PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄKONTEKSTISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄKONTEKSTISSA"

Transkriptio

1 Merja Miettinen PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄKONTEKSTISSA Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimi mainittava 1.0 Suomi lisenssillä. Nähdäksesi lisenssin vieraile sivulla tai lähetä kirje Creative Commons, 543 Howard Street, 5th Floor, San Francisco, California, 94105, USA. Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä

2 TIIVISTELMÄ Miettinen, Merja Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma / Merja Miettinen Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006, 24 s. Kandidaatintutkielma Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä päätöksenteon tukijärjestelmän (decision support system, DSS) käsitteellä tarkoitetaan ja miten päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä sovelletaan terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteeseen perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Käsitteen jäsentämiseksi luotiin katsaus tietojärjestelmien luokitteluun ja päätöksentekoprosessin rakenteisuuteen. Lisäksi perehdyttiin terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksen historiaan, jotta ymmärrettäisiin alan tietojenkäsittelyn nykytilanne ja tarpeet päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämiselle terveydenhuollossa. Tutkimuksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmälle ei voida asettaa yksiselitteistä määritelmää. Kirjallisuudessa päätöksenteon tukijärjestelmää kuvataan vuorovaikutteiseksi järjestelmäksi, joka yhdistää tietoa ja malleja tavoitteenaan tukea puolirakenteellista tai rakenteetonta päätöksentekoa. Päätöksenteon tukijärjestelmien tavoitteena ei ole korvata inhimillistä päätöksentekoa, vaan täydentää ja tukea sitä hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja. Terveydenhuollossa päätöksenteon tukijärjestelmä toimii erityisesti tilannekohtaisena tiedon koostajana ja käyttäjänsä muistin tukena. Päätöksenteon tukijärjestelmä terveydenhuollossa ei keskity pelkästään johdon päätöksenteon tukemiseen, vaan päätöksentuki perustuu alan yleisen lääketieteellisen tietämyksen hyödyntämiseen. Järjestelmä voi tuoda päätöksentekijän huomioitavaksi sekä potilaskohtaista tietoa että yleistä lääketieteellistä tietämystä tai tukea näiden tilannekohtaista yhdistämistä. AVAINSANAT: päätöksenteon tukijärjestelmä, kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmä, terveydenhuolto

3 Ohjaaja: Maritta Pirhonen Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän Yliopisto Tarkastaja: Marikka Heikkilä Maritta Pirhonen Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän Yliopisto

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄN KÄSITE Tietojärjestelmien luokittelu Päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu Päätöksenteon tukijärjestelmä TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMIEN ERITYISPIIRTEITÄ Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitys Nykytilanne PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄT TERVEYDENHUOLLOSSA Tietojärjestelmien toimintalähtöinen jaottelu terveydenhuollossa Päätöksenteon tukea tarjoavia järjestelmiä terveydenhuollossa Päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen Suomessa YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 22

5 5 1 JOHDANTO Terveydenhuollon toimintaprosessit ovat monimuotoisia ja toimintojen tukemiseksi kehitettyjen tietojärjestelmien määrä on suuri. Potilaan hoitoprosessi ei etene täsmällisessä, etukäteen ennakoitavassa muodossa, mikä tuo omat haasteensa terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitykseen. Potilaasta talletetaan tietoja hoitoprosessin useissa vaiheissa ja lisäksi alan ammattilaisille on tarjolla runsaasti lääketieteellistä tietämystä. Lääketieteellisen tietämyksen lisääntyminen ja potilastiedon paljous on hankaloittanut terveydenhuollon ammattilaisten tiedonhallintaa. Kulloisessakin päätöksentekotilanteessa olennaisen tiedon löytyminen on vaikeutunut. Terveydenhuollon alalle on syntynyt tarve tukea hoitoprosessissa tapahtuvaa päätöksentekoa varmistamalla hoitotilanteeseen olennaisesti liittyvien tietojen saanti. Terveydenhuollon tietojärjestelmäkontekstissa päätöksentukea tuottavan järjestelmän tavoitteena on koota ja tuoda esille kulloiseenkin hoitotilanteeseen olennaisesti liittyvää tietoa. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda kirjallisuuteen perustuva yleiskuva päätöksenteon tukijärjestelmän (decision support system, DSS) käsitteen määrittelystä. Tutkielma keskittyy käsitemäärittelyiden tutkimiseen, ja esimerkiksi päätöksentukijärjestelmän toteuttamisteknologiat rajataan tutkielman ulkopuolelle. Lisäksi perehdytään terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksen käytännönläheiseen historiikkiin sekä selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla (kliinisen) päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä terveydenhuollon tietojärjestelmäkontekstissa. Tutkimuskysymyksenä on selvittää miten päätöksentukijärjestelmän käsitettä sovelletaan terveydenhuollon järjestelmäkehityksessä? Kliinisiin päätöksenteon tukijärjestelmiin liittyvä tutkimus Suomessa on uutta ja aiheesta tehtyä tieteellistä tutkimusta on saatavissa niukasti (Kortteisto ym. 2006, 37). Kansainvälisesti terveydenhuollon järjestelmiin liittyvää päätöksentukea on tutkittu muutaman vuosikymmenen ajan. Yleisesti päätöksentukijärjestelmiin liittyvää tutkimusta maailmalla on tehty luvulta lähtien (Shim 2002, 112; Nykänen 2000, 33). Tutkielmassa kootaan yhteen eri aikakausina tehtyjä päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyitä. Käsitemäärittelyiden pohjalta tunnistetaan yhteneväisyyksiä tietojärjestelmätieteen ja terveydenhuollon päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyistä. Tutkielmassa tuodaan esille niitä terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksen piirteitä, jotka ovat vaikuttaneet alan nykyiseen tietojenkäsittelyn tilanteeseen, ja jotka vaikuttavat päätöksenteon tukijärjestelmän kehittämiseen terveydenhuollossa.

6 6 Tutkielman toisessa luvussa käsitellään päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä. Käsitemäärittelyiden taustaksi esitellään tietojärjestelmätieteessä käytettävä tietojärjestelmien luokittelu ja päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu. Kolmannessa luvussa esitellään lyhyesti terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitystä. Neljännessä luvussa kuvataan päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä terveydenhuollossa ja esitellään Suomessa meneillään olevaa päätöksentuen kehittämistä. Yhteenvetokappaleessa kootaan tutkielmassa käsitellyt asiat ja pohditaan päätöksenteon tukijärjestelmän merkitystä terveydenhuollon alalla.

7 7 2 PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄN KÄSITE 2.1 Tietojärjestelmien luokittelu Tietojärjestelmiä voidaan luokitella organisaatiorakenteen mukaan, järjestelmien päätoiminnallisuuden tai järjestelmien tukemien toimintojen perusteella, tai järjestelmien muodostaman (tieto)arkkitehtuurin pohjalta. Organisaatiorakenteen mukaan järjestelmät voidaan jakaa yksikkökohtaisiin, organisaation laajuisiin ja organisaatioiden välisiin järjestelmiin. Yksikkökohtaiset järjestelmät voidaan luokitella niiden päätoimintojen mukaan, esimerkiksi taloushallinnon, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin. (Turban ym. 2001, 49 56) Tietojärjestelmien tukemien toimintojen perusteella järjestelmät voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti (Laudon & Laudon 2000, 39): tapahtumakäsittelyjärjestelmät (Transaction Processing Systems, TPS) toimistoautomaatiojärjestelmät (Office Automation Systems, OAS) tietotyön tukijärjestelmät (Knowledge Work Systems, KWS) johdon tietojärjestelmät (Management Information Systems, MIS) päätöksenteon tukijärjestelmät (Decision Support Systems, DSS) ylimmän johdon tukijärjestelmät (Executive Support Systems, ESS) Turban ym. (2001, 51) lisäävät edelliseen luokitteluun vielä yrityksen koko johdon käytettävissä olevat järjestelmät (Enterprise Information Systems, EIS), ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmät (Group Support System, GSS) ja älykkäät tukijärjestelmät, joista tyypillinen esimerkki on asiantuntijajärjestelmä (Expert Systems). Tässä tutkielmassa edellä esitellystä tietojärjestelmäluokittelusta keskitytään päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteeseen. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteen käsittelyn taustaksi esitellään lyhyesti ongelmanratkaisun ja päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu. 2.2 Päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu Päätöksentekoprosessin rakenteen tarkastelu auttaa hahmottamaan tilannetta, johon päätöksenteon tukijärjestelmä soveltuu. Päätöksentekoprosessi ja ongelmanratkaisu jaotellaan kolmeen lajiin (Turban ym. 2001, 443; Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 98 99): rakenteelliseen (engl. structured),

8 8 rakenteettomaan (engl. unstructured) ja näiden välimuotoon, puolirakenteelliseen (engl. semistructured). Rakenteelliset eli ts. strukturoidut päätökset ovat selkeitä ja toistuvia rutiinipäätöksiä, joissa noudatetaan ennalta määriteltyjä sääntöjä tai mallia. Tarkasti määritetty, rakenteellinen päätöksentekoprosessi voidaan automatisoida ja prosessia seuraavat toimenpiteet ovat ennakoitavissa. (Turban ym. 2001, 443) Esimerkki automatisoidusta päätöksentekoprosessista on varaston valvonta, jossa tuotteen varasto- tai myyntimäärään perustuva laskuri laukaisee varaston vähentyessä täydennyspäätöksen tekemisen. (Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 99) Puolirakenteelliset päätökset edellyttävät osittain päätöksentekijän harkintaa, mutta päätöksentekoprosessissa voidaan hyödyntää rakenteellisessa muodossa olevaa tietoa tai mallia (Turban ym. 2001, 444). Mallin avulla päätöksentekoprosessissa tarvittavat tiedot tunnetaan, mutta malli ei anna optimiratkaisua (Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 99). Esimerkkinä tällaisesta päätöksentekoprosessista Soini (1990, 99) käyttää talousarvion laatimista. Rakenteettomat eli ts. strukturoimattomat päätökset ovat yleensä ainutkertaisia päätöksentekijän harkintaan tai intuitioon perustuvia päätöksiä, jolloin päätöksentekoprosessin automatisointi ei ole mahdollista. (Turban ym. 2001, 444; Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 99) Rakenteettoman päätöksenteon vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa, kuten esimerkiksi strategisen suunnittelun vaikutukset (Soini 1990, 99). 2.3 Päätöksenteon tukijärjestelmä Gorryn ja Scott Mortonin (1989, 49) mukaan tietokoneiden käyttö organisaatioissa kasvoi huomattavasti 1950-luvun puolivälistä 1970-luvun alkuun mennessä, mutta tietojärjestelmillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta johdon päätöksentekoon. Tämän huomion pohjalta Gorry ja Scott Morton alkoivat tutkia tietokoneiden ja analyyttisten mallien hyödyntämistä johdon päätöksenteossa. Vuonna 1971 he määrittelivät ensimmäistä kertaa käsitteen Decision Support System (DSS). (Shim ym. 2002, ; Turban ym. 2001, 443; Nykänen 2000, 33) Gorryn ja Scott Mortonin hahmottelemaa päätöksenteon tukijärjestelmän määrittelyn viitekehystä (Kuva 1) on kuvannut mm. Nykänen (2000, 33 34) ja Shim ym. (2002, ). Viitekehyksessä on kaksi ulottuvuutta: tietojärjestelmien hyödyntämistä päätöksenteossa tarkastellaan 1) tehtävän tai päätöksenteon rakenteisuuden ja 2) tehtävän vaatimien hallinnollisten toimien

9 9 pohjalta. Päätöksentekoprosessi jaetaan rakenteiseen, puolirakenteelliseen ja rakenteettomaan. Hallinnolliset toimet tai johdon osallistuminen on jaoteltu operatiivista työtä valvovaan esimiestasoon, hallintoon (keskijohto) ja strategiseen suunnitteluun (ylin johto). Level of managerial activity Structuredness of the task Structured Semistructured Unstructured Operational control Management control Decision making systems Decision support systems Decision support systems Strategic planning Kuva 1. Gorryn ja Scott Mortonin viitekehys (Nykänen 2000, 34) Tarkastelun pohjalta Gorry ja Scott Morton jakoivat päätöksentekotilanteet ihmisten (human decision maker) ja tietokoneiden tekemiin päätöksiin. Päätöksentekotilanteet, jotka voidaan automatisoida, ovat rakenteisia. Tilanteeseen soveltuva järjestelmä voidaan määritellä termillä päätöksentekojärjestelmä (engl. decision making system), jolloin tietokone voi suorittaa tehtävän täysin itsenäisesti. (Nykänen 2000, 33) Analysointia vaativa päätöksentekotilanne ja siihen soveltuva järjestelmä määritellään termillä päätöksenteon tukijärjestelmä (engl. decision support system), jolloin kyseessä on puolirakenteellinen tai rakenteeton päätöksentekotilanne. Tietyt päätöksentekoprosessin osat voivat olla rakenteisia, mutta kuitenkin ihmisen tulee ratkaista päätöksentekoprosessiin kuuluvat rakenteettomat tehtävät. (Nykänen 2000, 33) Tällöin tavoitteena on yhdistää tietokoneen tuottamaa päätöksenteon tukea ja ihmisen harkintakykyä yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi (Shim ym. 2002, 112). Johto käyttää tietojärjestelmää usein päätöksenteon apuna, jolloin puhutaan päätöksenteon tukijärjestelmästä (Ruohonen & Salmela 1999, 101). Atksanakirja (2001, 149) määrittelee englanninkielisen decision support system käsitteen tarkoittavan suomenkielessä päätöstukea, jonka mukaan päätöksentukea tarjoava järjestelmä on päätöksen valmistelua avustava, keskustelevasti käytettävä tietojärjestelmä. Puhekielessä päätöksenteon tukijärjestelmän synonyymina käytetään myös termiä päätöksentukijärjestelmä. Systeemityön standardointi- ja kehittämiskeskus (SYSTA 1997) määrittelee päätöksenteon tukijärjestelmän organisaation tai liiketoiminnan johtamista palvelevaksi tiedon varastointi- ja jalostusjärjestelmäksi. Päätöksenteon tukijärjestelmät tyypillisesti tuottavat informaatiota päätöksenteon tueksi analysoimalla tapahtumakäsittelyjärjestelmien tuottamaa tietoa (Pohjonen 2002, 7; Laudon & Laudon 2000, 44; Ruohonen & Salmela 1999, 105).

10 10 Tyypillisesti päätöksenteon tukijärjestelmä määritellään tietokonesovellukseksi, joka on kehitetty tukemaan monimutkaista päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua (Turban ym. 2001, 445; Laudon & Laudon 2000, 44, Shim ym. 2002, 111). Erityisesti tällainen järjestelmä on suunniteltu helpottamaan organisaation hallinnossa työskentelevän henkilöstön tai johdon päätöksentekoa. Järjestelmä yhdistää dataa ja kehittyneitä analyyttisiä malleja tai analysointityökaluja tarkoituksena tukea puolirakenteellista ja rakenteetonta päätöksentekoa (Turban ym. 2001, 445). Päätöksentukijärjestelmä kokoaa tietoa, joka voi sijaita eri lähteissä ja tiivistää niistä käyttäjällensä tietoa, jota hän voi edelleen analysoida ja muokata päätöksentekotilanteessa (Laudon & Laudon 2000, 44). Johdon työskentelyn avuksi on kehitetty muitakin tietojärjestelmiä, esimerkiksi johdon tietojärjestelmä (management information system, MIS), joka tukee organisaation perustoimintojen, kuten suunnittelun, tuotannon ja tilausten käsittelyn raportointia. Järjestelmä kokoaa tiedot eri toiminnoista ja järjestelmästä voidaan ottaa raportteja tietyin määräajoin, esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain. (Laudon & Laudon 2000, 44) Johdon tietojärjestelmästä käytetään myös nimitystä johdon raportointijärjestelmä (Ruohonen & Salmela 1999, 102). Johdon tietojärjestelmä tarjoaa rutiiniluontoisia yhteenvetotietoja tai poikkeusraportteja. Johdon tietojärjestelmässä raportoitavat tiedot on määritelty järjestelmään etukäteen, jolloin järjestelmä tukee rakenteista päätöksentekoa. Toisin sanoen päätöksentekoprosessi etenee aina tietyn kaavan mukaisesti ja toiminnasta tulostettava raportti sisältää kuukaudesta toiseen samat raportoitavat asiat. (Laudon & Laudon 2000, 44 46) Verrattuna johdon tietojärjestelmään päätöksenteon tukijärjestelmä toimii vuorovaikutteisemmin: käyttäjä voi operoida suoraan päätöksentukijärjestelmän käyttämiä tietoja ja oletuksia, joiden pohjalta tulokset tuotetaan. Järjestelmä korostaa joustavuutta ja muokkautuvuutta, jotta ympäristön muutokset ja päätöksentekijän rooli voidaan huomioida (Ruohonen & Salmela 1999, 105). Päätöksenteon tukijärjestelmän kehittämisen alkutaipaleella sen mainostettiin sovittavan yhteen ihmisen arvostelukykyä ja tietokoneteknologian hyötyjä tavalla, jonka avulla voidaan parantaa päätöksentekijöiden tehokkuutta häiritsemättä heidän autonomiaansa (Keen 1987, 253). Johdon tietojärjestelmä käyttää hyvin vähän analysointimalleja, minkä vuoksi järjestelmä ei ole käyttäjän kannalta kovin joustava (Laudon & Laudon 2000, 44 46). Päätöksenteon tukijärjestelmää voidaan käyttää useissa erilaisissa tilanteissa ja käyttäjä voi tehdä järjestelmän avulla tilannekohtaisia ja useista eri tekijöistä riippuvaisia entä jos tyyppisiä kyselyitä (Turban ym. 2001, 448). Päätöksenteon tukijärjestelmän erityisyys verrattuna johdon tietojärjestelmään

11 11 on nimenomaan sen ominaisuus käsitellä tilanteita, joita ei voida määritellä etukäteen. Se tukee intuitioon, kokemukseen ja aikaisempaan tietämykseen perustuvaa päätöksentekoa (Ruohonen & Salmela 1999, 102) luvun puolivälissä päätöksenteon tukijärjestelmien tutkimukseen tuli mukaan uutena aiheena ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmien tutkimus (engl. group decision support systems, GDSS). Päätöksenteon tuki laajeni yhden käyttäjän näkökulmasta työryhmien tai organisaatiotasoisen päätöksenteon tukemiseen. Ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmien tarkoituksena on helpottaa ryhmän jäsenten tietokoneavusteista työskentelyä. (Shim ym. 2002, 113, 117) Järjestelmä on vuorovaikutteinen tietokonepohjainen yhteistyötä tukeva sovellus, joka tukee puolirakenteellista tai rakenteetonta ryhmäpäätöksentekoa (Turban ym. 2001, 452). Käsitellessään päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä organisaation näkökulmasta, Keen ja Scott Morton (1978, 58) luonnehtivat sen keskustelevaksi, vuorovaikutteiseksi tietokoneperustaiseksi järjestelmäksi. Järjestelmän päätehtävä on tukea tai helpottaa johtajien päätöksentekoa. Järjestelmän kautta käyttäjän tulee pystyä hyödyntämään tietokoneen tarjoamaa tiedon analysointikapasiteettia sekä malleja että tietokantoja. Päätöksenteon tukijärjestelmä tulisi organisaatioissa ymmärtää pikemminkin palveluna kuin tuotteena, sillä tietokone sinänsä on toisarvoinen tässä kontekstissa. (Keen & Scott Morton 1978, 58) Tarkastellessaan päätöksenteon tukijärjestelmien kehitystä noin viidentoista vuoden jälkeen Keen (1987, 255) toteaa, ettei päätöksenteon tukijärjestelmän käsite ole kovin vakiintunut. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyt kattavat laajan joukon määrittelyitä, joista osa keskittyy päätöksenteon tukemiseen ja osa tietojärjestelmien näkökulmaan. Päätöksenteon tukijärjestelmää tulisi käsitellä pikemminkin lähestymistapana tai filosofiana, kuin täsmällisenä metodologiana (Turban ym. 2001, 446). Laveimmillaan päätöksenteon tukijärjestelmän voidaan sanoa oleva yhdistelmä päätöksentekoprosessiin soveltuvista tietokonepohjaisista teknologioista, joiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä tekemään työnsä paremmin (Keen 1987, 255, 265) luvun taitteessa päätöksenteon tukijärjestelmälle ei ole olemassa yhtä selvää käsitettä, vaan se määritellään kirjallisuudessa yleisesti vuorovaikutteiseksi tietokonepohjaiseksi järjestelmäksi, joka auttaa päätöksentekijöitä hyväksikäyttämään tietoa ja malleja puolirakenteellisten tai rakenteettomien ongelmien ratkaisussa (Ruohonen & Salmela 1999, 105). Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmälle ei voida asettaa yksiselitteistä määritelmää, mutta tehdyistä määritelmistä voidaan havaita päätöksentukijärjestelmälle tyypillisiä ominaisuuksia. Tutkiessaan

12 12 päätöksentukijärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn näkökulmasta, Nykänen (2000, 1-2) toteaa tietojärjestelmätieteen tutkimuksessa esitettyjen päätöksentukijärjestelmien käsitemäärittelyiden korostavan usein tiettyjä ominaisuuksia: päätöksenteon tukijärjestelmän käsitetään olevan vuorovaikutteinen järjestelmä, joka yhdistää dataa ja malleja, ja järjestelmä pikemminkin tukee kuin korvaa inhimillistä päätöksentekoa puolirakenteellisissa tai rakenteettomissa tehtävissä.

13 13 3 TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMIEN ERITYISPIIRTEITÄ 3.1 Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitys Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit ovat monimuotoisia, jonka vuoksi toimintaprosessien tukemiseksi kehitettyjä tietojärjestelmiä on paljon. Potilaasta tallennetaan tietoa useisiin tietojärjestelmiin. Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitystä ohjaa vahvasti lainsäädäntö, joka määrittelee tietojen käyttöä, luovutusta, tietosuojaa sekä asiakkaan ja henkilökunnan oikeuksia koskevat määräykset. Useimmissa maissa terveydenhuoltojärjestelmä on vahvasti sairaalakeskeinen, minkä vuoksi tietojärjestelmiä kehitettiin ensimmäiseksi sairaaloihin. Terveydenhuoltoon kehitetyt tietojärjestelmät voidaan jaotella toiminnan kannalta kahteen luokkaan: toimialariippumattomiin järjestelmiin (esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät) ja potilastietojärjestelmiin. Potilastietojärjestelmät voidaan jakaa edelleen yleisesti sairaalassa käytettäviin ydinjärjestelmiin (potilashallinnon järjestelmät, joihin merkitään potilaan perustiedot, tiedot ajanvarauksista ja sairaalaan sisäänkirjaamisesta jne.) ja erilaisiin yksikkökohtaisiin erillisjärjestelmiin (laboratorion, radiologian, leikkausosaston jne. järjestelmät), jotka keräävät potilaan hoitoketjun aikaiset tutkimus- ja toimenpidetiedot. (Saranto & Korpela 1999, 25) Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisen voidaan katsoa alkaneen 1960-luvulla. Terveydenhuollon tietojenkäsittelyn aikakaudet ovat kulkeneet läpi eräajojärjestelmien käytön, päätekäyttöisten järjestelmien käytön, siirtyen henkilökohtaisten mikrotietokoneiden käyttöön ja lähiverkkojen hyödyntämiseen, ja siitä edelleen Internetin ja web-pohjaisten sovellusten käyttämisen aikakauteen. (Korpela & Saranto 1999, 30 33) Suurin osa sairaaloiden tietojärjestelmistä rakennettiin (yliopistollisten) sairaaloiden oman atk-henkilöstön voimin (Korpela & Saranto 1999, 40). Järjestelmiä kehitettiin palvelemaan tiettyjä erillisiä tarpeita, esimerkiksi laboratorion tai röntgenin tiedontallennusta. Tämäntyyppinen järjestelmien kehitys erillisinä saarekkeina jatkui suhteellisen pitkään ja kehitystyö oli suhteellisen koordinoimatonta. Järjestelmien käyttäjiä ei myöskään ollut mukana kehitystyössä, vaan järjestelmiä rakensivat atk-teknikot, toimintayksiköiden esimiehet ja laitteistojen toimittajat. (Koskimies 1999, 68, 76) ja 1990-lukujen taitteessa tuolloin käytössä olleet järjestelmät alkoivat käydä teknologialtaan vanhentuneiksi ja järjestelmäkehitykseen tuli mukaan päätekäyttöiset järjestelmät (Koskimies 1999, 78). Vielä nykyäänkin sairaaloissa on käytössä hyvin paljon tuolloin ohjelmoituja ohjelmistoja, ns.

14 14 perinnejärjestelmiä. Perinnejärjestelmien yhdistäminen uusilla teknologioilla toteutettuihin ohjelmistoihin tai niiden korvaaminen uusilla ohjelmistoilla on vasta meneillään. Uusien teknologioiden myötä järjestelmät pyritään kehittämään aikaisempaa yhteiskäyttöisemmiksi ja paremmin tiedon liikkuvuutta tukeviksi. (Nykänen 2003, 3) Sairaaloiden atk-osastoilla teknologian mukanaan tuoma muutos todentuu rajoitetumpana järjestelmien ylläpitona: aiemmin sairaalassa käytettävät järjestelmät pääsääntöisesti ohjelmoitiin itse talon sisällä ja siten myös niiden kehittäminen tapahtui joustavasti. Nykyisin järjestelmät hankitaan ohjelmistotaloilta, jolloin hankittuja tuotteita ei pystytä muokkaamaan enää yhtä joustavasti sairaalan omana työnä. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä on tullut kaupallista toimintaa (Nykänen 2003, 3). Käyttäjiä ja heidän käyttötarpeita on vasta viimeisen vuosikymmenen aikana pyritty huomioimaan terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä, vaikka tulokset eivät aina puhu puolestaan. Esimerkiksi muutos siirryttäessä uusiin tietojärjestelmiin on suhteellisen iso: käyttäjille se merkitsee merkkipohjaisista järjestelmistä siirtymistä graafisiin järjestelmiin ja pahimmissa tapauksissa jopa tiedon kulun rajoittumista, kun vanhat ja uudet tietojärjestelmät eivät ole sopivia. 3.2 Nykytilanne Vuonna 2004 tehdyn kyselyn mukaan sähköinen potilaskertomusjärjestelmä oli käytössä erikoissairaanhoidossa 13 sairaanhoitopiirissä (61,9 %), kun sairaanhoitopiirejä Suomessa on yhteensä 21. Kolmessa sairaanhoitopiirissä ko. järjestelmä oli kokeiluvaiheessa. Perusterveydenhuollossa sähköinen kertomusjärjestelmä oli tuotantokäytössä 93,6 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista. (Kiviaho ym. 2004, 14, 27). Suomessa meneillään olevan Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on mm., että vuoden 2007 loppuun mennessä käyttöön tulee ottaa valtakunnallinen sähköinen sairauskertomus. Potilasta koskevien ydintietojen tulee olla saatavissa kaikista potilaskertomusjärjestelmistä samassa, yhtenäisessä ja rakenteisessa muodossa. Rakenteiset tiedot perustuvat yhteisesti valtakunnan tasolla sovittuihin sanastoihin ja luokituksiin ja ovat pääsääntöisesti ilmaistavissa määrämuotoisesti. (STM 2003, 29 31)

15 15 4 PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄT TERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Tietojärjestelmien toimintalähtöinen jaottelu terveydenhuollossa Terveydenhuollon tietojärjestelmiä voidaan tarkastella myös toimintalähtöisesti ja esimerkiksi Turunen (2001, 61 62) on jaotellut ne omassa tutkimuksessaan terveydenhuollon tietojärjestelmien arviointia varten seuraavasti: hoidon järjestelmät hoidon tukijärjestelmät kommunikaatio- ja asiakasjärjestelmät taloushallinnon ja hallinnon järjestelmät diagnostiset ja kliiniset päätöksenteon tukijärjestelmät Diagnostisten ja kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmien tehtävä on tuottaa tietoa ja auttaa diagnoosin tekemistä. Tähän luokitteluun kuuluvat erilaiset lääkärien käyttämät varoitus- ja asiantuntijajärjestelmät. (Turunen 2001, 62) Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmiksi voidaan lukea kaikki tieto- ja tietämystekniikkaan perustuvat sovellukset, jotka auttavat tekemään laadukkaita päätöksiä hoitotilanteessa (Kari 1999, 216). Nykäsen (2000, 86) mukaan päätöksenteon tukijärjestelmä terveydenhuollossa on tietojärjestelmä tai tietämyspohjainen järjestelmä, joka on kehitetty tukemaan päätöksentekoa terveydenhuollon organisaatiokontekstissa. Järjestelmien tuottama hyöty voi perustua joko hyvin yksinkertaiseen ratkaisuun, tai ne voivat olla monimutkaiseen, itsenäiseen päättelyyn perustuvia kokonaisuuksia (Kari 1999, 216). Tutkimusten perusteella päätöksenteon tukijärjestelmät vähentävät lääketieteellisiä virheitä ja parantavat siten hoidon laatua (Kawamoto ym. 2005, 771). 4.2 Päätöksenteon tukea tarjoavia järjestelmiä terveydenhuollossa Usein kliinisessä työssä on tarvetta yksinkertaisellekin päätöksentukea tarjoavalle järjestelmälle: lääketieteellisen tiedon määrä on kasvanut huimaavaa vauhtia ja yksittäisen ihmisen ei enää voida olettaa muistavan kaikkea ulkoa. Tietoja voi joutua etsimään useista eri tallenteista, joko paperisista tai nykyisin useista sähköisistä järjestelmistä. Pahimmassa tapauksessa tiedot voivat olla käyttäjän saamattomissa, esimerkiksi toisen kunnan terveyskeskuksessa tai toisessa sairaalassa tai tietojen käyttöön ei ole potilaan suostumusta.

16 16 Karin (1999, ) mukaan terveydenhuollon toimialalla päätöksentukea tarjoavia järjestelmiä voidaan toteuttaa joko tietojen esitystekniikan avulla, älykkäiden hälytysten muodossa, tutkimus- ja hoito-ohjelmien tarjoamana tai asiantuntijajärjestelmien tuottamina arviointeina. Tietotekniikka mahdollistaa tietojen esittämisen kliinisen päätöksenteon kannalta tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Esimerkiksi teho-osastolla tilanteen kokonaiskuva tulee nähdä hyvin nopealla silmäyksellä. Tietojen ryhmittely tietokokonaisuuksiksi ja trendimuotoisen esitystavan käyttö helpottaa hoidon kannalta olennaisen tiedon löytymistä nopeassa työrytmissä. Elintoimintojen valvonnassa käytetään mittalaitteisiin säädettyjä rajaarvohälytyksiä, joiden alittuessa tai ylittyessä laite antaa hälytyksen. (Kari 1999, ) Erilaiset hoitosuositukset, hoito-ohjeet, hoito-ohjelmat ja hoitoalgoritmit ohjaavat kliinistä työtä ja siinä tehtäviä päätöksiä. Suositus on tyypillisesti asiantuntijaryhmän yhteinen kannanotto käyväksi hoidoksi tai menettelytavaksi. Hoitosuositusten tavoitteena on ohjata käytäntöä yhtenäisempään ja yleisesti käytettävään suuntaan. Hoito-ohjelmien merkitys on kasvanut sairaalan toiminnan muuttuessa teollisen palvelutuotannon suuntaan, jolloin huomiota kiinnitetään entistä enemmän palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen. Tällöin hoito-ohjelmat voidaan rinnastaa tuotantolinjoihin. (Kari 1999, ) Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmä liittyy potilastietojärjestelmiin ja on suunniteltu avustamaan kliinikkoa potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Lähinnä asiantuntijajärjestelmää on päätöksenteon tukijärjestelmä, joka yhdistää potilaskohtaista tietoa ja lääketieteellistä tietämystä, eli soveltaa esimerkiksi hoitosuositusta yksilöllisesti. Asiantuntijajärjestelmä arvioi tehtyjä päätöksiä tai antaa suosituksia hoitotilanteessa. Järjestelmä tarjoaa potilaan hoitotilanteeseen liittyviä potilaskohtaisia arviointeja tai kehotteita, jotka on valikoitu potilaan tietojen perusteella. (Varonen 2006, 1174; Delaney ym. 1999, 1). Päätöksentukea tarjoava järjestelmä sisältää toimialan tietämystä, jonkinlaisen päättelymoottorin tai säännöstön ja ohjelmiston. (Varonen 2006, 1174; Kari 1999, 222) Tietämys koostuu hoitosuosituksista, yleisluontoisista ja asiantuntijoiden räätälöimistä tietokannoista. Tietämys muunnetaan edelleen säännöiksi, joita ohjelmisto käyttää. Ohjelmisto yhdistää tietämystä ja sääntöjä sekä tilannekohtaista kliinistä tietoa, ja tuottaa päätöksenteon tukea eli esimerkiksi ohjeita, herätteitä tai varoituksia. (National Electronic Decision Support Taskforce 2002, 21) Tutkimuksia päätöksentuen laajamittaisesta käytöstä eri sairauksien ja oireiden hoidossa on vähän. Päätöksentukea koskevista tutkimuksista useimmat käsittelevät päätöksentuen hyödyntämistä yksittäisen sairauden tai tietyn

17 17 toiminnon avustamisen yhteydessä, kuten esimerkiksi lääkemääräyksen tekemisessä. Hoitotilanteessa neuvoja antavaa päätöksentukijärjestelmää on tutkittu vain hyvin rajatuissa tilanteissa. (Kortteisto ym. 2006, 37; Varonen ym. 2006, 1175, 1179) Kawamoton ym. (2005, 765) tekemä systemaattinen katsaus tuo päätöksentukijärjestelmän kehittäjille arvokasta kokoomatietoa aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Katsauksessa tutkittiin päätöksentukijärjestelmän onnistuneen käytön edellytyksiä 70 aiheesta tehdyn tutkimuksen pohjalta. Katsauksessa olennaisiksi järjestelmän käyttöä edistäviksi ominaisuuksiksi havaittiin neljä asiaa: 1) päätöksenteon tukijärjestelmä tarjoaa päätöksentukea automaattisesti osana kliinikon työnkulkua, 2) järjestelmä tarjoaa päätöksentukea juuri sillä hetkellä kun päätös tehdään, 3) järjestelmä antaa selkeitä toimintaohjeita pelkän tilanne- tai laatuarvion sijaan ja 4) päätöksentukea annetaan tietokoneen avulla. Kaikki nämä ominaisuudet tekevät päätöksenteon tukijärjestelmän käytön kliinikolle helpommaksi. Tehokkaasti toimiva päätöksenteon tukijärjestelmä minimoi käyttäjänsä ponnistukset olennaisen tiedon etsimiseksi ja päätöksentuen käyttämiseksi. (Kawamoto ym. 2005, 765, 771) Siirtyminen sähköisiin potilastietojärjestelmiin ja niiden tietojen rakenteisuus mahdollistavat automaattisen päätöksenteon tuen tuomisen terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi. Päätöksenteon tukijärjestelmä auttaa huolehtimaan, että esimerkiksi poikkeavat koetulokset havaitaan, potilaat saavat näyttöön perustuvaa hoitoa, suunniteltu seuranta toteutuu ja hoitoon liittyvät riskit minimoidaan. (STM 2003, 29 31) 4.3 Päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen Suomessa Yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä, laajat hoitosuosituskokoelmat ja sähköiset potilaskertomukset luovat hyvät edellytykset päätöksentuen kehittämiselle Suomessa. Suomessa päätöksentukijärjestelmän kehittämisestä on vastuussa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, joka on laatinut terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön laajan joukon hoitosuosituksia, Käypä hoito suosituksia ja Lääkärin tietokannat palvelun. (Varonen ym. 2006, 1179) Seuran hallinnoimaan laajaan, vuosina toteutettavaan EBMeDS-hankkeeseen (Evidence Based Medicine Decision Support) kuuluu tutkimushanke, tuotteistamishanke sekä kaksi pilottihanketta. (Kortteisto ym. 2006, 35). Hankkeen tavoitteena on tuottaa yhtenäinen kansallinen päätöksentukijärjestelmä, joka on sähköisten potilaskertomuksien tuottajien

18 18 käytettävissä. Tavoitteena on suunnitella järjestelmä siten, että se on käyttökelpoinen erilaisissa tietojärjestelmäympäristöissä ja käyttäjiensä aidosti hyväksymä. Omien työvälineidensä kehittämiseen osallistuvat hyvin aktiivisesti itse käyttäjät eli lääkärien ammattikunta. (Varonen ym. 2006, 1179) Kehitteillä olevan päätöksentukijärjestelmän tavoitteena on toimia lääkärin hoitotilanteeseen liittyvän kliinisen päätöksenteon tukena. Yhdistämällä lääketieteellistä tietämystä, kuten esimerkiksi hoitosuosituksia ja potilaskohtaisesti tallennettua tietoa, voidaan tuottaa tilannekohtaisia ohjeita ja neuvoja, ns. muistutteita, käyttäjän tueksi. (Kortteisto ym. 2006, 36) Saamiensa tietojen perusteella päätöksentukijärjestelmä esimerkiksi tarkastaa, onko potilaan tietoihin määritelty lääkeaineallergioita lääkitykselle, jota lääkäri on aikeissa määrätä. Tarvittaessa järjestelmä tuottaa käyttäjällensä muistutteen potilaan lääkeaineallergiasta. Järjestelmä pystyy myös hyödyntämään erilaisia hoitosuosituksia, hoito-ohjeita, hoitoketjuja ja potilasohjeita tuomalla käyttäjän huomioitavaksi ohjeistuksiin liittyviä linkkejä. (Varonen ym. 2006, 1174) Päätöksentuen avulla potilastiedoista pystytään poimimaan esille kulloisenkin tilanteen kannalta oleellisin tieto juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Potilaskertomukset ovat laajoja kokonaisuuksia, eikä sähköinen järjestelmä välttämättä auta tiedonhallinnassa. Päätöksentukijärjestelmän antama päätöksentuki merkitsee käyttäjällensä työvälinettä ja muistin tukea, keinoa hallita laajoja tietomääriä. (Varonen ym. 2006, 1174)

19 19 5 YHTEENVETO Tässä tutkielmassa on käsitelty päätöksenteon tukijärjestelmän (decision support system, DSS) käsitettä ja käyty läpi miten käsitettä sovelletaan terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteeseen perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen taustaksi esitettiin tietojärjestelmien luokittelu. Toiseksi tarkasteltiin päätöksentekoprosessin rakenteisuutta: päätöksenteko voidaan jakaa rakenteelliseen, puolirakenteelliseen ja rakenteettomaan päätöksentekoon. Tätä päätöksentekoprosessin jaottelua käytetään myös määriteltäessä päätöksenteon tukijärjestelmän toimintaa. Lisäksi perehdyttiin terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitykseen, jotta ymmärrettäisiin alan tietojenkäsittelyn tarpeita, jotka vaikuttavat terveydenhuollon päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämiseen. Organisaation käytössä olevia tietojärjestelmiä voidaan luokitella monesta eri näkökulmasta. Tässä tutkielmassa kirjallisuuden pohjalta esitetty luokittelu on tehty tietojärjestelmän tukemien toimintojen pohjalta, jossa päätöksenteon tukijärjestelmä edustaa yhtä kategoriaa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmien tavoitteena on tukea käyttäjänsä päätöksentekoa rakenteettomissa tai puolirakenteellisissa tehtävissä. Erityisesti päätöksenteon tukijärjestelmiä on kehitetty helpottamaan johdon päätöksentekoa luvulla määritelty päätöksenteon tukijärjestelmän viitekehys on ollut pohjana alan tutkimukselle ja ohjannut päätöksentukijärjestelmien kehittämistä. Viitekehyksessä päätöksentekoprosessi jaetaan päätöksenteon rakenteisuuden pohjalta ihmisen ja tietokoneen päätöksentekoon. Tietokonetta ja tietojärjestelmiä voidaan hyödyntää rakenteellisessa päätöksenteossa, jossa prosessi on automatisoitavissa päätöksentekojärjestelmäksi. Päätöksentekotilanteet, joissa tarvitaan ihmisen harkintaa ja joita ei voi täysin automatisoida, ovat puolirakenteellista tai rakenteetonta päätöksentekoa. Päätöksenteon tukijärjestelmää hyödynnetään tällaisessa päätöksentekoprosessissa, jossa tarvitaan päätöksentekijän kokemusta tai intuitiota. Päätöksenteon tukijärjestelmän tavoitteena ei ole korvata inhimillistä päätöksentekoa, vaan täydentää ja tukea sitä teknologisilla ratkaisuilla. Kirjallisuudessa päätöksenteon tukijärjestelmä määritellään tietokonesovellukseksi, joka on kehitetty tukemaan monimutkaista päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Päätöksentukea tuottava järjestelmä analysoi organisaation tapahtumakäsittelyjärjestelmistä saatua tietoa, ja analysoinnissa järjestelmä yhdistää rakenteellista tietoa ja analyyttisia malleja. Analysoinnin tulokset ovat järjestelmän käyttäjän hyödynnettävissä ja käyttäjä voi edelleen muokata tuloksiin vaikuttavia kriteereitä, eli kokeilla erilaisia

20 20 lopputuloksia. Päätöksenteon tukijärjestelmän erityisyys verrattuna muihin johdon päätöksentekoa tukeviin järjestelmiin on sen vuorovaikutteisuus ja muokattavuus. Johdon raportointijärjestelmä käyttää ennalta määriteltyjä kriteereitä, kun päätöksenteon tukijärjestelmässä käyttäjä voi tehdä tilannekohtaisia kyselyitä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmälle ei ole pystytty asettamaan yksiselitteistä määritelmää, vaikkakin useista käsitemäärittelyistä on havaittavissa samoja piirteitä. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyt kattavat laajan joukon määrittelyitä, joista osa korostaa tietojärjestelmien teknologista näkökulmaa ja osa päätöksenteon tukijärjestelmän toimintaa osana organisaation palveluja. Päätöksentekoprosessin jaottelu ja tietojärjestelmätieteessä esitetyt määrittelyt soveltuvat myös terveydenhuoltoon suunnatun päätöksenteon tukijärjestelmän määrittelyyn. Terveydenhuollon alalla päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä usein tarkennetaan lisäämällä käsiteparin eteen sana kliinisen. Tämän avulla viitataan päätöksentukijärjestelmän hyödyntämiseen erityisesti lääketieteellisen päätöksenteon tukena. Kirjallisuuskatsauksen perusteella diagnostiset ja kliiniset päätöksenteon tukijärjestelmät muodostavat oman kategoriansa terveydenhuollon tietojärjestelmien luokittelussa. Erona tietojärjestelmätieteessä esitettyihin määrittelyihin päätöksenteon tukijärjestelmä terveydenhuollossa ei keskity pelkästään johdon päätöksenteon tukemiseen, vaan päätöksentuki perustuu alan yleisen lääketieteellisen tietämyksen hyödyntämiseen. Terveydenhuollon tietojenkäsittelyn hajaantuneisuus ja lisäksi alati kasvava lääketieteellisen tiedon määrä on aikaansaanut tarpeen päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämiselle. Tietojen tallentaminen useisiin eri järjestelmiin on seurausta pitkään jatkuneesta kehityksestä, jossa järjestelmät rakennettiin tukemaan vain tiettyjä toimintoja. Erilaisia tuettavia toimintoja on paljon, ja potilaaseen liittyviä tietoja tallennetaan useissa eri tilanteissa. Lisäksi terveydenhuollossa korostuu potilaan suostumus tietojensa käsittelyyn: potilastietoja voi käsitellä vain, jos potilas on antanut suostumuksen niiden käsittelemiseen. Terveydenhuollon alalla päätöksenteon tukijärjestelmän yhteydessä korostuu sen toiminta tilannekohtaisen tiedon hallinnassa. Tiedon hallinta on käynyt yksittäisen kliinikon kannalta vaikeaksi, jonka vuoksi terveydenhuollossa päätöksenteon tukijärjestelmän tavoitteena on tukea käyttäjänsä tiedonsaantia. Päätöksenteon tukijärjestelmä toimii tilannekohtaisena tiedon koostajana ja käyttäjänsä muistin tukena. Järjestelmä auttaa huolehtimaan, että kaikki kulloiseenkin potilaan hoitotilanteeseen liittyvä ajantasainen tieto on päätöksentekijän saatavilla. Järjestelmä voi tuoda päätöksentekijän

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun perusedellytysten toteutuminen kyselytutkimus Päätöksentuki hankkeen pilottialueilla

Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun perusedellytysten toteutuminen kyselytutkimus Päätöksentuki hankkeen pilottialueilla Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivien satoa julkaisusta Stakesin työpapereita 19/2008. Julkaistaan copyright oikeuksien haltijan luvalla. Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Lainadioja: *Kunnamo *Komulainen *Mustajoki *Nyberg KIITOS! Minna Kaila, lastenallergologi Ylilääkäri ja HALO-ohjelmapäällikkö, FinOHTA /Stakes Tampereen

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen digitaalinen päätöksentekotuki vuonna 2025

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen digitaalinen päätöksentekotuki vuonna 2025 Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen digitaalinen päätöksentekotuki vuonna 2025 Mirja Tuomiranta, LT Ihotautiylilääkäri Tietohallintoylilääkäri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri SILY 100

Lisätiedot

Prosessit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

Prosessit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Prosessit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 19.-20.5.2008 Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Prosessi tarkoittaa yleisesti

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen Kliininen Päätöksentuki Terveys ja Talous, 15.9.2016 Timo Haikonen Potilastapaus 40-vuotias mies käy lääkärissä tyrävaivan vuoksi Päätöksentuki muistuttaa automaattisesti lääkäriä siitä, että 3 vuotta

Lisätiedot

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki HL7 Clinical Document Architecture Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki Clinical Document Architecture (CDA) HL7 järjestön standardi Ensimmäinen julkaisu 2000 ja toinen 2005 Kliinisen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tekoäly ja oppivat hoitojärjestelmät Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari KTT Jouni Leinonen, IBM

Tekoäly ja oppivat hoitojärjestelmät Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari KTT Jouni Leinonen, IBM Tekoäly ja oppivat hoitojärjestelmät Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 KTT Jouni Leinonen, IBM Thomas J. Watson ja kuuluisa slogan Tekoälyn määrittelyä Tekoäly eli keinoäly on tietokone

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN 27. 28.5.2002 Liite 5. REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN YLEINEN TIEDONSAANTIOIKEUS : REKISTERISELOSTE HENKILÖKOHTAINEN TIEDONSAANTIOIKEUS: - Rekisteröityjen informointi henkilötietojensa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Tapaustutkimus Käypä hoito -suositusten käytöstä ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä päätöksenteon tuesta Merja

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA mikä se on? Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmä (AIneistoPAnkki ) Tulee

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia 1 SNOMED CT. Outi Meriläinen

Tiedosta hyvinvointia 1 SNOMED CT. Outi Meriläinen Tiedosta hyvinvointia 1 SNOMED CT Outi Meriläinen 28.11.2006 Tiedosta hyvinvointia 2 SNOMED Systematized Nomenclature of Medicine Tiedosta hyvinvointia 3 SNOMED on kansainvälinen hanke standardoidun, globaalin

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä Niina Kilpelä, arkkitehti Kynnys ry Esteettömyysluokitustyö Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Lexian tietosuojaseminaari Dont Mess With My Data! Askelmerkit tästä eteenpäin Saara Ryhtä, Counsel

Lexian tietosuojaseminaari Dont Mess With My Data! Askelmerkit tästä eteenpäin Saara Ryhtä, Counsel Lexian tietosuojaseminaari 16.11.2016 Dont Mess With My Data! Askelmerkit tästä eteenpäin Saara Ryhtä, Counsel 554 Askelmerkit tästä eteenpäin 1. Tietoisuuden lisääminen, organisoituminen 2. Tallennetut

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Heljä Lundgrén-Laine Kehittämisylihoitaja, VSSHP 17.10.2016 Potilasohjaus-Symposium TAUSTAA UUDISTUKSELLE Ongelmia vanhassa

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija 1990-luku Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista kunnolla käynnistyi yhtenä taustavaikuttajana

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3. Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.2015 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi 2 Rekisterinpitäjä ProWellness-potilastietojärjestelmä/ SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

JARI PORRASMAA

JARI PORRASMAA Genomitieto terveydenhuollossa - ajatuksia kokonaisarkkitehtuurista 11.11.2014 JARI PORRASMAA Kokonaisarkkitehtuuri? (VM et al) TOIMINTA prosessit palvelut TIETO käsitteet tietomallit TIETO- JÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet Lääkitysmäärittelyt 2016 1(10) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(10) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

Lifecare Suun terveydenhuollon kehitys

Lifecare Suun terveydenhuollon kehitys Lifecare Suun terveydenhuollon kehitys Tilannekatsaus Kumppanuusforum 26.8.2016 Tampere-talo Jani Rahko Senior Project Manager Tieto, ZSP Industry Products / ZSPHH Healthcare and Welfare jani.rahko@tieto.com

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio Kansallinen organisoituminen - KanTa-työnjako ja ohjausmalli Anne Kallio kehittämispäällikkö i äällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset tiedonhallintahankkeet KanTa-palvelut eresepti earkisto ekatselu

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot