polttoaineiden osuutta tuotannossamme. Siirtyminen kotimaisten polttoaineiden käyttöön ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan se vaatii mittavia investointeja tuotantokapasiteetin uusimiseen. Mitä Hämeenlinnana Hämepelti Oy Peltiliike Peltilistat asiakkaan mitoilla Kanttauspalvelu mm. reunapellit vesipellit kynnykset piipunpellit ja sadehatut kattoturvatuotteet noutomyynti Ota yhteyttä Pietiläntie Hämeenlinna puh fax kaukolämpöasiakkaille tapahtuu yrityskauppanne seurauksena? Asiakkuudet säilyvät entisellään, eikä asiakkaidemme tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä. Yrityskaupan näkyvimmät muutokset ovat Vattenfall Lämmön nimen vaihtuminen sekä yritysilmeen uudistuminen. Koska tilausvesivirrat saadaan kohdalleen? Etäluettavien kaukolämpömittarien avulla LUOTETTAVAA KIINNITYSTARVIKEKAUPPAA pultit (myös haponkestävät) työasut/hanskat ruuvit turvakengät naulauslevyt suojaintarvikkeet kiinnikkeet huoltokemikaalit putkikannakkeet hiomatarvikkeet kierretangot kuljetuspyörät käsityökalut rakennusnaulaimet sähkötyökalut konenaulat/lankanaulat hitsaustarvikkeet ensiaputarvikkeet Tervetuloa palvelevaan erikoisliikkeeseen! EXPERTS WITH PASSION Eino Leinonkatu 24, Hml, p Av. ark saamme entistä tarkempia tietoja asiakaslaitteiden toiminnasta. Olemme viime syksynä käynnistäneet tilausvesivirtatarkastusprojektin Hämeen toiminta-alueella, osittain Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Mikko Rousin kanssa käymiemme keskusteluiden pohjalta. Olemme projektin ensimmäisessä vaiheessa laskeneet LVI-suunnitelijoiden mitoittamia tilausvesivirtoja vastaamaan tämänhetkistä tilannetta. Tulemme projektin toisessa vaiheessa tarkistamaan erillisen suunnitelman mukaan myös ne kohteet, joissa tilausvesivirtaa tullaan nostamaan. Miten puolustelet kaukolämpöä? Kaukolämpö on luotettava, kilpailukykyinen ja ympäristömyönteinen taajamien lämmitysratkaisu. Päämäärämme on edelleen lisätä kotimaisten polttoaineiden käyttöä, parantaa energiaomavaraisuuttamme ja kriisiajan huoltovarmuutta sekä luoda työpaikkoja maaseudulle. Kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämisellä vähennämme myös kovemmin verotettavien ja kalliimpien fossiilisten tuontipolttoaineiden tarvetta. Erilaisia kaukolämpöön liittyviä tilastoja löytyy Energiateollisuus ry:n sivuilta Teräkset toimittaa TEMEKO OY KANTOLANKATU hämeenlinna puh. (03) temeko@temeko.fi KAURIALASSA: Metalliromun kierrätyspiste Ostamme/otamme vastaan kaikkea rauta- ja metalliromua nouto- ja vaihtolavapalvelu MEiLLä MyöS MonipUoLinEn rautavarasto Sertifioitu metallienkierrättäjä. Hämeen Teräsmyynti Uhrikivenk. 4 Eino Leinon katu 19, HML p Ma pe Hattulan Isännöitsijätoimisto lkv Parolantie 56 a, Parola Puhelin Luo uusi tunnelma,toteuta unelma. Palvelumme sinulle, joka haluat entistäkin parempaa Toteutamme laadukkaasti vaativimmankin unelman. Meiltä kosteiden ja muiden tilojen laatoitusratkaisut lattiasta kattoon, LVI ja sähkötöistä alkaen. Tarvittaessa autamme erikoistuotteiden hankinnassa. Uudis- Kylpyhuonerakentaminen saneeraukset kylpyhuoneet LVI-työt keittiölaatoitukset sähkötyöt huonetilalaatoitukset vesieristykset terassilaatoitukset laatoitukset erikoistyöt tuotehankinnat Soita kysy lisää tai laita meille postia! Kaislapolku 3, Hämeenlinna puh , , fax heikki.hakio@laatta-asennus.fi w w w.laat ta-asennus.fi Isännöinti- ja kiinteistöpalvelut monipuolisesti ja ammattitaidolla kiinteistöjen hallinta toimintasuunnitelmat kunnossapidon seuranta kirjanpito vastikelaskutus tilinpäätökset kokouspalvelut Koulukatu 5, Hämeenlinna , mika.huuskonen@karmi.fi T O I M I N N A N TA R K A S TA J A Kysy lisätietoja Toiminnantarkastaja -palvelustamme!

8 8 Torinalusparkki Hämeenlinnaan? Torinaluspysäköinnin rakentamista pohdittaessa, kyse on pohjimmiltaan keskustojen elinvoimaisuudesta. Ensimmäinen kysymys on, mihin ihmiset menevät? He menevät tekemään päivittäisiä ostoksia ja asioimaan sekä kuluttamaan aikaa mukaviin ja viihtyisiin paikkoihin, joissa on kaupallisia palveluita, ravintolapalveluita, kunnallisia palveluita sekä muita palveluita. Palvelutarjonnasta ei saa puuttua merkittäviä kokonaisuuksia, muuten kuluttaja menee helpommin asioimaan sellaiseen paikkaan, jossa niitä riittää. Ihmiset haluavat myös miellyttävän ja turvallisen ympäristön, jossa on helppo asioida. Kauppakeskukset ovat oikein sijoitettuna ja viihtyisästi toteutettuna nykyaikaisia kirkonmäkiä ja toreja. Keskustaan sijoitetut kauppakeskukset edustavat vanhaa kokoontumisfunktiota. Kaupan rakenne tulisikin toteuttaa siten, että sen sijoittuminen keskustaan on mahdollista ja että siellä on riittävän laaja palvelutarjonta. Tämä edellyttää tarpeeksi isoa kaupallisten palveluiden kriittistä massaa. Kun ajatellaan olemassa olevaa kaupunkikeskustaa, niin vaadittava täydennysrakentaminen tehdään usein olemassa oleviin kiinteistöihin, Ekoteko -Toriparkit ovatkin käytännön ekotekoja ja ne pelastavat vanhoja kaupunkikeskustoja lähiöitymästä yksipuolisesti. Toriparkit tukevat erikoiskauppaa, joka on kaupunkikeskustalle elinehto, sanoo Lemminkäinen. niitä korjaamalla ja lisärakentamalla, toteaa sijoitusjohtaja Juhani Erke, Capman-konsernista. Lähiasiakkaiden lisäksi laajempi kaupan tarjonta tarvitsee toimiakseen myös asiakaskuntaa, jotka ovat kävely- ja pyöräilymatkaa kauempana. Käynti asioimassa omalla autolla tulee olla selkeää ja helppoa. Hyvät liikenneyhteydet autoille ja jalankulkijoille ympäröiviin kiinteistöihin ovat erittäin tärkeitä. Oleellista on, että on selkeä tavoite Nykyisiä pysäköintipaikkoja on mahdollista käyttää täydennysrakentamiseen. Mikään yksittäinen kiinteistö ei voi kuitenkaan muuttaa kokonaisuutta. Taustalla pitää olla sekä omistajien että Mikkelissä ollaan kovin tyytyväisiä uuteen torinalusparkkiin. kaupungin vahva tahto keskustan säilyttämisestä elinvoimaisena. Oleellista on selkeä ratkaisu, mihin suuntaan asioita halutaan viedä. Omistajat harkitsevat kukin omassa aikajänteessään mm. kiinteistön teknisen kunnon ja vuokrasopimustilanteen perusteella omia korjaus- ja täydennysrakennushankkeitaan. Suuri merkitys on sillä, onko olemassa selkeä näkemys, miten pysäköintiratkaisut halutaan kaupungissa toteutettavan. Onko pysäköinti hajautettua ja pirstaleista vai onko olemassa selkeä tahtotila ja kokonaisratkaisu, kysyy Erke ja jatkaa, että omistajat kehittävät joka tapauksessa kiinteistöjään, mutta markkinaehtoisesti. Se tapahtuu olemassa olevan kysynnän ja reunaehtojen puitteissa. Toriparkki on tehokas ratkaisu Iso toriparkki on tehokkaampi pysäköintiratkaisu, koska silloin asiakas tietää varmasti, että paikka löytyy. Muuten hän joutuu koluamaan useita pienempiä pysäköintilaitoksia ja kadunvarsia läpi. Isommassa massassa selviää myös vähemmillä pysäköintipaikoilla. Kadunvarsipysäköinti lisää pysäköintiin käytettävää aikaa ja on omiaan vaikuttamaan autoilijan päätökseen asioida muualla, sanoo Erke. -Toriparkin osalta pitäisi olla suunnitelma, jolla sinne voidaan osoittaa ympäröivien kiinteistöjen autopaikkoja Se koskee ainakin toimistoja, mahdollisesti myös asuntoja. Hiljainen ja uinuva keskusta ei tarvitse isoa keskitettyä pysäköintiratkaisua. Mikäli se linja valitaan, on selvää että tämäntyyppisen kaupungin keskusta ei ole niin kiinnostava kaupallisen investoinnin kohteena, toteaa Erke. Juhani Erken mielestä pelkät liiketilat keskustassa eivät tietenkään riitä, vaan keskustoissa tulisi lisätä myös asumista. Se tukee kaupallisia palveluita ja päinvastoin. Keskitetty pysäköintiratkaisu voi lähikortteleiden osalta olla osaltaan ratkaisemassa myös asumisen pysäköintiä. Jokainen Suomen toriparkki on ollut menestystarina Kuopio sai toriparkkinsa ensimmäisen vaiheen käyttöön jo 1990-luvulla. Nyt sitä laajennetaan ja lopullinen autopaikkamäärä tulee olemaan yhteensä Vaasan toriparkki valmistui vuonna Kahden rakennusvaiheen jälkeen siellä on nyt 841 autopaikka. Kotka sain oman 500 autopaikan toriparkkinsa vuonna Viimeisimpänä toriparkki avattiin Mikkeliin viime vuonna. Siellä on 630 autopaikkaa. Toriparkit jäsentävät ja rauhoittavat katutilaa. Ne myös parantavat keskustan saavutettavuutta kuluttajien näkökulmasta. Heillä on siten selkeä näkemys mihin suunnata, kun vierailee keskustassa. Parkkihallit ovat säästä riippumattomia ja käyttäjäystävällisiä. Niihin on helppo ajaa sisään ja löytää autopaikka. Monitasoiset parkkitalot ovat hankalampia. Toriparkeista on helppo jalkautua asioimaan samalla käynnillä useassa paikassa sitten ajaa lopuksi suoraan ulos, listaa toriparkkien etuja Elävä Kaupunkikeskustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Lemminkäinen. Pokko Puiden ja pensaiden leikkaukset laadukkaasti ja yksilöllisesti Vuorenharjuntie 11, HÄMEENLINNA , LVI-asennukset, huoltotyöt ja urakointi AMMATTITAIDOLLA ja ASIAKASTA PALVELLEN Jussi Mäkelä p WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet Hyödynnä TALVIETU HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut UUtena PalvelUna Meiltä... ovet ikkunat saneerausikkunat uudiskohteet Ilkka Suvala, lattiamestari Terttuseljantie 4, Hämeenlinna Neuvonta Myynti Asennus Hionnat sekä pintakäsittelyt Ammattitaidolla TimAnTTiporAus sahaus piikkaustyöt Tiedustelut: Jukka Suontausta Pasi Pirnes Vanajantie 9, HML, puh Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 la suljettu Kaikki saman katon alta Kiinteistönhoito Siivous MittatiLaustyönä, asennuspalvelu Hämeen Lasitoimi Oy Uhrikivenkatu 6, Hml Puh LVISA-työt Kylmälaitteistot Huoneistoremontit 24 h monivalvomo Kanjoninkatu 4, Tampere, puh www

9 9

10 10 Taloyhtiön talouden suunnittelu Talouden suunnittelu on keskeinen osa hyvin hoidetun taloyhtiön toimintaa. Se pitää kuitenkin nähdä paljon laajempana kokonaisuutena kuin vain yhden tilivuoden talousarvion laatiminen. Asunto-osakeyhtiölain 1. luvussa on määritelty asunto-osakeyhtiölakia noudattavan yhtiön toiminnan keskeiset periaatteet. Lain mukaan asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta. Taloyhtiön talouden suunnittelu tukee olennaisesti laissa määritellyn toiminnan keskeisiä periaatteita. Kun yhtiölle ollaan laatimassa pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS) ja pohditaan siihen liittyviä tulevia korjaustoimia, tulee alusta lähtien pohtia myös hankkeiden rahoituksen järjestämistä. - Mitä aikaisemmassa vaiheessa se tehdään, niin sitä enemmän rahoitusvaihtoehtoja yhtiöllä on käytettävissä. Jotkut rahoitusvaihtoehdot, kuten omaisuuden realisointi tai korjausvarojen kerääminen etukäteen osakkailta, voivat vaatia huomattavankin pitkän ajan. Sekin tukee ajatusta lähteä miettimään rahoitusta riittävän ajoissa, toteaa Jari Etelämaa. Rahoitusvaihtoehdot Korjaushankkeissa voi käyttää erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on yhtiön omaisuuden osittainen realisointi, mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi talonmiehen asunnon muuttamista osakehuoneistoksi ja osakkeiden tai merkintäoikeuksien myymistä. Joissakin taloyhtiöissä on päädytty korjausvastikkeen keräämiseen eli korjaushankkeen osittaiseen tai täydelliseen kattamiseen osakkeen omistajilta etukäteen kerättävällä korjausvastikkeella. Korjaushankkeen rahoituksessa on käytetty rahoitusmuotona myös korjaushankkeen hankekustannusarvioon perustuvaa hankeosuuksien vastaanottoa ennen korjaushankkeen aloittamista. Rahoituksen suunnittelussa tulee myös selvittää mahdollisten korjausavustusten käyttömahdollisuudet. Selkeästi yleisin korjaushankkeen rahoitusmuoto on pankkilaina. Riittävän ajoissa aloitettu korjaushankkeen rahoituksen suunnittelu mahdollistaa usean eri rahoitusmuodon yhtäaikaisen ja limittäisen käytön. Elinkaariajattelu Rakennuksen elinkaaren arvioidaan olevan noin vuotta. Tällöin pohditaan sen hetkisen tiedon Tilintarkastaja Jari Etelämaa on suosittu luennoitsija ja näkemyksen perusteella - missä vaiheessa taloyhtiössä tullaan toteuttamaan suurimmat remontit. Elinkaarimallin perusajatus on, että taloyhtiön rakennukset peruskorjataan kertaalleen tuon vuoden aikana. Tässä tarkasteluvaiheessa ei vielä mietitä hankkeiden rahoitusta. Kiinteistön elinkaari jaetaan lyhyempiin tarkastelujaksoihin, joiden osalta laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelmat. Näissä PTSsuunnitelmissa tarkasteluaika on yleensä 5-10 vuotta ja silloin suunnitteluun otetaan mukaan myös rahoituksen järjestäminen. Lisäksi laki edellyttää hallitukselta viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksen. Siinä ei tosin tarvita rahoitussuunnitelmaa. Lyhyin suunnittelujakso elinkaariajattelu -mallissa on yksi vuosi. Yhdeltä vuodelta laaditaan kaikille tuttu talousarvio, budjetti. Miten taloyhtiön kulut katetaan? Taloyhtiön hallituksen on hyvä muistaa, että talousarvion laatimisen tulee lähteä kuluista käsin eli ensin mietitään mitä kuluja arvioidaan yhtiölle aiheutuvan seuraavan vuoden aikana. Sitten mietitään, miten nämä kulut tai menot tullaan kattamaan. -Mielestäni suurin osa taloyhtiöiden kuluista ovat luonteeltaan kiinteitä kuluja. Ne siis toteutuvat joka tapauksessa; talousarvion laatijan tulee vain arvioida niistä aiheutuvien kustannusten taso ja määrä. Tällaisina kiinteinä kuluina pidän esim. lämpö-, -sähkö- ja vesikuluja. Niihin kuuluvat mielestäni myös kiinteistön huolto, isännöinti, siivous, vakuutukset, kiinteistövero ja muut vastaavat menot, luettelee Etelämaa. Talousarvion raamit Useimmiten taloyhtiöiden talousarviokausi on kalenterivuosi. Silloin talousarvion laadinta tulee aloittaa hyvissä ajoin syksyllä. Tällöin voisi ainakin aika ajoin miettiä mm. seuraavia asioita: Mitä palveluja meidän taloyhtiö tarvitsee? Olemmeko tyytyväisiä nykyisiin palvelujen tuottajiin ja ostamiemme palvelujen tasoon sekä hintalaatu suhteeseen? Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa jokin ostamamme palvelu? Tulisiko jotakin ostamaamme palvelua laajentaa tai supistaa? -Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että hallitus käy isännöitsijän kanssa läpi säännöllisesti taloyhtiön palvelusopimukset. Ollaanko tyytyväisiä nykyisiin palveluntuottajiin ja heidän tuottamiinsa palveluihin vai onko tarvetta kilpailuttaa jokin palvelu? Tällöin ei siis vielä mietittäisi varsinaisesti talousarviota, vaan niiden raameja, sanoo Etelämaa. Varsinaisen, kalenterivuoden kattavan, talousarvion laatiminen aloitetaan lokamarraskuussa ja laadinta huipentuu tammi maaliskuulle. Yhtiökokous päättää lopullisesti talousarviosta sekä vastikkeiden määrästä. -Talousarvio on nimensä mukaan arvio se kauden kuluista. Sen perusteella päätetään yhtiölle perittävien vastikkeiden määrä. Kenelläkään ei ole sitä kristallipalloa, josta selviäsi tarkalleen talousarviokauden tapahtumat ja niiden kustannukset. Taloyhtiöillä tuleekin mielestäni olla aina suunnitelma yllättävien kustannusten kattamiselle ja tilikauden aikaisen maksuvalmiuden ylläpitämiselle, opastaa Etelämaa ja kertoo, että vaihtoehtoisia strategioita ovat mm. seuraavat: Annetaan hallitukselle valtuudet periä tarvittaessa esimerkiksi yhden tai useamman kuukauden ylimääräinen hoitovastike. Pidetään taloyhtiön pankkitilillä koko ajan tietty määrä vararahaa yllättäviä kuluja varten sekä tasaamaan maksuvalmiutta tilikauden aikana. Sopiva rahamäärä voisi olla yhden tai kahden kuukauden vastikekertymä. Otetaan yhtiön pankkitiliin luottolimiitti. -Nykyisen asunto-osakeyhtiölain yhtenä parhaimmista lisäyksistä pidän sitä, että nyt ei riitä pelkän talousarviovertailun esittäminen toimintakertomuksen yhteydessä, vaan toimintakertomukseen tulee liittää riittävä selvitys olennaisista poikkeamista talousarvioon nähden. Tämä lisää merkittävästi toimintakertomuksen informaatioarvoa ja tekee siitä läpinäkyvämmän, mikä on mielestäni aina hyvä ja kannatettava asia, toteaa Etelämaa. Päivitä keittiösi vuosimalliin 2012! Hae keittiöösi uusi ilme Kalustetukusta! Suomen suurimmasta keittiömallistosta löydät kaiken tarvittavan kalusteista kodinkoneisiin ja käytännöllisiin lisävarusteisiin. Uudet kalusteesi toimitamme nopeasti ja halutessasi asennammekin ne avaimet käteen taatusti sopuhintaan! Tervetuloa tutustumaan ja valitsemaan oma unelmakeittiösi! KEITTIÖ KYLPYHUONE KOMEROT TAMMIKUU 28 Huom! Tulossa jälleen suuren suosion saavuttanut SUPERLAUANTAI Luvassa tuttuun tapaan huikeita superetuja - seuraa ilmoitteluamme! HÄMEENLINNA Uuraantie 7 (ent. Koivistontie) Puh. (03) Avoinna: Ma ti 9 17, ke 9 18, to pe 9 17, la Sopimuksen mukaan myös iltaisin.

11 11 Laajakaistakampanja on saanut hyvän vastaanoton Kiinteistöliitto Kanta- Häme ja Aina tarjoavat jäsentaloyhtiöille maksuttoman laajakaistayhteyden vuodeksi. Jokainen asukas voi päättä itse Kampanjassa on jäänyt hieman epäselväksi se, että kukin asukas voi päättää itse tilaako paketin. Kaikkien taloyhtiön asukkaiden ei siis tarvitse tilata Aina Laajakaista Kaapelimodeemi-yhteyttä. -Kaapelimodeemiliittymän voi hankkia, jos taloyhtiöllä on Ainan kaapeli-tv. Suurin osa kerros- ja rivitalojen tv-palveluista on toteutettu nimenomaan kaapeli-tv-liittymällä. Mikäli asiakkaalla ei ole vielä soveltuvaa modeemia, voi hän hankkia sellaisen joko langallisena (59 e) tai langattomana (89 e). Kaapelimodeemi kytketään aina antennipistokkeeseen. Mikäli kaapelimodeemi kytketään samaan pistokkeeseen television kanssa, asiakas tarvitsee lisäksi aktiivihaaroittimen (60 e ), kertoo AinaCom Oy:n tuotepäällikkö Maarit Salo. Toimiakseen kaapelimodeemi vaatii lisäksi, että taloyhtiön sisäverkko on kaksisuuntaistettu. Tämä on tekninen vaatimus sille, että internet-liikennettä ylipäänsä voidaan kaapeli-tv-verkossa liikutella. Hämeenlinnan alueella on enää muutamia kiinteistöjä, joiden verkkoa ei vielä ole muutettu sopivaksi. Tästä muutoksesta teemme tarpeen mukaan tarjouksen taloyhtiölle. Tärkein on siis tuo Ainan kaapeli-tv. Loput asiat kyllä selviävät AinaShopissa tai puhelimitse asiakaspalvelusta, tiivistää tuotepäällikkö Maarit Salo. Paljon muitakin etuja Kam anja on otettu hyvin vastaan niissä taloyhtiöissä mihin sen olen esitellyt. Kampanjan tärkein osa on mielestäni ollut se, että ei sidota taloyhtiötä hankkimaan liittymää kaikkiin huoneistoihin, kuten muissa taloyhtiöliittymissä on ollut. Tietysti ensimmäisenä vuonna maksuton perusnopeus on ollut kova juttu Kari Näkki on tyytyväinen kaapelimodeemiin. ja halutessaan asukkaat saavat hankkia lisänopeuksia hyvinkin kohtuulliseen hintaan. Aina on myös ollut reilu siinä, että on nykyiset voimassa olevat sopimukset on joustavasti muutettu kampanjahintaisiksi. Kiinteistöliiton jäsenyydessä on toki muitakin etuja, kuten jäsenille maksuton koulutus sekä kattava tiedotus. Maksuton lakineuvonta on myös melkoinen etu, kertoo isännöitsijä Mike Leinonen Isännöinti Kuvaja Oy:stä. Käyttäjän kokemuksia Ritva Näkki toimii Sairionrannankatu 4:ssä sijaitsevan As Oy Hml:n Haraldin hallituksen puheenjohtajana. Taloyhtiö liittyi Kiinteistöliiton jäseneksi Ainan kampanjan innoittamana. Hän on puolisonsa Kari Näkin kanssa käyttänyt Ainan maksutonta laajakaistapakettia muutaman viikon ajan. Miten Kiinteistöliiton ja Aina kampanja vaikutti siihen, että liityitte Kiinteistöliiton jäseneksi? Kyllä sillä oli olennainen merkitys. Ennen kampanjaa emme paljoa tienneet liitostanne. Nyt otimme selvää ja päätimme liittyä jäseneksi. Oletteko olleet tyytyväisiä? Kyllä olemme, alku on ainakin lupaava. Miten palvelu on Ainan puolelta pelannut? -Alkuvaikeuksien jälkeen se on pelannut erittäin hyvin. Kesti pari kolme päivää ja tarvittiin lukuisia soittoja Ainan asiakaspalveluun ennen kuin kaapelimodeemi toimi. Aikaisemmin meillä oli kuitumodeemi mutta edullisempi hinta ratkaisi. Mitä voitaisiin tehdä paremmin? Kiinteistöt ja asukaskunta on syytä ottaa huomioon. Mitä iäkkäämpiä kiinteistöt ja asukkaat ovat, sitä enemmän tarvitaan teknistä apua. Kampanja ja tämän tapainen yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin hyvää palvelua. Asukkaita ei pakoteta yhteen toimijaan tai vaihtoehtoon vaan ratkaisun tekee kukin omista lähtökohdistaan.

12 Tervetuloa Palvelevaan 12 Pakkaskeleille Vuokraamme henkilönostimia, työmaatiloja, telineitä, sulatus- ja lämmityskalustoa sekä paljon erilaista rakentamisessa tarvittavaa pienkalustoa. Tarvittaessa kuljetamme laitteet suoraan työmaallesi. Palvelemme konevuokrausasioissa. TALVITYÖ- VAATTEET TALVITYÖJALKINEET Toimitukset tarvittaessa posti matkahuolto Muista myös Puh Luukkaankatu 5, Hämeenlinna Avoinna Koneet ja laitteet rakentamiseen ja kiinteistöjen kunnossapitoon - Helposti vuokraten - Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Hämeenlinna, Hämeensaarentie 4 Puh Vastuullista huolenpitoa. Meiltä kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut asuin- ja liikekiinteistöille, teollisuuskiinteistöille sekä yksityisille asiakkaille. Lisäksi palveluumme kuuluvat remontti- ja maalaustyöt, vihertyöt ja piharakentaminen. Ota yhteyttä, mietitään yhdessä oikea palvelukokonaisuus tarpeisiisi. Puh , Palokunnankatu 16 V 16, Hämeenlinna khjvilmunen@khjvilmunen.fi TERVETULOA KEITTIÖ- JA TALOMYYMÄLÄÄN PS. Nyt ennakkotilaajan etuja. Tervetuloa tutustumaan ja noutamaan ideaesitteet! RAKENTAJAN TALOCENTER Turuntie Hämeenlinna puh eino.kahkaro@talocenter.fi K i i n t e i s t ö n h o i t o a v u o d e s t a FLOORTEC 350 B Toimitetaan kokonaisuudessaan sisäisellä varaajalla, akuilla ja harjoilla FLOORTEC 480 M FLOORTEC 350 B Akkukäyttöinen perässä-käveltävä lakaisukone pölyntalteenottolla ja vetomoottorilla kustannustehokkaaseen lakaisuun. Puhdistusleveys: 720 mm Työteho: 2880 m2/h Roskasäiliön tilavuus: 60 l Pää- ja kaksi sivuharjaa tekevät tästä kompaktista lakaisulaitteesta erittäin tehokkaan. Taittuva työntökahva helpottaa kuljetusta sekä säilytystä. Työleveys sivuharjoilla: 840 mm Säiliö: 34 l Paino: 16 kg 2295:- alv 0% SCRUBTEC 343 B COMBI Kompakti yhdistelmäkone, jossa yhdistyvät helppokäyttöisyys sekä tehokkuus. Puhdistusleveys: 430 mm Työteho: 1720 m2/h 349:- alv 0% 6495:- 3495:- alv 0% SCRUBTEC 553 COMBI Leveämpi sekä tehokkaampi lattianhoitokone kaikenlaisille pinnoille. Puhdistusleveys: 530 mm Työteho: 2120 m2/h alv 0% SCRUBTEC -koneet Toimitetaan käyttövalmiina sisäänrakennetulla varaajalla, akuilla ja harjoilla Luukkaankatu 2, HämeenLinna