Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Juhani saari: Mihin tyttöjen itsetunto katoaa alakoulussa? Teho. Tyhy-viikon palautetta22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Juhani saari: Mihin tyttöjen itsetunto katoaa alakoulussa? Teho. Tyhy-viikon palautetta22"

Transkriptio

1 epsari 3 / 2011 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 14 Juhani saari: Mihin tyttöjen itsetunto katoaa alakoulussa? Tyhy-viikon palautetta Teho Hollannissa Elämäntavat

2 Jo on mennyt vuosi Joulun jälkeen käännetään katseet kohti uutta vuotta. Taas eletään vuoden viimeistä kuukautta - joulukuuta. Jo on mennyt sukkelaan tämäkin vuosi! Vielä siis hetki hämärää, mutta joulun jälkeen käännetään katseet kohti uutta vuotta. Epsari-lehti on ilmestynyt tänä vuonna kolme kertaa. Useamminkin olisi saanut ilmestyä, asiaa ja aiheita olisi varmaan ollut. Juttuvinkit, kaikenlaiset tarinat ja valokuvat ovat aina tervetulleita lehteen. Henkilöstölehti on parhaimmillaan juuri tarinoissa ja tunteissa ja niitä koetamme tässäkin lehdessä välittää muun muassa parin henkilöhaastattelun ja matkakertomuksen avulla. Jos ajatellaan syitä, miksi henkilöstölehteä ylipäänsä tehdään, täyttää tämä lehti jälleen ainakin karkeasti katsoen nämä kriteerit: tietoa välitetään, me-hengestä raportoidaan vaikkapa syysvaelluksella ja learning cafe-jutuissa ja organisaatiosta kerrotaan johtajien suulla mm. kyselytunnin vastauskoosteessa. Näillä kriteereillä lehden tulevaisuus on valoisa kuin auringon kirkas säde keväthangella. Kuulumisiin silloin. Toimitus epsari Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 3/2011 Huhtalantie 53, Seinäjoki, puh (06) , fax (06) Tiedottaja Anita Huhtamäki, puh (06) , fax (06) Ulkoasu/taitto I-print plus, Paino Multiprint Etukannen kuva Jaakko Kuivamäki, takakannen kuva Hannu Mänty. 2

3 Sisältö n pe Seinäjoki Tule sinäkin mukaan! etapit osoitteessa Vuoden hoitaja Juhani Saari...14 Uutispalat...4 Kipsauskoulutus...5 Opintomatka Skotlantiin...6 Tietoprovinssi...8 Seinäjoki-opetus 20 vuotta...11 Potilasturvallisuus...12 Silmäätekevät kahvilassa oppimassa...13 Teho Hollannissa...16 Tyhy-viikko...20 Johtoryhmän kyselytunti...22 Virkut syysvaelluksella...26 Elämäntavat remonttiin s.24 3

4 n Uutispalat Tietohallinnolta lahjoitus lastenpsykiatrialle Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sijoittui elokuussa 2011 toiselle sijalle Tiedon vuosittain järjestämässä valtakunnallisessa vuoden Tietoteko kilpailussa. Kilpailutyönä oli uuden Effica-kertomuksen käyttöönotto erikoissairaanhoidossa. Tietohallinto lahjoitti kilpailusta saamansa 1000 palkinnon lastenpsykiatrian osastolle tukemaan lasten virkistystoimintaa kehittävien tietokonepelien muodossa. Palkinnon vastaanottivat osastonylilääkäri Tarja Salminen, ylihoitaja Sirkka Ala-aho, osastonhoitaja Arja Ala-Hiiro ja sairaanhoitaja Hilkka Näykki. Palkinnon kävivät luovuttamassa potilastietojärjestelmäpäällikkö Markku Stenman ja projektipäällikkö Raili Vuorela. Sirocco puhaltaa positiivista tuulta Y-taloon Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon alkuvuodesta järjestämä taideteoskilpailu herätti valtakunnallisesti suurta kiinnostusta ja elokuussa päättyneeseen kilpailuun saatiin yhteensä 44 kilpailutyötä. Palkintolautakunnan ja Y-talon taidetyöryhmän puheenjohtajan Leena Riikilän mukaan moni teos oli kiinnostava, mutta ne eivät niinkään soveltuneet sairaalaympäristöön. Taideteoksen tuleva sijoituspaikka eli Y-talon kolmetoista metriä korkea Keskuskatu asetti työlle varmasti suurimman haasteen. Nyt tilaan valittu taideteos käyttää annetun tilan parhaiten. Voittajateos Sirocco on liikkuva veistos, joka koostuu kattoon ripustetuista hyrristä. Hyrrien alumiinilavat on etupuolelta käsitelty kiiltäväpintaisiksi ja toiselta puolelta maalattu lämpimän oranssin ja punaisen väriskaalassa. Sirocco viittaa Välimeren alueella puhaltavaan tuuleen. Teos on siropiirteinen, kevythenkinen tuulahdus keskellä Seinäjoen sairaalaympäristön vilkasta Keskuskatua. Teos johdattaa katsojan ajatukset vaikka tuulimyllyihin tai lasten värikkäisiin muovihyrriin, kuvaa kuvanveistäjä Petri Eskelinen teostaan. Sirocco-teos syntyi Eskelisen ja kuvataiteilija, arkkitehti Mia Purasen yhteistyönä. Molemmat taiteilijat asuvat ja työskentelevät Helsingissä ja ovat tehneet aikaisemminkin yhteisteoksia. He saivat voittajateoksestaan 4000 euron palkinnon, joka luovutettiin heille Mediwestissä Tilaisuudessa palkittiin myös kaksi muuta teosta. Palkintolautakuntaan kuuluivat Y- talon hallituksen puheenjohtaja Jukka Vihriälä, arkkitehti Raija-Liisa Miesmaa, suunnittelija Tiina Yli-Karhu, yliarkkitehti Helinä Kotilainen, kuvanveistäjät Krister Gråhn ja Matti Kalkamo sekä kulttuurisihteeri Sanna Karimäki-Nuutinen. Sirocco on varsin monitulkintainen, yhtä aikaa esittävä ja abstrakti. Kaikki teoksen elementit ovat tuttuja, sen on aiheeltaan paikallinen ja hoitoa tukeva, se tuottaa positiivisia mielleyhtymä ja nostaa hymyn huulille, toteaa palkintolautakunta voittajateoksesta. Eeva arvostaa korkealle kollegoilta saamaansa tunnustusta. Endokrinologian tunnustuspalkinto Diabeteslääkäri Eeva Korpi-Hyövälti on saanut tänä syksynä tunnustuksen, jonka Suomen Endokrinologiyhdistys jakaa joka toinen vuosi. Tunnustuspalkinto myönnetään sekä potilaiden että kollegojen arvostamalle käytännön endokrinologille, jonka työtä leimaavat korkea ammattitaito, ahkeruus, auttamisen halu, rehellisyys ja ystävällisyys. Vuoden 2011 savuttomuuden edistäjän muistaminen Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila ja Savuton sairaala työryhmä valitsivat Seija Kujalan vuoden 2011 savuttomuuden edistäjäksi. Seija on työssään äitiyspoliklinikalla edistänyt toiminnallaan aktiivisesti lasta odottavien perheiden tupakoinnin lopettamista. Kunniakirja ja kukat luovutettiin Seijalle eläkkeellelähtöjuhlassa

5 Koulutusta n Kipsauskoulutusta päivystyspoliklinikalla Teksti: Sirpa Kurikka, osastonhoitaja päivystyspoliklinikka Kipsaaminen ja tukeminen sekä siihen liittyvät toimenpiteet ja repositiot vaativat mitä suurimmassa määrin erityisosaamista. Tämän hoidon osa-alueen osaajien joukko pienenee koko ajan. Tarpeeseen pyritään vastaamaan kipsimestarikoulutuksella, joka on pidempi ja laajempi koulutuskokonaisuus. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä riitä kattamaan kentällä oleva tarvetta. Sen takia on paikallisesti täydennyskoulutuksella koulutettu kipsaamisen osaajia esim. Tampereella ja Seinäjoella. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ensimmäinen kipsauksen täydennyskoulutus järjestettiin vuonna 2006 koko alueen terveyskeskusten päivystyksille. Päivystyspoliklinikaltamme siihen osallistui viisi hoitajaa. Käytännön tarpeesta lähti vuonna 2007 toinen täydennyskoulutus, joka räätälöitiin ainoastaan päivystyspoliklinikkamme työntekijöille. Edellisistä kokemuksista otettiin oppia ja suunniteltiin aivan uudenlainen koulutuskokonaisuus johon Raimo Jokisalon ja Hannu Salon teoriaosuuden lisäksi sisältyi paljon käytännön harjoittelua. Koulutuksen sai kymmenen hoitajaa. Vuonna järjestettiin samalla ohjelmalla kolmas koulutus johon osallistui kahdeksan sairaanhoitajaa. Sinnikkäästi ja ahkerasti he opettelivat kipsauksen saloja kahden kokeneen lääkintävahtimestarin Matti Mattilan ja Vesa Maunukselan ohjauksessa. Osoitettuaan näyttökokeessa oppimansa taidot heille jaettiin todistukset Hyvänä yhteistyökumppanina täydennyskoulutuksen puolelta koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut Eija Saarimaa. Osastonhoitajana olen ylpeä innostuneesta henkilökunnastani, joka laittaa itsensä likoon ja kehittää päivystyksessä tarvittavaa osaamista eri osa-alueilla. Kipsauskoulutus on yksi esimerkki tästä innostuneisuudesta. 5

6 n Opintomatkalla Suunnittelijoille esitellään The New Stobhilll sairaalan liukuportaita. Uutta tietoa ja uusia toimintamalleja Opintomatka Skotlantiin Teksti: Suunnittelijat Kirsti Saarremaa ja Tiina Yli-Karhu Tilahallinnasta Kuva: Tiina Yli-Karhu Suomen sairaalatekniikan yhdistys ry:n (SSTY) mahdollistamana suunnittelijat matkustivat opintomatkalle Skotlantiin Matkalle osallistui 14 Suomen keskussairaaloissa työskentelevää suunnittelijaa. Tutustumiskohteina olivat uudet The New Stobhillsairaala Glasgow ssa ja Forth Valley Royal Hospital-sairaala Larbertissa. Lisäksi suunnittelijat oli kutsuttu Edinburghiin, Skotlannin hallituksen terveydenhuollon yksikköön. Arkkitehtuuristaan palkittu The New Stobhill The New Stobhill-sairaala sijaitsee Glasgow n pohjoispuolella. Sairaalan pinta-ala on m 2 ja se on maksanut 100 miljoonaa puntaa. Sairaalan toiminta keskittyy polikliiniseen ja diagnostisoivaan toimintaan. Sairaalassa on potilaskäyntiä vuosittain, joista poliklinikkapotilaita on Sairaalaympäristö on pyritty suunnittelemaan terveyttä edistävänä, mikä näkyy esim. tilojen sisällä (sisäpihat) olevana istutusalueena ja tilojen sisustamisena The New Stobhill -sairaala on saanut useita palkintoja arkkitehtuuristaan. taidetauluilla. Sairaalanpääsisäänkäynti pidetään rauhallisena hyvin suunnitellun logistiikan avulla. Sairaalassa on eri kulkureitit päivystyspotilaille. Tutkimus- ja hoitohuoneet, yhteensä 104 kpl, on suunniteltu monikäyttöisiksi, ei tietyn erikoisalan käyttöön. Henkilökunnan taukotilat eivät 6

7 ole osastokohtaisia, vaan ne on järjestetty rakennukseen ylimpään henkilökunnan kerrokseen. Sairaalan suunnittelussa viihtyvyys on hyvin huomioitu ja taidehankintoja varten on perustettu erillinen taideprojekti. Rakennus on saanut useita palkintoja arkkitehtuurista. Yhdeksän jalkapallokentän kokoinen sairaala Forth Valley Royal Hospital sairaala sijaitsee Larbertissa Glasgowsta noin 40 km koilliseen. Sairaalahanke on kaikkien aikojen suurin Skotlannin NHS:n rakennushanke. Rakennuskustannukset ovat olleet 300 miljoonaa puntaa. Forth Valley Royal Hospital on kunnallinen nelikerroksinen sairaala, jossa on 860 potilaspaikkaa, 25 osastoa ja 16 leikkaussalia. Sairaala-alue on kooltaan 28 hehtaaria (9 jalkapallokenttää, kuten paikalliset asian ilmaisevat). Forth Valley Hospital on Skotlannin ensimmäinen sairaala, jossa apteekissa on täysin lääkevarastointi ja osastotilausten pakkaaminen hoidettu automaatiolla, ainoastaan annosjakaminen (dosetit) pakataan käsin. Sairaalassa käytetään robotteja myös roskien/jätteiden kuljettamisessa, ruuan jakamisessa osastoille ja leikkaussalien puhdistamisessa. Lisäksi jäte- ja pyykkikuilut ovat käytössä. Roboteilla (13 kpl) on omat kulkureitit ja hissit käytössään. Kaikki osallistujat kokivat tutustumiskäynnit antoisiksi ja uusia ajatuksia herättäviksi. Tutustumiskohteista löytyi uutta tietoa ja uusia toimintamalleja. Huomioitavaa oli, että molemmissa sairaaloissa oli toiminnallinen suunnittelu aloitettu vuosia ennen arkkitehtisuunnittelua. Suunnittelussa oli mukana myös potilasjärjestöjä, sairaalassahan tehdään paljon vapaaehtoistyötä. Kaikissa kohteissa vastaanotto oli erittäin ystävällistä ja meidät oli huomioitu hyvin isosta ryhmästämme huolimatta. Seinäjoella jo 25 vuotta psykiatrian erikoistumiskoulutusta Seinäjoen psykiatrian erikoistumiskoulutuksen 25-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Seinäjoen keskussairaalan isossa auditoriossa Paikalla oli vajaat 50 kuulijaa ja luennoitsijoina psykiatrian professoreita Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistoista. Ohjelmassa olivat myös nykyisen ja entisen psykiatriaan erikoistuvan lääkärin puheenvuorot. Psykiatrian erikoistumiskoulutus käynnistyi Seinäjoella vuoden 1986 syksyllä. Koulutusryhmässä oli alkuvaiheessa neljä erikoistuvaa. Kouluttajana toimi professori Pekka Niskanen. Koulutus toteutui alkuvuosina osittain Seinäjoella ja osittain Tampereella. Koulutuksen tavoitteena on alusta saakka ollut alueellisen psykiatripulan korjaaminen. Törnävän sairaala, joka oli tuolloin 1980-luvulla yksi Suomen suurimmista psykiatrisista sairaaloista potilaspaikoin mitattuna, kärsi psykiatripulasta ja myös maakunnan avohoidosta puuttui erikoislääkäreitä. Seinäjoen psykiatrian erikoistumiskoulutus on Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön alaista toimintaa. Vastuuopettajana toimii kliininen opettaja, dosentti Olli Kampman. Koulutusohjelmaan kuuluu viikottaiset teoriaseminaarit, TAYS:n psykiatrtian klinikan videomeetingit ja psykiatrian toiminta-alueen omat tieteelliset meetingit. Tämän lisäksi erikoistuvien ryhmälle järjestetään säännöllistä koulutusta eri psykoterapiasuuntauksista sekä mielenterveyden häiriöiden lääkehoidosta. Seinäjoella voi psykiatrian erikoistumiskoulutuksen neljän vuoden eriytyvän vaiheen kliinisestä palvelusta suorittaa kolme ja puoli vuotta. Jäljelle jäävä kuuden kuukauden jakso suoritetaan yliopistoklinikassa. Seinäjoen koulutusohjelmasta on valmistunut lähes 30 psykiatria, joista suurin osa työskentelee maakunnan alueella. Tällä hetkellä koulutusohjelmassa on mukana kahdeksan psykiatrian erikoistujaa ja lisäksi koulutuksiin osallistuu myös muiden erikoisalojen erikoistujia, jotka työskentelevät psykiatrian toiminta-alueella. 7

8 n Ajankohtaista pe Seinäjoki Tule sinäkin mukaan! etapit osoitteessa Tietoprovinssi tutustutti tutkimuksen tekemiseen Sairaanhoitopiiri osallistui Tietoprovinssi-tapahtumaan syyskuussa järjestämällä terveystieteellistä tutkimusta ja opetusta käsittelevän posterinäyttelyn sairaalassa. Näyttely oli esillä sairaalan aulassa viikon ajan. Meidän osaltamme Tietoprovinssi huipentui mahdollisuuteen osallistua perjantaina Mediwestissä järjestettyyn Esa Mäkiniemen väitöstilaisuuteen. Mukana parikymmentä toimijaa Tietoprovinssi-tapahtuman tavoitteena oli tehdä tutkimuksen tekemistä tutuksi suurelle yleisölle. Tapahtuman malli oli viritelty eurooppalaisesta Tutkijoiden Yö-tapahtumasta. Alueellisen tapahtuman suunnittelussa oli mukana lähes parikymmentä toimijaa. Sairaanhoitopiirin ja ammattikorkeakoulun lisäksi mukana olivat mm. Seinäjoen Yliopistokeskus, Tampereen yliopisto, Ruralia-instituutti, kesäyliopisto, Foodwest, kirjasto, maakuntamuseo ja Seinäjoen elinkeinokeskus. Pääosa Tietoprovinssin tapahtumista järjestettiin Framissa Muutama muu järjestäjä, kuten sairaanhoitopiirikin, oli sijoittanut tapahtumia omiin tiloihinsa. Sairaalassa toteutettu posterinäyttely kiinnosti sairaalassa asioineita. Näyttelyn yhteyteen oli koottu tieteellisiä artikkeleita eri aihepiireistä, myös esitteitä ja väitöskirjoja oli runsaasti esillä. Valtaosa näyttelystä saadusta palautteesta oli kiittävää, moitteet kohdistuivat lähinnä vieraskielisiin julisteteksteihin. Tämän toki tiesimme jo näyttelyn pystytykseen ryhtyessämme, olihan valtaosa postereista ollut esillä juuri kansainvälisissä kongresseissa. Ehkä ensi vuonna saamme väen innostumaan Tiedepäivästä vähän aikaisemmin ja ehdimme saada tekstit suomenkielisinä, puolustaa näyttelyn toinen puuhanainen Kirsti Svahn. Tietoprovinssi järjestetään myös 2012 Tietoprovinssitapahtumissa palautteen antaneiden kesken arvottiin Applen ipad 2. Arvonta suoritettiin Seinäjoen yliopistokeskuksen tiloissa Onnettarena toiminut sairaanhoitopiirin tiedottaja Anita Huhtamäki nosti kuponkien joukosta Tarja Myllyniemen palautteen. Tarja oli osallistunut Tietoprovinssiin keskussairaalassa. Onneksi virallisia valvojia oli paikalla runsaasti, joten minkäänlaista kotiinpäin vetoa ei päässyt tapahtumaan, vakuuttaa Anita Huhtamäki. Tietoprovinssi tullaan kaikella todennäköisyydellä järjestämään myös ensi vuonna, mahdollinen päätapahtumapäivä on Kiitos kaikille sairaalassa toteutettuun näyttelyyn materiaalia tuottaneille ja järjestelyyn osallistuneille - well done! 8

9 Perhehoitotieteellinen tutkimus terveydenhuollon kehittäjänä Etelä-Pohjanmaalla Teksti: Eija Paavilainen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehdään perhehoitotieteellistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa potilaiden ja näiden perheen ja läheisten hyvinvoinnista, terveydestä sekä terveydenhuoltokokemuksista. Tavoitteena on kehittää terveydenhuollon palveluja nykyistä perhekeskeisemmiksi, mikä on välttämätöntä muun muassa hoitoaikojen lyhenemisen, päiväkirurgisen hoidon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen takia. Potilaiden läheisten rooli muuttuu, kun kodeissa tapahtuva hoito lisääntyy. Potilaan läheiset potilaan ohella tarvitsevat tietoa esimerkiksi leikkaushoitoon valmistautumisesta, jatkohoidosta sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja potilaan toipumisesta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Perhekeskeinen hoito on tutkimusten mukaan potilaille ja läheisille hyödyllistä ja tärkeää sekä sen avulla voidaan tehostaa hoitoa ja vähentää kustannuksia (Salminen-Tuomaala ym. 2008, 2010, Paavilainen ym. 2009). Tutkimushankkeissa kehitetään esimerkiksi perhekeskeisen potilasohjauksen mallia, jonka vaikuttavuutta potilaan toipumiseen ja kotona selviytymiseen arvioidaan. Päiväkirurgisen hoidon arviointitutkimus on tuottanut tietoa päiväkirurgisen ohjauksen sekä päiväkirurgisen hoitoprosessin kehittämiseen. Lisäksi meneillään on vuonna 2008 alkanut hanke, jossa kehitetään ja arvioidaan vaikuttavia menetelmiä perheväkivallan tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen terveydenhuollossa (Leppäkoski ym. 2010). Hankkeessa on yhteistyössä Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken tehty toimintaohje, jonka tavoitteena on parantaa perheväkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista. Toimintaohje juurrutetaan systemaattiseksi toiminnaksi lähivuosien aikana ja otetaan myös laajempaan käyttöön (140/THL/TE/2011), ja se löytyy sähköisessä muodossa sekä Seinäjoen kaupungin että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranetistä. Lähteitä: Leppäkoski T., Flinck A., Paavilainen E., Jokisalo R., Rajala T., Tuohimäki E.: Parisuhdeväkivalta - tunnistaminen, puuttuminen ja koulutustarpeet. Tutkiva hoitotyö 2010;8(4): Paavilainen E., Salminen-Tuomaala M., Kurikka S., Paussu P.: Experiences of counselling in the emergency department during the waiting period: Importance of family participation. Journal of Clinical Nursing 2009;18: Salminen-Tuomaala M., Kurikka S., Korkiamäki K., Paavilainen E.: Potilaan saattajien ohjauksen tarve päivystyspoliklinikalla. Hoitotiede 2008; 20: Salminen-Tuomaala M., Kaappola A., Kurikka S., Leikkola P., Vanninen J., Paavilainen E.: Potilaiden käsityksiä ohjauksesta ja kirjallisten ohjeiden käytöstä päivystyspoliklinikalla. Tutkiva Hoitotyö 2010; 8(4):

10 n Ajankohtaista pe Seinäjoki Tule sinäkin mukaan! etapit osoitteessa Iäkkään potilaan hoitoa parannetaan geriatrian toimintayksikön tutkimus- ja kehittämistoiminnalla Teksti: Marja Nuotio ja Pirkko Jäntti Tutkimus- ja kehittämistoiminta kuuluu vahvasti vuonna 2004 perustetun Seinäjoen keskussairaalan geriatrian toimintayksikön jokapäiväiseen käytännön potilastyöhön. Kehittämistyö on toteutettu pitkälti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tukeman tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Tutkimuksen ja kehittämisen kohteina ovat olleet geriatrian keskeiset ongelma-alueet: on muun muassa kehitetty keskussairaalan ravitsemusterapiayksikön kanssa ikäihmisten ravitsemustilan arviointia ja seurantaa (1) sekä sairaala-apteekin kanssalääkehoidon kokonaisarviointipalvelua iäkkäiden monilääkityspotilaiden hoidossa. Lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus Laajamittaisin hanke on vuonna 2007 käynnistynyt ortogeriatrisen toiminnan kehittäminen lonkkamurtumapotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa yhteistyössä ortopedian toimintayksikön kanssa (2). Ortogeriatria on viime aikoina maailmalla lisääntyvästi huomiota saanut toimintamalli, jossa yhdistetään eri erikoisalojen ja ammattiryhmien osaaminen osaksi iäkkäiden ortopedisten potilaiden hoitoa. Seinäjoen keskussairaala on Suomessa ensimmäinen sairaala, jossa toimintamalli on otettu vakiintuneeseen käyttöön. Hankkeen aikana kerätty systemaattinen seuranta-aineisto käsittää tällä hetkellä jo liki 800 lonkkamurtumapotilaan tiedot. Aineisto antaa mahdollisuuden ortogeriatrisen yhteistyön väestötason vaikuttavuuden tutkimiseen. Hankkeen alustavat tulokset ovat olleet kannustavia ja niistä on raportoitu geriatrian ja gerontologian kansainvälisissä kongresseissa. Aineistosta on tällä hetkellä vireillä ainakin kaksi väitöskirjatasoista tutkimusta. Uutena hankkeena on suunnitteilla muun muassa iäkkäiden pidätyskykyongelmien tutkimusja hoitomallin luominen ja koko terveydenhuoltohenkilöstöön kohdentuva koulutusinterventio. Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa ja sille haetaan yhteistyökumppania Euroopasta. Tutkimustulokset joustavasti käytäntöön Kun tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan palvelujärjestelmän sisällä, voidaan tuloksia soveltaa suoraan käytäntöön ja juurruttaa hyväksi havaitut toimintamallit potilashoidon parhaaksi. Raportoinnin ja tiedottamisen avulla voidaan kehittämistyön tuloksia hyödyntää muissakin sairaanhoitopiireissä. 10

11 Juhlatunnelmissa Kirurgian kliininen opettaja Timo Halonen, yleislääketieteen kliininen opettaja Suvi Hietaniemi, kolmen eri oppialan yhteinen opetuskoordinaattori Pauliina Suomela ja sisätautien kliininen opettaja Tiina Keski- Opas vastaanottivat vieraat. Kiitospuheenvuoron juhlassa esitti lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto. Seinäjoki-opetus 20 vuotta Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön Seinäjoki-opetus täytti tänä syksynä 20 vuotta. Merkkipäivää juhlittiin uhlatilaisuus alkoi Sairaalamuseolla, jossa Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Saara Ijäs kertoi lyhyesti sairaalamuseon syntyhistorian. Tervetulomaljan jälkeen siirryttiin Seuralaan ruokailemaan ja kuulemaan juhlapuheita. Juhlapuhujina toimivat emerita professori Irma Virjo, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki ja ylilääkäri, opetuksen ensimmäisenä apulaisopettajana aloittanut Matti Rekiaro. Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin Seinäjokiopetuksen menestystä; päättäjien ja johdon rohkeus, ennakkoluulottomuus ja yhteistyö loivat edellytykset opetuksen alkamiselle. Puheessaan Matti Rekiaro mainitsi muun muassa Mauri Isokosken, Veikko Pihlajamäen ja Aarno Särmön merkittävästä panoksesta. Kiitoksen kohteina ovat olleet koko Seinäjoki-opetuksen historian ajan opetuksen rakenne, erinomainen opetushenkilöstö sekä opetusmyönteinen ja ystävällinen henkilökunta. Myös käytännön järjestelyjen tulee hoitua hyvin, jotta opiskelijat viihtyvät Seinäjoki-jaksolla. Seinäjoki-opetus palkittiin jo vuonna 2002 Suomen Medisiinariliiton Vuoden opetusteko-kunniamaininnalla. Opetuskoordinaattori Pauliina Suomela toi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon tervehdyksen juhlaväelle. Em. professori Irma Virjo kertoo puheessaan mikä onkaan Seinäjoki-opetuksen salaisuus. 11

12 n Ajankohtaista Potilasturvallisuus - yhteinen asia Teksti: Hannu Puolijoki, johtajaylilääkäri Christina Rouvala, hallintoylihoitaja Vappuna voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki painottaa, että terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Lakiin perustuu asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Asetus korostaakin potilasturvallisuutta myös potilaan ja hänen omaisensa asiana, ei pelkästään ammattilaisten. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman, mikä pitää sisällään kansalliset talkoot potilasturvallisuuden edistämiseksi vuosina Tavoitteena on puolittaa potilaan hoitoon liittyvät haittatapahtumat ja kuolemat vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman osiot vievät viestiä potilasturvallisuudesta terveydenhuollon johtajille, ammattilaisille ja potilaille. HaiPro käytössä jo vuodesta 2007 Sairaanhoitopiirissämme on pitkään tehty työtä potilasturvallisuuden edistämiseksi ja samalla tarkasteltu potilasturvallisuutta yhtenä laadun osatekijänä. Potilasturvallisuuden kehittämisen apuvälineitä on jo ollut käytössä. Haitallisten tapahtumien käsittelyyn sovellettua HaiPro -ohjelmaa olemme hyödyntäneet jo vuodesta 2007, ja nyt siihen on lisäyksenä tulossa toisaalta mahdollisuus potilaalle tai hänen läheiselleen tehdä netissä HaiPro ilmoitus sekä toisaalta työturvallisuusosio. Erilaisia tarkistuslistoja on käytössämme esim. leikkaussalissa ja teho-osastolla; ne ovat varmasti hyödyllisiä monessa toiminnassa Potilasturvallisuussuunnitelma päivitetään Sairaanhoitopiirin potilasturvallisuussuunnitelma julkaistiin vuonna Tällä hetkellä työryhmä valmistelee suunnitelman päivitystä ja laajentamista koskemaan asetuksen ja muiden ohjeiden sisältämät seikat. Suunnitelmassa tullaan käsittelemään mm. menettelytavat ja vastuut laatu- ja potilasturvallisuustiedon keräämisessä ja hallinnassa. Laatua ja potilasturvallisuutta seurataan jatkossa suunnitelman mukaisesti, ja tarvittaessa korjataan toimintaa. Lisäksi suunnitelmassa sovitaan, miten potilaat ja heidän läheisensä saavat tiedon suunnitelmasta ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen. Suunnitelmassa on myös käsiteltävä henkilöstön perehdyttämistä ja koulutusta laatu- ja potilasturvallisuusasioissa. Myös sairaanhoitoalueen yhteistoiminta-alue/kuntakierroksilla on kiinnitetty huomiota potilasturvallisuuteen, nyt viimeksi esimerkkinä infektioturvallisuuden esille otto silmällä pitäen mm. MRSA-, ESBL- ja muita tartuntoja. Hoitoon liittyvistä infektioista arvioidaan kertyvän Suomen terveydenhuollolle jopa miljoonan euron kustannukset vuodessa. Haittatapahtumien kustannukset Suomessa miljardi euroa vuodessa Kokonaisuudessaan potilasturvallisuudesta huolehtiminen tuo myös selviä säästöjä. Haittatapahtumien arvioidaan nimittäin aiheuttavan Suomessa vuotta kohden noin miljardin euron kustannukset eli noin 185 euroa/ henkilö. Jos laskisimme kaikki nämä estettävissä oleviksi vahingoiksi, olisi säästö asukkaan sairaanhoitopiirissä 37 miljoonaa euroa - potilasturvattomuuden kustannukset ovat siis mittavat. Tänä syksynä sairaanhoitopiirissä toteutettiin potilasturvallisuuskulttuurikysely henkilökunnalle. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida potilasturvallisuuskulttuuria henkilöstön näkökulmasta ja löytää kehittämiskohteita. Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri luokin pohjan hyvälle potilasturvallisuustyölle. Kansainvälistä potilasturvallisuustyötä on tehty jo pitkään. Esimerkiksi USA, Australia ja Iso-Britannia ovat olleet aktiivisia toimijoita potilasturvallisuuden kentällä. Tänä vuonna pidetyssä kansainvälisen sairaalaliiton (IHF) 37. konferenssissa potilasturvallisuus oli hyvin esillä. Erityisen kiinnostavaa on, että eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö potilasturvallisuuden kehittämiseksi on vahvaa. Samoin näyttää siltä, että kansainvälisesti eri maissa potilasturvallisuuden lähtökohdat ovat yhtenevät. Potilasturvallisuus on monen tekijän summa. Riskit tulee ottaa haltuun, tietoja ja taitoja tulee kartuttaa ja menetelmiä vakioida, on otettava käyttöön uusia työkaluja ja hyviä muualla koeteltuja käytäntöjä jne. Johto eri tasoilla on vastuussa potilasturvallisuuden toteutumisesta ja kulttuurin luomisesta yhteistyössä henkilöstön kanssa. 12

13 Ajankohtaista n Silmäätekevät kahvilassa oppimassa Sairaanhoitopiirin ilmaisiin työhyvinvointipalveluihin kuuluvat työyhteisön kehittämisprojektit. Tilaisuudet ovat noin kolme tuntia ja ohjelma räätälöidään sopimuksen mukaan. Työyhteisön perushuolto on yleensä 3-5 kertaa, jolloin työyhteisö voi syventyä keskustelemaan omista asioistaan ja keksimään ratkaisuja. Teksti: Tommi Hautaniemi, työhyvinvoinnin asiantuntija Silmätautien poliklinikka lähti syventämään työhyvinvointimittauksen tuloksia. Tapaamiset päättyivät keväällä järjestettyyn päivään, jonka tavoitteena oli luoda työyhteisön käyttöohjeet. Menetelmänä käytettiin learning café menetelmää. Osallistujat jaettiin ryhmiin, jotka vierailivat kahvilan pöydissä kirjaamassa pöytäliinaan eli fläppitauluun ajatuksiaan. Pöytien aiheet olivat: 1) Mistä työyhteisö saa voimavaroja?, 2) Miten minä voin vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin?, 3) Mitkä asiat kuluttavat voimavaroja ja työniloa?, 4) Työyhteisön hyvät tavat Kutakin pöytää isännöi/emännöi henkilö, joka otti uuden ryhmän vastaan ja valotti aikaisempia pöytäliinamerkintöjä. Päivän emännät saivat idean pukeutua kansallispukuihin. Menetelmällä saatiin lyhyessä ajassa loistavia ideoita, joista osa oli jo heti valmiita toteutettaviksi. Mikä learning café? Learning café on tapa oppia ja työskennellä yhdessä. Siellä luodaan uutta tietoa, kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä ja jatketaan toisten ideoita rakentavassa hengessä. TOIMINTATAPA Jokaiseen pöytään valitaan isäntä/ emäntä, joka vauhdittaa keskusteluja ja tekee yhteenvedot. Muut pöytäseurueen jäsenet toimivat tiedon siirtäjinä. Pienryhmäkeskustelut. Spontaani uudelleenorganisoituminen aina kellon soidessa. TAVOITTEET Yhteisen näkemyksen luominen Ideoiden synty Ideoiden priorisointi, kiteytys Ideoiden levitys Ideoiden jalostuminen Tiedon levitys Uuden osaamisen synty Lähteet: Taitoakatemia, Riitta.Suurla, The World Café Community ja Leenamaija Otala

14 n Henkilöhaastattelussa Pettymyksen sietokykyä voi opettaa sanomalla, että nyt sammuvat koneet. 14

15 Mihin itsetunto katoaa alakoulussa? JHL:n vuoden 2011 hoitajaksi valittu Juhani Saari on huolissaan tyttöjen itsetunnosta ja tietokonemaailmaan sukeltaneista "yläkerran pojista". Teksti: Outi Myllymäki Kuva: Jaakko Kuivamäki Seinäjokelainen mielenterveyshoitaja ja psykoterapeutti Juhani Saari, 56, on kulkenut pitkän tien nuorten mielenterveysongelmien parissa. Vuosikymmenet nuorisopsykiatrian osastolla ja viimeiset vuodet nuorisopsykiatrian poliklinikalla ovat tuoneet hänen eteensä monta surullista tarinaa. Onneksi isolla osalla on ollut positiivinen loppu. Tuntuu aina mukavalta, kun aikuiseksi kasvanut nuori tulee vetämään hihasta ja kertoo, että elämä on nyt mallillaan. Saari suoritti aikuisopiskelijana kolmivuotisen psykoterapiakoulutuksen. Hän hankki myös ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan pätevyyden. Työn ohessa opiskelu on tunnetusti rankkaa. Mies kehuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä koulutusmyönteisyydestä. Ilman työyhteisön kannustusta ja joustamista olisi hänen opiskelutaipaleensa ollut huomattavasti kuoppaisempi. Apua itsetuntoon Saari on huolissaan nuorten tyttöjen lisääntyvistä mielenterveysongelmista. Lapsi menee kouluun itsetunto korkeimmillaan. Mihin ihmeeseen monen tytön itsetunto katoaa alakoulun aikana, hän ihmettelee. Hänestä kouluissa kannattaisi miettiä, missä oppiaineissa olisi mahdollista ottaa itsetunnon vahvistamista enemmän esille. Yrittäjyyskasvatuksen rinnalle voisi kouluissa ottaa esimerkiksi yhteisöllisyyskasvatuksen, joka opettaa toisista välittämiseen ja heikommista huolehtimiseen. Koulukäynneillään Saari on huomannut, että Etelä-Pohjanmaalla vallitsee kaksijakoinen kiusaamiskulttuuri. On kouluja, joissa kiusaamista ei pääsääntöisesti ole ja sitten on niitä, joissa kiusaamista ilmenee jatkuvasti. Näissä kouluissa selitellään, että on kyllä yritetty ehkäistä kiusaamista. Mielestäni koulukiusaaminen kumpuaa koulussa vallitsevasta kulttuurista, hän herättelee. Yläkerran poikia Suomessa on tällä hetkellä hyvin paljon yksinäisiä nuoria. Saari nostaa esille yhden tyypillisen ryhmän, jota hän kutsuu yläkerran pojiksi. He ovat tietokonemaailmaan sukeltaneita nuoria, joille tavallinen arki alkaa olla vierasta. Jos nuori sulkeutuu neljän seinän sisälle, pitäisi vanhemmilla hälytyskellojen kilkattaa. Valitettavasti näin ei aina käy. Vanhemmilta katoaa maalaisjärki. Ei uskalleta olla enää vanhempia ja asettaa rajoja. Pettymyksen sietokykyä voi opettaa vaikka sanomalla, että nyt sammuvat koneet. Saari kannustaa vanhempia arjen vertaistukeen. Hänestä olisi hyvä, jos vanhemmat kokoontuisivat yhteen keskustelemaan lapsia ja nuoria koskettavista asioista. Murkkujen isät ja äidit, kokoontukaa yhteen ja puhukaa. Toisilta vanhemmilta saa hyviä vinkkejä arjen sujumiseen. Moniammatillisia osaajia Vuoden hoitajaksi valittu Saari on viihtynyt työssään. Hän kehuu nuorisopsykiatrian poliklinikan henkilöstön moniammatillisuutta. Parinkymmenen hengen tiimi pystyy tarjoamaan vuotiaille nuorille laajan hoitoverkoston. Kollegoilla on niin rautaista osaamista, että uusia asioita oppii heiltä paljon, hän kiittää. Ison opiskelu-urakan läpikäynyt mies on edelleenkin kiinnostunut kaikesta uudesta, muun muassa tällä hetkellä positiivisesta psykologiasta. Nuorten ja heidän perheittensä kanssa tehtävä mielenterveystyö on mielenkiintoista ja haastavaa. Työpäivät tuppaavat vain venymään, mikä taas edellyttää omalta perheeltä ymmärrystä. Työn ja vapaa-ajan välille on kuitenkin tärkeää löytää tasapaino, Saari toteaa hymyillen. 15

16 n Vierailulla Orbis Medical Park. Edessä on liikekeskus, risti-osassa päivystys, leikkaussali ja tehot sekä muut sairaalafunktiot. Toisessa päässä ovat psykiatrian ja kuntoutuksen yksiköt omina sairaaloinaan. Tehon tutustumiskäynti Hollantiin Sittardin ja Deventerin sairaaloihin Näimme tulevaisuuteen Sairaalarakentamisessa on tällä vuosituhannella tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nykyaikainen sairaala on pitkälti erikoistunut, usean tuhannen ihmisen monimuotoinen yhteisö, jonka rakenne muistuttaa teollisuuslaitosta. Teksti: Niina Siirilä ja Kari Saarinen Kuvat: Ron Hendricks ja Kari Saarinen Tämän muutoksen totesimme vieraillessamme kahdessa hollantilaisessa sairaalassa. Matkamme alkuperäisenä tarkoituksena oli tutustua uuden teho- ja tehovalvontaosaston rakentamista ajatellen sairaaloiden teho-osastoihin. Anti ei jäänyt pelkästään tähän, vaan Sittardissa meille esiteltiin kattavasti koko sairaalaorganisaatiota keskittyen toiminnanohjaukseen, logistiikkaan ja laadunseurantaan. Saimme myös hyvän kuvan siitä, millainen prosessi siellä on käyty läpi viimeisen kymmenen vuoden aikana heidän pyrkiessään vaihe vaiheelta nykyisen mallisairaalan asteelle. Orbis Medical Park Sittardissa sijaitseva Orbis Medical Parkin sairaala oli ensimmäinen vierailukohteemme. Seurueemme vastaanotti sairaalan johtaja Henny van Laarhooven, MBA, ent. fysioterapeutti sekä sairaalan talousjohtaja Ron Hendricks, ent. sydänkirurgi, jotka esittelivät meille sairaalansa toimintaa. Sairaala avattiin vuonna Väestöpohja on , rakennuksen koko m², sairaansijoja 320, erikoisalattomia päiväkeskuspaikkoja 90 ja avohoitokäyntejä vuodessa. Keskimääräinen hoitoaika on korkeahko 5,3. Henkilökuntaa on 1000 omaa väkeä (lähinnä hoitohenkilökunta) ja 1000 ulkoistetuissa palveluissa (mm. ravintola- ja siivouspalvelut). Lisäksi käytetään yliopistosairaalan palveluja 500 henkilötyövuoden verran. Yliopistosairaalayhteistyö toimii yli rajojen Saksan ja Belgian kanssa. Rahoitus Sittardissa - kuten myös muissa Hollannin sairaaloissa - hoituu vakuutusyhtiöiden kautta sekä jaksotetaan erilaisin lainoitusjärjestelyin. Potilas on asiakas Sittardin sairaalan suunnittelu on rakentunut potilasprosessien ja hoitoketjujen mukaan potilaan ollessa keskipisteenä. Suunnittelussa on hyödynnetty uudentyyppistä tilankäytön hallintaa ja informaatiotekno- 16

17 Sittardin Orbis Medical Park antoi itsestään kuvan tiukan suunnitelmallisesti johdettuna, arkkitehtonisesti hyvin vaikuttavana nykyaikaisena mallisairaalana. Logistiikkakeskuksessa on käytössä robotit, jotka kuljettavat materiaalit kärryillä suoraan osastoille. logian uusimpia saavutuksia. Kaikki sairaalan toiminnot on digitalisoitu. Sairaalan uudistamisperiaatteita ovat ohjaamassa kymmenen eurooppalaista nykykehitystä kuvaavaa käskyä: 1. Potilas on organisaation asiakas. Prosessi täytyy suunnitella tarvevetoiseksi. 2. Sekä taloudellisten että henkilöresurssien tehokas käyttäminen tapahtuu inspiroivassa työympäristössä parhaiten. 3. Erilaiset työvirrat erotetaan toisistaan. 4. Kaikki informaatio on aina saatavissa kaikkialla organisaatiossa. 5. Laatutakuu. 6. Hoitoketjujen organisointi on prosessiorientoitunutta. 7. Potilas saa koko ajan kattavaa korkeatasoista tietoa. 8. Hoito esittää vaatimukset rakennuksen sisäiselle järjestämiselle. 9. Sairaalaympäristö sovitetaan potilaan vaatimusten mukaan. 10. Me olemme yhden askeleen edellä hoidon kehittämisessä. Sairaalan avara aulatila. Osastot ja poliklinikat sijaitsevat rakennuksen reunaosissa, henkilökuntaliikenne tapahtuu keskellä torneissa ja siltoja pitkin. Osastojen käyttö joustavaksi Sisäänkäynti sairaalaan tapahtuu ostoskeskusta muistuttavan liikekeskuksen health boulevardin kautta. Liikekeskuksessa sijait- 17

18 n Vierailulla Deventerin sairaalan pääsisäänkäynti. Deventerin sairaalan tehohoitohuone. sevat potilasapteekki, apuvälinekeskus, ravintola potilaille, työntekijöille ja vierailijoille, parturi-kampaamo, potilasinfo sekä koulutuspalveluja tuottavia yksiköitä. Itse sairaalan kaikki osastot ja potilashuoneet ovat samanlaisia. Osastoilla ei ole nimiä, vaan ne on numeroitu ilmansuunnan ja kerroksen mukaan. Tarkoituksena on mahdollistaa osastojen joustava käyttö ja keskinäinen muunneltavuus tilanteen niin vaatiessa. Sairaalassa on yhtenäinen atk -tietokanta, kaikki kirjataan koneille, papereita ei ole. Atk -tuki on käytettävissä 24/7. Potilaan tarvitsemat palvelut on eriytetty hoito- ja hotellipalveluihin. Vuodeosastojen potilashuoneet ovat kaikki yhden hengen huoneita. Suunnittelussa on hyödynnetty hotelliosaamista ja työ on jaettu hoitotyöhön ja hotellityöhön, mikä näkyy myös selvästi toisistaan erottuvissa henkilökunnan työasuissa. Jokaisella potilaalla on käytössään potilaspääte, jonka avulla voi esim. kutsua hoitajaa, tilata ruokaa, säätää huoneen ilmastointia, valaistusta, lämpötilaa, ovea, verhoja, käyttää internetiä ja lukea potilashoito-ohjeita. Huoneissa on omaisia varten penkki, jonka voi tarvittaessa muuntaa vuoteeksi. Vuodeosastojen käytävät ovat leveät ja tilaa käytetään myös henkilökunnan työtilana sekä potilaiden oleskelutiloina. Osaston kanslia sijaitsee käytävällä, samoin ruoanjakelupiste. Lääkärin kanslioita ei vuodeosastoilla ole. Potilas kotiutetaan tai ohjataan suoraan Potilaan tarvitsemat palvelut on eriytetty hoito- ja hotellipalveluihin. ilman viivettä kuntoutusyksikköön. Kuntoutus on suoraan jatkuva prosessi, jolla varmistetaan, että potilas selviää kotona tai palveluasunnossa. Lääkäreillä yhteinen toimistotyöalue Poliklinikoilla käy vuosittain noin asiakasta. Potilaita ei oteta vastaan lääkärin työhuoneessa, vaan erillisessä yleiskäyttöisessä vastaanottohuoneessa, joita on noin 100. Vastaanottohuone on kaksiosainen: edessä vastaanottotila, takana tutkimushuone. Lääkäri voi oman asiansa hoidettuaan siirtyä seuraavaan huoneeseen tekemään saneluja ja hoitaja voi jäädä suorittamaan hoitotoimenpiteitä, lopuksi sihteeri käy sopimassa jatkokäynnit. Standardivarustellut huoneet ovat näin koko ajan joustavassa käytössä, jolloin kuormitus voidaan tasata. Poliklinikkapotilaiden odotustila löytyy sairaalan aulasta. Lääkäreiden oma toimistotyöalue sijaitsee poliklinikan vastaanottohuoneiden takana olevassa, ns. back office -tilassa, jossa kenelläkään ei ole erikseen nimettyä omaa työtilaa. Lääkäreiden työtilat on koottu yhteen, mikä mahdollistaa välittömän konsultaation erikoisalojen välillä. Kenelläkään ei ole omaa työpistettä, vaan työskentely tapahtuu aina vapaana olevassa pisteessä. Myös sairaalan johtaja Henny van Laarhooven käyttää tätä tilaa. Varastointi on toteutettu kärryinä, jotka toimitetaan suoraan logistiikkakeskuksesta automaattisten kuljetusrobottien avulla. Mitään ylimääräistä tavaraa ei ole ja varastotarve on mitoitettu kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Materiaalivirrat on ryhmitelty: tekstiilit, ruoka, lääkkeet, steriilit tarvikkeet, jätteet ja muut materiaalit. Robotit kuljettavat materiaalit suoraan osastoille, joissa ulkoistettu huoltohenkilökunta siirtää tavarat niille tarkoitettuihin tiloihin. Näin hoitohenkilökunta saa keskittyä yksinomaan potilastyöhön. Nykyaikainen mallisairaala Hoitohenkilökunnasta on kautta Hollannin pulaa, niin myös Sittardissa selvästi Suomea korkeammasta palkkatasosta (n /kk) huolimatta. Sairaalan maine talona, jossa lääkärit voivat keskittyä potilastyöhön turhan 18

19 Näkymä kahvihuoneesta. Lääkäreiden toimistotyöalue, back office. vatuloinnin sijasta, on mitä todennäköisimmin syynä siihen, ettei lääkäreiden rekrytointiongelmia tunneta. Kaiken kaikkiaan Sittardin Orbis Medical Park antoi itsestään kuvan tiukan suunnitelmallisesti johdettuna, arkkitehtonisesti hyvin vaikuttavana nykyaikaisena mallisairaalana. Meillä on paljon oppimista Sittardin toiminnanohjauksesta, kokonaisvaltaisesta organisaatiosuunnittelusta ja resurssien oikeasta kohdentamisesta. Seinäthän eivät hoida ketään, mutta kieltämättä oma sairaalamme näyttää aika nukkavierulta käyntimme jälkeen. Sittardin pohjaratkaisultaan varsin tavanomaiselta teholta kotiin viemisiä ei niinkään kertynyt. Omasta yksiköstämme tulee varmasti aikanaan paljon edistyksellisempi, jos se meistä riippuu. Deventer Ziekenhuis Toinen vierailukohteemme sijaitsi asukkaan vanhassa Hansakaupungissa Deventerissä. Meidät otti vastaan teho-osaston johtaja John Geurink, joka esitteli osastonsa toimintaa yhdessä tehon lääkärin ja sairaalainsinöörin kanssa. Deventerin sairaala otettiin käyttöön syksyllä Arkkitehtonisesti rakennus muistuttaa enemmän lentokenttää terminaaleineen kuin perinteistä sairaalaa. Päärakennuksen lisäksi samassa kokonaisuudessa on erillisissä rakennuksissa psykiatrinen sairaala ja syöpäklinikka sädehoitokeskuksineen. Sairaalan väestöpohja on Sairaansijoja on yhteensä 405, joista 230 vuodeosastopaikkaa, 36 paikkaa lastenosastolla, 11 leikkaussalia, 51 päiväkeskuspaikkaa, 8 paikkaa CCU:ssa, 15 teho-paikkaa, 36 dialyysipaikkaa, 10 synnytyssalia ja 19 päivystyspoliklinikkapaikkaa. Avohoitokäyntejä on ja hoitopäiviä vuodessa. Yliopistosairaalat Utrechtissa ja Amsterdamissa ovat lähellä. Henkilökuntaa on noin 2200, joista osa on Sittardin tapaan eriytetty hoito- ja hotellipalveluihin. Sairaalan johtaja on itse entiseltä ammatiltaan hotellinjohtaja ja John Geurink sairaanhoitaja. Yleisilmeeltään valoisa teho-osasto Teho-osasto sijaitsee yhdessä sairaalan kiilamaisista siivistä. Potilaspaikkoja on 15, joista tällä hetkellä oli käytössä 12 ja viikonloppuisin määrä vähennetään 10 paikkaan. Kesäaikaan paikkoja on auki 10 ja viikonloppuisin kahdeksan. Vierailumme aikana teholla oli kolme potilasta sijoitettuna yhden ja kahden hengen huoneisiin. Tehon - kuten myös näkemiemme sydänvalvontayksikön ja päivystyspoliklinikan - yleisilme oli valoisa, huoneet olivat tilavia, käytävät ja ovet leveitä, kaikkialla oli taidetta, värejä, kauniita kalusteita ja korkealuokkaisia sisustusmateriaaleja luomassa viihtyisyyttä Healing environment -ajattelun mukaisesti. Ja näkisittepä ympäröivät maisemat! Ei ihme, että sairaalalle olikin juuri myönnetty palkinto The Most Comfortable Hospital in the Netherlands Parantunut hoidon laatu Geurinkin mukaan uuden sairaalan myötä kustannukset ovat entiseen järjestelmään verrattuna n. 20% pienemmät ja hoidon laatu on parantunut. Kilpailu henkilökunnasta tulee olemaan kovaa, siksi paineet miellyttävän työympäristön kehittämiseen tulevat muuttamaan koko perinteisen sairaalan rakenteen ja ilmeen. Siinä missä Sittardin Orbis Medical Park muistutti lähinnä Kiasman ja Hartwall-areenan risteymää, Deventer sentään näytti sisätiloiltaan sairaalalta, sen käytävillä liikkui jopa potilaita ja henkilökuntaa. Teho oli tilaratkaisuiltaan modernimpi kuin Sittard, mutta odotetaanpa, mitä täällä saamme aikaan. Tutustumiskäynnille osallistuivat tehostetun valvonnan toimintayksiköstä yl Kari Saarinen, yh Päivi Kontkanen, oh Liisa Ala-Hynnilä, aoh Niina Siirilä, aoh Heikki Ruohomäki, sh Kati Hämäläinen ja sh Mirja Välimäki sekä tilahallinnasta suunnitteluinsinööri Tapani Harju ja konehuoltopäällikkö Timo Huhtamäki. 19

20 n Työhyvinvointi Impin ja Auvon rakkaustarina nauratti henkilökuntaa tyhy-viikolla. Ministeri Risikon ja ylilääkäri Forsman- Grönholmin esitykset löytyvät kokonaisuudessaan työhyvinvoinnin kotisivuilta. Asiaa ja viihdettä tyhy-viikolla Jo perinteeksi muodostunut työhyvinvointiviikko alkoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon avauksella ja päättyi valehtelijamestareiden Tuula Kuoppalan ja Simo Tynin esitykseen. Teksti: Tommi Hautaniemi, työhyvinvoinnin asiantuntija Varsinkin kuntien työntekijät kokevat työnsä fyysisesti yhä kuormittavammaksi, totesi ministeri Paula Risikko avauspuheenvuorossaan. Työhyvinvointia ei synny yksin eikä itsestään; sitä syntyy hyvästä johtamisesta, osaamisesta, osallisuudesta ja yhdessä tekemisestä sekä omasta kunnostaan huolehtimisesta. Työhyvinvointiin satsaaminen on tuottava sijoitus: yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin, laski Risikko. Hyvän työyhteisön tähden Toimitusjohtaja Timo Luomaranta esitteli tiistaina ja torstaina Y-talon rakentamisen nykyvaihetta. Virtuaalikameran myötä pääsimme kävelykierrokselle rakenteilla oleviin tiloihin. Vain märän betonin tuoksu puuttui! Henkilöstöpäällikkö Tero Järvinen oli koonnut työryhmän laatimaan sairaanhoitopiirin pelisääntöjä. Tuotos on nimeltään "Hyvän työyhteisön tähden", jonka Järvinen julkisti tiistaina. Paragraafit ovat vakavasti varteenotettavia, muttei ihan ilman huumoria ymmärrettävissä. Niistä tarkemmin seuraavalla sivulla. Johtoryhmän kyselytunti keräsi auditorion täyteen. Kysymyksiä oli saanut lähettää myös etukäteen. Kestoaiheet kuten liikuntasetelit ja työajan seuranta olivat esillä. Kyselytunnin kooste sivuilla Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm esitelmöi aiheesta "Miten työ rakentaa hyvin- 20

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300

Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Evijärvi Lapuan terveyskeskus Kauhava Lappajärvi Vimpeli Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Seinäjoen terveyskeskus Isokyrö Lapua Alajärvi Kurikka

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Learning Cafessa opitaan ja työskennellään yhdessä

Learning Cafessa opitaan ja työskennellään yhdessä Learning Cafessa opitaan ja työskennellään yhdessä Lähteet: Riitta Suurla Leenamaija Otala 2001 Kuntalaislähtöiset palveluprosessit Learning Café Periaatteet Monikanavainen palveluverkosto Learning Café

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Aallon harjalla näyttöön perustuva suunnittelu FRAMI 15. 16.3.2011 Tiina Yli-Karhu, EPSHP, projektipäällikkö Helinä Kotilainen, THL,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 16.06.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 16.06.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) 1 16.06.2015 11 AIKA 16.06.2015 klo 17:00-19:10 PAIKKA Hyks psykiatriakeskus 1. krs., Tammisali, Välskärinkatu 12, 00260 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2013 Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Vuosi 2013 on alkanut potilasturvallisuuden suhteen dynaamisesti. Suomen suurimman lääkäreiden ammatillisen tapahtuman eli Helsingin Lääkäripäivien

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot