Maakuntavaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntavaltuuston hyväksymä 10.11.2014"

Transkriptio

1 Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Pohjanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka toimii aluekehittämisviranomaisena ja valtionapuviranomaisena. Liiton ensisijaiset tehtävät ovat: aluekehitys maakuntakaavoitus edunvalvonta maakunnan suomenkielisen kulttuurin kehittäminen. Tehtävistä säädetään tarkemmin laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), rakennerahastolaissa (1401/2006) ja kuntalaissa (365/1995) sekä liiton perussopimuksessa. Liiton päätöksentekoprosessiin osallistuvat maakuntavaltuusto (38 jäsentä) maakuntahallitus (13 jäsentä) kulttuurilautakunta (13 jäsentä) ja tarkastuslautakunta (5 jäsentä). Lisätietoja: Kansikuva: ÖFPL/Christine Bonn

3 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi

4 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Pohjanmaan liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön on rohkeasti uskallettava muuttaa asioita. Tämän haasteen edessä olemme joka päivä, kun tarkastelemme itseämme ja maakunnan asukkaita. Pohjanmaan liiton täytyy jatkuvasti ja myös ilman lain suomaa valtuutusta kyetä lunastamaan paikkansa maakunnan kokoavana voimana kilpailupainotteisessa maailmassa. Liiton olemassaolo ole mikään itsetarkoitus, vaan siihen tulee sisältyä toimiminen maakunnan kestävän kehityksen hyväntahtoisena kaitsijana. Se tarkoittaa, että me toimijoina ja liiton työntekijöinä otamme huomioon maakunnan moninaiset tarpeet ja mahdollisuudet ja pyrimme arvoillamme ja asenteellamme luomaan uskoa Pohjanmaan liiton tekemään työhön. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntastrategia antaa työllemme selkeän suunnan. Pohjanmaan liitto on yksi maakuntaohjelman toteuttajista, joten tähän toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi olemme koonneet liitolta odotettavissa olevat toimenpiteet strategian toimeenpanossa. Pyrimme toiminnallamme tarjoamaan avaimia menestykseen, ei menestystarinoita. Pohjanmaan liitto on kuntien yhteistoimintaelin, jossa maakunnan kehittämistyötä sovittavat yhteen ja johtavat demokraattisissa kuntavaaleissa kansalaisten luottamuksen saaneet edustajat. Siksi maakuntavaltuustomme ja maakuntahallituksemme ovat ensiarvoisen tärkeitä! 2

5 1.1 Maakunnan erityispiirteet Maakunnan myönteiset erityispiirteet on uudessa maakuntastrategiassa esitetty tiivistäen seuraavasti: Pohjanmaan kilpailukyky on maan kolmanneksi parhaimmaksi heti Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Hyvää kehitystä selittää pitkälti Vaasan seudulla sijaitseva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli ihmistä. Keskittymän osuus koko maan energiateknologian viennistä on noin 30 % ja kaikesta teknologiaviennistä noin 12 %. Pohjanmaan kilpailukyky ei kuitenkaan lepää yhden keskittymän varassa, vaan keskeisenä menestystekijänä on aina ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Energiateknologian lisäksi merkittäviä teollisuuden aloja ovat massan ja paperituotteiden valmistus, kemianteollisuus, metallituotteiden valmistus, elintarviketeollisuus, jalostusteollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus, jossa veneteollisuudella on merkittävä osuus. Monipuolinen elinkeinoelämä luo suojaa suhdannevaihteluja vastaan ja aikaa myöten myös uuden kasvun mahdollisuuksia. Uudet kasvualat syntyvät monesti olemassa olevan toiminnan pohjalta ja erityisesti toimialojen rajapinnoilta. Yrittäjämäinen asenne vahvistaa uusien alojen muodostumista. Merkittäviä mahdollisuuksia Pohjanmaalle luovat tulevaisuudessa mm. uusiutuvan energian potentiaali, hyvinvointiyrittäjyys ja luovat alat. Teollisuus on Pohjanmaalla kansainvälistä. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on yli 75 prosenttia. Alueella sijaitsee monia kansainvälisiä suuryrityksiä, joiden markkina-alueena on koko maailma. Tuotanto perustuu korkeaan teknologiaan ja osaamiseen, joten teollisuustuotannon jalostusarvo per asukas on maakuntien välisessä vertailussa korkein. Osaavan työvoiman houkuttelussa Pohjanmaalla on monia vahvuuksia. Maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakouluyksikköä tarjoavat monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja houkuttelevat nuoria ihmisiä maakuntaan. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä onkin Pohjanmaalla maakuntien välisen vertailun kärkipäässä. Etenkin kaksikielisyys mutta myös monikielisyys on vetovoimatekijä ja vahvuus, joka antaa kilpailuetua alueen kansainvälisille yrityksille. Maakunnassa on pitkät perinteet työperusteisessa maahanmuutossa. Ulkomaan kansalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden suuri määrä näkyy katukuvassa ja luo kansainvälistä ja suvaitsevaista tunnelmaa, mikä nähdään monesti positiivisena tekijänä seutujen vetovoimamittauksissa. Myös rikas kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt puutalokaupunkeineen sekä ainutlaatuinen saaristo ja maailmanperintöalue lukeutuvat maakunnan vahvuuksiin, jotka mahdollistavat matkailun kehittämisen. 3

6 Kilpailussa osaavasta työvoimasta Pohjanmaan sijainti aiheuttaa haasteita. Sijainti vaikeuttaa kotimaan kuljetuksia ja heikentää jakelua palvelevien keskusten kilpailukykyä, sillä Pohjanmaa sijoittuu Etelä-Suomen suurten väestökeskittymien ja markkinoiden reuna-alueelle. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmästä on pidettävä huolta kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on suhteellisen hyvä. Pohjalaiset kokevat itsensä jossain määrin terveemmiksi ja elämänlaatunsa paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi puolestaan kokee selvästi harvempi. Pohjalaisten sairastavuus on selvästi alle koko maan keskitason. Yksi tärkeimmistä väestön hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on työ. Pohjanmaalla on jo pitkään ollut muuhun maahan verrattuna korkea työllisyys ja alhainen työttömyys. Väestö kokeekin itsensä useammin työkykyiseksi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjanmaan väestö on sosiaalisesti aktiivista. Jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön toimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tämä näkyy Pohjanmaalla vilkkaana yhdistys- ja kulttuurielämänä. Yhdessä toimiminen luo verkostoja ja luottamusta eli sosiaalista pääomaa, joka luetaan yhdeksi Pohjanmaan keskeisistä vahvuuksista. Pohjanmaan vahvuuksiin kuuluu se, että hyvän elämän edellytykset ovat säilyneet kaikissa maakunnan osissa. Väestö kasvaa Suupohjan rannikkoseutua lukuun ottamatta koko Pohjanmaan alueella. Vetovoimaisia aluekeskuksia ympäröivät elinvoimaiset kylät ja harvaanasuttua seutua on vähän. Kylien yhteyteen sijoittuva maaseuturakentaminen mahdollistaa peruspalveluiden säilymisen kyläalueilla. Maaseudun vahvuutena on myös mikroyritysten suuri määrä. Pohjanmaan vahvuuksiin lukeutuvat myös viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä hyvä ja edullinen asuminen. Pohjanmaan asukkaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä asuinalueensa turvallisuuteen. Lyhyet matka-ajat asuinpaikasta töihin ja palveluiden pariin ovat useimpien pohjalaisten todellisuutta. Pohjanmaan alueen luonto on puhdas ja monipuolinen virkistyksen lähde. Luonto on erittäin monimuotoinen, ja sen edustavimmat osat on otettu mukaan valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä luontoalue Merenkurkun saaristo nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna Muutostekijät Toimintaympäristöanalyysien ja maakuntastrategiassa kuvailtujen maakunnan erityispiirteiden pohjalta voimme esittää seuraavan yhteenvedon Pohjanmaan liittoon vaikuttavista keskeisistä muutostekijöistä: 4

7 Pohjanmaan talous on avoin ja kansainvälinen, joten sen kehitys on tiiviisti sidoksissa ulkomaailman kehitykseen. Maakunnan kehittämisessä tuleekin pyrkiä huomioimaan tärkeimmät yleiset muutostekijät, jotka muuttavat toiminta- ja ajattelutapoja tulevina vuosina. Globalisaatio: Globalisaatio syvenee kautta linjan. Globaali työnjako muuttuu, ja työvoiman, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus jatkavat kasvuaan. Teknologiat kehittyvät ja leviävät nopeasti. Paikallisuuden merkitys kasvaa: Globalisaation rinnalla myös paikallisuuden merkitys korostuu. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden alkuperällä on huomattavasti enemmän merkitystä. Kaupungistuminen: Alue- ja yhdyskuntarakenne keskittyy ja taajamoituu. Logistisia solmukohtia kehitetään ja vaarana on, että reuna-alueiden infrastruktuuri heikkenee. Tuotannon rakenteen muutos: Elinkeinorakenne on jatkuvassa muutoksessa. Maatalous teollistuu, perinteisen teollisuuden on uudistuttava ja palveluiden osuus kasvaa. Osaamistalous: Koulutustaso nousee ja tiedon merkitys tuotannontekijänä voimistuu. Samalla monipuolisen osaamisen merkitys korostuu. Digitalisoituminen: Reaali- ja virtuaalimaailmat yhdistyvät. Digitaalisuus uudistaa palveluita ja tuotantoa sekä fyysisen liikkumisen tarvetta. Maahanmuutosta johtuva monikulttuurisuus: Maahanmuuttajien suuri määrä on haaste, joka tulee huomioida palveluiden ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen kehittämisessä. Liikkuva väestö: Ihmisten liikkuvuus edellyttää muutoksia palvelujärjestelmässä. Julkisten resurssien niukkuus: Julkiset resurssit niukkenevat, ja vaikeudet huolehtia palveluvelvoitteista ja liikennejärjestelmästä lisääntyvät. 1.3 Johtopäätökset vuosien toiminnan kannalta Pohjanmaa ei ole erillään Suomesta tai muusta maailmasta eikä Pohjanmaan liitto ole erillään Suomea koettelevista ongelmista. Maakunnan lähtötilanne on hyvä, mutta Suomen vaisu talouskehitys heikentää kasvumahdollisuuksia myös Pohjanmaalla. Kehittämistyössä pitääkin keskittyä innovaatiokykymme kasvattamiseen ja sitä kautta kilpailukykymme parantamiseen. Kireä julkinen talous vaikuttaa suoraan Pohjanmaan liittoon: maakunnan kehittämisraha poistuu valtion talousarviosta 2015, liitolla on puolet vähemmän EAKR-varoja kuin aikaisemmin ja kunnat edellyttävät, että liitto ei rasita niiden taloutta entistä enemmän. Sen vuoksi talousarvion lähtökohtana on, että myyntituotot jäsenkunnilta pysyvät ennallaan. Kun asiaa tarkastelee 10 vuoden ajanjaksolta, käy selväksi, että Pohjanmaan liiton osuus kuntien kokonaisverotuloista ei 5

8 ole kasvanut. Vuonna 2004 liitto sai verotuloista 0,49 %, ja vuonna 2015 osuuden arvioidaan olevan 0,48 %. Pohjanmaan strategian tekijä Luomme edellytyksiä pohjalaiselle osaamiselle, talouskasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyystilanteen kohentamiselle, vaikka aluepoliittiset varat vähenevät. Strategiset tavoitteet ja vuosittaiset kärkihankkeet on määritelty Pohjanmaan maakuntastrategiassa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ohjaa käytännön toimenpiteitä. Yhteistyön ja voimavarojen kokoaja Jäsenkunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto ja maakunnan muut toimijat tekevät yhdessä töitä Pohjanmaan kehittämiseksi. Yhteisenä tavoitteena on maakunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja voimavarojen ohjaaminen ihmisten ja elinkeinoelämän kannalta parhaisiin tarkoituksiin. Toimimme myös aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Tavoitteemme on nostaa Pohjanmaa esiin osaavana toimijana Merenkurkussa, Keskipohjolassa, Itämeren alueella ja alueiden Euroopassa tehtävässä yhteistyössä. Maankäytön suunnittelija Maakuntakaavoittajana varmistamme Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden pitkälle tulevaisuuteen. Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 6

9 Pohjanmaan erityispiirteet on nostettava näyttävästi esille Suomessa vuonna Pohjanmaan liitto järjestää laajassa yhteistyössä koko maakunnan ja Helsingin kaupungin kanssa Senaatintori maakuntajuhlat. Pop-Up Pohjanmaa! Pohjanmaan liitto järjestää suurtapahtuman, joka kokoaa maakunnan tärkeät toimijat. Viemme Pohjanmaan Helsingin ytimeen ja esittelemme Vaasan seudun, Pietarsaaren seudun, Suupohjan rannikkoseudun ja Kyrönmaan mahdollisuuksia, tuotteita, elinkeinoelämää, yrittäjyyttä, koulutustarjontaa, matkailukohteita ja kulttuuria. Lähdemme Senaatintorille raikastamaan Pohjanmaan imagoa ja kertomaan nykypäivän mahdollisuuksista ja menestystarinoista. Tarjoamme pääkaupunkilaisille tilaisuuden kokea Pohjanmaan parhaat palat tehokkaasti mutta unohtumattomalla tavalla. 2 Tavoitteet ja visio 2.1 Pohjanmaan visio Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntastrategian , jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Vision energia-teema viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Energisyys näkyy huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan menestystekijöitä. Niiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa. 2.2 Määrälliset kehitystavoitteet 7

10 Pohjanmaan liiton toiminnan luonteesta johtuen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei aseta määrällisiä kehittämistavoitteita ja niille mittareita. Koska toteutamme kuitenkin toiminnallamme Pohjanmaan maakuntaohjelmaan kirjattuja tavoitteita, seuraamme omalta osaltamme maakuntaohjelman tavoitekohtaisten seurantamittareiden toteutumista. Lisäksi liitto seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla aluekehitystä kuvaavilla mittareilla: Väkiluku ja väestönmuutos Bkt/asukas Kasvuyritysten määrä Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Pitkäaikaistyöttömät Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä). 2.3 Tavoiteltava aluerakenne Tavoitellun aluerakenteen tärkeimmät tekijät ovat Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 mukaan elinvoimaiset kaupunkiseudut, jokilaaksot, elinvoimainen maaseutu ja hyvin toimivat liikenneyhteydet. Nämä elinvoimaiset kaupunkiseudut ovat Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Jokilaaksot muodostavat Pohjanmaan aluerakenteen rungon. Kaupunki-, kunta- ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja jokivarsiin. Myös kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja. Pohjanmaan päätiet ovat valtatiet 8 ja 3, joita valtatiet 13, 18 ja 19 täydentävät. Poikittaiset liikenneyhteydet tukevat seutujen kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelu aloitettiin vuonna 2014, ja työn yhteydessä tarkastellaan uudelleen myös tavoiteltavaa aluerakennetta. Tavoitteena on kolme elinvoimaista keskusta ja kuntarakenne, jolla voidaan turvata työssäkäyntialueen palvelut. 3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina Kilpailukykyinen alue Monipuolinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen innovaatiotoiminta 8

11 Pohjanmaan kilpailukyky perustuu monipuoliseen elinkeinoelämään. Maakuntaohjelmassa todetaan, että monipuolisen elinkeinoelämän haasteena ovat pk-yritysten uusiutumiskyky ja riittämätön kansainvälinen kilpailukyky, kun taas innovaatiojärjestelmän haasteena on se, että yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin vuoropuhelu ei ole systemaattista. Tavoite Kasvuyritysten määrä kasvaa Korkean teknologian yritykset lisääntyvät Pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee Työllistävien mikroyritysten määrä kasvaa Yrittäjyys lisääntyy Maaseutu tarjoaa monipuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympärist ön yrityksille Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen tukipalveluja ja rahoitusmalleja - kehittää tuotekehitys- ja testausympäristöjä - kehittää luovia ja sektorirajat ylittäviä kohtaamisareenoja - laatia pk-yritysten kasvuohjelma - edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla - parantaa nousevien alojen, kuten luovien alojen ja hyvinvointialan, markkinoiden kehittymistä ja yrittäjien tukipalveluja. - kehittää yrittäjyyden, liiketoimintaideoiden jalostamisen ja mikroyritysten toiminnan kehittämisen tukipalveluja - tukea mikroyritysten välistä verkostoitumista - edistää omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia - edistää naisten yrittäjyyttä - edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla - edistää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla. - hyödyntää uusiutuvien energiavarojen tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - edistää uuden yhteiskunnallisen kysynnän avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä - hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - parantaa maatilojen kannattavuutta ja nostaa maataloustuotteiden jalostusastetta - vahvistaa maaseudun erityisalojen kilpailukykyä Pohjanmaan liitto - määrittää yhteistyössä yritysten kanssa 2 3 toimenpidettä, jotka tukevat tärkeiden alojen kehittämistä ja perustuvat älykkään erikoistumisen prosessiin (S3) - priorisoi ja sovittaa yhteen EU- ja kansallisten varojen käytön maakunnassa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti osallistumalla maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön työskentelyyn - käy elinkeinoryhmässä jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän edustajien ja järjestöjen kanssa toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä käy vuoropuhelua valtiovallan kanssa tarvittavien varojen osoittamisesta - luo verkostoja ja välittää kansainvälisiä kontakteja, jotka tukevat valittujen toimenpiteiden toteuttamista - osallistuu aktiivisesti Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston toimintaan - hyödyntää raja-alueyhteistyötä täysimääräisesti - luo edellytyksiä EU-varojen täysimääräiselle hyödyntämiselle Pohjanmaalla - luo edellytyksiä tuleville elinkeinoelämän investoinneille laatimalla vaihekaavoja, ilmastostrategian ja maakuntakaavan

12 - tukea monialayrittäjyyttä. Innovaatiojärjestelm än kehittämisen painopisteet määritellään yritysten todennettujen tarpeiden pohjalta (älykäs erikoistuminen, S3) Elinkeinoelämää palveleva tutkimus lisääntyy alueen korkeakouluissa Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä Korkeakouluissa tehtyjen innovaatioiden kaupallistaminen lisääntyy - luoda systemaattinen vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välille - tehdä johtopäätökset ja valita kehittämiskohteet vuoropuhelun perusteella - kehittää alueen yrityselämää palvelevaa tutkimustoimintaa valintojen pohjalta. - kartoittaa tärkeimmät elinkeinoelämää hyödyttävät tutkimusalueet (S3) - luoda yhteisiä tutkimusohjelmia elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta - kehittää yhteiskäyttöisiä laboratorioita ja tutkimusalustoja - edistää korkeakoulujen valmiutta kehittää yritysten toimintaa koko maakunnan alueella. - kehittää prosessi, joka mahdollistaa ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi - lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yrittäjäkoulutusta. - toteuttaa vuosittain toistuvan älykkään erikoistumisen kyselyn Pohjanmaalla keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä valitsee keskeiset teemat - syventää tietämystään kansallisesta ja kansainvälisestä politiikasta valituilla älykkään erikoistumisen aloilla - tekee yhteistyötä komission S3- foorumin kanssa - seuraa toimintaympäristöä, harjoittaa edunvalvontaa ja neuvottelee asianomaisten ministeriöiden kanssa - osallistuu Euroopassa ja Suomessa käytävään keskusteluun elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sisällöstä - vahvistaa ja lisää osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa sekä tietämystään EU-ohjelmista - osallistuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeeseen, jossa kehitetään innovaatiojärjestelmää älykkään erikoistumisen osana. 10

13 Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä pitämällä yhteyttä komission älykkään erikoistumisen foorumiin toimimalla maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä järjestämällä asiantuntijatapaamisia, seminaareja ja tietoiskuja panemalla alulle kehittämistoimia seuraamalla toimintaympäristöä, edunvalvonnalla ja neuvottelemalla asianomaisten ministeriöiden kanssa valitsemalla ensisijaiset kehittämiskohteet ja hankekeskustelujen aiheet rahoittamalla hankkeita, toimeenpanemalla Pohjanmaan liiton osion Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja huolehtimalla ohjelman hallinnoinnista yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa hyödyntämällä täysimääräisesti Botnia-Atlantica-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia hankkeiden tukemiseen toimimalla Botnia-Atlantica-ohjelman valtion kansallista vastinrahoitusta välittävänä toimielimenä ja huolehtimalla siihen liittyvästä hanke- ja ohjelmahallinnoinnista Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien puolesta sekä ylläpitämällä Botnia-Atlantica-ohjelman sihteeristön toimistoa Suomessa. Sihteeristön pääpaikka on Västerbottenin lääninhallituksessa. osallistumalla eurooppalaisiin verkostoihin ja tapaamisiin sekä luomalla yhteyksiä EUohjelmiin osallistumalla raja-alueyhteistyöhön keskustelemalla elinkeinoelämän kehittämisen ja fyysisen suunnittelun kohtaamisesta. Toimivat yhteydet Pohjanmaan tavoitteena ovat hyvät liikenneyhteydet maakuntaan ja maakunnan alueella. Liikennejärjestelmän eri kulkumuodot sovitetaan yhteen niin, että Pohjanmaan saavutettavuus paranee. Samalla työ- ja koulumatkoista tulee sujuvia sekä tavarakuljetukset toimivat luotettavasti ja aikataulujen mukaisesti. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta. 11

14 Liikennejärjestelmätyössä tarkoituksena on tiivistää alueellista yhteistyötä. Tarkoituksena on perustaa seudullisia työryhmiä, joiden tehtävä on nimetä ja perustella muutamia seudullisia liikenteen kärkihankkeita. Yhteisten kärkihankkeiden edistämisestä solmitaan kuntien ja viranomaistahojen kesken puitesopimus. Tavoite Pohjanmaan saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuudet paranevat Kuljettamisen toimintaedellytykset paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää paikkakuntien sisäisiä ja välisiä yhteyksiä - edistää nopeaa raideliikennettä - kehittää meri- ja lentoyhteyksiä - kehittää uusia joukkoliikenteen malleja - kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria rahoitustilanteen mukaan vaiheittain - kehittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja - tiivistää yhdyskuntarakennetta liikenteellisten solmukohtien ympärille - varmistaa liikennöitävyys haja-asutusalueille ja syrjäseuduille. - kehittää päätieyhteyksiä ja liikenteen palveluja siten, että kuljetukset ovat häiriöttömiä - parantaa satamayhteyksiä ja satamatoimintojen palvelutasoa - kehittää logistiikkakeskuksia sekä alueellisen että ylimaakunnallisen palvelun näkökulmasta - mahdollistaa maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - kehittää poikittaissuuntaisia kuljetuskäytäviä - varmistaa kuljetukset maa- ja metsätiloille alemmalla tieverkolla. Pohjanmaan liitto - tiivistää maakunnallisen liikennejärjestelmäyhteistyötä ja perustaa seudullisia LJS-työryhmiä - kehittää Vaasa Seinäjokikehityskäytävällä raide- ja valtatieliikennettä ja edistää siirtymistä joukkoliikenteen käyttäjiksi sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - edistää valtatien 3 yhteysvälin Tampere Vaasa toimenpiteiden aloittamista ja Laihian eritasoliittymän ja liikennejärjestelyjen toteuttamista - edistää valtatien 8 yhteysvälin Vaasa Oulu toimenpiteiden aloittamista ja etenkin osuudella Vassor-Kärklax- Oravainen ohituskaistoja, geometriakorjauksia ja liikennejärjestelyjä - edistää Pietarsaaren satamatien (kt 68) toimenpiteitä sekä tavarakuljetusten ja turvallisuuden parantamista - pyrkii turvaamaan lentoliikennetoiminnan jatkuvuuden vähintäänkin nykytasoisena, sekä edistää uusien toimijoiden, konseptien ja reittivaihtoehtojen tuloa markkinoille - osallistuu Midway Alignment of Bothnian Corridor -hankkeeseen, jossa on käynnissä useita selvityksiä, joilla pyritään parantamaan mm. Vaasa Uumaja laivaliikennettä, tie- ja raideyhteyksiä satamaan, satamatoimintoja sekä kehitetään ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja edistetään eri liikennemuotojen sekä logistiikka- ja tavarankäsittelyalueiden yhteensulautumista - selvittää Seinäjoki Kaskinen raideliikenteen tehostamista ja kuljetuspotentiaalia - saattaa loppuun bioenergia ja logistiikka sekä vene- ja kalastussatama -selvitykset. Tekee alemman tieverkon priorisointiin ja logistiikkaan liittyvän selvityksen. 12

15 Tarkistaa aluevaraukset kiitoteiden ja lentomelun osalta. Toteuttaa selvitykset osana maakuntakaavan päivitystä ja LJSsuunnitelman toteuttamista. Osaava työvoima Pohjanmaan työikäinen väestö vähenee ja osaamistarpeet muuttuvat, mikä asettaa entistä suurempia vaatimuksia myös maakunnan liittojen vastuulla olevalle alueelliselle pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamiselle. Maakunnassa tulee olla riittävän paljon ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla kaikilla koulutusasteilla, myös aikuiskoulutuksessa. Alueen teollisuutta ja palvelualoja palvelevien koulutusalojen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Yhteensovittamista toteuttaa Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä. Ennakoinnin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategiassa 2020, jota Pohjanmaan liitto toteuttaa omalta osaltaan. Osana strategian toteuttamista maakuntahallitus asettaa koulutuksen neuvottelukunnan koulutuksen, ennakoinnin sekä työ- ja elinkeinoelämän linkiksi. Työtään jatkaa myös Pohjanmaan rekrytointiryhmä, joka seuraa ja koordinoi Pohjanmaan maakuntastrategian painopisteeseen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen liittyviä toimenpiteitä Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää maahanmuuttoa ja nuorten työllistymistä ja siten pysymistä maakunnassa sekä seurata täällä opiskelleiden sijoittumista töihin maakunnan alueelle. Työryhmä pyrkii myös edistämään työurien pidentämistä tukevia toimenpiteitä. Tasa-arvoasioiden edistämiseksi työtään jatkaa lisäksi Pohjanmaan tasa-arvoryhmä. Tavoite Korkea työllisyys Työllisyysaste > 75 % Työttömyysaste < 5 % Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vähentää työttömyyttä mm. koulutuksen, kuntoutuksen ja palkkatuetun työn avulla - edistää ammatin vaihtamisen ja uudelleenkoulutuksen edellytyksiä - edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää segregaatiota työelämässä - edistää työssä jaksamista - parantaa työelämän laatua ja joustoja - parantaa maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä mm. kielikoulutuksen, ammatillisen lisä- ja Pohjanmaan liitto - edistää eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toteuttamista naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa - tehostaa maakuntakaavoitusta ja hyvää hallintoa 13

16 Positiivinen nettomaassamuut to Riittävä työperusteinen maahanmuutto täydennyskoulutuksen ja neuvonnan avulla. - kehittää maakunnan kaupunkiseutujen ja maaseudun imagoa - huomioida erityisesti potentiaaliset paluumuuttajat viestinnän kohderyhmänä - tukea työnantajia ulkomaisen työvoiman hankinnassa, kun pätevää työvoimaa ei ole saatavilla kotimaassa - toteuttaa selvityksen, joka koskee poismuuttoa Pohjanmaalta Riittävästi koulutuspaikkoja Tekniikan alan koulutus houkuttelee hakijoita Koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän vaatimuksia - kehittää korkeatasoisia ja vetovoimaisia matkailukohteita ja -tuotteita sekä tapahtumia. - kehittää koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia - levittää tehokkaasti koulutustarpeiden ennakointityön tuloksia - tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä - vakinaistaa nykyiset väliaikaiset koulutusratkaisut. - jakaa tietoa tekniikan alasta erityisesti opinto-ohjaajille ja vanhemmille - kehittää teknisen alan valmiuksien oppimista eri koulutusasteilla - markkinoida tekniikan alaa erityisesti naisille. - kehittää osaamistarpeiden ennakointia - kehittää tutkintoja, koulutussisältöjä ja opettajien osaamista ennakointityön pohjalta - kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä - kehittää aikuiskoulutusta. - yhteensovittaa alueellista pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - levittää ennakoinnin tuloksia - rahoittaa vuonna 2015 budjettivaroin Åbo Akademin maaseutuprofessuuria, Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävää oikeustieteellistä koulutusta ja Vaasan kesäyliopiston toimintaa - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin. Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee aktiivisesti hyödyntää alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa. Laajalle levinnyt tietoisuus pohjalaista identiteettiä kannattelevista kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinteestä sekä museoihin ja arkistoihin tallennetuista aineistoista innostavat vaalimaan ja hyödyntämään kulttuuriperintöä arjessa. Yhdistystoiminnan 14

17 muuttuessa siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta sekä uusia yhdistystoiminnan malleja ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa on kehitettävä. Tavoite Kulttuuriperintö elää ajassa Arvokkaat kulttuuriympäristöt säilyvät Kulttuuriympäristöjä ja -perintöä hyödynnetään vetovoimatekijöinä Yhdistykset ovat palvelujen tuottajina julkisen sektorin merkittäviä kumppaneita Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia sekä ruokaperinteitä - kerätä ja levittää tietoa em. kohteista - parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mm. digitoimalla niitä - luoda uusia elämyksiä vanhoista perinteistä - edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisen rakennuskannan hoitamista ja säilymistä - toteuttaa merkittävästi maisemakuvaa muuttavat hankkeet niin, ettei niistä aiheudu suurta haittaa arvokkaille kulttuurimaisemille - laatia kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat - tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisemaalueita ja kulttuurikohteita alueen asukas- ja matkailumarkkinoinnissa - edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä - kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena - kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina. - edistää uusien yhdistystoiminnan konseptien syntymistä - helpottaa yhdistystoimintaan liittyvää byrokratiaa - kehittää yhdistystoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta. Pohjanmaan liitto - hyödyntää maakunnan muistiorganisaatioihin tallennettuja kulttuuriperintöaineistoja lastenkulttuuriverkosto Barkin toiminnassa - edistää kulttuuriperintöaineistoihin pohjautuvan aikamatkamenetelmän käyttöä kulttuuriperintökasvatuksessa - inventoi maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt vuosina kokoaa em. aineistot vuonna 2014 ja antaa ehdotuksen vuonna hyödyntää maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa laajaa osaamista tekemällä yhteistyötä alueen kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu kulttuurimatkailun kehittämisohjelma Culture Finlandin Pohjanmaan alueverkoston toimintaan - edistää monikulttuuristen yhdistystoiminnan eri muotojen kehittymistä Multikultfoorumi-hankkeella. 3.2 Hyvinvoiva väestö 15

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuuston hyväksymä

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuuston hyväksymä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018 Maakuntavaltuuston hyväksymä 2.11.2015 Sisällysluettelo 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö... 3 2 Tavoitteet ja visio... 6 2.1 Pohjanmaan visio... 6

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot