Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2014:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2014:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2018"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2

3 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2014:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

4

5 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus Kuopion kaupungin kehitysnäkymät 1.1. Väestö Asuminen Elinkeinot ja työllisyys Hyvinvointi Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kuopion kaupungin talous Kuopion kaupungin strategia Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut 4.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan lähtökohdat Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Ilmastovaikutukset Yritysvaikutukset Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta 5.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Sitovat toiminnalliset tavoitteet Käyttötalousosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosan, rahoitusosan ja investointiosan sitovat määrärahat Talousarvioon sisältyvät riskit Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tilivelvolliset viranhaltijat Talousarviossa annettavat toimintavaltuudet Talouden tasapainottaminen Käyttötalousosa 7.2. Palvelualueet Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue... 79

6 Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Isäntäkuntapalvelut Konsernihallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Konsernipalvelu Tilakeskus Yleishallinto Pohjois-Savon pelastuslaitos Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä (ilman taseyksiköitä) Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä (ydinkaupunki ja taseyksiköt) Liikelaitoksille asetetut tavoitteet Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Investointiosa Investointiosan esitystapa Koonti nettoinvestoinneista vuonna Investointiosan erittely vuonna Suunnitelmakauden investoinnit Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet Rahoitusosa Rahoituslaskelma Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet Liitteet Liite 1: Kuopion väestö Liite 2: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 3: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 4: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 5: Kuntatekniikka Liikelaitos Liite 6: Asuntotuotannon etenemiskartta

7 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu erittäin haastavien taloudellisten olosuhteiden vallitessa. Kansainvälisestä taloudesta on saatu talouskasvua tukevia merkkejä. Euroalueen ennustetaan kääntyvän tulevana vuonna pieneen, noin prosentin kasvuun kahden negatiivisen vuoden jälkeen. Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin eikä sen odoteta kääntyvän kasvuun kuluvana vuonnakaan. Suomen talouden vuoden 2015 kasvuennuste on myös hyvin alhainen, 1,2 %. Talouden tilanne, ja sitä osaltaan ohjaava ilmapiiri, on herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen alavireisen suhdanteen vuoksi. Sopeutustoimet ovat osittain hillinneet alijäämän hallitsematonta kasvua. Alijäämän ennustetaan hitaasti pienenevän sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Suomen julkisen talouden rahoitusasema on kansainvälisesti heikentynyt. Sen paraneminen edellyttäisi toimenpiteitä, joilla vahvistetaan talouskasvun edellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. Kuntatalouden ahdinkoa ovat lisänneet valtion päättämät merkittävät valtionosuusleikkaukset, jotka ajoittuvat vuosille Kuntien tehtävien vähennykset eivät sen sijaan ole laisinkaan toteutuneet hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisina. Kuntien tehtäviä on lisätty ilman, että tehtävien lisäyksen aiheuttamaa kustannusten nousua olisi asianmukaisesti kompensoitu. Kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun lisäsävyä tuo tuleva sote-uudistus, joka on määrä toteuttaa vuoden 2017 alusta. Tarkkaa tietoa toteutusmallista ja uudistuksen talous- ja muista vaikutuksista ei vielä ole. Mittavan haasteen kuntatalouteen tuo väestön ikääntyminen. Kuntalain muutoksen myötä kuntatalouden tasapainotusvaatimukset tiukkenevat ja edellyttävät kunnilta entistä tiukempaa toiminnan ja talouden yhteensovittamista. Kuopion kaupunki on linjannut elinvoiman ja kasvun tavoitteekseen. Näissä tavoitteissa on onnistuttu. Aiempaa suurempi väestönkasvu ja lisääntyvät työpaikat ovat kaupungille mahdollisuus, mutta verorahoituksen vaimean kasvun tilanteessa myös taloudellinen haaste. Kaupunki on toteuttanut mittavia tasapainotustoimenpiteitä jo usean vuoden aikana ja etenee pysyvin rakenteellisin muutoksin. Menojen kasvua on saatava hillittyä vastaamaan aiempaa hitaampaa tulojen kasvua. Kuopion kaupungin vuoden 2014 talous tulee syyskuun lopun tilannetietojen mukaan toteutumaan talousarvion mukaisena eli noin 19 milj. euroa alijäämäisenä. Talousarvioon sisältyi tuloveroprosentin korottaminen 1 %-yksiköllä, joka tuo lisää verotuloa noin 16 milj. euroa. Kuopion Energia liikelaitos yhtiöitetään joulukuussa Yhtiöittämisen yhteydessä syntyy kirjanpidollista myyntivoittoa, joka yhdessä ammattikorkeakoulun yhtiöittämisjärjestelyjen kanssa rakentaa kaupungille varsin mittavan ylijäämäisen taseen. Tämä ei kuitenkaan paranna kaupungin rahoitusasemaa. Valtionosuusleikkaukset aiheuttavat vuonna 2015 Kuopion kaupungille 29 milj. euron tulonmenetyksen, jossa on uutta vuodelle 2015 kohdistuvaa leikkausta noin 6 milj. euroa. Valtionosuusuudistus oikaisee vajaa puolet Kuopion menetyksistä asteittain useamman tulevan vuoden aikana. Ketjuuntuneet kuntaliitokset antavat henkilöstölle pitkäaikaisen työsuhdeturvan ja rajaavat siten käytettävissä olevia toimenpidemahdollisuuksia henkilöstömenojen vähentämiseksi. Talousarvio on laadittu tuottavuus- henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmien tavoitteita noudattaen, ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kaupungin kasvuohjelman pyrkimykset. Palvelurakennetta edelleen kevennetään ja palveluverkostojen toimintaa tehostetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Kuopion kaupunki turvaa asukkaidensa palvelujen saatavuuden. Toiminnan painopisteitä palveluissa ovat ennaltaehkäisevä toiminta ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeminen. Vuoden 2015 osalta on erityisesti nostettava esiin mittavat verkosto- ja tehostamistoimet asiakastarpeiltaan laajentuvien perusturvan, terveydenhuollon ja koulutuspalveluiden osalta. Useat nyt päätöksentekoon tulevat toimet tuovat kaivattuja kustannustason nousua hillitseviä vaikutuksia mittavammin kuitenkin vasta suunnittelukauden tulevina vuosina. Sopeutustarpeen suuruudesta ja sopeutuksen toteuttamisen haasteellisuudesta kertoo se, että vuoden 2015 talousarvio on 22 milj. euroa alijäämäinen. Suunnitellut toimet ovat välttämättömiä, jotta kaupungin toiminnallinen talous saadaan tasapainottumaan neljävuotisen suunnittelukauden kuluessa. 5

8 Kaupunki panostaa vahvan ja monipuolisen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksiin päämäärätietoisesti kuten aiempinakin vuosina. Tämä luo edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle, työllisyyden paranemiselle sekä verotulojen kasvulle tulevaisuudessa. Kaupunkirakenteen kehittämisessä painotetaan täydennysrakentamista ja olemassa olevan palvelurakenteen ja verkoston hyödyntämistä. Kaupunki toiminnallaan edesauttaa Kuopion kehittymistä jatkossakin elinvoimaisena ja houkuttavana kasvukeskuksena. Ydinkaupungin nettomenot (toimintakate) ovat -618 milj. euroa. Toimintakatteen verrannollinen kasvu edelliseen vuoteen on noin 1,9 %. Verorahoituksen kasvun arvioidaan olevan hyvin vähäistä valtionosuusleikkauksista ja yleisestä taloustilanteesta johtuen. Vuosikate on talousarviossa 15,3 milj. euroa, mikä on kaupungin investointitarpeeseen nähden liian alhainen. Investointitasoa on edelleen alennettu aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nettoinvestoinnit ovat noin 42 milj. euroa. Investointeja on priorisoitu, niiden kustannustasoja on arvioitu kriittisesti ja osa investoinneista on siirretty toteutettavaksi tulevina vuosina. Investointien kattamiseksi kaupungin velkamäärä kasvaa ensi vuonna noin 30 milj. euroa. Lainamäärä asukasta kohden on tällöin noin euroa. Velkaantumisen kasvun hidastuminen edellyttää tulevina vuosina nykyistä parempaa vuosikatetta. Kuopion kaupunki ja Maaningan kunta yhdistyvät Liitoksen myötä kaupungin väkiluku ylittää asukkaan rajan ja pinta-ala kasvaa noin 575 km2. Päätös Kuopion kaupungin ja Juankosken kaupungin yhdistymisestä on tehty. Kuopion kaupungin väestönkasvu ja työpaikkojen lisääntyminen on kansallista kärkeä. Kaupungin elinvoimaan vaikuttaa myös kykymme järjestää ja tuottaa kuopiolaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja tukea ennakoivaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja aktiivista elämäntapaa. Julkisen talouden pitkään jatkuva kriittinen tilanne, jonka osana Kuopion talous on myös kovalla koetuksella, uhkaa rajata toimintaedellytyksiämme ja vaikeuttaa strategiamme tavoitteiden saavuttamista. Edessämme on isoja haasteita, mutta yhdessä kaupunkitasoiseen ymmärrykseen perustuen voimme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi ja uudistukset kaupunkimme menestykseksi. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 6

9 1. Kuopion kaupungin kehitysnäkymät 1.1 Väestökehitys- ja ennuste Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuonna 2013 Kuopion väestölisäys oli 1206 asukasta ja väestönkasvun arvioidaan pysyvän samalla tasolla myös lähivuosina. Kuopion luonnollinen väestönlisäys oli noin 200 henkeä ja muuttovoitto noin 1000 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys on vuosittain hieman pienentynyt kuolleiden määrän kasvun takia ikärakenteen vanhetessa. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saatu muuttovoitto on edelleen kasvanut osin sen vuoksi, että pääkaupunkiseudulle lähtevien määrä on jonkin verran vähentynyt. Maahanmuuton ja maastamuuton väestömäärät ovat edelleen pieniä, mutta siirtolaisuudesta syntyvä nettomuutto kattaa edelleen noin viidesosan väestönmuutoksesta. Vuoden 2014 alussa Kuopiossa oli asukasta ja Kuopion seudulla asukasta. Vuoden 2014 tammi-syyskuun aikana Kuopion väestökehitys oli edellisvuoden tavoin hyvin positiivinen. Syyskuun 2014 loppuun mennessä luonnollinen väestönmuutos oli 104 henkeä (syntyneet 858, kuolleet 754). Kuntien välinen muuttovoitto oli 885 henkeä ja siirtolaisuuden 180 henkeä. Kokonaisväestönlisäys oli 1169 henkeä, joka on enemmän kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestönlisäys 950 henkeä. Syyskuun lopussa Kuopiossa oli asukasta. Tähän saakka toteutuneen väestökehityksen perusteella vuodelle 2014 ennakoitu noin 1200 asukkaan väestönkasvu tullaan saavuttamaan. Maaningan ja Kuopion kuntaliitoksen toteutuminen vuodenvaihteessa 2014/2015 lisää väkilukua noin 3800 hengellä Kuopion väestönmuutokset tammisyyskuu Luonn. muutos Muuttovoitto/-tappio Siirtolaisuus (netto) VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, Aluejako vuoden 2014 mukainen koko aikasarjassa Kuopion väestömäärä kasvaa uusimman Kuopion oman väestöennusteen mukaan lähivuosina vuosittain noin 1200 hengellä. Väestömäärän arvioidaan olevan vuoden 2015 alussa noin ja vuonna 2020 noin asukasta. Väestömäärät kasvavat lähes kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti 75 vuotta täyttäneiden kohdalla. Ennusteessa noin 80 prosenttia väestömäärän lisäyksestä olisi muuttovoittoa ja 20 prosenttia luonnollista väestönlisäystä. 7

10 1.2. Asuminen Kuopion asuntotuotannon määrä on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2013 uusien valmistuneiden asuntojen määrä ylitti selvästi 900 asunnon tason ja myös tänä vuonna lähelle vastaava määrä on mahdollista valmistua. Eri alueille jakaantunut ja selvästi lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää. Tänä vuonna kerrostaloasuntoja on valmistunut keskustaan, Niiralaan, Männistöön, Puijonlaaksoon, Pihlajalaaksoon ja Lehtoniemeen. Runsas asuntojen tarjonta aktivoi asuntomarkkinoita, vaikkakin asuntojen hintojen nousu on ollut viime vuosina selvästi maltillisempaa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2014 asuntojen hinnat ovat Kuopiossa taas kääntyneet nousuun. Kuopion tavoitteena on kaavoittaa ja tarjota useita, monipuolisia ja houkuttelevia alueita ja tontteja asumisen tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa tonttireservejä, jotka ovat melko niukat tällä hetkellä. Tulevina vuosina asuntotuotannossa tavoitellaan vähintään viime vuosien, noin 800 asunnon tasoa. Tämä tarkoittaa aktiivista maanhankintaa, ripeää kaavoitusta ja sujuvaa täydennysrakentamista uusien alueiden rinnalla. Täydennysrakentaminen on Kuopion vahva tavoite ja kaavoituksen painopiste tulevina vuosina. Useiden uusien täydennysrakentamisalueiden kaavoitus ja näillä rakentamisen käynnistyminen on ohjelmoitu tulevalle viisivuotiskaudelle ( ). Asumisen tarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa ja tulevina vuosina ikääntyvien asumisen tarpeet erityisesti korostuvat. Pienten asuntokuntien määrä on Kuopiossa lisääntynyt jo pitkään ja tämän kehityksen ennakoidaan edelleen jatkuvan. Vuonna 2013 valmistui yhteensä 958 asuntoa, joista 585 asuntoa oli kerrostaloissa, noin 140 rivitaloissa ja noin 230 omakotitaloissa. Eniten kerrostaloasuntoja valmistui Lehtoniemeen, Keskustaan ja Pihlajalaaksoon. Omakotitaloista 70 prosenttia sijoittui Saaristokaupunkiin ja loput 30 prosenttia maaseutualueille. Tulevalla viisivuotiskaudella Kuopioon odotetaan valmistuvan yhteensä noin uutta asuntoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 800 uutta asuntoa vuodessa. Asunnoista noin 66 prosenttia ennakoidaan tulevan kerrostaloihin, noin 18 prosenttia rivitaloihin ja noin 16 prosenttia omakotitaloihin. Lähivuosina tuotannon tavoitetason saavuttamista uhkaavat uusiin täydennysrakentamisalueisiin kohdentuvat jo tehdyt ja mahdolliset kaavavalitukset, jotka viivästyttävät kaavojen valmistumista. Nämä valitukset voivat pienentää tulevien vuosien tuotantotasoa. Tulevalla viisivuotiskaudella on tavoitteena saada Savilahden ensimmäinen asumisen asemakaava ja alueen ensimmäiset asunnot valmiiksi. Vastaavasti tavoitellaan asumisen rakentamisen käynnistymistä Valkeisen entisen sairaalan korttelissa sekä Sakkyn alueella Haapaniemellä. Molemmilla alueilla ensimmäisten asuntojen ennakoidaan valmistuvan vuonna

11 1.3. Elinkeinot ja työllisyys Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikkamäärät ovat suurimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla, koulutuksessa ja rakentamisessa sekä teollisuudessa. Viime vuosina työpaikkojen määrän kasvusta noin puolet on suuntautunut terveys- ja sosiaalipalveluihin. Muita kasvavia toimialoja ovat olleet yritysten hallinto ja tukipalvelutoiminta, kauppa ja majoitus- ja ravitsemistoiminta. Eniten työpaikat ovat vähentyneet teollisuudessa, energiahuollossa, maa- ja metsätaloudessa sekä kiinteistöalalla. Kuopiossa oli noin työpaikkaa vuoden 2012 lopulla uusimpien Tilastokeskuksen työssäkäyntitietojen mukaan. Työpaikkojen määrä kasvoi vuoden 2012 aikana noin 900 työpaikalla, mikä vastaa 1,8 prosentin vuosimuutosta. Kuopion 14 vertailukaupungin kesken Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi eniten sekä vuoden 2012 aikana, että viiden vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2012 työpaikkojen määrä väheni koko maassa 0,6 prosenttia. Yritysten liikevaihdon määrällä mitaten suurimmat toimialat Kuopion seudulla ovat kauppa, teollisuus ja rakentaminen. Kuopion seudun yritysten liikevaihdosta reilu kolmannes tulee kaupan alalta. Kuopion seudun yritysten liikevaihto vuonna 2013 oli 5,15 miljardia euroa. Vuoden 2014 tammi-kesäkuun ajalta toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,41 miljardia. Liikevaihto väheni edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 2,1 prosenttia. Vientiliikevaihto väheni Kuopion seudulla tammi-kesäkuun aikana 7,6 prosenttia ja viennin osuus liikevaihdosta oli noin 11 prosenttia. Koko maassa liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 0,6 prosenttia. Koko maassa vienti kasvoi 1,3 prosenttia. Kuopion kehitys aluejako koko aikasarjassa Väestömuutos % 0,2 0,3 0,6 0,7 0,7 0,6 1,2 1,1 tammi-syys henkilöä tammi-elo Asuntotuotanto lkm Työpaikkakasvu % 3,0 2,7 0,9-0,9 0,9 2,1 1,8 lkm Yritysten liikevaihdon tammi-maalis muutos, 2010=100 % 8,6 9,2 7,5-11,4 6,4 6,2 3,2 2,9-0,1 Yritysten palkkasumman tammi-kesä muutos, 2010=100 % 4,2 6,5 9,5 2,5 3,8 6,6 4,0 3,7 0,0 Viennin muutos tammi-kesä (TOL C Teollisuus, seutu) % 19,1 10,2 14,1-25,3 12,9 18,3 5,8 2,8-7,6 syysk.loppu Työttömyys-% 11,4 10,4 9,8 11,6 11,3 10,4 10,3 11,2 11,6 Työttömiä keskim.kk Lähteet: Väestörekisterikeskus, Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö 9

12 Työttömyys 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Työttömyys Kuopiossa ja koko maassa vuosina ,2 11,9 Kuopio Koko maa 4,0 2,0 Kuopion työttömyys on aika ajoin koko maan työttömyyttä matalammallaa tasolla 0,0 Kuopion työttömyys on kasvanut edelliseen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna valtakunnallisen kehityk- sen mukaisesti kaksi vuotta yhtäjaksoisesti. Vuonna 2013 Kuopion työttömyysaste oli keskimäärin 11,2 pro- senttia, kun se koko maassa oli 11,3 prosenttia. Työttömien määrä on lisääntynyt kuukausittain edellisvuo- teen verrattuna syyskuusta 2012 lähtien. Kuopiossa työttömyyden heikentyminen alkoi muutamia kuukausiaa koko maataa hitaammin ja on kehitys on ollut lievempää kuin koko maassa. Syyskuunn 2014 lopussa Kuopios- sa oli 5904 työtöntä ja työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. Vuoden 2013 syyskuuhunn verrattuna työttömiä oli noin 590 henkilöä enemmän. Kuopion seudulla oli syyskuun lopulla työtöntä jaa työttömyysaste oli 11,0 prosenttia. Maaningan työttömyysaste oli 8,8 prosenttia ja Siilinjärven työttömyysastee 8,5 prosenttia. 10

13 Kuopion työttömyysaste vertailukaupunkiensa joukossa oli viidenneksi pienin pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja Vaasan jälkeen. Vuoden aikana Kuopion työttömyys on noussut 1,0 prosenttiyksikköä ja koko maassa nousu on ollut 1,1 prosenttiyksikköä Hyvinvointi Hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet seuraavana, joista neljä ensimmäistä on painopisteitä: Kuntalaisten yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osallisuus Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden poikki + kolmas sektori) Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret) Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen Kaikille ikäryhmille viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. väkivallattomuus) Lasten, nuorten ja vanhusten koteihin vietävä tuki tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen Vaikuttavat toimintamallit Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen Kuopiolaisten hyvinvoinnin tila Kuopiolaisten kokemuksellisesta hyvinvoinnista tehtiin kysely Otakantaa -palvelun kautta keväällä Tulosten mukaan kuopiolaisten kokemuksellista hyvinvointia vahvistavat :1) luontoympäristöön, väljään ja siistiin ympäristöön ja rakentamiseen liittyvät asiat, 2) toimiva ja turvallinen liikenne ja kunnossapito, 3) omaehtoinen toiminta ja aktiivisuus, 4) monipuolinen tiedonsaanti, palaute-, yhteydenpito- ja yhteydenotto sekä vaikuttamiskanavat sekä tapaamiset, 5) riittävä toimintakyky ja terveys, 6) riittävät ja helposti saavutettavat lähipalvelut, 7) työ, mielekäs toiminta ja vapaa-aika sekä 8) sosiaalinen tuki, ystävät ja hyväksytyksi tuleminen. Vastaavasti kokemuksellista hyvinvointia heikensivät edellä mainittujen asioiden toimimattomuus tai puuttuminen. Joulukuussa 2013 toteutetun Urgenche-hankkeen kyselyssä kerättiin tietoa kuopiolaisten terveydestä, hyvinvoinnista ja asumiseen ja elinympäristöön liittyvistä kokemuksista. Tulosten (N=781) mukaan kuopiolaisten koettu terveys on hieman Suomen keskimääräistä tasoa parempaa. Tulosten mukaan 83 % kuopiolaisista kuuluu hyvän henkisen hyvinvoinnin omaaviin WHO-5 -indeksin avulla mitattuna. Parhaiten näyttäisivät voivan vuotiaat ja heikoiten vuotiaat. Kuopiolaiset olivat tyytyväisimpiä perhe-elämäänsä, asuntoonsa ja koulutukseensa. Asunnoissaan kuopiolaiset ovat tyytyväisimpiä lämmitysjärjestelmään ja tyytymättömimpiä ilmanvaihtoon. Kuopiolaisista 25 % kärsii melko usein tai pysyvästi liian korkeista lämpötiloista asunnossaan kesäisin. Vastaavasti 11 % kärsii liian matalasta lämpötilasta talviaikaan. Tyytymättömimpiä kuopiolaiset olivat Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Arvioitaessa kuopiolaisten onnellisuutta asteikolla 1-10, yli 65 % kuopiolaisista arvioi onnellisuutensa arvoksi 8 tai yli. Terveytensä arvioi vähintään hyväksi 65 % ja huonoksi tai erittäin huonoksi 6 %. Kuopiolaisista 30 % kokee ilmansaasteiden vaikuttavan negatiivisesti heidän terveyteen ja hyvinvointiin. Kuopion omien indikaattoritietojen perusteella hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot PM10 uq/m3 ovat olleet laskusuunnassa (v. 2012) ja terveydensuojeluviranomaisen tekemien asunnontarkastuksia on tehty kaksinkertainen määrä verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen (v. 2012). Kuopiossa on kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) noussut merkittävästi (78,9 v. 2013) ja Kuopio. TEA-pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. 11

14 Kuopiolaisten hyvinvoinnin tilaa väestöryhmittäin suhteessa vertailukaupunkeihin (Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku) on seuraavassa kuvattu valtakunnallisten, hyvinvointikertomuksessa käytettävien indikaattorien perusteella (Lähde: THL: SOTKAnet ja Kouluterveyskysely 2013). Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Kuopiolaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanne suhteessa vertailukaupunkeihin on monen indikaattorin osalta hyvä. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (20,8 % v. 2013) ja ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (27,5 % v. 2013) ovat Kuopiossa vertailukaupungeista toiseksi matalimmat. Myös lasten pienituloisuusaste on Kuopiossa (14,4 v. 2012) vertailukaupunkeja parempi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus (8,0 % v. 2012) ja vuotiaiden nuorten työttömien osuus (13,5 % v. 2013) vastaavan ikäisestä väestöstä ovat Kuopiossa matalammalla tasolla kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Kouluterveyskyselyn mukaan kuopiolaiset lapset ja nuoret kokevat tulevan koulukiusatuiksi harvemmin, heillä on useimmiten vähintään yksi hyvä ystävä ja he kokevat vähemmän vanhemmuuden puutetta kuin lapset ja nuoret koko maassa keskimäärin. Samoin kuopiolaisista ja lapsista ja nuorista harvempi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa juovien ja tupakoivien kuopiolaisten nuorten osuus on laskenut peruskoulun yläluokilla ja lukiolaisten keskuudessa ja osuudet ovat matalammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Kuitenkin nuuskan käyttö on lisääntynyt yläluokilla ja erityisesti lukioissa. Kovia huumeita kuopiolaiset nuoret ovat kokeilleet harvemmin kuin nuoret vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Monen indikaattorin osalta Kuopio poikkeaa vertailukaupungeista huonompaan suuntaan. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (11,4 % v. 2012) on Kuopiossa vertailukaupungeista kolmanneksi korkein. Vaikka toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden nuorten osuus (18,9 % v. 2012) ja toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus (3,9 % v. 2012) ovat Kuopiossa hieman laskeneet edellisestä vuodesta, ovat ne edelleen vertailukaupunkien joukossa korkeimpia. Itä-Suomen poliisilta saatujen tilastojen mukaan perheväkivaltatilanteet, jotka ovat yksi kolmesta suurimmista lastensuojelun syistä, ovat Kuopiossa kasvussa: v oli 620 ja v oli 772 tapausta. Lastensuojelun asiakkuuteen ohjautuu Kuopiossa useampi lapsi kuin vertailukaupungeissa. Sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0 17-vuotiaiden (10,7 % v. 2012) että kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaiden (2,1 % v. 2012) osalta Kuopio on vertailukaupunkien kärkipäätä. Hyvinvointilupaus: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus pienenee. Tavoitetaso v.2015: < 2 % % 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuopio Joensuu Oulu 1,4 Tampere 1,2 Jyväskylä 1,0 0,8 0,6 Lahti Turku

15 Hyvinvointilupaus: 21,0 % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Yhä suurempi osa 8-9.luokan oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tavoitetaso v.2015: Yli 90 % kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi 20,0 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 Kuopio Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä 14,0 13,0 12,0 Lahti Turku Hyvinvointilupaus: Koulutuspaikan saa yhä useampi vuotiaista nuorista. Tavoitetaso v.2015: 95 % Koulutuksen keskeyttää enintään 5 % nuorista. % 17,5 15,0 12,5 10,0 7,5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuopio Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä Lahti 5,0 Turku Työikäiset: Työikäisten hyvinvoinnin osalta Kuopiossa korostuvat mielenterveyteen sekä tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät ongelmat, jotka näkyvät sekä työkyvyttömyyseläkkeiden myönnöissä että palvelujen käytössä. Kuopiossa mielenterveysongelmien ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus (5,0 % v. 2013) vastaavan ikäisestä väestöstä on selvästi suurempi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Samoin psykiatrian avohoitokäyntejä (568 / 1000 asukasta v. 2012) ja psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä (496,9 / 1000:tta vuotiasta kohden v. 2013) on runsaasti suhteessa muihin vertailukaupunkeihin. Työkyvyttömyyseläkettä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi saavien vuotiaiden osuus vuonna 2013 oli noin 2 %. Työikäisten, vuotiaiden vaikeasti työllistyvien osalta kehitys Kuopiossa on ollut myönteinen ja heidän osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on Kuopiossa (4,3 % v. 2013) alhaisempi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys oli Kuopiossa vuonna 2013 samalla tasolla koko maan kanssa, keskimäärin 25,1 %. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on Kuopiossa ollut nousussa viime vuosina, ollen 3,2 % vuonna 2012 ja siten vertailukaupungeista toiseksi korkein Joensuun jälkeen. 13

16 Hyvinvointilupaus: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus vuotiaista vähenee. Tavoitetaso v. 2015: enintään 3 % % 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuopio Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä Lahti Turku Hyvinvointilupaus: % 9,5 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus laskee. 9,0 8,5 8,0 Kuopio Joensuu Tavoitetaso v.2015: < 8 % 7,5 7,0 6,5 Oulu Tampere 6,0 Jyväskylä 5,5 Lahti 5,0 4,5 Turku

17 Seniorit: Täyttä kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus (2,1 % v. 2013) vastaavan ikäisestä väestöstä on Kuopiossa keskitasoa suhteessa muihin vertailukaupunkeihin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (2,7 % v. 2012) ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden osuus (9,8 % v. 2013) ovat vertailukaupungeista pienimmät. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (92,2 % v. 2012) on Kuopiossa yli hyvinvointilupauksen tavoitetason ja vertailukaupungeista suurin. Hyvinvointilupaus: % 93 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. 92 Kuopio Tavoitetaso v.2015: > 92 % Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä 88 Lahti 87 Turku Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseen painopistealueittain v. 2015: Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden poikki + kolmas sektori) Asiakkaita tuetaan ja kannustetaan omatoimisuuteen sekä käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Erityisesti kulttuurin ja liikunnan aktivointia sekä kansalaisopiston tarvelähtöistä toimintaa kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin kohderyhmänä ikäihmiset, lapset ja nuoret, erityisryhmät, työttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat. Liikuntapalveluissa aktivoidaan uuden liikuntapalvelusuunnitelman mukaisesti uusia käyttäjiä ja ohjataan heidät edelleen muiden palveluntarjoajien toiminnan piiriin tai omaehtoisiin palveluihin asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi. Rakennetaan kumppanuuteen perustuvia yhteistyöverkostoja ennaltaehkäisyn, varhaisen tukemisen ja moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi. Lastensuojelun painopistettä siirretään avohuollon tukitoimenpiteisiin ja lastensuojelun tarvetta ennalta ehkäiseviin varhaisen tuen palvelumuotoihin. Toteutetaan kaupunkitasoinen verkosto Terve Kuopio -kioskin matalan kynnyksen palveluohjaukseen ja terveysneuvontaan uudistamalla vanhusten palveluohjauksen prosessi (Palvelutori Vanamo) Terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen ja tarjotaan matalan kynnyksen asiakaslähtöistä palvelua. Omahoidon ohjausta tehostetaan, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä hoitotasapaino ja ehkäistään pitkäaikaissairauksien liitännäissairauksia. Avohoidon terveydenhuollon palveluissa ennaltaehkäiseviä palveluja kohdennetaan erityisesti suuren hoidon tarpeen omaaville. 15

18 Järjestetään terveydenhuoltohenkilöstölle motivoivan haastattelun koulutusta. Kaupungin yhteistyömuotoja kehitetään erityisesti päivähoidon, perusopetuksen, nuorisopalvelujen ja kolmannen sektorin välillä siten, että ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus lisääntyy. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret) Uudelleen organisoidaan perhetyön palveluja olemassa olevin resurssein. Kohdennetaan alkavan vastaanotto- ja arviointiyksikön toimintaa ja sosiaaliohjaajien työpanosta kotiutumisen mahdollistumiseen, tukihenkilötoimintaan ja ostopalvelujen tarvetta vähentävään työhön Turvataan sijaisperheille riittävät tukipalvelut. Toteutetaan nuorten pärjäämisen tuki -projektin tuottamat hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset lasten ja erityisesti nuorten (mielenterveys)palveluissa. Seurataan ja arvioidaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Nuoret, joilla on vaara jäädä perusopetuksen jälkeen ilman koulutuspaikkaa, ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin etsivän nuorisotyön ja REHTI-hankkeen avulla. Oppilashuollon työntekijät kehittävät uusia yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Suunnitellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa matalan kynnyksen palveluita lapsille, nuorille ja perheille. Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Tehdään ehkäisevää päihdetyötä kaikille ikäryhmille PAKKA-toimintamallin mukaisesti eri teemoin mm. vanhempainillat, Huomaa Lapsi ryhmät, nuorille ja vanhemmille ennaltaehkäisevä päihdekeskustelua matalankynnyksen paikoissa ja ehkäisevän päihdetyön koulutusta sekä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät. Aktivoidaan Savuton Kunta toimintaa. Selvitetään Patakukkulan yöpäivystykseen ja selviämisasemaan liittyvät asiakastarpeet ja mahdollisuudet selviämisaseman perustamiselle. Tehostetaan Kuopion mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaista toimintaa: ennaltaehkäisevät ja matalankynnyksen palvelut käyttöön koko kaupungin tasolla, Terve Kuopio -kioskin toiminnassa mukana olo mielenterveyden ja päihdetyön asiantuntijatehtävissä, "Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällekkäiskäyttö" sekä "Portti terveysneuvontapisteen asiakkaiden hyvinvointi" - tutkimusten tulosten hyväksikäyttö palvelujen suunnittelussa, Mielenterveystalo-portaalin käyttöönotto sekä MIDAS -yhteistyön (järjestöyhteistyö) laajentaminen mielenterveyspalveluista kaikkia terveyspalveluja koskevaksi. Kehitetään "Matalankynnyksen mielenterveyspalveluja : Kuopion psykiatrian keskuksen 5 sairaanhoitajan osallistuminen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan tiimityöhön. Kuntalaisten yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osallisuus Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. paikallisdemokratia) Palveluiden eri käyttäjäryhmät osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Järjestetään osallisuuskoulutusta ja vakiinnutetaan osallisuusvastaavien verkosto. Asukastupien kehittämis- /osallisuusmallia sovelletaan myös muille alueille. Asukkaiden osallisuuteen ja paikalliseen vaikuttamista kehitetään kaupunkiympäristön palveluissa mm. sähköisen palautejärjestelmän avulla ja erillisten asukaskyselyjen avulla. Edistetään talkoorahan käyttömahdollisuuksia. Toimintakäytäntöjä kehitetään avohoidon terveydenhuoltopalveluissa tiimimallin suuntaan. Asiakkaan osallistaminen hoitoon ja työparityöskentely vahvistuvat. Vanhempien osallisuutta päivähoidossa vahvistetaan mm. kehittämällä sähköisiä asiakaskyselyjä. Osallistutaan lasten ja nuorten palvelujen toimintamallien kehittämiseen palvelualuerajojen yli yhdessä Nuorten pärjäämisen tukiprojektin kanssa Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta kehitetään osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Nuorisopalveluiden nuoriso-ohjelma päivitetään, erityistä huomiota kiinnitetään ennalta ehkäisevään nuorisotyöhön. Nuoret osallistetaan ohjelman päivitykseen. Oppijat ja huoltajat osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Konsernipalveluissa kehitetään paikallisdemokratiamallia yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. 16

19 Selvitetään osallistuvan budjetoinnin mallia (kuntalain muutos) Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen Aktivoidaan paikallisia toimijoita yksittäisistä ihmisistä järjestöihin toimimaan palveluiden tuottajina. Kehitetään ja monipuolistetaan toimintaa ja tuotetaan kohdennettuja toimintamalleja yhteistyössä eri palvelualueiden, seurakuntien ja 3. sektorin kanssa. Ohjataan järjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi/ yhteistyöpalaverit, kehityskeskustelut. Edistetään kumppanuuksia järjestöjen ja kaupungin kesken. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan järjestäminen ja kehittäminen Valikko-työryhmän ja muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään Terve Kunta -verkostoa ja Healthy Cities -toimintoja verkostosuunnitelmien mukaisesti. Perusturvan palvelualueella palvelukumppanuutta jatketaan tapaamalla säännöllisesti yritys- ja järjestökumppaneita. Toteutetaan Huomaa lapsi -vertaisryhmätoimintaa. Järjestöjen kanssa luodaan uusia kumppanuuksia. Verkostotyön läpinäkyvyyttä lisätään verkkosivujen kautta. Kaikille ikäryhmille viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Kaupunkiympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja hoitamisessa otetaan huomioon turvallisuus ja terveellisyys. Edistetään esteettömyyden, liikenneturvallisuuden ja terveellisyyden huomioimista suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa sekä jäte- ja vesihuoltoon liittyvissä palveluissa. Pyritään vaikuttamaan siihen, että rakentaminen tuottaa terveellistä ja viihtyisää sekä energiatehokasta asuinympäristöä. Myös neuvonnalla ja ohjauksella edistetään asukkaiden omatoimisuutta terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomiseksi. Rakentamisen ennakko- ohjauksessa painopisteenä ovat rakennusten terveellisyys, energiataloudellisuus, asuttavuus ja ympäristön huomioon ottaminen. Lasten, nuorten ja vanhusten koteihin vietävä tuki tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen Uudelleen organisoidaan perhetyön palveluja olemassa olevin resurssein. Kohdennetaan alkavan vastaanotto- ja arviointiyksikön toimintaa ja sosiaaliohjaajien työpanosta kotiutumisen mahdollistumiseen, tukihenkilötoimintaan ja ostopalvelujen tarvetta vähentävään työhön Painopistettä siirretään avohuollon tukitoimenpiteisiin ja lastensuojelun tarvetta ennalta ehkäiseviin varhaisen tuen palvelumuotoihin. Vaikuttavat toimintamallit ja viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen Kaikissa hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen toiminnoissa vahvistetaan viestintää ja markkinointia ja tehdään palveluiden vaikuttavuuden arviointia. Vaikuttavuutta lisätään perusturvan palvelualueella vireillä olevan arviointivälinehankkeen tuottamaa tietoa ja mahdollisuuksia hyödyntäen. Parannetaan palveluiden vaikuttavuutta sujuvin kasvun ja oppimisen palvelualueen palveluprosessein ja tarkoituksenmukaisin työnjaoin. Tapahtumien imagovaikutusten arviointi- ja hyödyntämismalli on käytössä ja tapahtumia hyödynnetään Kuopio-kuvan vahvistamisessa sekä hyvinvointia edistävien toimintamallien jalkauttamisessa. Rakennetaan kokonaisvaltaista hyvinvointipalveluiden markkinointi- ja viestintämallia yhdessä palvelualueiden kanssa. Parannetaan verkkosivuston toiminnallisuutta. Tehostetaan asukasviestintää monikanavaratkaisuina. Koulutetaan henkilöstöä vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa sosiaalisen median kanavissa. Tuetaan tiedolla johtamista ja kehitetään sähköistä asiointia. 17

20 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuopion strategia vuoteen 2020 Terve Kuopio -ohjelma, joka konkretisoi Terve Kunta-verkoston ja WHO:n Healthy Cities - verkostojen tavoitteiden toteuttamista Terve Kunta verkoston toimintasuunnitelma 2015 Pohjois-Savon hyvinvointiraportti 2012 Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma vuosille Turvallisuussuunnitelma Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kuopion nuoriso-ohjelma Ilmastopoliittinen ohjelma ja Kuopion energiatehokkuussopimus Kuopion kaupungin ympäristöstrategia Vesihuollon yleissuunnitelma vuoteen 2020 Liikenneturvallisuussuunnitelma Kotoutuminen Kuopioon - Toimenpideohjelma Vapaa-ajanpalveluiden kehittämissuunnitelma (päivitettävänä) Varhaiskasvatussuunnitelma Pienet lapset liikkeelle toimintamalli Varhaiskasvatussuunnitelma - Kasvattajan käsikirja Lastensuojelun toimintaohje Savuton Kunta toimenpideohjelma Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelma Osallisuussuunnitelma ja asukasdemokratia (tulossa) 18

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Julkaisuvapaa tiistaina klo KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginjohtajan esitys

Julkaisuvapaa tiistaina klo KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginjohtajan esitys Julkaisuvapaa tiistaina 18.11.2014 klo. 9.00 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2018 Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus 17.11.2014 Kaupunginhallitus 24.11.2014,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

2.5. Kuopiolaisten hyvinvointi

2.5. Kuopiolaisten hyvinvointi 2.5. Kuopiolaisten hyvinvointi Hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet (vuoden 2014 painopistealueet lihavoituna ja alleviivattuna): Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen - alueellinen,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Lähivuosien haasteita Hannu Sulin Helsinki 11.12.2012 Sisällys Valtiontalous Kuntatalous Korjauskeinot Kunta- ja palvelurakenne Yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 357 Asianro 5469/02.02.02/2015 Talousarviomuutokset vuodelle 2015 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talousarviomuutoksia vuodelle

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Valtuustoseminaari 24.3.2014 Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön nykytila Euroopan ja Suomen talouden epävarmuus heijastuu vahvasti myös Rovaniemelle,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot