Maakuntavaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Pohjanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka toimii aluekehittämisviranomaisena ja valtionapuviranomaisena. Liiton ensisijaiset tehtävät ovat: aluekehitys maakuntakaavoitus edunvalvonta maakunnan suomenkielisen kulttuurin kehittäminen. Tehtävistä säädetään tarkemmin laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), rakennerahastolaissa (1401/2006) ja kuntalaissa (365/1995) sekä liiton perussopimuksessa. Liiton päätöksentekoprosessiin osallistuvat maakuntavaltuusto (38 jäsentä) maakuntahallitus (13 jäsentä) kulttuurilautakunta (13 jäsentä) ja tarkastuslautakunta (5 jäsentä). Lisätietoja: Kansikuva: ÖFPL/Christine Bonn

3 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi

4 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Pohjanmaan liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön on rohkeasti uskallettava muuttaa asioita. Tämän haasteen edessä olemme joka päivä, kun tarkastelemme itseämme ja maakunnan asukkaita. Pohjanmaan liiton täytyy jatkuvasti ja myös ilman lain suomaa valtuutusta kyetä lunastamaan paikkansa maakunnan kokoavana voimana kilpailupainotteisessa maailmassa. Liiton olemassaolo ole mikään itsetarkoitus, vaan siihen tulee sisältyä toimiminen maakunnan kestävän kehityksen hyväntahtoisena kaitsijana. Se tarkoittaa, että me toimijoina ja liiton työntekijöinä otamme huomioon maakunnan moninaiset tarpeet ja mahdollisuudet ja pyrimme arvoillamme ja asenteellamme luomaan uskoa Pohjanmaan liiton tekemään työhön. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntastrategia antaa työllemme selkeän suunnan. Pohjanmaan liitto on yksi maakuntaohjelman toteuttajista, joten tähän toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi olemme koonneet liitolta odotettavissa olevat toimenpiteet strategian toimeenpanossa. Pyrimme toiminnallamme tarjoamaan avaimia menestykseen, ei menestystarinoita. Pohjanmaan liitto on kuntien yhteistoimintaelin, jossa maakunnan kehittämistyötä sovittavat yhteen ja johtavat demokraattisissa kuntavaaleissa kansalaisten luottamuksen saaneet edustajat. Siksi maakuntavaltuustomme ja maakuntahallituksemme ovat ensiarvoisen tärkeitä! 2

5 1.1 Maakunnan erityispiirteet Maakunnan myönteiset erityispiirteet on uudessa maakuntastrategiassa esitetty tiivistäen seuraavasti: Pohjanmaan kilpailukyky on maan kolmanneksi parhaimmaksi heti Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Hyvää kehitystä selittää pitkälti Vaasan seudulla sijaitseva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli ihmistä. Keskittymän osuus koko maan energiateknologian viennistä on noin 30 % ja kaikesta teknologiaviennistä noin 12 %. Pohjanmaan kilpailukyky ei kuitenkaan lepää yhden keskittymän varassa, vaan keskeisenä menestystekijänä on aina ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Energiateknologian lisäksi merkittäviä teollisuuden aloja ovat massan ja paperituotteiden valmistus, kemianteollisuus, metallituotteiden valmistus, elintarviketeollisuus, jalostusteollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus, jossa veneteollisuudella on merkittävä osuus. Monipuolinen elinkeinoelämä luo suojaa suhdannevaihteluja vastaan ja aikaa myöten myös uuden kasvun mahdollisuuksia. Uudet kasvualat syntyvät monesti olemassa olevan toiminnan pohjalta ja erityisesti toimialojen rajapinnoilta. Yrittäjämäinen asenne vahvistaa uusien alojen muodostumista. Merkittäviä mahdollisuuksia Pohjanmaalle luovat tulevaisuudessa mm. uusiutuvan energian potentiaali, hyvinvointiyrittäjyys ja luovat alat. Teollisuus on Pohjanmaalla kansainvälistä. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on yli 75 prosenttia. Alueella sijaitsee monia kansainvälisiä suuryrityksiä, joiden markkina-alueena on koko maailma. Tuotanto perustuu korkeaan teknologiaan ja osaamiseen, joten teollisuustuotannon jalostusarvo per asukas on maakuntien välisessä vertailussa korkein. Osaavan työvoiman houkuttelussa Pohjanmaalla on monia vahvuuksia. Maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakouluyksikköä tarjoavat monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja houkuttelevat nuoria ihmisiä maakuntaan. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä onkin Pohjanmaalla maakuntien välisen vertailun kärkipäässä. Etenkin kaksikielisyys mutta myös monikielisyys on vetovoimatekijä ja vahvuus, joka antaa kilpailuetua alueen kansainvälisille yrityksille. Maakunnassa on pitkät perinteet työperusteisessa maahanmuutossa. Ulkomaan kansalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden suuri määrä näkyy katukuvassa ja luo kansainvälistä ja suvaitsevaista tunnelmaa, mikä nähdään monesti positiivisena tekijänä seutujen vetovoimamittauksissa. Myös rikas kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt puutalokaupunkeineen sekä ainutlaatuinen saaristo ja maailmanperintöalue lukeutuvat maakunnan vahvuuksiin, jotka mahdollistavat matkailun kehittämisen. 3

6 Kilpailussa osaavasta työvoimasta Pohjanmaan sijainti aiheuttaa haasteita. Sijainti vaikeuttaa kotimaan kuljetuksia ja heikentää jakelua palvelevien keskusten kilpailukykyä, sillä Pohjanmaa sijoittuu Etelä-Suomen suurten väestökeskittymien ja markkinoiden reuna-alueelle. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmästä on pidettävä huolta kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on suhteellisen hyvä. Pohjalaiset kokevat itsensä jossain määrin terveemmiksi ja elämänlaatunsa paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi puolestaan kokee selvästi harvempi. Pohjalaisten sairastavuus on selvästi alle koko maan keskitason. Yksi tärkeimmistä väestön hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on työ. Pohjanmaalla on jo pitkään ollut muuhun maahan verrattuna korkea työllisyys ja alhainen työttömyys. Väestö kokeekin itsensä useammin työkykyiseksi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjanmaan väestö on sosiaalisesti aktiivista. Jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön toimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tämä näkyy Pohjanmaalla vilkkaana yhdistys- ja kulttuurielämänä. Yhdessä toimiminen luo verkostoja ja luottamusta eli sosiaalista pääomaa, joka luetaan yhdeksi Pohjanmaan keskeisistä vahvuuksista. Pohjanmaan vahvuuksiin kuuluu se, että hyvän elämän edellytykset ovat säilyneet kaikissa maakunnan osissa. Väestö kasvaa Suupohjan rannikkoseutua lukuun ottamatta koko Pohjanmaan alueella. Vetovoimaisia aluekeskuksia ympäröivät elinvoimaiset kylät ja harvaanasuttua seutua on vähän. Kylien yhteyteen sijoittuva maaseuturakentaminen mahdollistaa peruspalveluiden säilymisen kyläalueilla. Maaseudun vahvuutena on myös mikroyritysten suuri määrä. Pohjanmaan vahvuuksiin lukeutuvat myös viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä hyvä ja edullinen asuminen. Pohjanmaan asukkaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä asuinalueensa turvallisuuteen. Lyhyet matka-ajat asuinpaikasta töihin ja palveluiden pariin ovat useimpien pohjalaisten todellisuutta. Pohjanmaan alueen luonto on puhdas ja monipuolinen virkistyksen lähde. Luonto on erittäin monimuotoinen, ja sen edustavimmat osat on otettu mukaan valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä luontoalue Merenkurkun saaristo nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna Muutostekijät Toimintaympäristöanalyysien ja maakuntastrategiassa kuvailtujen maakunnan erityispiirteiden pohjalta voimme esittää seuraavan yhteenvedon Pohjanmaan liittoon vaikuttavista keskeisistä muutostekijöistä: 4

7 Pohjanmaan talous on avoin ja kansainvälinen, joten sen kehitys on tiiviisti sidoksissa ulkomaailman kehitykseen. Maakunnan kehittämisessä tuleekin pyrkiä huomioimaan tärkeimmät yleiset muutostekijät, jotka muuttavat toiminta- ja ajattelutapoja tulevina vuosina. Globalisaatio: Globalisaatio syvenee kautta linjan. Globaali työnjako muuttuu, ja työvoiman, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus jatkavat kasvuaan. Teknologiat kehittyvät ja leviävät nopeasti. Paikallisuuden merkitys kasvaa: Globalisaation rinnalla myös paikallisuuden merkitys korostuu. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden alkuperällä on huomattavasti enemmän merkitystä. Kaupungistuminen: Alue- ja yhdyskuntarakenne keskittyy ja taajamoituu. Logistisia solmukohtia kehitetään ja vaarana on, että reuna-alueiden infrastruktuuri heikkenee. Tuotannon rakenteen muutos: Elinkeinorakenne on jatkuvassa muutoksessa. Maatalous teollistuu, perinteisen teollisuuden on uudistuttava ja palveluiden osuus kasvaa. Osaamistalous: Koulutustaso nousee ja tiedon merkitys tuotannontekijänä voimistuu. Samalla monipuolisen osaamisen merkitys korostuu. Digitalisoituminen: Reaali- ja virtuaalimaailmat yhdistyvät. Digitaalisuus uudistaa palveluita ja tuotantoa sekä fyysisen liikkumisen tarvetta. Maahanmuutosta johtuva monikulttuurisuus: Maahanmuuttajien suuri määrä on haaste, joka tulee huomioida palveluiden ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen kehittämisessä. Liikkuva väestö: Ihmisten liikkuvuus edellyttää muutoksia palvelujärjestelmässä. Julkisten resurssien niukkuus: Julkiset resurssit niukkenevat, ja vaikeudet huolehtia palveluvelvoitteista ja liikennejärjestelmästä lisääntyvät. 1.3 Johtopäätökset vuosien toiminnan kannalta Pohjanmaa ei ole erillään Suomesta tai muusta maailmasta eikä Pohjanmaan liitto ole erillään Suomea koettelevista ongelmista. Maakunnan lähtötilanne on hyvä, mutta Suomen vaisu talouskehitys heikentää kasvumahdollisuuksia myös Pohjanmaalla. Kehittämistyössä pitääkin keskittyä innovaatiokykymme kasvattamiseen ja sitä kautta kilpailukykymme parantamiseen. Kireä julkinen talous vaikuttaa suoraan Pohjanmaan liittoon: maakunnan kehittämisraha poistuu valtion talousarviosta 2015, liitolla on puolet vähemmän EAKR-varoja kuin aikaisemmin ja kunnat edellyttävät, että liitto ei rasita niiden taloutta entistä enemmän. Sen vuoksi talousarvion lähtökohtana on, että myyntituotot jäsenkunnilta pysyvät ennallaan. Kun asiaa tarkastelee 10 vuoden ajanjaksolta, käy selväksi, että Pohjanmaan liiton osuus kuntien kokonaisverotuloista ei 5

8 ole kasvanut. Vuonna 2004 liitto sai verotuloista 0,49 %, ja vuonna 2015 osuuden arvioidaan olevan 0,48 %. Pohjanmaan strategian tekijä Luomme edellytyksiä pohjalaiselle osaamiselle, talouskasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyystilanteen kohentamiselle, vaikka aluepoliittiset varat vähenevät. Strategiset tavoitteet ja vuosittaiset kärkihankkeet on määritelty Pohjanmaan maakuntastrategiassa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ohjaa käytännön toimenpiteitä. Yhteistyön ja voimavarojen kokoaja Jäsenkunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto ja maakunnan muut toimijat tekevät yhdessä töitä Pohjanmaan kehittämiseksi. Yhteisenä tavoitteena on maakunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja voimavarojen ohjaaminen ihmisten ja elinkeinoelämän kannalta parhaisiin tarkoituksiin. Toimimme myös aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Tavoitteemme on nostaa Pohjanmaa esiin osaavana toimijana Merenkurkussa, Keskipohjolassa, Itämeren alueella ja alueiden Euroopassa tehtävässä yhteistyössä. Maankäytön suunnittelija Maakuntakaavoittajana varmistamme Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden pitkälle tulevaisuuteen. Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 6

9 Pohjanmaan erityispiirteet on nostettava näyttävästi esille Suomessa vuonna Pohjanmaan liitto järjestää laajassa yhteistyössä koko maakunnan ja Helsingin kaupungin kanssa Senaatintori maakuntajuhlat. Pop-Up Pohjanmaa! Pohjanmaan liitto järjestää suurtapahtuman, joka kokoaa maakunnan tärkeät toimijat. Viemme Pohjanmaan Helsingin ytimeen ja esittelemme Vaasan seudun, Pietarsaaren seudun, Suupohjan rannikkoseudun ja Kyrönmaan mahdollisuuksia, tuotteita, elinkeinoelämää, yrittäjyyttä, koulutustarjontaa, matkailukohteita ja kulttuuria. Lähdemme Senaatintorille raikastamaan Pohjanmaan imagoa ja kertomaan nykypäivän mahdollisuuksista ja menestystarinoista. Tarjoamme pääkaupunkilaisille tilaisuuden kokea Pohjanmaan parhaat palat tehokkaasti mutta unohtumattomalla tavalla. 2 Tavoitteet ja visio 2.1 Pohjanmaan visio Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntastrategian , jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Vision energia-teema viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Energisyys näkyy huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan menestystekijöitä. Niiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa. 2.2 Määrälliset kehitystavoitteet 7

10 Pohjanmaan liiton toiminnan luonteesta johtuen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei aseta määrällisiä kehittämistavoitteita ja niille mittareita. Koska toteutamme kuitenkin toiminnallamme Pohjanmaan maakuntaohjelmaan kirjattuja tavoitteita, seuraamme omalta osaltamme maakuntaohjelman tavoitekohtaisten seurantamittareiden toteutumista. Lisäksi liitto seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla aluekehitystä kuvaavilla mittareilla: Väkiluku ja väestönmuutos Bkt/asukas Kasvuyritysten määrä Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Pitkäaikaistyöttömät Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä). 2.3 Tavoiteltava aluerakenne Tavoitellun aluerakenteen tärkeimmät tekijät ovat Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 mukaan elinvoimaiset kaupunkiseudut, jokilaaksot, elinvoimainen maaseutu ja hyvin toimivat liikenneyhteydet. Nämä elinvoimaiset kaupunkiseudut ovat Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Jokilaaksot muodostavat Pohjanmaan aluerakenteen rungon. Kaupunki-, kunta- ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja jokivarsiin. Myös kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja. Pohjanmaan päätiet ovat valtatiet 8 ja 3, joita valtatiet 13, 18 ja 19 täydentävät. Poikittaiset liikenneyhteydet tukevat seutujen kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelu aloitettiin vuonna 2014, ja työn yhteydessä tarkastellaan uudelleen myös tavoiteltavaa aluerakennetta. Tavoitteena on kolme elinvoimaista keskusta ja kuntarakenne, jolla voidaan turvata työssäkäyntialueen palvelut. 3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina Kilpailukykyinen alue Monipuolinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen innovaatiotoiminta 8

11 Pohjanmaan kilpailukyky perustuu monipuoliseen elinkeinoelämään. Maakuntaohjelmassa todetaan, että monipuolisen elinkeinoelämän haasteena ovat pk-yritysten uusiutumiskyky ja riittämätön kansainvälinen kilpailukyky, kun taas innovaatiojärjestelmän haasteena on se, että yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin vuoropuhelu ei ole systemaattista. Tavoite Kasvuyritysten määrä kasvaa Korkean teknologian yritykset lisääntyvät Pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee Työllistävien mikroyritysten määrä kasvaa Yrittäjyys lisääntyy Maaseutu tarjoaa monipuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympärist ön yrityksille Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen tukipalveluja ja rahoitusmalleja - kehittää tuotekehitys- ja testausympäristöjä - kehittää luovia ja sektorirajat ylittäviä kohtaamisareenoja - laatia pk-yritysten kasvuohjelma - edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla - parantaa nousevien alojen, kuten luovien alojen ja hyvinvointialan, markkinoiden kehittymistä ja yrittäjien tukipalveluja. - kehittää yrittäjyyden, liiketoimintaideoiden jalostamisen ja mikroyritysten toiminnan kehittämisen tukipalveluja - tukea mikroyritysten välistä verkostoitumista - edistää omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia - edistää naisten yrittäjyyttä - edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla - edistää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla. - hyödyntää uusiutuvien energiavarojen tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - edistää uuden yhteiskunnallisen kysynnän avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä - hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - parantaa maatilojen kannattavuutta ja nostaa maataloustuotteiden jalostusastetta - vahvistaa maaseudun erityisalojen kilpailukykyä Pohjanmaan liitto - määrittää yhteistyössä yritysten kanssa 2 3 toimenpidettä, jotka tukevat tärkeiden alojen kehittämistä ja perustuvat älykkään erikoistumisen prosessiin (S3) - priorisoi ja sovittaa yhteen EU- ja kansallisten varojen käytön maakunnassa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti osallistumalla maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön työskentelyyn - käy elinkeinoryhmässä jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän edustajien ja järjestöjen kanssa toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä käy vuoropuhelua valtiovallan kanssa tarvittavien varojen osoittamisesta - luo verkostoja ja välittää kansainvälisiä kontakteja, jotka tukevat valittujen toimenpiteiden toteuttamista - osallistuu aktiivisesti Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston toimintaan - hyödyntää raja-alueyhteistyötä täysimääräisesti - luo edellytyksiä EU-varojen täysimääräiselle hyödyntämiselle Pohjanmaalla - luo edellytyksiä tuleville elinkeinoelämän investoinneille laatimalla vaihekaavoja, ilmastostrategian ja maakuntakaavan

12 - tukea monialayrittäjyyttä. Innovaatiojärjestelm än kehittämisen painopisteet määritellään yritysten todennettujen tarpeiden pohjalta (älykäs erikoistuminen, S3) Elinkeinoelämää palveleva tutkimus lisääntyy alueen korkeakouluissa Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä Korkeakouluissa tehtyjen innovaatioiden kaupallistaminen lisääntyy - luoda systemaattinen vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välille - tehdä johtopäätökset ja valita kehittämiskohteet vuoropuhelun perusteella - kehittää alueen yrityselämää palvelevaa tutkimustoimintaa valintojen pohjalta. - kartoittaa tärkeimmät elinkeinoelämää hyödyttävät tutkimusalueet (S3) - luoda yhteisiä tutkimusohjelmia elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta - kehittää yhteiskäyttöisiä laboratorioita ja tutkimusalustoja - edistää korkeakoulujen valmiutta kehittää yritysten toimintaa koko maakunnan alueella. - kehittää prosessi, joka mahdollistaa ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi - lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yrittäjäkoulutusta. - toteuttaa vuosittain toistuvan älykkään erikoistumisen kyselyn Pohjanmaalla keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä valitsee keskeiset teemat - syventää tietämystään kansallisesta ja kansainvälisestä politiikasta valituilla älykkään erikoistumisen aloilla - tekee yhteistyötä komission S3- foorumin kanssa - seuraa toimintaympäristöä, harjoittaa edunvalvontaa ja neuvottelee asianomaisten ministeriöiden kanssa - osallistuu Euroopassa ja Suomessa käytävään keskusteluun elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sisällöstä - vahvistaa ja lisää osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa sekä tietämystään EU-ohjelmista - osallistuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeeseen, jossa kehitetään innovaatiojärjestelmää älykkään erikoistumisen osana. 10

13 Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä pitämällä yhteyttä komission älykkään erikoistumisen foorumiin toimimalla maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä järjestämällä asiantuntijatapaamisia, seminaareja ja tietoiskuja panemalla alulle kehittämistoimia seuraamalla toimintaympäristöä, edunvalvonnalla ja neuvottelemalla asianomaisten ministeriöiden kanssa valitsemalla ensisijaiset kehittämiskohteet ja hankekeskustelujen aiheet rahoittamalla hankkeita, toimeenpanemalla Pohjanmaan liiton osion Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja huolehtimalla ohjelman hallinnoinnista yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa hyödyntämällä täysimääräisesti Botnia-Atlantica-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia hankkeiden tukemiseen toimimalla Botnia-Atlantica-ohjelman valtion kansallista vastinrahoitusta välittävänä toimielimenä ja huolehtimalla siihen liittyvästä hanke- ja ohjelmahallinnoinnista Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien puolesta sekä ylläpitämällä Botnia-Atlantica-ohjelman sihteeristön toimistoa Suomessa. Sihteeristön pääpaikka on Västerbottenin lääninhallituksessa. osallistumalla eurooppalaisiin verkostoihin ja tapaamisiin sekä luomalla yhteyksiä EUohjelmiin osallistumalla raja-alueyhteistyöhön keskustelemalla elinkeinoelämän kehittämisen ja fyysisen suunnittelun kohtaamisesta. Toimivat yhteydet Pohjanmaan tavoitteena ovat hyvät liikenneyhteydet maakuntaan ja maakunnan alueella. Liikennejärjestelmän eri kulkumuodot sovitetaan yhteen niin, että Pohjanmaan saavutettavuus paranee. Samalla työ- ja koulumatkoista tulee sujuvia sekä tavarakuljetukset toimivat luotettavasti ja aikataulujen mukaisesti. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta. 11

14 Liikennejärjestelmätyössä tarkoituksena on tiivistää alueellista yhteistyötä. Tarkoituksena on perustaa seudullisia työryhmiä, joiden tehtävä on nimetä ja perustella muutamia seudullisia liikenteen kärkihankkeita. Yhteisten kärkihankkeiden edistämisestä solmitaan kuntien ja viranomaistahojen kesken puitesopimus. Tavoite Pohjanmaan saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuudet paranevat Kuljettamisen toimintaedellytykset paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää paikkakuntien sisäisiä ja välisiä yhteyksiä - edistää nopeaa raideliikennettä - kehittää meri- ja lentoyhteyksiä - kehittää uusia joukkoliikenteen malleja - kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria rahoitustilanteen mukaan vaiheittain - kehittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja - tiivistää yhdyskuntarakennetta liikenteellisten solmukohtien ympärille - varmistaa liikennöitävyys haja-asutusalueille ja syrjäseuduille. - kehittää päätieyhteyksiä ja liikenteen palveluja siten, että kuljetukset ovat häiriöttömiä - parantaa satamayhteyksiä ja satamatoimintojen palvelutasoa - kehittää logistiikkakeskuksia sekä alueellisen että ylimaakunnallisen palvelun näkökulmasta - mahdollistaa maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - kehittää poikittaissuuntaisia kuljetuskäytäviä - varmistaa kuljetukset maa- ja metsätiloille alemmalla tieverkolla. Pohjanmaan liitto - tiivistää maakunnallisen liikennejärjestelmäyhteistyötä ja perustaa seudullisia LJS-työryhmiä - kehittää Vaasa Seinäjokikehityskäytävällä raide- ja valtatieliikennettä ja edistää siirtymistä joukkoliikenteen käyttäjiksi sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - edistää valtatien 3 yhteysvälin Tampere Vaasa toimenpiteiden aloittamista ja Laihian eritasoliittymän ja liikennejärjestelyjen toteuttamista - edistää valtatien 8 yhteysvälin Vaasa Oulu toimenpiteiden aloittamista ja etenkin osuudella Vassor-Kärklax- Oravainen ohituskaistoja, geometriakorjauksia ja liikennejärjestelyjä - edistää Pietarsaaren satamatien (kt 68) toimenpiteitä sekä tavarakuljetusten ja turvallisuuden parantamista - pyrkii turvaamaan lentoliikennetoiminnan jatkuvuuden vähintäänkin nykytasoisena, sekä edistää uusien toimijoiden, konseptien ja reittivaihtoehtojen tuloa markkinoille - osallistuu Midway Alignment of Bothnian Corridor -hankkeeseen, jossa on käynnissä useita selvityksiä, joilla pyritään parantamaan mm. Vaasa Uumaja laivaliikennettä, tie- ja raideyhteyksiä satamaan, satamatoimintoja sekä kehitetään ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja edistetään eri liikennemuotojen sekä logistiikka- ja tavarankäsittelyalueiden yhteensulautumista - selvittää Seinäjoki Kaskinen raideliikenteen tehostamista ja kuljetuspotentiaalia - saattaa loppuun bioenergia ja logistiikka sekä vene- ja kalastussatama -selvitykset. Tekee alemman tieverkon priorisointiin ja logistiikkaan liittyvän selvityksen. 12

15 Tarkistaa aluevaraukset kiitoteiden ja lentomelun osalta. Toteuttaa selvitykset osana maakuntakaavan päivitystä ja LJSsuunnitelman toteuttamista. Osaava työvoima Pohjanmaan työikäinen väestö vähenee ja osaamistarpeet muuttuvat, mikä asettaa entistä suurempia vaatimuksia myös maakunnan liittojen vastuulla olevalle alueelliselle pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamiselle. Maakunnassa tulee olla riittävän paljon ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla kaikilla koulutusasteilla, myös aikuiskoulutuksessa. Alueen teollisuutta ja palvelualoja palvelevien koulutusalojen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Yhteensovittamista toteuttaa Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä. Ennakoinnin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategiassa 2020, jota Pohjanmaan liitto toteuttaa omalta osaltaan. Osana strategian toteuttamista maakuntahallitus asettaa koulutuksen neuvottelukunnan koulutuksen, ennakoinnin sekä työ- ja elinkeinoelämän linkiksi. Työtään jatkaa myös Pohjanmaan rekrytointiryhmä, joka seuraa ja koordinoi Pohjanmaan maakuntastrategian painopisteeseen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen liittyviä toimenpiteitä Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää maahanmuuttoa ja nuorten työllistymistä ja siten pysymistä maakunnassa sekä seurata täällä opiskelleiden sijoittumista töihin maakunnan alueelle. Työryhmä pyrkii myös edistämään työurien pidentämistä tukevia toimenpiteitä. Tasa-arvoasioiden edistämiseksi työtään jatkaa lisäksi Pohjanmaan tasa-arvoryhmä. Tavoite Korkea työllisyys Työllisyysaste > 75 % Työttömyysaste < 5 % Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vähentää työttömyyttä mm. koulutuksen, kuntoutuksen ja palkkatuetun työn avulla - edistää ammatin vaihtamisen ja uudelleenkoulutuksen edellytyksiä - edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää segregaatiota työelämässä - edistää työssä jaksamista - parantaa työelämän laatua ja joustoja - parantaa maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä mm. kielikoulutuksen, ammatillisen lisä- ja Pohjanmaan liitto - edistää eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toteuttamista naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa - tehostaa maakuntakaavoitusta ja hyvää hallintoa 13

16 Positiivinen nettomaassamuut to Riittävä työperusteinen maahanmuutto täydennyskoulutuksen ja neuvonnan avulla. - kehittää maakunnan kaupunkiseutujen ja maaseudun imagoa - huomioida erityisesti potentiaaliset paluumuuttajat viestinnän kohderyhmänä - tukea työnantajia ulkomaisen työvoiman hankinnassa, kun pätevää työvoimaa ei ole saatavilla kotimaassa - toteuttaa selvityksen, joka koskee poismuuttoa Pohjanmaalta Riittävästi koulutuspaikkoja Tekniikan alan koulutus houkuttelee hakijoita Koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän vaatimuksia - kehittää korkeatasoisia ja vetovoimaisia matkailukohteita ja -tuotteita sekä tapahtumia. - kehittää koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia - levittää tehokkaasti koulutustarpeiden ennakointityön tuloksia - tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä - vakinaistaa nykyiset väliaikaiset koulutusratkaisut. - jakaa tietoa tekniikan alasta erityisesti opinto-ohjaajille ja vanhemmille - kehittää teknisen alan valmiuksien oppimista eri koulutusasteilla - markkinoida tekniikan alaa erityisesti naisille. - kehittää osaamistarpeiden ennakointia - kehittää tutkintoja, koulutussisältöjä ja opettajien osaamista ennakointityön pohjalta - kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä - kehittää aikuiskoulutusta. - yhteensovittaa alueellista pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - levittää ennakoinnin tuloksia - rahoittaa vuonna 2015 budjettivaroin Åbo Akademin maaseutuprofessuuria, Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävää oikeustieteellistä koulutusta ja Vaasan kesäyliopiston toimintaa - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin. Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee aktiivisesti hyödyntää alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa. Laajalle levinnyt tietoisuus pohjalaista identiteettiä kannattelevista kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinteestä sekä museoihin ja arkistoihin tallennetuista aineistoista innostavat vaalimaan ja hyödyntämään kulttuuriperintöä arjessa. Yhdistystoiminnan 14

17 muuttuessa siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta sekä uusia yhdistystoiminnan malleja ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa on kehitettävä. Tavoite Kulttuuriperintö elää ajassa Arvokkaat kulttuuriympäristöt säilyvät Kulttuuriympäristöjä ja -perintöä hyödynnetään vetovoimatekijöinä Yhdistykset ovat palvelujen tuottajina julkisen sektorin merkittäviä kumppaneita Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia sekä ruokaperinteitä - kerätä ja levittää tietoa em. kohteista - parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mm. digitoimalla niitä - luoda uusia elämyksiä vanhoista perinteistä - edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisen rakennuskannan hoitamista ja säilymistä - toteuttaa merkittävästi maisemakuvaa muuttavat hankkeet niin, ettei niistä aiheudu suurta haittaa arvokkaille kulttuurimaisemille - laatia kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat - tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisemaalueita ja kulttuurikohteita alueen asukas- ja matkailumarkkinoinnissa - edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä - kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena - kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina. - edistää uusien yhdistystoiminnan konseptien syntymistä - helpottaa yhdistystoimintaan liittyvää byrokratiaa - kehittää yhdistystoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta. Pohjanmaan liitto - hyödyntää maakunnan muistiorganisaatioihin tallennettuja kulttuuriperintöaineistoja lastenkulttuuriverkosto Barkin toiminnassa - edistää kulttuuriperintöaineistoihin pohjautuvan aikamatkamenetelmän käyttöä kulttuuriperintökasvatuksessa - inventoi maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt vuosina kokoaa em. aineistot vuonna 2014 ja antaa ehdotuksen vuonna hyödyntää maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa laajaa osaamista tekemällä yhteistyötä alueen kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu kulttuurimatkailun kehittämisohjelma Culture Finlandin Pohjanmaan alueverkoston toimintaan - edistää monikulttuuristen yhdistystoiminnan eri muotojen kehittymistä Multikultfoorumi-hankkeella. 3.2 Hyvinvoiva väestö 15