Jussi Tervo KIRJAPIIRI: äänikirjalukupiiri kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä

Transkriptio

1 Jussi Terv KIRJAPIIRI: äänikirjalukupiiri kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä

2 KIRJAPIIRI: äänikirjalukupiiri kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä Jussi Terv Opinnäytetyö Kevät 2014 Kirjast ja tietpalvelu Oulun ammattikrkeakulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun ammattikrkeakulu Kirjast ja tietpalvelun kulutushjelma Tekijä: Jussi Terv Opinnäytetyön nimi: Kirjapiiri: Äänikirjalukupiiri kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä Työn hjaaja: Pirj Tumi Työn valmistumislukukausi ja -vusi: Kevät 2014 Sivumäärä: liitesivua Tämän timinnallisen pinnäytetyön tarkituksena li tteuttaa äänikirjalukupiiri erityisryhmälle hakeutuvasti. Opinnäytetyön timeksiantajana li Celia näkövammaisten kirjast. Tavitteena li myös kerätä palautetta timeksiantajalle vinkkilistista ja tukea kehitysvammaisten maehtista lukuharrastusta. Työn timinnallinen sa kstui neljästä kahden tunnin mittaisesta lukupiiritapaamisesta asumisyksikön kerhtilassa. Työn tietperusta kstuu lukupiirikäsitteen määrittelystä ja kehitysvammaisuuden määritelmästä, sekä viriketiminnan esittelystä. Tietperustassa yhdistetään kehitysvammaisuuden erityispiirteet ja lukupiiritiminta. Timinnallisessa sassa käydään läpi lukupiiritapaamisten suunnittelu, tteutus ja raprtinti. Opinnäytetyön phdinta-luku sisältää mia ppimiskkemuksiani lukupiirin hjaamisesta, ja äänikirjjen sveltuvuudesta käytettäväksi kehitysvammaisten parissa. Opinnäytetyön timinnallinen suus ti uutta tieta sekä erityisryhmälle suunnatun lukupiirin tteuttamisesta että äänikirjjen käyttämisestä lukupiirin aineistna. Tteutetusta äänilukupiiristä saatu palaute sittaa, että tällaiselle timinnalle n tarvetta ja sitä tulisi kehittää ja laajentaa. Asumispalveluyksiköt visivat järjestää lukupiirejä myös yhteistyössä kirjastn kanssa. Erityisryhmille tarkitettujen lukupiirien hjaaja-kulutukselle visi myös lla tarvetta. Opinnäytetyössä kerätyn palautteen perusteella erityisesti selkkieliselle kirjallisuudelle lisi kysyntää erityisryhmien keskuudessa ja selkkielinen aineist tuntui spivan myös kehitysvammaisille parhaiten. Asiasanat: kirjallisuuspiirit, äänikirjat, kehitysvammaisuus, aikuiset 3

4 ABSTRACT Oulu University f Applied Sciences Degree Prgramme in Library and Infrmatin Services Authr: Jussi Terv Title f thesis: Audibk club fr peple with develpmental disabilities Supervisr: Pirj Tumi Term and year when the thesis was submitted Spring 2014 Number f pages: This prject-based thesis was cmmissined by Celia special library fr peple wh are unable t read standard printed bks. The verall purpse f the thesis was t cllect feedback n bk recmmendatin lists published by Celia. Other aims fr the thesis were t encurage the reading activities as part f regular leisure time activities fr the grup in questin. The theretical backgrund f this thesis described the cncept f reading grups and the definitin f develpmental disability. The empirical sectin cntained the planning, arrangement and prgress f each individual audibk club gathering. After each reading grup sessin a freefrm ral feedback was cllected frm the participants. The result f the cllected feedback frm the audibk club members seemed t indicate that bks using simplified language were mre effective. Since the number f simplified language bks in Finnish is relatively few, it may be wrth cnsidering utilizing yung peple literature t. Furthermre, it may be wrthwhile t study the reading habits f develpmentally disabled peple. The final utcme f this thesis was the actual audibk club rganized by the grup leader in cperatin with the participants. The bk club received psitive feedback Ideas fr further study culd include clser cllabratin with the residential services fr adults with develpmental disabilities and the public library. Anther idea fr further study culd be the pssibility f training vlunteer audibk club facilitatrs. Keywrds: reading grups, audibks, develpmental disabilities, adults 4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Celia, vinkkilistat ja äänikirjat Timinnallinen pinnäytetyö LUKUPIIRI Lukupiirin mudstaminen Lukupiirin hjaaminen Aineistn rajaaminen ja valinta KEHITYSVAMMAISTEN VIRIKETOIMINTA Kehitysvammaisuus Ymmärrys Lukeminen ja muisti Viriketiminta Lukupiiri erityisryhmille: NCBC Kehitysvammaisten ryhmän hjaaminen ÄÄNIKIRJALUKUPIIRIN TOTEUTTAMINEN: OPINNÄYTETYÖN TOIMINNALLINEN OSUUS Kirjallisuuden rajaaminen ja valinta Kkntumiskertjen suunnittelu Ensimmäinen lukupiiritapaaminen: teemana sauna Tinen lukupiiritapaaminen: teemana runus Klmas lukupiiritapaaminen: teemana Phjis-Sumen histria Neljäs lukupiiritapaaminen: teemana selkkirjat POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO Oma kiinnstukseni lukupiirejä khtaan heräsi, kun hjasin äänikirjalukupiiriä Oulun kaupungin kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä keväällä 2013 sana Kirjastalan tutkimus- ja suunnitteluhanke pintjaksa. Lukupiiriä varten li helpp saada kirjallisuutta, kska len itse näkövammaisten kirjastn Celian asiakas. Ohjasin kaksi eri lukupiiriä kahdessa eri asumispalveluyksikössä, kummassakin klme kertaa. Onnistuneiden äänikirjalukupiirikkemusten jälkeen päätin jatkaa lukupiiriä timinnallisena pinnäytetyönä. Lukupiiritiminta li asukkaille merkityksellistä ja asumispalveluyksikön hjaajat tivivat vastaavanlaiselle viriketiminnalle jatka. Äänikirjalukupiiri tteutettiin eräässä asumispalveluyksikössä, jssa n yhteensä 19 iältään vutiasta kehitysvammaista asukasta. Osa asukkaista n lukemisesteisiä, jten lukupiirissä tuli käyttää äänikirjja. Tarvittavat äänikirjat lainattiin yhteistyökumppani Celialta, jka timi pinnäytetyöni tilaajana. Celialla n kehitteillä vinkkilistja erityisryhmäasiakkaille, kuten kehitysvammaisille. Opinnäytetyö kstuu neljästä tapaamisesta, jiden kest li kaksi tuntia kerrallaan. 1.1 Celia, vinkkilistat ja äänikirjat Celia n valtin erikiskirjast, jnka tavitteena n edistää tasa-arva tiedn saannissa ja lukemisharrastuksen sekä piskelun sa-alueilla. Celia palvelee kaikkia lukemisesteisiä. Celian kkelmissa n äänikirjja sekä piste- ja kskettelukirjja. Äänikirjat vat ihmis- tai kneäänellä luettuja. Sisällöltään äänikirjat vastaavat painettuja kirjja. Lainaaminen Celiasta n ilmaista lukuun ttamatta tisen asteen kulutuksen ppikirjja. Lainaaminen tapahtuu verkssa (Celianet), puhelimella tai käymällä kirjastssa Helsingissä. Asiakkaaksi Celiaan pääsee ilmittamalla yhteystietnsa ja timittamalla Celiaan terveydenhitalan työntekijän kirjittaman lausunnn lukemisesteestä. Sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt, kuten esimerkiksi hitkdit tai kulut vivat hakea asiakkuutta. Myös julkiset kirjastt vivat tehdä yhteistyötä Celian kanssa, mutta asiakkuuskriteerit vat samat kuin suraan Celiasta lainatessa. (Celia 2010, 2.) Suurimmassa sassa lukupiireistä käytetään painettua kirjaa, mutta lukupiirin keskiössä n kirja kertmuksineen frmaatista riippumatta. Kirja vi lla painettuna, sähköisessä tai äänitetyssä mudssa. (Hapuli 2010, 36.) Celia tuttaa kirjallisuutta saavutettavassa mudssa esimerkiksi 6

7 äänikirjina ja elektrnisina kirjina. Celian kirjat n tarkitettu sairauden tai vamman vuksi lukemisesteisille. Asiakkaina vivat lla muun muassa ikääntyneet, näkövammaiset, kehitysvammaiset ja erilaisista ppimisvaikeuksista kärsivät. Äänikirjja vi kuunnella suraan verksta, cdrm-levyiltä tai mp3-sittimella. (Celia Hakupäivä ) Ryhmäläisten lukemisen rajitteesta jhtuen lukupiirissäni li perusteltua käyttää äänikirjaa. Celian äänikirjakkelma n erittäin laaja, käsittäen nin testa. Jtta asiakkaiden lisi helpmpi valita itselleen spivaa kirjallisuutta, n Celian henkilökunta knnut kirjalistja eri aihepiireistä. Nämä vinkkilistat sisältävät yleensä kirjaa (liite 1). Kkamisperusteena n käytetty aihepiirien mnipulisuutta sekä lukemisesteiden laatua. Lukemisesteellä tarkitetaan lukemista rajittavia tekijöitä, jllainen vi lla esimerkiksi eriasteinen näkövamma. (Paunnen , sähköpstiviesti.) 1.2 Timinnallinen pinnäytetyö Vilkan ja Airaksisen (2003, 9, 51) mukaan timinnallinen pinnäytetyö n käytännönläheinen hje, pas tai tapahtuma, jsta raprtidaan tutkimusviestinnän keinin. Opinnäytetyön tulksena n aina jkin knkreettinen tute ja pinnäytetyössä n tutkiva ja kehittävä te. Tutkiva te tarkittaa pinnäytetyötä kskevien valintjen perustelua raprtin teriasassa. Timinnallisen pinnäytetyöni tavitteena n mnipulistaa kehitysvammaisten viriketimintaa lukupiiritiminnan keinin sekä kta tietperustaa äänikirjalukupiirin järjestämisestä kehitysvammaisille. Lisäksi tavitteena n tteuttaa lukupiiri, yhteistyössä Celian kanssa, kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä. Opinnäytetyönä tteutettavan äänikirjalukupiirin tavitteena n lisätä ryhmäläisten innstusta lukuharrastukseen tarjamalla mielenkiintisia lukukkemuksia. Tarkituksena n kerätä palautetta ryhmäläisiltä Celian vinkkilistista. Lähestyin työtäni seuraavien kysymysten avulla: Miten hjaan kehitysvammaisille suunnattua lukupiiriä? Miten Celian tuttamat vinkkilistat palvelevat kehitysvammaisia? Keskeiseksi kehittämistehtäväksi nusee kehitysvammaisuuden erityispiirteiden ja lukupiiriin liittyvien hjeiden yhdistäminen yhdeksi tietperustaksi kehitysvammaisille suunnatun äänikirjalukupiirin tteuttamiseksi. 7

8 2 LUKUPIIRI Lukupiiri n ilmiönä vanha ja se juntaa juurensa suulliseen kansanperinteeseen ja tarinankerrntaan. Ajan kuluessa lukupiirin susi n kasvanut lukutaidn kehittymisen myötä. (Ahla 2013, 13-15, ) Lukupiiri n tasa-arvinen ryhmä, jssa keskustellaan valituista kirjista kknaisvaltaisesti ja vaihdetaan mielipiteitä käsiteltävän teksen sisällöstä ja ansiista. Kskivaara (2010, 172) jakaa lukupiirit vapaamutiseen ystäväverkstn ja hjattuun lukupiiriin. Ystäväverkstssa n kyse vapaamutisesta harrastustiminnasta ja lukupiiri syntyy kaveriverkstn yhteisten mielenkiinnnkhteiden phjalta.. Vapaa lukupiiri kkntuu jäsenten kdeissa, emännöinti ja isännöinti vurn kiertäessä. Ystäväverkstn puitteissa timiva lukupiiri n suljettu, intiimimpi ryhmä. Ohjattu lukupiiri järjestetään yleensä kirjastissa tai muulla julkisella paikalla ja se vaatii mistautuneen ja asiantuntevan hjaajan. Ohjatussa lukupiirissä lukupiiriläiset tuntevat harvin tisensa entuudestaan ja heillä n hyvin erilaisia elämänkkemuksia, mikä vi rikastuttaa syntyvää keskustelua. (Mts ) 2.1 Lukupiirin mudstaminen Lukupiirin kkn vaikuttaa lukupiirin tyyppi. Lukupiiri vi kkntua yksityisesti esimerkiksi jäsenen kdissa tai kerhhuneessa tai julkisessa tilassa kuten kirjakaupassa, kirjastssa, kahvilassa tai kirkssa. Vapaat harrastelijalukupiirit kntuvat yksityisissä tilissa, jten sallistujien lukumäärä n väistämättä pienempi kuin hjattujen lukupiirien julkisissa tilissa järjestetyissä ryhmissä (Ahla 2013, ) Lukupiirin ihanteellinen kk n 5-8 ryhmäläistä, jllin keskustelu n mnipulista ja kaikki ryhmäläiset saavat puheenvurn. Pienissä ryhmissä tunnelma ja ilmapiiri vat intiimimmät kuin suurissa ryhmissä. Myös aineistn syvällisempi tutkiminen nnistuu paremmin pienemmissä ryhmissä. Tietyt hiljaisemmat ryhmäläiset kkevat pienemmän ryhmän turvalliseksi ja rhkaistuvat sallistumaan helpmmin kuin suurissa ryhmissä. (Jacbshn 1998, 10; Ratia 2010, 181.) Mitä mninaisempi ryhmän ppulaati n, sitä kattavammat vat näkökulmat, ideat ja kkemukset sekä laaja tietämys. Lukupiiriä ktessaan lukupiirin hjaaja päättää, haluaak ryhmästä hmgeenisen vai hetergeenisen riippuen ryhmän tavitteista. Kaikkein 8

9 hmgeenisinkin ryhmä vi haastaa yksilön phtimaan mielipiteitään uudelleen (Jacbshn 1998, ) Jacbshnin (1998, 27) mukaan ennen lukupiirin timinnan alittamista lukupiirin hjaajan tulee hulehtia seuraavista asiista: kirjalistjen tekeminen, alustavien sääntöjen luminen, kkntumisajan ja paikan valitseminen sekä lukupiiristä tiedttaminen. Lukupiirin alkaessa svitaan yhteisistä säännöistä, kuten situtumisesta lukupiiriin, aikataulusta, luttamuksellisuudesta ja pissalista ilmittamisesta. (Ratia 2010, 184.) Demkraattinen lähestymistapa n spivin lukupiiriin, sillä ryhmäläisten llessa säännöistä yhtä mieltä järjestyskin pysyy kkntumisissa paremmin yllä. Säännöillä tarkitetaan yleisiä periaatteita ja käyttäytymisnrmistja. Esimerkiksi vidaan spia, että puhelimet vat suljettuina tai äänettömällä lukupiirin ajan, ja annetaan kaikkien käyttää puheenvurnsa lppuun keskeyttämättä (Jacbshn 1998, ) Ryhmää ktessa lukupiiriä n hyvä mainstaa useilla eri tahilla. Lukupiirin alkamisesta vi tiedttaa esimerkiksi tuttavapiirissä, kirjakaupissa, yleisten kauppjen ilmitustauluilla, kulujen henkilökunnalle, kirjastnhitajille, erilaisille yhdistyksille, paikallisissa sanmalehdissä ja yleisillä paikilla erilaisin mainsjulistein. (Jacbshn 1998, 6-10.) Yleensä lukupiiri kkntuu kerran kuussa. Yhden kkntumiskerran kest vaihtelee pulestatista tunnista klmeen tuntiin. Yleisimmin aikaa käytetään nin kaksi tuntia. Käsiteltävään aineistn käytetään yleensä yksi kerta kirjaa khden. Nvelleja luettaessa yhdelle kerralle luetaan useampi nvelli. (Jacbshn 1998, 11-12; Ahla 2013, ) 2.2 Lukupiirin hjaaminen Lukupiiriprsessissa hjaajan vastuulla n esitellä uusi kirjailija ja jhdattaa ryhmäläiset aiheeseen. Taustitus yhdenmukaistaa kkntumiskertjen rakennetta ja auttaa ryhmäläisiä kiinnstumaan aiheesta. Tärkein avainkysymys n tiedustella lukijiden mielipiteitä luetusta kirjasta. Yksilölliseen lukukkemukseen vaikuttavat lukijan persnallisuus, kkemukset, ajatusmaailma ja tietämys. Lukijat vivat peilata käsiteltyä aihetta maan kkemusmaailmaansa. Parhaimmillaan keskustelu muuttuu vähitellen itsehjautuvaksi hjaajalähtöisen alustuksen jälkeen. Keskustelun- 9

10 aiheet riippuvat ryhmäläisistä ja heidän mielenkiinnn khteistaan. Keskustelun alussa hjaajan kannattaa varmistaa kaikkien lukijiden ymmärtäneen tekstin. Tämä nnistuu parhaiten kysymällä knkreettisia kysymyksiä, jihin löytyy käsiteltävästä tekstistä yksiselitteisiä vastauksia. Ohjaaja vi tämän jälkeen auttaa ryhmäläisiä liittämään tekstin saksi laajempaa kknaisuutta hjaamalla keskustelua etukäteen mietittyjen aihepiirien avulla. Keskustelun tarkituksena n kuulla kaikkien lukupiiriläisten mielipiteitä ja phtia perusteita mielipiteille. (Jacbshn 1998, 67-72; Ahla 2013, 86.) Lukupiirin aikana vidaan myös keskustella kuulumisista, ajankhtaisasiista, sekä vinkata kirjja. Lisäksi vidaan vierailla kirjan tapahtumapaikalla, kutsua vierailijita, katsa elkuvia, kuunnella musiikkia sekä rukailla yhdessä kirjan teeman mukaan. (Ahla 2013, ) Keskustelua hjatessaan hjaajan tulee ylläpitää katsekntaktia puhujaan, sittaa puhujalle elein asian ymmärtämisen, kysyä tarkentavia kysymyksiä, hulehtia keskustelun aiheessa pysymisestä ja antaa puhujalle aikaa tätä keskeyttämättä. (Jacbshn 1998, ) Lukupiirejä vidaan hjata kahdella tavalla: itsehjautuvasti ryhmäläisten vurtellessa jhtajan rlissa tai hjaajalähtöisesti, jllin hjaaja tulee ryhmän ulkpulelta. Ryhmän ulkpulinen hjaaja vi tarjta ryhmälle paremman rakenteen hulehtimalla sääntöjen nudattamisesta ja hjaamalla keskustelua aiheeseen. Itsehjautuvalla ryhmällä tarkitetaan täysin jäsenten itsensä rganisimaa ja ylläpitämää ryhmää. (Jacbshn 1998, ) 2.3 Aineistn rajaaminen ja valinta Lukupiirissä valituilla kirjilla n usein yhtymäkhtia lukijiden arkeen. Sumalaisissa lukupiireissä tavallisin aineistn valintatapa n demkraattinen, mikä vi viedä aikaa. Kirjjen valintakriteereitä vat muun muassa kirjan ajankhtaisuus ja näkyvyys, sekä kirjjen keskinäinen vaihtelevuus. (Ahla 2013, ) Käsiteltävän aineistn valinta vi tapahtua neljällä tavalla: äänestys, hjaaja- tai ryhmäläislähtöinen valinta tai ryhmän sisällä valittujen luttamushenkilöiden valinta. Ryhmälle spivin valintatapa löydetään kkeilemalla. Käsiteltävä aineist valitaan hjaajan valmistelemilta listilta, jissa krstuu mninaisuus tyylilajien, kirjailijiden, teemjen, tunnettavuuden ja tureuden suhteen. Lukupiiriin kirjja vidaan hankkia kirjakaupista, tai lainata kirjastista tai tutuilta. Lukupiirin h- 10

11 jaajan tulee listja valmistellessaan ttaa humin kirjjen helpp saatavuus. (Jacbshn 1998, 82-87, ; Ahla 2013, 181.) Alittavassa lukupiirissä timinta käynnistyy sujuvammin hjaajan valitessa käsiteltävän teksen. Seuraavissa lukupiiritapaamisissa kirjja valittaessa kuunnellaan lukupiiriläisten tiveita (Ratia 2010, 189.) Lukupiiristä riippuen kirjja valitaan erilaisilla menetelmillä. Esimerkiksi eräässä lukupiirissä ryhmäläiset halusivat hjaajan valitsevan kirjat asiantuntijuutensa vuksi. (Ervasti 2009, 63.) Vaihtehdn hjaajalähtöiselle aineistvalinnalle mudstaa sumalaisissa lukupiireissä yleisesti käyty demkraattinen keskustelu valinnista. On kuitenkin tärkeää, että käsiteltäväksi valittu tes n kaikkien kannalta helpsti saatavilla. Myös valitun teksen aiheen n hyvä lla piiriläisiä kiinnstava tai heitä lähellä. (Ahla 2013, ) 11

12 3 KEHITYSVAMMAISTEN VIRIKETOIMINTA 3.1 Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuudella tarkitetaan tilaa, jssa henkilön kehitys tai henkinen timinta n synnynnäisen tai kehitysiässä saadun vamman tai sairauden vuksi estynyt tai häiriintynyt. Vammalla tarkitetaan fyysistä tai psyykkistä yksilön surituskykyä rajittavaa vajavuutta. (Kaski, Manninen & Pihk 2012, ) Sumessa n kehitysvammaista, mikä n 0,67 prsenttia kk väestöstä. Kehitysvammaisuus jaetaan lievään älylliseen kehitysvammaisuuteen, keskiasteiseen kehitysvammaisuuteen, vaikeaan älylliseen kehitysvammaisuuteen ja syvään älylliseen kehitysvammaisuuteen. (Mts. 2012, ) Opinnäytetyössäni keskityn lievään älylliseen kehitysvammaisuuteen ja keskiasteiseen kehitysvammaisuuteen, sillä hjaamani äänikirjalukupiirin jäsenet kuuluvat näihin kahteen ryhmään. Usein kehitysvammaisuuteen liittyy erilaisia lisävammja ja sairauksia, kuten autismi, psyykkiset häiriöt, epilepsia, liikuntavammat, cp-vamma, aistien timinnan ngelmat sekä kmmunikaatin ngelmat. (Kaski ym. 2012, ) Kmmunikaatin kehitys n kehitysvammaisilla hitaampaa ja puheen kehityksen viivästyminen liittyy pikkeuksetta kehitysvammaisuuteen. Arvilta klmannes kehitysvammaisista ei tule timeen puheen avulla tarkituksenmukaisella tavalla. (Mts. 2012, 131; ) Lisäksi myös kuuln häiriöt vat yleisiä kehitysvammaisilla. Vaikea kuulvamma haittaa kielen kehittymistä, ymmärtämistä ja ilmaisua. Lievä kuulvamma vähentää keskittymiskykyä ja hidastaa ymmärtämistä. (Mts. 2012, ) 3.2 Ymmärrys Ymmärrys n aistikkemusten järjestämistä tdellisuuskäsitykseksi. Järjestäminen jhtaa tilan, ajan, laadun, määrän ja syyn rakenteen mudstumiseen. Ymmärryksen ja tdellisuuskäsityksen avulla jhdetaan ajatuksia ja tekja mia päämääriä khti. Kehitysvammaisten tdellisuuskäsitys n hyvin knkreettinen ja yksinkertainen, mutta realistinen. (Kylén 1990, 7-8.) Kylénin (1990, 8-9) mukaan kehitysvammaisuus jaetaan klmeen abstraktitasn. Kehitysvammaiset timivat eri abstraktitasilla, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä jäsentää maailmaa. Abstraktitaslla tarkite- 12

13 taan yksilön tdellisuuskäsitystä ja ymmärryksen knkreettisuutta. Abstraktitast jaetaan A-, B- ja C-tasn. (Kaski ym. 2012, ; Kylén 1990, 8.) A-taslla ihminen ppii aistikkemusten ja ehdllistamisen kautta sekä ilmaisee tarpeitaan kehnkielellä, mutta ei kmmuniki verbaalisesti. Ihmisen kkemukset tapahtuvat tässä ja nyt. Tavallisesti ihminen käy läpi A-tasn kahden ensimmäisen ikävuden aikana. B-taslla ihminen ymmärtää puhuttua kieltä ja tuttaa itse puhetta, ppii mallin avulla ja harjittelee uusia taitja tutuissa tilanteissa. Ihmisen n vaikea ymmärtää muutksia pelkästään ajattelemalla. Nrmaalin kehityksen mukaan B-tas kestää nin seitsemänteen ikävuteen saakka. C-taslla ihminen jäsentää tdellisuutta ajattelun varassa ja vi ppia lukemaan ja kirjittamaan, mutta abstraktien käsitteiden ymmärtäminen n vaikeaa. Myös muiden ihmisten näkökulman humiiminen n vaikeaa, mutta ihminen ymmärtää muutksia. C-tas käydään läpi kahdenteentista ikävuteen mennessä vutiaana nrmaali ymmärryksen kehittyminen pysähtyy, jllin ihminen saavuttaa neljännen ymmärrystasn. Kehitysvammaisten ymmärryksen kehitys n hitaampaa ja se pysähtyy viimeistään C-taslle. (Kaski ym. 2012, ; Kylén 1990, 8-9, ) 3.3 Lukeminen ja muisti Lukutait jaetaan mekaaniseen lukutaitn ja luetun ymmärtämiseen. Mekaanisella lukutaidlla tarkitetaan virheetöntä ja sujuvaa lukemista. Lukutaidn tärkein satekijä n luetun ymmärtäminen, jka riippuu lukijan kgnitiivisesta tassta. Lukijan tulee ymmärtää tekstin merkityksiä ja niiden yhteyksiä. Kehitysvammaiset vivat lla mekaanisesti taitavia lukijita, mutta ngelmana n keskimääräistä alhaisempi ymmärtämisen tas. Lukemaan ppimista rajittavat muun muassa aistivammat, kielen kehityksen viivästyminen ja heikk käsityskyky. Kehitysvammaisten tiednkäsittely n tehttmampaa ja hitaampaa, mikä jhtunee tavallista pienemmästä muistikapasiteetista. He saattavat kiinnittää humin epälennaisiin asiihin ja useiden asiiden yhtäaikainen humiiminen n haastavaa. Kehitysvammaisten tarkkaavaisuus n tavallista heikmpaa ja lukiessa he tekevät ääntämisvirheitä. Kntekstin hahmttaminen n vaikeaa, sillä sanjen ja lauseiden säilyttäminen muistissa n rajallista. Lgisten päätelmien tekeminen luetusta n vaikeaa, minkä vuksi kehitysvammaisilla n ngelmia luetun ymmärtämisessä. (Vinni 1998, 30-31, ) Kehitysvammaiset vidaan jakaa neljään lukijatyyppiin. Heikin lukijatyyppi n 1 ja paras 4. Lukijatyypissä 1 teksti luetaan mekaanisesti sujuvasti, mutta ymmärretään heiksti. Lukijatyypit 2 ja 3 13

14 muistuttavat tisiaan luetun ymmärtämisessä, mutta eravat mekaanisessa lukemisessa. Lukijatyypin 2 lukeminen n sujuvaa, mutta lukijatyypin klme lukeminen n takeltelevaa ja virheellistä. Lukijatyyppi 3 sittaa että mekaanisesti taitavalla lukijalla vi lla suuriakin vaikeuksia ymmärtää lukemaansa. Lukijatyyppi 4 lukee sujuvasti, ymmärtää luetun hyvin, sekä prsessi luettua tekstiä syvällisemmin. (Vinni 1998, 85-97, ) Muisti ja lukeminen liittyvät leellisesti tisiinsa. Esimerkiksi puutteet työmuistissa sekä pitkäkestisessa muistissa vaikeuttavat lukemista ja luetun ymmärtämistä. Kehitysvammaisen henkilön lukemaan ppimista haittaa mahdllisesti kapea auditiivinen työmuisti. Kehitysvammaisen lukuvaikeudet jhtuvat työmuistin kapasiteetin ja pitkäkestisen muistin tietvarastjen pienuudesta. Edellä mainitut asiat vaikeuttavat lukemisessa tarvittavaa päättelyä. Kehitysvammaisen luetun ymmärtämistä helpttavat lyhyet ilmaukset ja yksinkertaiset lauserakenteet (Numminen 2006, ) Selkkieli n luettavampaan ja ymmärrettävämpään mutn mukautettua kieltä, jssa käytetään tuttua sanasta, ja jnka virkerakenne n yksinkertaista. Selkkielestä hyötyvät muun muassa kehitysvammaiset, autistiset ja dysfaattiset ihmiset, aivhalvauksen sairastaneet sekä dementikt ja maahanmuuttajat (Virtanen 2002, 8; ) Selkkielelle minaista n havainnllisuus, pelkistäminen ja tist. (Kulkki-Nieminen 2002, 43; Laukka 2002, ) Kehitysvammaiset hyötyvät selkkielestä ja heillä selkkielisen tekstin prsessinti n syvällisempää. Kehitysvammaiset käyttävät myös puheessaan yksinkertaisia kielippirakenteita, jten helpnnetun selkkielisen tekstin ymmärtäminen n helpmpaa. (Vinni ) Selkkieli tuli Sumessa tunnetummaksi 1980-luvulla, jllin Kehitysvammaliitt julkaisi yli sata testa käsittävän erityyppisten selkkirjjen luetteln. Vusikymmenen alussa ilmestyivät niin ikään ensimmäinen selkkielinen lehti (Leija 1983, Kehitysvammaisten Tukiliitt) ja ensimmäinen selkkirja Pliisit perässä (Pertti Rajala, 1983). Selkuutisia alettiin julkaista (Virtanen 2006, 87-91, ) 3.4 Viriketiminta Kehitysvammaiselle vapaa-ajan timinnan merkitys n erittäin suuri, mutta ilman tukea vi lla vaikeaa löytää spivia harrastuksia. Kehitysvammaisten vapaa-ajan timinta tapahtuu fyysisesti 14

15 usein heidän ktiympäristössään. Vapaa-ajan timinnalla ja harrastuksilla n tärkeä rli kehitysvammaisten ssiaalisuuden ja ihmissuhteiden tukemisessa. Tuettu vapaa-ajan timinta aktivi kehitysvammaisia ja laajentaa heidän elämänpiiriään. Vapaa-ajan timinnan kautta kehitysvammainen löytää virikkeitä uusien harrastusten pariin. Usein kehitysvammaiset tarvitsevat tukea ja hjausta harrastusten parissa timimiseen. (Kaski ym. 2012, 207, ) Kehitysvammaisten arkeen kuuluu paljn tilanteita, jissa heitä hjataan tai petetaan. Viriketiminta tarjaa mahdllisuuden kehitysvammaisen itsenäiseen sallistumiseen ja vapaaseen rentn yhdessäln. Vapaa-ajan timinnan tavitteena ei le kehitysvammaisen pettaminen tai harjaannuttaminen tietyssä asiassa. (Hintsala 1997, ) 3.5 Lukupiiri erityisryhmille: NCBC Erityisryhmille suunnattuja lukupiirejä n järjestetty esimerkiksi Yhdysvallissa. Tällainen li myös Next Chapter Bk Club (NCBC)- hanke. NCBC n paskirja, jka n suunnattu erityisryhmien lukupiirin hjaajille. NCBC perustettiin heinäkuussa 2002 kehitysvammaisten henkilöiden elinikäistä ppimista edistävän timikunnan timesta. NCBC n yksinäisyyden ehkäisemistä ja parempaa ryhmään kuuluvuutta. NCBC:n tavitteita vat edistää elinkäistä ppimista, tarjta ssiaalisia ja kirjallisia elämyksiä kehitysvammaisille, lisätä kehitysvammaisten yhteisöön kuulumisen tunnetta. (Fish, Rabidux, Ober & Graff 2009, 1, 2, 134.) NCBC-lukupiirissä kkntuu viidestä kahdeksaan kehitysvammaista, jiden lukemisen tas vi vaihdella. He kkntuvat yhdessä kahden vapaaehtisen hjaajan kanssa kerran viikssa paikalliseen kahvilaan tai kirjakauppaan lukemaan kirjaa ja keskustelemaan siitä. Lukupiiriläiset päättävät ryhmän rakenteesta ja timintaperiaatteista yhdessä. Lukupiirissä luetaan esimerkiksi mukautettuja klassikkja kuten Aarresaari ja Salainen puutarha, ja ajankhtaista susittua kaunkirjallisuutta sekä tietkirjja. Piiriläiset päättävät itse mitä haluavat lukea ja valitsevat kullisenkin kirjan. Erityisryhmän lukupiirissä lukeminen tapahtuu ryhmäkerralla yhdessä. NCBC:ssä luetaan tavallisia kirjja. (Fish, Rabidux, Ober & Graff 2009, 1, 2.) NCBC:n ryhmänhjaajia kulutettaessa luttamuksellisuus ja salassapitasiat vat lennainen sa kulutusta. Ohjelmakrdinaattri hjeistaa hjaajaa muun muassa lukupiiriläisen maisille tiedttamisesta liittyen uuden harrastuksen alittamiseen. (Fish, Rabidux, Ober & Graff 2009, 15

16 69.) NCBC:ssä lukupiiriläisillä n mahdllisuus itsenäiseen päätöksentekn. Ohjaajan tulee kysyä lukupiiriläisten mielipidettä ryhmän timintatavista päätettäessä. Piiriläiset saavat sallistua timintaan heille spivassa määrin. Ryhmän yhteiset säännöt, kuten istumapaikat ja ryhmänalittamisen käytännöt svitaan yhdessä. Sääntöihin kuuluu, että vain yksi henkilö puhuu kerrallaan. Tisten lukemista ei pilkata, eikä le lemassa hunja kysymyksiä. Lukupiirin hjaajalla tulee lla psitiivinen asenne ryhmää ja sen timintaa khtaan. Ohjaajan tulee edistää kirjallista ppimista ja elämyksellisyyttä. Jäsenten kanssa keskustellessaan hjaajan tulisi käyttää yksinkertaisia lauserakenteita ja samanlaista kieltä kuin ryhmäläiset. Kirjan tapahtumat vat siltja, jita hjaajan tulee yhdistää lukupiiriläisten maan elämään. Keskustelun tulee lla vastavurista ja hjaajan tulee antaa lukupiiriläiselle riittävästi aikaa vastaamiseen. Tisaalta hjaajan tulee välttää ylipitkien puheenvurjen antamista. Ohjaajan tehtäviin kuuluu myös hulehtia siitä, että jkainen sallistuja n mukana keskustelussa. Lukupiiriläisiä n syytä rhkaista jakamaan kirjan ja sen tapahtumien herättämiä ajatuksia ja tunteita. Ohjaajan n syytä seurata ryhmän edistymistä ja ryhmän sallistumista. (Mts ) NCBC-lukupiirissä halutaan edistää lunnllista ppimista ja välttää kysymys-vastaus-tyylisiä skenaariita. Lukupiirissä ryhmäläisille ei saa tulla tunnetta, että heidän kykyjään testataan. Kska NCBC-lukupiiri n vapaaehtista timintaa, jkaisella n mahdllisuus lähteä ryhmästä niin halutessaan. (Fish, Rabidux, Ober & Graff 2009, ) 3.6 Kehitysvammaisten ryhmän hjaaminen Kehitysvammaisten ryhmän hjaamisessa tärkeää n luttamuksellisen suhteen luminen, hjaajan jhdnmukaisuus ja rauhallisuus sekä ryhmäläisten realiteettien ymmärtäminen. Keskeisintä ei le uusien tietjen ja taitjen ppiminen, vaan mien mielipiteiden tiedstaminen ja ilmaiseminen. (Hintsala 1997, ) Ryhmän timivuuden kannalta ihanteellista lisi, että ryhmäläiset vat samanhenkisiä ja samantasisia, jtta ei tarvitsisi hjata jkaista yksilöä erikseen, vaan ryhmää vidaan hjata ryhmänä. Ryhmän hjaamisessa n kuitenkin tärkeää humiida ryhmäläiset yksilöinä. Ryhmässä hjaaja auttaa ryhmäläisiä ymmärtämään tisiaan ja timii mallina vurvaikutustilanteissa. (Yliviitala & Suutari ; Rupnen, Nummenmaa & Kivuluhta 2000, 167.) Kehitysvammaisten ryhmässä tavitteena n tasavertainen jäsenyys ryhmässä ja 16

17 aikuisuuden tukeminen. Hintsala ja Karti (2002, 92) krstavat ryhmäläislähtöisen suunnittelun tärkeyttä ryhmässä. Ryhmää mudstettaessa tulee ryhmänhjaajan ttaa humin ryhmäläisten erityistarpeet ja dtukset sekä tavat ja tttumukset. Ryhmänhjaajan n tärkeää antaa ryhmäläisille mahdllisuus ryhmän suunnitteluun ja sitä kautta mtivida heitä sallistumaan ryhmään. Lukupiirissä vi lla vaikea ilmaista kiinnstuksen khteitaan, jten aineista valittaessa ryhmänhjaajan tulee antaa vaihtehtja. Lukupiiriin sallistujien taustatietjen kerääminen helpttaa ryhmän suunnittelemista. Ryhmänhjaajan n hyvä kerätä taustatietja ryhmäläisistä, esimerkiksi tutustumalla heidän elämäntarinaansa. Ryhmissä tulee tukea kehitysvammaisten identiteettiä saavana ja pystyvänä aikuisena. Tavitteena n tukea tasavertaisuutta ja nähdä kehitysvammaiset vimavarallisina, mielipiteellisinä ja vaikuttavina yksilöinä. Kehitysvammaiset tarvitsevat ryhmässä ryhmänhjaajan tukea. Ohjaaja pystyy humiimaan yksilöllisesti kaikki ryhmäläiset ryhmän llessa tarpeeksi pieni. Kkntumistilaa valitessa tulee humiida tilan kdinmaisuus ja viihtyisyys, valaistuksen riittävyys, hunekalujen, esimerkiksi istuinten, spivuus ja asettelu, sekä tilan rauhallisuus. Ylimääräiset häiriötekijät tulee minimida. (Hintsala 1997, 24-31, 66-70, 78.) 17

18 4 ÄÄNIKIRJALUKUPIIRIN TOTEUTTAMINEN: OPINNÄYTETYÖN TOIMIN- NALLINEN OSUUS 4.1 Kirjallisuuden rajaaminen ja valinta Valitsin ja rajasin itse kirjallisuutta lukupiiriin. Rajauksessa n käytetty apuna tilaajan (Celia) timittamia vinkkilistja. (luku 1.1.) Sisällytin aineistn selkkirjja ja tavallisia kirjja, jtta tilaaja saisi lukijapalautetta mahdllisimman mnipulisesti. Selkkielinen kirjallisuus n kehitysvammaisille helpmmin ymmärrettävää. (ks. Vinni, 11). Yksi hjaajana timimisen haasteita aineistn valinnassa n humiida kehitysvammaiset lukupiiriläiset ja heidän realiteettinsa ja erityispiirteensä. Ohjaajan ei tulisi valita liian vaikeaa aineista, mutta tisaalta ryhmän tasn aliarviinti lisi myös virhe. Tärkeä hjenura n liittää kuunneltava aineist lukupiiriläisten maan elämään ja kkemuksiin. (ks. Hintsala, 13; Fish, 13.) Valitsin lukupiirin sekä selkkielistä kirjallisuutta että runkirjja ja myös tavallista lyhytprsaa. Olen rajannut lukupiirin aineista myös kuunneltavien kirjjen ajallisen kestn mukaan. Kska tarkituksena n kuunnella mahdllisimman mnia kirjja, jkaisella lukupiirikerralla pyritään kuuntelemaan uutta kirjaa. Päädyin valitsemaan lukupiirin seuraavat kirjat (liite 2): Helmi Kellkummun teksen Havun Takana, Heikki Hietamiehen Niklai Tashinin yleinen sauna, Jukka Itksen käpälämäki, Eeva Heilalan Ikkunasta avautuu maailma, Vesa Ämmälän Pieni hiljainen mies. Valitsin myös Maija Lukklan teksen Elämää vanhassa Oulussa, sillä kirjan miljöö n lukupiiriläisille entuudestaan tuttu (ks. Ahla, 8). Lukupiirissä käytetyn materiaalin len hankkinut yleisestä kirjaststa, sekä äänikirjat Celiasta. 4.2 Kkntumiskertjen suunnittelu Lukupiiriä suunnitellessani tin humin kehitysvammaisten ryhmän hjaamisessa tärkeät elementit, jita vat tist, pysyvyys ja havainnllistaminen. Tista ja pysyvyyttä lukupiiriin tu valitsemani kiinteä ajallinen kkntumisaika. Ryhmä kkntuu tiettynä päivänä samaan kellnaikaan. Tietyt kkntumiskertakhtaiset tapahtumat n hyvä tistaa jkaisella ryhmäkerralla. T- 18

19 teuttamassani lukupiirissä näitä vat rientaati, timinnallinen sa ja lppukahvittelu. Jkaisella kkntumiskerralla käsiteltävän kirjailijan esittely, kirjailijan kasvkuvan näyttäminen, lyhyt esittely hänen elämästään ja tutannstaan vat havainnllistamista (ks. Jacbshn; Ahla, 6). Ensimmäiselle lukupiiritapaamiselle valitaan ryhmälle nimi. Nimi valittiin yhdessä, kska Lukupiiri erityisryhmille luvussa NCBC:n timinta-ajatuksessa määritellään tavitteeksi kehitysvammaisten ryhmään sisällyttäminen (inclusin). Valitsin itse lukupiirissä käytetyn aineistn ajan säästämiseksi ja erimielisyyksien välttämiseksi. Myös yhteisistä säännöistä päätetään lukupiiritapaamisen alussa. Sääntöihin sisällytän matkapuhelinta ja siihen vastaamista kskevat asiat. Tärkeää n myös muistuttaa siitä, että jkainen saa sana mielipiteensä rauhassa. (Jacbshn, 5.) Kkntumispaikkana timii asumisyksikön kerhtila, jka sijaitsee väestönsujassa. Valitsin sen kska, asumisyksiköstä tarjttiin sitä minulle ja tunnen paikan entuudestaan, vaikka erityisryhmien lukupiirikkntumisiin susitellaan julkista tilaa. (luku 2.1) Päädyin kuitenkin asumisyksikön tarjamiin tilihin käytännön syistä. Olennainen sa kehitysvammaisten äänikirjalukupiiriä n lukemisen jaksttaminen. Lukeminen (äänikirjan kuuntelu) tapahtuu yhdessä, se pilktaan jaksihin ja aiheesta keskustellaan siinä välissä. Tämä käytännön järjestely perustuu luvussa 3.3 esitettyihin kehitysvammaisen ihmisen muistin erityispiirteisiin (ks. Numminen, 11.) Ensimmäisellä ryhmäkerralla jkainen esittelee itsensä ja kert hieman lempikirjistaan. Myös hjaajan n hyvä esitellä itsensä lukupiiriläisille. Näin pyritään lisäämään ryhmän keskinäistä vurvaikutusta ja lumaan lukupiiriin rennmpi tunnelma. Kerrn myös lukupiiriläisille lukupiirin tteutuksen levan sa pinnäytetyötäni. Jkaisen kirjan kuuntelujaksn jälkeen len miettinyt etukäteen kirjassa käsiteltyihin teemihin spivia keskustelunaiheita (liite 3). Kerään myös palautetta kysymällä lukupiiriläisten mielipiteitä kuunnellusta kirjasta. Kska kyseessä n lukupiiri erityisryhmille, äänestyksen n hyvä lla selkeä ja visuaalisesti havainnllinen tapa ilmaista mielipiteensä. Tätä tarkitusta varten len piirtänyt ja leikannut pahviset hymynaamat. Hymynaamja n klme erilaista: hymyilevä, neutraali ja surullinen. Tällainen mielipiteen ilmaisu n yleisön kannalta helpmpaa ja mielekkäämpää. Käyttämäni palautekysymykset, jtka tistuvat jkaisella lukupiiritapaamisella vat: Mitä piditte kirjasta? Olik tarinan seuraaminen vaikeaa? Olik kirjan aihe mielenkiintinen? 19

20 Jkaiselle lukupiiritapaamiselle n myös mat kertakhtaiset kysymykset. Valmistin myös läsnällistan. Läsnällista n selkeä ja havainnllinen tapa seurata läsnälijiden määrää ja lukupiiriläiset näkevät itse mntak tapaamista n vielä jäljellä ja missä khtaa llaan menssa. Olen jakanut kunkin lukupiirikerran ajallisiin jaksihin ja laskenut, kuinka paljn kuhunkin timintn (kirjan kuunteluun, keskusteluun ja timinnalliseen saan täytyy varata aikaa). Yhden lukupiiritapaamisen kest n kaksi tuntia. 4.3 Ensimmäinen lukupiiritapaaminen: teemana sauna Ohjasin ensimmäiseen äänikirjalukupiiritapaamisen 30. lkakuuta Valmistauduin lukupiiritapaamiseen harjittelemalla ja käymällä läpi laatimaani ryhmäkerran hjelmaa. Tarkistin, että tekniikka timi. Tämän jälkeen siirryin khteeseen, jssa hain kerhtilan avaimen ja laitin tarvittavat tulsteet, valitun kirjan ja kirjailijan esittelyn sekä ryhmäkerran ajankäytön ja hjelman käden ulttuville. Varmistin että tulit ja shvat livat piirissä ja että kaikilla lisi katse kntakti tisiinsa. Keskelle jätin tyhjää tilaa. Äänikirjja kuunneltiin tietkneella, kska Celian käyttämä Daisy-frmaatti n mp3-phjainen. Tietknetta tarvittiin myös kirjan teemaan liittyvän musiikin sittamiseen, jten tietkneen käyttö li perusteltua. Lukupiiritilaisuuteen li varattu kahvia ja piparia, pahvimukit ja mait, jtka tutiin paikalle krissa asumisyksiköstä. Lukupiiriläisten tultua paikalle alitimme tapaamisen nimikierrksella ja läsnällistan kierrättämisellä. Kerrin myös itsestäni ja pinnäytetyöni taustista. Lukupiiriläiset saivat ideida ja äänestää äänikirjalukupiirin ryhmän nimen. Äänestyksen ja ideinnin perusteella nimeksi valikitui Kirjapiiri. Lisäksi laadimme yhdessä lukupiirin säännöt: ei puhuta tisten päälle, viitataan, kun halutaan puheenvur, kunniitetaan jkaisen mielipidettä, kännykät pidetään äänettömällä lukupiirin ajan. Orientaatin jälkeen siirryttiin äänikirjan kuunteluun ja kirjailijan ja teksen esittelyyn. Kyseessä li Celian vinkkilistalta valittu Heikki Hietamiehen Niklai Tasihinin yleinen sauna. Tes kert sumenvenäläisestä Niklai Tasihinista ja hänen perheestään. Kirja n humristinen kuvaus luvun ihmissuhteista ja saunasta. Samalla se n fiktiivinen kuvaus sumenvenäläisistä ja sumalaisista ja siitä, kuinka kaksi läheistä kulttuuria timivat tistensa kanssa. Kuuntelimme kirjan en- 20

21 simmäisen luvun, jssa selvitellään Niklain sukuhistriaa, yleisen saunan lämmittämistä kaikkine heistimineen ja Harri-nimisen vukralaisen saapuminen Tasihinien perhepiiriin. Ensimmäisen lukupiiritapaamisen tes nivutui saunan ympärille. Oli lunnllista hjata keskustelu knkreettisiin aiheisiin lukupiiriläisten miin kkemuksiin saunasta. Ensimmäinen luku kuunneltiin läpi yhdellä kerralla. Luvun ajallinen kest li nin 22 minuuttia. Kirjan lukemisen jälkeen kuunneltiin aiheeseen liittyvä musiikkikappale Juha Vainin Yleisessä saunassa. Tämän jälkeen keskusteltiin kirjan aiheesta. Niklai Tasihinin yleisen saunan ensimmäinen luku li pitkä ja junesta keskustelu yhden luvun perusteella lisi llut hankalaa. Sauna-aiheesta syntyi vilkasta keskustelua ja käsittelimme myös saunan histriaa. Itse tekstistä syntyi vähän keskustelua, ja palautteessa sa lukupiiriläisistä kkikin pitkän kaunkirjallisen tekstin ja Hietamiehen tyylin vaikeaksi. Keskustelu sujui pääsin hyvin, kaikki saivat puheenvurja ja ajittain keskustelu li hyvin vilkasta sekä spntaania. Keskustelua hjatessani minun piti vain ajittain hulehtia siitä, että kaikki saivat puheenvurn. Keskustelua seuratessani tein myös havaintja, jtka livat lukupiirin ryhmäytymisterian mukaisia. Osa ryhmäläisistä keskittyi kuunteluun, kun taas tiset livat puheliaampia. Oli myös hyvä humata ryhmän hetergeenisyyden mukanaan keskusteluun tuma rikkaus. Aiheen käsittelyssä svelsin Tm Fishin Next Chapter Bk Club -kirjan timinnallisen san histry lessn -näkökulmaa. Käytännössä tämä tarkitti saunan merkityksen ja eri saunamutjen histriallista tarkastelua. Lukupiiritapaamisen lpuksi keskustelimme kirjavalinnan ja lukupiiritapaamisen nnistumisesta. Palautteen keräämiseen käytettiin tarkitusta varten tehtyjä klmea erilaista hymynaamaa, psitiivista, neutraalia ja negatiivistä. Palautteen antamisessa li havaittavissa ryhmäpainetta. Tällä tarkitan, että palautteen antamisessa seurattiin vierustverin mielipidettä. Äänestyksessä ilmeni, että aihe li kaikille mieluisa, mutta sa kki itse kirjan tekstin seuraamisen vaikeaksi. Aiheeseen liittyvän musiikkikappaleen kuuntelu li myös palautteen perusteella nnistunut. Tarinan seuraamisen vaikeus saatti man näkemykseni mukaan jhtua Hietamiehen kirjitustyylistä sekä äänikirjan lukijan hiukan mntnisesta lukutavasta. Lukupiiri tapaamineen päättyi kahvitteluun ja vapaaseen kuulumisten vaihtn. Osa lukupiiriläisistä halusi tietää j seuraavan kkntumisen aiheen. Ensimmäinen lukupiiritapaaminen sujui mielestäni ihan hyvin. 21

22 4.4 Tinen lukupiiritapaaminen: teemana runus Tinen lukupiiritapaaminen pidettiin keskiviikkna 6.marraskuuta Tapaamisen teemana li runus. Ensimmäiseksi kyselin kuulumisia ja muistelimme ryhmäläisten kanssa edellistä kertaa ja sen teemaa. Lukupiiriläiset saivat myös laittaa rastin läsnällistaan nimensä khdalle. Tapaamisen varsinainen hjelma juduttiin alittamaan hieman myöhässä, kska yksi lukupiiriläinen tuli paikalle myöhemmin. Kun kaikki jäsenet livat paikalla, timinta pääsi kuitenkin alkamaan juhevasti. Ennen äänikirjjen kuuntelu muistutin lukupiiriläisiä Celian palveluista ja tiedustelin, nk jku liittynyt Celian asiakkaaksi. Asumisyksikön hjaajat eivät lukupiiriläisten mukaan nähneet syitä Celian asiakkaaksi liittymiseen. Luettavat kirjat vi lainata yleisestä kirjaststa. Celiakeskustelu päätti rientaati-suuden, jnka jälkeen siirryttiin runjen kuunteluun ja niistä keskustelemiseen. Ennen kuuntelua esittelin kirjailijan ja näytin hänen kuvaansa piiriläisille. Kuuntelimme kahta Celian vinkkilistilta valittua runtesta Ensimmäinen li Jukka Itksen Käpälämäki, jka sisältää eläinaiheisia riimirunja. Teksen valintaan minut hjasi se, että lukupiiriläiset kertivat pitävänsä Kirsi Kunnakseen runista. Itksen tutant n hieman samantyylistä. Kuuntelimme Itkselta yhteensä 6 runa, jtka lin valinnut Käpälämäki-teksen eri sista. Kkeilin kirjan kuuntelussa ja keskustelussa erilaista rytmitystä kuin edellisellä lukupiiritapaamisella. Tällä kerralla, kuuntelimme siis yhden runn kerrallaan ja pidimme ennen seuraavaa keskustelutaun. Tämä jaksttaminen timi mielestäni paremmin, sillä en havainnut lukupiiriläisten keskittymisen herpaantuvan yhtä helpsti kuin yhtäjaksisesti kuunneltaessa. Tunnelma li myös rennmpi ja vapaampi kuin edellisellä lukupiiritapaamisella. Ohjelman kulku li entuudestaan tuttu ja ihmiset livat vähemmän jännittyneitä. Keskustelun hjaaminen li vaivatnta ja keskustelu tisinaan hyvinkin spntaania. Lukupiiriläiset muistivat hyvin edellisellä kerralla svitut lukupiirin säännöt ja esimerkiksi tisten päälle puhumista esiintyi vähemmän. Kun Käpälämäki-teksen runt keskusteluineen li käsitelty, esittelin tapaamisen tisen runilijan Eeva Heilalan ja hänen runteksensa Ikkunasta avautuu maailma. Olin myös tulstanut Heilalan kuvan, jka kiersi lukupiiriläisillä. Kska Heilalan runt livat pidempiä, lin tulstanut Heilalalta kuunnellut runt paperiversiina, jtka jain lukupiiriläisille. Tekstin asettelussa ja tulsteiden ulkasussa n humiitu kehitysvammaisen lukijan erityispiirteet fnttien kssa ja riviväleissä. Heilalan runja kuunneltaessa lukupiiriläisten keskittyminen herpaantui hieman enemmän. Ru- 22

23 nista syntyi kuitenkin keskustelua. Runja valitessani humiin sen, että ne vat lukupiiriläisten maa elämää lähellä ja että aiheita käsiteltiin knkreettisesti. Heilalan runjen ja keskustelujen jälkeen siirryimme timintaan 2 eli aleatrisen runn kirjittamiseen (liite 4). Aleatrinen kirjittaminen tarkittaa sattumanvaraista kirjittamista. Aleatrinen run mudstetaan leikkaamalla valitusta lehtiartikkelista sanja ja järjestelmällä arvalla (alea) sanat sattumanvaraiseen järjestykseen runksi, ja kska meillä li käytössä rajallinen aika, lin leikannut artikkeleista sanat valmiiksi. Ryhmäläiset saivat nstaa runssa käytetyt sanat siihen varatusta astiasta. Sen jälkeen he liimasivat sanat kartngille ja näin syntyi jukk aleatrisia runja. Runjen lukemisen jälkeen kerrin, mistä artikkelista sanat li alun perin leikattu. Lukupiiriläiset saivat aleatriset runnsa ktiin vietäväksi. Itse käsillä tekeminen li lukupiiriläisten mieleen ja se mudsti hyvän vastapainn ensimmäiselle timinnalle runjen kuuntelulle. Lukupiiritapaaminen päätettiin palauteäänestykseen hymynaamilla. Äänestyksessä lukupiiriläisten mielestä Käpälämäki li miellyttävämpi kuunnella, kuin Ikkunasta avautuu maailma. Käpälämäkeä pidettiin myös helpmmin seurattavana. Aiheeltaankin Käpälämäki miellytti lukupiiriläisiä enemmän. Lukupiirin yleinen tunnelmakin kettiin kaikkien mielestä hyväksi. Aleatrinen runn tek sai myös kiitsta kk ryhmältä. Äänikirjjen lukijista pidettiin Käpälämäen lukijaa parempana. Viimeiseksi pidettiin perinteinen lppukahvi ja jutustelu-tuki. Kahden tunnin kkntumisaika riitti hyvin. 4.5 Klmas lukupiiritapaaminen: teemana Phjis-Sumen histria Lukupiiritapaaminen alitettiin kuulumisten vaihdlla ja läsnällistan kierrättämisellä. Kaikki ryhmäläiset tulivat myös ajissa paikalle, jten annimme itsellemme apldit täsmällisyydestä. Sitten esittelin lukupiiritapaamisen ensimmäisen kirjailijan Helmi Kellkummun. Näytin myös kirjailijan kuvan, ja esittelin lyhyesti käsiteltävän kirjan, jnka nimi n Havun takana: kertmuksia. Kuuntelimme kirjasta kaksi nvellia. Ensimmäinen nvelli li Elämän pienet eväät, jssa käsitellään sdan jälkeistä aikaa ja vanhanaikaista leivänleivntaa leivinuunissa. Tarinan kuunneltuamme keskustelu siirtyi leipmismuistihin ja mummlassa tehtyihin leivnnaisiin. Myös susikkileivnnaisista keskusteltiin. Olin valmistanut kysymyksiä, mutta käytin niitä väljästi, sillä keskustelu li itse 23

24 hjautuvaa ja renta, kska lukupiiriläiset livat j ryhmäyhtyneet. Minun tarvitsi vain aika ajin hulehtia vaihtaa keskustelujärjestystä ja hulehti ajan kulumisen seuraamisesta. Kuuntelimme Havun takana teksesta myös tisen nvellin nimeltään Marhaminta, jka käsitteli nuria naisia hevstöissä. Syntynyt keskustelu kulki lapsuusmuistjen hevskkemuksissa ja esimerkiksi hevsen uittamisessa sekä sukupulten välisessä työnjassa niin santuissa miesten ja naisten töissä, jta nvellissakin phdittiin. Lukupiiritapaamisen tinen kirja li Maija Lukklan maelämäkerrallinen histriates Elämää vanhassa Oulussa, jka sisältää lyhyitä tarinita. Kirjailijasta ei llut saatavilla kuvaa, mutta esittelin teksen kirjan takaa löytyvää esittelytekstiä hyödyntäen. Kuuntelimme kirjasta yhteensä klme tarinaa: Junamatkista, Pyöräilystä ja Iivana nimiset tarinat. Kaksi ensimmäistä synnytti vilkasta keskustelua entisajan matkustelumudista. Myös tariniden miljöö herätti keskustelua, kun lukupiiriläiset vertailivat vanhaa ja uutta Oulua. Iivana kertmuksesta virinneessä keskustelussa phdittiin venäläisten asemaa Sumessa. Lukklan kirjastakin syntyi paljn keskustelua ja juduin hittamaan jitakin aiheeseen varaamiani kysymyksiä. Mutta spntaanius li hyvä asia. Lukklan klmen tarinan välissä kuuntelimme kertmusten teemaan spivaa musiikkia. Lukupiiriläiset innstuivat laulamaan mukana. Musiikin kuuntelu li sa lukupiiritapaamiseen timinnallisuutta. Musiikki timi myös kertmusten tauttajina, jttei mielenkiint herpaantunut. Palauteäänestyksessä kävi ilmi, että kirjavalinnat livat nnistuneet hyvin. Havun takana sai hymynaamat kaikilta ryhmäläisiltä. Lukklan kirjan aiheet kettiin myös pääsääntöisesti mielenkiintiseksi. Lukupiiriläisten li myös helpp seurata äänikirjja, mikä ilmeni palautteesta. Lyhyempi prsa, vaikkakaan ei selkkielinen, näytti spivan hyvin ainakin tälle ryhmälle. En havainnut kuuntelutilannetta tarkkaillessani samanlaista keskittymiskyvyn herpaantumista, kuin ensimmäisellä lukupiirikerralla Niklai Tasihinin yleistä saunaa kuunneltaessa. Lukupiiriläiset kkivat myös Havun takana ja Elämää vanhassa Oulussa -kirjjen lukijat hyvin selkeiksi. Aiheeseen liittyvän musiikin kuuntelu timi myös hyvin ja li ryhmäläisille mieleinen ja tärkeä sa lukupiiri tapaamisen hjelmaa. Lpuksi kahviteltiin ja keskusteltiin vapaasti. Muistutin lukupiiriläisiä vielä siitä, että seuraava lukupiiritapaaminen lisi viimeinen kerta. 24

25 4.6 Neljäs lukupiiritapaaminen: teemana selkkirjat Viimeinen lukupiiritapaaminen pidettiin keskiviikkna asumispalveluyksikön kerhtilassa. Tapaaminen päästiin alittamaan hiukan suunniteltua myöhemmin, kska yksi ryhmän jäsen li myöhässä ja halusimme dttaa häntä. Orientaati suus ja kuulumisten vaiht jäi lyhyeksi, niinpä siirryimme suraan kirjailijan esittelyyn ja kirjan kuunteluun. Esittelin kirjailijarakennusmestari Vesa Ämmälän ja hänen selknvellikkelmansa Pieni hiljainen mies. Kuuntelimme kirjan kahdeksasta nvellista kaksi: Auttavainen rekkakuski sekä Julukuusta hakemassa. Kuunteluiden jälkeen keskustelimme kirjasta. Auttavainen rekkakuski -tarinan kest li yli 18 minuuttia. Tarinassa kuvattiin rekkakuskin pikkeuksellista työpäivää. Tarinan päähenkilöinä livat rekkakuski ja raskaana leva nainen. Tarinan kuuntelun jälkeen keskustelu li pienen alkusysäyksen jälkeen spntaania. Vaikka tarina kuunneltiin kerralla taukja pitämättä, lukupiiriläiset pystyivät keskittymään tarinaan hyvin. Lukupiiriläiset keskustelivat mista tarinan aiheeseen liittyvistä kkemuksistaan hyvin rhkeasti. Keskustelu sisälsi aiempaa enemmän lukupiiriläisten ma-alitteista viittaamista kuunneltuun tarinaan. Julukuusta hakemassa -kertmus kuvasi isännän ja emännän juluvalmisteluja sekä khtaamista kuusivarkaiden kanssa. Valitsin tämän tarinan kuunneltavaksi julun llessa j lähellä. Kertmuksessa käsitellyt mraaliset kysymykset herättivät runsaasti keskustelua. Yleinen juluaiheinen keskustelu li myös vilkasta. Selkkirjaa kuunneltaessa ryhmäläiset jaksivat keskittyä suhteellisen pitkäänkin tarinaan hyvin. Keskustelua hjatessa humasin myös sallistujien muistavan paremmin tariniden tapahtumia. Keskustelu li edelleen knkreettista, mutta ryhmäläiset löysivät aiempaa itsenäisemmin yhteyksiä kirjan tapahtumien ja man elämänsä välillä. Palautteessa tuli esiin, että sekä kirja- että tarinavalinnat livat nnistuneita. Tarinan seuraaminen li lukupiiriläisten mielestä helppa. Myös äänikirjassa kuultua lukijaa kehuttiin. Tapaamisen yleinen tunnelma li rent. Äänestyksen yhteydessä humasin, että lukupiiriläiset uskalsivat äänestää aiempaa itsenäisemmin. Aikaisemmin seurattiin enemmän muiden mielipidettä. Palautteen jälkeen teimme timinnallisessa sassa julukrtteja. Lppukahvin aikana yksi lukupiiriläisistä lausui myös itse tekemänsä juluaiheisen runn. Lpuksi jaettiin kaikille vielä tdistukset 25

26 lukupiiriin sallistumisesta (liite 5). Viimeinen kerta li lukupiiriläisille haikea ja jatka lukupiirille tivttiin. 26

27 5 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Äänikirjalukupiirin tteuttaminen li mielestäni pettavainen kkemus. Kska pinnäytetyön timinnalliseen saan käytettävä aika li rajallinen, en vinut käyttää liikaa aikaa ryhmäläislähtöiseen kirjavalintaan. Halusin sisällyttää lukupiirissä kuunneltaviin kirjihin aiheiltaan hyvin erilaista kirjallisuutta, jtta jkainen ryhmäläinen löytäisi ainakin yhden aiheen, jka kiinnstaisi juuri häntä. Muita kirjavalintihin vaikuttaneita syitä livat tilaajan (Celia) vinkkilistjen (liite 1) mahdllisimman kattava hyödyntäminen. Opinnäytetyön kehitysvammaisuutta käsittelevässä luvussa tin esille kehitysvammaisen henkilön muistin ja sen erityispiirteet. Asumispalveluyksikön hjaajilta sain myös tieta, jka kannusti lyhyiden tariniden susimiseen. Kska halusin lukupiirin aineist-tannasta mahdllisimman laajan, pyrin hyödyntämään tilaajan vinkkilistja kattavasti. Äänikirjjen kuuntelutilanteita seuratessani ja lukupiiriläisiltä saadun palautteen perusteella vinkkilistat livat hyvin kttuja. Vinkkilistilta valitsemistani kirjista, ainastaan Hietamiehen Niklai Tasihinin yleinen sauna li lukupiirin muuta aineista selvästi vaikeampi. Vinkkilistja li helpp käyttää aineistvalintaan, kska Celia n esitellyt tekset hyvin. Tisaalta listilta valitsemani kirjat ilmensivät kuuntelutilanteissa hyvin luvussa 3 esiteltyä kehitysvammaisen henkilön lukemisvalmiuksia. En kuitenkaan pidä hunna sitä, että valitsin vinkkilistilta myös muita kuin selkkirjja. Kaiken kaikkiaan vinkkilistjen tarjnta n mielestäni tarpeeksi laaja ajatellen esimerkiksi äänikirjalukupiiritiminnan jatkamista. Lukupiiriä hjatessani pyrin tekemään kkntumistilanteen kehitysvammaisen muistille mahdllisimman miellyttäväksi. Kirja-katkelman jälkeen kertasin sen tapahtumia ja annin itse knkreettisen esimerkin keskustelun mahdllisesta suunnasta. Ensimmäisellä sauna-teemaisella lukupiiritapaamisella keskustelua syntyi verrattain vähän itse kirjan tapahtumista jhtuen Hietamiehen käyttämän kielen vaikeudesta. Sen sijaan keskustelimme henkilökhtaisista saunakkemuksista. Keskustelua hjatessani esitin yhden keskustelunaiheen kerrallaan kysymysten ketjuttamisen sijaan. Tämä sittautuikin timivaksi ratkaisuksi ja lukupiiriläisten li helppa seurata keskustelua ja ttaa siihen saa. Jkaiselle lukupiiritapaamiselle aikaa li varattu kaksi tuntia. Tämä piti sisällään kuulumisten vaihdn, edellisen tapaamisen kertauksen, kirjjen kuuntelun, aiheeseen liittyvän keskustelun, 27