TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGIN VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 Sisällysluettelo I Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1 II Taloudelliset lähtökohdat 3 1. Yleinen talouskehitys 3 2. Kuntatalouden tilanne 4 3. Vaasan alueen kehitys Elinkeinoelämä ja työpaikat Väestökehitys Vaasan talouskehitys 7 4. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Tavoitteet Talousarvion 2015 kokonaismenot ja niiden rahoitus Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Tuloslaskelman tulot Tuloslaskelman menot Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Investoinnit ja lainamäärä Talouden tunnusluvut Kaupungin talouden tasapainottaminen 13 Tuloslaskelma 2015, erittely kaupunki ja liikelaitokset 19 Rahoituslaskelma 2015, erittely kaupunki ja liikelaitokset 20 Tuloslaskelma , sisältää liikelaitokset 21 Rahoituslaskelma , sisältää liikelaitokset 22 III Tavoitteet Vaasan kaupunkikonsernin tavoitteet Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 28 IV Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 29 V Toimenpideohjelma 35 Käyttötalousosa, kaupunki 36 liikelaitokset 115 Investointiosa 129 Tulos- ja rahoituslaskelmaosa 141 Liitteet 1. Vaasan kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt Vaasan väestö alueittain iän ja kielen mukaan Vaasan väestö kuukausittain Valtuuston päätöspöytäkirja Tasapainotusohjelma, euromäärät toimielimittäin 162

3 1 I KAUPUNGIN STRATEGISET TAVOITTEET JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

4 TAVOITTEET MITTARIT TOIMENPITEET 2015 VETOVOIMAISUUS Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Väestönkasvu/v/ edellinen vuosi Yritysten tuottamat uudet työpaikat/ kaikki uudet työpaikat Verokertymä Yhteisöverokertymä/ verokertymä (tavoite 15% koko verokertymästä) Valtakunnallisten tapahtumien määrä Tontti- ja kaavavarannon määrä, kaavojen toteutumisaste Kansallisen tason innovaatiokeskittymän kasvattaminen Vaasaan Energia näkyväksi katukuvassa, Energyland- konseptin kehittäminen Alueen energia-alan laaja-alaisen koulutuksen vahvistaminen, energia-alan koulutusstrategian laatiminen Yritysten alueelle etabloitumisen mahdollistavan iskuryhmän perustaminen, teknologia-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksiin panostaminen Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyden tukeminen yhdessä opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Päätös liike- ja teollisista tonteista kolmessa kuukaudessa Elinkeinopoliittisesti tärkeiden investointien toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Kansainvälisen saavutettavuuden vahvistaminen kohdennetuilla investoinneilla Kaksi- ja monikieliset kampukset ja oppimisympäristöt HR- verkoston luominen kaupungin ja alueen ydintoimijoiden välille Kaupunkikeskustan viihtyisyyden kehittäminen Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti Kansainvälisten kongressien ja tapahtumien Vaasaan sijoittumisen aktiivinen edistäminen Saariston ja rantojen elävöittäminen ja hyödyntäminen Kysyntää vastaava tonttitarjonta: Asunto-ohjelmassa pysyminen Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys Toimiva joukkoliikenne: uusiutuvan energian hyödyntäminen Työllisyysaste >75% Työllisten (18-64-v) määrä/ väestö Oppilaitosten ja elinkeinoelämän strategisesta yhteistyöstä ja koulutustarpeiden ennakoinnista vastaavan ydinryhmän perustaminen osana kasvusopimusta Osaavan työvoiman kouluttaminen 2 HYVINVOINTI Väestön hyvinvointi Koettu onnellisuus Sairastavuusindeksi Peruspalveluiden määräajat ja vanhustenhuollon normit toteutuvat Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärät Palveluverkon kohdentaminen ydintoimintoihin Ennaltaehkäisevän työn priorisointi Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon integraation turvaaminen Yhteistoimintamallit toimialojen välillä; esim. nuorisotakuu Organisaatiorakenteiden madaltaminen Vaasan uusi terveysasema: Lääkäritoiminnan ja mahdollisen muun terveydenhuollon toimintojen keskittäminen Vanhusten palveluasuminen: talo/vuosi Varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen lisääminen asukasmäärän kasvun mukaisesti Kumppanuussopimukset kolmannen sektorin kanssa Asiakkaan osallisuuden ja oman vastuun lisääminen: osallistava demokratia, sähköiset palvelut TALOUDEN TASAPAINO Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Tilamäärän kehitys Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat Maaomaisuuden jalostaminen Resurssisuunnittelun kehittäminen Toimitilojen tehokas ja monipuolinen käyttö Tulojen kasvattaminen Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksut Tonttien ja asunto-osakkeiden vuokraus ja myynti Maksullisten palvelujen kehittäminen, maksujen ja taksojen korottaminen Henkilöstörakenteen optimointi Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen

5 3 II TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1. Yleinen talouskehitys Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä ( ) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä sekä Suomen Kuntaliiton kuntatalouden tietoihin. Viimeaikaista taloudellista keskustelua on hallinnut Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet talouspakotteet. EU:n pakotteilla tai Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia Suomeen, mutta epäsuorat vaikutukset voivat nousta kriisin pitkittyessä merkittäviksi. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteessa ennustetaan euroalueen kasvuksi kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Euroalueen kohdalla talouden tilanne on kuitenkin herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Tiukimmin kasvun syrjässä on kiinni Saksa, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Ennusteen taustaoletukset ovat kasvua tukevia. Sen sijaan Suomen kansantalouden kasvuennusteet tänä ja ensi vuonna ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 0,4 %, kun taas tuonti vähenee edelleen. Tuonnin vaimeuden taustalla on osittain yksityisen kulutuksen vaatimaton kehitys. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja inflaatio jää 1,1 prosenttiin. Talousarviovuoden 2015 kasvu ennakoidaan 1,2 prosenttiin ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi ennusteen riskit painottuvat yhä negatiiviseen suuntaan. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Sopeutustoimista huolimatta julkisen talouden ei ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan. Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja työpanoksen kasvun pysähtyminen puolestaan rajoittavat talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua. Julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitusasemaa mitataan kestävyysvajeella, joka on tulevien julkisen talouden alijäämien nykyarvo. Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta on tasapainotettava, jotta velkaantuminen pysyy hallinnassa ilman lisätoimia. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2018 tasolla. Kestävyysongelma voidaan ratkaista ennen kaikkea uudistuksilla, joilla hillitään tulevia menopaineita ja parannetaan talouden kasvuedellytyksiä ja sitä kautta julkisen sektorin tulojen kasvua pitkällä aikavälillä BKT, muutos, % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Kulutus, muutos, % 2,0 0,3 0,0 0,1 0,3 0,9 Investoinnit, % 4,1-2,5-4,9-3,7 2,4 2,9 Työttömyys, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Kuluttajahinnat, muutos, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 (Lähde: VM)

6 4 2. Kuntatalouden tilanne Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä ( ) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä sekä Suomen Kuntaliiton kuntatalouden tietoihin. Kireä taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään menojen kasvua kuluvana vuonna. Vuonna 2013 kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat peräti 6,8 prosenttia. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 19,74 prosenttiin. Vuoden 2015 kunnallisverotilitysten ennakoidaan kasvavan vain 1,2 prosenttia. Keskeisin syy vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu, kuten mm. eläketulovähennys, työtulovähennys ja perusvähennys. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,3 % ja vuonna 2015 kasvu hiipuu 1,7 prosenttiin. Peruspalvelujen kustannustason nousuksi arvioidaan noin 1,1 % ja kunta-alan ansiotason nousuksi 1,1 %. Nimellisten kulutus- ja investointimenojen arvioidaan hidastuvan 3 %. Koska menojen ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin tulojen, kuntatalous on edelleen heikkenemässä. Kuntatalouden heikkeneminen tarkoittaa yhä nopeampaa kuntatalouden velkaantumista. Valtionosuudet alenevat noin viisi prosenttia vuonna 2015 verrattuna vuoteen Kuntatalouteen kohdistuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästö. Valtionosuusjärjestelmän muutos tulee voimaan Uudistus pohjautuu pitkälti nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita on sekä uusittu että vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtiontalouden vuosien kehysten mukaan valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan siten, että vuonna 2015 leikataan edellisten leikkausten lisäksi 296 miljoonaa euroa eli kehyspäätösten myötä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuonna 2015 vähennyksiä yhteensä 362 milj. euroa. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. Peruspalvelujen hintaindeksin kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin noin 1,5 % vuosina Kulutuksen määrän oletetaan ennustejaksolla lisääntyvän noin prosentilla seuraten väestön ikärakenteen ja määrän muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysyntäpainetta. Jos edellä kuvattu tulo- ja menokehitys toteutuu, kuntatalous pysyy lähivuosina selvästi alijäämäisenä. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikentyneet aiemmin arvioidusta. Talouskasvu jatkuu hitaana, jolloin myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Se edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeuttaa kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua. Jos kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta vuoteen 2018 mennessä.

7 5 3. Vaasan alueen kehitys 3.1 Elinkeinoelämä ja työpaikat Vaasan seutu kuuluu Suomen parhaiten menestyviin seutuihin kaikilla mittareilla mitaten. Seutu on asukkaat ja elinkeinoelämä huomioiden maamme kansainvälisimpiä alueita. Vaasan teollisuudella on suuri merkitys sekä kansallisesti, että seudullisesti. Elinkeinoelämän veturina toimii Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä. Se on hyvin merkittävä työllistäjä noin työpaikallaan. Keskittymän vienti on arviolta noin 3,5 miljardia euro vuodessa. Pohjanmaan vienti on noin 4,6 miljardia euroa ja maan 4. suurin (vienti / asukas on Suomen suurin). Vaasan ja seudun työllisyystilanne on huonontunut parin vuoden takaisesta tilanteesta. Kehitys on seurannut muun maan kehitystä. Vaasan työttömyysaste on edelleen 3. alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasa on ainoa kaupunki, jossa esiintyi merkittävää teollisuustyöpaikkojen määrän kasvua vuosina Kehitys on poikkeuksellinen, sillä teollisuustyöpaikkojen määrä väheni voimakkaasti useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on 6. eniten teollisuustyöpaikkoja, vaikka kaupunki on väkiluvultaan vasta 15. suurin (seutu on 11. suurin). Kaupungissa on lähes yhtä monta teollisuustyöpaikkaa kuin Turussa, joka on väestöltään kolme kertaa suurempi ja noin teollisuustyöpaikkaa enemmän kuin Oulussa, joka on myös kolme kertaa suurempi. Vaasan väkiluku kasvoi noin asukkaalla ja Vaasan seudun väkiluku noin asukkaalla vuosina Viime vuosina kaupungin väestö on kasvanut keskimäärin noin 600 asukkaalla ja seudun väestö noin 840 asukkaalla vuodessa. Ennakkoväkilukutietojen mukaan kaupungin ja seudun hyvä väestökehitys jatkuu vuonna Vaasan seudun väestönkasvu on 7. suurin Suomen 36 kaupunkiseudun joukossa. Seutu on väestöltään 7. suurin asukkaalla.

8 6 Myös työpaikkojen määrän kasvu on 7. suurin Vaasan seudulla verrattuna kaikkiin muihin kaupunkiseutuihin ja 2. suurin verrattuna saman kokoluokan seutuihin. Valtaosa seudun työpaikkojen määrän kasvusta 2000-luvulla (noin 6 200) on keskittynyt Vaasaan. Mustasaaressa kasvu on ollut maltillinen. Seudun muissa kunnissa työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Vaasan työttömyysaste oli 10 % elokuussa 2014 (koko maan 12,2 %). Vaasan työttömyysaste on 2,7 % korkeampi kuin vuonna Työttömyysaste on noussut myös Vaasan naapurikunnissa. Tästä huolimatta seudun työllisyystilanne on edelleen hyvä.

9 7 3.2 Väestökehitys Ikäryhmittäin tarkasteltuna väestönkasvu oli suurin 65+ -vuotiaiden ikäryhmässä Vaasassa vuosina (+2 358). Kasvu oli lähes yhtä suuri vuotiaiden ikäryhmässä (+2 257), mikä on hyvin myönteistä. Muunkielisten osuus vuotiaiden kasvusta oli 66 %, eli hyvin merkittävä. 0 6-vuotaiden määrä kasvoi myös melko voimakkaasti vuosina (+579). Vaasan väestöennusteessa oletetaan, että lasten ja nuorten aikuisten määrä jatkaa kasvuaan. Senioriväestön kasvu jatkuu myös, ja se voimistuu hieman vuotiaiden määrä tulee kasvamaan melko voimakkaasti, sillä vuotiaat vanhenevat, jolloin heistä tulee vuotiaita. Vaasan väestöennusteessa on siis oletettu, että kaupungin voimakas väestönkasvu jatkuu. Realistista on nykyisen kasvuvauhdin jatkuminen, eli noin +600 asukasta vuodessa. Suurempaan tai pienempään kasvuun on kuitenkin myös syytä varautua. 3.3 Vaasan talouskehitys Vuosi 2013 oli Vaasan kaupungin taloudessa negatiivinen ja alijäämäksi muodostui 5,7 milj.. Vuoden 2012 alijäämä oli 6,4 milj.. Vuoden 2015 talousarvio on kolmas alijäämäinen talousarvio ja talouden tasapainottamiseksi talousarvioon on sisällytetty erillinen talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman avulla muutetaan kaupungin palvelurakennetta pysyvästi varsinaisia palveluita kuitenkaan olennaisesti heikentämättä. Kaupunki täyttää ns. kriisikuntakriteerit suhteellisen velkaantuneisuuden suhteen. Näitä kriteerejä on yhteensä kuusi. Muiden kriteerien suhteen tarkasteltuna asukaskohtainen velkamäärä on alle maan keskiarvon, omavaraisuusaste on heikentymässä kohti kriisikuntakriteeriä, kaupungin vuosikate on positiivinen, kertynyttä alijäämää ei ole ja Vaasan tuloveroprosentti on kaikkien kuntien painotettua keskiarvoa alhaisempi. Tasapainottamisohjelman keskeisenä lähtökohtana on toimintamenojen kasvun sekä investointitason alentaminen taloussuunnitelmakaudella kunnallisveroa korottamatta. Velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi keskipitkän aikavälin nettoinvestointitaso on enintään 40 miljoonaa euroa ja vuosikate 30 miljoonaa euroa. Vaasan kaupunki on edelleen kasvava kaupunki ja peruspalveluinvestointien tasoa on ylläpidettävä, jotta voidaan vastata kasvavan väestön palvelutarpeisiin. Myös korjausvelan kerryttämistä kaupungin toimitiloissa ja kunnallistekniikassa on vältettävä. Vain korkeampi vuosikate mahdollistaa tulevaisuuden haasteiden hallitsemisen. Kaupunki investoi lähivuosina

10 8 kouluihin ja päiväkoteihin ja valmistautuu uuden keskitetyn terveysaseman rakentamiseen. Uusi terveysasema korvaa valmistuessaan kaikki muut kantakaupungin terveysasemat. Kaupungin tytäryhtiö Pikipruukki jatkaa palvelutalojen rakentamista. Kaupunkikeskustan laajentamista jatketaan kunnallistekniikan investoinneilla ja 2015 aikana valmistaudutaan yhdystien pitkän aikavälin muutosrakentamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen investoinneilla jatketaan palvelurakennemuutosta ja käyttötalouden sopeutustoimenpiteillä valmistaudutaan ns. sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Talousarviota valmisteltaessa kunnat ovat antaneet lausuntonsa lakiluonnoksesta valtiolle. Jo lausuntovaiheessa on kuitenkin selvää, että uudistus merkitsee huomattavia sopeutustoimia Vaasalle. Vain valmistautumalla näihin muutoksiin jo vuonna 2015 voidaan hallita muutoksen tulevia merkittäviä haasteita toiminnalle ja taloudelle. Talousarvio tasapainottamisohjelmineen sisältää toimenpiteet, joilla asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan ja samalla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys pitkällä aikavälillä. Tiukalla maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinneilla ja kaupunkitasoisella palveluverkkosuunnittelulla rajataan kaupungin nettoinvestoinnit kestävälle tasolle. Toimintatulojen ja verorahoituksen arvioidulla kahden prosentin keskimääräisellä vuotuisella kasvulla tavoitellaan kaupungin tuloksen kääntymistä ylijäämäiseksi ja lainamäärän kasvun pysäyttämistä taloussuunnitelmakauden lopulla. Epävarmat näkymät talous- ja työllisyyskehityksessä korostavat talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamistarvetta. Vain menojen sopeutustoimien kautta ja saattamalla kaupungin talous terveelle pohjalle turvataan kaupungin taloudellinen liikkumavara, jotta voidaan reagoida muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. 4. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Tavoitteet Kaupungin visio ja strategia on päivitetty ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet määritelty näiden pohjalta. Tavoitteet esitetään talousarviokirjan alussa. Toimialojen kohdissa on esitetty toimialojen yhteiset valtuustoon nähden sitovista tavoitteista johdetut tavoitteet. Toimielimet ovat näistä tavoitteista johtaneet omia lauta-/johtokuntakohtaisia tavoitteita.

11 4.2. Talousarvion 2015 kokonaismenot ja niiden rahoitus 9 Vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämä ,0 30,0 20,0 28,5 28,7 24,1 16,8 22,4 30,2 34,1 27,6 26,3 15,5 23,2 18,8 19,2 31,0 29,5 10,0 9,4 9,5* 6,4 0,0-10, ,5-9,1-14,9-9,0-20,0 Vuosikate kumulatiivinen ali- ylijäämä *sisältää tasapainotusohjelman 2015 Vuoden 2015 talousarvion menot ovat seuraavat: Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. Muutos milj. Muutos % Osuus % toimintamenot 566,4 567,8 586,1 18,3 3,2 % 88,9 % rahoitusmenot 2,8 2,8 3,1 0,3 10,7 % 0,5 % bruttoinvestointimenot 54,1 41,8 45,8 4,0 9,6 % 6,9 % antolainojen lisäys 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 % 0,0 % lainojen lyhennykset 22,5 24,0 24,5 0,5 2,1 % 3,7 % Yhteensä menot 652,1 636,5 659,6 23,1 3,6 % 100,0 % Kokonaismenot ovat 659,6 milj. euroa; nousua vuoteen 2014 verrattuna on 23,1 milj. euroa. Kokonaismenoista 88,9 % on käyttötalousmenoja, 6,9 % investointimenoja ja 4,1 % rahoitus- ja pääomamenoja. Menojen rahoitus on esitetty seuraavaksi: Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. Muutos milj. Muutos % toimintatulot 199,4 194,1 201,0 6,9 3,6 % verotulot 272,9 273,7 277,4 3,7 1,4 % valtionosuudet 102,6 99,6 99,5-0,1-0,1 % rahoitustulot 13,1 13,0 14,2 1,2 9,2 % investointitulot 2,4 0,9 2,6 1,7 188,9 % antolainojen vähennys 0,2 0,3 0,3 0,0 0,0 % pitkäaikaisten saamisten muutos 4,7 0,7 0,7 0,0 0,0 % lainanotto 49,1 54,0 50,5-3,5-6,5 % tulot yhteensä 644,4 636,3 646,2 9,9 1,6 % kassavarat ,6 0,0 0,4 0,4 Toimintatuloilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitetaan kokonaismenoista 577,9 milj. euroa. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseksi 26 milj. euroa.

12 Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Tuloslaskelman tulot Tuloslaskelma esitetään sivulla 19. Tuloslaskelman tulot ovat 592,1 milj. euroa (sisältäen sisäiset tulot). Lisäystä vuodesta 2014 on 11,7 milj. euroa ja 2,0 %. Toimintatulot ovat 201 milj. euroa. Tuloslaskelman tulot Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. osuus budjetista muutos milj. muutos % toimintatulot 199,4 194,1 201,0 33,9 % 6,9 3,6 % verotulot 272,9 273,7 277,4 46,9 % 3,7 1,4 % valtionosuudet 102,6 99,6 99,5 16,8 % -0,1-0,1 % rahoitustulot 13,1 13,0 14,2 2,4 % 1,2 9,2 % yhteensä 588,0 580,4 592,1 100 % 11,7 2,0 % Verotulot Verotuloista 82,9 % on kunnallisveroa, 10,0 % yhteisöveroa ja 7,0 % kiinteistöveroa. Verotulot Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. osuus budjetista muutos milj. muutos % kunnallisvero 220,5 227,1 230,0 82,9 % 2,9 1,3 % yhteisövero 38,1 31,2 27,9 10,0 % -3,3-10,6 % kiinteistövero 14,2 17,0 19,5 7,0 % 2,5 14,6 % yhteensä 272,9 275,3 277,4 100 % 2,1 0,8 % Kunnallisveron tuotto kasvaa vain 2,9 milj. euroa (1,3 %) vuodesta Veroprosentti on 19,5 %. Yhteisövero on 27,9 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 3,3 milj. euroa ja -10,6 %. Kiinteistövero kasvaa 14,6 %. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2014 aikana ja uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet tulevat käyttöön vuoden 2015 alusta. Uuden järjestelmän mukaisin kriteerein Vaasan saamat valtionosuudet hiukan paranevat ennen toteutettuja valtionosuusleikkauksia. Valtionosuudet ovat 99,5 milj. euroa; laskua vuodesta 2014 on 0,1 milj. euroa ja 0,1 %. Verotulotasaus vähentää vuonna 2015 Vaasan valtionosuuksia 9,8 milj. euroa (18,2 milj. euroa v. 2014).

13 Tuloslaskelman menot Toimintamenot milj. Tp 2013 Tot.enn TA 2015 muutos % osuus budjetista henkilöstökulut 257,1 256,0 257,6 0,6 % 44,0 % palvelujen ostot 207,6 209,2 208,4-0,4 % 35,5 % aineet ja tarvikkeet 30,5 30,6 30,5-0,3 % 5,2 % avustukset 29,9 30,4 30,7 0,8 % 5,2 % vuokrat 38,8 38,8 54,4 40,3 % 9,3 % muut menot 2,5 2,7 4,6 66,0 % 0,8 % yhteensä 527,9 567,8 586,1 3,2 % 100,0 % Toimintamenot ovat 586,1 milj. euroa. Menoista 44,0 % on henkilöstökuluja ja 35,5 % palvelujen ostoja Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Toimintakate on 378,5 milj. euroa. Toimintatulot % toimintamenoista v on 34,3 % (v. 2014; 34,2 %) Vuosikate 2015 on 9,5 milj. euroa. Vuosikatteeseen sisältyy Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuloja 12 milj. euroa. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate (tulorahoitus) on vähintään poistojen suuruinen, jolloin tulorahoitus riittää omaisuuden kulumisen (peruskorjaus) rahoittamiseen. Poistot ovat 26 milj. euroa v eikä vuosikate näin ollen riitä kattamaan poistoja. Vuoden 2015 tilikauden tulos (vuosikate./. poistot) on -16,5 milj. euroa. Poistoerovarauksen tuloutus on 1,0 milj. euroa, jolloin tilikauden alijäämä on 15,5 milj. euroa. Kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2015 lopussa 9,1 milj. euroa. Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet yhteensä Rahoitustulot ja menot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoerovarauksen tuloutus Tilikauden yli-/alijäämä Kumulatiivinen alijäämä

14 Investoinnit ja lainamäärä Investoinnit Bruttoinvestoinnit ovat 45,8 milj. euroa vuonna 2015 ja nettoinvestoinnit 43,2 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin 45 milj. euroa / vuosi (vuosina ). Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2015 on 21,2 ja vuosina keskimäärin 48,9 %. Investointilajeittain investoinnit ovat: INVESTOINNIT 2015 milj %-osuus aineettomat hyödykkeet 0,9 2 % kiinteät rakenteet laitteet 9,4 21 % koneet ja kalusto 3,6 8 % maa- ja vesialueet 1,5 3 % osakkeet ja osuudet 2,5 5 % liikelaitokset 27,9 61 % Investoinnit yhteensä 45,8 100 % peruspääoman sij.liikelaitoksiin 13,5 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Investointien omahankintameno ,6 56,1 51,7 47,4 42,0 44,7 44,4 45, Lainamäärä Investointien rahoittamiseksi lainanottoa joudutaan lisäämään 26,0 milj. euroa (lainojen lyhennykset 24,5 milj., uudet lainat 50,5 milj. ). Lainamäärä 2015 lopussa on 232,2 milj. ja /asukas. Taloussuunnitelmakauden lopussa lainamäärä nousee n euroon / asukas, ellei tulopohjaa saada oleellisesti nostettua. Lainamäärä /asukas Talouden tunnusluvut Alla on esitetty yhteenvetona talouden tunnuslukuja vuosille 2013, 2014 ja 2015: Tunnusluku Tp ennuste TA 2015 toimintatulot % toimintamenoista 25,6 34,2 34,3 Käyttötalouden nettomeno % verorahoituksesta 97,7 100,1 100,4 Vuosikate milj. 18,8 9,4 9,5 Vuosikate % poistoista 72,6 36,3 37,1 Investointien tulorahoitusprosentti 36,4 22,5 21,2 Lainamäärä /asukas

15 Kaupungin talouden tasapainottaminen Yleistä talouden tasapainosta Kaupungin strategian mukaisesti kaupunki panostaa vetovoimaisuuteen, hyvinvointiin ja talouden tasapainoon. Talousarvion painopisteitä ovat alueen vetovoimaisuuden kehittäminen, edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne, väestön hyvinvointi sekä peruspalveluiden hyvä saatavuus. Taloustilanteen näkökulmasta talouden tasapaino on keskeisin tekijä tulevaisuutta ajatellen ja strategian toteutumisen näkökulmasta. Vaasan kaupunki rahoittaa toimintansa suurilta osin verorahoituksen ja toimintatulojen turvin. Verorahoitus kattaa noin 2/3 tuloista ja varsinaiset toimintatulot 1/3 tuloista. Verorahoituksesta valtionosuudet kattavat selvästi alle 20 % ja verotulot ovat merkittävät suhteessa valtionosuuksiin. Verotuloista yhteisöverotuotto on ollut merkittävä tekijä kaupungin tulonmuodostuksessa, mutta kansantalouden heikosta tilanteesta johtuen yhteisöveron osuus kaupungin verotuloista on selvästi laskemassa. Vaikka kunnallisverotuotot ovat kasvaneet tasaisesti, ja tulevat arvion jatkossakin kasvamaan tasaisesti, niin valtionosuuksien ja yhteisöverojen lasku aiheuttavat huomattavan sopeutustarpeen kaupungin menopuolelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kehyksen vuodelle Vuoden 2015 talousarvio on kaupungin kolmas talousarvio, joka keskittyy toiminnan ja talouden sopeuttamiseen johtuen heikentyneestä kansallisesta taloustilanteesta. Vaasan oman palvelutuotannon kehittämistä on voitu takavuosina toteuttaa pitkälti erinomaisesta yhteisöveron tuotosta johtuen. Kun Suomi on jo vuodesta 2008 lähtien ollut lähes yhtämittaisesti taantumassa, tällä on vaikutuksia myös Vaasan kaupungin talouteen. Kaupungin palvelut on tehtyjen vertailujen mukaan tuotettu keskimääräistä korkeammilla kustannuksilla ja kaupungin käyttötalous on nykytilanteessa heikko. Aiempina tilikausina kerätty ylijäämä olisi ilman talouden sopeuttamistoimia käytetty jo vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupunki olisi siten kuntalain 65 :n mukaan velvollinen laatimaan talouden tasapainottamissuunnitelman alijäämän kattamiseksi. Tehdyt sopeuttamistoimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä. Kaupunkia uhkaa edelleen alijäämätilanne ja kaupungin on laadittava erillinen tasapainottamisohjelma pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi. Talouden tasapainottamisohjelman taustaselvitystyössä on todettu yhdeksi Vaasan erityispiirteeksi muita kaupunkeja suurempi menopohja ja talouden tasapainottamiseksi kaupungin on karsittava palveluverkkoa ja palveluiden tasoa. Lisäksi harkinnanvaraisia ja vapaaehtoisia tehtäviä on karsittava. Henkilöstökulujen tulee aiempien päätösten mukaan edelleen vähentyä noin sadan henkilötyövuoden verran vuosittain koko taloussuunnitelmakauden aikana. Kun kaupunki on lisäksi viime vuosina investoinut tulevaisuuteensa tulorahoituskykyynsä nähden voimakkaasti, uhkaa kaupunkia myös lainamäärän liian voimakas kasvu. Investointeja on tästä syystä priorisoitava ja kaupungin on otettava käyttöön vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteutustapoja kumppanuuksien kautta. Kansalliset rakenneuudistushankkeet Kuntarakenneuudistus ei ole edennyt hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Vaikka kuntarakenneuudistuksen oli alun perin tarkoitus muodostaa perusta kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukselle, tulevat nämä kaksi uudistusta voimaan tästä huolimatta vuonna Sekä kuntalain uudistus, että valtionosuusjärjestelmän uudistus tuovat mukanaan muutostarpeita kaupungin toimintaan. Erityisesti valtionosuusjärjestelmän uudistukseen sisältyy muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupungin talouteen. Peruspalvelujen valtionosuus laskee, johtuen sairastavuuskriteeristä valtionosuuslaskennassa. Terveen väestön lisäksi Vaasan kaupungin väestörakenne on suotuisa, johtuen työikäisen väestön koosta suhteessa muihin ikäryhmiin. Vaikka kaupungilla on olosuhteisiin nähden edellytykset muita kaupunkeja edullisempaan palvelutuotantoon, on todellinen tilanne päinvastainen. Tämä pakottaa osaltaan kaupunkia parantamaan palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta. Myös palvelutason laskeminen saattaa olla välttämätöntä.

16 14 Kuntarakenteen näkökulmasta Vaasan kaupungin tavoitteena on edelleen työssäkäyntialueen kokoinen kunta. Työssäkäyntialueen kokoisella kunnalla varmistetaan alueen kilpailukyky, edistetään asukkaiden hyvinvointia ja palveluiden saatavuutta sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Vaasassa on jo osana ns. Paras -hanketta selvitetty kuntaliitoksen etuja ja haittoja. Kuntaliitosselvityksen perusteella ainoastaan Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta päättivät kuntaliitoksesta muiden kuntien jäädessä liitoksen ulkopuolelle. Vaasan kaupunki on eri yhteyksissä tuonut esille työssäkäyntialueen kokoisen kunnan tarvetta sekä tarpeen tarkastella alueen kuntia kokonaisuutena kuntarakenteita selvitettäessä. Valtiovarainministeriön asettamat selvitysmiehet antavat raportin alueen kuntarakenteesta vuoden 2014 loppuun mennessä Kuntarakenteesta tehdään päätökset vuoden 2015 aikana ja uusi rakenne voisi tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveyshuollon rakenneuudistus on edennyt uuden lainsäädännön lausuntovaiheeseen. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuu siirretään viidelle ns. sotealueelle, jotka erillisessä järjestämispäätöksessä päättävät alueen palvelutuotannosta. Rakenneuudistus koskee noin puolta kaupungin nykyisestä budjetista. Kaupungin talouden tasapainottamisen toimenpiteet Kaupunki on strategiansa mukaan sitoutunut alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Keskeinen tavoite on kaupungin väestömäärän kasvattaminen vähintään 1 % -yksiköllä vuosittain. Tästä johtuen investoinnit uusiin asuntoalueisiin ja peruspalveluihin pitävät kaupungin investointitason edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Vasta taloussuunnitelmakauden lopussa investointitaso laskee, mikäli ei päätetä uusista investoinneista. Kun lähivuosien kansantalouden kasvunäkymät ovat edelleen heikot ja valtio on tahollaan päättänyt mittavista kuntien valtionosuuksien leikkauksista, korostuu kaupungin omien talouden sopeuttamistoimenpiteiden välttämättömyys kaupungin kasvun sekä kilpailukyvyn ja palvelujen turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Kaupungin talous on tasapainossa jos seuraavat tekijät toteutuvat: Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikavälillä hyvänä; investoinneista tulevat käyttötalousmenojen lisäykset on huomioitu osana käyttötalouden mitoitusta. Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä. Velkamäärä ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. Verotuksen taso on kohtuullinen. Nykytilanteessa ainoastaan verotuksen suhteen kaupunki täyttää tasapainoisen talouden tunnusmerkit. Kaupunginvaltuusto on päättänyt säästötoimenpiteistä sekä vuoden 2013, että vuoden 2014 talousarvioissa mutta kaupungin talous ei vieläkään ole tasapainossa. Esitetyllä talouden tasapainotusohjelmalla katetaan kaupungin kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palveluverkkoa ja tasoa. Tasapainottamisohjelmalla vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelumäärän kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Kaupungin toiminnassa on tasapainottamisohjelman lisäksi tuotava tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Kaupungin ongelmana ei ole riittävä tulorahoitus vaan korkeat menot. Jos Vaasan palvelut tuotettaisiin

17 15 Manner-Suomen keskimääräisellä kustannustasolla ( /as), saataisiin aikaiseksi 36 miljoonan euron vuotuiset säästöt! Kaupungilla on siten hyvät lähtökohdat talouden tasapainottamisohjelman laadintaan. Ongelma syntyy lähinnä siitä, koko kaupungin tasolla, että menot ovat tulojen lailla keskimääräistä korkeammat. Tästä yleisestä näkökulmasta riittää, että kaupungin palvelutoimintaa sopeutetaan lähelle kansallista tasoa, jolloin Vaasan kustannustaso kuitenkin edelleen on yli vertailukaupunkien (maakuntakeskukset) tason. Talouden tasapainotusohjelma koostuu seuraavista elementeistä: Tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt Käyttötulojen lisääminen Tulopohja ja verotaso Palvelutason tarkistaminen erityisesti palveluverkon näkökulmasta Tuottavuuden parantaminen: o palvelujen järjestäminen o henkilöstö ja johtaminen o tilojen käytön tehostaminen o maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen o konserniyhteisöt Investoinnit Tasapainotusohjelma on rakennettu tulosalueittain, jolloin toimenpiteet ja vastuu niiden toteuttamisesta sekä raportoinnista on selkeästi määritelty. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille yhteensä noin 30 milj. euron taloudellista hyötyä. Ohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelmalle luodaan ohjaus- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan tuottavuuden kehittyminen ja siihen mahdollisesti liittyvien päätöksentekomenettelyjen toimivuus. Tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt Menojen kehitystä hillitään ja harkintaa käytetään yhä voimakkaammin kaikessa toiminnassa ja hankinnoissa. Resursseja ohjataan yhä tiukemmin ja hankinnoissa haetaan aina kokonaistaloudellisesti edullisinta tapaa. Johtamisprosessin kehittäminen on ratkaisevassa asemassa ja ostojen tilausprosessin tehostamisen kautta haetaan merkittäviä säästöjä sisällöstä tinkimättä. Kaupungin sopimuskäytännöt tarkistetaan ja epäedulliset sopimukset irtisanotaan mahdollisuuksien mukaan. Myös pitkään kilpailematta olleet tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan tehostetusti. Kustannussäästöillä tavoitellaan kestäviä ratkaisuja, jotta niiden seurauksena ei synny lisäkustannuksia pidemmällä aikavälillä. Korkea kustannustaso heijastuu kaupungin henkilöstömäärään ja tästä syystä säästötoimenpiteiden vertailukohteena on ollut henkilötyövuosien pienentäminen 100 henkilötyövuoden verran. Tämä tavoite pysyy ennallaan, koska palvelutuotannon kustannussäästöillä on saatava aikaan n. 5 miljoonan euron pysyvät säästöt henkilöstökustannuksissa. Irtisanomisia ei voida toteuttaa, mutta mm. luonnollista poistumaa hyödyntäen säästötavoite on saavutettavissa. Ensisijaisena tavoitteena ei kuitenkaan ole henkilöstön vähentäminen henkilöstöä koskevilla säästötoimenpiteillä, vaan säästöt on saatava aikaan sellaisilla kustannussäästöillä, toiminnanmuutoksilla ja toiminnan tehostamistoimenpiteillä, jonka seurauksena henkilöstömäärä loppupäässä pienenee. Vain sellaisilla toiminnan muutoksilla, jotka vähentävät kaupungin kulurakennetta pysyvästi, kaupungin talous saadaan terveelle pohjalle.

18 16 Palvelujen oston osalta on pystyttävä hankkimaan yhä enemmän sellaisia palveluja, jotka edesauttavat palvelutarpeen vähentämistä koko organisaatiossa. Hankinnoissa on hankintalainsäädännön puitteissa varmistettava, etteivät sopimuskumppanit verosuunnittelussaan toimi lainvastaisella tavalla, vaan vahvistavat osaltaan tulopohjaa. Palveluntuotantoprosessit on myös uudistettava siten, että sähköiset palvelut ja itsepalvelut ulotetaan koko organisaatioon kaikkien niiden toimintojen osalta, jossa automatisoinnilla palveluprosessin tuottavuutta voidaan lisätä. Käyttötulojen lisääminen Taksa- ja maksuperusteet käydään läpi ja verrataan maksujen tasoa suurten kaupunkien maksutasoon. Taksoja ja maksuja korotetaan erityisesti niissä palveluissa, joissa kuntalain muutoksen myötä on käytettävä markkinahinnoittelua vaikka varsinaista yhtiöittämisvelvoitetta ei ole. Maksutason tarkistukset sekä tulevat korotukset kytketään tästä syystä pääosin ko. palveluista kaupungille aiheutuvien kustannusten tasoon ja kustannuskehitykseen. Niiltä osin kun kyseessä ei ole säännelty maksu, lähestytään tarjottavan palvelun omakustannushintaa. Tulopohja ja verotaso Kaupungin toimintojen rahoituksen kannalta keskeisintä ovat kunnallis- ja yhteisöverotulot, joiden kasvattamisessa on ensiarvoisen tärkeää kaupungin työllisyyden vahvistaminen. Kaupungin veropohja on edelleen hyvä vaikka yhteisöveron tuotto on laskenut. Kaupungin suhteellinen osuus työpaikoista jatkaa kasvuaan sekä seudullisesti että valtakunnallisesti. Samaan aikaan kaupungin työttömyysaste on pysynyt seudullisesti suhteellisen korkealla tasolla. Valtio on myös asettanut yhä laajemmat velvoitteet työllisyydenhoidosta kunnille, joten tilanteeseen on vastattava tehostetulla työllisyydenhoidolla. Onnistuneella elinkeino-, työllisyys- ja asuntopolitiikalla on mahdollisuus vahvistaa entisestään kaupungin verotulopohjaa korottamatta kunnallisveroprosenttia, eli kunnallisveroa ei koroteta osana tasapainottamisohjelmaa. Kiinteistöveroja tarkistetaan jo vuonna Palvelutason tarkistaminen Palvelutasoa ja palvelulaajuutta arvioidaan uudelleen palvelutuotannossa. Erityisesti palveluverkko on tarkastelun kohteena. Toiminnassa ja sen kehittämisessä on jatkossa lähtökohtana, että kuntalaisille tarjotaan lakisääteiset ja valtuuston strategiapäätösten mukaiset palvelut. Muut kuin lakisääteiset tehtävät ja niiden laajuus on erityisen arvioinnin kohteena. Palvelutason arviointiin vaikuttaa myös valtion toimet. Sote-uudistus tulee vaikuttamaan ratkaisevasti kaupungin palvelurakenteeseen. Tuottavuus Tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi palvelujen järjestämistä ja palvelutuotannon prosesseja kehitetään jatkuvasti. Palvelutuotannossa keskitytään kaupungin ydintehtäviin sekä yksinkertaistetaan ja selkeytetään palveluvalikoimaa. Lisäksi otetaan käyttöön uusia toimintatapoja sekä sähköisiä asiointi- ja palvelukanavia. Palveluille taataan tarkoituksenmukainen laatu. Palvelutuotantoprosesseja ja niiden ohjausta ajanmukaistetaan automatisoinnin, sähköistämisen tai sähköisten työkalujen avulla ja kehittäminen kohdennetaan strategisesti tärkeisiin, volyymeiltaan suuriin palveluihin ja/tai palveluihin, joilla saadaan nopeasti kustannushyötyä.

19 17 Peruslähtökohtana on, että kaupungin henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupungin palvelut mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää koko henkilöstön sitoutumista tuottavuuden parantamiseen työnteossaan. Henkilöstön sitoutuminen kytkeytyy kiinteästi hyvään johtamiseen, jota kehitetään tukemaan muutosjohtamista sekä tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kasvattamista. Kaupungin tilankäyttöä tehostetaan ja tilojen käyttökustannuksia pienennetään. Toimitilojen käyttöä tehostetaan mm. tilajärjestelyin. Uusien ja vanhojen toimitilojen monikäyttöisyyttä, yhteiskäyttöä ja muuntojoustavuutta kehitetään. Vanhoista ja tehottomista tiloista luopumista nopeutetaan. Maankäytön suunnittelussa priorisoidaan alueita, jotka ovat liitettävissä kustannustehokkaasti olemassa olevaan liikenne- ja palveluverkkoon sekä kunnallistekniikkaan. Maankäytöstä laaditaan ohjelma, jonka perusteella kaavoitetaan asuintontteja kaupungin omistamalle maalle kunnallistekniikan ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Kaavoituskohteiden järjestykseen vaikuttaa kaavatalous. Tavoitteena on, että alueiden tontinmyynti- ja sopimustulot kattavat kunnallistekniikan toteutuskustannukset. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen prosesseja kehittämällä varmistetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpi yhdyskuntarakenne. Yhtiöiden tai muiden yhteisöjen tavoitteena on omalta osaltaan toteuttaa Vaasan kaupungin strategiaa ja niitä koskevat samat periaatteet kuin kaupungin omaa toimintaa. Omistuksilla tavoitellaan tuottavaa tapaa toteuttaa palveluja ja niiltä edellytetään vastaavaa kustannusvaikuttavuutta kuin kaupunkiemolta. Investoinnit Kaupungin investoinnit voidaan jakaa käyttötarkoituksensa mukaan eri ryhmiin. ja investointiohjelman priorisointi perustuu neljään eri ryhmään. 1) Investoinnit jotka edesauttavat strategian, eli elinvoiman ja kasvun toteutumisen 2) Peruskorjausinvestoinnit 3) Peruspalveluinvestoinnit (jotka sisältävät erillishankkeet ja muut sopimushankkeet) 4) Vapaaehtoiset investoinnit. Viimeiseen ryhmään kuuluu vapaaehtoista toimintaa palvelevat lisäarvoinvestoinnit. Nykyisessä taloustilanteessa ei ole perusteltua aloittaa uusia lisäarvohankkeita, eli vapaa-ajan, liikunnan tai kulttuurin uusia suuria rakentamishankkeita kaupungin budjettirahoituksella, vaan niiden mahdollinen toteutus taloussuunnitelmakaudella vaatii sekä yksityistä rahoitusta, että yksityistä vastuuta hankkeista. Kumppanuuksien hyödyntäminen edistää investointihankkeiden toteuttamista. Kaupungilla ei ole mahdollista rahoittaa edes kaikkia peruspalveluinvestointeja budjettirahoituksella, joten investointihankkeiden toteutusta vaihtoehtoisilla toteutustavoilla on selvitettävä. Kumppanuudella toteuttajat sitoutetaan yhdessä sovittaviin kehyksiin ja aikatauluihin. Palvelutalohankkeet, keskustan terveysasema ja suuret liikuntapaikkahankkeet ovat lähivuosien aikana merkittävimmät selvitettävät kumppanuushankkeet. Seuranta Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen riittävyydestä ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen.

20 18 Talousarvion toteuttamista seuraavat viranhaltijat, toimialat, lautakunnat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi kuntalain edellyttämien toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuukausiraportit Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Touko- ja joulukuun lopun tilanteista ei laadita erillistä raporttia kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista seurataan kuukausittain. Kuukausiraporteissa seurataan myös investointeja kaupunkitasolla ja kaupungin liikelaitoksia. Seurantaraportti Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Raportissa käsitellään toimintaympäristön olennaisimmat tapahtumat sekä muutokset. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste sekä muut erikseen sovittavat selvitykset.