PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄKONTEKSTISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄKONTEKSTISSA"

Transkriptio

1 Merja Miettinen PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄKONTEKSTISSA Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimi mainittava 1.0 Suomi lisenssillä. Nähdäksesi lisenssin vieraile sivulla tai lähetä kirje Creative Commons, 543 Howard Street, 5th Floor, San Francisco, California, 94105, USA. Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä

2 TIIVISTELMÄ Miettinen, Merja Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma / Merja Miettinen Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006, 24 s. Kandidaatintutkielma Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä päätöksenteon tukijärjestelmän (decision support system, DSS) käsitteellä tarkoitetaan ja miten päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä sovelletaan terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteeseen perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Käsitteen jäsentämiseksi luotiin katsaus tietojärjestelmien luokitteluun ja päätöksentekoprosessin rakenteisuuteen. Lisäksi perehdyttiin terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksen historiaan, jotta ymmärrettäisiin alan tietojenkäsittelyn nykytilanne ja tarpeet päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämiselle terveydenhuollossa. Tutkimuksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmälle ei voida asettaa yksiselitteistä määritelmää. Kirjallisuudessa päätöksenteon tukijärjestelmää kuvataan vuorovaikutteiseksi järjestelmäksi, joka yhdistää tietoa ja malleja tavoitteenaan tukea puolirakenteellista tai rakenteetonta päätöksentekoa. Päätöksenteon tukijärjestelmien tavoitteena ei ole korvata inhimillistä päätöksentekoa, vaan täydentää ja tukea sitä hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja. Terveydenhuollossa päätöksenteon tukijärjestelmä toimii erityisesti tilannekohtaisena tiedon koostajana ja käyttäjänsä muistin tukena. Päätöksenteon tukijärjestelmä terveydenhuollossa ei keskity pelkästään johdon päätöksenteon tukemiseen, vaan päätöksentuki perustuu alan yleisen lääketieteellisen tietämyksen hyödyntämiseen. Järjestelmä voi tuoda päätöksentekijän huomioitavaksi sekä potilaskohtaista tietoa että yleistä lääketieteellistä tietämystä tai tukea näiden tilannekohtaista yhdistämistä. AVAINSANAT: päätöksenteon tukijärjestelmä, kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmä, terveydenhuolto

3 Ohjaaja: Maritta Pirhonen Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän Yliopisto Tarkastaja: Marikka Heikkilä Maritta Pirhonen Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän Yliopisto

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄN KÄSITE Tietojärjestelmien luokittelu Päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu Päätöksenteon tukijärjestelmä TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMIEN ERITYISPIIRTEITÄ Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitys Nykytilanne PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄT TERVEYDENHUOLLOSSA Tietojärjestelmien toimintalähtöinen jaottelu terveydenhuollossa Päätöksenteon tukea tarjoavia järjestelmiä terveydenhuollossa Päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen Suomessa YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 22

5 5 1 JOHDANTO Terveydenhuollon toimintaprosessit ovat monimuotoisia ja toimintojen tukemiseksi kehitettyjen tietojärjestelmien määrä on suuri. Potilaan hoitoprosessi ei etene täsmällisessä, etukäteen ennakoitavassa muodossa, mikä tuo omat haasteensa terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitykseen. Potilaasta talletetaan tietoja hoitoprosessin useissa vaiheissa ja lisäksi alan ammattilaisille on tarjolla runsaasti lääketieteellistä tietämystä. Lääketieteellisen tietämyksen lisääntyminen ja potilastiedon paljous on hankaloittanut terveydenhuollon ammattilaisten tiedonhallintaa. Kulloisessakin päätöksentekotilanteessa olennaisen tiedon löytyminen on vaikeutunut. Terveydenhuollon alalle on syntynyt tarve tukea hoitoprosessissa tapahtuvaa päätöksentekoa varmistamalla hoitotilanteeseen olennaisesti liittyvien tietojen saanti. Terveydenhuollon tietojärjestelmäkontekstissa päätöksentukea tuottavan järjestelmän tavoitteena on koota ja tuoda esille kulloiseenkin hoitotilanteeseen olennaisesti liittyvää tietoa. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda kirjallisuuteen perustuva yleiskuva päätöksenteon tukijärjestelmän (decision support system, DSS) käsitteen määrittelystä. Tutkielma keskittyy käsitemäärittelyiden tutkimiseen, ja esimerkiksi päätöksentukijärjestelmän toteuttamisteknologiat rajataan tutkielman ulkopuolelle. Lisäksi perehdytään terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksen käytännönläheiseen historiikkiin sekä selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla (kliinisen) päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä terveydenhuollon tietojärjestelmäkontekstissa. Tutkimuskysymyksenä on selvittää miten päätöksentukijärjestelmän käsitettä sovelletaan terveydenhuollon järjestelmäkehityksessä? Kliinisiin päätöksenteon tukijärjestelmiin liittyvä tutkimus Suomessa on uutta ja aiheesta tehtyä tieteellistä tutkimusta on saatavissa niukasti (Kortteisto ym. 2006, 37). Kansainvälisesti terveydenhuollon järjestelmiin liittyvää päätöksentukea on tutkittu muutaman vuosikymmenen ajan. Yleisesti päätöksentukijärjestelmiin liittyvää tutkimusta maailmalla on tehty luvulta lähtien (Shim 2002, 112; Nykänen 2000, 33). Tutkielmassa kootaan yhteen eri aikakausina tehtyjä päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyitä. Käsitemäärittelyiden pohjalta tunnistetaan yhteneväisyyksiä tietojärjestelmätieteen ja terveydenhuollon päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyistä. Tutkielmassa tuodaan esille niitä terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksen piirteitä, jotka ovat vaikuttaneet alan nykyiseen tietojenkäsittelyn tilanteeseen, ja jotka vaikuttavat päätöksenteon tukijärjestelmän kehittämiseen terveydenhuollossa.

6 6 Tutkielman toisessa luvussa käsitellään päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä. Käsitemäärittelyiden taustaksi esitellään tietojärjestelmätieteessä käytettävä tietojärjestelmien luokittelu ja päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu. Kolmannessa luvussa esitellään lyhyesti terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitystä. Neljännessä luvussa kuvataan päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä terveydenhuollossa ja esitellään Suomessa meneillään olevaa päätöksentuen kehittämistä. Yhteenvetokappaleessa kootaan tutkielmassa käsitellyt asiat ja pohditaan päätöksenteon tukijärjestelmän merkitystä terveydenhuollon alalla.

7 7 2 PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄN KÄSITE 2.1 Tietojärjestelmien luokittelu Tietojärjestelmiä voidaan luokitella organisaatiorakenteen mukaan, järjestelmien päätoiminnallisuuden tai järjestelmien tukemien toimintojen perusteella, tai järjestelmien muodostaman (tieto)arkkitehtuurin pohjalta. Organisaatiorakenteen mukaan järjestelmät voidaan jakaa yksikkökohtaisiin, organisaation laajuisiin ja organisaatioiden välisiin järjestelmiin. Yksikkökohtaiset järjestelmät voidaan luokitella niiden päätoimintojen mukaan, esimerkiksi taloushallinnon, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin. (Turban ym. 2001, 49 56) Tietojärjestelmien tukemien toimintojen perusteella järjestelmät voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti (Laudon & Laudon 2000, 39): tapahtumakäsittelyjärjestelmät (Transaction Processing Systems, TPS) toimistoautomaatiojärjestelmät (Office Automation Systems, OAS) tietotyön tukijärjestelmät (Knowledge Work Systems, KWS) johdon tietojärjestelmät (Management Information Systems, MIS) päätöksenteon tukijärjestelmät (Decision Support Systems, DSS) ylimmän johdon tukijärjestelmät (Executive Support Systems, ESS) Turban ym. (2001, 51) lisäävät edelliseen luokitteluun vielä yrityksen koko johdon käytettävissä olevat järjestelmät (Enterprise Information Systems, EIS), ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmät (Group Support System, GSS) ja älykkäät tukijärjestelmät, joista tyypillinen esimerkki on asiantuntijajärjestelmä (Expert Systems). Tässä tutkielmassa edellä esitellystä tietojärjestelmäluokittelusta keskitytään päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteeseen. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteen käsittelyn taustaksi esitellään lyhyesti ongelmanratkaisun ja päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu. 2.2 Päätöksentekoprosessin rakenteellinen jaottelu Päätöksentekoprosessin rakenteen tarkastelu auttaa hahmottamaan tilannetta, johon päätöksenteon tukijärjestelmä soveltuu. Päätöksentekoprosessi ja ongelmanratkaisu jaotellaan kolmeen lajiin (Turban ym. 2001, 443; Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 98 99): rakenteelliseen (engl. structured),

8 8 rakenteettomaan (engl. unstructured) ja näiden välimuotoon, puolirakenteelliseen (engl. semistructured). Rakenteelliset eli ts. strukturoidut päätökset ovat selkeitä ja toistuvia rutiinipäätöksiä, joissa noudatetaan ennalta määriteltyjä sääntöjä tai mallia. Tarkasti määritetty, rakenteellinen päätöksentekoprosessi voidaan automatisoida ja prosessia seuraavat toimenpiteet ovat ennakoitavissa. (Turban ym. 2001, 443) Esimerkki automatisoidusta päätöksentekoprosessista on varaston valvonta, jossa tuotteen varasto- tai myyntimäärään perustuva laskuri laukaisee varaston vähentyessä täydennyspäätöksen tekemisen. (Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 99) Puolirakenteelliset päätökset edellyttävät osittain päätöksentekijän harkintaa, mutta päätöksentekoprosessissa voidaan hyödyntää rakenteellisessa muodossa olevaa tietoa tai mallia (Turban ym. 2001, 444). Mallin avulla päätöksentekoprosessissa tarvittavat tiedot tunnetaan, mutta malli ei anna optimiratkaisua (Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 99). Esimerkkinä tällaisesta päätöksentekoprosessista Soini (1990, 99) käyttää talousarvion laatimista. Rakenteettomat eli ts. strukturoimattomat päätökset ovat yleensä ainutkertaisia päätöksentekijän harkintaan tai intuitioon perustuvia päätöksiä, jolloin päätöksentekoprosessin automatisointi ei ole mahdollista. (Turban ym. 2001, 444; Ruohonen & Salmela 1999, 104; Soini 1990, 99) Rakenteettoman päätöksenteon vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa, kuten esimerkiksi strategisen suunnittelun vaikutukset (Soini 1990, 99). 2.3 Päätöksenteon tukijärjestelmä Gorryn ja Scott Mortonin (1989, 49) mukaan tietokoneiden käyttö organisaatioissa kasvoi huomattavasti 1950-luvun puolivälistä 1970-luvun alkuun mennessä, mutta tietojärjestelmillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta johdon päätöksentekoon. Tämän huomion pohjalta Gorry ja Scott Morton alkoivat tutkia tietokoneiden ja analyyttisten mallien hyödyntämistä johdon päätöksenteossa. Vuonna 1971 he määrittelivät ensimmäistä kertaa käsitteen Decision Support System (DSS). (Shim ym. 2002, ; Turban ym. 2001, 443; Nykänen 2000, 33) Gorryn ja Scott Mortonin hahmottelemaa päätöksenteon tukijärjestelmän määrittelyn viitekehystä (Kuva 1) on kuvannut mm. Nykänen (2000, 33 34) ja Shim ym. (2002, ). Viitekehyksessä on kaksi ulottuvuutta: tietojärjestelmien hyödyntämistä päätöksenteossa tarkastellaan 1) tehtävän tai päätöksenteon rakenteisuuden ja 2) tehtävän vaatimien hallinnollisten toimien

9 9 pohjalta. Päätöksentekoprosessi jaetaan rakenteiseen, puolirakenteelliseen ja rakenteettomaan. Hallinnolliset toimet tai johdon osallistuminen on jaoteltu operatiivista työtä valvovaan esimiestasoon, hallintoon (keskijohto) ja strategiseen suunnitteluun (ylin johto). Level of managerial activity Structuredness of the task Structured Semistructured Unstructured Operational control Management control Decision making systems Decision support systems Decision support systems Strategic planning Kuva 1. Gorryn ja Scott Mortonin viitekehys (Nykänen 2000, 34) Tarkastelun pohjalta Gorry ja Scott Morton jakoivat päätöksentekotilanteet ihmisten (human decision maker) ja tietokoneiden tekemiin päätöksiin. Päätöksentekotilanteet, jotka voidaan automatisoida, ovat rakenteisia. Tilanteeseen soveltuva järjestelmä voidaan määritellä termillä päätöksentekojärjestelmä (engl. decision making system), jolloin tietokone voi suorittaa tehtävän täysin itsenäisesti. (Nykänen 2000, 33) Analysointia vaativa päätöksentekotilanne ja siihen soveltuva järjestelmä määritellään termillä päätöksenteon tukijärjestelmä (engl. decision support system), jolloin kyseessä on puolirakenteellinen tai rakenteeton päätöksentekotilanne. Tietyt päätöksentekoprosessin osat voivat olla rakenteisia, mutta kuitenkin ihmisen tulee ratkaista päätöksentekoprosessiin kuuluvat rakenteettomat tehtävät. (Nykänen 2000, 33) Tällöin tavoitteena on yhdistää tietokoneen tuottamaa päätöksenteon tukea ja ihmisen harkintakykyä yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi (Shim ym. 2002, 112). Johto käyttää tietojärjestelmää usein päätöksenteon apuna, jolloin puhutaan päätöksenteon tukijärjestelmästä (Ruohonen & Salmela 1999, 101). Atksanakirja (2001, 149) määrittelee englanninkielisen decision support system käsitteen tarkoittavan suomenkielessä päätöstukea, jonka mukaan päätöksentukea tarjoava järjestelmä on päätöksen valmistelua avustava, keskustelevasti käytettävä tietojärjestelmä. Puhekielessä päätöksenteon tukijärjestelmän synonyymina käytetään myös termiä päätöksentukijärjestelmä. Systeemityön standardointi- ja kehittämiskeskus (SYSTA 1997) määrittelee päätöksenteon tukijärjestelmän organisaation tai liiketoiminnan johtamista palvelevaksi tiedon varastointi- ja jalostusjärjestelmäksi. Päätöksenteon tukijärjestelmät tyypillisesti tuottavat informaatiota päätöksenteon tueksi analysoimalla tapahtumakäsittelyjärjestelmien tuottamaa tietoa (Pohjonen 2002, 7; Laudon & Laudon 2000, 44; Ruohonen & Salmela 1999, 105).

10 10 Tyypillisesti päätöksenteon tukijärjestelmä määritellään tietokonesovellukseksi, joka on kehitetty tukemaan monimutkaista päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua (Turban ym. 2001, 445; Laudon & Laudon 2000, 44, Shim ym. 2002, 111). Erityisesti tällainen järjestelmä on suunniteltu helpottamaan organisaation hallinnossa työskentelevän henkilöstön tai johdon päätöksentekoa. Järjestelmä yhdistää dataa ja kehittyneitä analyyttisiä malleja tai analysointityökaluja tarkoituksena tukea puolirakenteellista ja rakenteetonta päätöksentekoa (Turban ym. 2001, 445). Päätöksentukijärjestelmä kokoaa tietoa, joka voi sijaita eri lähteissä ja tiivistää niistä käyttäjällensä tietoa, jota hän voi edelleen analysoida ja muokata päätöksentekotilanteessa (Laudon & Laudon 2000, 44). Johdon työskentelyn avuksi on kehitetty muitakin tietojärjestelmiä, esimerkiksi johdon tietojärjestelmä (management information system, MIS), joka tukee organisaation perustoimintojen, kuten suunnittelun, tuotannon ja tilausten käsittelyn raportointia. Järjestelmä kokoaa tiedot eri toiminnoista ja järjestelmästä voidaan ottaa raportteja tietyin määräajoin, esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain. (Laudon & Laudon 2000, 44) Johdon tietojärjestelmästä käytetään myös nimitystä johdon raportointijärjestelmä (Ruohonen & Salmela 1999, 102). Johdon tietojärjestelmä tarjoaa rutiiniluontoisia yhteenvetotietoja tai poikkeusraportteja. Johdon tietojärjestelmässä raportoitavat tiedot on määritelty järjestelmään etukäteen, jolloin järjestelmä tukee rakenteista päätöksentekoa. Toisin sanoen päätöksentekoprosessi etenee aina tietyn kaavan mukaisesti ja toiminnasta tulostettava raportti sisältää kuukaudesta toiseen samat raportoitavat asiat. (Laudon & Laudon 2000, 44 46) Verrattuna johdon tietojärjestelmään päätöksenteon tukijärjestelmä toimii vuorovaikutteisemmin: käyttäjä voi operoida suoraan päätöksentukijärjestelmän käyttämiä tietoja ja oletuksia, joiden pohjalta tulokset tuotetaan. Järjestelmä korostaa joustavuutta ja muokkautuvuutta, jotta ympäristön muutokset ja päätöksentekijän rooli voidaan huomioida (Ruohonen & Salmela 1999, 105). Päätöksenteon tukijärjestelmän kehittämisen alkutaipaleella sen mainostettiin sovittavan yhteen ihmisen arvostelukykyä ja tietokoneteknologian hyötyjä tavalla, jonka avulla voidaan parantaa päätöksentekijöiden tehokkuutta häiritsemättä heidän autonomiaansa (Keen 1987, 253). Johdon tietojärjestelmä käyttää hyvin vähän analysointimalleja, minkä vuoksi järjestelmä ei ole käyttäjän kannalta kovin joustava (Laudon & Laudon 2000, 44 46). Päätöksenteon tukijärjestelmää voidaan käyttää useissa erilaisissa tilanteissa ja käyttäjä voi tehdä järjestelmän avulla tilannekohtaisia ja useista eri tekijöistä riippuvaisia entä jos tyyppisiä kyselyitä (Turban ym. 2001, 448). Päätöksenteon tukijärjestelmän erityisyys verrattuna johdon tietojärjestelmään

11 11 on nimenomaan sen ominaisuus käsitellä tilanteita, joita ei voida määritellä etukäteen. Se tukee intuitioon, kokemukseen ja aikaisempaan tietämykseen perustuvaa päätöksentekoa (Ruohonen & Salmela 1999, 102) luvun puolivälissä päätöksenteon tukijärjestelmien tutkimukseen tuli mukaan uutena aiheena ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmien tutkimus (engl. group decision support systems, GDSS). Päätöksenteon tuki laajeni yhden käyttäjän näkökulmasta työryhmien tai organisaatiotasoisen päätöksenteon tukemiseen. Ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmien tarkoituksena on helpottaa ryhmän jäsenten tietokoneavusteista työskentelyä. (Shim ym. 2002, 113, 117) Järjestelmä on vuorovaikutteinen tietokonepohjainen yhteistyötä tukeva sovellus, joka tukee puolirakenteellista tai rakenteetonta ryhmäpäätöksentekoa (Turban ym. 2001, 452). Käsitellessään päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä organisaation näkökulmasta, Keen ja Scott Morton (1978, 58) luonnehtivat sen keskustelevaksi, vuorovaikutteiseksi tietokoneperustaiseksi järjestelmäksi. Järjestelmän päätehtävä on tukea tai helpottaa johtajien päätöksentekoa. Järjestelmän kautta käyttäjän tulee pystyä hyödyntämään tietokoneen tarjoamaa tiedon analysointikapasiteettia sekä malleja että tietokantoja. Päätöksenteon tukijärjestelmä tulisi organisaatioissa ymmärtää pikemminkin palveluna kuin tuotteena, sillä tietokone sinänsä on toisarvoinen tässä kontekstissa. (Keen & Scott Morton 1978, 58) Tarkastellessaan päätöksenteon tukijärjestelmien kehitystä noin viidentoista vuoden jälkeen Keen (1987, 255) toteaa, ettei päätöksenteon tukijärjestelmän käsite ole kovin vakiintunut. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyt kattavat laajan joukon määrittelyitä, joista osa keskittyy päätöksenteon tukemiseen ja osa tietojärjestelmien näkökulmaan. Päätöksenteon tukijärjestelmää tulisi käsitellä pikemminkin lähestymistapana tai filosofiana, kuin täsmällisenä metodologiana (Turban ym. 2001, 446). Laveimmillaan päätöksenteon tukijärjestelmän voidaan sanoa oleva yhdistelmä päätöksentekoprosessiin soveltuvista tietokonepohjaisista teknologioista, joiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä tekemään työnsä paremmin (Keen 1987, 255, 265) luvun taitteessa päätöksenteon tukijärjestelmälle ei ole olemassa yhtä selvää käsitettä, vaan se määritellään kirjallisuudessa yleisesti vuorovaikutteiseksi tietokonepohjaiseksi järjestelmäksi, joka auttaa päätöksentekijöitä hyväksikäyttämään tietoa ja malleja puolirakenteellisten tai rakenteettomien ongelmien ratkaisussa (Ruohonen & Salmela 1999, 105). Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmälle ei voida asettaa yksiselitteistä määritelmää, mutta tehdyistä määritelmistä voidaan havaita päätöksentukijärjestelmälle tyypillisiä ominaisuuksia. Tutkiessaan

12 12 päätöksentukijärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn näkökulmasta, Nykänen (2000, 1-2) toteaa tietojärjestelmätieteen tutkimuksessa esitettyjen päätöksentukijärjestelmien käsitemäärittelyiden korostavan usein tiettyjä ominaisuuksia: päätöksenteon tukijärjestelmän käsitetään olevan vuorovaikutteinen järjestelmä, joka yhdistää dataa ja malleja, ja järjestelmä pikemminkin tukee kuin korvaa inhimillistä päätöksentekoa puolirakenteellisissa tai rakenteettomissa tehtävissä.

13 13 3 TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMIEN ERITYISPIIRTEITÄ 3.1 Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitys Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit ovat monimuotoisia, jonka vuoksi toimintaprosessien tukemiseksi kehitettyjä tietojärjestelmiä on paljon. Potilaasta tallennetaan tietoa useisiin tietojärjestelmiin. Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitystä ohjaa vahvasti lainsäädäntö, joka määrittelee tietojen käyttöä, luovutusta, tietosuojaa sekä asiakkaan ja henkilökunnan oikeuksia koskevat määräykset. Useimmissa maissa terveydenhuoltojärjestelmä on vahvasti sairaalakeskeinen, minkä vuoksi tietojärjestelmiä kehitettiin ensimmäiseksi sairaaloihin. Terveydenhuoltoon kehitetyt tietojärjestelmät voidaan jaotella toiminnan kannalta kahteen luokkaan: toimialariippumattomiin järjestelmiin (esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät) ja potilastietojärjestelmiin. Potilastietojärjestelmät voidaan jakaa edelleen yleisesti sairaalassa käytettäviin ydinjärjestelmiin (potilashallinnon järjestelmät, joihin merkitään potilaan perustiedot, tiedot ajanvarauksista ja sairaalaan sisäänkirjaamisesta jne.) ja erilaisiin yksikkökohtaisiin erillisjärjestelmiin (laboratorion, radiologian, leikkausosaston jne. järjestelmät), jotka keräävät potilaan hoitoketjun aikaiset tutkimus- ja toimenpidetiedot. (Saranto & Korpela 1999, 25) Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisen voidaan katsoa alkaneen 1960-luvulla. Terveydenhuollon tietojenkäsittelyn aikakaudet ovat kulkeneet läpi eräajojärjestelmien käytön, päätekäyttöisten järjestelmien käytön, siirtyen henkilökohtaisten mikrotietokoneiden käyttöön ja lähiverkkojen hyödyntämiseen, ja siitä edelleen Internetin ja web-pohjaisten sovellusten käyttämisen aikakauteen. (Korpela & Saranto 1999, 30 33) Suurin osa sairaaloiden tietojärjestelmistä rakennettiin (yliopistollisten) sairaaloiden oman atk-henkilöstön voimin (Korpela & Saranto 1999, 40). Järjestelmiä kehitettiin palvelemaan tiettyjä erillisiä tarpeita, esimerkiksi laboratorion tai röntgenin tiedontallennusta. Tämäntyyppinen järjestelmien kehitys erillisinä saarekkeina jatkui suhteellisen pitkään ja kehitystyö oli suhteellisen koordinoimatonta. Järjestelmien käyttäjiä ei myöskään ollut mukana kehitystyössä, vaan järjestelmiä rakensivat atk-teknikot, toimintayksiköiden esimiehet ja laitteistojen toimittajat. (Koskimies 1999, 68, 76) ja 1990-lukujen taitteessa tuolloin käytössä olleet järjestelmät alkoivat käydä teknologialtaan vanhentuneiksi ja järjestelmäkehitykseen tuli mukaan päätekäyttöiset järjestelmät (Koskimies 1999, 78). Vielä nykyäänkin sairaaloissa on käytössä hyvin paljon tuolloin ohjelmoituja ohjelmistoja, ns.

14 14 perinnejärjestelmiä. Perinnejärjestelmien yhdistäminen uusilla teknologioilla toteutettuihin ohjelmistoihin tai niiden korvaaminen uusilla ohjelmistoilla on vasta meneillään. Uusien teknologioiden myötä järjestelmät pyritään kehittämään aikaisempaa yhteiskäyttöisemmiksi ja paremmin tiedon liikkuvuutta tukeviksi. (Nykänen 2003, 3) Sairaaloiden atk-osastoilla teknologian mukanaan tuoma muutos todentuu rajoitetumpana järjestelmien ylläpitona: aiemmin sairaalassa käytettävät järjestelmät pääsääntöisesti ohjelmoitiin itse talon sisällä ja siten myös niiden kehittäminen tapahtui joustavasti. Nykyisin järjestelmät hankitaan ohjelmistotaloilta, jolloin hankittuja tuotteita ei pystytä muokkaamaan enää yhtä joustavasti sairaalan omana työnä. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä on tullut kaupallista toimintaa (Nykänen 2003, 3). Käyttäjiä ja heidän käyttötarpeita on vasta viimeisen vuosikymmenen aikana pyritty huomioimaan terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä, vaikka tulokset eivät aina puhu puolestaan. Esimerkiksi muutos siirryttäessä uusiin tietojärjestelmiin on suhteellisen iso: käyttäjille se merkitsee merkkipohjaisista järjestelmistä siirtymistä graafisiin järjestelmiin ja pahimmissa tapauksissa jopa tiedon kulun rajoittumista, kun vanhat ja uudet tietojärjestelmät eivät ole sopivia. 3.2 Nykytilanne Vuonna 2004 tehdyn kyselyn mukaan sähköinen potilaskertomusjärjestelmä oli käytössä erikoissairaanhoidossa 13 sairaanhoitopiirissä (61,9 %), kun sairaanhoitopiirejä Suomessa on yhteensä 21. Kolmessa sairaanhoitopiirissä ko. järjestelmä oli kokeiluvaiheessa. Perusterveydenhuollossa sähköinen kertomusjärjestelmä oli tuotantokäytössä 93,6 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista. (Kiviaho ym. 2004, 14, 27). Suomessa meneillään olevan Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on mm., että vuoden 2007 loppuun mennessä käyttöön tulee ottaa valtakunnallinen sähköinen sairauskertomus. Potilasta koskevien ydintietojen tulee olla saatavissa kaikista potilaskertomusjärjestelmistä samassa, yhtenäisessä ja rakenteisessa muodossa. Rakenteiset tiedot perustuvat yhteisesti valtakunnan tasolla sovittuihin sanastoihin ja luokituksiin ja ovat pääsääntöisesti ilmaistavissa määrämuotoisesti. (STM 2003, 29 31)

15 15 4 PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄT TERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Tietojärjestelmien toimintalähtöinen jaottelu terveydenhuollossa Terveydenhuollon tietojärjestelmiä voidaan tarkastella myös toimintalähtöisesti ja esimerkiksi Turunen (2001, 61 62) on jaotellut ne omassa tutkimuksessaan terveydenhuollon tietojärjestelmien arviointia varten seuraavasti: hoidon järjestelmät hoidon tukijärjestelmät kommunikaatio- ja asiakasjärjestelmät taloushallinnon ja hallinnon järjestelmät diagnostiset ja kliiniset päätöksenteon tukijärjestelmät Diagnostisten ja kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmien tehtävä on tuottaa tietoa ja auttaa diagnoosin tekemistä. Tähän luokitteluun kuuluvat erilaiset lääkärien käyttämät varoitus- ja asiantuntijajärjestelmät. (Turunen 2001, 62) Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmiksi voidaan lukea kaikki tieto- ja tietämystekniikkaan perustuvat sovellukset, jotka auttavat tekemään laadukkaita päätöksiä hoitotilanteessa (Kari 1999, 216). Nykäsen (2000, 86) mukaan päätöksenteon tukijärjestelmä terveydenhuollossa on tietojärjestelmä tai tietämyspohjainen järjestelmä, joka on kehitetty tukemaan päätöksentekoa terveydenhuollon organisaatiokontekstissa. Järjestelmien tuottama hyöty voi perustua joko hyvin yksinkertaiseen ratkaisuun, tai ne voivat olla monimutkaiseen, itsenäiseen päättelyyn perustuvia kokonaisuuksia (Kari 1999, 216). Tutkimusten perusteella päätöksenteon tukijärjestelmät vähentävät lääketieteellisiä virheitä ja parantavat siten hoidon laatua (Kawamoto ym. 2005, 771). 4.2 Päätöksenteon tukea tarjoavia järjestelmiä terveydenhuollossa Usein kliinisessä työssä on tarvetta yksinkertaisellekin päätöksentukea tarjoavalle järjestelmälle: lääketieteellisen tiedon määrä on kasvanut huimaavaa vauhtia ja yksittäisen ihmisen ei enää voida olettaa muistavan kaikkea ulkoa. Tietoja voi joutua etsimään useista eri tallenteista, joko paperisista tai nykyisin useista sähköisistä järjestelmistä. Pahimmassa tapauksessa tiedot voivat olla käyttäjän saamattomissa, esimerkiksi toisen kunnan terveyskeskuksessa tai toisessa sairaalassa tai tietojen käyttöön ei ole potilaan suostumusta.

16 16 Karin (1999, ) mukaan terveydenhuollon toimialalla päätöksentukea tarjoavia järjestelmiä voidaan toteuttaa joko tietojen esitystekniikan avulla, älykkäiden hälytysten muodossa, tutkimus- ja hoito-ohjelmien tarjoamana tai asiantuntijajärjestelmien tuottamina arviointeina. Tietotekniikka mahdollistaa tietojen esittämisen kliinisen päätöksenteon kannalta tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Esimerkiksi teho-osastolla tilanteen kokonaiskuva tulee nähdä hyvin nopealla silmäyksellä. Tietojen ryhmittely tietokokonaisuuksiksi ja trendimuotoisen esitystavan käyttö helpottaa hoidon kannalta olennaisen tiedon löytymistä nopeassa työrytmissä. Elintoimintojen valvonnassa käytetään mittalaitteisiin säädettyjä rajaarvohälytyksiä, joiden alittuessa tai ylittyessä laite antaa hälytyksen. (Kari 1999, ) Erilaiset hoitosuositukset, hoito-ohjeet, hoito-ohjelmat ja hoitoalgoritmit ohjaavat kliinistä työtä ja siinä tehtäviä päätöksiä. Suositus on tyypillisesti asiantuntijaryhmän yhteinen kannanotto käyväksi hoidoksi tai menettelytavaksi. Hoitosuositusten tavoitteena on ohjata käytäntöä yhtenäisempään ja yleisesti käytettävään suuntaan. Hoito-ohjelmien merkitys on kasvanut sairaalan toiminnan muuttuessa teollisen palvelutuotannon suuntaan, jolloin huomiota kiinnitetään entistä enemmän palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen. Tällöin hoito-ohjelmat voidaan rinnastaa tuotantolinjoihin. (Kari 1999, ) Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmä liittyy potilastietojärjestelmiin ja on suunniteltu avustamaan kliinikkoa potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Lähinnä asiantuntijajärjestelmää on päätöksenteon tukijärjestelmä, joka yhdistää potilaskohtaista tietoa ja lääketieteellistä tietämystä, eli soveltaa esimerkiksi hoitosuositusta yksilöllisesti. Asiantuntijajärjestelmä arvioi tehtyjä päätöksiä tai antaa suosituksia hoitotilanteessa. Järjestelmä tarjoaa potilaan hoitotilanteeseen liittyviä potilaskohtaisia arviointeja tai kehotteita, jotka on valikoitu potilaan tietojen perusteella. (Varonen 2006, 1174; Delaney ym. 1999, 1). Päätöksentukea tarjoava järjestelmä sisältää toimialan tietämystä, jonkinlaisen päättelymoottorin tai säännöstön ja ohjelmiston. (Varonen 2006, 1174; Kari 1999, 222) Tietämys koostuu hoitosuosituksista, yleisluontoisista ja asiantuntijoiden räätälöimistä tietokannoista. Tietämys muunnetaan edelleen säännöiksi, joita ohjelmisto käyttää. Ohjelmisto yhdistää tietämystä ja sääntöjä sekä tilannekohtaista kliinistä tietoa, ja tuottaa päätöksenteon tukea eli esimerkiksi ohjeita, herätteitä tai varoituksia. (National Electronic Decision Support Taskforce 2002, 21) Tutkimuksia päätöksentuen laajamittaisesta käytöstä eri sairauksien ja oireiden hoidossa on vähän. Päätöksentukea koskevista tutkimuksista useimmat käsittelevät päätöksentuen hyödyntämistä yksittäisen sairauden tai tietyn

17 17 toiminnon avustamisen yhteydessä, kuten esimerkiksi lääkemääräyksen tekemisessä. Hoitotilanteessa neuvoja antavaa päätöksentukijärjestelmää on tutkittu vain hyvin rajatuissa tilanteissa. (Kortteisto ym. 2006, 37; Varonen ym. 2006, 1175, 1179) Kawamoton ym. (2005, 765) tekemä systemaattinen katsaus tuo päätöksentukijärjestelmän kehittäjille arvokasta kokoomatietoa aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Katsauksessa tutkittiin päätöksentukijärjestelmän onnistuneen käytön edellytyksiä 70 aiheesta tehdyn tutkimuksen pohjalta. Katsauksessa olennaisiksi järjestelmän käyttöä edistäviksi ominaisuuksiksi havaittiin neljä asiaa: 1) päätöksenteon tukijärjestelmä tarjoaa päätöksentukea automaattisesti osana kliinikon työnkulkua, 2) järjestelmä tarjoaa päätöksentukea juuri sillä hetkellä kun päätös tehdään, 3) järjestelmä antaa selkeitä toimintaohjeita pelkän tilanne- tai laatuarvion sijaan ja 4) päätöksentukea annetaan tietokoneen avulla. Kaikki nämä ominaisuudet tekevät päätöksenteon tukijärjestelmän käytön kliinikolle helpommaksi. Tehokkaasti toimiva päätöksenteon tukijärjestelmä minimoi käyttäjänsä ponnistukset olennaisen tiedon etsimiseksi ja päätöksentuen käyttämiseksi. (Kawamoto ym. 2005, 765, 771) Siirtyminen sähköisiin potilastietojärjestelmiin ja niiden tietojen rakenteisuus mahdollistavat automaattisen päätöksenteon tuen tuomisen terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi. Päätöksenteon tukijärjestelmä auttaa huolehtimaan, että esimerkiksi poikkeavat koetulokset havaitaan, potilaat saavat näyttöön perustuvaa hoitoa, suunniteltu seuranta toteutuu ja hoitoon liittyvät riskit minimoidaan. (STM 2003, 29 31) 4.3 Päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen Suomessa Yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä, laajat hoitosuosituskokoelmat ja sähköiset potilaskertomukset luovat hyvät edellytykset päätöksentuen kehittämiselle Suomessa. Suomessa päätöksentukijärjestelmän kehittämisestä on vastuussa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, joka on laatinut terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön laajan joukon hoitosuosituksia, Käypä hoito suosituksia ja Lääkärin tietokannat palvelun. (Varonen ym. 2006, 1179) Seuran hallinnoimaan laajaan, vuosina toteutettavaan EBMeDS-hankkeeseen (Evidence Based Medicine Decision Support) kuuluu tutkimushanke, tuotteistamishanke sekä kaksi pilottihanketta. (Kortteisto ym. 2006, 35). Hankkeen tavoitteena on tuottaa yhtenäinen kansallinen päätöksentukijärjestelmä, joka on sähköisten potilaskertomuksien tuottajien

18 18 käytettävissä. Tavoitteena on suunnitella järjestelmä siten, että se on käyttökelpoinen erilaisissa tietojärjestelmäympäristöissä ja käyttäjiensä aidosti hyväksymä. Omien työvälineidensä kehittämiseen osallistuvat hyvin aktiivisesti itse käyttäjät eli lääkärien ammattikunta. (Varonen ym. 2006, 1179) Kehitteillä olevan päätöksentukijärjestelmän tavoitteena on toimia lääkärin hoitotilanteeseen liittyvän kliinisen päätöksenteon tukena. Yhdistämällä lääketieteellistä tietämystä, kuten esimerkiksi hoitosuosituksia ja potilaskohtaisesti tallennettua tietoa, voidaan tuottaa tilannekohtaisia ohjeita ja neuvoja, ns. muistutteita, käyttäjän tueksi. (Kortteisto ym. 2006, 36) Saamiensa tietojen perusteella päätöksentukijärjestelmä esimerkiksi tarkastaa, onko potilaan tietoihin määritelty lääkeaineallergioita lääkitykselle, jota lääkäri on aikeissa määrätä. Tarvittaessa järjestelmä tuottaa käyttäjällensä muistutteen potilaan lääkeaineallergiasta. Järjestelmä pystyy myös hyödyntämään erilaisia hoitosuosituksia, hoito-ohjeita, hoitoketjuja ja potilasohjeita tuomalla käyttäjän huomioitavaksi ohjeistuksiin liittyviä linkkejä. (Varonen ym. 2006, 1174) Päätöksentuen avulla potilastiedoista pystytään poimimaan esille kulloisenkin tilanteen kannalta oleellisin tieto juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Potilaskertomukset ovat laajoja kokonaisuuksia, eikä sähköinen järjestelmä välttämättä auta tiedonhallinnassa. Päätöksentukijärjestelmän antama päätöksentuki merkitsee käyttäjällensä työvälinettä ja muistin tukea, keinoa hallita laajoja tietomääriä. (Varonen ym. 2006, 1174)

19 19 5 YHTEENVETO Tässä tutkielmassa on käsitelty päätöksenteon tukijärjestelmän (decision support system, DSS) käsitettä ja käyty läpi miten käsitettä sovelletaan terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitteeseen perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen taustaksi esitettiin tietojärjestelmien luokittelu. Toiseksi tarkasteltiin päätöksentekoprosessin rakenteisuutta: päätöksenteko voidaan jakaa rakenteelliseen, puolirakenteelliseen ja rakenteettomaan päätöksentekoon. Tätä päätöksentekoprosessin jaottelua käytetään myös määriteltäessä päätöksenteon tukijärjestelmän toimintaa. Lisäksi perehdyttiin terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitykseen, jotta ymmärrettäisiin alan tietojenkäsittelyn tarpeita, jotka vaikuttavat terveydenhuollon päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämiseen. Organisaation käytössä olevia tietojärjestelmiä voidaan luokitella monesta eri näkökulmasta. Tässä tutkielmassa kirjallisuuden pohjalta esitetty luokittelu on tehty tietojärjestelmän tukemien toimintojen pohjalta, jossa päätöksenteon tukijärjestelmä edustaa yhtä kategoriaa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmien tavoitteena on tukea käyttäjänsä päätöksentekoa rakenteettomissa tai puolirakenteellisissa tehtävissä. Erityisesti päätöksenteon tukijärjestelmiä on kehitetty helpottamaan johdon päätöksentekoa luvulla määritelty päätöksenteon tukijärjestelmän viitekehys on ollut pohjana alan tutkimukselle ja ohjannut päätöksentukijärjestelmien kehittämistä. Viitekehyksessä päätöksentekoprosessi jaetaan päätöksenteon rakenteisuuden pohjalta ihmisen ja tietokoneen päätöksentekoon. Tietokonetta ja tietojärjestelmiä voidaan hyödyntää rakenteellisessa päätöksenteossa, jossa prosessi on automatisoitavissa päätöksentekojärjestelmäksi. Päätöksentekotilanteet, joissa tarvitaan ihmisen harkintaa ja joita ei voi täysin automatisoida, ovat puolirakenteellista tai rakenteetonta päätöksentekoa. Päätöksenteon tukijärjestelmää hyödynnetään tällaisessa päätöksentekoprosessissa, jossa tarvitaan päätöksentekijän kokemusta tai intuitiota. Päätöksenteon tukijärjestelmän tavoitteena ei ole korvata inhimillistä päätöksentekoa, vaan täydentää ja tukea sitä teknologisilla ratkaisuilla. Kirjallisuudessa päätöksenteon tukijärjestelmä määritellään tietokonesovellukseksi, joka on kehitetty tukemaan monimutkaista päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Päätöksentukea tuottava järjestelmä analysoi organisaation tapahtumakäsittelyjärjestelmistä saatua tietoa, ja analysoinnissa järjestelmä yhdistää rakenteellista tietoa ja analyyttisia malleja. Analysoinnin tulokset ovat järjestelmän käyttäjän hyödynnettävissä ja käyttäjä voi edelleen muokata tuloksiin vaikuttavia kriteereitä, eli kokeilla erilaisia

20 20 lopputuloksia. Päätöksenteon tukijärjestelmän erityisyys verrattuna muihin johdon päätöksentekoa tukeviin järjestelmiin on sen vuorovaikutteisuus ja muokattavuus. Johdon raportointijärjestelmä käyttää ennalta määriteltyjä kriteereitä, kun päätöksenteon tukijärjestelmässä käyttäjä voi tehdä tilannekohtaisia kyselyitä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätöksenteon tukijärjestelmälle ei ole pystytty asettamaan yksiselitteistä määritelmää, vaikkakin useista käsitemäärittelyistä on havaittavissa samoja piirteitä. Päätöksenteon tukijärjestelmän käsitemäärittelyt kattavat laajan joukon määrittelyitä, joista osa korostaa tietojärjestelmien teknologista näkökulmaa ja osa päätöksenteon tukijärjestelmän toimintaa osana organisaation palveluja. Päätöksentekoprosessin jaottelu ja tietojärjestelmätieteessä esitetyt määrittelyt soveltuvat myös terveydenhuoltoon suunnatun päätöksenteon tukijärjestelmän määrittelyyn. Terveydenhuollon alalla päätöksenteon tukijärjestelmän käsitettä usein tarkennetaan lisäämällä käsiteparin eteen sana kliinisen. Tämän avulla viitataan päätöksentukijärjestelmän hyödyntämiseen erityisesti lääketieteellisen päätöksenteon tukena. Kirjallisuuskatsauksen perusteella diagnostiset ja kliiniset päätöksenteon tukijärjestelmät muodostavat oman kategoriansa terveydenhuollon tietojärjestelmien luokittelussa. Erona tietojärjestelmätieteessä esitettyihin määrittelyihin päätöksenteon tukijärjestelmä terveydenhuollossa ei keskity pelkästään johdon päätöksenteon tukemiseen, vaan päätöksentuki perustuu alan yleisen lääketieteellisen tietämyksen hyödyntämiseen. Terveydenhuollon tietojenkäsittelyn hajaantuneisuus ja lisäksi alati kasvava lääketieteellisen tiedon määrä on aikaansaanut tarpeen päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämiselle. Tietojen tallentaminen useisiin eri järjestelmiin on seurausta pitkään jatkuneesta kehityksestä, jossa järjestelmät rakennettiin tukemaan vain tiettyjä toimintoja. Erilaisia tuettavia toimintoja on paljon, ja potilaaseen liittyviä tietoja tallennetaan useissa eri tilanteissa. Lisäksi terveydenhuollossa korostuu potilaan suostumus tietojensa käsittelyyn: potilastietoja voi käsitellä vain, jos potilas on antanut suostumuksen niiden käsittelemiseen. Terveydenhuollon alalla päätöksenteon tukijärjestelmän yhteydessä korostuu sen toiminta tilannekohtaisen tiedon hallinnassa. Tiedon hallinta on käynyt yksittäisen kliinikon kannalta vaikeaksi, jonka vuoksi terveydenhuollossa päätöksenteon tukijärjestelmän tavoitteena on tukea käyttäjänsä tiedonsaantia. Päätöksenteon tukijärjestelmä toimii tilannekohtaisena tiedon koostajana ja käyttäjänsä muistin tukena. Järjestelmä auttaa huolehtimaan, että kaikki kulloiseenkin potilaan hoitotilanteeseen liittyvä ajantasainen tieto on päätöksentekijän saatavilla. Järjestelmä voi tuoda päätöksentekijän

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Organisaation tietojärjestelmät

Organisaation tietojärjestelmät Organisaation tietojärjestelmät Yrityksen tietojenkäsittely neljä pääaluetta perinteiseen tietojenkäsittely, tietoliikenne, toimistoautomaatio ja tuotantoautomaatio 2 Perinteinen tietojenkäsittely Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Lainadioja: *Kunnamo *Komulainen *Mustajoki *Nyberg KIITOS! Minna Kaila, lastenallergologi Ylilääkäri ja HALO-ohjelmapäällikkö, FinOHTA /Stakes Tampereen

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Tapaustutkimus Käypä hoito -suositusten käytöstä ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä päätöksenteon tuesta Merja

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

XVI VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1990, Lappenranta, hotelli Lappee LAAKARITYUASEMA EUROOPASSA. Tutki ja Matti Koskivirta VlT/SAI

XVI VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1990, Lappenranta, hotelli Lappee LAAKARITYUASEMA EUROOPASSA. Tutki ja Matti Koskivirta VlT/SAI XVI VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1990, Lappenranta, hotelli Lappee LAAKARITYUASEMA EUROOPASSA Tutki ja Matti Koskivirta VlT/SAI TERVEYDENHUOLLON ATK-PAIVAT M Koskivirta VTT/Sairaalatekniikka

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa 1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Kokemuksia kertakirjautumisesta kuinka Valvira-kortista tehdään haluttu

Kokemuksia kertakirjautumisesta kuinka Valvira-kortista tehdään haluttu Kokemuksia kertakirjautumisesta kuinka Valvira-kortista tehdään haluttu 26.5.2010 Pertti Eskelinen Head of Consulting and Support Salcom Group Oy, osasto 57 Salcom Groupin tavoite ja missio Yritys, joka

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014 Virtuaaliklinikkaa 1.0 Madis Tiik 19.3.2014 Madis Tiik, MD, Phd Tartu University, medical doctor 1996 Nordic School of Public Health (Sweden) - Diploma in Public Health 2003 stonian Business School 2001-2003

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

SIRIUS 2 eli uuden potilastietojärjestelmän tarve ja mahdollisuudet

SIRIUS 2 eli uuden potilastietojärjestelmän tarve ja mahdollisuudet SIRIUS 2 eli uuden potilastietojärjestelmän tarve ja mahdollisuudet Markku Mäkijärvi, HUS Johtajaylilääkäri Jari Renko, HUS Tietohallintojohtaja Paineet terveydenhuollon ATK-järjestelmien kehittämiseen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Tietotekniikkaarkkitehtuurit. Antti Larsio Microsoft 19.4.2011

Tietotekniikkaarkkitehtuurit. Antti Larsio Microsoft 19.4.2011 Tietotekniikkaarkkitehtuurit Antti Larsio Microsoft 19.4.2011 The Health Reform Pyramid CDHP = consumer directed health plan Consumerism Focus: CDHPs, Transparency, PHRs, Incentives, Value From: Deloitte

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä 20140303 THL / OPER - Heikki Virkkunen; THL/TILU päivi mäkelä-bengs, Riikka Vuokko 1 Kanta koostuu kolmesta osakokonaisuudesta Sosiaali-

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Älykäs sairaala kokonaisuus palveluna

Älykäs sairaala kokonaisuus palveluna Älykäs sairaala kokonaisuus palveluna Fujitsun tieto- ja viestintätekniikkaratkaisu terveydenhuoltoon Kari Aho Pirjo Nissinen-Kiviranta Ville Westerholm Kehityspäällikkö Toimialajohtaja Ratkaisukonsultti

Lisätiedot

VERKKOKIRJASTO theseus

VERKKOKIRJASTO theseus VERKKOKIRJASTO theseus ammattikorkeakoulujen Open Access toteutuksena a Sjölund ija a.sjolund@seamk.fi 02230 theseus verkkokirjasto Kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen opinnäyte- j julkaisutietokanta.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Terveydenhuollon ATK-päivät, Tampere 13.5.2015 Sinikka Rantala THL OPER Toiminnallinen

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle Heikki Penttinen, OlapCon Oy Sisältö 1. Alustus analytiikan kehityksestä 2. Gartnerin ennustukset analytiikan tulevaisuuden trendeistä 3.

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Kuntamarkkinat Mitä priorisointi on? Hanasaaren konsensuskokous 1999: Tavoite:

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset Hannele Hyppönen, Riikka Vuokko, Päivi Mäkelä-Bengs, Persephone Doupi, Kaija Saranto 20.5.2014

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Tietoturvapäivä 7.2.2012

Tietoturvapäivä 7.2.2012 Tietoturvapäivä 7.2.2012 Esko Vainikka, yliopettaja, CISSP Tietoturvapäivä Turun ammattikorkeakoulussa Lämpimästi tervetuloa 4. Tietoturvapäivä tapahtumaan Turun ammattikorkeakoulussa Kiitokset jo etukäteen

Lisätiedot

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille Hoitotyö ja hoitotiede Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille LOUHI- seminaari 24.10.08 Satu Haapalainen-Suomi sh, TtM-opiskelija, Ty,hoitotieteen laitos Riikka Vuokko, tutkija ÅA, IT-laitos Hoitaminen caring

Lisätiedot

Tulevaisuuden sähköinen maailma

Tulevaisuuden sähköinen maailma Tulevaisuuden sähköinen maailma Sotetieto hyötykäyttöön 2020 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v - mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos UEF // University

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot