TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGIN VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 Sisällysluettelo I Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1 II Taloudelliset lähtökohdat 3 1. Yleinen talouskehitys 3 2. Kuntatalouden tilanne 4 3. Vaasan alueen kehitys Elinkeinoelämä ja työpaikat Väestökehitys Vaasan talouskehitys 7 4. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Tavoitteet Talousarvion 2015 kokonaismenot ja niiden rahoitus Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Tuloslaskelman tulot Tuloslaskelman menot Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Investoinnit ja lainamäärä Talouden tunnusluvut Kaupungin talouden tasapainottaminen 13 Tuloslaskelma 2015, erittely kaupunki ja liikelaitokset 19 Rahoituslaskelma 2015, erittely kaupunki ja liikelaitokset 20 Tuloslaskelma , sisältää liikelaitokset 21 Rahoituslaskelma , sisältää liikelaitokset 22 III Tavoitteet Vaasan kaupunkikonsernin tavoitteet Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 28 IV Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 29 V Toimenpideohjelma 35 Käyttötalousosa, kaupunki 36 liikelaitokset 115 Investointiosa 129 Tulos- ja rahoituslaskelmaosa 141 Liitteet 1. Vaasan kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt Vaasan väestö alueittain iän ja kielen mukaan Vaasan väestö kuukausittain Valtuuston päätöspöytäkirja Tasapainotusohjelma, euromäärät toimielimittäin 162

3 1 I KAUPUNGIN STRATEGISET TAVOITTEET JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

4 TAVOITTEET MITTARIT TOIMENPITEET 2015 VETOVOIMAISUUS Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Väestönkasvu/v/ edellinen vuosi Yritysten tuottamat uudet työpaikat/ kaikki uudet työpaikat Verokertymä Yhteisöverokertymä/ verokertymä (tavoite 15% koko verokertymästä) Valtakunnallisten tapahtumien määrä Tontti- ja kaavavarannon määrä, kaavojen toteutumisaste Kansallisen tason innovaatiokeskittymän kasvattaminen Vaasaan Energia näkyväksi katukuvassa, Energyland- konseptin kehittäminen Alueen energia-alan laaja-alaisen koulutuksen vahvistaminen, energia-alan koulutusstrategian laatiminen Yritysten alueelle etabloitumisen mahdollistavan iskuryhmän perustaminen, teknologia-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksiin panostaminen Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyden tukeminen yhdessä opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Päätös liike- ja teollisista tonteista kolmessa kuukaudessa Elinkeinopoliittisesti tärkeiden investointien toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Kansainvälisen saavutettavuuden vahvistaminen kohdennetuilla investoinneilla Kaksi- ja monikieliset kampukset ja oppimisympäristöt HR- verkoston luominen kaupungin ja alueen ydintoimijoiden välille Kaupunkikeskustan viihtyisyyden kehittäminen Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti Kansainvälisten kongressien ja tapahtumien Vaasaan sijoittumisen aktiivinen edistäminen Saariston ja rantojen elävöittäminen ja hyödyntäminen Kysyntää vastaava tonttitarjonta: Asunto-ohjelmassa pysyminen Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys Toimiva joukkoliikenne: uusiutuvan energian hyödyntäminen Työllisyysaste >75% Työllisten (18-64-v) määrä/ väestö Oppilaitosten ja elinkeinoelämän strategisesta yhteistyöstä ja koulutustarpeiden ennakoinnista vastaavan ydinryhmän perustaminen osana kasvusopimusta Osaavan työvoiman kouluttaminen 2 HYVINVOINTI Väestön hyvinvointi Koettu onnellisuus Sairastavuusindeksi Peruspalveluiden määräajat ja vanhustenhuollon normit toteutuvat Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärät Palveluverkon kohdentaminen ydintoimintoihin Ennaltaehkäisevän työn priorisointi Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon integraation turvaaminen Yhteistoimintamallit toimialojen välillä; esim. nuorisotakuu Organisaatiorakenteiden madaltaminen Vaasan uusi terveysasema: Lääkäritoiminnan ja mahdollisen muun terveydenhuollon toimintojen keskittäminen Vanhusten palveluasuminen: talo/vuosi Varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen lisääminen asukasmäärän kasvun mukaisesti Kumppanuussopimukset kolmannen sektorin kanssa Asiakkaan osallisuuden ja oman vastuun lisääminen: osallistava demokratia, sähköiset palvelut TALOUDEN TASAPAINO Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Tilamäärän kehitys Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat Maaomaisuuden jalostaminen Resurssisuunnittelun kehittäminen Toimitilojen tehokas ja monipuolinen käyttö Tulojen kasvattaminen Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksut Tonttien ja asunto-osakkeiden vuokraus ja myynti Maksullisten palvelujen kehittäminen, maksujen ja taksojen korottaminen Henkilöstörakenteen optimointi Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen

5 3 II TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1. Yleinen talouskehitys Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä ( ) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä sekä Suomen Kuntaliiton kuntatalouden tietoihin. Viimeaikaista taloudellista keskustelua on hallinnut Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet talouspakotteet. EU:n pakotteilla tai Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia Suomeen, mutta epäsuorat vaikutukset voivat nousta kriisin pitkittyessä merkittäviksi. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteessa ennustetaan euroalueen kasvuksi kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Euroalueen kohdalla talouden tilanne on kuitenkin herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Tiukimmin kasvun syrjässä on kiinni Saksa, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Ennusteen taustaoletukset ovat kasvua tukevia. Sen sijaan Suomen kansantalouden kasvuennusteet tänä ja ensi vuonna ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 0,4 %, kun taas tuonti vähenee edelleen. Tuonnin vaimeuden taustalla on osittain yksityisen kulutuksen vaatimaton kehitys. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja inflaatio jää 1,1 prosenttiin. Talousarviovuoden 2015 kasvu ennakoidaan 1,2 prosenttiin ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi ennusteen riskit painottuvat yhä negatiiviseen suuntaan. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Sopeutustoimista huolimatta julkisen talouden ei ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan. Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja työpanoksen kasvun pysähtyminen puolestaan rajoittavat talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua. Julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitusasemaa mitataan kestävyysvajeella, joka on tulevien julkisen talouden alijäämien nykyarvo. Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta on tasapainotettava, jotta velkaantuminen pysyy hallinnassa ilman lisätoimia. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2018 tasolla. Kestävyysongelma voidaan ratkaista ennen kaikkea uudistuksilla, joilla hillitään tulevia menopaineita ja parannetaan talouden kasvuedellytyksiä ja sitä kautta julkisen sektorin tulojen kasvua pitkällä aikavälillä BKT, muutos, % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Kulutus, muutos, % 2,0 0,3 0,0 0,1 0,3 0,9 Investoinnit, % 4,1-2,5-4,9-3,7 2,4 2,9 Työttömyys, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Kuluttajahinnat, muutos, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 (Lähde: VM)

6 4 2. Kuntatalouden tilanne Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä ( ) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä sekä Suomen Kuntaliiton kuntatalouden tietoihin. Kireä taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään menojen kasvua kuluvana vuonna. Vuonna 2013 kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat peräti 6,8 prosenttia. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 19,74 prosenttiin. Vuoden 2015 kunnallisverotilitysten ennakoidaan kasvavan vain 1,2 prosenttia. Keskeisin syy vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu, kuten mm. eläketulovähennys, työtulovähennys ja perusvähennys. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,3 % ja vuonna 2015 kasvu hiipuu 1,7 prosenttiin. Peruspalvelujen kustannustason nousuksi arvioidaan noin 1,1 % ja kunta-alan ansiotason nousuksi 1,1 %. Nimellisten kulutus- ja investointimenojen arvioidaan hidastuvan 3 %. Koska menojen ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin tulojen, kuntatalous on edelleen heikkenemässä. Kuntatalouden heikkeneminen tarkoittaa yhä nopeampaa kuntatalouden velkaantumista. Valtionosuudet alenevat noin viisi prosenttia vuonna 2015 verrattuna vuoteen Kuntatalouteen kohdistuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästö. Valtionosuusjärjestelmän muutos tulee voimaan Uudistus pohjautuu pitkälti nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita on sekä uusittu että vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtiontalouden vuosien kehysten mukaan valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan siten, että vuonna 2015 leikataan edellisten leikkausten lisäksi 296 miljoonaa euroa eli kehyspäätösten myötä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuonna 2015 vähennyksiä yhteensä 362 milj. euroa. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. Peruspalvelujen hintaindeksin kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin noin 1,5 % vuosina Kulutuksen määrän oletetaan ennustejaksolla lisääntyvän noin prosentilla seuraten väestön ikärakenteen ja määrän muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysyntäpainetta. Jos edellä kuvattu tulo- ja menokehitys toteutuu, kuntatalous pysyy lähivuosina selvästi alijäämäisenä. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikentyneet aiemmin arvioidusta. Talouskasvu jatkuu hitaana, jolloin myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Se edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeuttaa kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua. Jos kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta vuoteen 2018 mennessä.

7 5 3. Vaasan alueen kehitys 3.1 Elinkeinoelämä ja työpaikat Vaasan seutu kuuluu Suomen parhaiten menestyviin seutuihin kaikilla mittareilla mitaten. Seutu on asukkaat ja elinkeinoelämä huomioiden maamme kansainvälisimpiä alueita. Vaasan teollisuudella on suuri merkitys sekä kansallisesti, että seudullisesti. Elinkeinoelämän veturina toimii Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä. Se on hyvin merkittävä työllistäjä noin työpaikallaan. Keskittymän vienti on arviolta noin 3,5 miljardia euro vuodessa. Pohjanmaan vienti on noin 4,6 miljardia euroa ja maan 4. suurin (vienti / asukas on Suomen suurin). Vaasan ja seudun työllisyystilanne on huonontunut parin vuoden takaisesta tilanteesta. Kehitys on seurannut muun maan kehitystä. Vaasan työttömyysaste on edelleen 3. alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasa on ainoa kaupunki, jossa esiintyi merkittävää teollisuustyöpaikkojen määrän kasvua vuosina Kehitys on poikkeuksellinen, sillä teollisuustyöpaikkojen määrä väheni voimakkaasti useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on 6. eniten teollisuustyöpaikkoja, vaikka kaupunki on väkiluvultaan vasta 15. suurin (seutu on 11. suurin). Kaupungissa on lähes yhtä monta teollisuustyöpaikkaa kuin Turussa, joka on väestöltään kolme kertaa suurempi ja noin teollisuustyöpaikkaa enemmän kuin Oulussa, joka on myös kolme kertaa suurempi. Vaasan väkiluku kasvoi noin asukkaalla ja Vaasan seudun väkiluku noin asukkaalla vuosina Viime vuosina kaupungin väestö on kasvanut keskimäärin noin 600 asukkaalla ja seudun väestö noin 840 asukkaalla vuodessa. Ennakkoväkilukutietojen mukaan kaupungin ja seudun hyvä väestökehitys jatkuu vuonna Vaasan seudun väestönkasvu on 7. suurin Suomen 36 kaupunkiseudun joukossa. Seutu on väestöltään 7. suurin asukkaalla.

8 6 Myös työpaikkojen määrän kasvu on 7. suurin Vaasan seudulla verrattuna kaikkiin muihin kaupunkiseutuihin ja 2. suurin verrattuna saman kokoluokan seutuihin. Valtaosa seudun työpaikkojen määrän kasvusta 2000-luvulla (noin 6 200) on keskittynyt Vaasaan. Mustasaaressa kasvu on ollut maltillinen. Seudun muissa kunnissa työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Vaasan työttömyysaste oli 10 % elokuussa 2014 (koko maan 12,2 %). Vaasan työttömyysaste on 2,7 % korkeampi kuin vuonna Työttömyysaste on noussut myös Vaasan naapurikunnissa. Tästä huolimatta seudun työllisyystilanne on edelleen hyvä.

9 7 3.2 Väestökehitys Ikäryhmittäin tarkasteltuna väestönkasvu oli suurin 65+ -vuotiaiden ikäryhmässä Vaasassa vuosina (+2 358). Kasvu oli lähes yhtä suuri vuotiaiden ikäryhmässä (+2 257), mikä on hyvin myönteistä. Muunkielisten osuus vuotiaiden kasvusta oli 66 %, eli hyvin merkittävä. 0 6-vuotaiden määrä kasvoi myös melko voimakkaasti vuosina (+579). Vaasan väestöennusteessa oletetaan, että lasten ja nuorten aikuisten määrä jatkaa kasvuaan. Senioriväestön kasvu jatkuu myös, ja se voimistuu hieman vuotiaiden määrä tulee kasvamaan melko voimakkaasti, sillä vuotiaat vanhenevat, jolloin heistä tulee vuotiaita. Vaasan väestöennusteessa on siis oletettu, että kaupungin voimakas väestönkasvu jatkuu. Realistista on nykyisen kasvuvauhdin jatkuminen, eli noin +600 asukasta vuodessa. Suurempaan tai pienempään kasvuun on kuitenkin myös syytä varautua. 3.3 Vaasan talouskehitys Vuosi 2013 oli Vaasan kaupungin taloudessa negatiivinen ja alijäämäksi muodostui 5,7 milj.. Vuoden 2012 alijäämä oli 6,4 milj.. Vuoden 2015 talousarvio on kolmas alijäämäinen talousarvio ja talouden tasapainottamiseksi talousarvioon on sisällytetty erillinen talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman avulla muutetaan kaupungin palvelurakennetta pysyvästi varsinaisia palveluita kuitenkaan olennaisesti heikentämättä. Kaupunki täyttää ns. kriisikuntakriteerit suhteellisen velkaantuneisuuden suhteen. Näitä kriteerejä on yhteensä kuusi. Muiden kriteerien suhteen tarkasteltuna asukaskohtainen velkamäärä on alle maan keskiarvon, omavaraisuusaste on heikentymässä kohti kriisikuntakriteeriä, kaupungin vuosikate on positiivinen, kertynyttä alijäämää ei ole ja Vaasan tuloveroprosentti on kaikkien kuntien painotettua keskiarvoa alhaisempi. Tasapainottamisohjelman keskeisenä lähtökohtana on toimintamenojen kasvun sekä investointitason alentaminen taloussuunnitelmakaudella kunnallisveroa korottamatta. Velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi keskipitkän aikavälin nettoinvestointitaso on enintään 40 miljoonaa euroa ja vuosikate 30 miljoonaa euroa. Vaasan kaupunki on edelleen kasvava kaupunki ja peruspalveluinvestointien tasoa on ylläpidettävä, jotta voidaan vastata kasvavan väestön palvelutarpeisiin. Myös korjausvelan kerryttämistä kaupungin toimitiloissa ja kunnallistekniikassa on vältettävä. Vain korkeampi vuosikate mahdollistaa tulevaisuuden haasteiden hallitsemisen. Kaupunki investoi lähivuosina

10 8 kouluihin ja päiväkoteihin ja valmistautuu uuden keskitetyn terveysaseman rakentamiseen. Uusi terveysasema korvaa valmistuessaan kaikki muut kantakaupungin terveysasemat. Kaupungin tytäryhtiö Pikipruukki jatkaa palvelutalojen rakentamista. Kaupunkikeskustan laajentamista jatketaan kunnallistekniikan investoinneilla ja 2015 aikana valmistaudutaan yhdystien pitkän aikavälin muutosrakentamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen investoinneilla jatketaan palvelurakennemuutosta ja käyttötalouden sopeutustoimenpiteillä valmistaudutaan ns. sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Talousarviota valmisteltaessa kunnat ovat antaneet lausuntonsa lakiluonnoksesta valtiolle. Jo lausuntovaiheessa on kuitenkin selvää, että uudistus merkitsee huomattavia sopeutustoimia Vaasalle. Vain valmistautumalla näihin muutoksiin jo vuonna 2015 voidaan hallita muutoksen tulevia merkittäviä haasteita toiminnalle ja taloudelle. Talousarvio tasapainottamisohjelmineen sisältää toimenpiteet, joilla asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan ja samalla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys pitkällä aikavälillä. Tiukalla maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinneilla ja kaupunkitasoisella palveluverkkosuunnittelulla rajataan kaupungin nettoinvestoinnit kestävälle tasolle. Toimintatulojen ja verorahoituksen arvioidulla kahden prosentin keskimääräisellä vuotuisella kasvulla tavoitellaan kaupungin tuloksen kääntymistä ylijäämäiseksi ja lainamäärän kasvun pysäyttämistä taloussuunnitelmakauden lopulla. Epävarmat näkymät talous- ja työllisyyskehityksessä korostavat talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamistarvetta. Vain menojen sopeutustoimien kautta ja saattamalla kaupungin talous terveelle pohjalle turvataan kaupungin taloudellinen liikkumavara, jotta voidaan reagoida muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. 4. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Tavoitteet Kaupungin visio ja strategia on päivitetty ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet määritelty näiden pohjalta. Tavoitteet esitetään talousarviokirjan alussa. Toimialojen kohdissa on esitetty toimialojen yhteiset valtuustoon nähden sitovista tavoitteista johdetut tavoitteet. Toimielimet ovat näistä tavoitteista johtaneet omia lauta-/johtokuntakohtaisia tavoitteita.

11 4.2. Talousarvion 2015 kokonaismenot ja niiden rahoitus 9 Vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämä ,0 30,0 20,0 28,5 28,7 24,1 16,8 22,4 30,2 34,1 27,6 26,3 15,5 23,2 18,8 19,2 31,0 29,5 10,0 9,4 9,5* 6,4 0,0-10, ,5-9,1-14,9-9,0-20,0 Vuosikate kumulatiivinen ali- ylijäämä *sisältää tasapainotusohjelman 2015 Vuoden 2015 talousarvion menot ovat seuraavat: Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. Muutos milj. Muutos % Osuus % toimintamenot 566,4 567,8 586,1 18,3 3,2 % 88,9 % rahoitusmenot 2,8 2,8 3,1 0,3 10,7 % 0,5 % bruttoinvestointimenot 54,1 41,8 45,8 4,0 9,6 % 6,9 % antolainojen lisäys 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 % 0,0 % lainojen lyhennykset 22,5 24,0 24,5 0,5 2,1 % 3,7 % Yhteensä menot 652,1 636,5 659,6 23,1 3,6 % 100,0 % Kokonaismenot ovat 659,6 milj. euroa; nousua vuoteen 2014 verrattuna on 23,1 milj. euroa. Kokonaismenoista 88,9 % on käyttötalousmenoja, 6,9 % investointimenoja ja 4,1 % rahoitus- ja pääomamenoja. Menojen rahoitus on esitetty seuraavaksi: Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. Muutos milj. Muutos % toimintatulot 199,4 194,1 201,0 6,9 3,6 % verotulot 272,9 273,7 277,4 3,7 1,4 % valtionosuudet 102,6 99,6 99,5-0,1-0,1 % rahoitustulot 13,1 13,0 14,2 1,2 9,2 % investointitulot 2,4 0,9 2,6 1,7 188,9 % antolainojen vähennys 0,2 0,3 0,3 0,0 0,0 % pitkäaikaisten saamisten muutos 4,7 0,7 0,7 0,0 0,0 % lainanotto 49,1 54,0 50,5-3,5-6,5 % tulot yhteensä 644,4 636,3 646,2 9,9 1,6 % kassavarat ,6 0,0 0,4 0,4 Toimintatuloilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitetaan kokonaismenoista 577,9 milj. euroa. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseksi 26 milj. euroa.

12 Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Tuloslaskelman tulot Tuloslaskelma esitetään sivulla 19. Tuloslaskelman tulot ovat 592,1 milj. euroa (sisältäen sisäiset tulot). Lisäystä vuodesta 2014 on 11,7 milj. euroa ja 2,0 %. Toimintatulot ovat 201 milj. euroa. Tuloslaskelman tulot Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. osuus budjetista muutos milj. muutos % toimintatulot 199,4 194,1 201,0 33,9 % 6,9 3,6 % verotulot 272,9 273,7 277,4 46,9 % 3,7 1,4 % valtionosuudet 102,6 99,6 99,5 16,8 % -0,1-0,1 % rahoitustulot 13,1 13,0 14,2 2,4 % 1,2 9,2 % yhteensä 588,0 580,4 592,1 100 % 11,7 2,0 % Verotulot Verotuloista 82,9 % on kunnallisveroa, 10,0 % yhteisöveroa ja 7,0 % kiinteistöveroa. Verotulot Tp 2013 milj. Tot.arvio 2014 milj. TA 2015 milj. osuus budjetista muutos milj. muutos % kunnallisvero 220,5 227,1 230,0 82,9 % 2,9 1,3 % yhteisövero 38,1 31,2 27,9 10,0 % -3,3-10,6 % kiinteistövero 14,2 17,0 19,5 7,0 % 2,5 14,6 % yhteensä 272,9 275,3 277,4 100 % 2,1 0,8 % Kunnallisveron tuotto kasvaa vain 2,9 milj. euroa (1,3 %) vuodesta Veroprosentti on 19,5 %. Yhteisövero on 27,9 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 3,3 milj. euroa ja -10,6 %. Kiinteistövero kasvaa 14,6 %. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2014 aikana ja uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet tulevat käyttöön vuoden 2015 alusta. Uuden järjestelmän mukaisin kriteerein Vaasan saamat valtionosuudet hiukan paranevat ennen toteutettuja valtionosuusleikkauksia. Valtionosuudet ovat 99,5 milj. euroa; laskua vuodesta 2014 on 0,1 milj. euroa ja 0,1 %. Verotulotasaus vähentää vuonna 2015 Vaasan valtionosuuksia 9,8 milj. euroa (18,2 milj. euroa v. 2014).

13 Tuloslaskelman menot Toimintamenot milj. Tp 2013 Tot.enn TA 2015 muutos % osuus budjetista henkilöstökulut 257,1 256,0 257,6 0,6 % 44,0 % palvelujen ostot 207,6 209,2 208,4-0,4 % 35,5 % aineet ja tarvikkeet 30,5 30,6 30,5-0,3 % 5,2 % avustukset 29,9 30,4 30,7 0,8 % 5,2 % vuokrat 38,8 38,8 54,4 40,3 % 9,3 % muut menot 2,5 2,7 4,6 66,0 % 0,8 % yhteensä 527,9 567,8 586,1 3,2 % 100,0 % Toimintamenot ovat 586,1 milj. euroa. Menoista 44,0 % on henkilöstökuluja ja 35,5 % palvelujen ostoja Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Toimintakate on 378,5 milj. euroa. Toimintatulot % toimintamenoista v on 34,3 % (v. 2014; 34,2 %) Vuosikate 2015 on 9,5 milj. euroa. Vuosikatteeseen sisältyy Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuloja 12 milj. euroa. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate (tulorahoitus) on vähintään poistojen suuruinen, jolloin tulorahoitus riittää omaisuuden kulumisen (peruskorjaus) rahoittamiseen. Poistot ovat 26 milj. euroa v eikä vuosikate näin ollen riitä kattamaan poistoja. Vuoden 2015 tilikauden tulos (vuosikate./. poistot) on -16,5 milj. euroa. Poistoerovarauksen tuloutus on 1,0 milj. euroa, jolloin tilikauden alijäämä on 15,5 milj. euroa. Kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2015 lopussa 9,1 milj. euroa. Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet yhteensä Rahoitustulot ja menot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoerovarauksen tuloutus Tilikauden yli-/alijäämä Kumulatiivinen alijäämä

14 Investoinnit ja lainamäärä Investoinnit Bruttoinvestoinnit ovat 45,8 milj. euroa vuonna 2015 ja nettoinvestoinnit 43,2 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin 45 milj. euroa / vuosi (vuosina ). Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2015 on 21,2 ja vuosina keskimäärin 48,9 %. Investointilajeittain investoinnit ovat: INVESTOINNIT 2015 milj %-osuus aineettomat hyödykkeet 0,9 2 % kiinteät rakenteet laitteet 9,4 21 % koneet ja kalusto 3,6 8 % maa- ja vesialueet 1,5 3 % osakkeet ja osuudet 2,5 5 % liikelaitokset 27,9 61 % Investoinnit yhteensä 45,8 100 % peruspääoman sij.liikelaitoksiin 13,5 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Investointien omahankintameno ,6 56,1 51,7 47,4 42,0 44,7 44,4 45, Lainamäärä Investointien rahoittamiseksi lainanottoa joudutaan lisäämään 26,0 milj. euroa (lainojen lyhennykset 24,5 milj., uudet lainat 50,5 milj. ). Lainamäärä 2015 lopussa on 232,2 milj. ja /asukas. Taloussuunnitelmakauden lopussa lainamäärä nousee n euroon / asukas, ellei tulopohjaa saada oleellisesti nostettua. Lainamäärä /asukas Talouden tunnusluvut Alla on esitetty yhteenvetona talouden tunnuslukuja vuosille 2013, 2014 ja 2015: Tunnusluku Tp ennuste TA 2015 toimintatulot % toimintamenoista 25,6 34,2 34,3 Käyttötalouden nettomeno % verorahoituksesta 97,7 100,1 100,4 Vuosikate milj. 18,8 9,4 9,5 Vuosikate % poistoista 72,6 36,3 37,1 Investointien tulorahoitusprosentti 36,4 22,5 21,2 Lainamäärä /asukas

15 Kaupungin talouden tasapainottaminen Yleistä talouden tasapainosta Kaupungin strategian mukaisesti kaupunki panostaa vetovoimaisuuteen, hyvinvointiin ja talouden tasapainoon. Talousarvion painopisteitä ovat alueen vetovoimaisuuden kehittäminen, edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne, väestön hyvinvointi sekä peruspalveluiden hyvä saatavuus. Taloustilanteen näkökulmasta talouden tasapaino on keskeisin tekijä tulevaisuutta ajatellen ja strategian toteutumisen näkökulmasta. Vaasan kaupunki rahoittaa toimintansa suurilta osin verorahoituksen ja toimintatulojen turvin. Verorahoitus kattaa noin 2/3 tuloista ja varsinaiset toimintatulot 1/3 tuloista. Verorahoituksesta valtionosuudet kattavat selvästi alle 20 % ja verotulot ovat merkittävät suhteessa valtionosuuksiin. Verotuloista yhteisöverotuotto on ollut merkittävä tekijä kaupungin tulonmuodostuksessa, mutta kansantalouden heikosta tilanteesta johtuen yhteisöveron osuus kaupungin verotuloista on selvästi laskemassa. Vaikka kunnallisverotuotot ovat kasvaneet tasaisesti, ja tulevat arvion jatkossakin kasvamaan tasaisesti, niin valtionosuuksien ja yhteisöverojen lasku aiheuttavat huomattavan sopeutustarpeen kaupungin menopuolelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kehyksen vuodelle Vuoden 2015 talousarvio on kaupungin kolmas talousarvio, joka keskittyy toiminnan ja talouden sopeuttamiseen johtuen heikentyneestä kansallisesta taloustilanteesta. Vaasan oman palvelutuotannon kehittämistä on voitu takavuosina toteuttaa pitkälti erinomaisesta yhteisöveron tuotosta johtuen. Kun Suomi on jo vuodesta 2008 lähtien ollut lähes yhtämittaisesti taantumassa, tällä on vaikutuksia myös Vaasan kaupungin talouteen. Kaupungin palvelut on tehtyjen vertailujen mukaan tuotettu keskimääräistä korkeammilla kustannuksilla ja kaupungin käyttötalous on nykytilanteessa heikko. Aiempina tilikausina kerätty ylijäämä olisi ilman talouden sopeuttamistoimia käytetty jo vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupunki olisi siten kuntalain 65 :n mukaan velvollinen laatimaan talouden tasapainottamissuunnitelman alijäämän kattamiseksi. Tehdyt sopeuttamistoimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä. Kaupunkia uhkaa edelleen alijäämätilanne ja kaupungin on laadittava erillinen tasapainottamisohjelma pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi. Talouden tasapainottamisohjelman taustaselvitystyössä on todettu yhdeksi Vaasan erityispiirteeksi muita kaupunkeja suurempi menopohja ja talouden tasapainottamiseksi kaupungin on karsittava palveluverkkoa ja palveluiden tasoa. Lisäksi harkinnanvaraisia ja vapaaehtoisia tehtäviä on karsittava. Henkilöstökulujen tulee aiempien päätösten mukaan edelleen vähentyä noin sadan henkilötyövuoden verran vuosittain koko taloussuunnitelmakauden aikana. Kun kaupunki on lisäksi viime vuosina investoinut tulevaisuuteensa tulorahoituskykyynsä nähden voimakkaasti, uhkaa kaupunkia myös lainamäärän liian voimakas kasvu. Investointeja on tästä syystä priorisoitava ja kaupungin on otettava käyttöön vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteutustapoja kumppanuuksien kautta. Kansalliset rakenneuudistushankkeet Kuntarakenneuudistus ei ole edennyt hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Vaikka kuntarakenneuudistuksen oli alun perin tarkoitus muodostaa perusta kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukselle, tulevat nämä kaksi uudistusta voimaan tästä huolimatta vuonna Sekä kuntalain uudistus, että valtionosuusjärjestelmän uudistus tuovat mukanaan muutostarpeita kaupungin toimintaan. Erityisesti valtionosuusjärjestelmän uudistukseen sisältyy muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupungin talouteen. Peruspalvelujen valtionosuus laskee, johtuen sairastavuuskriteeristä valtionosuuslaskennassa. Terveen väestön lisäksi Vaasan kaupungin väestörakenne on suotuisa, johtuen työikäisen väestön koosta suhteessa muihin ikäryhmiin. Vaikka kaupungilla on olosuhteisiin nähden edellytykset muita kaupunkeja edullisempaan palvelutuotantoon, on todellinen tilanne päinvastainen. Tämä pakottaa osaltaan kaupunkia parantamaan palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta. Myös palvelutason laskeminen saattaa olla välttämätöntä.

16 14 Kuntarakenteen näkökulmasta Vaasan kaupungin tavoitteena on edelleen työssäkäyntialueen kokoinen kunta. Työssäkäyntialueen kokoisella kunnalla varmistetaan alueen kilpailukyky, edistetään asukkaiden hyvinvointia ja palveluiden saatavuutta sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Vaasassa on jo osana ns. Paras -hanketta selvitetty kuntaliitoksen etuja ja haittoja. Kuntaliitosselvityksen perusteella ainoastaan Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta päättivät kuntaliitoksesta muiden kuntien jäädessä liitoksen ulkopuolelle. Vaasan kaupunki on eri yhteyksissä tuonut esille työssäkäyntialueen kokoisen kunnan tarvetta sekä tarpeen tarkastella alueen kuntia kokonaisuutena kuntarakenteita selvitettäessä. Valtiovarainministeriön asettamat selvitysmiehet antavat raportin alueen kuntarakenteesta vuoden 2014 loppuun mennessä Kuntarakenteesta tehdään päätökset vuoden 2015 aikana ja uusi rakenne voisi tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveyshuollon rakenneuudistus on edennyt uuden lainsäädännön lausuntovaiheeseen. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuu siirretään viidelle ns. sotealueelle, jotka erillisessä järjestämispäätöksessä päättävät alueen palvelutuotannosta. Rakenneuudistus koskee noin puolta kaupungin nykyisestä budjetista. Kaupungin talouden tasapainottamisen toimenpiteet Kaupunki on strategiansa mukaan sitoutunut alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Keskeinen tavoite on kaupungin väestömäärän kasvattaminen vähintään 1 % -yksiköllä vuosittain. Tästä johtuen investoinnit uusiin asuntoalueisiin ja peruspalveluihin pitävät kaupungin investointitason edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Vasta taloussuunnitelmakauden lopussa investointitaso laskee, mikäli ei päätetä uusista investoinneista. Kun lähivuosien kansantalouden kasvunäkymät ovat edelleen heikot ja valtio on tahollaan päättänyt mittavista kuntien valtionosuuksien leikkauksista, korostuu kaupungin omien talouden sopeuttamistoimenpiteiden välttämättömyys kaupungin kasvun sekä kilpailukyvyn ja palvelujen turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Kaupungin talous on tasapainossa jos seuraavat tekijät toteutuvat: Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikavälillä hyvänä; investoinneista tulevat käyttötalousmenojen lisäykset on huomioitu osana käyttötalouden mitoitusta. Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä. Velkamäärä ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. Verotuksen taso on kohtuullinen. Nykytilanteessa ainoastaan verotuksen suhteen kaupunki täyttää tasapainoisen talouden tunnusmerkit. Kaupunginvaltuusto on päättänyt säästötoimenpiteistä sekä vuoden 2013, että vuoden 2014 talousarvioissa mutta kaupungin talous ei vieläkään ole tasapainossa. Esitetyllä talouden tasapainotusohjelmalla katetaan kaupungin kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palveluverkkoa ja tasoa. Tasapainottamisohjelmalla vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelumäärän kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Kaupungin toiminnassa on tasapainottamisohjelman lisäksi tuotava tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Kaupungin ongelmana ei ole riittävä tulorahoitus vaan korkeat menot. Jos Vaasan palvelut tuotettaisiin

17 15 Manner-Suomen keskimääräisellä kustannustasolla ( /as), saataisiin aikaiseksi 36 miljoonan euron vuotuiset säästöt! Kaupungilla on siten hyvät lähtökohdat talouden tasapainottamisohjelman laadintaan. Ongelma syntyy lähinnä siitä, koko kaupungin tasolla, että menot ovat tulojen lailla keskimääräistä korkeammat. Tästä yleisestä näkökulmasta riittää, että kaupungin palvelutoimintaa sopeutetaan lähelle kansallista tasoa, jolloin Vaasan kustannustaso kuitenkin edelleen on yli vertailukaupunkien (maakuntakeskukset) tason. Talouden tasapainotusohjelma koostuu seuraavista elementeistä: Tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt Käyttötulojen lisääminen Tulopohja ja verotaso Palvelutason tarkistaminen erityisesti palveluverkon näkökulmasta Tuottavuuden parantaminen: o palvelujen järjestäminen o henkilöstö ja johtaminen o tilojen käytön tehostaminen o maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen o konserniyhteisöt Investoinnit Tasapainotusohjelma on rakennettu tulosalueittain, jolloin toimenpiteet ja vastuu niiden toteuttamisesta sekä raportoinnista on selkeästi määritelty. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille yhteensä noin 30 milj. euron taloudellista hyötyä. Ohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelmalle luodaan ohjaus- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan tuottavuuden kehittyminen ja siihen mahdollisesti liittyvien päätöksentekomenettelyjen toimivuus. Tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt Menojen kehitystä hillitään ja harkintaa käytetään yhä voimakkaammin kaikessa toiminnassa ja hankinnoissa. Resursseja ohjataan yhä tiukemmin ja hankinnoissa haetaan aina kokonaistaloudellisesti edullisinta tapaa. Johtamisprosessin kehittäminen on ratkaisevassa asemassa ja ostojen tilausprosessin tehostamisen kautta haetaan merkittäviä säästöjä sisällöstä tinkimättä. Kaupungin sopimuskäytännöt tarkistetaan ja epäedulliset sopimukset irtisanotaan mahdollisuuksien mukaan. Myös pitkään kilpailematta olleet tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan tehostetusti. Kustannussäästöillä tavoitellaan kestäviä ratkaisuja, jotta niiden seurauksena ei synny lisäkustannuksia pidemmällä aikavälillä. Korkea kustannustaso heijastuu kaupungin henkilöstömäärään ja tästä syystä säästötoimenpiteiden vertailukohteena on ollut henkilötyövuosien pienentäminen 100 henkilötyövuoden verran. Tämä tavoite pysyy ennallaan, koska palvelutuotannon kustannussäästöillä on saatava aikaan n. 5 miljoonan euron pysyvät säästöt henkilöstökustannuksissa. Irtisanomisia ei voida toteuttaa, mutta mm. luonnollista poistumaa hyödyntäen säästötavoite on saavutettavissa. Ensisijaisena tavoitteena ei kuitenkaan ole henkilöstön vähentäminen henkilöstöä koskevilla säästötoimenpiteillä, vaan säästöt on saatava aikaan sellaisilla kustannussäästöillä, toiminnanmuutoksilla ja toiminnan tehostamistoimenpiteillä, jonka seurauksena henkilöstömäärä loppupäässä pienenee. Vain sellaisilla toiminnan muutoksilla, jotka vähentävät kaupungin kulurakennetta pysyvästi, kaupungin talous saadaan terveelle pohjalle.

18 16 Palvelujen oston osalta on pystyttävä hankkimaan yhä enemmän sellaisia palveluja, jotka edesauttavat palvelutarpeen vähentämistä koko organisaatiossa. Hankinnoissa on hankintalainsäädännön puitteissa varmistettava, etteivät sopimuskumppanit verosuunnittelussaan toimi lainvastaisella tavalla, vaan vahvistavat osaltaan tulopohjaa. Palveluntuotantoprosessit on myös uudistettava siten, että sähköiset palvelut ja itsepalvelut ulotetaan koko organisaatioon kaikkien niiden toimintojen osalta, jossa automatisoinnilla palveluprosessin tuottavuutta voidaan lisätä. Käyttötulojen lisääminen Taksa- ja maksuperusteet käydään läpi ja verrataan maksujen tasoa suurten kaupunkien maksutasoon. Taksoja ja maksuja korotetaan erityisesti niissä palveluissa, joissa kuntalain muutoksen myötä on käytettävä markkinahinnoittelua vaikka varsinaista yhtiöittämisvelvoitetta ei ole. Maksutason tarkistukset sekä tulevat korotukset kytketään tästä syystä pääosin ko. palveluista kaupungille aiheutuvien kustannusten tasoon ja kustannuskehitykseen. Niiltä osin kun kyseessä ei ole säännelty maksu, lähestytään tarjottavan palvelun omakustannushintaa. Tulopohja ja verotaso Kaupungin toimintojen rahoituksen kannalta keskeisintä ovat kunnallis- ja yhteisöverotulot, joiden kasvattamisessa on ensiarvoisen tärkeää kaupungin työllisyyden vahvistaminen. Kaupungin veropohja on edelleen hyvä vaikka yhteisöveron tuotto on laskenut. Kaupungin suhteellinen osuus työpaikoista jatkaa kasvuaan sekä seudullisesti että valtakunnallisesti. Samaan aikaan kaupungin työttömyysaste on pysynyt seudullisesti suhteellisen korkealla tasolla. Valtio on myös asettanut yhä laajemmat velvoitteet työllisyydenhoidosta kunnille, joten tilanteeseen on vastattava tehostetulla työllisyydenhoidolla. Onnistuneella elinkeino-, työllisyys- ja asuntopolitiikalla on mahdollisuus vahvistaa entisestään kaupungin verotulopohjaa korottamatta kunnallisveroprosenttia, eli kunnallisveroa ei koroteta osana tasapainottamisohjelmaa. Kiinteistöveroja tarkistetaan jo vuonna Palvelutason tarkistaminen Palvelutasoa ja palvelulaajuutta arvioidaan uudelleen palvelutuotannossa. Erityisesti palveluverkko on tarkastelun kohteena. Toiminnassa ja sen kehittämisessä on jatkossa lähtökohtana, että kuntalaisille tarjotaan lakisääteiset ja valtuuston strategiapäätösten mukaiset palvelut. Muut kuin lakisääteiset tehtävät ja niiden laajuus on erityisen arvioinnin kohteena. Palvelutason arviointiin vaikuttaa myös valtion toimet. Sote-uudistus tulee vaikuttamaan ratkaisevasti kaupungin palvelurakenteeseen. Tuottavuus Tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi palvelujen järjestämistä ja palvelutuotannon prosesseja kehitetään jatkuvasti. Palvelutuotannossa keskitytään kaupungin ydintehtäviin sekä yksinkertaistetaan ja selkeytetään palveluvalikoimaa. Lisäksi otetaan käyttöön uusia toimintatapoja sekä sähköisiä asiointi- ja palvelukanavia. Palveluille taataan tarkoituksenmukainen laatu. Palvelutuotantoprosesseja ja niiden ohjausta ajanmukaistetaan automatisoinnin, sähköistämisen tai sähköisten työkalujen avulla ja kehittäminen kohdennetaan strategisesti tärkeisiin, volyymeiltaan suuriin palveluihin ja/tai palveluihin, joilla saadaan nopeasti kustannushyötyä.

19 17 Peruslähtökohtana on, että kaupungin henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupungin palvelut mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää koko henkilöstön sitoutumista tuottavuuden parantamiseen työnteossaan. Henkilöstön sitoutuminen kytkeytyy kiinteästi hyvään johtamiseen, jota kehitetään tukemaan muutosjohtamista sekä tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kasvattamista. Kaupungin tilankäyttöä tehostetaan ja tilojen käyttökustannuksia pienennetään. Toimitilojen käyttöä tehostetaan mm. tilajärjestelyin. Uusien ja vanhojen toimitilojen monikäyttöisyyttä, yhteiskäyttöä ja muuntojoustavuutta kehitetään. Vanhoista ja tehottomista tiloista luopumista nopeutetaan. Maankäytön suunnittelussa priorisoidaan alueita, jotka ovat liitettävissä kustannustehokkaasti olemassa olevaan liikenne- ja palveluverkkoon sekä kunnallistekniikkaan. Maankäytöstä laaditaan ohjelma, jonka perusteella kaavoitetaan asuintontteja kaupungin omistamalle maalle kunnallistekniikan ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Kaavoituskohteiden järjestykseen vaikuttaa kaavatalous. Tavoitteena on, että alueiden tontinmyynti- ja sopimustulot kattavat kunnallistekniikan toteutuskustannukset. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen prosesseja kehittämällä varmistetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpi yhdyskuntarakenne. Yhtiöiden tai muiden yhteisöjen tavoitteena on omalta osaltaan toteuttaa Vaasan kaupungin strategiaa ja niitä koskevat samat periaatteet kuin kaupungin omaa toimintaa. Omistuksilla tavoitellaan tuottavaa tapaa toteuttaa palveluja ja niiltä edellytetään vastaavaa kustannusvaikuttavuutta kuin kaupunkiemolta. Investoinnit Kaupungin investoinnit voidaan jakaa käyttötarkoituksensa mukaan eri ryhmiin. ja investointiohjelman priorisointi perustuu neljään eri ryhmään. 1) Investoinnit jotka edesauttavat strategian, eli elinvoiman ja kasvun toteutumisen 2) Peruskorjausinvestoinnit 3) Peruspalveluinvestoinnit (jotka sisältävät erillishankkeet ja muut sopimushankkeet) 4) Vapaaehtoiset investoinnit. Viimeiseen ryhmään kuuluu vapaaehtoista toimintaa palvelevat lisäarvoinvestoinnit. Nykyisessä taloustilanteessa ei ole perusteltua aloittaa uusia lisäarvohankkeita, eli vapaa-ajan, liikunnan tai kulttuurin uusia suuria rakentamishankkeita kaupungin budjettirahoituksella, vaan niiden mahdollinen toteutus taloussuunnitelmakaudella vaatii sekä yksityistä rahoitusta, että yksityistä vastuuta hankkeista. Kumppanuuksien hyödyntäminen edistää investointihankkeiden toteuttamista. Kaupungilla ei ole mahdollista rahoittaa edes kaikkia peruspalveluinvestointeja budjettirahoituksella, joten investointihankkeiden toteutusta vaihtoehtoisilla toteutustavoilla on selvitettävä. Kumppanuudella toteuttajat sitoutetaan yhdessä sovittaviin kehyksiin ja aikatauluihin. Palvelutalohankkeet, keskustan terveysasema ja suuret liikuntapaikkahankkeet ovat lähivuosien aikana merkittävimmät selvitettävät kumppanuushankkeet. Seuranta Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen riittävyydestä ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen.

20 18 Talousarvion toteuttamista seuraavat viranhaltijat, toimialat, lautakunnat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi kuntalain edellyttämien toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuukausiraportit Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Touko- ja joulukuun lopun tilanteista ei laadita erillistä raporttia kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista seurataan kuukausittain. Kuukausiraporteissa seurataan myös investointeja kaupunkitasolla ja kaupungin liikelaitoksia. Seurantaraportti Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Raportissa käsitellään toimintaympäristön olennaisimmat tapahtumat sekä muutokset. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste sekä muut erikseen sovittavat selvitykset.

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI

POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI -virtaa hyvään elämään Vaasan kaupungin strategia 2016-2017 Kv 11.5.2015 NÄILLE PERUSTAMME Hyvinvointi Vaasalainen hyvinvointi turvataan laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalveluilla

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 65 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot