Maakuntavaltuuston hyväksymä
|
|
- Markus Aho
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maakuntavaltuuston hyväksymä
2 Pohjanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka toimii aluekehittämisviranomaisena ja valtionapuviranomaisena. Liiton ensisijaiset tehtävät ovat: aluekehitys maakuntakaavoitus edunvalvonta maakunnan suomenkielisen kulttuurin kehittäminen. Tehtävistä säädetään tarkemmin laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), rakennerahastolaissa (1401/2006) ja kuntalaissa (365/1995) sekä liiton perussopimuksessa. Liiton päätöksentekoprosessiin osallistuvat maakuntavaltuusto (38 jäsentä) maakuntahallitus (13 jäsentä) kulttuurilautakunta (13 jäsentä) ja tarkastuslautakunta (5 jäsentä). Lisätietoja: Kansikuva: ÖFPL/Christine Bonn
3 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi
4 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Pohjanmaan liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön on rohkeasti uskallettava muuttaa asioita. Tämän haasteen edessä olemme joka päivä, kun tarkastelemme itseämme ja maakunnan asukkaita. Pohjanmaan liiton täytyy jatkuvasti ja myös ilman lain suomaa valtuutusta kyetä lunastamaan paikkansa maakunnan kokoavana voimana kilpailupainotteisessa maailmassa. Liiton olemassaolo ole mikään itsetarkoitus, vaan siihen tulee sisältyä toimiminen maakunnan kestävän kehityksen hyväntahtoisena kaitsijana. Se tarkoittaa, että me toimijoina ja liiton työntekijöinä otamme huomioon maakunnan moninaiset tarpeet ja mahdollisuudet ja pyrimme arvoillamme ja asenteellamme luomaan uskoa Pohjanmaan liiton tekemään työhön. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntastrategia antaa työllemme selkeän suunnan. Pohjanmaan liitto on yksi maakuntaohjelman toteuttajista, joten tähän toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi olemme koonneet liitolta odotettavissa olevat toimenpiteet strategian toimeenpanossa. Pyrimme toiminnallamme tarjoamaan avaimia menestykseen, ei menestystarinoita. Pohjanmaan liitto on kuntien yhteistoimintaelin, jossa maakunnan kehittämistyötä sovittavat yhteen ja johtavat demokraattisissa kuntavaaleissa kansalaisten luottamuksen saaneet edustajat. Siksi maakuntavaltuustomme ja maakuntahallituksemme ovat ensiarvoisen tärkeitä! 2
5 1.1 Maakunnan erityispiirteet Maakunnan myönteiset erityispiirteet on uudessa maakuntastrategiassa esitetty tiivistäen seuraavasti: Pohjanmaan kilpailukyky on maan kolmanneksi parhaimmaksi heti Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Hyvää kehitystä selittää pitkälti Vaasan seudulla sijaitseva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli ihmistä. Keskittymän osuus koko maan energiateknologian viennistä on noin 30 % ja kaikesta teknologiaviennistä noin 12 %. Pohjanmaan kilpailukyky ei kuitenkaan lepää yhden keskittymän varassa, vaan keskeisenä menestystekijänä on aina ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Energiateknologian lisäksi merkittäviä teollisuuden aloja ovat massan ja paperituotteiden valmistus, kemianteollisuus, metallituotteiden valmistus, elintarviketeollisuus, jalostusteollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus, jossa veneteollisuudella on merkittävä osuus. Monipuolinen elinkeinoelämä luo suojaa suhdannevaihteluja vastaan ja aikaa myöten myös uuden kasvun mahdollisuuksia. Uudet kasvualat syntyvät monesti olemassa olevan toiminnan pohjalta ja erityisesti toimialojen rajapinnoilta. Yrittäjämäinen asenne vahvistaa uusien alojen muodostumista. Merkittäviä mahdollisuuksia Pohjanmaalle luovat tulevaisuudessa mm. uusiutuvan energian potentiaali, hyvinvointiyrittäjyys ja luovat alat. Teollisuus on Pohjanmaalla kansainvälistä. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on yli 75 prosenttia. Alueella sijaitsee monia kansainvälisiä suuryrityksiä, joiden markkina-alueena on koko maailma. Tuotanto perustuu korkeaan teknologiaan ja osaamiseen, joten teollisuustuotannon jalostusarvo per asukas on maakuntien välisessä vertailussa korkein. Osaavan työvoiman houkuttelussa Pohjanmaalla on monia vahvuuksia. Maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakouluyksikköä tarjoavat monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja houkuttelevat nuoria ihmisiä maakuntaan. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä onkin Pohjanmaalla maakuntien välisen vertailun kärkipäässä. Etenkin kaksikielisyys mutta myös monikielisyys on vetovoimatekijä ja vahvuus, joka antaa kilpailuetua alueen kansainvälisille yrityksille. Maakunnassa on pitkät perinteet työperusteisessa maahanmuutossa. Ulkomaan kansalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden suuri määrä näkyy katukuvassa ja luo kansainvälistä ja suvaitsevaista tunnelmaa, mikä nähdään monesti positiivisena tekijänä seutujen vetovoimamittauksissa. Myös rikas kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt puutalokaupunkeineen sekä ainutlaatuinen saaristo ja maailmanperintöalue lukeutuvat maakunnan vahvuuksiin, jotka mahdollistavat matkailun kehittämisen. 3
6 Kilpailussa osaavasta työvoimasta Pohjanmaan sijainti aiheuttaa haasteita. Sijainti vaikeuttaa kotimaan kuljetuksia ja heikentää jakelua palvelevien keskusten kilpailukykyä, sillä Pohjanmaa sijoittuu Etelä-Suomen suurten väestökeskittymien ja markkinoiden reuna-alueelle. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmästä on pidettävä huolta kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on suhteellisen hyvä. Pohjalaiset kokevat itsensä jossain määrin terveemmiksi ja elämänlaatunsa paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi puolestaan kokee selvästi harvempi. Pohjalaisten sairastavuus on selvästi alle koko maan keskitason. Yksi tärkeimmistä väestön hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on työ. Pohjanmaalla on jo pitkään ollut muuhun maahan verrattuna korkea työllisyys ja alhainen työttömyys. Väestö kokeekin itsensä useammin työkykyiseksi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjanmaan väestö on sosiaalisesti aktiivista. Jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön toimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tämä näkyy Pohjanmaalla vilkkaana yhdistys- ja kulttuurielämänä. Yhdessä toimiminen luo verkostoja ja luottamusta eli sosiaalista pääomaa, joka luetaan yhdeksi Pohjanmaan keskeisistä vahvuuksista. Pohjanmaan vahvuuksiin kuuluu se, että hyvän elämän edellytykset ovat säilyneet kaikissa maakunnan osissa. Väestö kasvaa Suupohjan rannikkoseutua lukuun ottamatta koko Pohjanmaan alueella. Vetovoimaisia aluekeskuksia ympäröivät elinvoimaiset kylät ja harvaanasuttua seutua on vähän. Kylien yhteyteen sijoittuva maaseuturakentaminen mahdollistaa peruspalveluiden säilymisen kyläalueilla. Maaseudun vahvuutena on myös mikroyritysten suuri määrä. Pohjanmaan vahvuuksiin lukeutuvat myös viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä hyvä ja edullinen asuminen. Pohjanmaan asukkaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä asuinalueensa turvallisuuteen. Lyhyet matka-ajat asuinpaikasta töihin ja palveluiden pariin ovat useimpien pohjalaisten todellisuutta. Pohjanmaan alueen luonto on puhdas ja monipuolinen virkistyksen lähde. Luonto on erittäin monimuotoinen, ja sen edustavimmat osat on otettu mukaan valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä luontoalue Merenkurkun saaristo nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna Muutostekijät Toimintaympäristöanalyysien ja maakuntastrategiassa kuvailtujen maakunnan erityispiirteiden pohjalta voimme esittää seuraavan yhteenvedon Pohjanmaan liittoon vaikuttavista keskeisistä muutostekijöistä: 4
7 Pohjanmaan talous on avoin ja kansainvälinen, joten sen kehitys on tiiviisti sidoksissa ulkomaailman kehitykseen. Maakunnan kehittämisessä tuleekin pyrkiä huomioimaan tärkeimmät yleiset muutostekijät, jotka muuttavat toiminta- ja ajattelutapoja tulevina vuosina. Globalisaatio: Globalisaatio syvenee kautta linjan. Globaali työnjako muuttuu, ja työvoiman, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus jatkavat kasvuaan. Teknologiat kehittyvät ja leviävät nopeasti. Paikallisuuden merkitys kasvaa: Globalisaation rinnalla myös paikallisuuden merkitys korostuu. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden alkuperällä on huomattavasti enemmän merkitystä. Kaupungistuminen: Alue- ja yhdyskuntarakenne keskittyy ja taajamoituu. Logistisia solmukohtia kehitetään ja vaarana on, että reuna-alueiden infrastruktuuri heikkenee. Tuotannon rakenteen muutos: Elinkeinorakenne on jatkuvassa muutoksessa. Maatalous teollistuu, perinteisen teollisuuden on uudistuttava ja palveluiden osuus kasvaa. Osaamistalous: Koulutustaso nousee ja tiedon merkitys tuotannontekijänä voimistuu. Samalla monipuolisen osaamisen merkitys korostuu. Digitalisoituminen: Reaali- ja virtuaalimaailmat yhdistyvät. Digitaalisuus uudistaa palveluita ja tuotantoa sekä fyysisen liikkumisen tarvetta. Maahanmuutosta johtuva monikulttuurisuus: Maahanmuuttajien suuri määrä on haaste, joka tulee huomioida palveluiden ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen kehittämisessä. Liikkuva väestö: Ihmisten liikkuvuus edellyttää muutoksia palvelujärjestelmässä. Julkisten resurssien niukkuus: Julkiset resurssit niukkenevat, ja vaikeudet huolehtia palveluvelvoitteista ja liikennejärjestelmästä lisääntyvät. 1.3 Johtopäätökset vuosien toiminnan kannalta Pohjanmaa ei ole erillään Suomesta tai muusta maailmasta eikä Pohjanmaan liitto ole erillään Suomea koettelevista ongelmista. Maakunnan lähtötilanne on hyvä, mutta Suomen vaisu talouskehitys heikentää kasvumahdollisuuksia myös Pohjanmaalla. Kehittämistyössä pitääkin keskittyä innovaatiokykymme kasvattamiseen ja sitä kautta kilpailukykymme parantamiseen. Kireä julkinen talous vaikuttaa suoraan Pohjanmaan liittoon: maakunnan kehittämisraha poistuu valtion talousarviosta 2015, liitolla on puolet vähemmän EAKR-varoja kuin aikaisemmin ja kunnat edellyttävät, että liitto ei rasita niiden taloutta entistä enemmän. Sen vuoksi talousarvion lähtökohtana on, että myyntituotot jäsenkunnilta pysyvät ennallaan. Kun asiaa tarkastelee 10 vuoden ajanjaksolta, käy selväksi, että Pohjanmaan liiton osuus kuntien kokonaisverotuloista ei 5
8 ole kasvanut. Vuonna 2004 liitto sai verotuloista 0,49 %, ja vuonna 2015 osuuden arvioidaan olevan 0,48 %. Pohjanmaan strategian tekijä Luomme edellytyksiä pohjalaiselle osaamiselle, talouskasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyystilanteen kohentamiselle, vaikka aluepoliittiset varat vähenevät. Strategiset tavoitteet ja vuosittaiset kärkihankkeet on määritelty Pohjanmaan maakuntastrategiassa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ohjaa käytännön toimenpiteitä. Yhteistyön ja voimavarojen kokoaja Jäsenkunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto ja maakunnan muut toimijat tekevät yhdessä töitä Pohjanmaan kehittämiseksi. Yhteisenä tavoitteena on maakunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja voimavarojen ohjaaminen ihmisten ja elinkeinoelämän kannalta parhaisiin tarkoituksiin. Toimimme myös aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Tavoitteemme on nostaa Pohjanmaa esiin osaavana toimijana Merenkurkussa, Keskipohjolassa, Itämeren alueella ja alueiden Euroopassa tehtävässä yhteistyössä. Maankäytön suunnittelija Maakuntakaavoittajana varmistamme Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden pitkälle tulevaisuuteen. Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 6
9 Pohjanmaan erityispiirteet on nostettava näyttävästi esille Suomessa vuonna Pohjanmaan liitto järjestää laajassa yhteistyössä koko maakunnan ja Helsingin kaupungin kanssa Senaatintori maakuntajuhlat. Pop-Up Pohjanmaa! Pohjanmaan liitto järjestää suurtapahtuman, joka kokoaa maakunnan tärkeät toimijat. Viemme Pohjanmaan Helsingin ytimeen ja esittelemme Vaasan seudun, Pietarsaaren seudun, Suupohjan rannikkoseudun ja Kyrönmaan mahdollisuuksia, tuotteita, elinkeinoelämää, yrittäjyyttä, koulutustarjontaa, matkailukohteita ja kulttuuria. Lähdemme Senaatintorille raikastamaan Pohjanmaan imagoa ja kertomaan nykypäivän mahdollisuuksista ja menestystarinoista. Tarjoamme pääkaupunkilaisille tilaisuuden kokea Pohjanmaan parhaat palat tehokkaasti mutta unohtumattomalla tavalla. 2 Tavoitteet ja visio 2.1 Pohjanmaan visio Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntastrategian , jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Vision energia-teema viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Energisyys näkyy huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan menestystekijöitä. Niiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa. 2.2 Määrälliset kehitystavoitteet 7
10 Pohjanmaan liiton toiminnan luonteesta johtuen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei aseta määrällisiä kehittämistavoitteita ja niille mittareita. Koska toteutamme kuitenkin toiminnallamme Pohjanmaan maakuntaohjelmaan kirjattuja tavoitteita, seuraamme omalta osaltamme maakuntaohjelman tavoitekohtaisten seurantamittareiden toteutumista. Lisäksi liitto seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla aluekehitystä kuvaavilla mittareilla: Väkiluku ja väestönmuutos Bkt/asukas Kasvuyritysten määrä Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Pitkäaikaistyöttömät Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä). 2.3 Tavoiteltava aluerakenne Tavoitellun aluerakenteen tärkeimmät tekijät ovat Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 mukaan elinvoimaiset kaupunkiseudut, jokilaaksot, elinvoimainen maaseutu ja hyvin toimivat liikenneyhteydet. Nämä elinvoimaiset kaupunkiseudut ovat Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Jokilaaksot muodostavat Pohjanmaan aluerakenteen rungon. Kaupunki-, kunta- ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja jokivarsiin. Myös kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja. Pohjanmaan päätiet ovat valtatiet 8 ja 3, joita valtatiet 13, 18 ja 19 täydentävät. Poikittaiset liikenneyhteydet tukevat seutujen kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelu aloitettiin vuonna 2014, ja työn yhteydessä tarkastellaan uudelleen myös tavoiteltavaa aluerakennetta. Tavoitteena on kolme elinvoimaista keskusta ja kuntarakenne, jolla voidaan turvata työssäkäyntialueen palvelut. 3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina Kilpailukykyinen alue Monipuolinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen innovaatiotoiminta 8
11 Pohjanmaan kilpailukyky perustuu monipuoliseen elinkeinoelämään. Maakuntaohjelmassa todetaan, että monipuolisen elinkeinoelämän haasteena ovat pk-yritysten uusiutumiskyky ja riittämätön kansainvälinen kilpailukyky, kun taas innovaatiojärjestelmän haasteena on se, että yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin vuoropuhelu ei ole systemaattista. Tavoite Kasvuyritysten määrä kasvaa Korkean teknologian yritykset lisääntyvät Pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee Työllistävien mikroyritysten määrä kasvaa Yrittäjyys lisääntyy Maaseutu tarjoaa monipuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympärist ön yrityksille Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen tukipalveluja ja rahoitusmalleja - kehittää tuotekehitys- ja testausympäristöjä - kehittää luovia ja sektorirajat ylittäviä kohtaamisareenoja - laatia pk-yritysten kasvuohjelma - edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla - parantaa nousevien alojen, kuten luovien alojen ja hyvinvointialan, markkinoiden kehittymistä ja yrittäjien tukipalveluja. - kehittää yrittäjyyden, liiketoimintaideoiden jalostamisen ja mikroyritysten toiminnan kehittämisen tukipalveluja - tukea mikroyritysten välistä verkostoitumista - edistää omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia - edistää naisten yrittäjyyttä - edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla - edistää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla. - hyödyntää uusiutuvien energiavarojen tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - edistää uuden yhteiskunnallisen kysynnän avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä - hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - parantaa maatilojen kannattavuutta ja nostaa maataloustuotteiden jalostusastetta - vahvistaa maaseudun erityisalojen kilpailukykyä Pohjanmaan liitto - määrittää yhteistyössä yritysten kanssa 2 3 toimenpidettä, jotka tukevat tärkeiden alojen kehittämistä ja perustuvat älykkään erikoistumisen prosessiin (S3) - priorisoi ja sovittaa yhteen EU- ja kansallisten varojen käytön maakunnassa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti osallistumalla maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön työskentelyyn - käy elinkeinoryhmässä jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän edustajien ja järjestöjen kanssa toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä käy vuoropuhelua valtiovallan kanssa tarvittavien varojen osoittamisesta - luo verkostoja ja välittää kansainvälisiä kontakteja, jotka tukevat valittujen toimenpiteiden toteuttamista - osallistuu aktiivisesti Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston toimintaan - hyödyntää raja-alueyhteistyötä täysimääräisesti - luo edellytyksiä EU-varojen täysimääräiselle hyödyntämiselle Pohjanmaalla - luo edellytyksiä tuleville elinkeinoelämän investoinneille laatimalla vaihekaavoja, ilmastostrategian ja maakuntakaavan
12 - tukea monialayrittäjyyttä. Innovaatiojärjestelm än kehittämisen painopisteet määritellään yritysten todennettujen tarpeiden pohjalta (älykäs erikoistuminen, S3) Elinkeinoelämää palveleva tutkimus lisääntyy alueen korkeakouluissa Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä Korkeakouluissa tehtyjen innovaatioiden kaupallistaminen lisääntyy - luoda systemaattinen vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välille - tehdä johtopäätökset ja valita kehittämiskohteet vuoropuhelun perusteella - kehittää alueen yrityselämää palvelevaa tutkimustoimintaa valintojen pohjalta. - kartoittaa tärkeimmät elinkeinoelämää hyödyttävät tutkimusalueet (S3) - luoda yhteisiä tutkimusohjelmia elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta - kehittää yhteiskäyttöisiä laboratorioita ja tutkimusalustoja - edistää korkeakoulujen valmiutta kehittää yritysten toimintaa koko maakunnan alueella. - kehittää prosessi, joka mahdollistaa ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi - lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yrittäjäkoulutusta. - toteuttaa vuosittain toistuvan älykkään erikoistumisen kyselyn Pohjanmaalla keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä valitsee keskeiset teemat - syventää tietämystään kansallisesta ja kansainvälisestä politiikasta valituilla älykkään erikoistumisen aloilla - tekee yhteistyötä komission S3- foorumin kanssa - seuraa toimintaympäristöä, harjoittaa edunvalvontaa ja neuvottelee asianomaisten ministeriöiden kanssa - osallistuu Euroopassa ja Suomessa käytävään keskusteluun elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sisällöstä - vahvistaa ja lisää osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa sekä tietämystään EU-ohjelmista - osallistuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeeseen, jossa kehitetään innovaatiojärjestelmää älykkään erikoistumisen osana. 10
13 Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä pitämällä yhteyttä komission älykkään erikoistumisen foorumiin toimimalla maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä järjestämällä asiantuntijatapaamisia, seminaareja ja tietoiskuja panemalla alulle kehittämistoimia seuraamalla toimintaympäristöä, edunvalvonnalla ja neuvottelemalla asianomaisten ministeriöiden kanssa valitsemalla ensisijaiset kehittämiskohteet ja hankekeskustelujen aiheet rahoittamalla hankkeita, toimeenpanemalla Pohjanmaan liiton osion Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja huolehtimalla ohjelman hallinnoinnista yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa hyödyntämällä täysimääräisesti Botnia-Atlantica-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia hankkeiden tukemiseen toimimalla Botnia-Atlantica-ohjelman valtion kansallista vastinrahoitusta välittävänä toimielimenä ja huolehtimalla siihen liittyvästä hanke- ja ohjelmahallinnoinnista Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien puolesta sekä ylläpitämällä Botnia-Atlantica-ohjelman sihteeristön toimistoa Suomessa. Sihteeristön pääpaikka on Västerbottenin lääninhallituksessa. osallistumalla eurooppalaisiin verkostoihin ja tapaamisiin sekä luomalla yhteyksiä EUohjelmiin osallistumalla raja-alueyhteistyöhön keskustelemalla elinkeinoelämän kehittämisen ja fyysisen suunnittelun kohtaamisesta. Toimivat yhteydet Pohjanmaan tavoitteena ovat hyvät liikenneyhteydet maakuntaan ja maakunnan alueella. Liikennejärjestelmän eri kulkumuodot sovitetaan yhteen niin, että Pohjanmaan saavutettavuus paranee. Samalla työ- ja koulumatkoista tulee sujuvia sekä tavarakuljetukset toimivat luotettavasti ja aikataulujen mukaisesti. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta. 11
14 Liikennejärjestelmätyössä tarkoituksena on tiivistää alueellista yhteistyötä. Tarkoituksena on perustaa seudullisia työryhmiä, joiden tehtävä on nimetä ja perustella muutamia seudullisia liikenteen kärkihankkeita. Yhteisten kärkihankkeiden edistämisestä solmitaan kuntien ja viranomaistahojen kesken puitesopimus. Tavoite Pohjanmaan saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuudet paranevat Kuljettamisen toimintaedellytykset paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää paikkakuntien sisäisiä ja välisiä yhteyksiä - edistää nopeaa raideliikennettä - kehittää meri- ja lentoyhteyksiä - kehittää uusia joukkoliikenteen malleja - kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria rahoitustilanteen mukaan vaiheittain - kehittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja - tiivistää yhdyskuntarakennetta liikenteellisten solmukohtien ympärille - varmistaa liikennöitävyys haja-asutusalueille ja syrjäseuduille. - kehittää päätieyhteyksiä ja liikenteen palveluja siten, että kuljetukset ovat häiriöttömiä - parantaa satamayhteyksiä ja satamatoimintojen palvelutasoa - kehittää logistiikkakeskuksia sekä alueellisen että ylimaakunnallisen palvelun näkökulmasta - mahdollistaa maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - kehittää poikittaissuuntaisia kuljetuskäytäviä - varmistaa kuljetukset maa- ja metsätiloille alemmalla tieverkolla. Pohjanmaan liitto - tiivistää maakunnallisen liikennejärjestelmäyhteistyötä ja perustaa seudullisia LJS-työryhmiä - kehittää Vaasa Seinäjokikehityskäytävällä raide- ja valtatieliikennettä ja edistää siirtymistä joukkoliikenteen käyttäjiksi sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - edistää valtatien 3 yhteysvälin Tampere Vaasa toimenpiteiden aloittamista ja Laihian eritasoliittymän ja liikennejärjestelyjen toteuttamista - edistää valtatien 8 yhteysvälin Vaasa Oulu toimenpiteiden aloittamista ja etenkin osuudella Vassor-Kärklax- Oravainen ohituskaistoja, geometriakorjauksia ja liikennejärjestelyjä - edistää Pietarsaaren satamatien (kt 68) toimenpiteitä sekä tavarakuljetusten ja turvallisuuden parantamista - pyrkii turvaamaan lentoliikennetoiminnan jatkuvuuden vähintäänkin nykytasoisena, sekä edistää uusien toimijoiden, konseptien ja reittivaihtoehtojen tuloa markkinoille - osallistuu Midway Alignment of Bothnian Corridor -hankkeeseen, jossa on käynnissä useita selvityksiä, joilla pyritään parantamaan mm. Vaasa Uumaja laivaliikennettä, tie- ja raideyhteyksiä satamaan, satamatoimintoja sekä kehitetään ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja edistetään eri liikennemuotojen sekä logistiikka- ja tavarankäsittelyalueiden yhteensulautumista - selvittää Seinäjoki Kaskinen raideliikenteen tehostamista ja kuljetuspotentiaalia - saattaa loppuun bioenergia ja logistiikka sekä vene- ja kalastussatama -selvitykset. Tekee alemman tieverkon priorisointiin ja logistiikkaan liittyvän selvityksen. 12
15 Tarkistaa aluevaraukset kiitoteiden ja lentomelun osalta. Toteuttaa selvitykset osana maakuntakaavan päivitystä ja LJSsuunnitelman toteuttamista. Osaava työvoima Pohjanmaan työikäinen väestö vähenee ja osaamistarpeet muuttuvat, mikä asettaa entistä suurempia vaatimuksia myös maakunnan liittojen vastuulla olevalle alueelliselle pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamiselle. Maakunnassa tulee olla riittävän paljon ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla kaikilla koulutusasteilla, myös aikuiskoulutuksessa. Alueen teollisuutta ja palvelualoja palvelevien koulutusalojen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Yhteensovittamista toteuttaa Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä. Ennakoinnin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategiassa 2020, jota Pohjanmaan liitto toteuttaa omalta osaltaan. Osana strategian toteuttamista maakuntahallitus asettaa koulutuksen neuvottelukunnan koulutuksen, ennakoinnin sekä työ- ja elinkeinoelämän linkiksi. Työtään jatkaa myös Pohjanmaan rekrytointiryhmä, joka seuraa ja koordinoi Pohjanmaan maakuntastrategian painopisteeseen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen liittyviä toimenpiteitä Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää maahanmuuttoa ja nuorten työllistymistä ja siten pysymistä maakunnassa sekä seurata täällä opiskelleiden sijoittumista töihin maakunnan alueelle. Työryhmä pyrkii myös edistämään työurien pidentämistä tukevia toimenpiteitä. Tasa-arvoasioiden edistämiseksi työtään jatkaa lisäksi Pohjanmaan tasa-arvoryhmä. Tavoite Korkea työllisyys Työllisyysaste > 75 % Työttömyysaste < 5 % Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vähentää työttömyyttä mm. koulutuksen, kuntoutuksen ja palkkatuetun työn avulla - edistää ammatin vaihtamisen ja uudelleenkoulutuksen edellytyksiä - edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää segregaatiota työelämässä - edistää työssä jaksamista - parantaa työelämän laatua ja joustoja - parantaa maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä mm. kielikoulutuksen, ammatillisen lisä- ja Pohjanmaan liitto - edistää eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toteuttamista naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa - tehostaa maakuntakaavoitusta ja hyvää hallintoa 13
16 Positiivinen nettomaassamuut to Riittävä työperusteinen maahanmuutto täydennyskoulutuksen ja neuvonnan avulla. - kehittää maakunnan kaupunkiseutujen ja maaseudun imagoa - huomioida erityisesti potentiaaliset paluumuuttajat viestinnän kohderyhmänä - tukea työnantajia ulkomaisen työvoiman hankinnassa, kun pätevää työvoimaa ei ole saatavilla kotimaassa - toteuttaa selvityksen, joka koskee poismuuttoa Pohjanmaalta Riittävästi koulutuspaikkoja Tekniikan alan koulutus houkuttelee hakijoita Koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän vaatimuksia - kehittää korkeatasoisia ja vetovoimaisia matkailukohteita ja -tuotteita sekä tapahtumia. - kehittää koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia - levittää tehokkaasti koulutustarpeiden ennakointityön tuloksia - tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä - vakinaistaa nykyiset väliaikaiset koulutusratkaisut. - jakaa tietoa tekniikan alasta erityisesti opinto-ohjaajille ja vanhemmille - kehittää teknisen alan valmiuksien oppimista eri koulutusasteilla - markkinoida tekniikan alaa erityisesti naisille. - kehittää osaamistarpeiden ennakointia - kehittää tutkintoja, koulutussisältöjä ja opettajien osaamista ennakointityön pohjalta - kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä - kehittää aikuiskoulutusta. - yhteensovittaa alueellista pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - levittää ennakoinnin tuloksia - rahoittaa vuonna 2015 budjettivaroin Åbo Akademin maaseutuprofessuuria, Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävää oikeustieteellistä koulutusta ja Vaasan kesäyliopiston toimintaa - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin. Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee aktiivisesti hyödyntää alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa. Laajalle levinnyt tietoisuus pohjalaista identiteettiä kannattelevista kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinteestä sekä museoihin ja arkistoihin tallennetuista aineistoista innostavat vaalimaan ja hyödyntämään kulttuuriperintöä arjessa. Yhdistystoiminnan 14
17 muuttuessa siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta sekä uusia yhdistystoiminnan malleja ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa on kehitettävä. Tavoite Kulttuuriperintö elää ajassa Arvokkaat kulttuuriympäristöt säilyvät Kulttuuriympäristöjä ja -perintöä hyödynnetään vetovoimatekijöinä Yhdistykset ovat palvelujen tuottajina julkisen sektorin merkittäviä kumppaneita Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia sekä ruokaperinteitä - kerätä ja levittää tietoa em. kohteista - parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mm. digitoimalla niitä - luoda uusia elämyksiä vanhoista perinteistä - edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisen rakennuskannan hoitamista ja säilymistä - toteuttaa merkittävästi maisemakuvaa muuttavat hankkeet niin, ettei niistä aiheudu suurta haittaa arvokkaille kulttuurimaisemille - laatia kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat - tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisemaalueita ja kulttuurikohteita alueen asukas- ja matkailumarkkinoinnissa - edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä - kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena - kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina. - edistää uusien yhdistystoiminnan konseptien syntymistä - helpottaa yhdistystoimintaan liittyvää byrokratiaa - kehittää yhdistystoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta. Pohjanmaan liitto - hyödyntää maakunnan muistiorganisaatioihin tallennettuja kulttuuriperintöaineistoja lastenkulttuuriverkosto Barkin toiminnassa - edistää kulttuuriperintöaineistoihin pohjautuvan aikamatkamenetelmän käyttöä kulttuuriperintökasvatuksessa - inventoi maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt vuosina kokoaa em. aineistot vuonna 2014 ja antaa ehdotuksen vuonna hyödyntää maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa laajaa osaamista tekemällä yhteistyötä alueen kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu kulttuurimatkailun kehittämisohjelma Culture Finlandin Pohjanmaan alueverkoston toimintaan - edistää monikulttuuristen yhdistystoiminnan eri muotojen kehittymistä Multikultfoorumi-hankkeella. 3.2 Hyvinvoiva väestö 15
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018. Maakuntajohtajan alustava ehdotus 7.9.2015
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018 Maakuntajohtajan alustava ehdotus 7.9.2015 Sisällysluettelo 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö... 3 2 Tavoitteet ja visio... 6 2.1 Pohjanmaan visio...
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
Satakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja
Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät
PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
Pirkanmaan maakuntastrategia 2040
Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä
ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA
ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
Po P hjanmaan ke k hitt hit ämisen t viitekehys y
Pohjanmaan kehittämisen viitekehys Maakuntastrategian lähtökohdat Maakunnan tavoitetila Maakunnan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet Ulkoiset muutostekijät Maakunnan erityispiirteet Maakunnan tavoitetila
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
Hämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
Palvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
SUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
Parasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016
Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
Aluekehittämisen laaja palvelukokonaisuus. Pekka Hokkanen
Aluekehittämisen laaja palvelukokonaisuus Pekka Hokkanen 9.6.2017 Aluekehittämisen, maaseudun kehittämisen ja alueiden käytön kattava palvelukokonaisuus Muodostaa loogisen, aluekehitys -yläteeman alle
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuuston hyväksymä
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018 Maakuntavaltuuston hyväksymä 2.11.2015 Sisällysluettelo 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö... 3 2 Tavoitteet ja visio... 6 2.1 Pohjanmaan visio... 6
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040
LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus
Kaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...
ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
TRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ
ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
Kehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017
Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva
TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso
HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman
Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla