Ympäristöministeriö SELVITYS POHJOISMAISISTA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöministeriö SELVITYS POHJOISMAISISTA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSISTÄ"

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö SELVITYS POHJOISMAISISTA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSISTÄ Projekti nro H0414.P081 Viimeisin muutos Laadittu Laatija VGr Tark. / Hyv. EAR GRANLUND OY Victoria Grönlund Erja Reinikainen

2 SELVITYS (3) YHTEENVETO Selvityksessä vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan rakentamismääräysten vaatimuksia rakennusten energiankäytölle. Selvityksessä laskettiin pientalon, asuinkerrostalon, toimistorakennuksen ja koulurakennuksen energiankulutus vakioiduin tiedoin ja tarkasteltiin kuinka Suomen määräyksiä täyttävän rakennuksen vaipan U-arvoja ja tiiveyttä jouduttiin muuttamaan, jotta rakennus täyttäisi muiden maiden määräykset. Kaikki rakennukset laskettiin kaukolämpöratkaisulla ja pientalo lisäksi maalämpöratkaisulla. Suomen ja Tanskan kohdalla laskettiin primäärienergiarajan täyttävän rakennuksen vastaava ostoenergiaraja, jotta vertailu muihin maihin olisi mahdollista. Sisäolosuhteisiin vaikuttavat lähtötiedot vakioitiin ja vakioimisen vaikutus huomioitiin maakohtaisesti ostoenergiarajassa, jolloin saatiin vertailukelpoinen ostoenergiaraja. Selvityksen tuloksena päädyttiin johtopäätökseen, että Suomen määräystaso on Pohjoismaiden määräyksistä helpoiten saavutettavissa kaikkien rakennustyyppien kohdalla. Suomen määräystason täyttävän rakennuksen on vuorostaan vaikeinta täyttää Tanskan määräykset kaikkien rakennustyyppien kohdalla. Ruotsin määräystaso vaihtelee rakennustyypistä riippuen, kun taas Norjalla on tasainen vaatimustaso kaikille rakennustyypeille. Kaukolämpö- ja maalämpöratkaisujen välillä ei ollut merkittäviä eroja ja maalämpöratkaisukin täytti vaatimukset kaikissa maissa. \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

3 SELVITYS 3 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Pohjoismaiden rakentamismääräykset Suomen rakentamismääräykset Ruotsin rakentamismääräykset Norjan rakentamismääräykset Tanskan rakentamismääräykset Käytetyt ohjelmistot Selvityksen lähtötiedot Laskentasäännöt eri maissa Laskennassa käytettyjen rakennusten tiedot Laskentamenetelmä Menetelmän kuvaus Lähtötietojen vakioiminen ja vakioimisen vaikutus Asuinkerrostalo Lähtötiedot Ostoenergiantarve Johtopäätökset asuinkerrostalon tarkastelusta Toimistorakennus Lähtötiedot Ostoenergiantarve Johtopäätökset toimistorakennuksen tarkastelusta Koulu Lähtötiedot Ostoenergiantarve Johtopäätökset koulurakennuksen tarkastelusta Pientalo Kaukolämpö lämmitysmuotona Lähtötiedot Energiantarve Johtopäätökset kaukolämpöön liitetyn pientalon tarkastelusta Maalämpö lämmitysmuotona Lähtötiedot Energiantarve Johtopäätökset maalämmöllä lämmitetyn pientalon tarkastelusta Selvityksen johtopäätökset... 3 \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

4 SELVITYS 4 (3) Johdanto Tämä selvitys on tehty Ympäristöministeriölle yhteistyössä Sitran Jarek Kurnitskin kanssa. Selvityksen tarkoituksena on vertailla Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan rakentamismääräysten vaatimuksia rakennusten energiankäytölle. Selvityksessä lasketaan tyyppirakennusten energiankulutus vakioiduin tiedoin ja tarkastellaan miten Suomen määräystason täyttävä rakennus soveltuu muihin maihin. Tarkastelun kohteina on pientalo, asuinkerrostalo, toimistorakennus ja koulurakennus. Laskenta tehdään kaikille rakennuksille kaukolämpöratkaisulla ja pientalolle myös maalämpöratkaisulla.. Pohjoismaiden rakentamismääräykset Energialaskennan lähtökohtana ovat maakohtaiset rakentamismääräykset. Nämä ovat: Suomi: Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D3 (01): Rakennusten energiatehokkuus Ruotsi: Boverkets byggregler BBR19; Regelsamling för byggande, BBR 01 Norja: Byggteknisk forskrift TEK 10: Forskrift om tekniske krav til byggverk, FOR nr 489 Tanska: Bygningsreglement 010 (BR10) Alla on esitetty yhteenveto Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan rakentamismääräysten vaatimuksista uudisrakennusten energiankäytölle ja sen tarkastelulle. Tässä on esitetty ainoastaan keskeiset asiat energialaskentaan liittyen ja määräyksissä on paljon sellaisia vaatimuksia uudisrakennuksille joita on jätetty pois tästä yhteenvedosta..1. Suomen rakentamismääräykset Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 01 mukaan rakennuksille on laskettava kokonaisenergiankulutus (E-luku), joka on rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden kerrottuna energiamuotojen kertoimilla. Määräyksissä on annettu rakennustypistä riippuva raja-arvo E-luvulle jota ei saa ylittää. Ostoenergiantarve lasketaan määräyksissä esitetyillä rakennuksen standardikäytön lähtöarvoilla. Nämä ovat ulkoilmavirta, lämmitysraja, jäähdytysraja, valaistus-, henkilö ja laitekuorma sekä sisäisten lämpökuormien käyttöaika ja aste. Muille lähtöarvoille käytetään suunnitteluarvoja. Osille näistä on asetettu minimi- tai maksimivaatimukset. Energialaskennassa kaikissa tiloissa on sama ulkoilmavirta ja samat lämpökuormat, eikä rakennusta tarvitse jakaa yksityiskohtaisiin laskentavyöhykkeisiin. Laskennassa ei tarvitse huomioida erikoistiloja (kuten keittiöt, neuvottelutilat, erikoisluokat, tms.) tai teknisiä järjestelmiä kuten esimerkiksi ulkovalaistusta, hissejä tai sulatuskaapeleita. E-luvun laskennassa energiamuotojen kertoimet ovat: sähkö 1,7 kaukolämpö 0,7 kaukojäähdytys 0,4 fossiiliset polttoaineet 1,0 rakennuksessa käytettävät 0,5 uusiutuvat polttoaineet Suomen määräyksissä annetut ylärajat E-luvuille sekä laskennan lähtötiedot ja muut määräyksissä annetut vaatimukset ovat esitetty taulukoissa 1-5. \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

5 SELVITYS 5 (3) Taulukko 1. Suomen määräyksissä annetut E-lukujen ylärajat eri rakennustyypeille. Rakennustyyppi / Käyttötarkoitusluokka a E-lukujen yläraja, kwh/m /a a Pientalo - A netto < 10 m m A netto 150 m 37 1,4A netto m A netto 600 m 173 0,07A netto - A netto > 600 m 130 Hirsitalo - A netto < 10 m 9-10 m A netto 150 m 397 1,4A netto m A netto 600 m 198 0,07A netto - A netto > 600 m 155 Rivi- ja ketjutalo 150 Asuinkerrostalo 130 Toimistorakennus 170 Liikerakennus 40 Majoitusliikerakennus 40 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 Liikuntahalli pois lukien uima- ja jäähalli 170 Sairaala 450 Muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset Laskettava, mutta sille ei ole asetettu vaatimuksia a A netto on rakennuksen lämmitetty nettoala, m Laskennassa huomioidaan mahdollinen uusiutuva omavaraisenergia, joka vähentää ostoenergiantarvetta ja näin ollen pienentää E-lukua. Laskennassa täytyy myös osoittaa, että rakennuksen sisälämpötila välisenä aikana ei ylitä jäähdytysrajan lämpötilaa enemmän kuin 150 astetuntia. Tätä ei tarvitse osoittaa pien-, rivi- ja ketjutaloille tai muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset luokkaan kuuluville rakennuksille. Laskenta tehdään standardikäytön lähtöarvoilla mutta suunnitteluilla ilmamäärillä. Vaikka E-luku on määräysten mukainen, rakennuksen laskettu vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviö pitää olla pienempi kuin määräyksissä esitettyjen vertailuarvojen mukaan laskettu lämpöhäviö. Taulukko. Suomen energialaskennassa käytettävä ulkoilmavirta ja lämpötilarajat eri rakennustyypeille (neliömetrit vastaavat lämmitettyä nettoalaa). Rakennustyyppi / Käyttötarkoitusluokka Ulkoilmavirta, dm 3 /(sm ) Lämmitysraja, C Jäähdytysraja, C Erillinen pientalo sekä rivi- ja ketjutalo 0,4 1 7 Asuinkerrostalo 0,5 1 7 Toimistorakennus 1 5 Liikerakennus 18 5 Majoitusliikerakennus 1 5 Opetusrakennus ja päiväkoti Liikuntahalli 18 5 Sairaala 4 5 \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

6 SELVITYS 6 (3) Taulukko 3. Suomen energialaskennassa käytettävä käyttöaika, käyttöaste ja lämpökuormat eri rakennustyypeille. Rakennustyyppi / Käyttötarkoitusluokka Kellonaika b Käyttöastelaitteet, Kuluttaja- Käyttöaika, Valaistus, Ihmiset, h/4h d/7d - W/m W/m W/m Erillinen pientalo sekä rivi- ja ketjutalo 00:00-4: ,6 8 a 3 Asuinkerrostalo 00:00-4: ,6 11 a 4 3 Toimistorakennus 07:00-18: , Liikerakennus 08:00-1: Majoitusliikerakennus 00:00-4: , Opetusrakennus ja 08:00-16: , päiväkoti Liikuntahalli 08:00-: , Sairaala 00:00-4: , a asuinrakennusten valaistuksen käyttöaste on 0,1 b ilmanvaihto on päällä yksi tunti ennen käyttöaikaa ja yksi tunti käyttöajan jälkeen niissä rakennuksissa, jotka eivät ole käytössä koko ajan Taulukko 4. Suomen energialaskennassa käytettävä lämpimän käyttöveden kulutus eri rakennustyypeille. Rakennustyyppi / Käyttötarkoitusluokka Lämpimän käyttöveden omin.kulutus, dm 3 /(m a) Lämpimän käyttöveden lämmitysenergia, kwh/(m a) Erillinen pientalo sekä rivi- ja ketjutalo, asuinkerrostalo Toimistorakennus Liikerakennus 68 4 Majoitusliikerakennus Opetusrakennus ja päiväkoti Liikuntahalli Sairaala Taulukko 5. Suomen määräysten vaatimat minimi- tai maksimiarvot. Tiiveys, q 50 4 m 3 /(hm vaippa ) Ilmanvaihdon LTO-hyötysuhde 45 % - U-arvot - US, YP, AP 0,60 W/(m K) - ikkuna, ovi 1,8 W/(m K) Tulo- ja poistoilmajärjestelmän SFP-luku,0 kw/(m 3 /s) \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

7 SELVITYS 7 (3) Ruotsin rakentamismääräykset Ruotsin rakentamismääräysten (Boverkets byggregler, BBR) uusin versio, BBR 19, tuli voimaan 1. tammikuuta 01 mutta on sitova vasta 1. tammikuuta 013. Edellisestä versiosta osat rakennusten energiataloudesta sekä paloturvallisuudesta ovat muuttuneet. Tässä tarkastellaan uuden version, eli BBR 19:n, vaatimuksia. Määräyksissä on asetettu raja-arvot seuraaville asioille uudisrakennuksille: rakennuksen ominaisenergiakäyttö yksikössä kwh/m vuodessa, jossa pinta-alana käytetään lämmitettyä nettoalaa rakennuksen rakenteiden keskimääräinen lämmönläpäisykerroin asennettu sähköteho jos käytössä on mikä tahansa sähkölämmitys (myös esim. maalämpö) Rakennuksen ominaisenergiakäytön raja on eri riippuen siitä, tuotetaanko lämmitys sähköllä vai jollain muulla tavalla. Asuinrakennuksille on eri rajat kuin muilla rakennuksilla. Maa on lisäksi jaettu kolmeen ilmastovyöhykkeeseen, I, II ja III, jossa I on pohjoisin ja III eteläisin vyöhyke. Eri vyöhykkeillä on eri raja-arvot. Rakennuksen ominaisenergiakäyttö on rakennuksen ostoenergiantarve normaalivuotena. Siihen lasketaan lämmitysenergia (tilat, ilmanvaihto ja lämmin käyttövesi), jäähdytysenergia sekä kiinteistösähkö. Käyttäjäsähköä ei huomioida. Jos lämmitysmuotona on jokin muu kuin sähkö, mutta jäähdytykseen kuitenkin käytetään sähköä, sen sähkönkulutus kerrotaan kolmella. Mahdollinen aurinkoenergian hyödyntäminen huomioidaan laskennassa pienentäen ominaisenergiankäyttöä. Kylmäsillat huomioidaan rakennuksen rakenteiden keskimääräisessä U-arvossa. Alle 100 m oleville rakennuksille ei ole asetettu rajaa energiankäytölle, vaan ainoastaan erillisiä vaatimuksia (mm rakenteiden U-arvoille). Rakennusten määräystenmukaisuus on osoitettava laskennalla ennen rakentamista sekä mittaamalla toteutuneet arvot valmiissa rakennuksessa. Energialaskennassa käytetään oikean paikkakunnan säätietoja, suunniteltua sisälämpötilaa sekä normaalin lämpimän käyttöveden ja tuuletuksen käyttöä. Muita vaatimuksia laskentamenetelmästä tai käytettävistä lähtötiedoista ei ole. Ainostaan ilmanvaihtokoneiden SFP-luvuille, ulkoilmavirralle, operatiiviselle lämpötilalle ja oleskelutilojen ilmannopeudelle on annettu minimi- tai maksimivaatimukset. Ruotsin määräyksissä annetut rajat sekä muut vaatimukset on esitetty taulukoissa 6-8. Taulukko 6. Ruotsin määräyksissä annetut rajat asuinrakennuksille (kwh/lämmitetty nettoala). Ilmastovyöhyke I II III Muu kuin sähkölämmitys: -ominaisenergiakäytön raja, kwh/m /a rakenteiden keskimääräinen lämmönläpäisykerroin, kwh/m K 0,40 0,40 0,40 Sähkölämmitys: -ominaisenergiakäytön raja, kwh/m /a rakenteiden keskimääräinen 0,40 0,40 0,40 lämmönläpäisykerroin, kwh/m K -lämmityksen sähkötehon suurin sallittu teho, kw 5,5 + 0,035(A-130) a 5,0 + 0,030(A-130) a 4,5 + 0,05(A-130) a a lisäys jos A on suurempi kuin 130 m, jossa A on lämmitetty nettoala \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

8 SELVITYS 8 (3) Taulukko 7. Ruotsin määräyksissä annetut rajat muille kuin asuinrakennuksille (kwh lämmitettyä nettoalaa kohti). Ilmastovyöhyke I II III Muu kuin sähkölämmitys: -ominaisenergiakäytön raja, kwh/m /a 10 -rakenteiden keskimääräinen lämmönläpäisykerroin, kwh/m K +110(q kesk -0,35) a + 90(q kesk -0,35) a + 70(q kesk -0,35) a ,60 0,60 0,60 Sähkölämmitys: -ominaisenergiakäytön raja, kwh/m /a 95 -rakenteiden keskimääräinen lämmönläpäisykerroin, kwh/m K -lämmityksen sähkötehon suurin sallittu teho, kw + 65(q kesk -0,35) a + 55(q kesk -0,35) a + 45(q kesk -0,35) a ,60 0,60 0,60 5,5 +0,035(A-130) b +0,030(q-0,35)A c 5,0 +0,030(A-130) b +0,06(q-0,35)A c 4,5 +0,05(A-130) b +0,0(q-0,35)A c a jos ulkoilmavirran on hygieenisistä syistä oltava suurempi kuin 0,35 l/s/m. q kesk on keskimääräinen ulkoilmavirta lämmityskaudella, kuitenkin maksimissaan 1,0 l/s/m b lisäys jos A on suurempi kuin 130 m, jossa A on lämmitetty nettoala c lisäys jos ulkoilmavirran on hygieenisistä syistä oltava suurempi kuin 0,35 l/s/m. A on lämmitetty nettoala ja q on suurin ulkoilmavirta mitoitustilanteessa Taulukko 8. Ruotsin määräysten vaatimat minimi- tai maksimiarvot (neliömetrit vastaavat lämmitettyä nettoalaa). Ulkoilmavirta 0,35 l/s/m -asuinrakennuksissa käyttöajan ulkopuolella lisäksi 0,10 l/s/m Ilmanvaihtojärjestelmän SFP-luku (tulo-poisto lämmöntalteenotolla),0 kw/(m 3 s) \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

9 SELVITYS 9 (3) Norjan rakentamismääräykset Norjan rakentamismääräykset (Forskrift om tekniske krav til byggverk) uudistettiin vuonna 010 ja tulivat voimaan 1. heinäkuuta 010. Määräyksissä rakennusten energiankäyttöä rajoitetaan kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Joko rakennusten ominaisuudet (mm rakenteiden U-arvot, tiiveys ja SFP-luku) on oltava pienempiä kuin määräyksissä annetut arvot tai rakennusten nettoenergiankäyttö on oltava pienempi kuin määräyksissä annettu raja-arvo. Raja-arvot ovat annettu yksikössä kwh lämmitettyä nettoalaa kohti ja vaihtelevat rakennustyypin mukaan. Rakennusten energiankulutus on laskettava erillisen maksullisen standardin mukaan, Norsk Standard NS-3031 Beregning av bygningers energiytelse - Metode og data. Standardissa on esitetty sekä vaihtoehtoiset laskentamenetelmät että laskennassa käytettävät lähtöarvot lämpökuormille, ilmanvaihtomäärille, lämpimän käyttöveden kulutukselle ja kylmäsilloille. Niille tiedoille, joille ei ole määritetty tiettyä laskenta-arvoa, käytetään suunnitteluarvoa. Näille on annettu minimi- tai maksimiarvoja rakentamismääräyksissä. Energialaskenta voidaan tehdä yksinkertaisella kuukausi- tai tuntilaskennalla tai dynaamisella laskentaohjelmalla. Laskennassa käytetään standardissa annettua säädataa joka on vapaasti saatavissa verkossa. Energiamuodoille on seuraavat vaatimukset: fossiilista polttoainetta käyttävän kattilan asentaminen päälämmityslähteeksi on kielletty jos rakennuksen lämmitetty nettoala on suurempi kuin 500 m, vähintään 60 % nettolämmitysenergiasta on oltava muulla kuin suoralla sähkölämmityksellä tai fossiilisella polttoaineella tuotettu rakennuksessa jos rakennuksen lämmitetty nettoala on pienempi kuin 500 m, vähintään 40 % nettolämmitysenergiasta on oltava muulla kuin suoralla sähkölämmityksellä tai fossiilisella polttoaineella tuotettu rakennuksessa Norjan määräyksissä annetut nettoenergiarajat sekä energialaskennassa käytettävät lähtötiedot ja muut vaatimukset ovat esitetty taulukoissa 9-1. Taulukko 9. Norjan määräyksissä annetut nettoenergiarajat eri rakennustyypeille (kwh lämmitettyä nettoalaa kohti). Rakennustyyppi Nettoenergiaraja, kwh/m Pientalo, rivitalo sekä yli 150 m loma-asunto /A a Asuinkerrostalo 115 Päiväkoti 140 Toimisto 150 Koulu 10 Yliopisto tai korkeakoulu 160 Sairaala 300 (335) b Sairaskoti tai vanhainkoti 15 (50) b Hotelli 0 Urheilurakennus 170 Liikerakennus 10 Kulttuurirakennus 165 Kevyt teollisuus tai työpaja 175 (190) b a A on lämmitetty nettoala, m b suluissa olevat rajat pätevät, jos epäpuhtauksien siirtymisen riskistä ei voida käyttää lämmöntalteenottoa ilmanvaihdossa \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

10 SELVITYS 10 (3) Taulukko 10. Norjan energialaskennassa käytettävät lähtöarvot valaistuksen ja laitteiden sähköteholle, henkilöiden lämpökuormalle ja lämpimän käyttöveden kulutukselle eri rakennustyypeille (neliömetrit vastaavat lämmitettyä nettoalaa). Rakennustyyppi Valaistus Laitteet a Henkilöt LKV b W/m kwh/ (m W/m kwh/ a) (m W/m kwh/ a) (m W/m kwh/ a) (m a) Pientalo, rivitalo sekä yli 150 m 3 17,5 1,95 11,4 1,5 13,1 5,1 9,8 loma-asunto (1,8) (10,5) 3 17,5 Asuinkerrostalo 1,95 11,4 1,5 13,1 5,1 9,8 (1,8) (10,5) Päiväkoti ,8 10 Toimisto ,6 5 Koulu ,5 10 Yliopisto tai korkeakoulu ,6 5 Sairaala ,1 30 Sairaskoti tai vanhainkoti ,1 30 Hotelli ,1 30 Urheilurakennus ,9 50 Liikerakennus ,7 10 Kulttuurirakennus ,5 10 Kevyt teollisuus tai työpaja ,3 10 suluissa oleva arvo on lämpökuormaksi tuleva osuus b ei aiheuta lämpökuormaa rakennukseen Taulukko 11. Norjan energialaskennassa käytettävät aikataulut sekä lämmityksen ja jäähdytyksen asetusarvot. Rakennustyyppi Lämmitys, lämmin käyttövesi, valaistus ja laitteet Käyttöaika, h/vrk/vko Ilmanvaihto Henkilöt Lämmityksen asetusarvot, C Käyttöajalla Käyttöajan ulkopuolella Tilajäähdytyksen asetusarvo, C b Pientalo, rivitalo sekä yli 150 m loma-asunto 16/7/5 4/7/5 4/7/ Asuinkerrostalo 16/7/5 4/7/5 4/7/ Päiväkoti 10/5/5 10/5/5 10/5/ Toimisto 1/5/5 1/5/5 1/5/ Koulu a 10/5/44 10/5/44 10/5/ Yliopisto tai korkeakoulu 1/5/5 1/5/5 1/5/ Sairaala 16/7/5 16/7/5 16/7/ Sairaskoti tai vanhainkoti 16/7/5 16/7/5 4/7/ Hotelli 16/7/5 16/7/5 4/7/ Urheilurakennus a 1/5/44 1/5/44 4/7/ Liikerakennus 1/6/5 1/6/5 1/6/ Kulttuurirakennus 11/5/5 11/5/5 11/5/ Kevyt teollisuus tai työpaja 9/5/5 9/5/5 9/5/ a rakennus poissa käytöstä viikoilla 6-3 (kesäloma) ja 5 (joululoma) b jos on tilajäähdytystä, sen käyttöaika on 4/7/5 \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

11 SELVITYS 11 (3) Laskentaohjeessa on lisäksi annettu energialaskennassa käytettävien kylmäsiltojen arvot (W/(m K). Taulukko 1. Norjan määräysten vaatimat minimi- tai maksimiarvot. U-arvot: -US 0, W/m K -YP 0,18 W/m K -AP 0,18 W/m K -ikkuna 1,6 W/m K -ovi 1,6 W/m K Tiiveys, n 50 3,0 1/h Ikkunan g-arvo a 0,15 - a ei pien- tai rivitaloille.4. Tanskan rakentamismääräykset Tanskan rakentamismääräysten (Bygningsreglementet 010, BR10) uusin versio tuli voimaan 30. heinäkuuta 010 ja on ollut sitova 1. tammikuuta 011 lähtien. Määräysten mukaan rakennusten energiantarve on laskettava erillisessä ohjeessa (SBi-anvisning 013, Bygningers energibehov) kuvatun menetelmän mukaan. Ohje on maksullinen ja sisältää sekä varsinaisen laskentaohjeen että laskennassa käytettävän laskentaohjelman Be10. Energialaskennassa huomioidaan rakennukselle tuotu ilmanvaihdon, tilojen ja lämpimän käyttöveden tarvitsema lämmitysenergia, ilmanvaihdon sähköenergia, mahdollinen jäähdytysenergia sekä, muissa kuin asuinrakennuksissa, myös valaistuksen sähköenergia. Sekä lämmönjakokeskuksen että lämmönjakojärjestelmän häviöt huomioidaan. Myös aurinko- ja henkilökuorma, rakennusten lämmönvarastointiominaisuudet sekä kylmäsillat huomioidaan. Jos rakennuksessa hyödynnetään aurinko- tai tuulienergiaa, sekin huomioidaan. Rakennuksen ostoenergia muutetaan primäärienergiaksi energiamuotokertoimilla. Sähkön energiamuotokerroin on,5 ja muiden lämmitysmuotojen (esim. kaasu, öljy ja kaukolämpö) 1,0. Määräyksissä annetut primäärienergiankulutuksen rajat on yksikössä kwh lämmitettyä bruttoalaa kohti. Rajat ovat eri asuinrakennuksille ja muille rakennuksille. Määräyksissä annetut primäärienergiarajat uudisrakennuksille ovat: Asuinrakennuksille Muille rakennuksille Energialaskennassa käytettävät lähtöarvot ja muut vaatimukset on esitetty taulukoissa \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

12 SELVITYS 1 (3) Taulukko 13. Tanskan energialaskennassa käytettävät lähtöarvot. Lämmityksen asetusarvo 1 C Tuuletuksen tai tehostetun ilmanvaihdon asetusarvo 3 C Yötuuletuksen asetusarvo 4 C Jäähdytyksen asetusarvo a 5 C Rakennuksen käyttöaika -asuinrakennukset 168 h/vko -muut rakennukset 45 h/vko Tiiveys -käyttöajan aikana 0,13 l/s/brm -käyttöajan ulkopuolella 0,09 l/s/brm Henkilökuorma -asuinrakennukset 1,5 W/brm -muut rakennukset 4,0 W/brm Laitekuorma -asuinrakennukset 3,5 W/brm -muut rakennukset 6,0 W/brm Valaistus -asuinrakennukset - -muut rakennukset, yleisvalaistus 10 W/00 lux -muut rakennukset, työvalaistus 1,0 W/brm Lämmin käyttövesi -asuinrakennukset 50 l/brm -muut rakennukset 100 l/brm a Niissä tiloissa joissa ei ole jäähdytystä, lämpötila saa maksimissa nousta 6 C asteeseen. Jos lämpötila nousee yli tämän, tilaan lasketaan mekaaninen jäähdytys joka pitää lämpötilan 6 C asteessa. Taulukko 14. Tanskan määräyksissä annetut minimi- tai maksimiarvot. Ulkoilmavirta 0,3 l/s/brm Tiiveys, q 50 1,5 l/s/brm U-arvot -US, maanvastainen 0,30 W/m K -US, ulkoilmaan 0,30 W/m K -YP 0,0 W/m K -AP, maanvastainen 0,0 W/m K -AP, ulkoilmaan 0,0 W/m K -ikkuna 1,80 W/m K -ovi 1,80 W/m K 3. Käytetyt ohjelmistot Suomen ja Norjan rakennusten energiankulutuksen simulointiin käytetään Granlund Oy:n kehittämää tuotemallipohjaista RIUSKA- energiasimulointiohjelmistoa, jonka laskentakoneena käytetään DOE.1E simulointiohjelmistoa. Pientalon ja asuinkerrostalon kohdalla Ruotsin laskennassa käytetään Equa simulation AB:n Enorm004 laskentaohjelmaa. Tanskan laskennassa käytetään SBi:n Be10 -laskentaohjelmaa. Ohjelmien käyttöön on saatu opastusta Equa Simulation AB:ltä ja SBi:ltä (Statens Byggeforskningsinstitut). \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

13 SELVITYS 13 (3) Toimiston ja koulun kohdalla käytetään kaikkien maiden laskennassa Riuska-ohjelmistoa jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksen takia. 4. Selvityksen lähtötiedot 4.1. Laskentasäännöt eri maissa Ruotsin määräyksissä on asetettu raja rakennuksen energiankulutukselle, mutta rakennuksen ominaisuuksille tai laskentamenetelmälle ei ole asetettu vaatimuksia. Energialaskennassa käytetyt lähtötiedot on otettu SVEBY -kehitysohjelman suosituksista, joita Ruotsissa usein käytetään lähtötietoina asuin- ja toimistorakennusten energialaskennassa. Koulun energialaskennan lähtötiedoille ei löydy suosituksia, joten siinä on käytetty SVEBY:n antamia toimistorakennuksessa sijaitsevien opetustilojen lähtötietoja. Norjan rakennusten energialaskennassa käytettävät lähtötiedot on annettu standardissa Beregning av bygningers energiytelse, Metode og data (NS 3031:007+A1:011) ja näitä lähtötietoja käytetään myös tässä selvityksessä. Laskennassa käytetään standardissa annettua Norjan säätä, joka on saatavissa Internetissä. Tanskan rakennusten energialaskennassa käytettävät lähtötiedot on annettu erillisessä ohjeessa SBianvisning 13 Bygningers energibehov ja näitä lähtötietoja käytetään myös tässä selvityksessä. Tanskan vaatimukset on annettu rakennuksen bruttoalalle, mutta tässä selvityksessä ne muutetaan bruttoalasta nettoalaan jotta tilanne olisi yhdenmukainen kaikissa maissa. Laskennan yksinkertaistamiseksi rakennusten järjestelmähäviöt, apulaitteiden sähkönkulutus sekä rakennusten kylmäsillat lasketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 (luonnos ) mukaisesti kaikissa maissa ja kaikissa rakennustyypeissä. Asuinkerrostalon ja koulun kohdalla huomioidaan D3:n määräys kesäajan huonelämpötilan hallinnasta. Tilojen ylilämpeneminen on estetty pienellä auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimella (g-arvo) omaavilla ikkunoilla, sälekaihtimilla sekä koulun osalta myös joissakin ikkunoissa ylälipoilla. 4.. Laskennassa käytettyjen rakennusten tiedot Tarkastelun kohteina ovat todellisia Granlund Oy:n asiakasprojektien kohteita, joille on valmiiksi laaditut geometriamallit. Rakennusten laajuustiedot on esitetty taulukossa 15. Kohteet edustavat 000-luvun suomalaista arkkitehtuuria ja rakentamistapaa. Asuinkerrostalo on tyypillinen lamellitalo, toimistotalo suorakulmainen perusratkaisu ja koulu ehkä jossakin määrin tavanomaista monimuotoisempi. \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

14 SELVITYS 14 (3) Taulukko 15. Rakennusten laajuustiedot. Nettoala, m netto PIENTALO ASUINKERROSTALO TOIMISTO KOULU Bruttoala, brm Nettoala/Buttoala, m netto /brm 0,93 0,88 0,93 0,88 Tilavuus, m Vaipan pinta-ala, m Vaipan ala/tilavuus, m /m 3 0,93 0,9 0,14 0,4 Ikkunoiden osuus nettoalasta 17 % 17 % 11 % 11 % Ikkunoiden osuus ulkoseinistä 11 % 8 % % 1 % Kaikissa rakennuksissa on tulo-poisto-ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Toimistorakennuksessa on ilmanvaihdon jäähdytys sekä tilajäähdytys toimisto- ja neuvottelutiloissa. Jäähdytykseen käytetään sähköä kuluttavaa vedenjäähdytyskonetta jonka kylmäkerroin on 3. \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

15 SELVITYS 15 (3) Laskentamenetelmä 5.1. Menetelmän kuvaus Tätä selvitystä varten kehitettiin laskentamenetelmä eri maiden erilaisten määräysten vertailemiseksi. Laskennan lähtötiedoissa ja laskentamenetelmissä sekä säätelyn kohteena olevan energiankulutuksen sisällössä on siinä määrin eroavaisuuksia, että joitakin yksinkertaistuksia jouduttiin tekemään. Suomen ja Norjan rakentamismääräyksissä on annettu yläraja energiamuotokertoimet huomioivalle primäärienergialle, Ruotsin määräyksissä ostoenergialle ja Norjan määräyksissä nettoenergialle. Vertailun mahdollistamiseksi Suomelle ja Tanskalle on laskettava primäärienergiarajaa vastaava ostoenergiaraja määräyksissä annetuilla lähtötiedoilla (sisäolosuhteet, kuormitus, käyttö, lämmin käyttövesi, jne). Tarkastelun lähtökohdaksi sovittiin, että laskennassa varioidaan rakennusvaipan ominaisuuksia (rakenteiden U-arvoja ja tiiveyttä) kunnes primäärienergiaraja juuri täyttyy kun lämmitysmuotona on kaukolämpö. Tähän tarvittava ostoenergia muodostaa rakennusten ostoenergiarajan. On huomioitava, että näin laskettu, määräyksiä täyttävä ostoenergiaraja pätee ainoastaan näille kohteille ja lämmitysmuodon ollessa kaukolämpö. Norjan määräyksissä annetussa nettoenergiarajassa ei huomioida lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmän hyötysuhdetta. Tässä selvityksessä puhutaan kuitenkin Norjan osalta nettoenergian sijaan ostoenergiasta, vaikka Norjalle tämä termi pätee ainoastaan kun lämmitysmuotona on kaukolämpö jonka hyötysuhde on 1. Ostoenergialaskennassa vakioidaan suurin osa lähtötiedoista, jotta rakennuksen sisäolosuhteet, kuormitukset ja käyttö olisivat samat kaikissa maissa. Sisäolosuhteet ja kuormitus sekä käyttöaika vaikuttavat merkittävästi energiankulutukseen, joten laskentaa yksinkertaistetaan vakioimalla nämä tekijät maakohtaisista laskentasäännöistä poiketen. Tällöin ostoenergiarajalle on laskettava vertailukelpoinen raja jossa on huomioitu lähtötietojen vakioimisen vaikutus. Koko tämä laskentaprosessi on esitetty kuvassa 1. Maiden väliset erot vertailukelpoisissa ostoenergiarajoissa riippuvat luonnollisesti maakohtaisesta määräystasosta, mutta myös muun muassa maiden maantieteellisestä sijainnista sekä siitä, mitä energialaskennassa huomioidaan. Esimerkiksi Suomessa huomioidaan sekä valaistus- että laitesähkö, kun taas Ruotsissa ei huomioida laitesähköä ja valaistussähkö huomioidaan ainoastaan kiinteän valaistuksen osalta, jos se on tiedossa. Tästä johtuen eri maille esitetyt ostoenergiarajat eivät varsinaisesti ole suoraan verrattavissa keskenään. Primäärienergiaraja Ostoenergiaraja Huomioidaan lähtötietojen vakioimisen vaikutus Vertailukelpoinen ostoenergiaraja Ruotsi ja Norja Suomi ja Tanska Kuva 1. Kuvaus laskentamenetelmästä jolla päästään määräyksissä annetuista primääri- ja ostoenergiarajasta vertailukelpoiseen ostoenergiarajaan. \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

16 SELVITYS 16 (3) Lopuksi vakioiduilla lähtötiedoilla laskettu Suomen rakentamismääräysten mukainen rakennus siirretään muihin maihin ja muutetaan tarvittaessa rakenteiden U-arvoja ja rakennuksen tiiveyttä niin että maakohtainen vertailukelpoinen ostoenergiaraja saavutetaan. Suomen rakentamismääräysten mukaisen rakennuksen siirtämisellä tarkoitetaan Suomessa määräystason täyttävän rakennuksen laskemista muiden maiden laskentaohjelmilla ja säätiedoilla. Maakohtaisesti arvioidaan rakentamismääräysten vaativuutta sen perusteella kuinka paljon Suomen vaatimustason mukaisen rakennuksen vaippaa ja/tai tiiveyttä on tarpeen parantaa tai heikentää kunkin maan vertailukelpoisen ostoenergiarajan saavuttamiseksi. 5.. Lähtötietojen vakioiminen ja vakioimisen vaikutus Tarkastelun yhdenmukaistamiseksi tarvittava lähtötietojen vakioiminen tehdään maakohtaisten energiatarkastelujen lähtötietojen pohjalta. Laskennassa käytettävät vakioitavat lähtötiedot ovat: Valaistus-, laite- ja henkilökuorma Ulkoilmavirta Ilmanvaihdon käyttöaika Tilojen lämmitysraja (toimistossa myös jäähdytysraja) Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteen (LTO-laitteen) energiahyötysuhde Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho (SFP-luku) Lämpimän käyttöveden kulutus Kylmäsillat Järjestelmähäviöt ja apulaitteiden sähkönkulutus Vakioidut arvot on pyritty määrittelemään siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin keskimääräistä käytäntöä. Joidenkin tekijöiden osalta on jouduttu valitsemaan tiukin lähtöarvo (esimerkiksi toimistotalon valaistuskuorma Tanskan käytännön mukaisesti). Kaikkien maiden määräyksissä ei ole vaatimuksia ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteelle. Laskennassa käytetään kuitenkin lämmöntalteenottoratkaisua, jonka energiahyötysuhde vastaa kyseisessä rakennustyypissä useimmiten käytetyn laitteen hyötysuhdetta. Hyötysuhteen valinta tehdään myös siltä pohjalta, että rakennusten U-arvot pysyvät realistisina. Huonommalla hyötysuhteella U- arvojen pitäisi olla paremmat ja vastaavasti paremmalla hyötysuhteella huonommat, jotta määräystaso saavutettaisiin. Kuormitustekijöiden laskentasäännöt poikkeavat eri maissa tehon ja käyttöajan osalta. Näiden tekijöiden perusteella on kuormitukselle määritetty kwh/m,a perusteiset energiatekijät. Vakioimisen vaikutuksen tarkastelussa lasketaan vakioidun ja maakohtaisen lähtötiedon erotus. Vakioimisen vaikutus huomioidaan sekä sähkö- että lämpöenergian osalta valaistus- ja laitekuormien kohdalla. Henkilökuorman ja lämpimän käyttöveden kohdalla huomioidaan vakioimisen vaikutus lämpöenergiaan. Sähkönkulutuksessa vakioimisen vaikutus huomioidaan suhteessa 1:1. Valaistus-, laite- ja henkilökuormat eivät tule kokonaan hyödyksi lämmitykseen, joten vakioidun ja maakohtaisen lähtötiedon erotus kerrotaan lämpökuorman hyödyntämisasteella. Hyödyntämisasteen suuruus on määritetty simuloinneissa. Jos vakioitu kuorma on suurempi kuin maakohtaisissa laskentasäännöissä määritetty kuorma, rakennukselle on sallittava suurempi sähkönkulutus ja vakioimisen vaikutus sähköön on positiivinen. Tällöin \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

17 SELVITYS 17 (3) lämpökuorma on suurempi, jolloin rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen pitää olla pienempi ja vakioimisen vaikutus lämpöön on negatiivinen. Esimerkki vakioimisen vaikutuksesta Suomen asuinkerrostalon laitekuormassa: Maakohtaisiin sääntöihin perustuva kuorma: 1,00 kwh/mn etto Vakioitu kuorma: 1,7 kwh/m netto Erotus: 0,7 kwh/m netto Vakioimisen vaikutus sähköön: +0,7 kwh/m netto Vakioimisen vaikutus lämpöön: -(0,75 x 0,7 kwh/m netto ) = -0,1 kwh/m netto Vakioimisen vaikutus yhteensä: +0,7 + (-0,1) = 0,06 kwh/m netto Valaistuskuorman vakioimisen takia vertailukelpoinen ostoenergiaraja on tällöin 0,06 kwh/m netto suurempi kuin määräyksissä asetettu ostoenergiaraja. \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

18 SELVITYS 18 (3) Asuinkerrostalo Tässä luvussa kuvataan yksityiskohtaisesti laskennan vaiheet ja lähtötiedot asuinkerrostalolle, jotta käytetty menetelmä havainnollistuu. Muiden rakennustyyppien osalta on noudatettu vastaavaa menettelyä, mutta esitystapa on lyhyempi Lähtötiedot Taulukossa 16 on esitetty asuinkerrostalon energialaskennan maakohtaiset lähtötiedot sekä niiden perusteella vakioidut lähtötiedot. Taulukossa 17 on vuorostaan esitetty asuinkerrostalon ostoenergiaraja, vakioimisen vaikutus sähköön ja lämpöön sekä vertailukelpoinen ostoenergiaraja, jossa on huomioitu vakioimisen vaikutus. Asuinkerrostalossa on oletettu olevan keskitetty ilmanvaihto, jolloin sama ilmanvaihtokone palvelee kaikkia asuntoja. Tämä on tyypillinen ratkaisu kaikissa maissa. Keskitetyssä ilmanvaihdossa käytetään yleisesti kuutiotalteenottoa, jonka energiahyötysuhde voi olla noin 65 % ja tätä hyötysuhdetta käytetään laskennassa. \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

19 SELVITYS 19 (3) Taulukko 16. Asuinkerrostalon maakohtaiset ja vakioidut lähtötiedot. LKV Vaippa Järjestelmät Kuormat Energia SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA Vakioitu Primäärienergiaraja, kwh/m netto /vuosi Nettoenergiaraja, kwh/m netto /vuosi 115 Ostoenergiaraja, kwh/m netto /vuosi - sähkölämmitys 55 - muu kuin sähkölämmitys 90 Energiamuotokertoimet: - kaukolämpö 0,7 1 - sähkö 1,7,5 Sisältää: - käyttäjän laitesähkön kyllä ei kyllä ei - kiinteän valaistussähkön kyllä kyllä kyllä ei - käyttäjän valaistussähkön kyllä ei kyllä ei Kuormien käyttöaika, h/vuosi (hlöt 8760) 8760 Kuormien käyttöaste 0,6 Valaistus, kwh/m netto 9,6 11,4 1 a Kuluttajalaitteet, kwh/m netto 1 17,5 b 34,9 a 31 Henkilöt, kwh/m netto 15,8 8,8 13,1 14,9 14 Ilmanvaihdon käyttöaika, h/vuosi Ulkoilmavirta, dm 3 /(sm netto ) 0,5 0,35 0,33 0,34 0,35 Lämmitysraja, C 1 1 1/ Jäähdytysraja, C 7 5 LTO-laitteen energiahyötysuhde 65 % SFP-luku, kw/(m 3 /s),5 U-arvot, W/(m K) ka 0,40 - US 0,17 0, 0,3 - YP 0,09 0,18 0, - AP 0,09 (mv 0,16) 0,18 0, - ikkunat ja ovet 1,0 1,6 1,8 - g-arvo (kokonaisläpäisy) n. 35% Rakennuksen tiiveys - q 50, m 3 /(hm vaippa ) 4,0 10,4 6,6 - q 50, l/s/brm 1,5 - n 50, 1/h 1, 3,0 1,9 Kylmäsillat, W/K Lämpimän käyttöveden kulutus - kwh/(m netto vuosi) 35,0 5 9,8 14,9 5 - l/brm a vain lämpökuormana b lämmittävä vaikutus 10,5 kwh/m netto \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

20 SELVITYS 0 (3) Taulukko 17. Asuinkerrostalon vuotuinen ostoenergiaraja, lähtötietojen vakioimisen vaikutus sekä vertailukelpoinen ostoenergiaraja, jossa on huomioitu vakioimisen vaikutus. Ostoenergiaraja, kwh/m netto Vakioimisen vaikutus kuormiin, kwh/m netto : SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA valaistussähkö 0,13 0,83 - laitesähkö 0,7 1,7 - valaistuskuorma -0,09-0,6-7,50,91 - laitekuorma -0,1-6,0 - henkilökuorma, kwh/m netto 1,35-3,93-0,68 0,66 Kuormien hyödyntämisaste 0,75 0,75 0,75 0,75 Lämmin käyttövesi, kwh/m netto -10,0 0,0-4,8 10,1 Vakiomisen vaikutus sähköön, kwh/m netto Vakiomisen vaikutus lämpöön, kwh/m netto Vakiomisen vaikutus yhteensä, kwh/m netto Vertailukelpoinen ostoenergiaraja, kwh/m netto 0,4 0,0,1 0,0-9,0-11,4-1,3 13,7-8,6-11,4-10, 13, Ostoenergiantarve Taulukossa 18 on esitetty Suomen vakioidun asuinkerrostalon U-arvot ja tiiveys, joilla Suomen vertailukelpoinen ostoenergiaraja täyttyy. Suomen rakennus on siirretty muihin maihin ja sen ominaisuuksia (vaipan U-arvot ja tiiveys) on muutettu kunnes maakohtaiset vertailukelpoiset ostoenergiarajat juuri täyttyvät. Taulukossa punaisella merkityt arvot on pienennetty Suomen arvoista ja vihreällä merkityt suurennettu. Tanskan ja Norjan laskennassa käytetty tiiveys,4 m 3 /h/m vaippa vastaa n 50 -lukua 0,7 1/h, joka on käytännössä mahdollinen toteuttaa. Taulukko 18. Asuinkerrostalon tulokset kun Suomen vakioitu rakennus on siirretty muihin maihin. Punaisella merkityt arvot on pienennetty Suomen arvoista ja vihreälle merkityt suurennettu. Suomen vakioitu Suomen vakioitu asuinkerrostalo siirretty asuinkerrostalo Suomessa Ruotsiin Norjaan Tanskaan Laskennassa käytetyt U-arvot: - US 0,5 0,3 0,18 0,17 - YP 0,1 0,3 0,09 0,09 - AP, mv 0,5 0,4 0,18 0, - AP, ulkoilmaan 0, 0,3 0,16 0,16 - ikkunat, ovet 1,3 1,8 1, 1 Laskennnassa käytetty tiiveys q 50, m 3 /h/m vaippa 4 4,4,4 Laskettu ostoenergiantarve, kwh/m netto Maakohtainen vertailukelpoinen ostoenergiaraja, kwh/m netto \\OGHKI-FS01\P_HKI\04XX\0414\P081\TEKNINEN LASKENTA\RIUSKA\VAIHE \POHJOISMAIDEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN VERTAILU_RAPORTTI 8B6B01.DOC

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiasäädösten vaikutus jäähallirakentamiseen. Jäähallipäivät, 15.4.2015 Ari Laitinen VTT

Energiasäädösten vaikutus jäähallirakentamiseen. Jäähallipäivät, 15.4.2015 Ari Laitinen VTT Energiasäädösten vaikutus jäähallirakentamiseen Jäähallipäivät, 15.4.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö 1. Tausta & tavoitteet 2. Määräystenmukaisuuden osoittaminen 3. Lämpöhäviölaskenta 4. Kokonaisenergiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 / 8.9.2014 (alkuperäistä esitystä päivitetty punaisella merkityin osin) Granlund Oy / E Reinikainen,

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Seminaariaineisto 5.2.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Loppuraportin Liite 1 31.03.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Optiplan Oy RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU. Tampere Åkerlundinkatu 11 C PL 431, 33101 Tampere

Optiplan Oy RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU. Tampere Åkerlundinkatu 11 C PL 431, 33101 Tampere RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU Optiplan Oy Y-tunnus 07757- www.optiplan.fi Puh. 00 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 05 PL 48, 008 Helsinki Turku Helsinginkatu 5 PL 4, 00 Turku Tampere Åkerlundinkatu

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 Erja Reinikainen Työpaja 3 1 Tilanne 18.09.2014 Laskentatarkasteluja täydennetty ja jatkuvat Kustannustarkastelut: rakennus- ja talotekniikka Kustannusoptimaalisen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat Rakennusten energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little 2019 uudet rakennukset nollaenergiataloja

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset

ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset Plusenergiaklinikka 30.10.2013 ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset Ulla Soitinaho Helsingin kaupunki HKR-Rakennuttaja Lähtökohdat Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Pientalo Roos Jouni Osoite : Kurkihirsi Osoite : 57 Mikkeli Todistustunnus: 6 Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitus:

Lisätiedot

TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT

TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT Lähes nollaenergiarakennusten käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT 20.03.2015 Granlund Oy / Lassi Loisa, Anni Tyni,

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Autotalli Antero Vahvaselkä Osoite : Vanhamäentie 96 Osoite : 577 Korpikoski Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 2/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkitalo Valmistumisvuosi: 2013 Notkokuja 1 Rakennustunnus: 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala: Lämmitetty

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström 3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA Esityksen sisältö NCC 3-talon laskennallinen energiatehokkuus NCC 3-talon mitattu energiankulutus ja siitä arvioitu energiatehokkuus Vaihtoehtoisten ratkaisujen

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

Riihenmäen Yhtenäiskoulu Laajennus Energiaselvitys

Riihenmäen Yhtenäiskoulu Laajennus Energiaselvitys Riienmäen Ytenäiskoulu Laajennus Energiaselvitys Riienmäen Ytenäiskoulu Laajennus Energiaselvitys R01274.P000 21.10.2014 GRANLUND OY Kristian Bäckström 3 SISÄLTÖ Tämä energiaselvitys sisältää seuraavat

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas. Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika

Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas. Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika 23.5.2013 Tästä oppaasta Tässä pikakäyttöoppaassa opit käyttämään Energiajunior

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot