Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2014:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2014:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2018"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2

3 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2014:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

4

5 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus Kuopion kaupungin kehitysnäkymät 1.1. Väestö Asuminen Elinkeinot ja työllisyys Hyvinvointi Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kuopion kaupungin talous Kuopion kaupungin strategia Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut 4.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan lähtökohdat Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Ilmastovaikutukset Yritysvaikutukset Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta 5.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Sitovat toiminnalliset tavoitteet Käyttötalousosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosan, rahoitusosan ja investointiosan sitovat määrärahat Talousarvioon sisältyvät riskit Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tilivelvolliset viranhaltijat Talousarviossa annettavat toimintavaltuudet Talouden tasapainottaminen Käyttötalousosa 7.2. Palvelualueet Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue... 79

6 Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Isäntäkuntapalvelut Konsernihallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Konsernipalvelu Tilakeskus Yleishallinto Pohjois-Savon pelastuslaitos Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä (ilman taseyksiköitä) Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä (ydinkaupunki ja taseyksiköt) Liikelaitoksille asetetut tavoitteet Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Investointiosa Investointiosan esitystapa Koonti nettoinvestoinneista vuonna Investointiosan erittely vuonna Suunnitelmakauden investoinnit Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet Rahoitusosa Rahoituslaskelma Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet Liitteet Liite 1: Kuopion väestö Liite 2: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 3: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 4: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 5: Kuntatekniikka Liikelaitos Liite 6: Asuntotuotannon etenemiskartta

7 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu erittäin haastavien taloudellisten olosuhteiden vallitessa. Kansainvälisestä taloudesta on saatu talouskasvua tukevia merkkejä. Euroalueen ennustetaan kääntyvän tulevana vuonna pieneen, noin prosentin kasvuun kahden negatiivisen vuoden jälkeen. Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin eikä sen odoteta kääntyvän kasvuun kuluvana vuonnakaan. Suomen talouden vuoden 2015 kasvuennuste on myös hyvin alhainen, 1,2 %. Talouden tilanne, ja sitä osaltaan ohjaava ilmapiiri, on herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen alavireisen suhdanteen vuoksi. Sopeutustoimet ovat osittain hillinneet alijäämän hallitsematonta kasvua. Alijäämän ennustetaan hitaasti pienenevän sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Suomen julkisen talouden rahoitusasema on kansainvälisesti heikentynyt. Sen paraneminen edellyttäisi toimenpiteitä, joilla vahvistetaan talouskasvun edellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. Kuntatalouden ahdinkoa ovat lisänneet valtion päättämät merkittävät valtionosuusleikkaukset, jotka ajoittuvat vuosille Kuntien tehtävien vähennykset eivät sen sijaan ole laisinkaan toteutuneet hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisina. Kuntien tehtäviä on lisätty ilman, että tehtävien lisäyksen aiheuttamaa kustannusten nousua olisi asianmukaisesti kompensoitu. Kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun lisäsävyä tuo tuleva sote-uudistus, joka on määrä toteuttaa vuoden 2017 alusta. Tarkkaa tietoa toteutusmallista ja uudistuksen talous- ja muista vaikutuksista ei vielä ole. Mittavan haasteen kuntatalouteen tuo väestön ikääntyminen. Kuntalain muutoksen myötä kuntatalouden tasapainotusvaatimukset tiukkenevat ja edellyttävät kunnilta entistä tiukempaa toiminnan ja talouden yhteensovittamista. Kuopion kaupunki on linjannut elinvoiman ja kasvun tavoitteekseen. Näissä tavoitteissa on onnistuttu. Aiempaa suurempi väestönkasvu ja lisääntyvät työpaikat ovat kaupungille mahdollisuus, mutta verorahoituksen vaimean kasvun tilanteessa myös taloudellinen haaste. Kaupunki on toteuttanut mittavia tasapainotustoimenpiteitä jo usean vuoden aikana ja etenee pysyvin rakenteellisin muutoksin. Menojen kasvua on saatava hillittyä vastaamaan aiempaa hitaampaa tulojen kasvua. Kuopion kaupungin vuoden 2014 talous tulee syyskuun lopun tilannetietojen mukaan toteutumaan talousarvion mukaisena eli noin 19 milj. euroa alijäämäisenä. Talousarvioon sisältyi tuloveroprosentin korottaminen 1 %-yksiköllä, joka tuo lisää verotuloa noin 16 milj. euroa. Kuopion Energia liikelaitos yhtiöitetään joulukuussa Yhtiöittämisen yhteydessä syntyy kirjanpidollista myyntivoittoa, joka yhdessä ammattikorkeakoulun yhtiöittämisjärjestelyjen kanssa rakentaa kaupungille varsin mittavan ylijäämäisen taseen. Tämä ei kuitenkaan paranna kaupungin rahoitusasemaa. Valtionosuusleikkaukset aiheuttavat vuonna 2015 Kuopion kaupungille 29 milj. euron tulonmenetyksen, jossa on uutta vuodelle 2015 kohdistuvaa leikkausta noin 6 milj. euroa. Valtionosuusuudistus oikaisee vajaa puolet Kuopion menetyksistä asteittain useamman tulevan vuoden aikana. Ketjuuntuneet kuntaliitokset antavat henkilöstölle pitkäaikaisen työsuhdeturvan ja rajaavat siten käytettävissä olevia toimenpidemahdollisuuksia henkilöstömenojen vähentämiseksi. Talousarvio on laadittu tuottavuus- henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmien tavoitteita noudattaen, ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kaupungin kasvuohjelman pyrkimykset. Palvelurakennetta edelleen kevennetään ja palveluverkostojen toimintaa tehostetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Kuopion kaupunki turvaa asukkaidensa palvelujen saatavuuden. Toiminnan painopisteitä palveluissa ovat ennaltaehkäisevä toiminta ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeminen. Vuoden 2015 osalta on erityisesti nostettava esiin mittavat verkosto- ja tehostamistoimet asiakastarpeiltaan laajentuvien perusturvan, terveydenhuollon ja koulutuspalveluiden osalta. Useat nyt päätöksentekoon tulevat toimet tuovat kaivattuja kustannustason nousua hillitseviä vaikutuksia mittavammin kuitenkin vasta suunnittelukauden tulevina vuosina. Sopeutustarpeen suuruudesta ja sopeutuksen toteuttamisen haasteellisuudesta kertoo se, että vuoden 2015 talousarvio on 22 milj. euroa alijäämäinen. Suunnitellut toimet ovat välttämättömiä, jotta kaupungin toiminnallinen talous saadaan tasapainottumaan neljävuotisen suunnittelukauden kuluessa. 5

8 Kaupunki panostaa vahvan ja monipuolisen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksiin päämäärätietoisesti kuten aiempinakin vuosina. Tämä luo edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle, työllisyyden paranemiselle sekä verotulojen kasvulle tulevaisuudessa. Kaupunkirakenteen kehittämisessä painotetaan täydennysrakentamista ja olemassa olevan palvelurakenteen ja verkoston hyödyntämistä. Kaupunki toiminnallaan edesauttaa Kuopion kehittymistä jatkossakin elinvoimaisena ja houkuttavana kasvukeskuksena. Ydinkaupungin nettomenot (toimintakate) ovat -618 milj. euroa. Toimintakatteen verrannollinen kasvu edelliseen vuoteen on noin 1,9 %. Verorahoituksen kasvun arvioidaan olevan hyvin vähäistä valtionosuusleikkauksista ja yleisestä taloustilanteesta johtuen. Vuosikate on talousarviossa 15,3 milj. euroa, mikä on kaupungin investointitarpeeseen nähden liian alhainen. Investointitasoa on edelleen alennettu aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nettoinvestoinnit ovat noin 42 milj. euroa. Investointeja on priorisoitu, niiden kustannustasoja on arvioitu kriittisesti ja osa investoinneista on siirretty toteutettavaksi tulevina vuosina. Investointien kattamiseksi kaupungin velkamäärä kasvaa ensi vuonna noin 30 milj. euroa. Lainamäärä asukasta kohden on tällöin noin euroa. Velkaantumisen kasvun hidastuminen edellyttää tulevina vuosina nykyistä parempaa vuosikatetta. Kuopion kaupunki ja Maaningan kunta yhdistyvät Liitoksen myötä kaupungin väkiluku ylittää asukkaan rajan ja pinta-ala kasvaa noin 575 km2. Päätös Kuopion kaupungin ja Juankosken kaupungin yhdistymisestä on tehty. Kuopion kaupungin väestönkasvu ja työpaikkojen lisääntyminen on kansallista kärkeä. Kaupungin elinvoimaan vaikuttaa myös kykymme järjestää ja tuottaa kuopiolaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja tukea ennakoivaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja aktiivista elämäntapaa. Julkisen talouden pitkään jatkuva kriittinen tilanne, jonka osana Kuopion talous on myös kovalla koetuksella, uhkaa rajata toimintaedellytyksiämme ja vaikeuttaa strategiamme tavoitteiden saavuttamista. Edessämme on isoja haasteita, mutta yhdessä kaupunkitasoiseen ymmärrykseen perustuen voimme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi ja uudistukset kaupunkimme menestykseksi. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 6

9 1. Kuopion kaupungin kehitysnäkymät 1.1 Väestökehitys- ja ennuste Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuonna 2013 Kuopion väestölisäys oli 1206 asukasta ja väestönkasvun arvioidaan pysyvän samalla tasolla myös lähivuosina. Kuopion luonnollinen väestönlisäys oli noin 200 henkeä ja muuttovoitto noin 1000 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys on vuosittain hieman pienentynyt kuolleiden määrän kasvun takia ikärakenteen vanhetessa. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saatu muuttovoitto on edelleen kasvanut osin sen vuoksi, että pääkaupunkiseudulle lähtevien määrä on jonkin verran vähentynyt. Maahanmuuton ja maastamuuton väestömäärät ovat edelleen pieniä, mutta siirtolaisuudesta syntyvä nettomuutto kattaa edelleen noin viidesosan väestönmuutoksesta. Vuoden 2014 alussa Kuopiossa oli asukasta ja Kuopion seudulla asukasta. Vuoden 2014 tammi-syyskuun aikana Kuopion väestökehitys oli edellisvuoden tavoin hyvin positiivinen. Syyskuun 2014 loppuun mennessä luonnollinen väestönmuutos oli 104 henkeä (syntyneet 858, kuolleet 754). Kuntien välinen muuttovoitto oli 885 henkeä ja siirtolaisuuden 180 henkeä. Kokonaisväestönlisäys oli 1169 henkeä, joka on enemmän kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestönlisäys 950 henkeä. Syyskuun lopussa Kuopiossa oli asukasta. Tähän saakka toteutuneen väestökehityksen perusteella vuodelle 2014 ennakoitu noin 1200 asukkaan väestönkasvu tullaan saavuttamaan. Maaningan ja Kuopion kuntaliitoksen toteutuminen vuodenvaihteessa 2014/2015 lisää väkilukua noin 3800 hengellä Kuopion väestönmuutokset tammisyyskuu Luonn. muutos Muuttovoitto/-tappio Siirtolaisuus (netto) VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, Aluejako vuoden 2014 mukainen koko aikasarjassa Kuopion väestömäärä kasvaa uusimman Kuopion oman väestöennusteen mukaan lähivuosina vuosittain noin 1200 hengellä. Väestömäärän arvioidaan olevan vuoden 2015 alussa noin ja vuonna 2020 noin asukasta. Väestömäärät kasvavat lähes kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti 75 vuotta täyttäneiden kohdalla. Ennusteessa noin 80 prosenttia väestömäärän lisäyksestä olisi muuttovoittoa ja 20 prosenttia luonnollista väestönlisäystä. 7

10 1.2. Asuminen Kuopion asuntotuotannon määrä on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2013 uusien valmistuneiden asuntojen määrä ylitti selvästi 900 asunnon tason ja myös tänä vuonna lähelle vastaava määrä on mahdollista valmistua. Eri alueille jakaantunut ja selvästi lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää. Tänä vuonna kerrostaloasuntoja on valmistunut keskustaan, Niiralaan, Männistöön, Puijonlaaksoon, Pihlajalaaksoon ja Lehtoniemeen. Runsas asuntojen tarjonta aktivoi asuntomarkkinoita, vaikkakin asuntojen hintojen nousu on ollut viime vuosina selvästi maltillisempaa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2014 asuntojen hinnat ovat Kuopiossa taas kääntyneet nousuun. Kuopion tavoitteena on kaavoittaa ja tarjota useita, monipuolisia ja houkuttelevia alueita ja tontteja asumisen tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa tonttireservejä, jotka ovat melko niukat tällä hetkellä. Tulevina vuosina asuntotuotannossa tavoitellaan vähintään viime vuosien, noin 800 asunnon tasoa. Tämä tarkoittaa aktiivista maanhankintaa, ripeää kaavoitusta ja sujuvaa täydennysrakentamista uusien alueiden rinnalla. Täydennysrakentaminen on Kuopion vahva tavoite ja kaavoituksen painopiste tulevina vuosina. Useiden uusien täydennysrakentamisalueiden kaavoitus ja näillä rakentamisen käynnistyminen on ohjelmoitu tulevalle viisivuotiskaudelle ( ). Asumisen tarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa ja tulevina vuosina ikääntyvien asumisen tarpeet erityisesti korostuvat. Pienten asuntokuntien määrä on Kuopiossa lisääntynyt jo pitkään ja tämän kehityksen ennakoidaan edelleen jatkuvan. Vuonna 2013 valmistui yhteensä 958 asuntoa, joista 585 asuntoa oli kerrostaloissa, noin 140 rivitaloissa ja noin 230 omakotitaloissa. Eniten kerrostaloasuntoja valmistui Lehtoniemeen, Keskustaan ja Pihlajalaaksoon. Omakotitaloista 70 prosenttia sijoittui Saaristokaupunkiin ja loput 30 prosenttia maaseutualueille. Tulevalla viisivuotiskaudella Kuopioon odotetaan valmistuvan yhteensä noin uutta asuntoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 800 uutta asuntoa vuodessa. Asunnoista noin 66 prosenttia ennakoidaan tulevan kerrostaloihin, noin 18 prosenttia rivitaloihin ja noin 16 prosenttia omakotitaloihin. Lähivuosina tuotannon tavoitetason saavuttamista uhkaavat uusiin täydennysrakentamisalueisiin kohdentuvat jo tehdyt ja mahdolliset kaavavalitukset, jotka viivästyttävät kaavojen valmistumista. Nämä valitukset voivat pienentää tulevien vuosien tuotantotasoa. Tulevalla viisivuotiskaudella on tavoitteena saada Savilahden ensimmäinen asumisen asemakaava ja alueen ensimmäiset asunnot valmiiksi. Vastaavasti tavoitellaan asumisen rakentamisen käynnistymistä Valkeisen entisen sairaalan korttelissa sekä Sakkyn alueella Haapaniemellä. Molemmilla alueilla ensimmäisten asuntojen ennakoidaan valmistuvan vuonna

11 1.3. Elinkeinot ja työllisyys Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikkamäärät ovat suurimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla, koulutuksessa ja rakentamisessa sekä teollisuudessa. Viime vuosina työpaikkojen määrän kasvusta noin puolet on suuntautunut terveys- ja sosiaalipalveluihin. Muita kasvavia toimialoja ovat olleet yritysten hallinto ja tukipalvelutoiminta, kauppa ja majoitus- ja ravitsemistoiminta. Eniten työpaikat ovat vähentyneet teollisuudessa, energiahuollossa, maa- ja metsätaloudessa sekä kiinteistöalalla. Kuopiossa oli noin työpaikkaa vuoden 2012 lopulla uusimpien Tilastokeskuksen työssäkäyntitietojen mukaan. Työpaikkojen määrä kasvoi vuoden 2012 aikana noin 900 työpaikalla, mikä vastaa 1,8 prosentin vuosimuutosta. Kuopion 14 vertailukaupungin kesken Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi eniten sekä vuoden 2012 aikana, että viiden vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2012 työpaikkojen määrä väheni koko maassa 0,6 prosenttia. Yritysten liikevaihdon määrällä mitaten suurimmat toimialat Kuopion seudulla ovat kauppa, teollisuus ja rakentaminen. Kuopion seudun yritysten liikevaihdosta reilu kolmannes tulee kaupan alalta. Kuopion seudun yritysten liikevaihto vuonna 2013 oli 5,15 miljardia euroa. Vuoden 2014 tammi-kesäkuun ajalta toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,41 miljardia. Liikevaihto väheni edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 2,1 prosenttia. Vientiliikevaihto väheni Kuopion seudulla tammi-kesäkuun aikana 7,6 prosenttia ja viennin osuus liikevaihdosta oli noin 11 prosenttia. Koko maassa liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 0,6 prosenttia. Koko maassa vienti kasvoi 1,3 prosenttia. Kuopion kehitys aluejako koko aikasarjassa Väestömuutos % 0,2 0,3 0,6 0,7 0,7 0,6 1,2 1,1 tammi-syys henkilöä tammi-elo Asuntotuotanto lkm Työpaikkakasvu % 3,0 2,7 0,9-0,9 0,9 2,1 1,8 lkm Yritysten liikevaihdon tammi-maalis muutos, 2010=100 % 8,6 9,2 7,5-11,4 6,4 6,2 3,2 2,9-0,1 Yritysten palkkasumman tammi-kesä muutos, 2010=100 % 4,2 6,5 9,5 2,5 3,8 6,6 4,0 3,7 0,0 Viennin muutos tammi-kesä (TOL C Teollisuus, seutu) % 19,1 10,2 14,1-25,3 12,9 18,3 5,8 2,8-7,6 syysk.loppu Työttömyys-% 11,4 10,4 9,8 11,6 11,3 10,4 10,3 11,2 11,6 Työttömiä keskim.kk Lähteet: Väestörekisterikeskus, Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö 9

12 Työttömyys 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Työttömyys Kuopiossa ja koko maassa vuosina ,2 11,9 Kuopio Koko maa 4,0 2,0 Kuopion työttömyys on aika ajoin koko maan työttömyyttä matalammallaa tasolla 0,0 Kuopion työttömyys on kasvanut edelliseen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna valtakunnallisen kehityk- sen mukaisesti kaksi vuotta yhtäjaksoisesti. Vuonna 2013 Kuopion työttömyysaste oli keskimäärin 11,2 pro- senttia, kun se koko maassa oli 11,3 prosenttia. Työttömien määrä on lisääntynyt kuukausittain edellisvuo- teen verrattuna syyskuusta 2012 lähtien. Kuopiossa työttömyyden heikentyminen alkoi muutamia kuukausiaa koko maataa hitaammin ja on kehitys on ollut lievempää kuin koko maassa. Syyskuunn 2014 lopussa Kuopios- sa oli 5904 työtöntä ja työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. Vuoden 2013 syyskuuhunn verrattuna työttömiä oli noin 590 henkilöä enemmän. Kuopion seudulla oli syyskuun lopulla työtöntä jaa työttömyysaste oli 11,0 prosenttia. Maaningan työttömyysaste oli 8,8 prosenttia ja Siilinjärven työttömyysastee 8,5 prosenttia. 10

13 Kuopion työttömyysaste vertailukaupunkiensa joukossa oli viidenneksi pienin pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja Vaasan jälkeen. Vuoden aikana Kuopion työttömyys on noussut 1,0 prosenttiyksikköä ja koko maassa nousu on ollut 1,1 prosenttiyksikköä Hyvinvointi Hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet seuraavana, joista neljä ensimmäistä on painopisteitä: Kuntalaisten yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osallisuus Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden poikki + kolmas sektori) Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret) Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen Kaikille ikäryhmille viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. väkivallattomuus) Lasten, nuorten ja vanhusten koteihin vietävä tuki tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen Vaikuttavat toimintamallit Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen Kuopiolaisten hyvinvoinnin tila Kuopiolaisten kokemuksellisesta hyvinvoinnista tehtiin kysely Otakantaa -palvelun kautta keväällä Tulosten mukaan kuopiolaisten kokemuksellista hyvinvointia vahvistavat :1) luontoympäristöön, väljään ja siistiin ympäristöön ja rakentamiseen liittyvät asiat, 2) toimiva ja turvallinen liikenne ja kunnossapito, 3) omaehtoinen toiminta ja aktiivisuus, 4) monipuolinen tiedonsaanti, palaute-, yhteydenpito- ja yhteydenotto sekä vaikuttamiskanavat sekä tapaamiset, 5) riittävä toimintakyky ja terveys, 6) riittävät ja helposti saavutettavat lähipalvelut, 7) työ, mielekäs toiminta ja vapaa-aika sekä 8) sosiaalinen tuki, ystävät ja hyväksytyksi tuleminen. Vastaavasti kokemuksellista hyvinvointia heikensivät edellä mainittujen asioiden toimimattomuus tai puuttuminen. Joulukuussa 2013 toteutetun Urgenche-hankkeen kyselyssä kerättiin tietoa kuopiolaisten terveydestä, hyvinvoinnista ja asumiseen ja elinympäristöön liittyvistä kokemuksista. Tulosten (N=781) mukaan kuopiolaisten koettu terveys on hieman Suomen keskimääräistä tasoa parempaa. Tulosten mukaan 83 % kuopiolaisista kuuluu hyvän henkisen hyvinvoinnin omaaviin WHO-5 -indeksin avulla mitattuna. Parhaiten näyttäisivät voivan vuotiaat ja heikoiten vuotiaat. Kuopiolaiset olivat tyytyväisimpiä perhe-elämäänsä, asuntoonsa ja koulutukseensa. Asunnoissaan kuopiolaiset ovat tyytyväisimpiä lämmitysjärjestelmään ja tyytymättömimpiä ilmanvaihtoon. Kuopiolaisista 25 % kärsii melko usein tai pysyvästi liian korkeista lämpötiloista asunnossaan kesäisin. Vastaavasti 11 % kärsii liian matalasta lämpötilasta talviaikaan. Tyytymättömimpiä kuopiolaiset olivat Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Arvioitaessa kuopiolaisten onnellisuutta asteikolla 1-10, yli 65 % kuopiolaisista arvioi onnellisuutensa arvoksi 8 tai yli. Terveytensä arvioi vähintään hyväksi 65 % ja huonoksi tai erittäin huonoksi 6 %. Kuopiolaisista 30 % kokee ilmansaasteiden vaikuttavan negatiivisesti heidän terveyteen ja hyvinvointiin. Kuopion omien indikaattoritietojen perusteella hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot PM10 uq/m3 ovat olleet laskusuunnassa (v. 2012) ja terveydensuojeluviranomaisen tekemien asunnontarkastuksia on tehty kaksinkertainen määrä verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen (v. 2012). Kuopiossa on kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) noussut merkittävästi (78,9 v. 2013) ja Kuopio. TEA-pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. 11

14 Kuopiolaisten hyvinvoinnin tilaa väestöryhmittäin suhteessa vertailukaupunkeihin (Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku) on seuraavassa kuvattu valtakunnallisten, hyvinvointikertomuksessa käytettävien indikaattorien perusteella (Lähde: THL: SOTKAnet ja Kouluterveyskysely 2013). Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Kuopiolaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanne suhteessa vertailukaupunkeihin on monen indikaattorin osalta hyvä. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (20,8 % v. 2013) ja ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (27,5 % v. 2013) ovat Kuopiossa vertailukaupungeista toiseksi matalimmat. Myös lasten pienituloisuusaste on Kuopiossa (14,4 v. 2012) vertailukaupunkeja parempi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus (8,0 % v. 2012) ja vuotiaiden nuorten työttömien osuus (13,5 % v. 2013) vastaavan ikäisestä väestöstä ovat Kuopiossa matalammalla tasolla kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Kouluterveyskyselyn mukaan kuopiolaiset lapset ja nuoret kokevat tulevan koulukiusatuiksi harvemmin, heillä on useimmiten vähintään yksi hyvä ystävä ja he kokevat vähemmän vanhemmuuden puutetta kuin lapset ja nuoret koko maassa keskimäärin. Samoin kuopiolaisista ja lapsista ja nuorista harvempi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa juovien ja tupakoivien kuopiolaisten nuorten osuus on laskenut peruskoulun yläluokilla ja lukiolaisten keskuudessa ja osuudet ovat matalammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Kuitenkin nuuskan käyttö on lisääntynyt yläluokilla ja erityisesti lukioissa. Kovia huumeita kuopiolaiset nuoret ovat kokeilleet harvemmin kuin nuoret vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Monen indikaattorin osalta Kuopio poikkeaa vertailukaupungeista huonompaan suuntaan. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (11,4 % v. 2012) on Kuopiossa vertailukaupungeista kolmanneksi korkein. Vaikka toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden nuorten osuus (18,9 % v. 2012) ja toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus (3,9 % v. 2012) ovat Kuopiossa hieman laskeneet edellisestä vuodesta, ovat ne edelleen vertailukaupunkien joukossa korkeimpia. Itä-Suomen poliisilta saatujen tilastojen mukaan perheväkivaltatilanteet, jotka ovat yksi kolmesta suurimmista lastensuojelun syistä, ovat Kuopiossa kasvussa: v oli 620 ja v oli 772 tapausta. Lastensuojelun asiakkuuteen ohjautuu Kuopiossa useampi lapsi kuin vertailukaupungeissa. Sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0 17-vuotiaiden (10,7 % v. 2012) että kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaiden (2,1 % v. 2012) osalta Kuopio on vertailukaupunkien kärkipäätä. Hyvinvointilupaus: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus pienenee. Tavoitetaso v.2015: < 2 % % 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuopio Joensuu Oulu 1,4 Tampere 1,2 Jyväskylä 1,0 0,8 0,6 Lahti Turku

15 Hyvinvointilupaus: 21,0 % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Yhä suurempi osa 8-9.luokan oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tavoitetaso v.2015: Yli 90 % kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi 20,0 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 Kuopio Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä 14,0 13,0 12,0 Lahti Turku Hyvinvointilupaus: Koulutuspaikan saa yhä useampi vuotiaista nuorista. Tavoitetaso v.2015: 95 % Koulutuksen keskeyttää enintään 5 % nuorista. % 17,5 15,0 12,5 10,0 7,5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuopio Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä Lahti 5,0 Turku Työikäiset: Työikäisten hyvinvoinnin osalta Kuopiossa korostuvat mielenterveyteen sekä tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät ongelmat, jotka näkyvät sekä työkyvyttömyyseläkkeiden myönnöissä että palvelujen käytössä. Kuopiossa mielenterveysongelmien ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus (5,0 % v. 2013) vastaavan ikäisestä väestöstä on selvästi suurempi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Samoin psykiatrian avohoitokäyntejä (568 / 1000 asukasta v. 2012) ja psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä (496,9 / 1000:tta vuotiasta kohden v. 2013) on runsaasti suhteessa muihin vertailukaupunkeihin. Työkyvyttömyyseläkettä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi saavien vuotiaiden osuus vuonna 2013 oli noin 2 %. Työikäisten, vuotiaiden vaikeasti työllistyvien osalta kehitys Kuopiossa on ollut myönteinen ja heidän osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on Kuopiossa (4,3 % v. 2013) alhaisempi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys oli Kuopiossa vuonna 2013 samalla tasolla koko maan kanssa, keskimäärin 25,1 %. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on Kuopiossa ollut nousussa viime vuosina, ollen 3,2 % vuonna 2012 ja siten vertailukaupungeista toiseksi korkein Joensuun jälkeen. 13

16 Hyvinvointilupaus: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus vuotiaista vähenee. Tavoitetaso v. 2015: enintään 3 % % 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuopio Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä Lahti Turku Hyvinvointilupaus: % 9,5 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus laskee. 9,0 8,5 8,0 Kuopio Joensuu Tavoitetaso v.2015: < 8 % 7,5 7,0 6,5 Oulu Tampere 6,0 Jyväskylä 5,5 Lahti 5,0 4,5 Turku

17 Seniorit: Täyttä kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus (2,1 % v. 2013) vastaavan ikäisestä väestöstä on Kuopiossa keskitasoa suhteessa muihin vertailukaupunkeihin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (2,7 % v. 2012) ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden osuus (9,8 % v. 2013) ovat vertailukaupungeista pienimmät. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (92,2 % v. 2012) on Kuopiossa yli hyvinvointilupauksen tavoitetason ja vertailukaupungeista suurin. Hyvinvointilupaus: % 93 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. 92 Kuopio Tavoitetaso v.2015: > 92 % Joensuu Oulu Tampere Jyväskylä 88 Lahti 87 Turku Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseen painopistealueittain v. 2015: Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden poikki + kolmas sektori) Asiakkaita tuetaan ja kannustetaan omatoimisuuteen sekä käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Erityisesti kulttuurin ja liikunnan aktivointia sekä kansalaisopiston tarvelähtöistä toimintaa kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin kohderyhmänä ikäihmiset, lapset ja nuoret, erityisryhmät, työttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat. Liikuntapalveluissa aktivoidaan uuden liikuntapalvelusuunnitelman mukaisesti uusia käyttäjiä ja ohjataan heidät edelleen muiden palveluntarjoajien toiminnan piiriin tai omaehtoisiin palveluihin asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi. Rakennetaan kumppanuuteen perustuvia yhteistyöverkostoja ennaltaehkäisyn, varhaisen tukemisen ja moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi. Lastensuojelun painopistettä siirretään avohuollon tukitoimenpiteisiin ja lastensuojelun tarvetta ennalta ehkäiseviin varhaisen tuen palvelumuotoihin. Toteutetaan kaupunkitasoinen verkosto Terve Kuopio -kioskin matalan kynnyksen palveluohjaukseen ja terveysneuvontaan uudistamalla vanhusten palveluohjauksen prosessi (Palvelutori Vanamo) Terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen ja tarjotaan matalan kynnyksen asiakaslähtöistä palvelua. Omahoidon ohjausta tehostetaan, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä hoitotasapaino ja ehkäistään pitkäaikaissairauksien liitännäissairauksia. Avohoidon terveydenhuollon palveluissa ennaltaehkäiseviä palveluja kohdennetaan erityisesti suuren hoidon tarpeen omaaville. 15

18 Järjestetään terveydenhuoltohenkilöstölle motivoivan haastattelun koulutusta. Kaupungin yhteistyömuotoja kehitetään erityisesti päivähoidon, perusopetuksen, nuorisopalvelujen ja kolmannen sektorin välillä siten, että ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus lisääntyy. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret) Uudelleen organisoidaan perhetyön palveluja olemassa olevin resurssein. Kohdennetaan alkavan vastaanotto- ja arviointiyksikön toimintaa ja sosiaaliohjaajien työpanosta kotiutumisen mahdollistumiseen, tukihenkilötoimintaan ja ostopalvelujen tarvetta vähentävään työhön Turvataan sijaisperheille riittävät tukipalvelut. Toteutetaan nuorten pärjäämisen tuki -projektin tuottamat hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset lasten ja erityisesti nuorten (mielenterveys)palveluissa. Seurataan ja arvioidaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Nuoret, joilla on vaara jäädä perusopetuksen jälkeen ilman koulutuspaikkaa, ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin etsivän nuorisotyön ja REHTI-hankkeen avulla. Oppilashuollon työntekijät kehittävät uusia yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Suunnitellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa matalan kynnyksen palveluita lapsille, nuorille ja perheille. Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Tehdään ehkäisevää päihdetyötä kaikille ikäryhmille PAKKA-toimintamallin mukaisesti eri teemoin mm. vanhempainillat, Huomaa Lapsi ryhmät, nuorille ja vanhemmille ennaltaehkäisevä päihdekeskustelua matalankynnyksen paikoissa ja ehkäisevän päihdetyön koulutusta sekä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät. Aktivoidaan Savuton Kunta toimintaa. Selvitetään Patakukkulan yöpäivystykseen ja selviämisasemaan liittyvät asiakastarpeet ja mahdollisuudet selviämisaseman perustamiselle. Tehostetaan Kuopion mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaista toimintaa: ennaltaehkäisevät ja matalankynnyksen palvelut käyttöön koko kaupungin tasolla, Terve Kuopio -kioskin toiminnassa mukana olo mielenterveyden ja päihdetyön asiantuntijatehtävissä, "Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällekkäiskäyttö" sekä "Portti terveysneuvontapisteen asiakkaiden hyvinvointi" - tutkimusten tulosten hyväksikäyttö palvelujen suunnittelussa, Mielenterveystalo-portaalin käyttöönotto sekä MIDAS -yhteistyön (järjestöyhteistyö) laajentaminen mielenterveyspalveluista kaikkia terveyspalveluja koskevaksi. Kehitetään "Matalankynnyksen mielenterveyspalveluja : Kuopion psykiatrian keskuksen 5 sairaanhoitajan osallistuminen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan tiimityöhön. Kuntalaisten yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osallisuus Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. paikallisdemokratia) Palveluiden eri käyttäjäryhmät osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Järjestetään osallisuuskoulutusta ja vakiinnutetaan osallisuusvastaavien verkosto. Asukastupien kehittämis- /osallisuusmallia sovelletaan myös muille alueille. Asukkaiden osallisuuteen ja paikalliseen vaikuttamista kehitetään kaupunkiympäristön palveluissa mm. sähköisen palautejärjestelmän avulla ja erillisten asukaskyselyjen avulla. Edistetään talkoorahan käyttömahdollisuuksia. Toimintakäytäntöjä kehitetään avohoidon terveydenhuoltopalveluissa tiimimallin suuntaan. Asiakkaan osallistaminen hoitoon ja työparityöskentely vahvistuvat. Vanhempien osallisuutta päivähoidossa vahvistetaan mm. kehittämällä sähköisiä asiakaskyselyjä. Osallistutaan lasten ja nuorten palvelujen toimintamallien kehittämiseen palvelualuerajojen yli yhdessä Nuorten pärjäämisen tukiprojektin kanssa Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta kehitetään osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Nuorisopalveluiden nuoriso-ohjelma päivitetään, erityistä huomiota kiinnitetään ennalta ehkäisevään nuorisotyöhön. Nuoret osallistetaan ohjelman päivitykseen. Oppijat ja huoltajat osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Konsernipalveluissa kehitetään paikallisdemokratiamallia yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. 16

19 Selvitetään osallistuvan budjetoinnin mallia (kuntalain muutos) Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen Aktivoidaan paikallisia toimijoita yksittäisistä ihmisistä järjestöihin toimimaan palveluiden tuottajina. Kehitetään ja monipuolistetaan toimintaa ja tuotetaan kohdennettuja toimintamalleja yhteistyössä eri palvelualueiden, seurakuntien ja 3. sektorin kanssa. Ohjataan järjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi/ yhteistyöpalaverit, kehityskeskustelut. Edistetään kumppanuuksia järjestöjen ja kaupungin kesken. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan järjestäminen ja kehittäminen Valikko-työryhmän ja muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään Terve Kunta -verkostoa ja Healthy Cities -toimintoja verkostosuunnitelmien mukaisesti. Perusturvan palvelualueella palvelukumppanuutta jatketaan tapaamalla säännöllisesti yritys- ja järjestökumppaneita. Toteutetaan Huomaa lapsi -vertaisryhmätoimintaa. Järjestöjen kanssa luodaan uusia kumppanuuksia. Verkostotyön läpinäkyvyyttä lisätään verkkosivujen kautta. Kaikille ikäryhmille viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Kaupunkiympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja hoitamisessa otetaan huomioon turvallisuus ja terveellisyys. Edistetään esteettömyyden, liikenneturvallisuuden ja terveellisyyden huomioimista suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa sekä jäte- ja vesihuoltoon liittyvissä palveluissa. Pyritään vaikuttamaan siihen, että rakentaminen tuottaa terveellistä ja viihtyisää sekä energiatehokasta asuinympäristöä. Myös neuvonnalla ja ohjauksella edistetään asukkaiden omatoimisuutta terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomiseksi. Rakentamisen ennakko- ohjauksessa painopisteenä ovat rakennusten terveellisyys, energiataloudellisuus, asuttavuus ja ympäristön huomioon ottaminen. Lasten, nuorten ja vanhusten koteihin vietävä tuki tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen Uudelleen organisoidaan perhetyön palveluja olemassa olevin resurssein. Kohdennetaan alkavan vastaanotto- ja arviointiyksikön toimintaa ja sosiaaliohjaajien työpanosta kotiutumisen mahdollistumiseen, tukihenkilötoimintaan ja ostopalvelujen tarvetta vähentävään työhön Painopistettä siirretään avohuollon tukitoimenpiteisiin ja lastensuojelun tarvetta ennalta ehkäiseviin varhaisen tuen palvelumuotoihin. Vaikuttavat toimintamallit ja viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen Kaikissa hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen toiminnoissa vahvistetaan viestintää ja markkinointia ja tehdään palveluiden vaikuttavuuden arviointia. Vaikuttavuutta lisätään perusturvan palvelualueella vireillä olevan arviointivälinehankkeen tuottamaa tietoa ja mahdollisuuksia hyödyntäen. Parannetaan palveluiden vaikuttavuutta sujuvin kasvun ja oppimisen palvelualueen palveluprosessein ja tarkoituksenmukaisin työnjaoin. Tapahtumien imagovaikutusten arviointi- ja hyödyntämismalli on käytössä ja tapahtumia hyödynnetään Kuopio-kuvan vahvistamisessa sekä hyvinvointia edistävien toimintamallien jalkauttamisessa. Rakennetaan kokonaisvaltaista hyvinvointipalveluiden markkinointi- ja viestintämallia yhdessä palvelualueiden kanssa. Parannetaan verkkosivuston toiminnallisuutta. Tehostetaan asukasviestintää monikanavaratkaisuina. Koulutetaan henkilöstöä vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa sosiaalisen median kanavissa. Tuetaan tiedolla johtamista ja kehitetään sähköistä asiointia. 17

20 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuopion strategia vuoteen 2020 Terve Kuopio -ohjelma, joka konkretisoi Terve Kunta-verkoston ja WHO:n Healthy Cities - verkostojen tavoitteiden toteuttamista Terve Kunta verkoston toimintasuunnitelma 2015 Pohjois-Savon hyvinvointiraportti 2012 Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma vuosille Turvallisuussuunnitelma Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kuopion nuoriso-ohjelma Ilmastopoliittinen ohjelma ja Kuopion energiatehokkuussopimus Kuopion kaupungin ympäristöstrategia Vesihuollon yleissuunnitelma vuoteen 2020 Liikenneturvallisuussuunnitelma Kotoutuminen Kuopioon - Toimenpideohjelma Vapaa-ajanpalveluiden kehittämissuunnitelma (päivitettävänä) Varhaiskasvatussuunnitelma Pienet lapset liikkeelle toimintamalli Varhaiskasvatussuunnitelma - Kasvattajan käsikirja Lastensuojelun toimintaohje Savuton Kunta toimenpideohjelma Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelma Osallisuussuunnitelma ja asukasdemokratia (tulossa) 18

Julkaisuvapaa tiistaina klo KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginjohtajan esitys

Julkaisuvapaa tiistaina klo KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginjohtajan esitys Julkaisuvapaa tiistaina 18.11.2014 klo. 9.00 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2018 Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus 17.11.2014 Kaupunginhallitus 24.11.2014,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

2.5. Kuopiolaisten hyvinvointi

2.5. Kuopiolaisten hyvinvointi 2.5. Kuopiolaisten hyvinvointi Hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet (vuoden 2014 painopistealueet lihavoituna ja alleviivattuna): Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen - alueellinen,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Suunnitteujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiiikunnan

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI 3.4.2014 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Pääekonomisti Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto Google: Kuntien tulevaisuus -> positiivisia osumia vähän -> näkymät lukuisten

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot