Toimintakertomus 2009

Transkriptio

1 A-klinikkasäätiö

2 puh (28) Toiminta-ajatus tuottaa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen hoitopalveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä. Monitieteellisellä tutkimus- ja kehittämistyöllä parannetaan päihdehoidon tuloksellisuutta ja koulutuksella päihdealalla tarvittavia hoidollisia taitoja.

3 puh Ylilääkärin katsaus (28) on päihdealan hoito-, kuntoutus- ja tutkimuslaitos, jonka ylilääkärinä on Antti Holopainen. Vuosi 2009 oli vaikein sosiaalisairaalan A-klinikkasäätiön aikaisessa historiassa. Taantuma, joka alkoi loppuvuodesta 2008, alkoi näkyä sosiaalisairaalassa maksusitoumusten saannin vaikeutumisena huhtikuun alusta Voimakkaimmin hiljentyi perhekuntoutuksen kysyntä. Myös muiden kuntoutusohjelmien kysyntä laski huomattavasti. Vuonna 2008 käynnistetyt uudet toiminnot, kuten alkoholikatkaisuhoito ja asumisvalmennus, eivät vielä kompensoineet riittävästi perinteisten päihdekuntoutuspalvelujen oston vähenemistä. Syyskaudella käynnistettiin sosiaalisairaalassa markkinointiprojekti, jota avusti ulkopuolinen konsultti Kari Bäckman. Sosiaalisairaalan palveluvalikko ja hinnoittelu arvioitiin uudelleen. Tavoitteena oli yksinkertaistaa palveluvalikko ja tehdä se läpinäkyvämmäksi ostajaasiakkaille. Käytännön toimet markkinoinnin tehostamiseksi siirtyivät vuodelle 200. ssa hoidettiin yhteensä 46 eri henkilöä ja hoitojaksoja kertyi 670. Hoitopäiviä oli 0 % vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna, yhteensä Sairaalan hoitopäivien voimakasta vähentymistä lievensivät osaltaan asumisvalmennusyksikön lisääntyneet asumisvuorokaudet (09 asumisvrk v asumisvrk v. 2008). Asukkaita oli yhteensä 5. Syyskuun alusta alkaen sosiaalisairaalassa jatkoi toimintaansa Helsingistä muuttanut lääkkeettömän terapeuttisen yhteisöhoidon toimintamalliin pohjautuva Hietalinna-yhteisö. Syyskauden aikana oli yhteensä asiakasta hoidossa. Hietalinna-yhteisössä toteutui 405 hoitopäivää. Sosiaalisairaalan hoito- ja asumispäivien yhteismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna 7 % huolimatta uusien palvelumuotojen tuottamista hoitopäivälisäyksistä. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus oli 26 vuorokautta, joka pysyi ennallaan. Naisten osuus (4 %) potilaista pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Perhekuntoutuksessa mukana olevien lasten osuus oli 7 %. Vuonna 2009 yleisin päädiagnoosi oli alkoholiriippuvuus (6 %). Tähän on vaikuttanut alkoholikatkaisuosaston avaaminen lokakuussa Opiaattiriippuvaisten osuus laski 4 %:iin. Vuonna 2008 opiaattiriippuvuus oli vielä yleisin päädiagnoosi (4 %). Kaksoisdiagnoosipotilaille kehitetty vaativan päihdekuntoutuksen ohjelma säilyi edelleen käytetyimpänä hoitomuotona. Katkaisu- ja vieroitushoitojen osuus hoitopäivistä nousi. Kasvu johtui alkoholikatkaisuhoidon lisääntymisestä erityisesti loppuvuodesta. Suljetun huumevieroituksen osuus hoitojaksoista pieneni hieman. Myös perhekuntoutuksen osuus väheni.

4 puh (28) Kunnista Helsinki käytti eniten sosiaalisairaalan palveluja, sen osuus hoitopäivistä oli 7 %. Turku nousi toiselle sijalle sosiaalisairaalan käyttäjäkunnista. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa solmittu puitesopimus sosiaalisairaalan palvelujen ostamisesta astui voimaan vuoden 2009 alusta. Puitesopimuksesta huolimatta ko. kuntien hoitovuorokausien määrä kuitenkin pieneni selvästi vuonna Keski-Uudenmaan osuus sosiaalisairaalan palvelujen käytöstä nousi. Muun Suomen osuudeksi jäi 4 %. Kuntoutuspoliklinikan toiminta jäi myös jälkeen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tosin työkyvyn arviointitutkimukset lisääntyivät hieman. Kuntoutuspoliklinikan yhteyteen perustettu pienimuotoinen asumisvalmennusyksikkö Kotiranta pääsi runsaaseen 00 asumispäivään jääden kuitenkin 500 asumispäivän tavoitteestaan selvästi. Verkko-asunnot (korvaushoidossa olevat pääkaupunkilaiset) -tukiasumispalvelu jatkoi toimintaansa entisessä laajuudessa 29 asunnon kapasiteetilla. Tukiasumisen asumispäiviä kertyi Verkko-asunnot ei kyennyt vastaamaan täysin tukiasuntojen kysyntään, tukiasuntoa jonotti 5 korvaushoidossa olevaa asunnotonta. Tukiasunnoista suunnitellusti itsenäiseen vuokra-asumiseen Y-säätiölle muutti 8 tukiasukasta. Verkkoprojektin aikana kehitetty pienimuotoinen päiväkeskus käynnisti uuden RAY-rahoitteisen kehittämishankkeen (0/ /202). Hankkeen tavoitteena on kehittää päiväkeskustoimintaa sekä kehittää kuntoutusmalli korvaushoidossa oleville asiakkaille yhteistyössä klinikoiden kanssa. Päiväkeskuksessa kävijämäärät olivat n asiakasta päivässä. Asiakkaat ohjautuivat pääkaupunkiseudulla olevista klinikoista. Asiakkaille tehtiin asiakashaastattelut, joissa kartoitettiin asiakkaiden tarpeita päiväkeskuksen kehittämiselle ja toimintaa alettiin syksyllä -09 kehittää pienin askelin kuntouttavampaan suuntaan. Helsingissä pitkään toimineen Hietalinna-yhteisön toiminta itsenäisenä A-klinikkasäätiön alueyksikkönä loppui elokuussa, ja yhteisö siirtyi n yksiköksi Ensimmäiset tulokset kahden vuoden seurannan sisältävästä evaluaatiotutkimuksesta yhteisöhoidollisen päihdekuntoutuksen vaikutuksista saatiin syksyllä. Hietalinna-yhteisön kuntoutuksen tulokset ovat hyviä. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin mm. huhtikuussa 200 Helsingissä järjestetyillä Huumetyöläisten neuvottelupäivillä. Tutkimusyksikön tärkeimmät tutkimushankkeet olivat korvaushoidon arviointi- ja seurantatutkimus sekä päihdepotilaiden elämänkulkua hoitoja rekisteritietojen perusteella seuraava tutkimus. Lisäksi tutkimusyksikkö sitoutui osallistumaan kansainväliseen EUrahoitteiseen Paradise-hankkeeseen (Psychosocial Aspects Relevant to

5 puh (28) Brain Disorders) sekä prof. Marja-Leena Perälän (THL) Akatemiatutkimukseen lapsiperheiden palveluista. Diakoniaammattikorkeakoulun Diak-Etelän Järvenpään yksikön ja Seurakuntaopiston kanssa jatkettiin jo vakiintunutta koulutusyhteistyötä. Myös lähialueyhteistyöprojekti Kymen A-klinikkatoimen, Diakoniaammattikorkeakoulun ja Petroskoin päihdesairaalan sekä Pietarin kaupungin kanssa jatkui. Hiljentynyt palvelukysyntä heikensi sosiaalisairaalan taloudellista tulosta. Sairaalan palvelutuotannon tappio oli n euroa ja lisäksi tulosta rasittivat n euron korkokulut. A-klinikkasäätiö käynnisti valtiovallan kanssa neuvottelut sairaalan peruskorjauksen aiheuttaman velkarasituksen jakamisesta ja valtion osuuden selkeyttämisestä sosiaalisairaalalle kuuluvien valtakunnallisten erityisvastuiden turvaamiseksi. n päärakennus

6 puh (28) Hallinto n johtajana toimii aluejohtaja/ylilääkäri Antti Holopainen. Ylilääkärin apuna sisäisessä hallinnossa toimii johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat ylilääkärin lisäksi apulaisjohtaja Erik Henriksson, ylihoitaja Päivi Jokinen, tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen sekä kehittämispäällikkö. Kehittämispäällikön toimensijaisena oli Minna Lindqvist ajalla , tehtävässä aloitti Ritva Toivio alkaen. Strategiatyö Aluejohtaja johtaa sosiaalisairaalan strategiatyötä apunaan muut johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmän tukena oli työnohjaus. Hoito-osastot ja kuntoutuspoliklinikka laativat toimintasuunnitelmansa ja tulostavoitteensa BSC-tuloskortille, jossa toimintoja tarkastellaan vaikuttavuuden, potilaiden, kunta-asiakkaiden, prosessien, henkilökunnan ja talouden näkökulmista. Strategiatyössä keskityttiin sairaalan johtamiseen sekä hoito- ja kuntoutustyön tukemiseen sekä sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön muutoksissa. Toiminnalliset painopisteet suunnattiin akuuttihoitopalveluiden, kuntoutuspoliklinikan, kuntoutussairaalatoiminnan, kuntoutuksen hoitojatkumoiden ja avohoidon tukemisen ja arvioinnin kehittämiseen. Henkilöstöresursseja ohjattiin mm. akuuttipalveluihin ja kuntoutuspoliklinikalle. Hoitotutkimusta kehitettiin yhteistyössä Aklinikkasäätiön hoitotutkimusohjelman kanssa. Markkinointiin ja palvelurakenteeseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Palvelukuvausten uudistaminen käynnistettiin ja laadittiin markkinointistrategia. Syksyn aikana johtoryhmä tiivisti yhteistyötä Aklinikkasäätiön keskushallinnon kanssa vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi. Yhteistoimintaneuvosto Johdon edustajina olivat ylilääkäri Antti Holopainen, apulaisjohtaja Erik Henriksson ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Henkilökunnan edustajina puolestaan olivat siivoustyönohjaaja Taina Aitalaakso, tutkimusapulainen Tarja Kujanen, sairaanhoitajat Margit LönnbladVahvelainen ja Tiina Sipilä sekä sosiaaliterapeutti Markku Mäki ja fysioterapeutti Riitta Latvakangas. Kutsuttuna sihteerinä oli johdon sihteeri Maija Elomaa. Kutsuttuina yhteistoimintaneuvoston kokouksiin osallistuivat myös luottamusmiehet Ritva-Leena Souranto (JHL), Pia Ruohola (Talentia) sekä Anitta Häkkinen (Tehy). Myös työsuojeluvaltuutettu Ilkka Waris oli kutsuttuna paikalla. Yhteistoimintaneuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Puheenjohtajana toimi henkilöstön edustaja Riitta Latvakangas.

7 puh Työsuojelutoimikunta 7 (28) Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina ylilääkäri Antti Holopainen (työsuojelupäällikkö) ja apulaisjohtaja Erik Henriksson (varatyösuojelupäällikkö) sekä kolme yleisillä vaaleilla kahdeksi vuodeksi valittua työntekijöiden edustajaa: sh Ilkka Waris (työsuojeluvaltuutettu), vaatehuoltaja Ritva-Leena Souranto (. varavaltuutettu) ja sosiaaliterapeutti Markku Mäki (2. työsuojeluvaltuutettu). Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistuivat myös SVYNKin edustajana siivoustyönohjaaja Taina Aitalaakso sekä työterveyshuollon yhdyshenkilö Aini Storm. Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa.

8 puh Henkilökunta 8 (28) Sosiaalisairaalan henkilökunta on lueteltu ammattiryhmittäin ja nimikkeittäin oheisessa taulukossa. Lisäksi sairaalassa työskenteli Uudenmaan seurakuntaliiton palkkaama sairaalapappi kolmena päivänä viikossa. Eri alojen opiskelijoita oli työharjoittelussa 20 opiskelijaa ja siviilipalvelusmiehiä oli vuoden aikana kolme. Kokoaikainen Osa-aikainen Lääkärit Osastonhoitajat Apulaisosastonhoitajat Sairaanhoitajat Lähihoitajat Erityislastentarhaopettaja Farmaseutti x 8 h/vko Vastaava laboratoriohoitaja Laboratoriohoitaja Fysioterapeutti Musiikkiterapeutti Toimintaterapeutti Perhetyöntekijät Kuntoutuspäällikkö Kuntoutusohjaajat Valvojat Osastosihteerit Psykologi Neuropsykologi Asumispalvelukordinaattori Sos.tt ja sos.terapeutit Ohjaajat yhteensä 9 Hoitohenkilöstö x 22,5 h/vko x 0 h/vko Tutkimus ja kehittäminen Tutkimuspäällikkö Tutkimusapulainen Vanhempi tutkija Kehittämispäällikkö Projektityöntekijä Nuorempi tutkija Tutkija Tutkimussairaanhoitaja Koulutussuunnittelija x 0 h/vko x 7,25 h/vko yhteensä 9

9 puh (28) Kiinteistö ja kuljetus Vastaava ohjaaja Huoltomestari Ohjaaja (huolto) Autonkuljettaja yhteensä 4 Siivoustyönohjaaja Sairaala-apulainen Vaatehuoltaja 5 2 yhteensä 9 Emäntä Apulaisemäntä Keittäjä yhteensä 5 Siivous x 20 h/vko Keittiö Johto + toimisto Ylilääkäri Ylihoitaja Apulaisjohtaja Toimistosihteeri ATK-tuki Johdon sihteeri Henkilöstösihteeri Palkanlaskija x 5 h/vko yhteensä 0 yhteensä koko henkilöstö 0

10 puh Virkistystoiminta 0 (28) Virkistystoimikunnan (VIRKUT) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa virkistystoimintaa henkilökunnalle. Tavoitteena on lisätä yhdessäoloa eri henkilöstöryhmien välillä, ehkäistä työuupumusta ja tuoda iloa työarkeen. Virkkuihin kuuluivat Maija Elomaa (puheenjohtaja), Tarja Kujanen, Riitta Latvakangas, Hannu Maaranen, Susanna Pirttijärvi ja Tiina Sipilä. Toukokuussa samoiltiin Järvenpään kaupungin luonnonsuojelualueella Lemmenlaaksossa kevään vihreyttä ihastellen. Syyskuu aloitettiin kuntoilemalla Kuusitien Kymppiä kävellen ja juosten, lokakuussa iskettiin hikeä pintaan SporttiSpurtti teemalla kuntonyrkkeillen. Pikkujouluna siirryttiin ajassa taaksepäin ja vietettiin pikkujouluja keskiaikaisten pitojen merkeissä Mustion linnassa. Tervetuloa keskiaikaisiin pitoihin! Pikkujoulut Mustion linnassa perjantaina

11 puh (28) Hoitotoiminta Sairaala on 90-paikkainen. Sairaalassa on yhteensä neljä eri osastoa ja yksi lääkkeetön terapeuttinen hoitoyhteisö. Päihdehoito ja -kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa työryhmässä yhdessä potilaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa. Kuntoutuksen peruselementit muodostuvat omahoitajan tapaamisista, ryhmäkeskusteluista, yhteisöllisyydestä sekä arkipäivän taitojen opettelusta niin kirjallisten tehtävien kuin vuorovaikutuksen keinoin. Olemme sitoutuneet kehittämään esimiesten valmennusta sekä näyttöön perustuvaa toimintakulttuuria. Toimintatapojen ja tulosten yhteyksien tunnistaminen on tärkeä, mutta myös erityisen haastava tehtävä. Osasto 2 Osasto 2 tarkoittaa kahta yhteisöä ( 22 ja 222), joilla molemmilla on eri perustehtävät. Osastolla on yhteinen lääkäri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja osastosihteeri. Korvaushoitoyhteisössä 22 on kahdeksan potilaspaikkaa opioidiriippuvaisille. Opioidiriippuvaisille potilaille tarjottavat palvelut ovat: korvaushoidon arviointi ja aloitus STM:n asetuksen mukaisesti, korvaushoito, lääkkeenvaihto, korvaushoidon kriisijaksot ja jatkojaksot. Yhteisössä 222 hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat suljettua huumehoitoa. Suljetussa huumehoidossa on 8 potilaspaikkaa. Tarjottavat palvelut ovat: vieroitushoito huumausaineiden ja päihteiden sekakäyttäjille, vieroitushoito vaativille lääkevieroituspotilaille, vaativa huumevieroitus ja/tai muu päihdekatkaisu ns. kaksoisdiagnoosipotilaille, oheiskäytön katkaisuhoito, vaativat korvaushoidon arviot sekä lisäksi talon sisäiset kriisihoidot. Hoidot toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoasetuksen (/2008) tai huumehoidon Käypähoito-suositusten mukaisesti. Korvaushoidossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Tavoitteena on potilaan kuntoutuminen ja päihteettömyys ja/tai haittojen vähentäminen sekä potilaan elämänlaadun parantaminen. Vieroituksessa tarkoituksena on tukea potilasta päihteettömyyteen sekä motivoida häntä jatkokuntoutumiseen. Korvaushoitoyhteisössä hoitopäiviä kertyi 70. Suljetussa huumehoidossa 9 hoitopäivää. Yhteisössä 22 oli hoidossa 60 potilasta korvaushoidossa ja yhteisössä 222 oli potilasta suljetussa huumehoidossa. Lääkehoidon lisäksi osastolla 2 tarjottiin lääkkeettöminä hoitovaihtoehtoina fysioakustista tuolihoitoa ja korvaakupunktiohoitoja. Hoitomenetelminä käytettiin motivoivaa haastattelua, Mindfullness- ja kognitiivis-behavioraalisia ryhmiä. Korvaushoitoyhteisön palveluista ostettiin eniten opioidiriippuvaisten lääkehoitoa/lääkkeenvaihtoa. Toiseksi eniten ostettiin opioidiriippuvaisen potilaan lääkkeellisen hoidon arviointia ja aloitusta ja kolmanneksi eniten opioidiriippuvaisten kriisihoitoa. Kolme eniten

12 puh (28) palveluja ostaneet kunnat olivat Lahti, Raisio ja Turku. Suljetun huumehoidon palveluista ostettiin eniten huumevieroitusta, toiseksi eniten opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja kriisihoitoa. Kolmanneksi eniten ostettiin vaativan päihdekuntoutuksen aloitusta suljetulla osastolla. Kolme eniten palveluja ostaneet kunnat olivat Lahti, Helsinki ja Raisio. Osastojen työryhmien kokoonpano vakiintui. Hoitohenkilökunta kävi seuraavissa koulutuksissa: näytön vastaanotto, akupunktio, seksologia, kognitiivinen peruskoulutus, motivoiva haastattelu, Avekki, MDTitania ohjelma ja johtamiskoulutus. Sosionomit suorittivat ylempää amk -tutkintoa. Osaston lääkäri osallistui päihdelääketieteen koulutukseen. Työryhmät kävivät opintomatkalla Tampereen päiväsairaalassa. Työryhmien jäsenet osallistuivat työpaikkakoulutuksiin. Ylilääkäri Antti Holopainen koulutti 8 kertaa työryhmiä. Korvaushoitoyhteisö piti yhden kehittämispäivän ja huumevieroitusyhteisö kaksi kehittämispäivää. Yötyöntekijöillä oli puolenpäivän kehittämispäivä. Moniammatilliset työryhmät ovat saaneet ryhmätyönohjausta ja osa henkilökunnasta on käyttänyt yksilötyönohjausta ja mentorointia. Yötyössä säännöllisesti työskentelevät saivat ryhmätyönohjausta ja he kävivät yösairaanhoitajien koulutuksessa. Osasto Osaston kuntouttavat, yhteisöllisin periaattein toimivat yhteisöt, tarjosivat hoitoa riippuvuusongelmaisille naisille. Osastolla opeteltiin tunnistamaan elämän ongelmiin liittyviä käyttäytymis-, tunne- ja ajattelumalleja, jotka aiheuttavat päihteiden käyttöä ja muuta itsetuhoista käyttäytymistä. Osaston 7 hoitopaikkaa oli jaettuna kahteen yhteisöön riippuvuutta aiheuttavan päihteen mukaan. Lokakuusta vuoden loppuun osasto toimi yhtenä hoitoyhteisönä naispotilaiden määrän vähenemisen vuoksi. Erityisesti vähentymistä tapahtui korvaushoitopotilaiden ja huumeiden käyttäjien kohdalla. Osa henkilökunnasta oli sijoitettu muille osastoille. Osaston hoidollinen lähestymistapa on kognitiivis-behavioraalinen. Pääpaino on rinnakkaisella yksilö- ja ryhmähoidolla. Hoidon suunnittelu ja seuranta ovat tapahtuneet hoitoneuvotteluissa ja säännöllisillä lääkärinkierroilla. Potilaan kokonaishoitosuunnitelmaan ovat kuuluneet erilaiset ryhmähoidot, yksilötapaamiset ja toiminnallisen kuntoutuksen muodot. Jokaiselle potilaalle nimettiin omahoitaja. Verkostotyö on ollut tärkeä osa kokonaishoitoa ja jatkohoidon suunnittelua. Tarvittaessa tehtiin tutustumiskäyntejä jatkohoitopaikkoihin ja suunniteltiin intervallihoito. Huumehoitoyhteisössä sovelletaan dialektisen käyttäytymisterapian hoitomallia. Työryhmän konsultoivana työnohjaajana toimi psykologi Teemu Ryhänen. Lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat olleet akupunktio, valohoito ja fysioakustinen tuolihoito. Käytössä oli myös erilaisia luovan toiminnan ja rentoutuksen muotoja.

13 puh (28) Työryhmässä tapahtui useita henkilökuntavaihdoksia johtuen äitiyslomista ja yhdestä eläkkeelle jäämisestä. Työnohjaukset jatkuivat alkuvuoden pientiimeissä psykologi Marjo Auran johdolla. Loppuvuodesta aloiteltiin koko osaston yhteistä työnohjausta tavoitteena vahvistaa moniammatillista työryhmätyöskentelyä uudistuneessa kokoonpanossa. Työnohjaajana aloitti psykologi Jyri Tamminen. Osastonhoitajalla oli oma ryhmätyönohjaus. Uudet työntekijät osallistuivat lisäksi mentor-ryhmään. Henkilökunnan koulutukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Keväällä työryhmä retkeili Ruovedellä ja tutustui Kaivannon sairaalan päihdetyöhön. Syksyllä käytiin teatterissa Lahdessa. Osastonlääkäri vaihtui vuoden aikana kolme kertaa. Lääkäreinä toimivat Sanna-Maija Perälä, Henri Virtanen ja Katja Stålt. Osastonhoitajana toimi Kaarina Salminen ja osaston psykologina jatkoi Nils Holmberg. Osasto :n yhteistila Osaston :n alaisuuteen kuului myös hallinnollisesti katkaisuhoitoosasto. Katkaisuhoito-osasto on tarkoitettu välittömän katkaisu- ja vieroitushoidon tarpeessa oleville alkoholi- ja monipäihderiippuvaisille (lääkkeet, huumeet, sekakäyttö). Katkaisuhoito on tarkoitettu päihdeongelmaisille, jotka eivät tarvitse suljettua osastoa. Potilaspaikkoja osastolla on 6. Hoitoon on hakeuduttu enimmäkseen puhelinlähetteellä. Tällöin hoitoon tulo on tapahtunut hyvin akuutisti ja hoito on voitu aloittaa jopa samana päivänä. Hoidon tavoitteena on ollut päihdekierteen katkaiseminen, vieroitusoireiden hoitaminen, jatkohoidon suunnittelu ja potilaan

14 puh (28) motivointi jatkohoitoon ja kuntoutukseen erityisesti kotipaikkakuntansa A-klinikalle, työterveyshuoltoon, terveyskeskukseen tai laitoskuntoutukseen. Osastonlääkärinä toimi Zbigniew Kowalczuk ja ensimmäisen puoli vuotta osastonhoitajana Eija Ruokonen ja loppuvuoden Saija Kavén. Osaston henkilökuntaan on kuulunut sairaanhoitaja ja lähihoitajia sekä osa-aikainen sosiaalityöntekijä ja sairaala-apulainen. Osasto 4 Osastolla on ollut käytössä yhtensä 24 vuodepaikkaa kolmessa hoitoyhteisössä. Yksi yhteisö oli suljettuna heinä-elokuussa henkilöstön vuosilomien aikana. Osastolla on hoidettu yksilö-, ryhmä- ja yhteisöhoidon menetelmin pääasiassa monipäihderiippuvaisia miehiä. Toiminnallinen kuntoutus on nivelletty yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti potilaan kokonaishoitoon. Integroidun hoidon suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on paneuduttu kokonaistilanteen arvioimiseen. Potilaita on ollut lähes sama määrä kuin edellisvuonna. Henkilöstö on ollut suhteellisen pysyvä. Yksi sairaanhoitajan äitiyslomitus on ollut osan toimintavuodesta täyttämättä. Sijaisuus täytettiin joulukuussa. Sijaisuuksia on hoidettu teettäen päivystysvuoroja keikkatyövoimalla. Näin on kohdennettu päiväajan toimintaan vakituista henkilökuntaa. Ajoittaisesta resurssivajeesta huolimatta on voitu toteuttaa yksilöllistä hoitoa ja hyvää laatua pitää yllä. Osaston toimintarakennetta on edelleen yhtenäistetty ja selkeytetty tavoitellen henkilöstön parempaa työssä jaksamista ja tarkoituksenmukaista osaamisvarannon käyttöä. Neuropsykologin tutkimuksia on edelleen käytetty potilaan hoidon suunnittelussa vaativan päihdekuntoutuksen hoitotyypissä. Joka toinen viikko tapahtuva konsultointi psykiatrin kanssa on vakiintunut. Potilaan kuntouttavaan hoitoon tulo on tapahtunut katkaisuhoidon kautta. Se on toteutettu joko kotikunnassa tai sairaalan katkaisuosastoilla. Käytäntö on edesauttanut potilaan hoitoon motivoitumista, vakauttanut ja nopeuttanut asettumista. Lisäksi on pyritty ylläpitämään tiedottamista sairaalan ja osaston toimintaperiaatteista potilaalle etukäteen. Osastolla potilaan hoitoa koordinoi nimetty omahoitaja. Hoidon suunnittelu ja seuranta on tapahtunut yhteisön hoitoneuvotteluissa, lääkärinkierrolla sekä verkostokokouksissa avohoidon ja läheisten kanssa. Ei-lääkkeellisistä työmuodoista on säännöllisesti käytetty korvaakupunktiota, musiikkiterapiaa (alkuvuosi) sekä erilaisia luovan toiminnan ja rentoutuksen muotoja. Fysioakustinen tuolihoito on toteutunut osana hoitosuunnitelmaa. Miesten Kesken -keskusteluryhmä on jatkanut toimintaansa musiikkiterapeutin (alkuvuoden ajan mukana) ja osaston miessairaanhoitajien ohjaamana. Uutena toimintana on aloitettu viikoittainen psykoedukatiivinen ryhmä; siinä on käsitelty erilaisia teemoja elämän eri alueilta asiantuntijoiden alustamana.

15 puh (28) Osaston kehittämis- ja työnohjausprosessi käynnistyi kevään aikana Jouni Heleniuksen (kognitiivinen psykoterapeutti (VET), työyhteisövalmentaja) johdolla. Syksyllä on aloitettu ohjausprosessi LL Miikka Häkkisen kanssa. Prosessin keskiössä on dialektisen käyttäytymisterapian menetelmien opiskelu ja soveltaminen miesten päihdehoitoon. Osaston yksi työntekijä on jatkanut kognitiivisen psykoterapian opintoja. Opiskelijan niin kuin muidenkin koulutuksissa käyneiden kokemuksia on hyödynnetty osaston opintopiirissä. Osastonhoitaja on jatkanut kollegojensa kanssa ohjausryhmässä, jonka ohjaajana on Seija Mauro. Apulaisosastonhoitaja on käyttänyt sairaalan sisäistä työnohjausta, ohjaajana oh Eija Ruokonen. Viikoittaisten tiedotus- ja kehittämiskokousten sekä kehittämissiltapäivien lisäksi osaston työryhmä on aloittanut tiimikonsultaatiot. Työryhmä kokoontuu viikoittain keskinäiseen konsultaatioon ajankohtaisia hoitosuhde- ja hoito-ongelmia käsitellen. Sisäistä työnohjausta ja mentorointia on käytetty jossakin määrin. Miesten Kesken-ryhmän ohjaajat ovat käyttäneet erillistä työnohjausta pienryhmässä samoin kuin osaston uudemmat sairaanhoitajat. Osasto 5 Perheosastolla on kymmenelle päihdeongelmaiselle perheelle paikka yhteensä kahdessa yhteisössä. Viime vuosien suuntaus alkoholiongelmaisten perheiden kuntoutustarpeen vähentymisenä jatkui edelleen; ongelmat olivat enenevästi huume- ja sekakäytössä. Alkuvuosi oli perhehoidossa hiljaista. Helmikuussa miestenosaston jonoa purettiin niin, että viisi miespotilasta oli parin kuukauden verran kuntoutuksessa perheosastolla. Potilasvajausta oli koko kesän ja alkusyksyn vaihtelevasti. Vasta loppuvuodesta perheosasto täyttyi. Vuoden 2009 haasteina ja kehittämiskohteina jatkuivat edellisen vuoden aikana aloitetut perhekuntoutuksen rakenteiden selkiyttäminen ja ylläpitäminen sekä arjen tietoisen läsnäolon näkyminen kuntoutuksen sisällössä. Myös perhehoidon perustehtävän päivittämiseen ja työntekijöiden tehtäväjakoon kiinnitettiin huomiota. Haasteena oli edelleen perhetyötä ohjaavan yhteisen ajattelun löytäminen ja vahvistaminen. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli lähettävän tahon, perheen, perheen verkoston sekä perheosaston yhteistyö eli verkostotyön kehittäminen. Osaston henkilökunta ja perheet yhdessä järjestivät taas kesäjuhlat mukavan yhdessäolon ja trubaduuri Mikko Perkoilan esityksen säestyksellä. Samoin muutamat retket yhdessä perheiden kanssa mm. Puistobluesiin ja Korkeasaaren eläintarhaan virkistivät niin potilaita kuin työntekijöitäkin. Jokaisen perheen lähtökahvit, lasten syntymäpäiväjuhlat ja vauvakahvit saatiin vakiinnutettua perheosaston käytännöksi. Työryhmällä oli huhtikuussa kehittämisiltapäivä ja syyskuussa kokonainen kehittämispäivä. Tähän jälkimmäiseen osallistuivat

16 puh (28) työryhmän lisäksi ylihoitaja Päivi Jokinen ja sosiaalityöntekijä Minna Lindqvist. Perheosaston työryhmän työnohjaajina jatkoivat työterveyspsykologi Tiina Niemelä ja joinakin kertoina mukana oli lisäksi työterveyspsykologi, psykoterapeutti Katri Ala-Tuuhonen. Osastonlääkärinä toimi Svetlana Tuomola ja osastonhoitajana Seija Koskinen. Hietalinna-yhteisö Helsingissä pitkään toimineen Hietalinna-yhteisön toiminta itsenäisenä A-klinikkasäätiön alueyksikkönä loppui elokuussa, ja yhteisö siirtyi n yksiköksi Järvenpäässä vastaanotto oli hyvä. Yhteisön väki koki hyvää tahtoa, työrauhaa ja synergiaetuja muun sairaalan taholta. Henkilökunta sopeutui nopeasti ja oli sitoutunutta ja innostunutta. Yhteisö sai vapaat kädet hoidon sisältöjen suhteen, mikä mahdollisti sen, että myös asiakkaat tottuivat pian uuteen ja kokivat toiminnan omakseen. He myös pysyivät lääkkeettömässä yhteisöhoidossa erittäin hyvin: Yhtään hoidon keskeytystä ei tapahtunut vuoden viimeisten kuukausien aikana. Kuntoutuspoliklinikka Kuntoutuspoliklinikka jatkoi toimintaansa entisellä rakenteella. Kuntoutuspoliklinikan palveluita ovat ammatillinen kuntoutus, toiminnallinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus ja asumispalvelut sekä päihdelääketieteelliset poliklinikkapalvelut. Toimintavuonna kuntoutuspoliklinikan henkilöstössä tapahtui muutoksia siten, että kuntoutuspäällikkö jäi kesäkuussa toimivapaalle ja hänen sijaisekseen siirtyi poliklinikan osastonhoitaja. Musiikkiterapeutti jäi elokuusta alkaen toimivapaalle. Muu työryhmä säilyi ennallaan eli kolme kuntoutusohjaajaa, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti sekä toimintaterapeutti. Ammatillisen kuntoutuksen palveluissa lääkärinä toimi ylilääkäri Antti Holopainen ja asumisvalmennuksen lääkärinä Zbigniew Kowalczuk. Syksyllä kuntoutuspoliklinikka siirtyi ylilääkärin alaisuudesta työnsä aloittaneen kehittämispäällikkö Ritva Toivion alaisuuteen. Samassa yhteydessä Helsingissä toimivat tukiasunnot siirtyivät kehittämispäällikön alaisuuteen. Ammatillisen kuntoutuksen palveluina tarjottiin pääasiassa terveydentilan ja työkunnon selvitystä ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä. Näitä arviointipalveluja tehtiin sekä polikliinisesti että osana sairaalan hoitojaksoa. Toimintavuonna saavutettiin asetettu tulostavoite 20 tutkimusta /vuosi. Toiminnallinen kuntoutus tarjosi sekä ryhmiä että yksilöohjausta. Viikoittain toimivien pajaryhmien ohella tarjottiin erilaisia teemaryhmiä: sosiodraama, paniikki-, luovan kirjoittamisen sekä arjen taidot - ryhmä.

17 puh (28) Toimintaterapian tarve näyttäytyi vakiintuneena kysyntänä asiakkaiden moniammatillisessa hoito- ja kuntoutusketjussa. Myös fysioterapian tarve vahvistui moniongelmaisten asiakkaiden hoidossa, mm. liikuntarajoitteisten asiakkaiden sekä erilaisten apuvälineitä tarvitsevien kohdalla. Musiikkiterapeutin jäätyä toimivapaalle, musiikkiterapiapalveluja tarjottiin tuntityönä suljetulle huumevieroitusosastolle. Kotirannan asumisvalmennus- ja kuntoutumisyksikössä on neljä asumispaikkaa yhteisössä ja yksi erillinen yksiö. Asumisvalmennusyksikössä työskenteli toimintavuoden alusta yksi kuntoutusohjaajaa ja toinen kuntoutusohjaaja jakaen työaikansa pajatoimintojen kanssa. Sosiaalityöntekijän palvelut toimivat osaaikaisesti. Toiminnassa keskityttiin huomioimaan yhä enemmän asukkaiden tuen ja kuntoutuksen tarpeita. Viikko-ohjelman sisältöä muokattiin tukemaan arjen asioita. Asumis- ja kuntoutumisyksikkö sai positiivista palautetta räätälöidyistä ja joustavista kuntoutusjaksoista, mikä on ollut tietoinen kehittämissuunta. Asumisvalmennuksen asumispäiviä kertyi 0, tavoite oli 500. Poliklinikkatoiminnan kehittämistä siirtyi jatkamaan katkaisuosaston osastonhoitaja osa-aikaisesti (20 % :sti). Poliklinikalla toteutettiin korvaushoitoja ja tehtiin yksi korvaushoidon tarpeen arviointi. Kesäkuussa alkoi Nalmefene- lääketutkimus, joka jatkui toimintavuoden ajan. Asumisvalmennuksen sekä majoituksessa olleiden arviointi- ja tutkimuspotilaiden lääkehoidot toteutettiin poliklinikalta. Laboratorio Laboratorion analyysivalikoima säilyi muuttumattomana niin huumeseulojen kuin verianalytiikan osalta. Hietalinna-yhteisö aloitti uutena laboratoriopalvelujen käyttäjänä. Laboratoriotutkimuksia tehtiin yhteensä , joista noin 0 % oli sairaalan ulkopuolisten tilaajien tutkimuksia. Uloslähteviä tutkimuksia oli noin 800 (Medix ja Yhtyneet Laboratoriot). Vastaavana laboratorionhoitajana oli Riitta Päivärinta ja laboratorionhoitajana Arja Virtala. Kalevi Alopaeus ja Ritva Heikkilä olivat laboratorion konsultoivina kemisteinä.

18 puh Koulutustoiminta 8 (28) Sosiaalisairaala toteuttaa päihdealan koulutusta yhteistyössä Seurakuntaopiston ja Diak Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Koulutustoimintaa koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluivat sosiaalisairaalan edustajina tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen (pj) ja ylihoitaja Päivi Jokinen. Puolipäiväisen koulutussuunnittelijan palvelut ostettiin Seurakuntaopistolta. Koulutusten suunnittelusta ja organisoinnista vastasivat koulutussuunnittelijat Tomi-Pekka Liias ja Ari Tiensuu. Koulutustoiminnassa painopiste on siirtynyt toimipaikkakoulutuksista pidempiin koulutusprosesseihin ja työyhteisökoulutuksiin. Vuoden aikana pidettiin neljä henkilökunnan toimipaikkakoulutusta, joista vastasi psykologi Jyri Tamminen. Uusille työntekijöille järjestettiin mentor-ryhmiä ja harjoittelijoille opiskelijaryhmiä, joista vastasi sosiaalityöntekijä Pirjo Kuisma. Sosiaalisairaalan henkilökunta pystyi osallistumaan videoyhteyksien välityksellä sekä päihdelääketieteen yhdistyksen että HUS:n psykiatrian alan kuukausittaisiin koulutusluentoihin. Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdehoidossa -koulutus toteutettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Kognitiivinen koulutus Helsingin kaupungin päihdetyöntekijöille toteutettiin yhteistyössä Aklinikkasäätiön koulutusyksikön kanssa. Kognitiivisen terapian syventävänä koulutuksena järjestettiin kaksi kaksipäiväistä teemaseminaaria dialektisestä käyttäytymisterapiasta keväällä 2009 yhteistyössä seurakuntaopiston ja Diak Etelän Järvenpään yksikön kanssa. Syksyllä 2009 sosiaalisairaalassa toteutettiin Valmenna motivoitumaan -koulutus ( pv), johon osallistui myös Järvenpään kaupungin nuorisopajojen henkilökuntaa. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa ja koulutuksesta vastasi Jukka Oksanen Tampereen A-klinikan koulutusyksiköstä. Tomi-Pekka Liias toteutti Avekki-turvallisuuskoulutuksen (2 pv) osasto 2:n henkilökunnalle. Perheosasto järjesti perhetyön ja lastensuojelun koulutuspäivän yhteistyökumppaneille. Myös vuosittainen korvaakupunktion koulutus toteutui ( pv). Psykologi, VTT Nils Holmberg ja sosiaalityöntekijä Pirjo Kuisma vastasivat vankeinhoidon henkilökunnan Kalterit taakse -ohjelman ohjaajien työnohjauksesta ja konsultaatiosta ja osallistuivat ohjelman toteuttamisen laatukriteereiden laatimiseen Rikosseuraamusviraston työryhmässä. A-klinikkasäätiön ja Diak Etelän Järvenpään yksikön yhteinen lähialueyhteistyö-projekti Petroskoin ja Pietarin alueen päihdealan toimijoiden kanssa jatkui. Sosiaalisairaalan henkilökunta koulutti mm. Diakin Järvenpään yksikön perusopetuksen Päihteet ja mielenterveys -

19 puh (28) opintokokonaisuudessa. Ylilääkäri Antti Holopainen luennoi lukuisissa päihdealan koulutuksissa ja seminaareissa. Tutkimustoiminta Tutkimusyksikön esimiehenä toimii tutkimuspäällikkö, YTT Jouni Tourunen. FT Tuuli Pitkänen on toiminut vanhempana tutkijana A-klinikkasäätiön hoitotutkimusohjelman rahoituksella, Tarja Kujanen tutkimusapulaisena ja Esa Lotvonen tutkimussairaanhoitajana. Määräja osa-aikaisina tutkijoina ovat työskennelleet LL Jonna Levola, yht.yo Teemu Kaskela ja VTM Katri Kemppinen. Tutkimusyksikön tavoitteena on toteuttaa sairaalan kliinistä hoitotyötä ja kuntoutuksessa käytettäviä hoitomenetelmiä tukevia tutkimushankkeita rakentaa yhteistyöverkostoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja oppilaitosten kanssa tarjota tutkijoille sairaalan toimintaan liittyviä tutkimusaiheita, tukea käytännön tutkimusjärjestelyissä sekä tutkimusten ohjausta. Tutkimusyksikkö osallistui päihdealan järjestöjen kehittämis- ja tutkimusyksiköiden yhteistyöverkoston (PAKE) toimintaan. PAKE järjesti tutkimus- ja kehittämisseminaarin Helsingissä teemalla Järjestöt muuttuvassa toimintaympäristössä. Millaista tutkimusta ja kehittämistä tarvitsemme?. Tutkimusyksikkö osallistui kansainvälisen Paradise hankkeen (Psychosocial Aspects Relevant to Brain Disorders in Europe) valmisteluun. Hanke sai EU-rahoitusta vuosiksi Tutkimusyksikölle myönnettiin Oikeusministeriön Kriminaalipoliittisen osaston tutkimus- ja kehittämisrahaa päihdeongelmaisten elämäkulkua hoito-, vankeus- ja muiden rekisteritietojen perusteella koskevaan tutkimukseen. Tutkimusyksikkö on osallistunut professori Marja-Leena Perälän (THL) johtamaan Lapsiperhepalveluiden yhteistyökäytäntöjen johtaminen -tutkimushankkeeseen (LapsYTY) kuuluvan osatutkimuksen "Päihdepalveluja käyttävien perheiden näkökulma" suunnitteluun ja toteuttamiseen. Korvaushoidon arviointi- ja seurantatutkimuksen aineistonkeruu päättyi Sosiaalisairaala on osallistunut myös kahden lääketutkimuksen toteuttamiseen. Tuuli Pitkänen ja Teemu Kaskela osallistuivat ja pitivät esitelmän pohjoismaisten kriminologien seminaarissa Tanskassa Tuuli Pitkänen osallistui ja piti esitelmän Society for Study of Addictionjärjestön kansainvälisessä vuosiseminaarissa Yorkissa, Englannissa Tuuli Pitkänen kirjoitti artikkelin rekisteritutkimuksesta Alkoholi- ja huumetutkijoiden seuran julkaisuun Irti päihdeongelmista.

20 puh Tutkimushankkeet 20 (28) Vuonna 2009 valmistuneet tutkimukset: Jouni Tourunen, Tuuli Pitkänen, Outi Harju-Koskelin, Anitta Häkkinen & Antti Holopainen (2009): Korvaushoitopotilaiden kuntoutuminen on pitkä ja haasteellinen prosessi. K- ja Vieroitushoitopoliklinikoilla vuosina hoitonsa aloittaneiden opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoidon seuranta. Yhteiskuntapolitiikka 74, (4): Ulla Hiljanen: Vaativan päihdekuntoutuksen sosiaalityö Järvenpään sosiaalisairaalassa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö, DIAK Etelä Järvenpää, syksy Anne Uravuori & Tarja Vuorinen: Juttelutuokioita saisi olla enemmän. Akuuttikatkaisuhoitopotilaiden mielipiteitä päihdehoitotyön auttamismenetelmien toteutumisesta. Hoitotyön ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö, Hämeen Ammattikorkeakoulu, syksy Suvi Solonen & Linda Sihvo: Kaksoisdiagnoosikuntoutujan työkyvyn arviointi ssa: toimintaterapian osuus ja kuntoutujien kokemukset. Toimintaterapian ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö, Metropoliaammattikorkeakoulu, syksy Vuonna 2009 käynnistyneet tutkimukset: Tuuli Pitkänen, Jouni Tourunen & Teemu Kaskela: Rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus päihdehuollon avo- ja laitospotilaiden elämänkulusta. Järvenpään sosiaalisairaala, tutkimusyksikkö. Anna Toivonen: Huumeiden sekakäyttö ja persoonallisuus: Onko käyttöprofiililla ja persoonallisuusfaktoreilla yhteyttä? Åbo Akademi, psykologian laitos. Aino-Kaisa Suikkanen & Maria Virtala: Lapsen asema vanhempien päihdekuntoutuksessa hoitokertomustietojen perusteella. Sosiaalialan amkopinnäytetyö, Metropoliaammattikorkeakoulu.