- Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 - Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hallituksen hyväksymä Valtuuston hyväksymä

2 Tiivistelmä: Vuoden 2015 toiminnan keskeiset tavoitteet Ympäristökasvatuksessa Luonto-Liiton tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille aineksia myönteiseen ja monipuoliseen luontosuhteeseen erilaisten luontokerhojen ja -leirien avulla sekä järjestämällä erilaisia lastentapahtumia tilaisuuksien mukaan. Vuonna 2015 ympäristökasvatuksessa pääpaino on metsäteemaisella kärkikampanjalla. Kärkikampanjan ympäristökasvatuksen materiaaleja markkinoidaan aktiivisesti yläkouluille ja päivitetään metsäteemaisten kouluvierailijoiden materiaaleja. Jäsenlehdet Sieppo sekä Nuoren Luonto ilmestyvät sovitusti ja jakavat ympäristötietoisuutta. Ympäristötoiminnassa painotetaan ympäristöasioiden kuuluvan kaikille ja jokaisella on oikeus ottaa kantaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Ympäristötoiminnassa halutaan keskittyä koko väestöön kohdistuvaan ympäristöasennekasvatukseen muun muassa erilaisilla toimintaryhmillä, tapahtumilla, koulutuksilla, seminaareilla ja osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin. Luonto-Liitto antaa lausuntoja ja tiedotteita koskien ympäristöasioita sekä osallistuu Ympäristötoimintapäivien Miljöaktionsdagarna järjestämiseen muiden järjestöjen kanssa. Luonnonharrastuksen tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja. Uudet toimintatavat tulevat pohjautumaan vuoden 2015 Metsät haltuun! -kärkikampanjaan ja Kevätseurantaan. Luonnonharrastustoimintaa järjestävät Luonto-Liiton toimintaryhmät, piirit ja aluejärjestöt muun muassa erilaisten leirien ja retkien avulla. Luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaosto ohjaa valtakunnallisella tasolla Luonto-Liiton luonnonharrastusta. Jaostolla on vastuu Kevätseurannasta ja Pihka-merkin kehittämisessä. Kevättuuli-kevätseurantaa ja Karpalo-luonnonharrastusmerkin toimintaa jatketaan Järjestötoiminnassa tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja järjestön sisällä sekä kannustaa nuoria mukaan vapaaehtoisten laajaan joukkoon, joka vaikuttaa piiri- ja aluejärjestöissä sekä toimintaryhmissä. Jäsenille tiedotetaan eri kanavien avulla tapahtumista sekä houkutellaan nuoria aktiivisesti mukaan Luonto-Liiton valtakunnalliseen ja paikalliseen vapaaehtoistoimintaan sekä päätöksentekoon. Luonto-Liitossa lapset ja nuoret oppivat vastuunkantoa ja kehittyvät aktiivisiksi kansalaisiksi. Luonto-Liitto arvioi toimintaansa seuraavilla kysymyksillä: Teimmekö mitä lupasimme? Saimmeko aikaan muutosta? Teimmekö oikeita asioita? Lisäksi kaikessa toiminnassa huomioidaan seuraavat seikat: Mitä jäsenistömme meiltä odottaa? - Lapsijäsenet: Sieppo-lehti, leirit, kerhot, tapahtumat. - Nuori alle 18-vuotias jäsen: Nuorten luonto, leirit, tapahtumat, kampanjat. - Nuori aikuinen: hallituksessa ja luottamushenkilönä toimiminen, ympäristökampanjat, ohjaajana ja kouluttajana toimiminen (työkokemus, uuden oppiminen, mahdollisuus vaikuttaa ympäristöasioissa). - Perhejäsen: odottaa luotettavana kasvattajana toimimista, turvallisuutta, vaikuttamista lasten ja nuorten tulevaisuuden puolesta. 2

3 SISÄLLYS Tiivistelmä: Vuoden 2015 toiminnan keskeiset tavoitteet Luonto-Liitto lapset ja nuoret luonnon puolesta Kärkikampanja: Metsät haltuun! Ympäristökasvatus Luontokerhoverkosto Luontoleirit Lastentapahtumat Toimintaryhmät Jäsenlehdet Sieppo Nuorten Luonto Koulu- ja oppilaitosyhteistyö Ympäristökasvatuksen koulutus Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö Ympäristötoiminta Metsätoiminta Suurpetotoiminta Itämeri-toiminta Kulutuskriittinen toiminta Ilmastotoiminta Luonnonharrastus Kevätseuranta Kevättuuli Harrastusmerkit Lasten luonnonharrastusmerkki Karpalo Nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka Luonnonharrastuskoulutus ja muu toiminta Järjestötoiminta Piirit Järjestökoulutus Jäsenhankinta ja -huolto Viestintä Yhteistyö Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa Muu yhteistyö Suomessa Kansainvälinen yhteistyö Asiantuntijatehtävät Keskustoimisto Hallinto Talous ja rahoitus

4 1. Luonto-Liitto lapset ja nuoret luonnon puolesta Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liitto tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Tärkeimpiä toimintamuotoja Luonto-Liitossa ovat lasten ja nuorten ympäristökasvatus kerhoissa, leireillä ja koulukiertueilla sekä ympäristövaikuttaminen. Tarjoamme lapsille ja nuorille luonnonharrastusmahdollisuuksia ja myönteisiä luontokokemuksia sekä kannustamme arvostamaan luontoa ja toimimaan yhteiskunnassa ympäristön puolesta. Luonto-Liitossa nuoret pääsevät itse päättämään toiminnasta ja toteuttamaan suunnitelmiaan. Ympäristövaikuttamisessa näkyy pitkäjänteisyys, jonka puitteissa Luonto-Liitto ottaa kantaa räväkästi ja perustellusti ajankohtaisiin ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksiin. Luonto-Liiton ympäristöpoliittinen toiminta keskittyy metsiin ja luonnonsuojeluun, susiin ja muihin suurpetoihin, Itämereen ja vesistöihin, energiaan ja ilmastoon sekä kulutuskriittisyyteen ja kehitysyhteistyöhön. Toimintaa toteutetaan ja seurataan järjestötyön strategian mukaisesti. Luonto-Liiton arvot: - ympäristön ja luonnon arvostus - kestävä elämäntapa - avoimuus, demokraattisuus ja tasa-arvo - asiapohjaisuus, kriittisyys ja rakentavuus - rohkeus, reippaus ja tekemisen ilo. Visio: - Luonto-Liitto on valtakunnallisesti merkittävin järjestö omalle kohderyhmälleen. - Luonto-Liitto on järjestönä luovin, luotettavin ja luonteikkain ympäristön ja luonnon puolestapuhuja. - Jokainen luontoliittolainen toimii omaehtoisesti järjestön toiminta-ajatuksen toteutumiseksi. Luonto-Liiton vahvuudet: - laadukkaimmat luontoleirit lapsille ja nuorille - monipuolinen koulutus- ja ympäristökasvatustoiminta - nuoret päättävät itse toiminnasta (järjestödemokratia) - vahva susi- ja metsäasiantuntemus - näkyvä kulutuskriittinen toiminta - tasokkaat jäsenlehdet ja muut julkaisut. Luonto-Liiton kriittiset menestystekijät: - vahva, ihmisenkokoinen organisaatio - arvostettu, luotettava ja näkyvä yhteiskunnassa - kansalaisyhteiskunnan rakentaja. 4

5 2. Kärkikampanja: Metsät haltuun! Metsät haltuun! on valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on innostaa nuoria löytämään metsät paikkana olla ja toteuttaa itseään, kasvattaa ymmärrystä metsien ekologisesta ja kulttuurisesta merkityksestä, metsien tilasta sekä metsäluontoon kohdistuvista uhista ja kannustaa toimimaan metsien suojelun puolesta. Erityisesti on tarkoitus tuoda esiin lähimetsien merkitystä ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle ja samalla edistää erityisesti kuntien omistamien lähimetsien suojelua. Kampanjan tavoitteena on myös tarjota innostavaa toimintaa ja sitä kautta saada uusia aktiivisia toimijoita ja jäseniä Luonto-Liittoon. Kampanjalla pyritään myös lisäämään Luonto-Liiton näkyvyyttä ja tunnettuutta. Kampanjan tavoitteita edistetään pääasiassa viestinnän keinoin sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia. Kampanjalle luodaan oma visuaalinen ilme, jota käytetään kaikessa kampanjaan liittyvässä materiaalissa. Kampanjalle avataan oma nettisivu. Kampanjointia tehdään aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, mm. valokuvahaasteiden avulla. Kampanjaan liittyen järjestetään julistekilpailu. Tapahtumia ja tempauksia järjestetään erityisesti lähimetsissä. Esimerkkejä tapahtumista voivat olla metsien valtaukset (kiinnitetään huomiota uhattuun lähimetsään symbolisella leiriytymisellä), metsissä toteutettavat työpajat, joogatunnit, ohjatut retket ja muu mielekäs toiminta. Kampanjan osana järjestetään lähimetsien luontokartoitusretkiä ja tuotetaan kerätyn tiedon pohjalta suojelualoitteita maanomistajille. Kartoitustaitoja opetetaan uusille toimijoille järjestämällä kursseja ja tarjoamalla mahdollisuutta osallistua kokeneempien kartoittajien retkille. Piirien käyttöön luodaan lähimetsäretki -konsepti, jonka avulla voi järjestää ohjattuja metsäretkiä ryhmille. Retkiä tarjotaan tilattavaksi esim. kouluille metsälähettilästuntien tapaan. Retkiohjelman laatimisessa hyödynnetään valmiita Luonto-Liiton ympäristökasvatusmateriaaleja. Kampanjaan liittyvää valmisteltua ohjelmaa tarjotaan myös Luonto-Liiton leirien ja luontokerhojen käyttöön. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää viime vuonna päättyneen kaksivuotisen Koulumetsä - hankkeen perintöä Metsät haltuun! -kampanjassa. Kampanjan kohderyhmää ovat ensisijaisesti nuoret (15-30-vuotiaat), mutta tapahtumia järjestetään myös lapsille ja perheille. Kampanjan toteutumista tukemaan kootaan erillinen ohjausryhmä. - järjestettyjen tapahtumien määrä ja alueellinen jakautuminen - aktiivisten osallistujien määrä - tavoitettujen ihmisten määrä - näkyvyys sosiaalisessa mediassa - näkyvyys perinteisessä mediassa 5

6 - suojelualoitteiden määrä. 3 Ympäristökasvatus Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen eli kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille aineksia myönteiseen ja monipuoliseen luontosuhteeseen, lisätä heidän tietoaan ja ymmärrystään luonnon toiminnasta, ohjata kunnioittamaan luontoa sekä opastaa ja kannustaa ympäristövastuullisiin toimintatapoihin. Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminta, eli kerhot, leirit ja muu ympäristökasvatustoiminta, tukee ja ylläpitää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten kannustaminen luonnossa liikkumiseen ja ohjaaminen luontokokemusten ääreen on tällä hetkellä yhteiskunnassamme ajankohtaisempaa kuin koskaan. Viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat, että lasten viettämä aika television ja internetin ääressä on koko ajan lisääntymään päin, ja lapsista on tullut entistä passiivisempia fyysisesti. Tutkimuksissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota luontokokemusten myönteisiin vaikutuksiin ihmisen terveydelle. Luonto-Liiton ympäristökasvatuksessa painottuu ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan kasvatus. Tärkeintä toiminnassa ovat monipuoliset, myönteiset ja kannustavat elämykset, joita lapset, nuoret ja perheet kokevat luonnossa. Lasten ja nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun on osa toimintatapaa. Toiminta Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminnan osa-alueita ovat: luontokerhoverkosto (3.1) luontoleirit (3.2) lastentapahtumat (3.3) koulu- ja oppilaitosyhteistyö (3.6) ympäristökasvatuksen koulutukset (3.7) ympäristökasvatuksen projektit ja yhteistyö (3.8). Ympäristökasvatuksen tärkeimmät painopisteet ja projektit vuonna 2015: Metsäteemainen kärkikampanja. Vuoden 2014 aikana tuotettuja uusia metsäteemaisia ympäristökasvatuksen materiaaleja markkinoidaan kouluille aktiivisesti vuoden 2015 aikana. Myös metsäteemaisten kouluvierailujen yläkouluille suunnattu materiaali päivitetään sisällöllisesti ja visuaalisesti. 6

7 Vuoden aikana kootaan Kerhokummi-hankkeen kokemukset ja parhaat käytänteet ja tiedotetaan niistä. 3.1 Luontokerhoverkosto Luontokerhotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille, nuorille ja perheille myönteisiä kokemuksia lähiluonnossa turvallisen aikuisen ohjauksessa ja antaa eväitä hyvän luontosuhteen syntymiseen. Luontokerhotoiminnan osa-alueita ovat Luonto-Liiton piirien ylläpitämien kerhojen lisäksi Kerhokummi-hanke ja luontokerhoverkoston tukipalvelut. Luontokerhoverkoston tukipalveluihin kuuluvat kerhojen ohjaajankoulutukset ja -tapaamiset, kerhoille suunnattu viestintä ja ympäristökasvatuksen materiaalit. Luontokerhoverkostoon voivat liittyä erilaiset lasten luontokerhot, nuorten kerhot ja ympäristöryhmät, perhekerhot sekä säännöllistä luontotoimintaa tekevät koululuokat, päivähoito- ja iltapäivätoimintaryhmät. Tarjoamalla tietoa Luonto-Liiton koulutuksista ja ajankohtaisista materiaaleista tuetaan myös koulujen, päiväkotien ja iltapäivätoiminnan ympäristökasvatusta. Eri puolilla Suomea toimii luontokerhoja, joissa kokoonnutaan yleensä puolentoista tunnin mittaiseen kerhokertaan joko iltapäivällä tai illalla. Luonto-Liitto tukee kerhonohjaajan työtä tarjoamalla ympäristökasvatuksen materiaalia ja mahdollisuuden säännöllisiin koulutuksiin sekä kerhonohjaajien tapaamisiin. Kerhonohjaajat saavat Luonto-Liiton kerhoverkoston kautta erilaisia tukipalveluja, kuten lasten luontolehti Siepon sekä neljä kertaa vuodessa kerhonohjaajien infokirjeen. Kerhoverkoston tarjoamista tukipalveluista viestitään myös muun muassa kouluille ja päiväkodeille. Uusien kerhojen perustamiseksi tehdään töitä piireissä koulutusten ja kärkikampanjan puitteissa. Kerhokummi-hanke Vuodesta 2010 lähtien toteutettua Kerhokummi-hanketta jatketaan Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalta saadulla avustuksella. Hanke jatkuu toukokuuhun 2015 asti. Tavoitteena on koota hankkeen kokemukset ja parhaat käytännöt kerhokummin tietopaketiksi ja viestiä tästä Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton alue- ja paikallisyhdistyksille. Tietopaketin tekemisestä ja siitä tiedottamisesta vastaa hankkeen työntekijä. 7

8 Hankkeessa jatketaan kerhojen perustamiseen liittyvää neuvontaa, joka on suunnattu paikallisille kerhotoimijoille. Myös perheretkikerhojen edistämistyötä jatketaan muun muassa järjestämällä perheretken järjestäjän kurssia eri puolilla Suomea. Luonto-Liiton kerhorekisteriin kerätyt tiedot: kerhoverkostoon kuuluvien luontokerhojen sekä muiden säännöllistä luontotoimintaa tekevien ryhmien määrä, ympäristöetsivätoimistojen määrä, sekä toimintaan osallistuvien lasten määrä Luonto-Liiton omien kerhojen osalta. Kerhokummi-hankkeessa kerätään tiedot hankkeen puitteissa toimivista kerhokummeista ja luontokerhoista paikkakunnittain sekä siitä, kuinka paljon lapsia toiminta tavoittaa. 3.2 Luontoleirit Leirien tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille virkistäviä kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Vuoden 2015 aikana uudistetaan rahoituksen toteutuessa leirinohjaajan tukimateriaali (leirikansio) siten, että se sisällöltään vastaa paremmin leirinohjaajien ja -johtajien tietotarpeisiin ympäristökasvatuksesta ja erilaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden huomioimisesta leireillä. Luonto-Liiton piirit ja aluejärjestöt järjestävät useita lastenleirejä sekä muutamia perheleirejä, päiväleirejä ja nuortenleirejä. Suurin osa leireistä järjestetään kesällä, osa syys- ja hiihtolomien aikana. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa on suunnitteilla myös perheleiri ja kansainvälinen nuorten Itämeri-leiri Bengtsårin leirisaarella. Yhteistyössä Natur och Miljön ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa toteutetaan ainutlaatuinen kehittämishanke lasten ja perheiden kielellisen tietoisuuden vahvistamiseksi. Järjestämme kolmena kesänä kaksikielisiä luontoleirejä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Eteläpohjanmaan rannikkoseudulla. Lisäksi Vegaaniliiton kanssa on suunnitteilla eläinystävällinen perheleiri. Vuoden aikana uudistetaan luontoleirien ohjaajille suunnattu materiaalikansio siten, että se antaa ohjaajille entistä paremmat eväät toteuttaa ympäristökasvatusta luontoleireillä. Keskustoimisto avustaa piirejä muun muassa tiedottamalla leireistä ja tuottamalla materiaalia leirinohjaajien ja järjestäjien käyttöön. Leirien osallistumismaksut pidetään alhaisina, jotta hinta ei ole este lasten ja nuorten osallistumiselle leirille. 8

9 leireille osallistuvien lasten ja nuorten määrät järjestettyjen leirien määrät piireittäin leireiltä kerätyt palautteet osallistujilta käyttäjäkokemukset uudistettavasta kerhonohjaajan tukimateriaalista (kerhokansiosta) leirien osallistujien vanhempien näkemykset. 3.3 Lastentapahtumat Ympäristökasvatuksellisten tapahtumien tavoitteena on tarjota lapsille ja perheille yhteisiä elämyksiä luonnossa. Tavoitteena on myös tutustuttaa uusia lapsiperheitä Luonto-Liiton toimintaan ja hankkia jäseniä. Luonto-Liiton piirit järjestävät vuosittain kaksi ympäristökasvatuksellista tapahtumaa lapsille ja perheille: Vainupäivän keväällä ja Syysmyrskyn syksyllä. Tapahtumat toteutetaan piireissä mahdollisuuksien mukaan. Aikaisempien vuosien tavoin tapahtumia järjestetään vähintään 3 4 piirissä. Luonto-Liitto on mukana järjestämässä vuonna 2015 lasten lintuviikkoa yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Tapahtuman aikana rohkaistaan perheitä, lapsiryhmiä ja koululuokkia linturetkelle toukokuun lopussa. Luonto-Liitto osallistuu myös muihin lapsille ja lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin vuoden aikana. tapahtumien lukumäärät ja osallistujamäärät järjestäjien kokemukset. 3.4 Toimintaryhmät Luonto-Liiton toimintaryhmät ja jaostot edistävät metsien, susien ja muiden suurpetojen sekä Itämeren suojelua, luonnonharrastusta ja ympäristökasvatusta. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä, ydinvoiman vastustaminen ja uraanikaivostoiminta sekä kulutuskysymykset keräävät nuoria omaehtoiseen ja omannäköiseen toimintaan. 9

10 Toimintaryhmien tavoitteena on aktivoida nuoria toimimaan konkreettisesti ja itsenäisesti sekä vahvistaa Luonto-Liiton monipuolisuutta yhteiskunnallisena luonnon- ja ympäristönsuojelun vaikuttajana. Toimintaryhmien toiminta on valtakunnallista, ja kokoontumisia pyritään järjestämään eri kaupungeissa. Toimintaryhmien jäsenet ovat Luonto-Liiton vapaaehtoisia. Pitkämatkalaisten matkakulut korvataan mahdollisuuksien mukaan. Toimintaryhmien kokoontumisissa hyödynnetään myös etäosallistumista kuten Skypen käyttämistä. Toimintaryhmät ottavat huomioon toiminnassaan metsiensuojeluaiheisen kärkikampanjan. Toimintaryhmät järjestävät kursseja, koulutuksia, tapaamisia, tapahtumia ja tempauksia sekä vierailevat kouluissa ja oppilaitoksissa pitämässä oppitunteja liittyen metsien, Itämeren ja susien suojeluun sekä ilmastonmuutoskysymyksiin. Luonto-Liitto tukee toimintaryhmiä mainostamalla tapahtumia ja hakemalla taloudellista tukea kurssitoiminnalle muun muassa OK-opintokeskuksen kautta. Keskustoimisto tukee toimintaryhmien ja piirien yhteistyötä keräämällä toiminta- ja tapahtumatietoja sekä välittämällä näitä eteenpäin omiin jäsenlehtiin, sähköpostilistoille, internetsivuille sekä sosiaalisessa mediassa. - toimintaryhmien toiminnan laadullinen arviointi - toimintaryhmien toiminnan näkyvyys tiedotusvälineissä - toimintaryhmien järjestämien tapahtumien määrä - toimintaryhmien aktiivisten osallistujien määrä - toimintaryhmien kursseille ja koulutuksiin osallistuneiden määrä - aktiivisten toimintaryhmien määrä. 3.5 Jäsenlehdet Sieppo Jäsenlehti Sieppo, lasten luontolehti, ilmestyy vuonna 2015 kuusi kertaa, nelivärisenä ja 32- sivuisena. Lehdessä julkaistaan luontosatuja ja -tehtäviä, helppolukuisia artikkeleita, sarjakuvia sekä muita luonnontuntemusta ja ympäristöherkkyyttä kasvattavia juttuja. Siepon tekemisessä otetaan huomioon ympäristökasvatuksen monialaisuus ja toisiaan täydentävät näkökulmat. Sisältöjä tuotetaan perinteisen luontotiedon lisäksi kulttuurisesta, taiteellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Sieppo rohkaisee ja osallistaa lapsia: tarjotessaan lapsille laadukkaita tekstejä ja kuvia se innostaa lukijoitaan paitsi luonnonharrastukseen myös luovaan toimintaan, esimerkiksi kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Se rohkaisee lasta mieltämään lähiympäristönsä vahvasti omakseen sekä arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. 10

11 Lehden työryhmät, ideoijat ja avustajat kootaan Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminnan työntekijöistä ja aktivisteista, ympäristökasvatukseen erikoistuneista luontokirjailijoista ja kuvittajista sekä erilaisista ympäristökasvatustahoista kulloisenkin teeman mukaan. Lisäksi hyödynnetään ammattimaisten kuvittajien ja kirjoittajien halukkuus antaa oma työpanoksensa lasten ympäristökasvatuksen hyväksi. Vuonna 2015 Siepon sisältöä kehitetään edelleen luomalla uusia, lapsia kiinnostavia juttutyyppejä. Toiminta Siepon uudistamista viedään eteenpäin kehittämällä uusia juttutyyppejä. Erityistä huomiota kiinnitetään juttujen lapsinäkökulmaan huomioiden niin eri-ikäisten lukijoiden kuin tyttöjen ja poikienkin erilaiset kiinnostuksen kohteet. Uusia juttusarjoja kehitetään muun muassa seuraavista teemoista: arkeologia, luonnon ihmeet ja kasvit leikeissä. Lisäksi uusina juttusarjoina aloittavat lukijan luontopäiväkirja sekä lasten ja isovanhempien yhteiseen luonnonharrastukseen kannustava puuhapalsta. Juttuaiheiden valinnassa kiinnitetään huomiota luonnontuntemuksen ja -harrastuksen tukemiseen sekä luonnon monimuotoisuuden arvostuksen lisäämiseen. Erilaisten tehtävien osuutta lisätään. Siepon näkyvyyttä lisätään edelleen verkkoviestinnän keinoin. Sieppoa markkinoidaan sosiaalisessa mediassa ja Siepon omia nettisivuja päivitetään numerokohtaisesti. Nettisivuja uudistetaan ja niille lisätään tehtäviä vuorovaikutteisuuden tukemiseksi. Siepon painosmäärää lisätään, jotta irtonumeroita riittää myös markkinointitarkoituksiin. Sieppoa markkinoidaan vuonna 2015 mahdollisuuksien mukaan ala- ja esikoulujen opettajille, kirjastoille, perhelehtien lukijoille sekä Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenistölle. Joulun alla toteutetaan markkinointikampanja, jossa tarjotaan Sieppo-lehden tilausta joululahjaideaksi. Irtonumeromyynti Akateemisen kirjakaupan ja Tampereen luontokaupan kautta jatkuu. Vuoden 2015 teemoiksi on suunniteltu: 1) Maailman metsät 2) Luonnon äänet 3) Kasvit 4) Geologia 5) Pimeys/yö 6) Lahjat Suunnitteilla on myös yhteistyönumero Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa uuden näyttelyn (Muutosta ilmassa) tiimoilta. - lukijoiden ja heidän vanhempiensa palaute - kävijämäärät Siepon nettisivuilla - avustajien määrä ja palaute - klubisivuille lähetetyn postin määrä - Siepon menekin seuraaminen. 11

12 3.5.2 Nuorten Luonto Nuorten Luonto toteuttaa järjestön ympäristökasvatuksellista tehtävää tarjoamalla nuorille foorumin lehtityöhön ja ympäristöjournalismiin. Lisäksi lehti tuo ympäristöasioita tutuksi nuorille jäsenille ja tilaajille helpolla ja viihdyttävällä tavalla. Tavoitteena on laadukas ja kilpailukykyinen lehti, joka erottuu muista järjestölehdistä edukseen. Nuorten Luonto on nuortenlehti ja näyttää myös siltä. Vaikka tavoitteena on olla kiinnostava lehti kaikille nuorille, myös vanhemmat jäsenet tykkäävät lukea sitä. Vuoden metsäteemainen kärkikampanja näkyy lehdessä läpi vuoden. Uusi verkkosivu on saatu vuoden 2014 lopulla valmiiksi. Sivun tavoitteena on tavoittaa jäseniä ja lukijoita entistä paremmin ja houkutella myös uusia lukijoita. Nuorten Luonto tukee Luonto-Liiton kaikkea viestintää. Sen tavoitteena on muun muassa kertoa Luonto-Liiton tapahtumista, ihmisistä, piireistä ja toimintaryhmistä järjestön jäsenille ja sellaisiksi aikoville. Lehti toimii Luonto-Liittoa yhdistävänä linkkinä ympäri Suomea. Nuorten Luonto ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on löyhä teema, joka päätetään joko hieman ennen toimituspalaveria tai sen aikana. Näin teema voi elää Luonto-Liiton ja ympäristön tapahtumien sekä avustajien ideoimien juttujen kanssa. Lehden ilmestymisaikataulu sopii yhteen Luonto-Liiton tärkeimpien tapahtumien, kuten Kevätseurannan, Ympäristötoimintapäivien ja kesäleirien kanssa. Vuoden 2015 kärkikampanja otetaan lehteen mukaan mahdollisuuksien mukaan niin, että kampanja näkyy vuoden jokaisessa numerossa. Vuoden ensimmäisessä numerossa kampanja esitellään. On tärkeää antaa lehdestä tilaa myös toimintaryhmien ja aktiivien ideoimille ja tekemille jutuille tai Luonto-Liiton oman toiminnan esittelylle. Tämä pidetään mielessä joka numeroa suunniteltaessa. Lehden tekoon osallistumisen kynnys pidetään matalana. Toimitus auttaa nuoria juttujen muokkaamisessa julkaisukuntoon ja antaa palautetta. Avustajien osallistetaan jo lehden suunnitteluvaiheessa. Nuorten Luonnon Facebook-sivut sekä oma sähköpostilista toimivat toimitustyön ja yhteydenpidon välineenä. Lehteä kehitetään jatkuvasti kuuntelemalla avustajia, nuoria ja ympäristöä. Muita nuoriso- sekä ympäristömedioita seurataan. Lehdessä käsitellään ympäristönsuojelun ja luonnonharrastuksen lisäksi muita nuoria kiinnostavia asioita, kuten ekologista elämistä ja kuluttamista sekä kulttuuria. Julkkisten sijaan lehdessä esitellään enemmän nuoria ympäristösankareita ja luonnonsuojelijoita. Vuoden 2014 lopulla tehtiin lehden lukijatutkimus, josta saatuja tuloksia käytetään hyväksi. Pohditaan muun muassa sitä, miten lehti miellyttäisi mahdollisimman laajaa lukijakuntaa. 12

13 Pääkohderyhmää ovat kuitenkin alle 20-vuotiaat nuoret. Tasapainoillaan niin ympäristö- ja yhteiskunnallisten aiheiden kuin ekologista elämäntapaa käsittelevien juttujen kanssa. Nuorten Luontoon pyritään saamaan uusia avustajia. Sekä avustajia että uusia lukijoita hankitaan muun muassa messuilla ja tapahtumissa. Lehteä painetaan aina sen verran, että sitä voidaan jakaa erilaisissa tilaisuuksissa. Siepon 13-vuotiaille lukijoille vaihdetaan tammikuussa jäsenlehdeksi Nuorten Luonto. Lehden ulkoasusta pidetään yleisesti, joten jatketaan samalla visuaalisella linjalla. Paljon kuvia, kuvituksia ja värejä. Kanteen tuodaan monipuolisuutta muun muassa ympäristösankareilla ja tavallisilla nuorilla. Nuorten Luonnon uutta nettisivua kehitetään käytännön kokemuksen ja palautteen pohjalta. Uusi sivu on visuaalinen, raikas ja trendikäs. Nuorten Luonnon Facebook-sivu aktivoidaan, ja sinne tuodaan enemmän ja parempaa sisältöä. Tehdään vuoden aikana lukijakysely. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. - Nuorten Luonnon menekin seuraaminen - uuden nettisivun vaikutus ja ilmeestä saatava palaute - uuden verkkosivun kävijämäärän seuraaminen - Facebook-tykkääjien seuraaminen - avustajien määrä ja heiltä saatu palaute - lukijakyselypalaute ja suora palaute. 3.6 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö Luonto-Liiton peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukea koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen kasvatusta ja opetusta. Luonto- Liitto tekee yhteistyötä koulujen kanssa muun muassa päivätyökeräyksen, kerhojen ja kouluvierailujen kautta. Näiden tavoitteena on tukea koulujen kestävän kehityksen kasvatusta, tarjota oppilaille uusia näkökulmia ja tehdä tutuksi ympäristöasioita ja järjestöä. Kiertueilla on tavoitteena lisäksi antaa ideoita nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöasioihin. Koulukiertueet on suunnattu pääasiassa yläkouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Vuonna 2014 olemme tuottaneet uutta materiaalia myös alakouluille. Vuonna 2015 vierailuja voidaan rahoituksen varmistuessa tarjota myös alakouluihin. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. 13

14 Koulut voivat myös vapaasti hyödyntää kiertueiden materiaaleja opetuksessa. Luonto-Liitto järjestää rahoituksen varmistuessa metsä-, susi-, Itämeri- ja ilmastokoulukiertueet. Ilmastoaiheinen Ilmari-kiertue järjestetään yhteistyössä Maan ystävien, Nuorten Akatemian ja Dodon kanssa. Resurssien salliessa järjestetään Kevättuuli-kiertue pääkaupunkiseudulla ja myös muualla Suomessa. Rahoituksen varmistuessa toteutetaan myös Metsädraama-koulutus kasvattajille. Vuoden 2014 aikana uudistettuja Itämeri-materiaaleja tarjotaan koulujen käyttöön. Metsädraama aikana tuotettua metsä- ja itämeri-aiheisia opetuspaketteja tarjotaan alakouluille. Luonto-Liiton ilmasto-, metsä-, peto- ja Itämeri-lähettiläät ovat kiertäneet vuosien varrella yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea pitämässä teemallisia oppitunteja. Petolähettiläät Vuonna 2015 jatketaan rahoituksen varmistuessa petolähettiläskiertuetta. Vierailut on suunnattu peruskouluihin ja lukioihin. Vuonna 2014 on tuotettu uutta materiaalia alakoulujen käyttöön. Tätä materiaalia markkinoidaan kouluille myös opettajien vapaasti käytettäväksi materiaaliksi. Vierailuilla petolähettiläät kertovat susista biologisena lajina, suteen liittyvistä myyteistä sekä susien suojelusta. Vierailut on suunniteltu havainnollisiksi ja aktivoiviksi. Petolähettiläsvierailu sopii hyvin koulun ympäristöopin, biologian, etiikan ja yhteiskuntaopin tunneille tai ympäristöpäiviin. Metsälähettiläät Metsäaiheiset kouluvierailut on suunnattu yläkoulujen luokkalaisille. Kiertue tukee koulujen ympäristökasvatustyötä, lisää oppilaiden tietoisuutta metsäasioista sekä rohkaisee heitä osallistumaan omaa lähiympäristöään koskevaan keskusteluun. Vuonna 2015 metsälähettiläät kiertävät edelleen pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2014 on tuotettu alakouluille suunnattua valokuviin pohjautuvaa opetusmateriaalia. Lisäksi on tuotettu Metsädraamamateriaali. Uusia materiaaleja hyödynnetään vuoden aikana toteutettavilla kouluvierailuilla. Ilmari-lähettiläät kouluvierailuja ilmastonmuutoksesta Ilmari-kouluvierailujen teemana on ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa. Ilmari-tunnilla nuoret pohtivat sitä, millainen olisi onnellinen, vähähiilinen tulevaisuus ja mitä meidän pitäisi sen saavuttamiseksi tehdä. Tunnilla keskitytään ilmastonmuutoksen ratkaisuihin. Ilmari-kouluvierailut ovat osa Ilmari-hanketta, joka on Luonto-Liiton, Dodon, Maan ystävien ja Nuorten Akatemian yhteistyöhanke. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. 14

15 Itämeri-lähettiläät Itämeri-lähettiläsvierailujen tavoitteena on auttaa nuoria havaitsemaan omia vaikuttamismahdollisuuksiaan Itämeren tilaan. Itämeri-lähettiläsvierailut on suunnattu erityisesti biologian ja maantiedon oppitunneille yläkouluissa ja lukioissa. Suomenlahti-vuoden 2014 aikana on tuotettu uusia materiaaleja koulujen käyttöön. Materiaaleihin kuuluvat kouluille suunnattu valokuvaesitys Suomen rannikon vedenalaisesta luonnosta sekä oheismateriaalit, joita voi hyödyntää osana opetusta eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Globaalia ympäristökasvatusta Maan ystävien koordinoimaa yhteistyöhanketta Ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita (GYKEPE) jatketaan, jos rahoitus varmistuu. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ekologisesta velasta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. Hankkeessa tuotetaan materiaaleja vapaaehtoisten ja ammattikasvattajien käyttöön, järjestetään toiminnallisia työpajoja ja globaaleja ympäristöpäiviä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä tarjotaan koulutusta opettajille, ammattikasvattajille ja vapaaehtoisille. koulutuksiin osallistuvien lähettiläiden määrä vierailuja tekevien lähettiläiden määrä alueittain tavoitettujen luokkien ja ryhmien määrä oppilaiden ja opettajien palautteet vierailuista lähettiläiden raportit vierailuista. 3.7 Ympäristökasvatuksen koulutus Tavoitteena on lisätä koulutukseen osallistujien tietoa ympäristökasvatuksesta ja tutustuttaa ympäristökasvatuksen menetelmiin. Vuoden aikana painotetaan erityisesti yläkoulujen ja lukioiden opettajille suunnattuja Pihka-koulutuksia. Tavoitteena on myös saada Luonto-Liiton ympäristökasvatustoimintaan mukaan uusia kerhon- ja leirinohjaajia ja tarjota toiminnassa jo mukana oleville mahdollisuus kartuttaa ohjaajantaitojaan. Järjestetään vuosittain koulutusta muun muassa seuraavilla teemoilla: 15

16 leirinohjaaja ja leirinjohtaja kerhonohjaaja luonnonharrastuskurssit lasten- ja nuorten ryhmien ohjaajille (Pihka ja Karpalo) luontoleikkikurssi Kerhokummi-hankkeessa järjestetään lisäksi kerhokummien koulutusta. Muut ympäristökasvatuksen koulutukset eri kohderyhmille: Luonto luokkahuoneena luontohyvinvointikoulutus Kevättuuli-koulutus Pihka-koulutus yläkoulujen opettajille perheretken järjestäjän kurssi Itämeri-materiaaleihin liittyvä koulutus metsädraamakoulutus. Vuoden aikana kehitetään edelleen ympäristökasvatuksen koulutuksia ja viedään loppuun koulutusten uudistustyö. Luonnon ja luontokokemusten yhteyttä ihmisten hyvinvointiin on tutkittu useilla eri aloilla viime vuosina. Tutkimuksissa on noussut esiin uutta tietoa luontokokemusten mahdollisuuksista ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa saadut kokemukset ja palaute ovat osoittaneet, että tämä näkökulma kiinnostaa erityisesti ammattikasvattajia. Luonto-Liitto painottaa toiminnassaan erityisesti vapaa-ajalla tapahtuvaa, epämuodollista ympäristökasvatusta. Koulutusten keskeisiä kohderyhmiä ovat koulujen kerhotoiminnan ja muiden luontokerhojen, leirien ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Ympäristökasvatukseen liittyvässä tiedotuksessa ja viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tieto Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen koulutuksista tavoittaisi paremmin koulun kerhotoimintaa suunnittelevat ammattikasvattajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. kurssien ja koulutustilaisuuksien lukumäärä ja osallistujamäärät sekä teemat koulutuksiin osallistujilta kerätty palaute keskustoimiston, piirien ja toimintaryhmien järjestämien OK-opintokeskuksen kurssien ja koulutustilaisuuksien lukumäärä, osallistujamäärät ja teemat. 3.8 Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö Pihka-hanke 16

17 Pihka-luonnonharrastusmerkki on Luonto-Liiton kehittämä tehtäväpaketti, jonka tavoitteena on innostaa ja tukea nuorten luonnonharrastusta sekä opettaa perustietoja Suomen eliöistä, elinympäristöistä, luonnonilmiöistä ja luontoystävällisestä retkeilystä. Pihkalla on omat verkkosivut (www.luontoliitto.fi/pihka), joista harrastusmerkin suorittaja voi lukea ja tulostaa itselleen tehtävät ja niiden suoritusohjeet. Pihka-luonnonharrastusmerkki julkaistiin vuonna Luonto-Liiton Pihka-luonnonharrastusmerkki yläkoulujen ympäristöopetuksessa -hankkeessa Pihka-luonnonharrastusmerkin valtakunnallista tunnettuutta lisätään järjestämällä yläkoulujen opettajille muutaman tunnin mittaisia maksuttomia Pihka-koulutuksia eri puolella Suomea. Koulutusten tavoitteena on esitellä Pihka-paketti opettajille ja tarjota materiaaleja, joiden avulla opettajien olisi helppo ottaa Pihka-luonnonharrastusmerkin tehtäviä osaksi pitämiään oppitunteja. Vuonna 2015 Pihka-hankkeen toteutusta jatketaan. Hankkeen tavoite ja aikataulu Hankkeella on neljä päätavoitetta: 1) Pihka-luonnonharrastuspaketin tunnetuksi tekeminen erityisesti yläkoulujen biologian opettajille ympäri Suomea 2) Pihka-tehtävien käytön lisääminen yläkoulujen opetuksessa 3) nuorten luonnonharrastuksen edistäminen 4) Pihka-tehtäväpaketin kehittäminen. Hanke käynnistyi kurssijärjestelyillä ja markkinoinnilla heinäkuussa Syys marraskuussa järjestetään koulutukset Helsingissä ja Joensuussa. Tammikuussa markkinoidaan helmi toukokuussa pidettäviä koulutuksia, jotka järjestetään Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Lapset Itämeren puolesta Barn för Östersjön -hanke Barn för Östersjön Lapset Itämeren puolesta on Vera (9v) ja Isak (6v) Meriläisen aloitteesta syntynyt hanke, jonka tarkoituksena on antaa lapsille puheenvuoro Itämerikeskustelussa. Luonto- Liitto on mukana toteuttamassa hanketta yhteistyössä Natur och Miljön Dropp -järjestön, YLE:n lastenohjelmien ja aloitteentekijöiden huoltajan kanssa. 4. Ympäristötoiminta Luonto-Liitto tekee ympäristökysymyksiin liittyvää vaikuttamistyötä keskustoimistossa, toimintaryhmissä, piireissä ja alueyhdistyksissä. Luonto-Liitto korostaa ympäristöasioiden kuuluvan kaikille, sekä kaikkien oikeutta ottaa kantaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Luonto- Liitto keskittyy koko väestöön kohdistuvaan asennekasvatukseen ympäristöasioissa. 17

18 Nuorilla on Luonto-Liitossa mahdollisuus osallistua ympäristövaikuttamiseen ja omaehtoiseen toimintaan, joka antaa valmiuksia muuhunkin yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Luonto-Liitto toimii alueellisen demokratian ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luonto-Liiton tavoitteena sekä luonnonsuojelu- että ympäristötoiminnassa on perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan lisäksi vahvistaa asiantuntemusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä Luonto-Liiton asiantuntijaroolia yhteiskunnassa. Luonto-Liiton ympäristötoiminnan tavoitteena on saada yhteiskunta tunnustamaan luonnon itseisarvo itsestään selväksi lähtökohdaksi luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelutyössä sekä kaikessa päätöksenteossa. Luonto-Liitto puolustaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä perusvapauksia ja niiden hyödyntämisen tärkeyttä demokratian toteutumisen kannalta. Toiminta Ympäristötoiminnalla Luonto-Liitto vaikuttaa päätöksentekoon jo alkuvaiheessa: Luonto-Liitto antaa lausuntoja, hakeutuu ja osallistuu erilaisiin toimikuntiin ja ohjausryhmiin sekä järjestää koulutuksia. Luonto-Liitto painottaa toiminnassaan uusien keskustelunavausten tekemistä sekä monipuolisten ja yllättävien toimintakeinojen käyttöä. Luonto-Liitto tiedottaa ja ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Luonto-Liitto osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin, tempauksiin, seminaareihin ja koulutuksiin ja on niissä esillä.. Luonto-Liitto osallistuu nuorten Ympäristötoimintapäivien Miljöaktionsdagarna (MAD) järjestämiseen yhdessä Natur och Miljön ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Luonto-Liitto jakaa huomionosoituksia myönteisille ja kielteisille ympäristöteoille esimerkiksi jakamalla Siilin piikki -palkintoja ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista ja Siilin peukku palkintoja ympäristön kannalta myönteisistä puheista tai teoista. 4.1 Metsätoiminta Metsätoiminnalla edistetään metsien ja soiden sekä niiden lajiston suojelua. Pitkän aikavälin tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Samalla tarjotaan osallistumis-, oppimis- ja vaikuttamismahdollisuuksia luonnonsuojelusta kiinnostuneille nuorille sekä pyritään lisäämään luonnonsuojelumyönteisyyttä yhteiskunnassa. Vuoden 2015 erityistavoitteena on edistää taajamien lähimetsien merkityksen tunnustamista ja suojelua. Tämä on myös koko Luonto-Liiton vuoden 2015 kärkikampanja. Lisäksi edistetään valtion maiden tarkoituksenmukaista käyttöä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Myös muiden suurten maanomistajien, kuten metsäyhtiöiden, vastuuta pidetään esillä. Edistetään soiden suojelua etenkin valtion ja metsäyhtiöiden mailla. Kotimaassa lisätään yhteistyötä Luonto-Liiton piirien ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden toimintaryhmien kanssa. Kansainvälisellä tasolla pääpaino on puolestaan yhteistyössä pohjoismaisten ja venäläisten sisarjärjestöjen kanssa. 18

19 Vuoden 2015 tavoitteena on myös jatkaa ja kehittää metsäteemaista ympäristökasvatusta, saada mukaan uusia toimijoita ja monipuolistaa viestintää sekä metsäryhmän toimintamuotoja. Metsätoimintaa ohjaa metsäryhmä yhdessä metsäjaoston sekä puolipäiväisen metsävastaavan kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat muut ympäristöjärjestöt Suomessa, muissa Pohjoismaissa sekä Venäjällä. Vuonna 2015 Luonto-Liiton kärkikampanjan teemana on lähimetsien merkityksen esiin nostaminen ja toimintamahdollisuuksien tarjoaminen lähimetsien puolustamiseksi. Kaupunkimetsien osalta aktiivista toimintaa on erityisesti Helsingissä, jossa on tehty karttarajaukset ja aloite arvokkaimpien metsäalueiden turvaamiseksi kaavoituksessa. Myös muilla alueilla pyritään aktivoimaan uusia toimijoita, erityisesti nuoria, puolustamaan omia lähimetsiään. Samalla tarjotaan helppoja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia metsäluonnosta kiinnostuneille ihmisille. Erityistä huomiota kiinnitetään merkittävien yhteisömaanomistajien, kuten kuntien ja seurakuntien, vastuuseen lähiluonnon turvaamisessa. Valtion vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelusta nostetaan esiin. Kampanjoinnissa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistua laajaa luonnonsuojelujärjestöjen yhteistä valtion maiden suojeluesitystä Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita, jossa on rajattu kartoille yli 500 suojelun arvoista aluetta valtion mailta. Valtion maiden suojelua pyritään edistämään aktiivisella yhteydenpidolla asianosaisiin ja Metsähallitukseen sekä nostamalla suojeluesitysten kohteita esiin eri tavoin. Valtion maiden suojeluesityksen tietoja täydennetään myös edelleen maastokartoituksilla. Metsähallituksen organisaatiouudistuksen etenemistä seurataan ja pidetään esillä luonnonsuojelun tarpeita uudistuksissa. Kainuun valtion maiden osalta vuoden aikana varaudutaan myös luonnonvarasuunnitelman tarkistukseen koostamalla vanhoja tietoja sekä tarvittaessa täydentämällä maastotietoja lisäkartoituksilla. Suoluonnon suojelussa edistetään alkuvuonna soidensuojelun täydennysohjelman poliittista hyväksymistä. Tämän jälkeen soiden suojelun edistämistä jatketaan muilla keinoilla. Luontoliittolaisia innostetaan soilla liikkumiseen ja soiden käyttöön vaikuttamiseen. Kampanjointia metsäyhtiöiden omistamien luontoarvoiltaan merkittävien metsien puolesta jatketaan. Suojeluesityksiin rajattujen kohteiden valvontaa tehostetaan ja mahdollisiin hakkuisiin puututaan nostamalla niitä julkisuuteen. Yhtiömaakampanjalle hankitaan kansainvälistä näkyvyyttä NordicForests.org-nettisivuston avulla. Suojeluesityksiä täydennetään edelleen kartoittamalla uusia kohteita ja päivittämällä tietoja vanhojen kohteiden tilasta. FSC (Forest Stewardship Council) -sertifiointijärjestelmän kehittämiseen ja toteutuksen valvontaan osallistutaan aktiivisesti sekä Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen (Suomen FSC-yhdistys) hallituksessa, työryhmissä että maastossa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan olemalla jatkuvasti yhteydessä sertifikaatin haltijoihin, tuomalla tapausesimerkkejä sertifioinnin auditoijien tietoon sekä nostamalla aiheita esiin yhdistyksen hallituksessa ja työryhmissä. Omia toimijoita koulutetaan standardin sisällöstä. Kampanjoidaan sen puolesta, että tahot, jotka ottavat standardin käyttöön, sisällyttävät luontojärjestöjen suojeluesityskohteet hakkuilta säästettävään osuuteen. Metsävastaava on Luonto-Liiton edustajana Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen hallituksessa.. 19

20 Uusien kartoittajien ja toimijoiden saamiseksi sekä kokeneempien taitojen kehittämiseksi järjestetään kartoituskoulutusta. Kartoitustaitoja opetetaan kisälliperiaatteella kokeneiden kartoittajien maastoretkillä. Ympäristökasvatuksen saralla keskeisintä on valtakunnallisen metsälähettiläskiertueen järjestäminen (ks. 3.6 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö). Syksyllä 2015 metsälähettilästoimintaa jatketaan rahoituksen järjestyessä. Viestinnässä jatketaan Metsäblogin kehittämistä uusien lukijoiden ja kirjoittajien saamiseksi muun muassa aloittamalla säännöllisesti ilmestyviä kirjoitussarjoja ja hankkimalla tekstejä kiinnostavilta vierailijakirjoittajilta. Metsäaiheisia mediatiedotteita pyritään julkaisemaan keskimäärin vähintään yksi kuukaudessa. Nettisivujen vanhaa sisältöä päivitetään ja uutta sisältöä tuotetaan säännöllisesti. Sisäisessä viestinnässä keskeistä on paikkatietoarkiston kokoamisen ja järjestämisen jatkaminen. Paikkatiedon arkistointia kehitetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja muiden luontojärjestöjen kanssa. Uusia toimijoita ja nykyisiä passiivisia toimijoita motivoidaan tarjoamalla heille helposti lähestyttäviä ja selkeästi suunniteltuja projekteja. Yhteistyötä maakuntien toimijoiden kanssa lisätään entisestään, mikä on eduksi sekä metsätoiminnalle että piireille ja niiden näkyvyydelle. Vähintään yksi kokous tai tapahtuma järjestetään piirien vieraana ja piirien toimijoiden osallistumista muun Suomen metsätapahtumiin tuetaan. Yhteistyötä pyritään lisäämään myös muiden toimintaryhmien kanssa. Pohjoismaisten järjestöjen kanssa jatketaan tärkeää tiedonvaihtoa ja osallistutaan metsäkartoituksiin Ruotsissa. Lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Venäjän metsien suojeluun kartoittamalla ja tekemällä yhteistyötä venäläisten järjestöjen kanssa. - uudet suojelupäätökset - tapahtumien (kokoukset, tempaukset, kurssit, jne.) lukumäärä, niiden osallistujamäärät sekä osallistujilta saatu palaute - lausuntojen, tiedotteiden ja muiden julkaisujen sekä tiedotusvälineissä julkaistujen juttujen lukumäärä ja näkyvyys - metsäryhmän verkkosivujen sekä Metsäblogin kävijämäärät sekä niistä saatu palaute - metsätoimijoiden lukumäärä ja alueellinen jakautuminen - Luonto-Liiton piirien paikallisten metsäryhmien lukumäärä ja aktiivisuus (tapahtumien, kartoitusten yms. lukumäärät) - metsäryhmän ja piirien välisen yhteistyön määrä. 4.2 Suurpetotoiminta Luonto-Liiton susiryhmä on suurpetojen, lähinnä suden suojeluun keskittynyt toimintaryhmä, joka ottaa aktiivisesti kantaa Suomen suurpetopolitiikkaan. Susiryhmän toiminnan tavoitteena on edistää suden elinvoimaisen kannan syntymistä kaikkialle Suomeen, mahdollistaa susien vaellus 20

- Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2013

- Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2013 - Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Valtuuston hyväksymä 24.11.2012 1 SISÄLLYS 1. Yleistä... 3 2. Ympäristökasvatus... 4 2.1 Luontokerhot... 5 2.2 Luontoleirit... 5 2.3 Lastentapahtumat...

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ ARKKI HARAKKA MERIHARJU POLKU TÖYHTÖHYYPPÄ HELSINGISTÄ LÖYTYY VIISI AINUTLAATUISTA JA TOISISTAAN POIKKEAVAA LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUA, JOTKA KASVATTAVAT KESTÄVÄN

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu

Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu Palokunta Pelastusliitto SPEK Jäsenistö Hallitus Yleinen kokous Jäsenistö Toimikunnat Hallitus Vuosikokous Jäsenistö Toimikunnat Ohjausryhmät Hallitus Valtuusto Järjestötoimikunta

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 24.01.2013 Sivu 1 / 1 5 Toimintasuunnitelma 2013 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään päiväkoteihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 TOIMINNAN TARKOITUS Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry (KeHy) jatkaa vuonna 2017 toimintansa vahvistamista keskisuomalaisena

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot