Maakuntavaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntavaltuuston hyväksymä 10.11.2014"

Transkriptio

1 Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Pohjanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka toimii aluekehittämisviranomaisena ja valtionapuviranomaisena. Liiton ensisijaiset tehtävät ovat: aluekehitys maakuntakaavoitus edunvalvonta maakunnan suomenkielisen kulttuurin kehittäminen. Tehtävistä säädetään tarkemmin laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), rakennerahastolaissa (1401/2006) ja kuntalaissa (365/1995) sekä liiton perussopimuksessa. Liiton päätöksentekoprosessiin osallistuvat maakuntavaltuusto (38 jäsentä) maakuntahallitus (13 jäsentä) kulttuurilautakunta (13 jäsentä) ja tarkastuslautakunta (5 jäsentä). Lisätietoja: Kansikuva: ÖFPL/Christine Bonn

3 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi

4 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Pohjanmaan liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön on rohkeasti uskallettava muuttaa asioita. Tämän haasteen edessä olemme joka päivä, kun tarkastelemme itseämme ja maakunnan asukkaita. Pohjanmaan liiton täytyy jatkuvasti ja myös ilman lain suomaa valtuutusta kyetä lunastamaan paikkansa maakunnan kokoavana voimana kilpailupainotteisessa maailmassa. Liiton olemassaolo ole mikään itsetarkoitus, vaan siihen tulee sisältyä toimiminen maakunnan kestävän kehityksen hyväntahtoisena kaitsijana. Se tarkoittaa, että me toimijoina ja liiton työntekijöinä otamme huomioon maakunnan moninaiset tarpeet ja mahdollisuudet ja pyrimme arvoillamme ja asenteellamme luomaan uskoa Pohjanmaan liiton tekemään työhön. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntastrategia antaa työllemme selkeän suunnan. Pohjanmaan liitto on yksi maakuntaohjelman toteuttajista, joten tähän toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi olemme koonneet liitolta odotettavissa olevat toimenpiteet strategian toimeenpanossa. Pyrimme toiminnallamme tarjoamaan avaimia menestykseen, ei menestystarinoita. Pohjanmaan liitto on kuntien yhteistoimintaelin, jossa maakunnan kehittämistyötä sovittavat yhteen ja johtavat demokraattisissa kuntavaaleissa kansalaisten luottamuksen saaneet edustajat. Siksi maakuntavaltuustomme ja maakuntahallituksemme ovat ensiarvoisen tärkeitä! 2

5 1.1 Maakunnan erityispiirteet Maakunnan myönteiset erityispiirteet on uudessa maakuntastrategiassa esitetty tiivistäen seuraavasti: Pohjanmaan kilpailukyky on maan kolmanneksi parhaimmaksi heti Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Hyvää kehitystä selittää pitkälti Vaasan seudulla sijaitseva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli ihmistä. Keskittymän osuus koko maan energiateknologian viennistä on noin 30 % ja kaikesta teknologiaviennistä noin 12 %. Pohjanmaan kilpailukyky ei kuitenkaan lepää yhden keskittymän varassa, vaan keskeisenä menestystekijänä on aina ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Energiateknologian lisäksi merkittäviä teollisuuden aloja ovat massan ja paperituotteiden valmistus, kemianteollisuus, metallituotteiden valmistus, elintarviketeollisuus, jalostusteollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus, jossa veneteollisuudella on merkittävä osuus. Monipuolinen elinkeinoelämä luo suojaa suhdannevaihteluja vastaan ja aikaa myöten myös uuden kasvun mahdollisuuksia. Uudet kasvualat syntyvät monesti olemassa olevan toiminnan pohjalta ja erityisesti toimialojen rajapinnoilta. Yrittäjämäinen asenne vahvistaa uusien alojen muodostumista. Merkittäviä mahdollisuuksia Pohjanmaalle luovat tulevaisuudessa mm. uusiutuvan energian potentiaali, hyvinvointiyrittäjyys ja luovat alat. Teollisuus on Pohjanmaalla kansainvälistä. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on yli 75 prosenttia. Alueella sijaitsee monia kansainvälisiä suuryrityksiä, joiden markkina-alueena on koko maailma. Tuotanto perustuu korkeaan teknologiaan ja osaamiseen, joten teollisuustuotannon jalostusarvo per asukas on maakuntien välisessä vertailussa korkein. Osaavan työvoiman houkuttelussa Pohjanmaalla on monia vahvuuksia. Maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakouluyksikköä tarjoavat monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja houkuttelevat nuoria ihmisiä maakuntaan. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä onkin Pohjanmaalla maakuntien välisen vertailun kärkipäässä. Etenkin kaksikielisyys mutta myös monikielisyys on vetovoimatekijä ja vahvuus, joka antaa kilpailuetua alueen kansainvälisille yrityksille. Maakunnassa on pitkät perinteet työperusteisessa maahanmuutossa. Ulkomaan kansalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden suuri määrä näkyy katukuvassa ja luo kansainvälistä ja suvaitsevaista tunnelmaa, mikä nähdään monesti positiivisena tekijänä seutujen vetovoimamittauksissa. Myös rikas kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt puutalokaupunkeineen sekä ainutlaatuinen saaristo ja maailmanperintöalue lukeutuvat maakunnan vahvuuksiin, jotka mahdollistavat matkailun kehittämisen. 3

6 Kilpailussa osaavasta työvoimasta Pohjanmaan sijainti aiheuttaa haasteita. Sijainti vaikeuttaa kotimaan kuljetuksia ja heikentää jakelua palvelevien keskusten kilpailukykyä, sillä Pohjanmaa sijoittuu Etelä-Suomen suurten väestökeskittymien ja markkinoiden reuna-alueelle. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmästä on pidettävä huolta kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on suhteellisen hyvä. Pohjalaiset kokevat itsensä jossain määrin terveemmiksi ja elämänlaatunsa paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi puolestaan kokee selvästi harvempi. Pohjalaisten sairastavuus on selvästi alle koko maan keskitason. Yksi tärkeimmistä väestön hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on työ. Pohjanmaalla on jo pitkään ollut muuhun maahan verrattuna korkea työllisyys ja alhainen työttömyys. Väestö kokeekin itsensä useammin työkykyiseksi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjanmaan väestö on sosiaalisesti aktiivista. Jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön toimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tämä näkyy Pohjanmaalla vilkkaana yhdistys- ja kulttuurielämänä. Yhdessä toimiminen luo verkostoja ja luottamusta eli sosiaalista pääomaa, joka luetaan yhdeksi Pohjanmaan keskeisistä vahvuuksista. Pohjanmaan vahvuuksiin kuuluu se, että hyvän elämän edellytykset ovat säilyneet kaikissa maakunnan osissa. Väestö kasvaa Suupohjan rannikkoseutua lukuun ottamatta koko Pohjanmaan alueella. Vetovoimaisia aluekeskuksia ympäröivät elinvoimaiset kylät ja harvaanasuttua seutua on vähän. Kylien yhteyteen sijoittuva maaseuturakentaminen mahdollistaa peruspalveluiden säilymisen kyläalueilla. Maaseudun vahvuutena on myös mikroyritysten suuri määrä. Pohjanmaan vahvuuksiin lukeutuvat myös viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä hyvä ja edullinen asuminen. Pohjanmaan asukkaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä asuinalueensa turvallisuuteen. Lyhyet matka-ajat asuinpaikasta töihin ja palveluiden pariin ovat useimpien pohjalaisten todellisuutta. Pohjanmaan alueen luonto on puhdas ja monipuolinen virkistyksen lähde. Luonto on erittäin monimuotoinen, ja sen edustavimmat osat on otettu mukaan valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä luontoalue Merenkurkun saaristo nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna Muutostekijät Toimintaympäristöanalyysien ja maakuntastrategiassa kuvailtujen maakunnan erityispiirteiden pohjalta voimme esittää seuraavan yhteenvedon Pohjanmaan liittoon vaikuttavista keskeisistä muutostekijöistä: 4

7 Pohjanmaan talous on avoin ja kansainvälinen, joten sen kehitys on tiiviisti sidoksissa ulkomaailman kehitykseen. Maakunnan kehittämisessä tuleekin pyrkiä huomioimaan tärkeimmät yleiset muutostekijät, jotka muuttavat toiminta- ja ajattelutapoja tulevina vuosina. Globalisaatio: Globalisaatio syvenee kautta linjan. Globaali työnjako muuttuu, ja työvoiman, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus jatkavat kasvuaan. Teknologiat kehittyvät ja leviävät nopeasti. Paikallisuuden merkitys kasvaa: Globalisaation rinnalla myös paikallisuuden merkitys korostuu. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden alkuperällä on huomattavasti enemmän merkitystä. Kaupungistuminen: Alue- ja yhdyskuntarakenne keskittyy ja taajamoituu. Logistisia solmukohtia kehitetään ja vaarana on, että reuna-alueiden infrastruktuuri heikkenee. Tuotannon rakenteen muutos: Elinkeinorakenne on jatkuvassa muutoksessa. Maatalous teollistuu, perinteisen teollisuuden on uudistuttava ja palveluiden osuus kasvaa. Osaamistalous: Koulutustaso nousee ja tiedon merkitys tuotannontekijänä voimistuu. Samalla monipuolisen osaamisen merkitys korostuu. Digitalisoituminen: Reaali- ja virtuaalimaailmat yhdistyvät. Digitaalisuus uudistaa palveluita ja tuotantoa sekä fyysisen liikkumisen tarvetta. Maahanmuutosta johtuva monikulttuurisuus: Maahanmuuttajien suuri määrä on haaste, joka tulee huomioida palveluiden ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen kehittämisessä. Liikkuva väestö: Ihmisten liikkuvuus edellyttää muutoksia palvelujärjestelmässä. Julkisten resurssien niukkuus: Julkiset resurssit niukkenevat, ja vaikeudet huolehtia palveluvelvoitteista ja liikennejärjestelmästä lisääntyvät. 1.3 Johtopäätökset vuosien toiminnan kannalta Pohjanmaa ei ole erillään Suomesta tai muusta maailmasta eikä Pohjanmaan liitto ole erillään Suomea koettelevista ongelmista. Maakunnan lähtötilanne on hyvä, mutta Suomen vaisu talouskehitys heikentää kasvumahdollisuuksia myös Pohjanmaalla. Kehittämistyössä pitääkin keskittyä innovaatiokykymme kasvattamiseen ja sitä kautta kilpailukykymme parantamiseen. Kireä julkinen talous vaikuttaa suoraan Pohjanmaan liittoon: maakunnan kehittämisraha poistuu valtion talousarviosta 2015, liitolla on puolet vähemmän EAKR-varoja kuin aikaisemmin ja kunnat edellyttävät, että liitto ei rasita niiden taloutta entistä enemmän. Sen vuoksi talousarvion lähtökohtana on, että myyntituotot jäsenkunnilta pysyvät ennallaan. Kun asiaa tarkastelee 10 vuoden ajanjaksolta, käy selväksi, että Pohjanmaan liiton osuus kuntien kokonaisverotuloista ei 5

8 ole kasvanut. Vuonna 2004 liitto sai verotuloista 0,49 %, ja vuonna 2015 osuuden arvioidaan olevan 0,48 %. Pohjanmaan strategian tekijä Luomme edellytyksiä pohjalaiselle osaamiselle, talouskasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyystilanteen kohentamiselle, vaikka aluepoliittiset varat vähenevät. Strategiset tavoitteet ja vuosittaiset kärkihankkeet on määritelty Pohjanmaan maakuntastrategiassa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ohjaa käytännön toimenpiteitä. Yhteistyön ja voimavarojen kokoaja Jäsenkunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto ja maakunnan muut toimijat tekevät yhdessä töitä Pohjanmaan kehittämiseksi. Yhteisenä tavoitteena on maakunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja voimavarojen ohjaaminen ihmisten ja elinkeinoelämän kannalta parhaisiin tarkoituksiin. Toimimme myös aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Tavoitteemme on nostaa Pohjanmaa esiin osaavana toimijana Merenkurkussa, Keskipohjolassa, Itämeren alueella ja alueiden Euroopassa tehtävässä yhteistyössä. Maankäytön suunnittelija Maakuntakaavoittajana varmistamme Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden pitkälle tulevaisuuteen. Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 6

9 Pohjanmaan erityispiirteet on nostettava näyttävästi esille Suomessa vuonna Pohjanmaan liitto järjestää laajassa yhteistyössä koko maakunnan ja Helsingin kaupungin kanssa Senaatintori maakuntajuhlat. Pop-Up Pohjanmaa! Pohjanmaan liitto järjestää suurtapahtuman, joka kokoaa maakunnan tärkeät toimijat. Viemme Pohjanmaan Helsingin ytimeen ja esittelemme Vaasan seudun, Pietarsaaren seudun, Suupohjan rannikkoseudun ja Kyrönmaan mahdollisuuksia, tuotteita, elinkeinoelämää, yrittäjyyttä, koulutustarjontaa, matkailukohteita ja kulttuuria. Lähdemme Senaatintorille raikastamaan Pohjanmaan imagoa ja kertomaan nykypäivän mahdollisuuksista ja menestystarinoista. Tarjoamme pääkaupunkilaisille tilaisuuden kokea Pohjanmaan parhaat palat tehokkaasti mutta unohtumattomalla tavalla. 2 Tavoitteet ja visio 2.1 Pohjanmaan visio Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntastrategian , jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Vision energia-teema viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Energisyys näkyy huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan menestystekijöitä. Niiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa. 2.2 Määrälliset kehitystavoitteet 7

10 Pohjanmaan liiton toiminnan luonteesta johtuen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei aseta määrällisiä kehittämistavoitteita ja niille mittareita. Koska toteutamme kuitenkin toiminnallamme Pohjanmaan maakuntaohjelmaan kirjattuja tavoitteita, seuraamme omalta osaltamme maakuntaohjelman tavoitekohtaisten seurantamittareiden toteutumista. Lisäksi liitto seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla aluekehitystä kuvaavilla mittareilla: Väkiluku ja väestönmuutos Bkt/asukas Kasvuyritysten määrä Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Pitkäaikaistyöttömät Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä). 2.3 Tavoiteltava aluerakenne Tavoitellun aluerakenteen tärkeimmät tekijät ovat Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 mukaan elinvoimaiset kaupunkiseudut, jokilaaksot, elinvoimainen maaseutu ja hyvin toimivat liikenneyhteydet. Nämä elinvoimaiset kaupunkiseudut ovat Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Jokilaaksot muodostavat Pohjanmaan aluerakenteen rungon. Kaupunki-, kunta- ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja jokivarsiin. Myös kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja. Pohjanmaan päätiet ovat valtatiet 8 ja 3, joita valtatiet 13, 18 ja 19 täydentävät. Poikittaiset liikenneyhteydet tukevat seutujen kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelu aloitettiin vuonna 2014, ja työn yhteydessä tarkastellaan uudelleen myös tavoiteltavaa aluerakennetta. Tavoitteena on kolme elinvoimaista keskusta ja kuntarakenne, jolla voidaan turvata työssäkäyntialueen palvelut. 3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina Kilpailukykyinen alue Monipuolinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen innovaatiotoiminta 8

11 Pohjanmaan kilpailukyky perustuu monipuoliseen elinkeinoelämään. Maakuntaohjelmassa todetaan, että monipuolisen elinkeinoelämän haasteena ovat pk-yritysten uusiutumiskyky ja riittämätön kansainvälinen kilpailukyky, kun taas innovaatiojärjestelmän haasteena on se, että yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin vuoropuhelu ei ole systemaattista. Tavoite Kasvuyritysten määrä kasvaa Korkean teknologian yritykset lisääntyvät Pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee Työllistävien mikroyritysten määrä kasvaa Yrittäjyys lisääntyy Maaseutu tarjoaa monipuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympärist ön yrityksille Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen tukipalveluja ja rahoitusmalleja - kehittää tuotekehitys- ja testausympäristöjä - kehittää luovia ja sektorirajat ylittäviä kohtaamisareenoja - laatia pk-yritysten kasvuohjelma - edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla - parantaa nousevien alojen, kuten luovien alojen ja hyvinvointialan, markkinoiden kehittymistä ja yrittäjien tukipalveluja. - kehittää yrittäjyyden, liiketoimintaideoiden jalostamisen ja mikroyritysten toiminnan kehittämisen tukipalveluja - tukea mikroyritysten välistä verkostoitumista - edistää omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia - edistää naisten yrittäjyyttä - edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla - edistää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla. - hyödyntää uusiutuvien energiavarojen tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - edistää uuden yhteiskunnallisen kysynnän avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä - hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - parantaa maatilojen kannattavuutta ja nostaa maataloustuotteiden jalostusastetta - vahvistaa maaseudun erityisalojen kilpailukykyä Pohjanmaan liitto - määrittää yhteistyössä yritysten kanssa 2 3 toimenpidettä, jotka tukevat tärkeiden alojen kehittämistä ja perustuvat älykkään erikoistumisen prosessiin (S3) - priorisoi ja sovittaa yhteen EU- ja kansallisten varojen käytön maakunnassa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti osallistumalla maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön työskentelyyn - käy elinkeinoryhmässä jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän edustajien ja järjestöjen kanssa toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä käy vuoropuhelua valtiovallan kanssa tarvittavien varojen osoittamisesta - luo verkostoja ja välittää kansainvälisiä kontakteja, jotka tukevat valittujen toimenpiteiden toteuttamista - osallistuu aktiivisesti Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston toimintaan - hyödyntää raja-alueyhteistyötä täysimääräisesti - luo edellytyksiä EU-varojen täysimääräiselle hyödyntämiselle Pohjanmaalla - luo edellytyksiä tuleville elinkeinoelämän investoinneille laatimalla vaihekaavoja, ilmastostrategian ja maakuntakaavan

12 - tukea monialayrittäjyyttä. Innovaatiojärjestelm än kehittämisen painopisteet määritellään yritysten todennettujen tarpeiden pohjalta (älykäs erikoistuminen, S3) Elinkeinoelämää palveleva tutkimus lisääntyy alueen korkeakouluissa Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä Korkeakouluissa tehtyjen innovaatioiden kaupallistaminen lisääntyy - luoda systemaattinen vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välille - tehdä johtopäätökset ja valita kehittämiskohteet vuoropuhelun perusteella - kehittää alueen yrityselämää palvelevaa tutkimustoimintaa valintojen pohjalta. - kartoittaa tärkeimmät elinkeinoelämää hyödyttävät tutkimusalueet (S3) - luoda yhteisiä tutkimusohjelmia elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta - kehittää yhteiskäyttöisiä laboratorioita ja tutkimusalustoja - edistää korkeakoulujen valmiutta kehittää yritysten toimintaa koko maakunnan alueella. - kehittää prosessi, joka mahdollistaa ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi - lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yrittäjäkoulutusta. - toteuttaa vuosittain toistuvan älykkään erikoistumisen kyselyn Pohjanmaalla keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä valitsee keskeiset teemat - syventää tietämystään kansallisesta ja kansainvälisestä politiikasta valituilla älykkään erikoistumisen aloilla - tekee yhteistyötä komission S3- foorumin kanssa - seuraa toimintaympäristöä, harjoittaa edunvalvontaa ja neuvottelee asianomaisten ministeriöiden kanssa - osallistuu Euroopassa ja Suomessa käytävään keskusteluun elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sisällöstä - vahvistaa ja lisää osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa sekä tietämystään EU-ohjelmista - osallistuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeeseen, jossa kehitetään innovaatiojärjestelmää älykkään erikoistumisen osana. 10

13 Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä pitämällä yhteyttä komission älykkään erikoistumisen foorumiin toimimalla maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä järjestämällä asiantuntijatapaamisia, seminaareja ja tietoiskuja panemalla alulle kehittämistoimia seuraamalla toimintaympäristöä, edunvalvonnalla ja neuvottelemalla asianomaisten ministeriöiden kanssa valitsemalla ensisijaiset kehittämiskohteet ja hankekeskustelujen aiheet rahoittamalla hankkeita, toimeenpanemalla Pohjanmaan liiton osion Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja huolehtimalla ohjelman hallinnoinnista yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa hyödyntämällä täysimääräisesti Botnia-Atlantica-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia hankkeiden tukemiseen toimimalla Botnia-Atlantica-ohjelman valtion kansallista vastinrahoitusta välittävänä toimielimenä ja huolehtimalla siihen liittyvästä hanke- ja ohjelmahallinnoinnista Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien puolesta sekä ylläpitämällä Botnia-Atlantica-ohjelman sihteeristön toimistoa Suomessa. Sihteeristön pääpaikka on Västerbottenin lääninhallituksessa. osallistumalla eurooppalaisiin verkostoihin ja tapaamisiin sekä luomalla yhteyksiä EUohjelmiin osallistumalla raja-alueyhteistyöhön keskustelemalla elinkeinoelämän kehittämisen ja fyysisen suunnittelun kohtaamisesta. Toimivat yhteydet Pohjanmaan tavoitteena ovat hyvät liikenneyhteydet maakuntaan ja maakunnan alueella. Liikennejärjestelmän eri kulkumuodot sovitetaan yhteen niin, että Pohjanmaan saavutettavuus paranee. Samalla työ- ja koulumatkoista tulee sujuvia sekä tavarakuljetukset toimivat luotettavasti ja aikataulujen mukaisesti. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta. 11

14 Liikennejärjestelmätyössä tarkoituksena on tiivistää alueellista yhteistyötä. Tarkoituksena on perustaa seudullisia työryhmiä, joiden tehtävä on nimetä ja perustella muutamia seudullisia liikenteen kärkihankkeita. Yhteisten kärkihankkeiden edistämisestä solmitaan kuntien ja viranomaistahojen kesken puitesopimus. Tavoite Pohjanmaan saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuudet paranevat Kuljettamisen toimintaedellytykset paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää paikkakuntien sisäisiä ja välisiä yhteyksiä - edistää nopeaa raideliikennettä - kehittää meri- ja lentoyhteyksiä - kehittää uusia joukkoliikenteen malleja - kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria rahoitustilanteen mukaan vaiheittain - kehittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja - tiivistää yhdyskuntarakennetta liikenteellisten solmukohtien ympärille - varmistaa liikennöitävyys haja-asutusalueille ja syrjäseuduille. - kehittää päätieyhteyksiä ja liikenteen palveluja siten, että kuljetukset ovat häiriöttömiä - parantaa satamayhteyksiä ja satamatoimintojen palvelutasoa - kehittää logistiikkakeskuksia sekä alueellisen että ylimaakunnallisen palvelun näkökulmasta - mahdollistaa maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - kehittää poikittaissuuntaisia kuljetuskäytäviä - varmistaa kuljetukset maa- ja metsätiloille alemmalla tieverkolla. Pohjanmaan liitto - tiivistää maakunnallisen liikennejärjestelmäyhteistyötä ja perustaa seudullisia LJS-työryhmiä - kehittää Vaasa Seinäjokikehityskäytävällä raide- ja valtatieliikennettä ja edistää siirtymistä joukkoliikenteen käyttäjiksi sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - edistää valtatien 3 yhteysvälin Tampere Vaasa toimenpiteiden aloittamista ja Laihian eritasoliittymän ja liikennejärjestelyjen toteuttamista - edistää valtatien 8 yhteysvälin Vaasa Oulu toimenpiteiden aloittamista ja etenkin osuudella Vassor-Kärklax- Oravainen ohituskaistoja, geometriakorjauksia ja liikennejärjestelyjä - edistää Pietarsaaren satamatien (kt 68) toimenpiteitä sekä tavarakuljetusten ja turvallisuuden parantamista - pyrkii turvaamaan lentoliikennetoiminnan jatkuvuuden vähintäänkin nykytasoisena, sekä edistää uusien toimijoiden, konseptien ja reittivaihtoehtojen tuloa markkinoille - osallistuu Midway Alignment of Bothnian Corridor -hankkeeseen, jossa on käynnissä useita selvityksiä, joilla pyritään parantamaan mm. Vaasa Uumaja laivaliikennettä, tie- ja raideyhteyksiä satamaan, satamatoimintoja sekä kehitetään ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja edistetään eri liikennemuotojen sekä logistiikka- ja tavarankäsittelyalueiden yhteensulautumista - selvittää Seinäjoki Kaskinen raideliikenteen tehostamista ja kuljetuspotentiaalia - saattaa loppuun bioenergia ja logistiikka sekä vene- ja kalastussatama -selvitykset. Tekee alemman tieverkon priorisointiin ja logistiikkaan liittyvän selvityksen. 12

15 Tarkistaa aluevaraukset kiitoteiden ja lentomelun osalta. Toteuttaa selvitykset osana maakuntakaavan päivitystä ja LJSsuunnitelman toteuttamista. Osaava työvoima Pohjanmaan työikäinen väestö vähenee ja osaamistarpeet muuttuvat, mikä asettaa entistä suurempia vaatimuksia myös maakunnan liittojen vastuulla olevalle alueelliselle pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamiselle. Maakunnassa tulee olla riittävän paljon ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla kaikilla koulutusasteilla, myös aikuiskoulutuksessa. Alueen teollisuutta ja palvelualoja palvelevien koulutusalojen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Yhteensovittamista toteuttaa Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä. Ennakoinnin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategiassa 2020, jota Pohjanmaan liitto toteuttaa omalta osaltaan. Osana strategian toteuttamista maakuntahallitus asettaa koulutuksen neuvottelukunnan koulutuksen, ennakoinnin sekä työ- ja elinkeinoelämän linkiksi. Työtään jatkaa myös Pohjanmaan rekrytointiryhmä, joka seuraa ja koordinoi Pohjanmaan maakuntastrategian painopisteeseen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen liittyviä toimenpiteitä Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää maahanmuuttoa ja nuorten työllistymistä ja siten pysymistä maakunnassa sekä seurata täällä opiskelleiden sijoittumista töihin maakunnan alueelle. Työryhmä pyrkii myös edistämään työurien pidentämistä tukevia toimenpiteitä. Tasa-arvoasioiden edistämiseksi työtään jatkaa lisäksi Pohjanmaan tasa-arvoryhmä. Tavoite Korkea työllisyys Työllisyysaste > 75 % Työttömyysaste < 5 % Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vähentää työttömyyttä mm. koulutuksen, kuntoutuksen ja palkkatuetun työn avulla - edistää ammatin vaihtamisen ja uudelleenkoulutuksen edellytyksiä - edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää segregaatiota työelämässä - edistää työssä jaksamista - parantaa työelämän laatua ja joustoja - parantaa maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä mm. kielikoulutuksen, ammatillisen lisä- ja Pohjanmaan liitto - edistää eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toteuttamista naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa - tehostaa maakuntakaavoitusta ja hyvää hallintoa 13

16 Positiivinen nettomaassamuut to Riittävä työperusteinen maahanmuutto täydennyskoulutuksen ja neuvonnan avulla. - kehittää maakunnan kaupunkiseutujen ja maaseudun imagoa - huomioida erityisesti potentiaaliset paluumuuttajat viestinnän kohderyhmänä - tukea työnantajia ulkomaisen työvoiman hankinnassa, kun pätevää työvoimaa ei ole saatavilla kotimaassa - toteuttaa selvityksen, joka koskee poismuuttoa Pohjanmaalta Riittävästi koulutuspaikkoja Tekniikan alan koulutus houkuttelee hakijoita Koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän vaatimuksia - kehittää korkeatasoisia ja vetovoimaisia matkailukohteita ja -tuotteita sekä tapahtumia. - kehittää koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia - levittää tehokkaasti koulutustarpeiden ennakointityön tuloksia - tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä - vakinaistaa nykyiset väliaikaiset koulutusratkaisut. - jakaa tietoa tekniikan alasta erityisesti opinto-ohjaajille ja vanhemmille - kehittää teknisen alan valmiuksien oppimista eri koulutusasteilla - markkinoida tekniikan alaa erityisesti naisille. - kehittää osaamistarpeiden ennakointia - kehittää tutkintoja, koulutussisältöjä ja opettajien osaamista ennakointityön pohjalta - kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä - kehittää aikuiskoulutusta. - yhteensovittaa alueellista pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - levittää ennakoinnin tuloksia - rahoittaa vuonna 2015 budjettivaroin Åbo Akademin maaseutuprofessuuria, Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävää oikeustieteellistä koulutusta ja Vaasan kesäyliopiston toimintaa - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin - panostaa määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin lisäksi osaamistarpeiden ennakointiin. Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee aktiivisesti hyödyntää alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa. Laajalle levinnyt tietoisuus pohjalaista identiteettiä kannattelevista kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinteestä sekä museoihin ja arkistoihin tallennetuista aineistoista innostavat vaalimaan ja hyödyntämään kulttuuriperintöä arjessa. Yhdistystoiminnan 14

17 muuttuessa siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta sekä uusia yhdistystoiminnan malleja ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa on kehitettävä. Tavoite Kulttuuriperintö elää ajassa Arvokkaat kulttuuriympäristöt säilyvät Kulttuuriympäristöjä ja -perintöä hyödynnetään vetovoimatekijöinä Yhdistykset ovat palvelujen tuottajina julkisen sektorin merkittäviä kumppaneita Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia sekä ruokaperinteitä - kerätä ja levittää tietoa em. kohteista - parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mm. digitoimalla niitä - luoda uusia elämyksiä vanhoista perinteistä - edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisen rakennuskannan hoitamista ja säilymistä - toteuttaa merkittävästi maisemakuvaa muuttavat hankkeet niin, ettei niistä aiheudu suurta haittaa arvokkaille kulttuurimaisemille - laatia kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat - tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisemaalueita ja kulttuurikohteita alueen asukas- ja matkailumarkkinoinnissa - edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä - kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena - kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina. - edistää uusien yhdistystoiminnan konseptien syntymistä - helpottaa yhdistystoimintaan liittyvää byrokratiaa - kehittää yhdistystoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta. Pohjanmaan liitto - hyödyntää maakunnan muistiorganisaatioihin tallennettuja kulttuuriperintöaineistoja lastenkulttuuriverkosto Barkin toiminnassa - edistää kulttuuriperintöaineistoihin pohjautuvan aikamatkamenetelmän käyttöä kulttuuriperintökasvatuksessa - inventoi maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt vuosina kokoaa em. aineistot vuonna 2014 ja antaa ehdotuksen vuonna hyödyntää maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa laajaa osaamista tekemällä yhteistyötä alueen kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu kulttuurimatkailun kehittämisohjelma Culture Finlandin Pohjanmaan alueverkoston toimintaan - edistää monikulttuuristen yhdistystoiminnan eri muotojen kehittymistä Multikultfoorumi-hankkeella. 3.2 Hyvinvoiva väestö 15

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018. Maakuntajohtajan alustava ehdotus 7.9.2015

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018. Maakuntajohtajan alustava ehdotus 7.9.2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018 Maakuntajohtajan alustava ehdotus 7.9.2015 Sisällysluettelo 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö... 3 2 Tavoitteet ja visio... 6 2.1 Pohjanmaan visio...

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Po P hjanmaan ke k hitt hit ämisen t viitekehys y

Po P hjanmaan ke k hitt hit ämisen t viitekehys y Pohjanmaan kehittämisen viitekehys Maakuntastrategian lähtökohdat Maakunnan tavoitetila Maakunnan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet Ulkoiset muutostekijät Maakunnan erityispiirteet Maakunnan tavoitetila

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017

Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Tiivistelmä Pohjanmaan maakuntastrategia koostuu kahdesta osasta. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017. Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017

Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017. Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Maakuntastrategia on

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot