Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Juhani saari: Mihin tyttöjen itsetunto katoaa alakoulussa? Teho. Tyhy-viikon palautetta22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Juhani saari: Mihin tyttöjen itsetunto katoaa alakoulussa? Teho. Tyhy-viikon palautetta22"

Transkriptio

1 epsari 3 / 2011 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 14 Juhani saari: Mihin tyttöjen itsetunto katoaa alakoulussa? Tyhy-viikon palautetta Teho Hollannissa Elämäntavat

2 Jo on mennyt vuosi Joulun jälkeen käännetään katseet kohti uutta vuotta. Taas eletään vuoden viimeistä kuukautta - joulukuuta. Jo on mennyt sukkelaan tämäkin vuosi! Vielä siis hetki hämärää, mutta joulun jälkeen käännetään katseet kohti uutta vuotta. Epsari-lehti on ilmestynyt tänä vuonna kolme kertaa. Useamminkin olisi saanut ilmestyä, asiaa ja aiheita olisi varmaan ollut. Juttuvinkit, kaikenlaiset tarinat ja valokuvat ovat aina tervetulleita lehteen. Henkilöstölehti on parhaimmillaan juuri tarinoissa ja tunteissa ja niitä koetamme tässäkin lehdessä välittää muun muassa parin henkilöhaastattelun ja matkakertomuksen avulla. Jos ajatellaan syitä, miksi henkilöstölehteä ylipäänsä tehdään, täyttää tämä lehti jälleen ainakin karkeasti katsoen nämä kriteerit: tietoa välitetään, me-hengestä raportoidaan vaikkapa syysvaelluksella ja learning cafe-jutuissa ja organisaatiosta kerrotaan johtajien suulla mm. kyselytunnin vastauskoosteessa. Näillä kriteereillä lehden tulevaisuus on valoisa kuin auringon kirkas säde keväthangella. Kuulumisiin silloin. Toimitus epsari Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 3/2011 Huhtalantie 53, Seinäjoki, puh (06) , fax (06) Tiedottaja Anita Huhtamäki, puh (06) , fax (06) Ulkoasu/taitto I-print plus, Paino Multiprint Etukannen kuva Jaakko Kuivamäki, takakannen kuva Hannu Mänty. 2

3 Sisältö n pe Seinäjoki Tule sinäkin mukaan! etapit osoitteessa Vuoden hoitaja Juhani Saari...14 Uutispalat...4 Kipsauskoulutus...5 Opintomatka Skotlantiin...6 Tietoprovinssi...8 Seinäjoki-opetus 20 vuotta...11 Potilasturvallisuus...12 Silmäätekevät kahvilassa oppimassa...13 Teho Hollannissa...16 Tyhy-viikko...20 Johtoryhmän kyselytunti...22 Virkut syysvaelluksella...26 Elämäntavat remonttiin s.24 3

4 n Uutispalat Tietohallinnolta lahjoitus lastenpsykiatrialle Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sijoittui elokuussa 2011 toiselle sijalle Tiedon vuosittain järjestämässä valtakunnallisessa vuoden Tietoteko kilpailussa. Kilpailutyönä oli uuden Effica-kertomuksen käyttöönotto erikoissairaanhoidossa. Tietohallinto lahjoitti kilpailusta saamansa 1000 palkinnon lastenpsykiatrian osastolle tukemaan lasten virkistystoimintaa kehittävien tietokonepelien muodossa. Palkinnon vastaanottivat osastonylilääkäri Tarja Salminen, ylihoitaja Sirkka Ala-aho, osastonhoitaja Arja Ala-Hiiro ja sairaanhoitaja Hilkka Näykki. Palkinnon kävivät luovuttamassa potilastietojärjestelmäpäällikkö Markku Stenman ja projektipäällikkö Raili Vuorela. Sirocco puhaltaa positiivista tuulta Y-taloon Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon alkuvuodesta järjestämä taideteoskilpailu herätti valtakunnallisesti suurta kiinnostusta ja elokuussa päättyneeseen kilpailuun saatiin yhteensä 44 kilpailutyötä. Palkintolautakunnan ja Y-talon taidetyöryhmän puheenjohtajan Leena Riikilän mukaan moni teos oli kiinnostava, mutta ne eivät niinkään soveltuneet sairaalaympäristöön. Taideteoksen tuleva sijoituspaikka eli Y-talon kolmetoista metriä korkea Keskuskatu asetti työlle varmasti suurimman haasteen. Nyt tilaan valittu taideteos käyttää annetun tilan parhaiten. Voittajateos Sirocco on liikkuva veistos, joka koostuu kattoon ripustetuista hyrristä. Hyrrien alumiinilavat on etupuolelta käsitelty kiiltäväpintaisiksi ja toiselta puolelta maalattu lämpimän oranssin ja punaisen väriskaalassa. Sirocco viittaa Välimeren alueella puhaltavaan tuuleen. Teos on siropiirteinen, kevythenkinen tuulahdus keskellä Seinäjoen sairaalaympäristön vilkasta Keskuskatua. Teos johdattaa katsojan ajatukset vaikka tuulimyllyihin tai lasten värikkäisiin muovihyrriin, kuvaa kuvanveistäjä Petri Eskelinen teostaan. Sirocco-teos syntyi Eskelisen ja kuvataiteilija, arkkitehti Mia Purasen yhteistyönä. Molemmat taiteilijat asuvat ja työskentelevät Helsingissä ja ovat tehneet aikaisemminkin yhteisteoksia. He saivat voittajateoksestaan 4000 euron palkinnon, joka luovutettiin heille Mediwestissä Tilaisuudessa palkittiin myös kaksi muuta teosta. Palkintolautakuntaan kuuluivat Y- talon hallituksen puheenjohtaja Jukka Vihriälä, arkkitehti Raija-Liisa Miesmaa, suunnittelija Tiina Yli-Karhu, yliarkkitehti Helinä Kotilainen, kuvanveistäjät Krister Gråhn ja Matti Kalkamo sekä kulttuurisihteeri Sanna Karimäki-Nuutinen. Sirocco on varsin monitulkintainen, yhtä aikaa esittävä ja abstrakti. Kaikki teoksen elementit ovat tuttuja, sen on aiheeltaan paikallinen ja hoitoa tukeva, se tuottaa positiivisia mielleyhtymä ja nostaa hymyn huulille, toteaa palkintolautakunta voittajateoksesta. Eeva arvostaa korkealle kollegoilta saamaansa tunnustusta. Endokrinologian tunnustuspalkinto Diabeteslääkäri Eeva Korpi-Hyövälti on saanut tänä syksynä tunnustuksen, jonka Suomen Endokrinologiyhdistys jakaa joka toinen vuosi. Tunnustuspalkinto myönnetään sekä potilaiden että kollegojen arvostamalle käytännön endokrinologille, jonka työtä leimaavat korkea ammattitaito, ahkeruus, auttamisen halu, rehellisyys ja ystävällisyys. Vuoden 2011 savuttomuuden edistäjän muistaminen Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila ja Savuton sairaala työryhmä valitsivat Seija Kujalan vuoden 2011 savuttomuuden edistäjäksi. Seija on työssään äitiyspoliklinikalla edistänyt toiminnallaan aktiivisesti lasta odottavien perheiden tupakoinnin lopettamista. Kunniakirja ja kukat luovutettiin Seijalle eläkkeellelähtöjuhlassa

5 Koulutusta n Kipsauskoulutusta päivystyspoliklinikalla Teksti: Sirpa Kurikka, osastonhoitaja päivystyspoliklinikka Kipsaaminen ja tukeminen sekä siihen liittyvät toimenpiteet ja repositiot vaativat mitä suurimmassa määrin erityisosaamista. Tämän hoidon osa-alueen osaajien joukko pienenee koko ajan. Tarpeeseen pyritään vastaamaan kipsimestarikoulutuksella, joka on pidempi ja laajempi koulutuskokonaisuus. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä riitä kattamaan kentällä oleva tarvetta. Sen takia on paikallisesti täydennyskoulutuksella koulutettu kipsaamisen osaajia esim. Tampereella ja Seinäjoella. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ensimmäinen kipsauksen täydennyskoulutus järjestettiin vuonna 2006 koko alueen terveyskeskusten päivystyksille. Päivystyspoliklinikaltamme siihen osallistui viisi hoitajaa. Käytännön tarpeesta lähti vuonna 2007 toinen täydennyskoulutus, joka räätälöitiin ainoastaan päivystyspoliklinikkamme työntekijöille. Edellisistä kokemuksista otettiin oppia ja suunniteltiin aivan uudenlainen koulutuskokonaisuus johon Raimo Jokisalon ja Hannu Salon teoriaosuuden lisäksi sisältyi paljon käytännön harjoittelua. Koulutuksen sai kymmenen hoitajaa. Vuonna järjestettiin samalla ohjelmalla kolmas koulutus johon osallistui kahdeksan sairaanhoitajaa. Sinnikkäästi ja ahkerasti he opettelivat kipsauksen saloja kahden kokeneen lääkintävahtimestarin Matti Mattilan ja Vesa Maunukselan ohjauksessa. Osoitettuaan näyttökokeessa oppimansa taidot heille jaettiin todistukset Hyvänä yhteistyökumppanina täydennyskoulutuksen puolelta koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut Eija Saarimaa. Osastonhoitajana olen ylpeä innostuneesta henkilökunnastani, joka laittaa itsensä likoon ja kehittää päivystyksessä tarvittavaa osaamista eri osa-alueilla. Kipsauskoulutus on yksi esimerkki tästä innostuneisuudesta. 5

6 n Opintomatkalla Suunnittelijoille esitellään The New Stobhilll sairaalan liukuportaita. Uutta tietoa ja uusia toimintamalleja Opintomatka Skotlantiin Teksti: Suunnittelijat Kirsti Saarremaa ja Tiina Yli-Karhu Tilahallinnasta Kuva: Tiina Yli-Karhu Suomen sairaalatekniikan yhdistys ry:n (SSTY) mahdollistamana suunnittelijat matkustivat opintomatkalle Skotlantiin Matkalle osallistui 14 Suomen keskussairaaloissa työskentelevää suunnittelijaa. Tutustumiskohteina olivat uudet The New Stobhillsairaala Glasgow ssa ja Forth Valley Royal Hospital-sairaala Larbertissa. Lisäksi suunnittelijat oli kutsuttu Edinburghiin, Skotlannin hallituksen terveydenhuollon yksikköön. Arkkitehtuuristaan palkittu The New Stobhill The New Stobhill-sairaala sijaitsee Glasgow n pohjoispuolella. Sairaalan pinta-ala on m 2 ja se on maksanut 100 miljoonaa puntaa. Sairaalan toiminta keskittyy polikliiniseen ja diagnostisoivaan toimintaan. Sairaalassa on potilaskäyntiä vuosittain, joista poliklinikkapotilaita on Sairaalaympäristö on pyritty suunnittelemaan terveyttä edistävänä, mikä näkyy esim. tilojen sisällä (sisäpihat) olevana istutusalueena ja tilojen sisustamisena The New Stobhill -sairaala on saanut useita palkintoja arkkitehtuuristaan. taidetauluilla. Sairaalanpääsisäänkäynti pidetään rauhallisena hyvin suunnitellun logistiikan avulla. Sairaalassa on eri kulkureitit päivystyspotilaille. Tutkimus- ja hoitohuoneet, yhteensä 104 kpl, on suunniteltu monikäyttöisiksi, ei tietyn erikoisalan käyttöön. Henkilökunnan taukotilat eivät 6

7 ole osastokohtaisia, vaan ne on järjestetty rakennukseen ylimpään henkilökunnan kerrokseen. Sairaalan suunnittelussa viihtyvyys on hyvin huomioitu ja taidehankintoja varten on perustettu erillinen taideprojekti. Rakennus on saanut useita palkintoja arkkitehtuurista. Yhdeksän jalkapallokentän kokoinen sairaala Forth Valley Royal Hospital sairaala sijaitsee Larbertissa Glasgowsta noin 40 km koilliseen. Sairaalahanke on kaikkien aikojen suurin Skotlannin NHS:n rakennushanke. Rakennuskustannukset ovat olleet 300 miljoonaa puntaa. Forth Valley Royal Hospital on kunnallinen nelikerroksinen sairaala, jossa on 860 potilaspaikkaa, 25 osastoa ja 16 leikkaussalia. Sairaala-alue on kooltaan 28 hehtaaria (9 jalkapallokenttää, kuten paikalliset asian ilmaisevat). Forth Valley Hospital on Skotlannin ensimmäinen sairaala, jossa apteekissa on täysin lääkevarastointi ja osastotilausten pakkaaminen hoidettu automaatiolla, ainoastaan annosjakaminen (dosetit) pakataan käsin. Sairaalassa käytetään robotteja myös roskien/jätteiden kuljettamisessa, ruuan jakamisessa osastoille ja leikkaussalien puhdistamisessa. Lisäksi jäte- ja pyykkikuilut ovat käytössä. Roboteilla (13 kpl) on omat kulkureitit ja hissit käytössään. Kaikki osallistujat kokivat tutustumiskäynnit antoisiksi ja uusia ajatuksia herättäviksi. Tutustumiskohteista löytyi uutta tietoa ja uusia toimintamalleja. Huomioitavaa oli, että molemmissa sairaaloissa oli toiminnallinen suunnittelu aloitettu vuosia ennen arkkitehtisuunnittelua. Suunnittelussa oli mukana myös potilasjärjestöjä, sairaalassahan tehdään paljon vapaaehtoistyötä. Kaikissa kohteissa vastaanotto oli erittäin ystävällistä ja meidät oli huomioitu hyvin isosta ryhmästämme huolimatta. Seinäjoella jo 25 vuotta psykiatrian erikoistumiskoulutusta Seinäjoen psykiatrian erikoistumiskoulutuksen 25-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Seinäjoen keskussairaalan isossa auditoriossa Paikalla oli vajaat 50 kuulijaa ja luennoitsijoina psykiatrian professoreita Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistoista. Ohjelmassa olivat myös nykyisen ja entisen psykiatriaan erikoistuvan lääkärin puheenvuorot. Psykiatrian erikoistumiskoulutus käynnistyi Seinäjoella vuoden 1986 syksyllä. Koulutusryhmässä oli alkuvaiheessa neljä erikoistuvaa. Kouluttajana toimi professori Pekka Niskanen. Koulutus toteutui alkuvuosina osittain Seinäjoella ja osittain Tampereella. Koulutuksen tavoitteena on alusta saakka ollut alueellisen psykiatripulan korjaaminen. Törnävän sairaala, joka oli tuolloin 1980-luvulla yksi Suomen suurimmista psykiatrisista sairaaloista potilaspaikoin mitattuna, kärsi psykiatripulasta ja myös maakunnan avohoidosta puuttui erikoislääkäreitä. Seinäjoen psykiatrian erikoistumiskoulutus on Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön alaista toimintaa. Vastuuopettajana toimii kliininen opettaja, dosentti Olli Kampman. Koulutusohjelmaan kuuluu viikottaiset teoriaseminaarit, TAYS:n psykiatrtian klinikan videomeetingit ja psykiatrian toiminta-alueen omat tieteelliset meetingit. Tämän lisäksi erikoistuvien ryhmälle järjestetään säännöllistä koulutusta eri psykoterapiasuuntauksista sekä mielenterveyden häiriöiden lääkehoidosta. Seinäjoella voi psykiatrian erikoistumiskoulutuksen neljän vuoden eriytyvän vaiheen kliinisestä palvelusta suorittaa kolme ja puoli vuotta. Jäljelle jäävä kuuden kuukauden jakso suoritetaan yliopistoklinikassa. Seinäjoen koulutusohjelmasta on valmistunut lähes 30 psykiatria, joista suurin osa työskentelee maakunnan alueella. Tällä hetkellä koulutusohjelmassa on mukana kahdeksan psykiatrian erikoistujaa ja lisäksi koulutuksiin osallistuu myös muiden erikoisalojen erikoistujia, jotka työskentelevät psykiatrian toiminta-alueella. 7

8 n Ajankohtaista pe Seinäjoki Tule sinäkin mukaan! etapit osoitteessa Tietoprovinssi tutustutti tutkimuksen tekemiseen Sairaanhoitopiiri osallistui Tietoprovinssi-tapahtumaan syyskuussa järjestämällä terveystieteellistä tutkimusta ja opetusta käsittelevän posterinäyttelyn sairaalassa. Näyttely oli esillä sairaalan aulassa viikon ajan. Meidän osaltamme Tietoprovinssi huipentui mahdollisuuteen osallistua perjantaina Mediwestissä järjestettyyn Esa Mäkiniemen väitöstilaisuuteen. Mukana parikymmentä toimijaa Tietoprovinssi-tapahtuman tavoitteena oli tehdä tutkimuksen tekemistä tutuksi suurelle yleisölle. Tapahtuman malli oli viritelty eurooppalaisesta Tutkijoiden Yö-tapahtumasta. Alueellisen tapahtuman suunnittelussa oli mukana lähes parikymmentä toimijaa. Sairaanhoitopiirin ja ammattikorkeakoulun lisäksi mukana olivat mm. Seinäjoen Yliopistokeskus, Tampereen yliopisto, Ruralia-instituutti, kesäyliopisto, Foodwest, kirjasto, maakuntamuseo ja Seinäjoen elinkeinokeskus. Pääosa Tietoprovinssin tapahtumista järjestettiin Framissa Muutama muu järjestäjä, kuten sairaanhoitopiirikin, oli sijoittanut tapahtumia omiin tiloihinsa. Sairaalassa toteutettu posterinäyttely kiinnosti sairaalassa asioineita. Näyttelyn yhteyteen oli koottu tieteellisiä artikkeleita eri aihepiireistä, myös esitteitä ja väitöskirjoja oli runsaasti esillä. Valtaosa näyttelystä saadusta palautteesta oli kiittävää, moitteet kohdistuivat lähinnä vieraskielisiin julisteteksteihin. Tämän toki tiesimme jo näyttelyn pystytykseen ryhtyessämme, olihan valtaosa postereista ollut esillä juuri kansainvälisissä kongresseissa. Ehkä ensi vuonna saamme väen innostumaan Tiedepäivästä vähän aikaisemmin ja ehdimme saada tekstit suomenkielisinä, puolustaa näyttelyn toinen puuhanainen Kirsti Svahn. Tietoprovinssi järjestetään myös 2012 Tietoprovinssitapahtumissa palautteen antaneiden kesken arvottiin Applen ipad 2. Arvonta suoritettiin Seinäjoen yliopistokeskuksen tiloissa Onnettarena toiminut sairaanhoitopiirin tiedottaja Anita Huhtamäki nosti kuponkien joukosta Tarja Myllyniemen palautteen. Tarja oli osallistunut Tietoprovinssiin keskussairaalassa. Onneksi virallisia valvojia oli paikalla runsaasti, joten minkäänlaista kotiinpäin vetoa ei päässyt tapahtumaan, vakuuttaa Anita Huhtamäki. Tietoprovinssi tullaan kaikella todennäköisyydellä järjestämään myös ensi vuonna, mahdollinen päätapahtumapäivä on Kiitos kaikille sairaalassa toteutettuun näyttelyyn materiaalia tuottaneille ja järjestelyyn osallistuneille - well done! 8

9 Perhehoitotieteellinen tutkimus terveydenhuollon kehittäjänä Etelä-Pohjanmaalla Teksti: Eija Paavilainen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehdään perhehoitotieteellistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa potilaiden ja näiden perheen ja läheisten hyvinvoinnista, terveydestä sekä terveydenhuoltokokemuksista. Tavoitteena on kehittää terveydenhuollon palveluja nykyistä perhekeskeisemmiksi, mikä on välttämätöntä muun muassa hoitoaikojen lyhenemisen, päiväkirurgisen hoidon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen takia. Potilaiden läheisten rooli muuttuu, kun kodeissa tapahtuva hoito lisääntyy. Potilaan läheiset potilaan ohella tarvitsevat tietoa esimerkiksi leikkaushoitoon valmistautumisesta, jatkohoidosta sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja potilaan toipumisesta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Perhekeskeinen hoito on tutkimusten mukaan potilaille ja läheisille hyödyllistä ja tärkeää sekä sen avulla voidaan tehostaa hoitoa ja vähentää kustannuksia (Salminen-Tuomaala ym. 2008, 2010, Paavilainen ym. 2009). Tutkimushankkeissa kehitetään esimerkiksi perhekeskeisen potilasohjauksen mallia, jonka vaikuttavuutta potilaan toipumiseen ja kotona selviytymiseen arvioidaan. Päiväkirurgisen hoidon arviointitutkimus on tuottanut tietoa päiväkirurgisen ohjauksen sekä päiväkirurgisen hoitoprosessin kehittämiseen. Lisäksi meneillään on vuonna 2008 alkanut hanke, jossa kehitetään ja arvioidaan vaikuttavia menetelmiä perheväkivallan tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen terveydenhuollossa (Leppäkoski ym. 2010). Hankkeessa on yhteistyössä Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken tehty toimintaohje, jonka tavoitteena on parantaa perheväkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista. Toimintaohje juurrutetaan systemaattiseksi toiminnaksi lähivuosien aikana ja otetaan myös laajempaan käyttöön (140/THL/TE/2011), ja se löytyy sähköisessä muodossa sekä Seinäjoen kaupungin että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranetistä. Lähteitä: Leppäkoski T., Flinck A., Paavilainen E., Jokisalo R., Rajala T., Tuohimäki E.: Parisuhdeväkivalta - tunnistaminen, puuttuminen ja koulutustarpeet. Tutkiva hoitotyö 2010;8(4): Paavilainen E., Salminen-Tuomaala M., Kurikka S., Paussu P.: Experiences of counselling in the emergency department during the waiting period: Importance of family participation. Journal of Clinical Nursing 2009;18: Salminen-Tuomaala M., Kurikka S., Korkiamäki K., Paavilainen E.: Potilaan saattajien ohjauksen tarve päivystyspoliklinikalla. Hoitotiede 2008; 20: Salminen-Tuomaala M., Kaappola A., Kurikka S., Leikkola P., Vanninen J., Paavilainen E.: Potilaiden käsityksiä ohjauksesta ja kirjallisten ohjeiden käytöstä päivystyspoliklinikalla. Tutkiva Hoitotyö 2010; 8(4):

10 n Ajankohtaista pe Seinäjoki Tule sinäkin mukaan! etapit osoitteessa Iäkkään potilaan hoitoa parannetaan geriatrian toimintayksikön tutkimus- ja kehittämistoiminnalla Teksti: Marja Nuotio ja Pirkko Jäntti Tutkimus- ja kehittämistoiminta kuuluu vahvasti vuonna 2004 perustetun Seinäjoen keskussairaalan geriatrian toimintayksikön jokapäiväiseen käytännön potilastyöhön. Kehittämistyö on toteutettu pitkälti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tukeman tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Tutkimuksen ja kehittämisen kohteina ovat olleet geriatrian keskeiset ongelma-alueet: on muun muassa kehitetty keskussairaalan ravitsemusterapiayksikön kanssa ikäihmisten ravitsemustilan arviointia ja seurantaa (1) sekä sairaala-apteekin kanssalääkehoidon kokonaisarviointipalvelua iäkkäiden monilääkityspotilaiden hoidossa. Lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus Laajamittaisin hanke on vuonna 2007 käynnistynyt ortogeriatrisen toiminnan kehittäminen lonkkamurtumapotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa yhteistyössä ortopedian toimintayksikön kanssa (2). Ortogeriatria on viime aikoina maailmalla lisääntyvästi huomiota saanut toimintamalli, jossa yhdistetään eri erikoisalojen ja ammattiryhmien osaaminen osaksi iäkkäiden ortopedisten potilaiden hoitoa. Seinäjoen keskussairaala on Suomessa ensimmäinen sairaala, jossa toimintamalli on otettu vakiintuneeseen käyttöön. Hankkeen aikana kerätty systemaattinen seuranta-aineisto käsittää tällä hetkellä jo liki 800 lonkkamurtumapotilaan tiedot. Aineisto antaa mahdollisuuden ortogeriatrisen yhteistyön väestötason vaikuttavuuden tutkimiseen. Hankkeen alustavat tulokset ovat olleet kannustavia ja niistä on raportoitu geriatrian ja gerontologian kansainvälisissä kongresseissa. Aineistosta on tällä hetkellä vireillä ainakin kaksi väitöskirjatasoista tutkimusta. Uutena hankkeena on suunnitteilla muun muassa iäkkäiden pidätyskykyongelmien tutkimusja hoitomallin luominen ja koko terveydenhuoltohenkilöstöön kohdentuva koulutusinterventio. Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa ja sille haetaan yhteistyökumppania Euroopasta. Tutkimustulokset joustavasti käytäntöön Kun tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan palvelujärjestelmän sisällä, voidaan tuloksia soveltaa suoraan käytäntöön ja juurruttaa hyväksi havaitut toimintamallit potilashoidon parhaaksi. Raportoinnin ja tiedottamisen avulla voidaan kehittämistyön tuloksia hyödyntää muissakin sairaanhoitopiireissä. 10

11 Juhlatunnelmissa Kirurgian kliininen opettaja Timo Halonen, yleislääketieteen kliininen opettaja Suvi Hietaniemi, kolmen eri oppialan yhteinen opetuskoordinaattori Pauliina Suomela ja sisätautien kliininen opettaja Tiina Keski- Opas vastaanottivat vieraat. Kiitospuheenvuoron juhlassa esitti lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto. Seinäjoki-opetus 20 vuotta Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön Seinäjoki-opetus täytti tänä syksynä 20 vuotta. Merkkipäivää juhlittiin uhlatilaisuus alkoi Sairaalamuseolla, jossa Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Saara Ijäs kertoi lyhyesti sairaalamuseon syntyhistorian. Tervetulomaljan jälkeen siirryttiin Seuralaan ruokailemaan ja kuulemaan juhlapuheita. Juhlapuhujina toimivat emerita professori Irma Virjo, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki ja ylilääkäri, opetuksen ensimmäisenä apulaisopettajana aloittanut Matti Rekiaro. Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin Seinäjokiopetuksen menestystä; päättäjien ja johdon rohkeus, ennakkoluulottomuus ja yhteistyö loivat edellytykset opetuksen alkamiselle. Puheessaan Matti Rekiaro mainitsi muun muassa Mauri Isokosken, Veikko Pihlajamäen ja Aarno Särmön merkittävästä panoksesta. Kiitoksen kohteina ovat olleet koko Seinäjoki-opetuksen historian ajan opetuksen rakenne, erinomainen opetushenkilöstö sekä opetusmyönteinen ja ystävällinen henkilökunta. Myös käytännön järjestelyjen tulee hoitua hyvin, jotta opiskelijat viihtyvät Seinäjoki-jaksolla. Seinäjoki-opetus palkittiin jo vuonna 2002 Suomen Medisiinariliiton Vuoden opetusteko-kunniamaininnalla. Opetuskoordinaattori Pauliina Suomela toi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon tervehdyksen juhlaväelle. Em. professori Irma Virjo kertoo puheessaan mikä onkaan Seinäjoki-opetuksen salaisuus. 11

12 n Ajankohtaista Potilasturvallisuus - yhteinen asia Teksti: Hannu Puolijoki, johtajaylilääkäri Christina Rouvala, hallintoylihoitaja Vappuna voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki painottaa, että terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Lakiin perustuu asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Asetus korostaakin potilasturvallisuutta myös potilaan ja hänen omaisensa asiana, ei pelkästään ammattilaisten. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman, mikä pitää sisällään kansalliset talkoot potilasturvallisuuden edistämiseksi vuosina Tavoitteena on puolittaa potilaan hoitoon liittyvät haittatapahtumat ja kuolemat vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman osiot vievät viestiä potilasturvallisuudesta terveydenhuollon johtajille, ammattilaisille ja potilaille. HaiPro käytössä jo vuodesta 2007 Sairaanhoitopiirissämme on pitkään tehty työtä potilasturvallisuuden edistämiseksi ja samalla tarkasteltu potilasturvallisuutta yhtenä laadun osatekijänä. Potilasturvallisuuden kehittämisen apuvälineitä on jo ollut käytössä. Haitallisten tapahtumien käsittelyyn sovellettua HaiPro -ohjelmaa olemme hyödyntäneet jo vuodesta 2007, ja nyt siihen on lisäyksenä tulossa toisaalta mahdollisuus potilaalle tai hänen läheiselleen tehdä netissä HaiPro ilmoitus sekä toisaalta työturvallisuusosio. Erilaisia tarkistuslistoja on käytössämme esim. leikkaussalissa ja teho-osastolla; ne ovat varmasti hyödyllisiä monessa toiminnassa Potilasturvallisuussuunnitelma päivitetään Sairaanhoitopiirin potilasturvallisuussuunnitelma julkaistiin vuonna Tällä hetkellä työryhmä valmistelee suunnitelman päivitystä ja laajentamista koskemaan asetuksen ja muiden ohjeiden sisältämät seikat. Suunnitelmassa tullaan käsittelemään mm. menettelytavat ja vastuut laatu- ja potilasturvallisuustiedon keräämisessä ja hallinnassa. Laatua ja potilasturvallisuutta seurataan jatkossa suunnitelman mukaisesti, ja tarvittaessa korjataan toimintaa. Lisäksi suunnitelmassa sovitaan, miten potilaat ja heidän läheisensä saavat tiedon suunnitelmasta ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen. Suunnitelmassa on myös käsiteltävä henkilöstön perehdyttämistä ja koulutusta laatu- ja potilasturvallisuusasioissa. Myös sairaanhoitoalueen yhteistoiminta-alue/kuntakierroksilla on kiinnitetty huomiota potilasturvallisuuteen, nyt viimeksi esimerkkinä infektioturvallisuuden esille otto silmällä pitäen mm. MRSA-, ESBL- ja muita tartuntoja. Hoitoon liittyvistä infektioista arvioidaan kertyvän Suomen terveydenhuollolle jopa miljoonan euron kustannukset vuodessa. Haittatapahtumien kustannukset Suomessa miljardi euroa vuodessa Kokonaisuudessaan potilasturvallisuudesta huolehtiminen tuo myös selviä säästöjä. Haittatapahtumien arvioidaan nimittäin aiheuttavan Suomessa vuotta kohden noin miljardin euron kustannukset eli noin 185 euroa/ henkilö. Jos laskisimme kaikki nämä estettävissä oleviksi vahingoiksi, olisi säästö asukkaan sairaanhoitopiirissä 37 miljoonaa euroa - potilasturvattomuuden kustannukset ovat siis mittavat. Tänä syksynä sairaanhoitopiirissä toteutettiin potilasturvallisuuskulttuurikysely henkilökunnalle. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida potilasturvallisuuskulttuuria henkilöstön näkökulmasta ja löytää kehittämiskohteita. Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri luokin pohjan hyvälle potilasturvallisuustyölle. Kansainvälistä potilasturvallisuustyötä on tehty jo pitkään. Esimerkiksi USA, Australia ja Iso-Britannia ovat olleet aktiivisia toimijoita potilasturvallisuuden kentällä. Tänä vuonna pidetyssä kansainvälisen sairaalaliiton (IHF) 37. konferenssissa potilasturvallisuus oli hyvin esillä. Erityisen kiinnostavaa on, että eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö potilasturvallisuuden kehittämiseksi on vahvaa. Samoin näyttää siltä, että kansainvälisesti eri maissa potilasturvallisuuden lähtökohdat ovat yhtenevät. Potilasturvallisuus on monen tekijän summa. Riskit tulee ottaa haltuun, tietoja ja taitoja tulee kartuttaa ja menetelmiä vakioida, on otettava käyttöön uusia työkaluja ja hyviä muualla koeteltuja käytäntöjä jne. Johto eri tasoilla on vastuussa potilasturvallisuuden toteutumisesta ja kulttuurin luomisesta yhteistyössä henkilöstön kanssa. 12

13 Ajankohtaista n Silmäätekevät kahvilassa oppimassa Sairaanhoitopiirin ilmaisiin työhyvinvointipalveluihin kuuluvat työyhteisön kehittämisprojektit. Tilaisuudet ovat noin kolme tuntia ja ohjelma räätälöidään sopimuksen mukaan. Työyhteisön perushuolto on yleensä 3-5 kertaa, jolloin työyhteisö voi syventyä keskustelemaan omista asioistaan ja keksimään ratkaisuja. Teksti: Tommi Hautaniemi, työhyvinvoinnin asiantuntija Silmätautien poliklinikka lähti syventämään työhyvinvointimittauksen tuloksia. Tapaamiset päättyivät keväällä järjestettyyn päivään, jonka tavoitteena oli luoda työyhteisön käyttöohjeet. Menetelmänä käytettiin learning café menetelmää. Osallistujat jaettiin ryhmiin, jotka vierailivat kahvilan pöydissä kirjaamassa pöytäliinaan eli fläppitauluun ajatuksiaan. Pöytien aiheet olivat: 1) Mistä työyhteisö saa voimavaroja?, 2) Miten minä voin vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin?, 3) Mitkä asiat kuluttavat voimavaroja ja työniloa?, 4) Työyhteisön hyvät tavat Kutakin pöytää isännöi/emännöi henkilö, joka otti uuden ryhmän vastaan ja valotti aikaisempia pöytäliinamerkintöjä. Päivän emännät saivat idean pukeutua kansallispukuihin. Menetelmällä saatiin lyhyessä ajassa loistavia ideoita, joista osa oli jo heti valmiita toteutettaviksi. Mikä learning café? Learning café on tapa oppia ja työskennellä yhdessä. Siellä luodaan uutta tietoa, kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä ja jatketaan toisten ideoita rakentavassa hengessä. TOIMINTATAPA Jokaiseen pöytään valitaan isäntä/ emäntä, joka vauhdittaa keskusteluja ja tekee yhteenvedot. Muut pöytäseurueen jäsenet toimivat tiedon siirtäjinä. Pienryhmäkeskustelut. Spontaani uudelleenorganisoituminen aina kellon soidessa. TAVOITTEET Yhteisen näkemyksen luominen Ideoiden synty Ideoiden priorisointi, kiteytys Ideoiden levitys Ideoiden jalostuminen Tiedon levitys Uuden osaamisen synty Lähteet: Taitoakatemia, Riitta.Suurla, The World Café Community ja Leenamaija Otala

14 n Henkilöhaastattelussa Pettymyksen sietokykyä voi opettaa sanomalla, että nyt sammuvat koneet. 14

15 Mihin itsetunto katoaa alakoulussa? JHL:n vuoden 2011 hoitajaksi valittu Juhani Saari on huolissaan tyttöjen itsetunnosta ja tietokonemaailmaan sukeltaneista "yläkerran pojista". Teksti: Outi Myllymäki Kuva: Jaakko Kuivamäki Seinäjokelainen mielenterveyshoitaja ja psykoterapeutti Juhani Saari, 56, on kulkenut pitkän tien nuorten mielenterveysongelmien parissa. Vuosikymmenet nuorisopsykiatrian osastolla ja viimeiset vuodet nuorisopsykiatrian poliklinikalla ovat tuoneet hänen eteensä monta surullista tarinaa. Onneksi isolla osalla on ollut positiivinen loppu. Tuntuu aina mukavalta, kun aikuiseksi kasvanut nuori tulee vetämään hihasta ja kertoo, että elämä on nyt mallillaan. Saari suoritti aikuisopiskelijana kolmivuotisen psykoterapiakoulutuksen. Hän hankki myös ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan pätevyyden. Työn ohessa opiskelu on tunnetusti rankkaa. Mies kehuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä koulutusmyönteisyydestä. Ilman työyhteisön kannustusta ja joustamista olisi hänen opiskelutaipaleensa ollut huomattavasti kuoppaisempi. Apua itsetuntoon Saari on huolissaan nuorten tyttöjen lisääntyvistä mielenterveysongelmista. Lapsi menee kouluun itsetunto korkeimmillaan. Mihin ihmeeseen monen tytön itsetunto katoaa alakoulun aikana, hän ihmettelee. Hänestä kouluissa kannattaisi miettiä, missä oppiaineissa olisi mahdollista ottaa itsetunnon vahvistamista enemmän esille. Yrittäjyyskasvatuksen rinnalle voisi kouluissa ottaa esimerkiksi yhteisöllisyyskasvatuksen, joka opettaa toisista välittämiseen ja heikommista huolehtimiseen. Koulukäynneillään Saari on huomannut, että Etelä-Pohjanmaalla vallitsee kaksijakoinen kiusaamiskulttuuri. On kouluja, joissa kiusaamista ei pääsääntöisesti ole ja sitten on niitä, joissa kiusaamista ilmenee jatkuvasti. Näissä kouluissa selitellään, että on kyllä yritetty ehkäistä kiusaamista. Mielestäni koulukiusaaminen kumpuaa koulussa vallitsevasta kulttuurista, hän herättelee. Yläkerran poikia Suomessa on tällä hetkellä hyvin paljon yksinäisiä nuoria. Saari nostaa esille yhden tyypillisen ryhmän, jota hän kutsuu yläkerran pojiksi. He ovat tietokonemaailmaan sukeltaneita nuoria, joille tavallinen arki alkaa olla vierasta. Jos nuori sulkeutuu neljän seinän sisälle, pitäisi vanhemmilla hälytyskellojen kilkattaa. Valitettavasti näin ei aina käy. Vanhemmilta katoaa maalaisjärki. Ei uskalleta olla enää vanhempia ja asettaa rajoja. Pettymyksen sietokykyä voi opettaa vaikka sanomalla, että nyt sammuvat koneet. Saari kannustaa vanhempia arjen vertaistukeen. Hänestä olisi hyvä, jos vanhemmat kokoontuisivat yhteen keskustelemaan lapsia ja nuoria koskettavista asioista. Murkkujen isät ja äidit, kokoontukaa yhteen ja puhukaa. Toisilta vanhemmilta saa hyviä vinkkejä arjen sujumiseen. Moniammatillisia osaajia Vuoden hoitajaksi valittu Saari on viihtynyt työssään. Hän kehuu nuorisopsykiatrian poliklinikan henkilöstön moniammatillisuutta. Parinkymmenen hengen tiimi pystyy tarjoamaan vuotiaille nuorille laajan hoitoverkoston. Kollegoilla on niin rautaista osaamista, että uusia asioita oppii heiltä paljon, hän kiittää. Ison opiskelu-urakan läpikäynyt mies on edelleenkin kiinnostunut kaikesta uudesta, muun muassa tällä hetkellä positiivisesta psykologiasta. Nuorten ja heidän perheittensä kanssa tehtävä mielenterveystyö on mielenkiintoista ja haastavaa. Työpäivät tuppaavat vain venymään, mikä taas edellyttää omalta perheeltä ymmärrystä. Työn ja vapaa-ajan välille on kuitenkin tärkeää löytää tasapaino, Saari toteaa hymyillen. 15

16 n Vierailulla Orbis Medical Park. Edessä on liikekeskus, risti-osassa päivystys, leikkaussali ja tehot sekä muut sairaalafunktiot. Toisessa päässä ovat psykiatrian ja kuntoutuksen yksiköt omina sairaaloinaan. Tehon tutustumiskäynti Hollantiin Sittardin ja Deventerin sairaaloihin Näimme tulevaisuuteen Sairaalarakentamisessa on tällä vuosituhannella tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nykyaikainen sairaala on pitkälti erikoistunut, usean tuhannen ihmisen monimuotoinen yhteisö, jonka rakenne muistuttaa teollisuuslaitosta. Teksti: Niina Siirilä ja Kari Saarinen Kuvat: Ron Hendricks ja Kari Saarinen Tämän muutoksen totesimme vieraillessamme kahdessa hollantilaisessa sairaalassa. Matkamme alkuperäisenä tarkoituksena oli tutustua uuden teho- ja tehovalvontaosaston rakentamista ajatellen sairaaloiden teho-osastoihin. Anti ei jäänyt pelkästään tähän, vaan Sittardissa meille esiteltiin kattavasti koko sairaalaorganisaatiota keskittyen toiminnanohjaukseen, logistiikkaan ja laadunseurantaan. Saimme myös hyvän kuvan siitä, millainen prosessi siellä on käyty läpi viimeisen kymmenen vuoden aikana heidän pyrkiessään vaihe vaiheelta nykyisen mallisairaalan asteelle. Orbis Medical Park Sittardissa sijaitseva Orbis Medical Parkin sairaala oli ensimmäinen vierailukohteemme. Seurueemme vastaanotti sairaalan johtaja Henny van Laarhooven, MBA, ent. fysioterapeutti sekä sairaalan talousjohtaja Ron Hendricks, ent. sydänkirurgi, jotka esittelivät meille sairaalansa toimintaa. Sairaala avattiin vuonna Väestöpohja on , rakennuksen koko m², sairaansijoja 320, erikoisalattomia päiväkeskuspaikkoja 90 ja avohoitokäyntejä vuodessa. Keskimääräinen hoitoaika on korkeahko 5,3. Henkilökuntaa on 1000 omaa väkeä (lähinnä hoitohenkilökunta) ja 1000 ulkoistetuissa palveluissa (mm. ravintola- ja siivouspalvelut). Lisäksi käytetään yliopistosairaalan palveluja 500 henkilötyövuoden verran. Yliopistosairaalayhteistyö toimii yli rajojen Saksan ja Belgian kanssa. Rahoitus Sittardissa - kuten myös muissa Hollannin sairaaloissa - hoituu vakuutusyhtiöiden kautta sekä jaksotetaan erilaisin lainoitusjärjestelyin. Potilas on asiakas Sittardin sairaalan suunnittelu on rakentunut potilasprosessien ja hoitoketjujen mukaan potilaan ollessa keskipisteenä. Suunnittelussa on hyödynnetty uudentyyppistä tilankäytön hallintaa ja informaatiotekno- 16

17 Sittardin Orbis Medical Park antoi itsestään kuvan tiukan suunnitelmallisesti johdettuna, arkkitehtonisesti hyvin vaikuttavana nykyaikaisena mallisairaalana. Logistiikkakeskuksessa on käytössä robotit, jotka kuljettavat materiaalit kärryillä suoraan osastoille. logian uusimpia saavutuksia. Kaikki sairaalan toiminnot on digitalisoitu. Sairaalan uudistamisperiaatteita ovat ohjaamassa kymmenen eurooppalaista nykykehitystä kuvaavaa käskyä: 1. Potilas on organisaation asiakas. Prosessi täytyy suunnitella tarvevetoiseksi. 2. Sekä taloudellisten että henkilöresurssien tehokas käyttäminen tapahtuu inspiroivassa työympäristössä parhaiten. 3. Erilaiset työvirrat erotetaan toisistaan. 4. Kaikki informaatio on aina saatavissa kaikkialla organisaatiossa. 5. Laatutakuu. 6. Hoitoketjujen organisointi on prosessiorientoitunutta. 7. Potilas saa koko ajan kattavaa korkeatasoista tietoa. 8. Hoito esittää vaatimukset rakennuksen sisäiselle järjestämiselle. 9. Sairaalaympäristö sovitetaan potilaan vaatimusten mukaan. 10. Me olemme yhden askeleen edellä hoidon kehittämisessä. Sairaalan avara aulatila. Osastot ja poliklinikat sijaitsevat rakennuksen reunaosissa, henkilökuntaliikenne tapahtuu keskellä torneissa ja siltoja pitkin. Osastojen käyttö joustavaksi Sisäänkäynti sairaalaan tapahtuu ostoskeskusta muistuttavan liikekeskuksen health boulevardin kautta. Liikekeskuksessa sijait- 17

18 n Vierailulla Deventerin sairaalan pääsisäänkäynti. Deventerin sairaalan tehohoitohuone. sevat potilasapteekki, apuvälinekeskus, ravintola potilaille, työntekijöille ja vierailijoille, parturi-kampaamo, potilasinfo sekä koulutuspalveluja tuottavia yksiköitä. Itse sairaalan kaikki osastot ja potilashuoneet ovat samanlaisia. Osastoilla ei ole nimiä, vaan ne on numeroitu ilmansuunnan ja kerroksen mukaan. Tarkoituksena on mahdollistaa osastojen joustava käyttö ja keskinäinen muunneltavuus tilanteen niin vaatiessa. Sairaalassa on yhtenäinen atk -tietokanta, kaikki kirjataan koneille, papereita ei ole. Atk -tuki on käytettävissä 24/7. Potilaan tarvitsemat palvelut on eriytetty hoito- ja hotellipalveluihin. Vuodeosastojen potilashuoneet ovat kaikki yhden hengen huoneita. Suunnittelussa on hyödynnetty hotelliosaamista ja työ on jaettu hoitotyöhön ja hotellityöhön, mikä näkyy myös selvästi toisistaan erottuvissa henkilökunnan työasuissa. Jokaisella potilaalla on käytössään potilaspääte, jonka avulla voi esim. kutsua hoitajaa, tilata ruokaa, säätää huoneen ilmastointia, valaistusta, lämpötilaa, ovea, verhoja, käyttää internetiä ja lukea potilashoito-ohjeita. Huoneissa on omaisia varten penkki, jonka voi tarvittaessa muuntaa vuoteeksi. Vuodeosastojen käytävät ovat leveät ja tilaa käytetään myös henkilökunnan työtilana sekä potilaiden oleskelutiloina. Osaston kanslia sijaitsee käytävällä, samoin ruoanjakelupiste. Lääkärin kanslioita ei vuodeosastoilla ole. Potilas kotiutetaan tai ohjataan suoraan Potilaan tarvitsemat palvelut on eriytetty hoito- ja hotellipalveluihin. ilman viivettä kuntoutusyksikköön. Kuntoutus on suoraan jatkuva prosessi, jolla varmistetaan, että potilas selviää kotona tai palveluasunnossa. Lääkäreillä yhteinen toimistotyöalue Poliklinikoilla käy vuosittain noin asiakasta. Potilaita ei oteta vastaan lääkärin työhuoneessa, vaan erillisessä yleiskäyttöisessä vastaanottohuoneessa, joita on noin 100. Vastaanottohuone on kaksiosainen: edessä vastaanottotila, takana tutkimushuone. Lääkäri voi oman asiansa hoidettuaan siirtyä seuraavaan huoneeseen tekemään saneluja ja hoitaja voi jäädä suorittamaan hoitotoimenpiteitä, lopuksi sihteeri käy sopimassa jatkokäynnit. Standardivarustellut huoneet ovat näin koko ajan joustavassa käytössä, jolloin kuormitus voidaan tasata. Poliklinikkapotilaiden odotustila löytyy sairaalan aulasta. Lääkäreiden oma toimistotyöalue sijaitsee poliklinikan vastaanottohuoneiden takana olevassa, ns. back office -tilassa, jossa kenelläkään ei ole erikseen nimettyä omaa työtilaa. Lääkäreiden työtilat on koottu yhteen, mikä mahdollistaa välittömän konsultaation erikoisalojen välillä. Kenelläkään ei ole omaa työpistettä, vaan työskentely tapahtuu aina vapaana olevassa pisteessä. Myös sairaalan johtaja Henny van Laarhooven käyttää tätä tilaa. Varastointi on toteutettu kärryinä, jotka toimitetaan suoraan logistiikkakeskuksesta automaattisten kuljetusrobottien avulla. Mitään ylimääräistä tavaraa ei ole ja varastotarve on mitoitettu kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Materiaalivirrat on ryhmitelty: tekstiilit, ruoka, lääkkeet, steriilit tarvikkeet, jätteet ja muut materiaalit. Robotit kuljettavat materiaalit suoraan osastoille, joissa ulkoistettu huoltohenkilökunta siirtää tavarat niille tarkoitettuihin tiloihin. Näin hoitohenkilökunta saa keskittyä yksinomaan potilastyöhön. Nykyaikainen mallisairaala Hoitohenkilökunnasta on kautta Hollannin pulaa, niin myös Sittardissa selvästi Suomea korkeammasta palkkatasosta (n /kk) huolimatta. Sairaalan maine talona, jossa lääkärit voivat keskittyä potilastyöhön turhan 18

19 Näkymä kahvihuoneesta. Lääkäreiden toimistotyöalue, back office. vatuloinnin sijasta, on mitä todennäköisimmin syynä siihen, ettei lääkäreiden rekrytointiongelmia tunneta. Kaiken kaikkiaan Sittardin Orbis Medical Park antoi itsestään kuvan tiukan suunnitelmallisesti johdettuna, arkkitehtonisesti hyvin vaikuttavana nykyaikaisena mallisairaalana. Meillä on paljon oppimista Sittardin toiminnanohjauksesta, kokonaisvaltaisesta organisaatiosuunnittelusta ja resurssien oikeasta kohdentamisesta. Seinäthän eivät hoida ketään, mutta kieltämättä oma sairaalamme näyttää aika nukkavierulta käyntimme jälkeen. Sittardin pohjaratkaisultaan varsin tavanomaiselta teholta kotiin viemisiä ei niinkään kertynyt. Omasta yksiköstämme tulee varmasti aikanaan paljon edistyksellisempi, jos se meistä riippuu. Deventer Ziekenhuis Toinen vierailukohteemme sijaitsi asukkaan vanhassa Hansakaupungissa Deventerissä. Meidät otti vastaan teho-osaston johtaja John Geurink, joka esitteli osastonsa toimintaa yhdessä tehon lääkärin ja sairaalainsinöörin kanssa. Deventerin sairaala otettiin käyttöön syksyllä Arkkitehtonisesti rakennus muistuttaa enemmän lentokenttää terminaaleineen kuin perinteistä sairaalaa. Päärakennuksen lisäksi samassa kokonaisuudessa on erillisissä rakennuksissa psykiatrinen sairaala ja syöpäklinikka sädehoitokeskuksineen. Sairaalan väestöpohja on Sairaansijoja on yhteensä 405, joista 230 vuodeosastopaikkaa, 36 paikkaa lastenosastolla, 11 leikkaussalia, 51 päiväkeskuspaikkaa, 8 paikkaa CCU:ssa, 15 teho-paikkaa, 36 dialyysipaikkaa, 10 synnytyssalia ja 19 päivystyspoliklinikkapaikkaa. Avohoitokäyntejä on ja hoitopäiviä vuodessa. Yliopistosairaalat Utrechtissa ja Amsterdamissa ovat lähellä. Henkilökuntaa on noin 2200, joista osa on Sittardin tapaan eriytetty hoito- ja hotellipalveluihin. Sairaalan johtaja on itse entiseltä ammatiltaan hotellinjohtaja ja John Geurink sairaanhoitaja. Yleisilmeeltään valoisa teho-osasto Teho-osasto sijaitsee yhdessä sairaalan kiilamaisista siivistä. Potilaspaikkoja on 15, joista tällä hetkellä oli käytössä 12 ja viikonloppuisin määrä vähennetään 10 paikkaan. Kesäaikaan paikkoja on auki 10 ja viikonloppuisin kahdeksan. Vierailumme aikana teholla oli kolme potilasta sijoitettuna yhden ja kahden hengen huoneisiin. Tehon - kuten myös näkemiemme sydänvalvontayksikön ja päivystyspoliklinikan - yleisilme oli valoisa, huoneet olivat tilavia, käytävät ja ovet leveitä, kaikkialla oli taidetta, värejä, kauniita kalusteita ja korkealuokkaisia sisustusmateriaaleja luomassa viihtyisyyttä Healing environment -ajattelun mukaisesti. Ja näkisittepä ympäröivät maisemat! Ei ihme, että sairaalalle olikin juuri myönnetty palkinto The Most Comfortable Hospital in the Netherlands Parantunut hoidon laatu Geurinkin mukaan uuden sairaalan myötä kustannukset ovat entiseen järjestelmään verrattuna n. 20% pienemmät ja hoidon laatu on parantunut. Kilpailu henkilökunnasta tulee olemaan kovaa, siksi paineet miellyttävän työympäristön kehittämiseen tulevat muuttamaan koko perinteisen sairaalan rakenteen ja ilmeen. Siinä missä Sittardin Orbis Medical Park muistutti lähinnä Kiasman ja Hartwall-areenan risteymää, Deventer sentään näytti sisätiloiltaan sairaalalta, sen käytävillä liikkui jopa potilaita ja henkilökuntaa. Teho oli tilaratkaisuiltaan modernimpi kuin Sittard, mutta odotetaanpa, mitä täällä saamme aikaan. Tutustumiskäynnille osallistuivat tehostetun valvonnan toimintayksiköstä yl Kari Saarinen, yh Päivi Kontkanen, oh Liisa Ala-Hynnilä, aoh Niina Siirilä, aoh Heikki Ruohomäki, sh Kati Hämäläinen ja sh Mirja Välimäki sekä tilahallinnasta suunnitteluinsinööri Tapani Harju ja konehuoltopäällikkö Timo Huhtamäki. 19

20 n Työhyvinvointi Impin ja Auvon rakkaustarina nauratti henkilökuntaa tyhy-viikolla. Ministeri Risikon ja ylilääkäri Forsman- Grönholmin esitykset löytyvät kokonaisuudessaan työhyvinvoinnin kotisivuilta. Asiaa ja viihdettä tyhy-viikolla Jo perinteeksi muodostunut työhyvinvointiviikko alkoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon avauksella ja päättyi valehtelijamestareiden Tuula Kuoppalan ja Simo Tynin esitykseen. Teksti: Tommi Hautaniemi, työhyvinvoinnin asiantuntija Varsinkin kuntien työntekijät kokevat työnsä fyysisesti yhä kuormittavammaksi, totesi ministeri Paula Risikko avauspuheenvuorossaan. Työhyvinvointia ei synny yksin eikä itsestään; sitä syntyy hyvästä johtamisesta, osaamisesta, osallisuudesta ja yhdessä tekemisestä sekä omasta kunnostaan huolehtimisesta. Työhyvinvointiin satsaaminen on tuottava sijoitus: yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin, laski Risikko. Hyvän työyhteisön tähden Toimitusjohtaja Timo Luomaranta esitteli tiistaina ja torstaina Y-talon rakentamisen nykyvaihetta. Virtuaalikameran myötä pääsimme kävelykierrokselle rakenteilla oleviin tiloihin. Vain märän betonin tuoksu puuttui! Henkilöstöpäällikkö Tero Järvinen oli koonnut työryhmän laatimaan sairaanhoitopiirin pelisääntöjä. Tuotos on nimeltään "Hyvän työyhteisön tähden", jonka Järvinen julkisti tiistaina. Paragraafit ovat vakavasti varteenotettavia, muttei ihan ilman huumoria ymmärrettävissä. Niistä tarkemmin seuraavalla sivulla. Johtoryhmän kyselytunti keräsi auditorion täyteen. Kysymyksiä oli saanut lähettää myös etukäteen. Kestoaiheet kuten liikuntasetelit ja työajan seuranta olivat esillä. Kyselytunnin kooste sivuilla Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm esitelmöi aiheesta "Miten työ rakentaa hyvin- 20

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Netti ja virtuaaliset palvelut psykiatriassa Terveyttä Lapissa päivät Ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros

Netti ja virtuaaliset palvelut psykiatriassa Terveyttä Lapissa päivät Ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros Netti ja virtuaaliset palvelut psykiatriassa Terveyttä Lapissa päivät 8-10-2014 Ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros Virtuaaliset palvelujen monimuotoisuus Videovälitteinen työ Itsehoito ohjelmat Mobiilisovellutukset

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 16.06.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 16.06.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) 1 16.06.2015 11 AIKA 16.06.2015 klo 17:00-19:10 PAIKKA Hyks psykiatriakeskus 1. krs., Tammisali, Välskärinkatu 12, 00260 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Espoon uusi sairaala

Espoon uusi sairaala Kuntoutus- ja kotiutussairaala Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille Suunnittelu ja rakentaminen: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Kiinteistö Oy Espoon sairaala Hankkeen kokonaislaajuus: 69 000 bm 2

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot