Ratamestarinkatu Helsinki Puhelinvaihde Telefax

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Puhelinvaihde 09 2727 910 Telefax 09 2727 9120"

Transkriptio

1 Ratamestarinkatu Helsinki Puhelinvaihde Telefax puheenjohtaja Juhani Palomäki p puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p Yleishallinto pääsihteeri Arja Niittynen p tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p tiedottaja Reita Waara p tiedottaja Sari Järvinen p järjestöpäällikkö Raija Moilanen p järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p järjestöasiantuntija Anne Meriläinen p järjestöasiantuntija Tiina Pendolin p järjestöasiantuntija Johanna Pérez p koulutuskoordinaattori Marianne Ronkainen p sihteeri Aira Silvasto p Talous- ja henkilöstöyksikkö talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala p henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p kirjanpitäjä Leena Luostarinen p laskentasihteeri Mervi Härkönen p laskentasihteeri Maria Hietala p laskentasihteeri Heli Utter p toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p toimistoapulainen Olli Hytönen p Edunvalvontayksikkö puhelinpalvelu ma pe klo 9 15 johtaja Anne Sainila-Vaarno p yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p vastaava edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta p edunvalvonta-asiamies Eija Kemppainen p edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p edunvalvonta-asiamies Riina Kurkinen p edunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola p edunvalvonta-asiamies Marketta Vuorinen p edunvalvontasihteeri Sari Kaartoaho p lakimies Merja Hyvärinen p lakimies Tuomas Hyytinen p lakimies Juho Kasanen p lakimies Karoliina Partanen p lakimies Riitta Saarikoski p koulutuskoordinaattori Tarja Sundqvist p Tietohallintayksikkö johtaja Arja Niittynen p it-päällikkö Sakari Hulkkonen p järjestelmäasiantuntija Irja Nevala p sihteeri Mira Kajander p atk-tuki: Kehittämisyksikkö johtaja Jussi Salo p suunnittelija Kari Bagge p suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti p suunnittelija Sari Erkkilä p suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p suunnittelija Soili Nevala p suunnittelija Johanna Rosenberg p suunnittelija Paula Soivio p suunnittelija Lena Öhman p opiskelija-asiamies Heli Saarinen p sihteeri Raili Nurmi p sihteeri Mira Kajander p SuPer-lehti johtaja Arja Niittynen p päätoimittaja Leena Lindroos p taittava toimittaja Jukka Järvelä p toimittaja Marjo Sajantola p toimittaja Sonja Kähkönen p toimittaja Henriikka Hakkala p sihteeri Mira Kajander p Jäsenyksikkö puhelinpalvelu ma pe klo 9 15 johtaja Anne Panttila p jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen p jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka, Miia Heikkonen, Pasi Heiskanen, Rita Brand ja Paula Wirén telefax palveleva sähköposti: postiosoite: PL Helsinki Työttömyyskassa postiosoite: PL 117, Helsinki käyntiosoite: Kellosilta 3 internet: (24h) puhelinpalvelu: ma pe klo 9 13 sähköpostit: telefax johtaja Stefan Högnabba SuPer myös internetissä: Sähköpostit:

2 Sisältö 8 / Pirjo Ala-Outisen luomulehmät ulkoilevat ympäri vuoden. 20 Puheenjohtajan perhe-elämää. 30 Kehittyykö kotihoito reitittämällä? 25 Aamuinen matka töihin sujuu pyörälläkin. Ikäsirkus virkistää Lempäälässä. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Laitoshoidon työoloja tutkittiin 8 E-reseptin käyttöoikeudet laajenevat 10 Elokuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lähi- ja perusruokaa: kesäkeitto 14 Paula Koponen ohjaa päivätoimintaa 19 Kotihoidosta lisäkysely 20 Silja Paavola läheisten silmin 25 Neljän superilaisen työmatka kesäaamuna 2 super Väitös kotihoidon suunnittelusta 34 Hyvä hoitaja kuulee ja kerkiää 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Lukijalta 38 Ohjeita ärtyvän suolen ravinnosta 40 Vertaistuki auttaa muistisairaan omaisia 41 Palasia sieltä täältä 42 Pro Caring -opiskelijavaihto käynnistyy 44 Hoitaja huippukunnossa 46 Aika hyvä työpaikka Haapajärveltä 48 Lakimuutoksia työhyvinvoinnin tueksi 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Pirjo Ala-Outinen, emäntä ja lähihoitaja 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Nastolasta 14 Hierontapallot ovat kovassa käytössä Kinaporin kammarissa.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Laura Arkko ja Jaana Korkalainen, Minna Lyhty, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva istockphoto ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Ihminen ei ole kappaletavaraa Kai asian voi nähdä näinkin. Se, että kotihoidossa on kiire, johtuu väärästä tavasta järjestellä työt. Aaltoyliopistossa keväällä tarkastetun Johan Groopin väitöksen mukaan kotihoidon kompastuskivi on ruuhkainen aamu. Ruuhka johtuu siitä, että hoitajat tekevät käynneillään muitakin toimia kuin vain pakolliset aamutoimet, vaikka iltapäivällä ehtisi osan paremmin. Ruuhkaa lisää se, että hoitaja huolehtii lähellä toisiaan asuvista asiakkaista riippumatta töiden kiireellisyydestä, jotta matka-ajat saataisiin minimiin. Kun työtä tehdään toimialueittain, ei vapaita hoitajia voida siirtää sinne, missä heistä on pulaa. Groop näkee haittana myös sen, että työt pyritään jakamaan tasan toimialueen hoitajien kesken. En osaa kuvitella kotihoitoaluetta, jossa olisi vapaita hoitajia odottelemassa, että joku keksisi pyytää heidät töihin. En näe hyötyä siinä, että hoitajat sukkuloisivat reiteillään yhtään enempää kuin on välttämätöntä ja miten työt pitäisi jakaa, ellei mahdollisimman tasapuolisesti? SuPer on perustellusti huolissaan kotihoidossa työskentelevien jäsentensä jaksamisesta. Työntekijöitä on liian vähän. Liiton omat selvitykset ovat yksiselitteisiä: kotihoidon työntekijät kuormittuvat eniten. 70 prosenttia heistä kokee työnsä raskaaksi ja joka kolmas epäilee, että ei enää jaksa työtehtävissään kahden vuoden kuluttua. Siinä missä Johan Groop tarkastelee kotihoitoa teoreettisesti, jäsenemme elävät asiakkaiden arjessa joka päivä. Jokaisen oven takana odottaa ihminen ja jokainen käynti on oikea, ainutkertainen kohtaaminen. Tai sen tulisi olla. Tässä numerossa nostetaan esiin myös vanhusten laitoshoidossa työskentelevien jäsenten työtilanne. Tänä keväänä tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia heistä sanoo, että työpaikalla ei ole riittävästi koulutettua henkilökuntaa. Noin 40 prosenttia vanhustyön tekijöistä on miettinyt alan vaihtoa. Käytännössä laitoksissakaan ei ole mahdollista tehdä työtä hyvin, sinnekin kaivataan lisää käsiä. Jaksamisen tueksi SuPer käynnistää omat työhyvinvointi-iltansa syyskuussa. Nyt on aika ilmoittautua mukaan. Paikat ja ajat löytyvät lehdestä 6 7/2012 ja SuPerin nettisivuilta Kimpassa on kivempaa -painikkeen alta.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat elokuu Kalenteri Irtisanomissuojasta apu kuntauudistukselle syyskuu Turun Musiikkijuhlat Miljoonarock, Tuuri, Töysä Kansainvälinen nuorison päivä Nuorten koulutusmatka, Szolnok, Unkari, SuPer Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi, Kuopio, Ensi- ja turvakotien liitto Helsingin Juhlaviikot SuPerin ja Rakennusliiton SuPerRaksa-päivät, Espoon Siikaranta Hallitusohjelmaan kirjattu viiden vuoden työsuhdeturva kuntaliitoksissa helpottaa kuntauudistuksen läpivientiä kunnissa, toteavat kunta-alan henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt, SuPer mukaan lukien. Työsuhdeturva myös auttaa kuntia selviämään kunta-alan voimakkaan eläköitymisen tuomista haasteista. Pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat antavat hallitukselle tunnustusta siitä, että se on sitoutunut henkilöstön muutosturvaan kuntauudistuksessa. Irtisanomissuoja lisää luottamusta ja motivoi henkilöstöä kuntapalve- lujen kehittämistyöhön, puheenjohtajat korostavat. Irtisanomissuoja koskee palvelussuhdetta, ei työtehtäviä. Kuntaliitoksissa työtehtävät voivat muuttua, ja työntekijällä on velvollisuus vaihtaa tehtäviä. Osa kunta-alan työntekijöistä on ilman palvelussuhdeturvaa esimerkiksi kuntayhtymien purkautuessa ja tämän joukon turvan parantamiseen on kiinnitettävä huomiota rakennelain valmistelun yhteydessä. Kunta-alalla on käynnissä voimakas eläköityminen. Kevan arvion mukaan vuosina eläkkeelle lähtee lähes kuntatyöntekijää eli yli kolmannes nykyisistä runsaasta työntekijästä Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Tampere, SuPer Lähihoitaja2012, Helsingin Messukeskus, SuPer Kansainvälinen lukutaitopäivä II Valtakunnalliset hengityskuntoutuspäivät, Tampere, Filha Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Maailman Alzheimer-päivä, Muistiliitto SuPer tukee KidsRockia SuPer on pääyhteistyökumppanina KidsRock-konserttisarjassa, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Pelastakaa Lapset ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja juhlii pitkää taivaltaan maanlaajuisen KidsRock konserttikiertueen merkeissä. Konsertit: Oulu, Madetoja-sali Jyväskylä, Paviljonki Tampere, Pakkahuone Turku, Caribia Helsinki, Kaapelitehdas Lue lisää ingimage Kansainvälinen rauhanpäivä PeSu perustietoa SuPerista koulunkäynninohjaajille, Helsinki Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer nyt on aika uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseneksi. päivittää omat jäsentiedot weblyytissä ja tarkastaa jäsenmaksut. kerätä mukava porukka ja suunnitella reissua Helsinkiin SuPerin Lähihoitajatapahtumaan 7.9. allekirjoittaa SuPerin nettisivuilla oleva adressi Arvokkaan vanhuuden puolesta. hakeutua kunnallisvaaliehdok- kaaksi syksyn kunnallisvaaleihin. tutkia SuPerin syksyn koulutustarjontaa ja hakeutua koulutukseen. kartoittaa koulutustarve ja tehdä esitykset vuoden 2013 talousarvioihin täydennyskoulutus- ja aykoulutusmäärärahoista. tutustua Kimpassa on kivempaa -verkkosivuihin ja osallistua kilpailuun. osallistua Kimpassa on kivempaa jäseniltoihin. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Silja Paavola Kohti yhteisiä tavoitteita Tätä kirjoittaessani on kesä kauneimmillaan, linnut livertelevät, luonto on heleän vihreänä, kukat kauniita ja tuoksuvia, joskin merivesi on vielä kylmää. Monet ovat lomalla tai odottelevat lomaa. Kesälomalla toivottavasti moni on voinut tehdä jotain sellaista, joka on tuottanut mielihyvää sekä uusia ajatuksia syksyyn. Lomasuunnitelmia on varmaankin ollut monenlaisia, liikkumista luonnossa, ulko- tai kotimaan matkailua, kotona perheen kanssa oloa, opiskelua, lukemista, kavereiden ja sukulaisten tapaamisia, tai vain oleskelua. Samankaltaisia tuntemuksia kuin lomaa suunnittelevilla, on minulla uutena puheenjohtajana uuden ja mielenkiintoisen ajan suunnittelua sitä innostuneena odottaen. Luin kesäkuussa tulleen SuPer-lehden jutun, jossa uusi hallitus ja edustajisto esittäytyivät. Samalla kyseltiin hallituksen tavoitteita uudelle kaudelle. Mielipiteistä näkyi, kuinka yhtenäiset superilaisten tavoitteet ovat; liiton pysyttävä itsenäisenä, hoitohenkilökunnan toimenkuvat saatava vastaamaan laaja-alaista lähihoitajakoulutusta, palkkaus oikeudenmukaiseksi ja henkilöstömitoitusta nostettava. Olemme siis yksimielisiä tavoitteista, joten tästä on hyvä aloittaa yhteistyö. Kukaan ei ole sanonut, että tavoitteisiin pääseminen olisi helppoa, mutta tartumme asioihin superilaiseen tapaan rohkeasti, vastuullisesti ja kunnioittaen. Monen mieleen tuli myös huoli liiton yhtenäisyydestä, tuleeko jako nuoriin ja vanhoihin. Huoli on mielestäni aiheeton, koska ei ole muita kuin me superilaiset. Ja asiat, joita hoidamme, ovat superilaisten yhteisiä. Liittohallituksen ja myös edustajiston kokoonpanosta on hyvä huomata, että valitut henkilöt eivät suinkaan ole siellä vain oman työpaikkansa edustajina. He edustavat sitä vaalipiiriä, josta ovat tulleet valituksi. Tällainen edustuksellinen paikkamenettely takaa sen, että koko jäsenkenttä tulee kuulluksi tasapuolisesti. Puheenjohtajana olen vastuussa siitä, että asiat etenevät haluttuun suuntaan sekä edustuksellisella että paikallisella tasolla. Toimintatapanani tulee olemaan yhteistyö teidän, eri organisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa niin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. Kaikilla superilaisilla on oiva mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa ja tulla kuulluksi ottamalla yhteyttä oman ammattiosastonsa puheenjohtajaan, alueensa hallituksen jäseneen tai liittoon. Jonkun mielestä tämä on hankalaa. Kuitenkin näen, että yli ihmisen kuulluksi tu- leminen on organisoitava hyvin ja minusta tämä tapa on kohtuullisen toimiva. Heti kun keksimme paremman tavan toimia, teemme sen. Sitä odotellessa on todettava sitaatin sanoin: Innostus on suuri rikkaus ja sen avulla pystymme suuriin saavutuksiin. Terveisin, Silja Olemme siis yksimielisiä tavoitteista, joten tästä on hyvä aloittaa yhteistyö. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Vanhusten laitoshoidolle yleisarvosana 7- SuPerin vanhustyöntekijät vaativat henkilöstömitoitusta teksti leena lindroos SuPerin vanhusten laitoshoidossa työskentelevät jäsenet haluavat sitovan henkilöstömitoituksen lakisääteiseksi. Tämä ilmenee keväällä toteutetusta, tälle kohderyhmälle suunnatusta kyselystä. 61 prosenttia kyselyyn vastanneista toteaa myös, että työpaikalla ei ole riittävästi koulutettua henkilökuntaa. SuPer teki työoloja mittaavan kyselyn vanhusten laitoshoidossa työskenteleville jäsenilleen huhti toukokuussa. Kysely lähetettiin noin kolmannekselle vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa tai ympärivuorokautisessa laitoshoidossa työskentelevistä jäsenistä. Vastauksia palautui lähes Suurin osa vastanneista on iältään vuotiaita ja suurin vastausten määrä saatiin Uudeltamaalta. Neljänneksellä vastaajista on vähintään viiden vuoden työkokemus ja 18 prosenttia vastaajista on työskennellyt hoitajana yli 20 vuotta. 20 prosenttia työskentelee määräaikaisena ja eniten määräaikaisia työsuhteita on keskisuurissa kaupungeissa. 30 prosenttia vastanneista superilaisista työskentelee yksityisessä yrityksessä. Lähes puolet vastanneista, 49 prosenttia, kokee työnsä hoitajana vaihtelevaksi. Erittäin antoisana sen kokee 21 prosenttia, puurtamisena 12 prosenttia ja uuvuttavana yhdeksän prosenttia. Lähes kaikissa ikäryhmissä on yli viidennes niitä, joille työ on puurtamista tai uuvuttavaa. Vanhimmat, yli 60-vuotiaat jäsenet erottuvat muista: heistä 34 prosenttia kokee työnsä erittäin antoisana. Kutsumus tuo alalle Yleisarvosanaksi suomalaiselle vanhustyölle SuPerin vanhustyöntekijät antavat seitsemän miinus asteikolla neljästä kymmeneen. Näin arvioi 38 prosenttia vastanneista. Lähes kymmenen prosenttia antoi arvosanaksi viisi ja vain alle kolme prosenttia piti hoitoa yhdeksikön arvoisena. Kutsumus nousee kyselyssä tärkeimmäksi syyksi hakeutua hoitoalalle. Neljännes vastaajista on hoitotyössä kutsumusammatissaan. Myös 32 prosenttia vastanneista vuotiaista mainitsee kutsumuksen tärkeimpänä syynä. Muita perusteluita ovat halu tehdä työtä vanhustenhuollossa ja halu hoitaa toisia. Yli puolet vastanneista pitää työstään vanhusten parissa eikä aio vaihtaa sitä. Kuitenkin 40 prosenttia on miettinyt alan vaihtoa seuraavien kymmenen vuoden sisällä. Keskeisin syy alan vaihtoon on työn tekemisen puitteissa: 43 prosenttia toteaa, että käytännön hoitotyössä ei ole mahdollista toteuttaa hyvää hoitoa. Vanhustyön raskaus nousee myös esiin. Alan vaihtoa suunnittelevista superilaisista 75 prosenttia toteaa, että heidän työpaikallaan ei ole riittävästi koulutettua henkilökuntaa. Koulutetun henkilökunnan riittävyys osoittautuu myös tärkeimmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Aktiivit viihtyvät paremmin Selvityksessä kysyttiin myös jäsenten ammattiosastoaktiivisuutta. Vastanneista reilu puolet on jäseniä, jotka eivät yleensä toimi aktiivisesti ammattiosastoissa. Aktiivisimpia ovat pienimmissä kunnissa työskentelevät ja passii- Keinukamarin toiminta takaisin kaupungille Hämeenlinnalaisen hoivakoti Keinukamarin toiminta siirtyy vuodenvaihteessa takaisin kaupungin vastuulle. Yksityisen palvelutuottaja Attendon sopimusta ei jatketa. Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnassa toukokuussa tehdyn päätöksen mukaan Keinukamari myös muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköstä kevyempää palvelua tarvitsevien henkilöiden asuintaloksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaati hoivakodin henkilöstömäärän lisäämistä sen jälkeen, kun Keinukamarin henkilökunta nosti henkilöstömitoituksen puutteet esiin ja teki asiasta kantelun jo puolitoista vuotta sitten. Ensimmäinen AVI:n kannanotto liian vähästä henkilöstömäärästä annettiin heinäkuussa 2011 ja toinen henkilöstömäärän lisäyksiä edellyttävä päätös tämän vuoden toukokuussa. AVI:n päätöksessä vaaditaan tilanteen korjaamista heinäkuun alkuun mennessä. Asia on edennyt SuPerin tuella. Järjestöpäällikkö Raija Moilanen on tyytyväinen AVI:n päätökseen, joka osoittaa selkeästi, että hoitohenkilökunnan mitoitukseen ei voida laskea mukaan hallintohenkilökuntaa. Se, että AVI määrittelee mitoituksesta pois palvelutuottajan hallintohenkilökunnan, on SuPerin tavoitteiden mukainen päätös ja sellaisena meille saavutus, Moilanen korostaa.. 6 super

7 Hyvän hoidon edellytykset Henkilöstön määrä. Henkilökunnan määrää koskeva vähimmäissuositus, välittömässä hoitotyössä on 0,5 hoitotyöntekijää/asiakas. Erittäin hyvä henkilöstön määrä on yli 0,8 työntekijää/asukas, hyvä henkilöstön määrä 0,7 0,8 työntekijää/asukas, tyydyttävä 0,5 0,6 työntekijää/asukas ja huono alle 0,5 työntekijää/asukas. Henkilöstön osaaminen. Henkilöstön osaaminen on palvelun laadun keskeinen tekijä. Ravitsemus. Tauko illan viimeisen ja aamun ensimmäisen aterian välillä ei saa suositusten mukaan ylittää yli 11 tuntia. Hoito- ja palvelusuunnitelmat. Asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjataan tarpeet, hoidon ja palvelun tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, muun muassa mielekäs toiminta ja tavoitteellinen kuntoutus. Lääkehoito. Turvallinen lääkehoito -oppaan mukainen kirjallinen lääkehoitosuunnitelma pitää olla kaikilla lääkehoitoa antavilla vanhustenhuollon toimintayksiköillä. Lääkitys on tarkistettava riittävän usein. Asuintilat. Kaikissa pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä pitää jokaisella asukkaalla olla oma huone. Parit voivat asua yhdessä. Enintään 10 prosenttia asukkaista saa asua kahden hengen asuinhuoneissa. Asiakastiedot ja salassapito. Palvelun seuranta edellyttää säännöllistä, huolellista ja oikeanlaista dokumentointia. Asiakastietojen käsittelystä ja säilyttämisestä pitää olla kirjalliset ohjeet ja ne tulee pitää säädetysti salassa. lähde: sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositukset visimpia yli sadan tuhannen asukkaan kaupungeissa asuvat jäsenet. Ammattiosastotoimintaan osallistutaan sitä aktiivisemmin mitä pienempi työssäkäyntipaikkakunta on. Suurimmissa kaupungeissa 66 prosenttia vastaajista ei osallistu lainkaan ammattiosastotoimintaan. Kaikkiin kokouksiin ja tapahtumiin osallistuvia taas on eniten, 29 prosenttia, alle viiden tuhannen asukkaan kunnissa. Aktiivisuus lisääntyy myös ikääntymisen myötä. Yli 60-vuotiaat aktiivit kokevat myös työnsä hoitajana mielenkiintoisempana kuin muut ja antavat hiukan muita paremman yleisarvosanan hoitotyölle.. kyselyn tulokset julkaistiin superin järjestämässä tilaisuudessa pelastakaa edes mummot ja niiden miehet! se pidettiin porin suomiareenassa heinäkuun 19. päivänä. kyselyn tuloksia käytetään vanhuspalvelulain valmistelussa. Tutkimus: työvuorojen resursointi retuperällä Terveydenhuoltoalan työvuorosuunnittelua koskevan tutkimuksen mukaan yli puolet lääkäreistä ja hoitajista kokee, että heidän työtyytyväisyytensä lisääntyisi, jos työvuorot olisi resursoitu oikein. Jatkuva ali- tai yliresursointi koetaan yhdeksi työvuorosuunnittelun haastavimmista asioista. Jopa 65 prosenttia lääkäreistä ja 62 prosenttia hoitajista uskoisi työtyytyväisyytensä lisääntyvän, jos työvuoroissa olisi useammin oikea määrä työntekijöitä. Lisäksi 42 prosenttia vastaajista on kuukausittain tai viikoittain ollut työvuorossa, jossa ei ole ollut riittävästi työntekijöitä. Tutkimuksen teetti Numeron Oy ja sen toteutti Success Clinic. Ulkomaalaistaustaisia alalla 3,5 prosenttia Vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen ammateissa toimivista , eli 3,5 prosenttia koko henkilöstöstä, oli syntyperältään muita kuin suomalaisia. Ulkomaan kansalaisia heistä oli yli Terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne Suomessa on parantunut 2000-luvulla, mutta oli vuonna 2009 edelleen huonompi kuin syntyperältään suomalaisten. Ulkomaan kansalaisten osuus oli keskimääräistä korkeampi vaativissa ammateissa kuten lääkärit ja hammaslääkärit sekä avustavissa ammateissa kuten hoito- ja sairaala-apulaiset. Osa kunnista luopunut ulkoistetuista palveluista Neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. Kunnan omaksi toiminnaksi palauttamisen syiksi kuntajohto kertoo kustannukset tai palvelun laadun. Vaikka palveluja on palautettu omaksi toiminnaksi, kuntajohto arvioi pitkällä aikavälillä kuntatyöntekijöiden määrän vähentyvän. Mitä suurempi kunta tai kuntayhtymä on kyseessä, sitä yleisempää palvelujen omaksi toiminnaksi ottaminen tai sen suunnittelu on. Suurimmista kunnista peräti kolmannes hoitaa itse sellaisia palveluja, joita ne ovat aiemmin ostaneet yksityisiltä palvelutuottajilta, ja asiaa on vähintään pohdittu 60 prosentissa suurimmista kunnista.. Vesi on perusoikeus! Puhdas vesi on elämän perusedellytys ja kuuluu kaikille ei ainoastaan hyväosaisille. Vesikampanja on Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatio EPSUn käynnistämä kampanja puhtaan veden puolesta. Tavoitteena on kerätä miljoona allekirjoitusta Euroopan eri maista asian puolesta. Suomessa kampanjaa toteuttaa Suomen julkisen alan ammattiliittojen EUyhdistys FIPSU. Lue asiasta tarkemmin: super

8 Uutiset Esillä juuri nyt E-reseptin käyttöoikeudet laajenevat teksti henriikka hakkala kuva jukka järvelä Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto on paljastanut keskeisen uudistustarpeen. Valmisteilla on lakimuutos, jolla laajennetaan liian ahtaaksi osoittautuneita käyttäjäryhmien rajauksia. Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti on yhtä aikaa käytössä ja kehitteillä. Se on ensimmäinen osa vaiheittain käyttöön otettavaa kansalaisia, terveydenhuoltoa ja apteekkeja palvelevaa Kansallista Terveysarkistoa eli KanTaa. Sähköistä lääkemääräystä koskevissa säädöksissä on lähdetty potilas- ja lääketurvallisuus kärkenä. Toinen hyvin tärkeä asia tässä kokonaisuudessa on asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden lisääminen. Hänen suostumuksensa on olennainen osa e-reseptin tietoturvaa, toteaa Johanna Rosenberg SuPerin kehittämisyksiköstä. Reilun vuoden käytettävissä ollut e-resepti on yleistynyt pikku hiljaa kuntien ja valtion terveydenhuollon toimipisteissä. Miljoonan sähköisen lääkemääräyksen raja ylittyi viime vappuna, kaksi vuotta ensimmäisen e-reseptin kirjoittamisen jälkeen. Viimeistään huhtikuussa 2014 pitäisi valmius sähköisen lääkemääräyksen kirjoittamiseen löytyä niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta kaikkialla, missä terveyttä hoidetaan. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna e-reseptin käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt ja sen kustannukset ovat nousseet arvioituja korkeammiksi. Syynä tähän on teknisten haasteiden lisäksi inhimillinen kitka, jota helposti syntyy, kun käytäntöjä muutetaan näin merkittävästi. Kitka paljastui käytännössä E-reseptillä tavoitellut tehostukset muun muassa kokonaislääkityksen hallintaan ja lääkkeiden määräämiseen ja toimittamiseen ovat antaneet odottaa itseään. Kitkasta johtuvaa rahinaa on kuulunut koko hoitoketjun mitalta. Tieto e-reseptistä ja käyttäjäkoulutukset eivät ole tavoittaneet kaikkia riittävän hyvin. Paperireseptejä kirjoitetaan yhä sielläkin, missä järjestelmät sähköisen lääkemääräyksen kirjoittamiseen ovat käyttövalmiit. Myös asiakkaalla on edelleen oikeus vaatia ja saada reseptinsä paperilla. Tämä voi hidastaa muutoksen hyötyjen näkymistä olennaisesti. Tiiviistä tietosuojasta ja käyttäjäryhmien rajauksista juontuva mahdollinen tehtävien uusjako terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden välillä on herättänyt paljon kysymyksiä. Lähi- ja perushoitajien puuttuminen käyttäjien listalta on nostanut jälleen esiin laajempaakin huolta osaamisen tarkoituksenmukaisesta käytöstä terveydenhuollon eri tehtävissä. Siihen, miten lääkemääräysten kanssa on totuttu työskentelemään, tulee e-reseptin myötä varmasti muutoksia. On aivan ymmärrettävää, että terveydenhuollossa on epävarmuutta siitä, miten uudistus vaikuttaa esimerkiksi lähi- ja perushoitajien, sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyöhön ja työnjakoon, Johanna Rosenberg pohtii. Tärkeää on, etteivät työnantajat tämän uudistuksen varjolla tarpeettomasti lähde rajoittamaan esimerkiksi vastaanotoissa työskentelevien lähi- ja perushoitajien tai vastaanottoosastoavustajien työtä ja estä siten asiakkaiden sujuvaa palvelua. Asiakkaitahan on palveltava luukulta tai puhelimessa silloinkin, kun vaikkapa asiantuntijasairaanhoitaja pitää omaa vastaanottoaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävänä onkin paitsi opetella uudistus itse, myös myydä se asiakkailleen. Esimerkiksi e-reseptin väärinkäytöksiä ehkäisevät ja kokonaislääkityksen hallintaa edistävät ominaisuudet toteutuvat vasta, kun asiakkaan lääkitystiedot siirtyvät paperilta yhteiseen tietokantaan. Vastaanotoissa työskentelevät lähi- ja perushoitajat ja vastaanottoavustajat ovat avainasemassa ohjaamassa terveydenhuollon asiakkaita e-reseptin käyttäjiksi. Potilaiden ja asiakkaiden neuvominen ja tarpeellisten suostumusten hankkiminen uudenlaisen reseptin käyttöön siirtymiselle ovat luontevia tehtäviä tälle ammattiryhmälle. Paikoitellen alkuvaikeudet on jo selätetty ja e-reseptin hyödyt ovat alkaneet tuntua arjessa. Johanna Rosenberg näkee e-reseptin käytännöissä myös mahdollisuuksia kehittää uudenlaista ammattitaitoa ja osaamista. Olemme saaneet vastaanottotyössä toimivilta superilaisil- 8 super

9 Oikeudet mittojen mukaan Jotta hoito pysyisi sujuvana, Reseptikeskuksen tiedot pitää voida avata riittävän monelle terveydenhuollon ammattilaiselle. Samalla pitää kuitenkin huolehtia tietoturvan säilymisestä. Tässä voisi ottaa mallia nykyisten potilastietojärjestelmien rajauksista. Kaikki eivät tarvitse pääsyä kaikkialle; osalle riittää mahdollisuus katsella, osa tarvitsee lisäksi tulostamisoikeudet ja kolmannen pitää myös voida kirjoittaa järjestelmään. Voisiko eri terveydenhuollon ammattilaisten sähköiseen allekirjoitukseen liittää järjestelmään rekisteröityvän tiedon juuri hänelle avautuvista näkymistä tai tiedoista?. henriikka hakkala ta positiivista palautetta esimerkiksi reseptien uusimisten hoitumisesta paremmin määräajoissa ja siitä, että reseptit löytyvät kaikki samasta paikasta ja käytännöt yhtenäistyvät. Lakiuudistus tulossa Lääkehoidon eri tehtävien sujuvaa hoitoa haittaava kitka on havaittu ja otettu vakavasti myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Vaikka tietosuojasta ja käyttäjäryhmistä keskusteltiin laajasti jo hankkeen valmisteluvaiheessa 2000-luvun puolivälissä, käytäntö on osoittanut, että kaikkea ei ole osattu ottaa huomioon etukäteen. Siksi valmisteilla on uudistus, jolla käytännössä havaitut potilaan ja asiakkaan hoidon sujuvuutta haittaavat rajaukset poistetaan. Nyt kun e-resepti on otettu käyttöön, on tullut selkeästi ilmi, että käyttäjäoikeudet on rajattu liian ahtaasti, toteaa hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Uudistusta työstetään ripeässä aikataulussa. Sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 aikana. Työn alla oleva uudistus tuonee e-reseptin sääntelyn entistä paremmin linjaan SuPerin näkemyksen kanssa. Tieto lääkitysasioista voi sen jälkeen liikkua vapaammin hoitoketjun kaikissa vaiheissa sen sijaan, että käyttäjäoikeuksien rajaukset pakottavat asiakkaan koputtamaan monelle luukulle tai ovelle. Näin päästäisiin lähemmäs e-reseptillä tavoiteltavaa entistä tehokkaampaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista. Lakiin kirjatuista käyttäjäryhmistä sairaanhoitajat-nimikkeen korvaaminen säädöksissä, ohjeissa ja esitteissä laveammalla terveydenhuollon ammattihenkilöt -nimikkeellä olisi hyvä ratkaisu. Työyhteisön tehtävänä on sitten miettiä tarkoituksenmukainen työnjako, joka varmistaa työ sujuvuuden ja asiakkaan edun, Johanna Rosenberg sanoo. Käyttäjäryhmiä laajentamalla ei kuitenkaan vielä saavuteta vioista vapaata tietojärjestelmää. Rosenberg painottaa, että kehitystarvetta löytyy yhä ainakin siitä, että Reseptikeskus ja potilastietojärjestelmät saataisiin todella keskustelemaan keskenään. Lääkitystietojen pitäisi ilman muuta kirjautua yhtä aikaa sekä reseptitietoihin että kirjaamisjärjestelmän potilastietoihin. Aina jommasta kummasta molempiin. Terveydenhuoltolakihan edellyttää, että lääkehoitoa koskevat tiedot löytyvät potilasasiakirjoista oikein ja ajantasaisina. Niinpä oikeastaan jo tälläkin hetkellä kaikilla lääkehoitoa osana tehtäviään toteuttavilla lähi- ja perushoitajilla pitäisi olla jotain kautta pääsy kaikkiin potilaan tai asiakkaan sujuvan hoidon takaaviin lääkitystietoihin.. super

10 Elokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä ingimage Keisarileikkaus voi lihottaa lasta tiesitkö: Pelkkä hedelmien syömisen lisääminen ja sohvalla löhöämisen vähentäminen käyvät terveellisestä elämäntapamuutoksesta. Keisarileikkauksella syntyneille saattaa kertyä liikakiloja huomattavasti muita todennäköisemmin, tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo. Mahdollisesti yhteys selittyy suoliston bakteerikannoilla, jotka ovat keisarileikatuilla erilaiset kuin perinteisesti syntyneillä. Keisarileikkaus on aiemmin yhdistetty muun muassa lasten astmariskiin sekä allergiseen nuhaan. Omaishoitajat vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Liikenteen melu on vaaraksi duodecim Tiheästi liikennöidyn kadun tai moottoritien vieressä asuvat sydänsairaat saattavat kuolla muita potilaita nuorempina. Tutkimuksen mukaan alle sadan metrin säteellä moottoritiestä asuvien riski kuolla sydänkohtausta seuraavien kymmenen vuoden aikana on noin kolmanneksen suurempi kuin vähintään kilometrin päässä asuvien. duodecim Syöpää sairastavaa puolisoaan hoitavat miehet ja naiset voivat ruotsalaistutkijoiden mukaan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita herkemmin. Huoli, uupumus ja stressi todennäköisesti selittävät ilmiön. Riski suureni puolison diagnoosin jälkeen ja pysyi koholla sitä seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan. Erityisessä sairastumisen vaarassa olivat omaishoitajat, joiden puoliso sairasti vaikeaa syöpää. Osa sairastumisten yhteydestä saattaa todennäköisesti johtua elintavoista, mutta tutkijat uskovat omaishoitajien kokeman uupumuksen olevan tärkeämpi tekijä. duodecim Shoppailevat miehet elävät pitempään Päivittäin ostoksilla käyvät iäkkäät miehet ja naiset saattavat elää jonkin verran pitempään kuin muut samanikäiset, taiwanilaistutkimus vihjaa. Tutkijat eivät tosin osaa sanoa onko shoppailu pitkäikäisyyden ja terveyden ilmentymä vai auttaako se saamaan lisävuosia. tiesitkö: duodecim Kävely parantaa vaihdevuosi-ikäisten unta Vaihdevuodet yhdistetään usein huonoon nukkumiseen, päiväaikaiseen väsymykseen ja vaikeuksiin suoriutua päivittäisistä toiminnoista. Säännöllinen kestävyysliikunta voi kuitenkin vähentää unta häiritseviä kuumia aaltoja ja sen myötä parantaa unen laatua. UKK-instituutin tutkimukseen osallistui 176 vähän liikuntaa harrastavaa vuotiasta naista. Kuuden kuukauden harjoittelun päätyttyä voitiin todeta, että unen laatu oli parempi harjoitteluryhmällä kuin verrokkiryhmällä ja unta häiritsevien kuumien aaltojen määrä oli vähentynyt enemmän harjoitteluryhmässä. ukk-instiruutti Tupakointi kannattaa lopettaa vielä yli kuusikymppisenäkin. 10 super

11 kesäkuun kysymys oli: Stressaatko kesämökillä? kyllä 8 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. tavaroiden edestakainen roudaaminen on todella stressaavaa puuhaa. huolehdin, onko kaikilla mukavaa, eikä kukaan huku tai telo itseään. en voi vain lueskella ja katsella tiiran lentoa, kun pitäisi viljellä yrttejä, kunnostaa huonekaluja tai jotain muuta fiksua ja hyödyllistä. Tunnen huonoa omaatuntoa jo nyt. olen murehtija. Yritän muuttua. muut lehdet Monen nuoren ajattelumaailma on lähellä yksityisyrittäjyyttä. Minä pärjään. Minä neuvottelen. Muista tai muiden tarpeista ei välitetä. henkilökohtainen pankkineuvoja, luottamusmies anna koivumäki nousu 2/2012 Vasta lomalla tavoittaa tunteen, että hallitsee itse elämäänsä. päätoimittaja auli kivenmaa pam 10/2012 Pienten lasten vanhemmille pitäisi tarjota mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää." psykologian professori liisa keltikangas-järvinen. slal 3/2012 En, koska en 92 % ei ole mökkiä. loma lomana, ei kiirettä, ei aikatauluja. olen vapaa karavaanari. siellä ei tarvitse katsella kelloa. siellähän levätään. ei ole mökkiä, harrastan kalastusta ja se on hyvin rentouttavaa. mietittävät asiat jäävät kotiin. olen oppinut, että lomalla otetaan löysemmin jotta jaksetaan myöhemmin paremmin. osaan ottaa rennosti. luonnon rauha rentouttaa, ei stressaa. nautin mökkielämästä, ja lasten riemusta. on linnunlaulua ja laineen liplatusta, eikä naapureita lähimaillakaan. heinä-elokuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. kesäkuussa setin voitti tuula kaurén padasjoelta. onnittelut! 30 vuotta sitten Lehti oli kierrellyt vanhainkoteja. Lopen kunnalliskoti toimi viimeistä vuottaan vanhassa rakennuksessa. Uusi punatiilinen vanhainkoti oli valmistumassa vanhan talon viereen. Jokioisten vanhainkotia puolestaan kutsuttiin kunnan edustavimmaksi rakennukseksi, vaikka se oli jo 17 vuotta vanha. Lieneekö sitten tilojen, välineitten vai hoidon ansiota, mutta siisteys on joka puolella mallikelpoinen ja vanhoille vanhainkodeille tyypillistä tunkkaista tuoksuakaan ei tunnu missään. apuhoitajalehti 8 9 / 1982 super

12 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Kolmen kokin kesäkeitto teksti ja kuva marjo sajantola Kevyt kesäkeitto tukevoituu ja muuntuu tarpeiden mukaan. Siinä säilyy kuitenkin aina se perusmaku, joka muistuu mieleen lapsuuden kesistä. Tuusulan Nukarissa asuva vastaanotto-osastoavustaja Leena Hukka on intohimoinen puutarhuri. Harrastus on yhteinen puolison kanssa, tosin miehen osaksi lankeavat kaikki raskaimmat pihatyöt. Puutarhapihassa kasvavat koristekasvien lisäksi lukuisat hyötykasvit. Peruna kukoistaa perunamaassa ja nokkonen talon nurkalla. Ryytimaasta löytyy niin lipstikkaa, oreganoa kuin basilikaakin. Kasvihuoneessa kasvavat erilaiset tomaatit sulassa sovussa paprikoiden, chilien ja kurkkujen kanssa. Marjat ja hedelmät pitävät perheen mehuissa ja hilloissa. Lisäksi Leenan puoliso on rakentanut kätevät kohopenkit, joissa kasvaa muun muassa papua, porkkanaa ja sipulia. Näin selkävaivainen emäntäkin pääsee kuopsuttelemaan pellolla. Loppukesästä olemme melko omavaraisia ja syksyllä on kiirettä sadonkorjuussa ja säilömisessä. Sadon lisäksi saan luonnollista liikuntaa, raitista ilmaa ja hyvää mieltä. Kun olen ollut töissä koko päivän sisätiloissa, ulkotyöt rentouttavat, Leena Hukka kertoo. Tänä syksynä Leenan puutarhakiireet vähän helpottavat, koska hän siirtyi elokuussa osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Ainakin ensimmäisen kuuden viikon jakson hän tekee viikko töitä, viikko vapaata -periaatteella. Miten jatkossa, siitä vielä neuvotellaan: Esimies ehdotti neljän tunnin työpäiviä, mutta itse en pidä sitä hyvänä. Joudun ottamaan enemmän lääkkeitä työpäivänä kuin ollessani kotona, koska täällä voin välillä levätä. Vahva särkylääkitys aiheuttaa myös käsien tärinää, muistikatkoksia ja kiristää pinnaa. Leena aloitti työt Tuusulan terveyskeskuksessa vuonna 1978 valmistuttuaan vastaanotto-osastoavustajaksi. Sen jälkeen hän siirtyi joulukuussa 1985 Jokelan terveysaseman lääkärivastaanotolle. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä vaikutti myös Leenan toimenkuvaan. Pitkä työkokemus hävisi lakipykälille. Leena ei kuitenkaan lähtenyt jatko-opiskelemaan lähihoitajaksi. Hänelle löytyi kyllä riittävästi töitä kiireisellä terveysasemalla. Hän avustaa edelleen lääkäriä toimenpiteissä, antaa ei-kiireellisiä vastaanottoaikoja, arkistoi ja laatii koneelle lääkäreiden vastaanottoaikatauluja, joissa on paljonkin huomioon otettavaa. Kesä kielellä Kymmenvuotias Heta viettää kesälomaansa mamman ja vaarin luona. Leena-mammalla ja Hetalla on ruuanlaitto ja leipominen ollut yhteinen harrastus jo siitä lähtien, kun tyttö pystyi sekoittamaan kakkujauhoja kulhossa. Tänään saamme kahvin kanssa Hetan leipomaa kakkua, Leena kertoo. Iloisen kirjava kesäkeitto poreilee hiljakseen. Leena ottaa kaksi kananmunaa, jotka hän rikkoo yksitellen keiton joukkoon. Heta sekoittaa munat varovasti keittoon. Mamman ja tyttärentyttären yhteistyö sujuu ja soppa valmistuu tuota pikaa. Tämän opin äidiltäni. Munat tekevät keitosta ruokaisamman. Kokki Mysi Lahtiselta nappasin idean viimeistellä keitto voisella auringolla ja itse keksin lisätä pinaattia tai nokkosta joukkoon, eli tässä on kolmen kokin ideat samassa sopassa. Leenan mielestä kesäkeitto on kesäruokaa, joka kuuluu tehdä kotimaan tuoreesta sadosta. Hän käyttää perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia yhtä paljon kaikkia, mutta toteaa, että määriä voi vaihdella maun mukaan. Herneiden tilalla hän käyttää joskus papuja. Kesäkeiton kanssa on tarjolla itse tehtyä saaristolaisleipää ja jälkiruuaksi raparperikiisseliä kerman kera. Puolisoni muistaa aina sanoa kiisselistä, että tämä se oli isän herkkua. Aikoinaan se varmaan oli ensimmäistä tuoretta syötävää talven jälkeen. Nykyisin tingimme tuosta kermasta ja käytämme kermamaitoa. Heta puhaltaa lusikkaan ja maistaa keittoa: valmista on. Sen jälkeen mamma ja tyttärentytär kantavat kattilan lasitetulle terassille, jota kaunistavat mamman tekemät pajutyöt ja muut lukuisat koristeet. Syödessä voi ihailla myös puutarhaa, ja kesä hellii kieltä ja mieltä.. 12 super

13 Kesäkeitto (noin kahdeksalle) 1 litra uusia perunoita 1 ½ nippua uutta porkkanaa pieni kukkakaali 2 3 dl tuoreita herneitä tai ryöpättyjä papuja 3 rkl vehnäjauhoja maitoa ryöpättyä silputtua pinaattia tai nokkosta persiljaa 2 raakaa munaa 5 6 rkl voita kermaa mustapippuria 4 5 rouhaisua Annetaan poreilla hiljakseen. Maustetaan mustapippurilla. Kun kasvikset alkavat olla kypsiä, lisätään herneet. Jos papuja käyttää, ne lisätään jo kukkakaalin kanssa. Maitoa tai kermaa maun mukaan. Lisätään persilja ja ryöpätty ja silputtu pinaatti tai nokkonen. Munat rikotaan varovasti ja sekoitetaan keittoon. Lämpö nollilla, enää ei keitetä. Lisätään voi ja annetaan sulaa auringoksi. Perunat ja porkkanat pilkotaan niukkaan veteen. Kukkakaalinpalat lisätään, kun vesi kehuu. Kun kasvikset ovat puolikypsiä, lisätään maitoa ja keitto suurustetaan maitotilkkaan sekoitetulla vehnäjauholla. super

14 Kinaporin kammarissa jumpataan joka päivä. Riitta Henttonen seuraa tarkasti Paula Koposen antamia ohjeita. 14 super

15 Kammarissa on mukava olla teksti minna lyhty kuvat jukka järvelä Päivätoiminta vähentää vanhusten kokemaa yksinäisyyttä ja tarjoaa voimavaroja arjessa selviytymiseen. Hoitaja Paula Koponen toivoo, että vanhusten päivätoimintayksiköitä perustettaisiin lisää. Kinaporin kammarissa eli etelähelsinkiläisten vanhusten päivätoimintaryhmässä hoitajien työpäivä alkaa yhteisellä aamupalaverilla kello kahdeksalta. Kammariin tulee arkipäivisin neljätoista asiakasta. Heidän päivästään vastuussa on viisi hoitajaa, joista yksi on työtä sydämellään tekevä Paula Koponen. Tämä on minun kahdestoista vuoteni Kinaporin vanhusten päivätoiminnassa. Kymmenen vuotta olin Kinaporin Touhulassa, joka on tarkoitettu muistisairaille. Sen jälkeen olen ollut kammarissa, jossa käy monenkuntoisia asiakkaita. Ennen uraa vanhusten päivätoiminnassa Paula työskenteli viisitoista vuotta kotisairaanhoidossa. Siellä työ oli sairauskeskeistä. Aikaa oli liian vähän toimintakykyä ylläpitävään hoitoon. Kun tapasin vanhuksia, jotka olivat alkaneet käydä päivätoiminnassa, huomasin, miten paljon he virkistyivät. Silloin tajusin, että minun paikkani on toimintakykyä ylläpitävässä työssä. Paula haki työtä Kinaporin vanhusten päivätoiminnasta, ja sille tielle hän jäi. Suunnittelua aamupalaverissa Kinaporin kammarissa hoitajien aamupalaverin tunnelma on leppoisa, ja kaikki näyttävät tulleen iloisella mielellä töihin. Meillä on hyvä henki. Henkilökunta ei juuri vaihdu. Uskon, että ryhmäytyminen tapahtuu vaihe vaiheelta. Jos henkilökunta vaihtuu jatkuvasti, sitä ei pääse tapahtumaan. Tänään aamupalaverin vetää Eini Kaskinen. Edellisellä viikolla on jo tehty suunnitelma seuraavalle viikolle, mutta aamuisin tehdään vielä tarkennuksia päivän ohjelmaan. Olemme kyselleet asiakkailta, mitä he haluaisivat tehdä täällä. Heidän toiveidensa pohjalta on muodostettu pienryhmiä, Paula Koponen kertoo. Pienryhmien teemoina ovat esimerkiksi aivojumppa, muistelu ja kädentaidot. Ryhmän voi halutessaan vaihtaa. Tämänikäiset ovat työihmisiä, jotka eivät ole paljon huvitelleet. Kokeilemalla he löytävät kiinnostuksensa kohteet. Moni on aloittanut meillä ihan uuden harrastuksen. Paula kertoo eräästä 95-vuotiaasta asiakkaasta, joka ei enää juuri näe eikä kuule, mutta elämänhalu, huumori ja innostuksen kipinä ovat tallella. Hän on ryhtynyt meillä maalaamaan. Hän suunnittelee tarkkaan, mitä värejä käyttää. Aamupalaverissa käydään läpi päivän työtehtävät. Aamupäivällä Paulan vastuulla on vetää muisteluryhmä ja sen jälkeen hän pitää liikuntatuokion yhdessä Caroline Tranin kanssa. Aamupäivän muita ryhmiä ovat miesten ryhmä ja aivojumpparyhmä. Viikon aikana kammarissa käy yhteensä viisikymmentäkahdeksan asiakasta. Useimmat käyvät kerran viikossa, mutta jotkut kaksi tai kolmekin kertaa. Kun joku ilmoittaa poissaolostaan ajoissa, pyydämme toisen asiakkaan paikkariksi. Sillä tavalla monet saavat super

16 Kinaporin kammarissa pelataan usein. Riitta Henttonen ja Marjatta Alanne viihtyvät Hetki yhdessä -pelin äärellä. 2. Ruokailut ovat tärkeä yhdessä olemisen hetki. Paula Koponen ojentaa jälkiruokaa Eero Salmiselle. 3. Hierontapallot ovat ahkerassa käytössä. Silloin tällöin pidetään hemmotteluviikko, jolloin hoitajat antavat käsi- ja kasvohoitoja sekä hartiahierontaa. 4. Iloa liikuntaan saadaan erilaisilla väli- lisäpäiviä. Suurin osa hyötyy siitä, että he tulevat tänne useammin kuin kerran viikossa. Silloin kammarista tulee heille turvapaikka, josta saa voimia kotona asumiseen. Tervetuloa kammariin Työn ilo tulee siitä, kun voimme yhdessä järjestää asiakkaan asioita niin, että hän selviytyy kotona paremmin ja kokee turvallisuuden tunnetta. Kun kello on yhdeksän, tilataksi saapuu Kinaporin palvelukeskuksen eteen. Hoitajat toivottavat yhdessä asiakkaat tervetulleeksi. Kaikki siirtyvät rauhalliseen tahtiin ruokasaliin aamupalalle. Paula jakaa puurot, leivät ja juomat valmiiksi pöytiin. Ruokasalista kuuluu mukava puheensorina, kun asiakkaat vaihtavat keskenään kuulumisia. Maistuuko puuro, Paula kyselee. Kyllä maistuu, kuuluu vastaus. Kun asiakkaat ovat aamupalalla, hoitajilla on vielä aikaa suunnitella päivän pienryhmätoimintaa tai hoitaa muita asioita. Tänään Paula käyttää ajan hyväksi soittamalla muistikoordinaattorille erään asiakkaan huonontuneesta tilanteesta. On tullut ilmi, etteivät kotiin saadut palvelut ole enää riittäviä. Muistissakin on havaittu alentumaa. Meillä on vastuuhoitajuus. Minulla on kaksitoista vastuuasiakasta, joiden asioista huolehdin. Olen tarvittaessa yhteydessä omaisiin, kotihoitoon, muistikoordinaattoriin ja sosiaalityöntekijään. Puhelun jälkeen Paula on helpottunut. Muistikoordinaattori on luvannut selvittää asiakkaan asioita. Työn ilo tulee siitä, kun voimme yhdessä järjestää asiakkaan asioita niin, että hän selviytyy kotona paremmin ja kokee turvallisuuden tunnetta. Muistellaan menneitä Aamupalan jälkeen kaikki kokoontuvat olohuoneeseen aamunavaukseen. Päivän ohjelma käydään yhdessä läpi ja sitten jakaudutaan pienryhmiin. Paula Koposen mukaan lähtee kuusi naista muistelemaan menneitä. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian mukaan yksi vanhuuden kehitystehtävistä on oman elämän läpikäyminen. Haluamme tarjota siihen mahdollisuuden täällä. Paula asettaa tavoitteet jokaiselle pienryhmän kokoontumiskerralle. Tänään muisteluryhmän tavoitteena ovat yhteisyyden tunne, onnistumisen kokemus ja muistelun kautta voimaantuminen. Tilanteet kuitenkin elävät asiakkaiden ehdoilla. Kaikki menevät istumaan pöydän ääreen ruokasaliin. Mukava olla taas yhdessä. Tänään on veteraanipäivä. Mitä se merkitsee teille? Vastaukset rönsyilevät, sillä veteraanipäivä herättää muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Yhdelle mieleen tulevat jatkuvat talkootyöt, koska miehet olivat sodassa. Toinen muistaa Helsingin pommitukset, kolmas maatilalla työskennelleen sotavangin. Pöytäseurue hiljenee, kun yksi ryhmäläisistä kertoo isänsä kuolleen sodassa. Paulan tehtävänä on kuunnella ja kysellä lisää tästä lapsuuden traumaat- 16 super

17 3 4 5 neillä. Helvi Wikberg ottaa huivin alkulämmittelyä varten. Verna Hirvensalo odottaa vuoroaan. 5. Lounaan jälkeen voi ottaa rennosti. Eero Salminen, Ahti Haapanen, Eino Helisalo ja Eero Ek tietävät sen. tisesta kokemuksesta. On tärkeää, että saa purkaa tuntojaan, eikä silloin voi seurata asetettua tavoitelistaa. Sotavuosiin on mahtunut monenlaisia kokemuksia elämästä. Kaikki muistot eivät ole ikäviä. Muisteluryhmäläiset kertovat sodan aikaisesta yhteisöllisyydestä miten aina autettiin toisia. Sodalla on iso merkitys vielä minunkin sukupolveen. On ihanaa, kun saamme olla rauhan Suomessa, Paula päättää keskustelun. Lentosuukkoja mummoilta Muisteluryhmä alkaa pelata kuvapeliä, jossa jokaisen täytyy kertoa mielikuviaan taidekuvista. Paula kyselee pelin aikana millainen tunnelma kuvassa on, ovatko ihmiset kuvissa iloisia vai surullisia ja mitä heille on saattanut tapahtua. Vastauksia tulee laidasta laitaan. Siinä missä yksi näkee kuvassa surun, toinen näkee harmonisen rauhan. Kuvat herättävät muistoja menneistä. Muisteluryhmä käy pitkän keskustelun kouluajoistaan. Olisi kiva pyytää lapsia tänne vierailemaan. Voisitte kertoa heille, millaista koulussa oli ennen, Paula suunnittelee. Ryhmäläiset innostuvat ideasta. Sitten ryhdytään pelaamaan Hetki yhdessä -peliä, jossa tehdään erilaisia tehtäviä. Ensimmäisessä kortissa kehotetaan antamaan lentosuukko. Muisteluryhmässä on vain naisia, joten tehtävän saanut pelaaja lähettää lentosuukon valokuvaajalle. Muita tilanne alkaa hymyilyttää. Voisikohan lentosuukkoja antaa tuntemattomille, joku kysyy. Ehkä tässä mummoiässä jo voisi antaa, kuuluu vastaus. Paula kehottaa kokeilemaan lentosuukkojen lähettämistä kadulla. Ajatus naurattaa kaikkia. Peli jatkuu rennossa tunnelmassa. Pelaamisen lomassa keskustellaan esimerkiksi lapsuuden kodin elämänohjeista, avioliitosta ja vanhuuden viisaudesta. Oli kiva taas jutella yhdessä. Täällä tutustuu helposti muihin, hiljaisempiinkin, Raija Putro sanoo pelin lopussa. Me niin nautimme täällä olemisesta, Verna Hirvensalo tiivistää tunnelmat. Kovaa porukkaa Hieman yhdentoista jälkeen kaikki tulevat Paulan ja Carolinen vetämään jumppaan. Kinaporin kammarissa jumpataan joka päivä. Paula on käynyt lyhyen koulutuksen tuolijumpan ohjaamiseen. Humppa alkaa soida taustalla. Tänään käytetään apuna huiveja, joiden avulla saadaan tanssillista meininkiä. Alkuverryttelyyn osallistutaan innokkaasti. Kun kaikilla on lämmin, käsipainot otetaan mukaan treeniin. Tehkää omaan tahtiin, ei saa tuntua kipua, Paula muistuttaa jumppaajia. Yhtä innokasta jumppaajaa kehotetaan jättämään painotreeni väliin sydänoireiden vuoksi. Painotreenin jälkeen tehdään tasapainoharjoittelua seisten tuolista kiinni pitäen. Eikös me olla kovaa porukkaa? Miespuolinen jumppaaja kyselee. Sitten harjoitellaan tuolilta ylösnousua. Se sujuu monelta leikiten. Sano milloin lopetetaan, yksi jumppaajista kyselee hymyssä suin. Huomenaamulla sitten, Paula vastaa nauraen. Loppuvenyttelyä varten laitetaan rauhallista musiikkia. Lopuksi hierotaan hartiat piikkipallolla pareittain. Paulan pari saa samalla oikean hartiahieronnan. Jumpan jälkeen kaikki siirtyvät ruokasaliin lounaalle. Paula menee jakamaan keittoa. super

18 Yhdessä syöminen on hyvä hetki. Meistä hoitajista aina kaksi syö asiakkaiden kanssa. Seuraamme ruokahalun muutoksia ja autamme tarvittaessa. Sydämen purkamista Lounaan jälkeen on vapaata toimintaa. Rentoutumishetkeen saavat osallistua kaikki, jotka haluavat. Päivätorkutkin voi ottaa halutessaan sohvalla. Paula jää juttelemaan muutaman asiakkaan kanssa ruokasaliin. Vieno Hietikko, joka on Paulan vastuuasiakas, kertoo käyneensä päivätoiminnassa jo kymmenen vuotta. Nykyään hän käy kammarissa jopa kolme kertaa viikossa. Olen viihtynyt täällä hyvin, ei tarvitse kotona yksin kököttää. Tykkään voimistelusta, aivojumpasta ja osallistumisesta palvelukeskuksen tapahtumiin. Paula kertoo, että Vieno on välillä ollut sairaalassa, mutta hän on aina palannut päivätoimintaan. Rupean heti toipumaan, kun tulen tänne takaisin. Täällä on toimintaa ja kavereita, ja hoitajat ovat ystävällisiä. Toivon, että tämä meidän paikka tuo turvallisuutta ja että täällä voi purkaa sydäntään, Paula sanoo Vienolle. Niin täällä voi aina jutella vaikeuksistaan. Hoitajat auttavat ja neuvovat, minne ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua. Tämä rikastuttaa minun elämääni paljon. Suosittelen muitakin vanhuksia pyrkimään tällaiseen toimintaan mukaan. Viikonlopun viettoon Kinaporin kammarissa pidetään pienryhmiä usein vielä iltapäivisin, mutta tänään ohjelmaan kuuluu veteraanijuhla palvelukeskuksen puolella. Juhlan yhtenä esiintyjänä on palvelukeskuksen työntekijöiden kuoro. Rakastan musiikkia. Lauloin ennen itsekin työntekijöiden kuorossa, mutta nykyään käyn vain kuuntelemassa muita. Kuorossa laulamisen on todettu olevan terapeuttinen harrastus, Paula kertoo. Veteraanijuhlan ohjelma on juhlallinen ja tunnelma on rauhallinen. Tunnin kestävän juhlan jälkeen kaikki siirtyvät takaisin kammariin päiväkahville. Kahvin jälkeen on asiakkaiden kotiinlähdön aika. Taksi saapuu palvelukeskuksen pihaan puoli kolmelta, mutta tänään Paula ei ehdi saattaa asiakkaita taksiin saakka. Hän on ottanut työajanlyhennyksen iltapäivälle, koska hän on lähdössä viikonlopuksi tyttärensä luo kylään Pohjois-Savoon. Haluan ehtiä perille ennen kuin seitsemänvuotias lapsenlapseni Vilma menee yöunille, Paula kertoo lähtöä tehdessään. Heippa ja kiitos tästä päivästä. Ensi viikolla tavataan, Paula huikkaa kaikille.. Tänään töissä kuka Helsinkiläinen Paula Koponen, 54, valmistui apuhoitajaksi vuonna Myöhemmin suorittanut vanhustyön koulutusohjelman ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Syventynyt opinnoissaan muistisairaiden hoitoon. Käynyt myös lyhyitä kursseja kuvataiteesta ja itseilmaisusta. työ ja työura Työskennellyt 36 vuotta hoitajana, joista viimeiset kaksitoista vuotta vanhusten päivätoiminnassa. Tällä hetkellä työskentelee yhden päivän viikossa tutkimusprojektissa, jossa omana tehtävänä on muistisairaiden omaisten ryhmän ohjaaminen. perhe Asuu puolisonsa ja kahden kissansa kanssa. Paulalla on kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. harrastukset Tykkää liikkua ulkona: samoilla metsissä ja ihastella luontoa, hiihtää ja sauvakävellä. Liikuntaharrastuksina ovat myös vesijuoksu ja zumba. Nauttii kaikenlaisesta käsillä tekemisestä, esimerkiksi tekeillä on suihkulähde, johon käytetään kierrätysbetonia ja kiviä. parasta työssä Päivätoiminnan asiakkaat ja heidän elämäntarinoidensa kuunteleminen. Yhteisöllisyyden näkeminen, kun asiakkaat ystävystyvät keskenään. Kun huomaa, että asiakkaalla syttyy innostuksen kipinä. Työn suunnittelu ja kehittäminen yhdessä työkavereiden kanssa. ikävintä työssä Riittämättömyyden tunne, kun huomaa, että asiakkaat tarvitsisivat enemmän apua kotiin. Kotihoidon vähäiset resurssit näkyvät päivätoiminnan arjessa. 18 super

19 Kotihoidossa on saatava perusasiat kuntoon teksti marjo sajantola On sanottu, että kaikki uudet asiakkaat on otettava listoille, mutta uusia työntekijöitä ei oteta, kotihoidon superilainen kertoo. SuPerin keväällä tekemä työhyvinvointiselvitys paljasti, että etenkin kotihoidossa työskentelevät superilaiset voivat huonosti. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista kotihoidon työntekijöistä kertoi tuolloin, että työtahti ja kiire ovat lisääntyneet niin, että jotkut heistä käyvät jaksamisen rajoilla jo päivittäin. Työn henkinen rasittavuus vaikuttaa lisääntyneen fyysistä rasittavuutta enemmän. SuPerissa nähtiinkin tarpeelliseksi pureutua tarkemmin kotihoidon tilanteeseen ja selvittää lisäkyselyllä niitä tekijöitä, jotka ovat helpottaneet tai hankaloittaneet työntekoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Jotkin asiat nousivat selkeästi esiin. Ensinnäkin sähköiseen kirjaamiseen siirtyminen ja uusien tietokoneohjelmien käyttöönotto koetaan työtä helpottaviksi tekijöiksi, koska asiakkaan tiedot voidaan tarkastaa kattavasti. E-reseptin käyttöönotto työpaikoilla on vielä alkutekijöissään. Pieni osa vastaajista koki uudistuksen hankalana, mutta selvä enemmistö kuitenkin myönteisenä edistyksenä niin oman työn kuin asiakkaan terveydenkin kannalta. Monet tekijät, jotka helpottivat toisten työtä, saattoivat olla työtä vaikeuttavia tekijöitä toisille kyselyyn vastanneista. Näin ollen työhön vaikuttavat tekijät eivät ole täysin yksiselitteisiä. Selkeä työnjako ja suunnitelmallisuus auttavat kuitenkin jaksamaan työssä. Jatkuvat muutokset, uudistukset organisaatiossa ja työnjaon epäselvyys puolestaan vaikeuttavat työntekoa. Työn vaativuus kasvanut Suurimpana ongelmana kotihoidon kyselyyn vastanneet kokivat niin asiakkaiden lukumäärän kasvun kuin heidän hoidettavuutensa lisääntymisenkin. Asiakkaiden huonokuntoisuus merkitsee erilaisten sairaanhoidollisten työtehtävien lisääntymistä ja suurempaa vastuuta jokaisen kotihoitajan työssä. Kyselyn vastauksista ilmeni, että uudet asiakkaat otetaan listoille, mutta henkilöstön määrä pysyy samana. Vastaajat kertoivat, että kotihoidon työntekijät kaipaavat enemmän aikaa asiakaskäynneille. He ovat hakeutuneet ihmisläheiselle alalle ja haluavat tehdä työnsä asiakaslähtöisesti ja parhaimpansa mukaan. Siinä vaiheessa, kun hoitaja ei voi toimia oman näkemyksensä mukaisesti, syntyy eettinen ongelma. Hyvän hoidon toteuttamiseen liittyvät esteet ovat yleisesti työpaikan toiminnasta johtuvia kuin hoitajan omasta toiminnasta riippuvaisia. Liiton työhyvinvointiselvitykseen vastanneista kotihoidon työntekijöistä yli 40 prosenttia oli kokenut työpaikkaväkivaltaa tai sen uhkaa. Useimmat tilanteet olivat asiakkaan aiheuttamia ja pieni osa omaisen aiheuttamia. Pieni osa hoitajista oli kokenut väkivaltaa myös työkaverin tai esimiehen taholta. Vastaajat ilmaisivat huolensa turvallisuudestaan kiristyvässä tilanteessa, kun päihde- ja mielenterveysasiakkaidenkin määrä on lisääntymässä. Esimiehen riittävä tuki on vaativassa työssä tarpeen, mutta osa vastaajista ei sitä saa koskaan. Vaikutusmahdollisuudet, tuen ja palautteen saaminen olisivat tärkeitä tekijöitä työssä viihtymisen kannalta. Työntekijät mukaan kehittämistyöhön Kyselyn perusteella näyttää siltä, että monella työpaikalla olisi aika tarttua toimeen perusasioiden kuntoon saamiseksi. Työssä viihtymiseen vaikuttavat esimiestyö, työyhteisön tuki, riittävä aika asiakkaan luona, selkeä työnsuunnittelu, mahdollisuus osallistua työnsä suunnitteluun ja esimieheltä saatu palaute ja tuki. Lainmukaisten taukojen pitäminen ja tarvittavien apuvälineiden saatavuus pitäisi olla ehdottomasti taattua. Silloin, kun kotihoidossa perusasiat ovat kunnossa, voidaan ottaa askel eteenpäin kohti kotihoidon kehittämistä. Osallistuvassa kehittämistyössä kotihoidon työntekijät ovat mukana kehittämässä työtä, jonka asiantuntijoita he itse ovat. Tässä tehtävässä jokaisen työntekijän tulee haastaa itsensä kehittämään työtään ja tuomaan esille parannusehdotuksia. Kehittämistyön edellytyksenä on se, että esimiehet ja muu johto ottavat vastaan työntekijöiden ehdotukset, joiden pohjalta voidaan luoda uusi, yhteinen pohja kotihoidon työlle. Erityisen tärkeä hoitajan työssä viihtymistä edistävä tekijä on mahdollisuus tehdä työtä hyvin, asiakaslähtöisesti ja asiakkaan tarpeet huomioiden. Kotihoidon työntekijöiden viesti on selvä: laadukkaan hoitotyön kriteerit on vaikeaa saavuttaa kiireen ja vajaan henkilöstömäärän takia. Henkilöstöä alalle saadaan houkuteltua, kunhan tarvittavia uudistuksia saadaan aikaan työn mielekkyyden parantamiseksi ja työn suunnittelua tehostetaan. Uudistuksien pitää olla hyvin ja pitkäjänteisesti suunniteltuja, jotta ne toimivat arjen työssä.. lähde: superin tilannekatsaus kotihoitoon 2012 super

20 Silja ja Tuomas Paavolan yhteispeli on sujunut jo yli 38 vuotta. 20 super

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta. Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maaliskuussa 2011

Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta. Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maaliskuussa 2011 Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maaliskuussa 11 SELVITYKSIÄ 2:11 Helsinki 11 ISSN 1799-786 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-786 ISBN 978-952-5978-1-8

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05. Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015 Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.2015 46 Kaupunginvaltuuston 2.3.2015 hyväksymä Ikäystävällinen Uusikaupunki

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot