- Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 - Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hallituksen hyväksymä Valtuuston hyväksymä

2 Tiivistelmä: Vuoden 2015 toiminnan keskeiset tavoitteet Ympäristökasvatuksessa Luonto-Liiton tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille aineksia myönteiseen ja monipuoliseen luontosuhteeseen erilaisten luontokerhojen ja -leirien avulla sekä järjestämällä erilaisia lastentapahtumia tilaisuuksien mukaan. Vuonna 2015 ympäristökasvatuksessa pääpaino on metsäteemaisella kärkikampanjalla. Kärkikampanjan ympäristökasvatuksen materiaaleja markkinoidaan aktiivisesti yläkouluille ja päivitetään metsäteemaisten kouluvierailijoiden materiaaleja. Jäsenlehdet Sieppo sekä Nuoren Luonto ilmestyvät sovitusti ja jakavat ympäristötietoisuutta. Ympäristötoiminnassa painotetaan ympäristöasioiden kuuluvan kaikille ja jokaisella on oikeus ottaa kantaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Ympäristötoiminnassa halutaan keskittyä koko väestöön kohdistuvaan ympäristöasennekasvatukseen muun muassa erilaisilla toimintaryhmillä, tapahtumilla, koulutuksilla, seminaareilla ja osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin. Luonto-Liitto antaa lausuntoja ja tiedotteita koskien ympäristöasioita sekä osallistuu Ympäristötoimintapäivien Miljöaktionsdagarna järjestämiseen muiden järjestöjen kanssa. Luonnonharrastuksen tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja. Uudet toimintatavat tulevat pohjautumaan vuoden 2015 Metsät haltuun! -kärkikampanjaan ja Kevätseurantaan. Luonnonharrastustoimintaa järjestävät Luonto-Liiton toimintaryhmät, piirit ja aluejärjestöt muun muassa erilaisten leirien ja retkien avulla. Luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaosto ohjaa valtakunnallisella tasolla Luonto-Liiton luonnonharrastusta. Jaostolla on vastuu Kevätseurannasta ja Pihka-merkin kehittämisessä. Kevättuuli-kevätseurantaa ja Karpalo-luonnonharrastusmerkin toimintaa jatketaan Järjestötoiminnassa tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja järjestön sisällä sekä kannustaa nuoria mukaan vapaaehtoisten laajaan joukkoon, joka vaikuttaa piiri- ja aluejärjestöissä sekä toimintaryhmissä. Jäsenille tiedotetaan eri kanavien avulla tapahtumista sekä houkutellaan nuoria aktiivisesti mukaan Luonto-Liiton valtakunnalliseen ja paikalliseen vapaaehtoistoimintaan sekä päätöksentekoon. Luonto-Liitossa lapset ja nuoret oppivat vastuunkantoa ja kehittyvät aktiivisiksi kansalaisiksi. Luonto-Liitto arvioi toimintaansa seuraavilla kysymyksillä: Teimmekö mitä lupasimme? Saimmeko aikaan muutosta? Teimmekö oikeita asioita? Lisäksi kaikessa toiminnassa huomioidaan seuraavat seikat: Mitä jäsenistömme meiltä odottaa? - Lapsijäsenet: Sieppo-lehti, leirit, kerhot, tapahtumat. - Nuori alle 18-vuotias jäsen: Nuorten luonto, leirit, tapahtumat, kampanjat. - Nuori aikuinen: hallituksessa ja luottamushenkilönä toimiminen, ympäristökampanjat, ohjaajana ja kouluttajana toimiminen (työkokemus, uuden oppiminen, mahdollisuus vaikuttaa ympäristöasioissa). - Perhejäsen: odottaa luotettavana kasvattajana toimimista, turvallisuutta, vaikuttamista lasten ja nuorten tulevaisuuden puolesta. 2

3 SISÄLLYS Tiivistelmä: Vuoden 2015 toiminnan keskeiset tavoitteet Luonto-Liitto lapset ja nuoret luonnon puolesta Kärkikampanja: Metsät haltuun! Ympäristökasvatus Luontokerhoverkosto Luontoleirit Lastentapahtumat Toimintaryhmät Jäsenlehdet Sieppo Nuorten Luonto Koulu- ja oppilaitosyhteistyö Ympäristökasvatuksen koulutus Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö Ympäristötoiminta Metsätoiminta Suurpetotoiminta Itämeri-toiminta Kulutuskriittinen toiminta Ilmastotoiminta Luonnonharrastus Kevätseuranta Kevättuuli Harrastusmerkit Lasten luonnonharrastusmerkki Karpalo Nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka Luonnonharrastuskoulutus ja muu toiminta Järjestötoiminta Piirit Järjestökoulutus Jäsenhankinta ja -huolto Viestintä Yhteistyö Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa Muu yhteistyö Suomessa Kansainvälinen yhteistyö Asiantuntijatehtävät Keskustoimisto Hallinto Talous ja rahoitus

4 1. Luonto-Liitto lapset ja nuoret luonnon puolesta Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liitto tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Tärkeimpiä toimintamuotoja Luonto-Liitossa ovat lasten ja nuorten ympäristökasvatus kerhoissa, leireillä ja koulukiertueilla sekä ympäristövaikuttaminen. Tarjoamme lapsille ja nuorille luonnonharrastusmahdollisuuksia ja myönteisiä luontokokemuksia sekä kannustamme arvostamaan luontoa ja toimimaan yhteiskunnassa ympäristön puolesta. Luonto-Liitossa nuoret pääsevät itse päättämään toiminnasta ja toteuttamaan suunnitelmiaan. Ympäristövaikuttamisessa näkyy pitkäjänteisyys, jonka puitteissa Luonto-Liitto ottaa kantaa räväkästi ja perustellusti ajankohtaisiin ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksiin. Luonto-Liiton ympäristöpoliittinen toiminta keskittyy metsiin ja luonnonsuojeluun, susiin ja muihin suurpetoihin, Itämereen ja vesistöihin, energiaan ja ilmastoon sekä kulutuskriittisyyteen ja kehitysyhteistyöhön. Toimintaa toteutetaan ja seurataan järjestötyön strategian mukaisesti. Luonto-Liiton arvot: - ympäristön ja luonnon arvostus - kestävä elämäntapa - avoimuus, demokraattisuus ja tasa-arvo - asiapohjaisuus, kriittisyys ja rakentavuus - rohkeus, reippaus ja tekemisen ilo. Visio: - Luonto-Liitto on valtakunnallisesti merkittävin järjestö omalle kohderyhmälleen. - Luonto-Liitto on järjestönä luovin, luotettavin ja luonteikkain ympäristön ja luonnon puolestapuhuja. - Jokainen luontoliittolainen toimii omaehtoisesti järjestön toiminta-ajatuksen toteutumiseksi. Luonto-Liiton vahvuudet: - laadukkaimmat luontoleirit lapsille ja nuorille - monipuolinen koulutus- ja ympäristökasvatustoiminta - nuoret päättävät itse toiminnasta (järjestödemokratia) - vahva susi- ja metsäasiantuntemus - näkyvä kulutuskriittinen toiminta - tasokkaat jäsenlehdet ja muut julkaisut. Luonto-Liiton kriittiset menestystekijät: - vahva, ihmisenkokoinen organisaatio - arvostettu, luotettava ja näkyvä yhteiskunnassa - kansalaisyhteiskunnan rakentaja. 4

5 2. Kärkikampanja: Metsät haltuun! Metsät haltuun! on valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on innostaa nuoria löytämään metsät paikkana olla ja toteuttaa itseään, kasvattaa ymmärrystä metsien ekologisesta ja kulttuurisesta merkityksestä, metsien tilasta sekä metsäluontoon kohdistuvista uhista ja kannustaa toimimaan metsien suojelun puolesta. Erityisesti on tarkoitus tuoda esiin lähimetsien merkitystä ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle ja samalla edistää erityisesti kuntien omistamien lähimetsien suojelua. Kampanjan tavoitteena on myös tarjota innostavaa toimintaa ja sitä kautta saada uusia aktiivisia toimijoita ja jäseniä Luonto-Liittoon. Kampanjalla pyritään myös lisäämään Luonto-Liiton näkyvyyttä ja tunnettuutta. Kampanjan tavoitteita edistetään pääasiassa viestinnän keinoin sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia. Kampanjalle luodaan oma visuaalinen ilme, jota käytetään kaikessa kampanjaan liittyvässä materiaalissa. Kampanjalle avataan oma nettisivu. Kampanjointia tehdään aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, mm. valokuvahaasteiden avulla. Kampanjaan liittyen järjestetään julistekilpailu. Tapahtumia ja tempauksia järjestetään erityisesti lähimetsissä. Esimerkkejä tapahtumista voivat olla metsien valtaukset (kiinnitetään huomiota uhattuun lähimetsään symbolisella leiriytymisellä), metsissä toteutettavat työpajat, joogatunnit, ohjatut retket ja muu mielekäs toiminta. Kampanjan osana järjestetään lähimetsien luontokartoitusretkiä ja tuotetaan kerätyn tiedon pohjalta suojelualoitteita maanomistajille. Kartoitustaitoja opetetaan uusille toimijoille järjestämällä kursseja ja tarjoamalla mahdollisuutta osallistua kokeneempien kartoittajien retkille. Piirien käyttöön luodaan lähimetsäretki -konsepti, jonka avulla voi järjestää ohjattuja metsäretkiä ryhmille. Retkiä tarjotaan tilattavaksi esim. kouluille metsälähettilästuntien tapaan. Retkiohjelman laatimisessa hyödynnetään valmiita Luonto-Liiton ympäristökasvatusmateriaaleja. Kampanjaan liittyvää valmisteltua ohjelmaa tarjotaan myös Luonto-Liiton leirien ja luontokerhojen käyttöön. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää viime vuonna päättyneen kaksivuotisen Koulumetsä - hankkeen perintöä Metsät haltuun! -kampanjassa. Kampanjan kohderyhmää ovat ensisijaisesti nuoret (15-30-vuotiaat), mutta tapahtumia järjestetään myös lapsille ja perheille. Kampanjan toteutumista tukemaan kootaan erillinen ohjausryhmä. - järjestettyjen tapahtumien määrä ja alueellinen jakautuminen - aktiivisten osallistujien määrä - tavoitettujen ihmisten määrä - näkyvyys sosiaalisessa mediassa - näkyvyys perinteisessä mediassa 5

6 - suojelualoitteiden määrä. 3 Ympäristökasvatus Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen eli kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille aineksia myönteiseen ja monipuoliseen luontosuhteeseen, lisätä heidän tietoaan ja ymmärrystään luonnon toiminnasta, ohjata kunnioittamaan luontoa sekä opastaa ja kannustaa ympäristövastuullisiin toimintatapoihin. Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminta, eli kerhot, leirit ja muu ympäristökasvatustoiminta, tukee ja ylläpitää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten kannustaminen luonnossa liikkumiseen ja ohjaaminen luontokokemusten ääreen on tällä hetkellä yhteiskunnassamme ajankohtaisempaa kuin koskaan. Viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat, että lasten viettämä aika television ja internetin ääressä on koko ajan lisääntymään päin, ja lapsista on tullut entistä passiivisempia fyysisesti. Tutkimuksissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota luontokokemusten myönteisiin vaikutuksiin ihmisen terveydelle. Luonto-Liiton ympäristökasvatuksessa painottuu ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan kasvatus. Tärkeintä toiminnassa ovat monipuoliset, myönteiset ja kannustavat elämykset, joita lapset, nuoret ja perheet kokevat luonnossa. Lasten ja nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun on osa toimintatapaa. Toiminta Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminnan osa-alueita ovat: luontokerhoverkosto (3.1) luontoleirit (3.2) lastentapahtumat (3.3) koulu- ja oppilaitosyhteistyö (3.6) ympäristökasvatuksen koulutukset (3.7) ympäristökasvatuksen projektit ja yhteistyö (3.8). Ympäristökasvatuksen tärkeimmät painopisteet ja projektit vuonna 2015: Metsäteemainen kärkikampanja. Vuoden 2014 aikana tuotettuja uusia metsäteemaisia ympäristökasvatuksen materiaaleja markkinoidaan kouluille aktiivisesti vuoden 2015 aikana. Myös metsäteemaisten kouluvierailujen yläkouluille suunnattu materiaali päivitetään sisällöllisesti ja visuaalisesti. 6

7 Vuoden aikana kootaan Kerhokummi-hankkeen kokemukset ja parhaat käytänteet ja tiedotetaan niistä. 3.1 Luontokerhoverkosto Luontokerhotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille, nuorille ja perheille myönteisiä kokemuksia lähiluonnossa turvallisen aikuisen ohjauksessa ja antaa eväitä hyvän luontosuhteen syntymiseen. Luontokerhotoiminnan osa-alueita ovat Luonto-Liiton piirien ylläpitämien kerhojen lisäksi Kerhokummi-hanke ja luontokerhoverkoston tukipalvelut. Luontokerhoverkoston tukipalveluihin kuuluvat kerhojen ohjaajankoulutukset ja -tapaamiset, kerhoille suunnattu viestintä ja ympäristökasvatuksen materiaalit. Luontokerhoverkostoon voivat liittyä erilaiset lasten luontokerhot, nuorten kerhot ja ympäristöryhmät, perhekerhot sekä säännöllistä luontotoimintaa tekevät koululuokat, päivähoito- ja iltapäivätoimintaryhmät. Tarjoamalla tietoa Luonto-Liiton koulutuksista ja ajankohtaisista materiaaleista tuetaan myös koulujen, päiväkotien ja iltapäivätoiminnan ympäristökasvatusta. Eri puolilla Suomea toimii luontokerhoja, joissa kokoonnutaan yleensä puolentoista tunnin mittaiseen kerhokertaan joko iltapäivällä tai illalla. Luonto-Liitto tukee kerhonohjaajan työtä tarjoamalla ympäristökasvatuksen materiaalia ja mahdollisuuden säännöllisiin koulutuksiin sekä kerhonohjaajien tapaamisiin. Kerhonohjaajat saavat Luonto-Liiton kerhoverkoston kautta erilaisia tukipalveluja, kuten lasten luontolehti Siepon sekä neljä kertaa vuodessa kerhonohjaajien infokirjeen. Kerhoverkoston tarjoamista tukipalveluista viestitään myös muun muassa kouluille ja päiväkodeille. Uusien kerhojen perustamiseksi tehdään töitä piireissä koulutusten ja kärkikampanjan puitteissa. Kerhokummi-hanke Vuodesta 2010 lähtien toteutettua Kerhokummi-hanketta jatketaan Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalta saadulla avustuksella. Hanke jatkuu toukokuuhun 2015 asti. Tavoitteena on koota hankkeen kokemukset ja parhaat käytännöt kerhokummin tietopaketiksi ja viestiä tästä Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton alue- ja paikallisyhdistyksille. Tietopaketin tekemisestä ja siitä tiedottamisesta vastaa hankkeen työntekijä. 7

8 Hankkeessa jatketaan kerhojen perustamiseen liittyvää neuvontaa, joka on suunnattu paikallisille kerhotoimijoille. Myös perheretkikerhojen edistämistyötä jatketaan muun muassa järjestämällä perheretken järjestäjän kurssia eri puolilla Suomea. Luonto-Liiton kerhorekisteriin kerätyt tiedot: kerhoverkostoon kuuluvien luontokerhojen sekä muiden säännöllistä luontotoimintaa tekevien ryhmien määrä, ympäristöetsivätoimistojen määrä, sekä toimintaan osallistuvien lasten määrä Luonto-Liiton omien kerhojen osalta. Kerhokummi-hankkeessa kerätään tiedot hankkeen puitteissa toimivista kerhokummeista ja luontokerhoista paikkakunnittain sekä siitä, kuinka paljon lapsia toiminta tavoittaa. 3.2 Luontoleirit Leirien tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille virkistäviä kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Vuoden 2015 aikana uudistetaan rahoituksen toteutuessa leirinohjaajan tukimateriaali (leirikansio) siten, että se sisällöltään vastaa paremmin leirinohjaajien ja -johtajien tietotarpeisiin ympäristökasvatuksesta ja erilaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden huomioimisesta leireillä. Luonto-Liiton piirit ja aluejärjestöt järjestävät useita lastenleirejä sekä muutamia perheleirejä, päiväleirejä ja nuortenleirejä. Suurin osa leireistä järjestetään kesällä, osa syys- ja hiihtolomien aikana. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa on suunnitteilla myös perheleiri ja kansainvälinen nuorten Itämeri-leiri Bengtsårin leirisaarella. Yhteistyössä Natur och Miljön ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa toteutetaan ainutlaatuinen kehittämishanke lasten ja perheiden kielellisen tietoisuuden vahvistamiseksi. Järjestämme kolmena kesänä kaksikielisiä luontoleirejä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Eteläpohjanmaan rannikkoseudulla. Lisäksi Vegaaniliiton kanssa on suunnitteilla eläinystävällinen perheleiri. Vuoden aikana uudistetaan luontoleirien ohjaajille suunnattu materiaalikansio siten, että se antaa ohjaajille entistä paremmat eväät toteuttaa ympäristökasvatusta luontoleireillä. Keskustoimisto avustaa piirejä muun muassa tiedottamalla leireistä ja tuottamalla materiaalia leirinohjaajien ja järjestäjien käyttöön. Leirien osallistumismaksut pidetään alhaisina, jotta hinta ei ole este lasten ja nuorten osallistumiselle leirille. 8

9 leireille osallistuvien lasten ja nuorten määrät järjestettyjen leirien määrät piireittäin leireiltä kerätyt palautteet osallistujilta käyttäjäkokemukset uudistettavasta kerhonohjaajan tukimateriaalista (kerhokansiosta) leirien osallistujien vanhempien näkemykset. 3.3 Lastentapahtumat Ympäristökasvatuksellisten tapahtumien tavoitteena on tarjota lapsille ja perheille yhteisiä elämyksiä luonnossa. Tavoitteena on myös tutustuttaa uusia lapsiperheitä Luonto-Liiton toimintaan ja hankkia jäseniä. Luonto-Liiton piirit järjestävät vuosittain kaksi ympäristökasvatuksellista tapahtumaa lapsille ja perheille: Vainupäivän keväällä ja Syysmyrskyn syksyllä. Tapahtumat toteutetaan piireissä mahdollisuuksien mukaan. Aikaisempien vuosien tavoin tapahtumia järjestetään vähintään 3 4 piirissä. Luonto-Liitto on mukana järjestämässä vuonna 2015 lasten lintuviikkoa yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Tapahtuman aikana rohkaistaan perheitä, lapsiryhmiä ja koululuokkia linturetkelle toukokuun lopussa. Luonto-Liitto osallistuu myös muihin lapsille ja lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin vuoden aikana. tapahtumien lukumäärät ja osallistujamäärät järjestäjien kokemukset. 3.4 Toimintaryhmät Luonto-Liiton toimintaryhmät ja jaostot edistävät metsien, susien ja muiden suurpetojen sekä Itämeren suojelua, luonnonharrastusta ja ympäristökasvatusta. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä, ydinvoiman vastustaminen ja uraanikaivostoiminta sekä kulutuskysymykset keräävät nuoria omaehtoiseen ja omannäköiseen toimintaan. 9

10 Toimintaryhmien tavoitteena on aktivoida nuoria toimimaan konkreettisesti ja itsenäisesti sekä vahvistaa Luonto-Liiton monipuolisuutta yhteiskunnallisena luonnon- ja ympäristönsuojelun vaikuttajana. Toimintaryhmien toiminta on valtakunnallista, ja kokoontumisia pyritään järjestämään eri kaupungeissa. Toimintaryhmien jäsenet ovat Luonto-Liiton vapaaehtoisia. Pitkämatkalaisten matkakulut korvataan mahdollisuuksien mukaan. Toimintaryhmien kokoontumisissa hyödynnetään myös etäosallistumista kuten Skypen käyttämistä. Toimintaryhmät ottavat huomioon toiminnassaan metsiensuojeluaiheisen kärkikampanjan. Toimintaryhmät järjestävät kursseja, koulutuksia, tapaamisia, tapahtumia ja tempauksia sekä vierailevat kouluissa ja oppilaitoksissa pitämässä oppitunteja liittyen metsien, Itämeren ja susien suojeluun sekä ilmastonmuutoskysymyksiin. Luonto-Liitto tukee toimintaryhmiä mainostamalla tapahtumia ja hakemalla taloudellista tukea kurssitoiminnalle muun muassa OK-opintokeskuksen kautta. Keskustoimisto tukee toimintaryhmien ja piirien yhteistyötä keräämällä toiminta- ja tapahtumatietoja sekä välittämällä näitä eteenpäin omiin jäsenlehtiin, sähköpostilistoille, internetsivuille sekä sosiaalisessa mediassa. - toimintaryhmien toiminnan laadullinen arviointi - toimintaryhmien toiminnan näkyvyys tiedotusvälineissä - toimintaryhmien järjestämien tapahtumien määrä - toimintaryhmien aktiivisten osallistujien määrä - toimintaryhmien kursseille ja koulutuksiin osallistuneiden määrä - aktiivisten toimintaryhmien määrä. 3.5 Jäsenlehdet Sieppo Jäsenlehti Sieppo, lasten luontolehti, ilmestyy vuonna 2015 kuusi kertaa, nelivärisenä ja 32- sivuisena. Lehdessä julkaistaan luontosatuja ja -tehtäviä, helppolukuisia artikkeleita, sarjakuvia sekä muita luonnontuntemusta ja ympäristöherkkyyttä kasvattavia juttuja. Siepon tekemisessä otetaan huomioon ympäristökasvatuksen monialaisuus ja toisiaan täydentävät näkökulmat. Sisältöjä tuotetaan perinteisen luontotiedon lisäksi kulttuurisesta, taiteellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Sieppo rohkaisee ja osallistaa lapsia: tarjotessaan lapsille laadukkaita tekstejä ja kuvia se innostaa lukijoitaan paitsi luonnonharrastukseen myös luovaan toimintaan, esimerkiksi kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Se rohkaisee lasta mieltämään lähiympäristönsä vahvasti omakseen sekä arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. 10

11 Lehden työryhmät, ideoijat ja avustajat kootaan Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminnan työntekijöistä ja aktivisteista, ympäristökasvatukseen erikoistuneista luontokirjailijoista ja kuvittajista sekä erilaisista ympäristökasvatustahoista kulloisenkin teeman mukaan. Lisäksi hyödynnetään ammattimaisten kuvittajien ja kirjoittajien halukkuus antaa oma työpanoksensa lasten ympäristökasvatuksen hyväksi. Vuonna 2015 Siepon sisältöä kehitetään edelleen luomalla uusia, lapsia kiinnostavia juttutyyppejä. Toiminta Siepon uudistamista viedään eteenpäin kehittämällä uusia juttutyyppejä. Erityistä huomiota kiinnitetään juttujen lapsinäkökulmaan huomioiden niin eri-ikäisten lukijoiden kuin tyttöjen ja poikienkin erilaiset kiinnostuksen kohteet. Uusia juttusarjoja kehitetään muun muassa seuraavista teemoista: arkeologia, luonnon ihmeet ja kasvit leikeissä. Lisäksi uusina juttusarjoina aloittavat lukijan luontopäiväkirja sekä lasten ja isovanhempien yhteiseen luonnonharrastukseen kannustava puuhapalsta. Juttuaiheiden valinnassa kiinnitetään huomiota luonnontuntemuksen ja -harrastuksen tukemiseen sekä luonnon monimuotoisuuden arvostuksen lisäämiseen. Erilaisten tehtävien osuutta lisätään. Siepon näkyvyyttä lisätään edelleen verkkoviestinnän keinoin. Sieppoa markkinoidaan sosiaalisessa mediassa ja Siepon omia nettisivuja päivitetään numerokohtaisesti. Nettisivuja uudistetaan ja niille lisätään tehtäviä vuorovaikutteisuuden tukemiseksi. Siepon painosmäärää lisätään, jotta irtonumeroita riittää myös markkinointitarkoituksiin. Sieppoa markkinoidaan vuonna 2015 mahdollisuuksien mukaan ala- ja esikoulujen opettajille, kirjastoille, perhelehtien lukijoille sekä Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenistölle. Joulun alla toteutetaan markkinointikampanja, jossa tarjotaan Sieppo-lehden tilausta joululahjaideaksi. Irtonumeromyynti Akateemisen kirjakaupan ja Tampereen luontokaupan kautta jatkuu. Vuoden 2015 teemoiksi on suunniteltu: 1) Maailman metsät 2) Luonnon äänet 3) Kasvit 4) Geologia 5) Pimeys/yö 6) Lahjat Suunnitteilla on myös yhteistyönumero Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa uuden näyttelyn (Muutosta ilmassa) tiimoilta. - lukijoiden ja heidän vanhempiensa palaute - kävijämäärät Siepon nettisivuilla - avustajien määrä ja palaute - klubisivuille lähetetyn postin määrä - Siepon menekin seuraaminen. 11

12 3.5.2 Nuorten Luonto Nuorten Luonto toteuttaa järjestön ympäristökasvatuksellista tehtävää tarjoamalla nuorille foorumin lehtityöhön ja ympäristöjournalismiin. Lisäksi lehti tuo ympäristöasioita tutuksi nuorille jäsenille ja tilaajille helpolla ja viihdyttävällä tavalla. Tavoitteena on laadukas ja kilpailukykyinen lehti, joka erottuu muista järjestölehdistä edukseen. Nuorten Luonto on nuortenlehti ja näyttää myös siltä. Vaikka tavoitteena on olla kiinnostava lehti kaikille nuorille, myös vanhemmat jäsenet tykkäävät lukea sitä. Vuoden metsäteemainen kärkikampanja näkyy lehdessä läpi vuoden. Uusi verkkosivu on saatu vuoden 2014 lopulla valmiiksi. Sivun tavoitteena on tavoittaa jäseniä ja lukijoita entistä paremmin ja houkutella myös uusia lukijoita. Nuorten Luonto tukee Luonto-Liiton kaikkea viestintää. Sen tavoitteena on muun muassa kertoa Luonto-Liiton tapahtumista, ihmisistä, piireistä ja toimintaryhmistä järjestön jäsenille ja sellaisiksi aikoville. Lehti toimii Luonto-Liittoa yhdistävänä linkkinä ympäri Suomea. Nuorten Luonto ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on löyhä teema, joka päätetään joko hieman ennen toimituspalaveria tai sen aikana. Näin teema voi elää Luonto-Liiton ja ympäristön tapahtumien sekä avustajien ideoimien juttujen kanssa. Lehden ilmestymisaikataulu sopii yhteen Luonto-Liiton tärkeimpien tapahtumien, kuten Kevätseurannan, Ympäristötoimintapäivien ja kesäleirien kanssa. Vuoden 2015 kärkikampanja otetaan lehteen mukaan mahdollisuuksien mukaan niin, että kampanja näkyy vuoden jokaisessa numerossa. Vuoden ensimmäisessä numerossa kampanja esitellään. On tärkeää antaa lehdestä tilaa myös toimintaryhmien ja aktiivien ideoimille ja tekemille jutuille tai Luonto-Liiton oman toiminnan esittelylle. Tämä pidetään mielessä joka numeroa suunniteltaessa. Lehden tekoon osallistumisen kynnys pidetään matalana. Toimitus auttaa nuoria juttujen muokkaamisessa julkaisukuntoon ja antaa palautetta. Avustajien osallistetaan jo lehden suunnitteluvaiheessa. Nuorten Luonnon Facebook-sivut sekä oma sähköpostilista toimivat toimitustyön ja yhteydenpidon välineenä. Lehteä kehitetään jatkuvasti kuuntelemalla avustajia, nuoria ja ympäristöä. Muita nuoriso- sekä ympäristömedioita seurataan. Lehdessä käsitellään ympäristönsuojelun ja luonnonharrastuksen lisäksi muita nuoria kiinnostavia asioita, kuten ekologista elämistä ja kuluttamista sekä kulttuuria. Julkkisten sijaan lehdessä esitellään enemmän nuoria ympäristösankareita ja luonnonsuojelijoita. Vuoden 2014 lopulla tehtiin lehden lukijatutkimus, josta saatuja tuloksia käytetään hyväksi. Pohditaan muun muassa sitä, miten lehti miellyttäisi mahdollisimman laajaa lukijakuntaa. 12

13 Pääkohderyhmää ovat kuitenkin alle 20-vuotiaat nuoret. Tasapainoillaan niin ympäristö- ja yhteiskunnallisten aiheiden kuin ekologista elämäntapaa käsittelevien juttujen kanssa. Nuorten Luontoon pyritään saamaan uusia avustajia. Sekä avustajia että uusia lukijoita hankitaan muun muassa messuilla ja tapahtumissa. Lehteä painetaan aina sen verran, että sitä voidaan jakaa erilaisissa tilaisuuksissa. Siepon 13-vuotiaille lukijoille vaihdetaan tammikuussa jäsenlehdeksi Nuorten Luonto. Lehden ulkoasusta pidetään yleisesti, joten jatketaan samalla visuaalisella linjalla. Paljon kuvia, kuvituksia ja värejä. Kanteen tuodaan monipuolisuutta muun muassa ympäristösankareilla ja tavallisilla nuorilla. Nuorten Luonnon uutta nettisivua kehitetään käytännön kokemuksen ja palautteen pohjalta. Uusi sivu on visuaalinen, raikas ja trendikäs. Nuorten Luonnon Facebook-sivu aktivoidaan, ja sinne tuodaan enemmän ja parempaa sisältöä. Tehdään vuoden aikana lukijakysely. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. - Nuorten Luonnon menekin seuraaminen - uuden nettisivun vaikutus ja ilmeestä saatava palaute - uuden verkkosivun kävijämäärän seuraaminen - Facebook-tykkääjien seuraaminen - avustajien määrä ja heiltä saatu palaute - lukijakyselypalaute ja suora palaute. 3.6 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö Luonto-Liiton peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukea koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen kasvatusta ja opetusta. Luonto- Liitto tekee yhteistyötä koulujen kanssa muun muassa päivätyökeräyksen, kerhojen ja kouluvierailujen kautta. Näiden tavoitteena on tukea koulujen kestävän kehityksen kasvatusta, tarjota oppilaille uusia näkökulmia ja tehdä tutuksi ympäristöasioita ja järjestöä. Kiertueilla on tavoitteena lisäksi antaa ideoita nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöasioihin. Koulukiertueet on suunnattu pääasiassa yläkouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Vuonna 2014 olemme tuottaneet uutta materiaalia myös alakouluille. Vuonna 2015 vierailuja voidaan rahoituksen varmistuessa tarjota myös alakouluihin. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. 13

14 Koulut voivat myös vapaasti hyödyntää kiertueiden materiaaleja opetuksessa. Luonto-Liitto järjestää rahoituksen varmistuessa metsä-, susi-, Itämeri- ja ilmastokoulukiertueet. Ilmastoaiheinen Ilmari-kiertue järjestetään yhteistyössä Maan ystävien, Nuorten Akatemian ja Dodon kanssa. Resurssien salliessa järjestetään Kevättuuli-kiertue pääkaupunkiseudulla ja myös muualla Suomessa. Rahoituksen varmistuessa toteutetaan myös Metsädraama-koulutus kasvattajille. Vuoden 2014 aikana uudistettuja Itämeri-materiaaleja tarjotaan koulujen käyttöön. Metsädraama aikana tuotettua metsä- ja itämeri-aiheisia opetuspaketteja tarjotaan alakouluille. Luonto-Liiton ilmasto-, metsä-, peto- ja Itämeri-lähettiläät ovat kiertäneet vuosien varrella yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea pitämässä teemallisia oppitunteja. Petolähettiläät Vuonna 2015 jatketaan rahoituksen varmistuessa petolähettiläskiertuetta. Vierailut on suunnattu peruskouluihin ja lukioihin. Vuonna 2014 on tuotettu uutta materiaalia alakoulujen käyttöön. Tätä materiaalia markkinoidaan kouluille myös opettajien vapaasti käytettäväksi materiaaliksi. Vierailuilla petolähettiläät kertovat susista biologisena lajina, suteen liittyvistä myyteistä sekä susien suojelusta. Vierailut on suunniteltu havainnollisiksi ja aktivoiviksi. Petolähettiläsvierailu sopii hyvin koulun ympäristöopin, biologian, etiikan ja yhteiskuntaopin tunneille tai ympäristöpäiviin. Metsälähettiläät Metsäaiheiset kouluvierailut on suunnattu yläkoulujen luokkalaisille. Kiertue tukee koulujen ympäristökasvatustyötä, lisää oppilaiden tietoisuutta metsäasioista sekä rohkaisee heitä osallistumaan omaa lähiympäristöään koskevaan keskusteluun. Vuonna 2015 metsälähettiläät kiertävät edelleen pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2014 on tuotettu alakouluille suunnattua valokuviin pohjautuvaa opetusmateriaalia. Lisäksi on tuotettu Metsädraamamateriaali. Uusia materiaaleja hyödynnetään vuoden aikana toteutettavilla kouluvierailuilla. Ilmari-lähettiläät kouluvierailuja ilmastonmuutoksesta Ilmari-kouluvierailujen teemana on ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa. Ilmari-tunnilla nuoret pohtivat sitä, millainen olisi onnellinen, vähähiilinen tulevaisuus ja mitä meidän pitäisi sen saavuttamiseksi tehdä. Tunnilla keskitytään ilmastonmuutoksen ratkaisuihin. Ilmari-kouluvierailut ovat osa Ilmari-hanketta, joka on Luonto-Liiton, Dodon, Maan ystävien ja Nuorten Akatemian yhteistyöhanke. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. 14

15 Itämeri-lähettiläät Itämeri-lähettiläsvierailujen tavoitteena on auttaa nuoria havaitsemaan omia vaikuttamismahdollisuuksiaan Itämeren tilaan. Itämeri-lähettiläsvierailut on suunnattu erityisesti biologian ja maantiedon oppitunneille yläkouluissa ja lukioissa. Suomenlahti-vuoden 2014 aikana on tuotettu uusia materiaaleja koulujen käyttöön. Materiaaleihin kuuluvat kouluille suunnattu valokuvaesitys Suomen rannikon vedenalaisesta luonnosta sekä oheismateriaalit, joita voi hyödyntää osana opetusta eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Globaalia ympäristökasvatusta Maan ystävien koordinoimaa yhteistyöhanketta Ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita (GYKEPE) jatketaan, jos rahoitus varmistuu. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ekologisesta velasta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. Hankkeessa tuotetaan materiaaleja vapaaehtoisten ja ammattikasvattajien käyttöön, järjestetään toiminnallisia työpajoja ja globaaleja ympäristöpäiviä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä tarjotaan koulutusta opettajille, ammattikasvattajille ja vapaaehtoisille. koulutuksiin osallistuvien lähettiläiden määrä vierailuja tekevien lähettiläiden määrä alueittain tavoitettujen luokkien ja ryhmien määrä oppilaiden ja opettajien palautteet vierailuista lähettiläiden raportit vierailuista. 3.7 Ympäristökasvatuksen koulutus Tavoitteena on lisätä koulutukseen osallistujien tietoa ympäristökasvatuksesta ja tutustuttaa ympäristökasvatuksen menetelmiin. Vuoden aikana painotetaan erityisesti yläkoulujen ja lukioiden opettajille suunnattuja Pihka-koulutuksia. Tavoitteena on myös saada Luonto-Liiton ympäristökasvatustoimintaan mukaan uusia kerhon- ja leirinohjaajia ja tarjota toiminnassa jo mukana oleville mahdollisuus kartuttaa ohjaajantaitojaan. Järjestetään vuosittain koulutusta muun muassa seuraavilla teemoilla: 15

16 leirinohjaaja ja leirinjohtaja kerhonohjaaja luonnonharrastuskurssit lasten- ja nuorten ryhmien ohjaajille (Pihka ja Karpalo) luontoleikkikurssi Kerhokummi-hankkeessa järjestetään lisäksi kerhokummien koulutusta. Muut ympäristökasvatuksen koulutukset eri kohderyhmille: Luonto luokkahuoneena luontohyvinvointikoulutus Kevättuuli-koulutus Pihka-koulutus yläkoulujen opettajille perheretken järjestäjän kurssi Itämeri-materiaaleihin liittyvä koulutus metsädraamakoulutus. Vuoden aikana kehitetään edelleen ympäristökasvatuksen koulutuksia ja viedään loppuun koulutusten uudistustyö. Luonnon ja luontokokemusten yhteyttä ihmisten hyvinvointiin on tutkittu useilla eri aloilla viime vuosina. Tutkimuksissa on noussut esiin uutta tietoa luontokokemusten mahdollisuuksista ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa saadut kokemukset ja palaute ovat osoittaneet, että tämä näkökulma kiinnostaa erityisesti ammattikasvattajia. Luonto-Liitto painottaa toiminnassaan erityisesti vapaa-ajalla tapahtuvaa, epämuodollista ympäristökasvatusta. Koulutusten keskeisiä kohderyhmiä ovat koulujen kerhotoiminnan ja muiden luontokerhojen, leirien ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Ympäristökasvatukseen liittyvässä tiedotuksessa ja viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tieto Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen koulutuksista tavoittaisi paremmin koulun kerhotoimintaa suunnittelevat ammattikasvattajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. kurssien ja koulutustilaisuuksien lukumäärä ja osallistujamäärät sekä teemat koulutuksiin osallistujilta kerätty palaute keskustoimiston, piirien ja toimintaryhmien järjestämien OK-opintokeskuksen kurssien ja koulutustilaisuuksien lukumäärä, osallistujamäärät ja teemat. 3.8 Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö Pihka-hanke 16

17 Pihka-luonnonharrastusmerkki on Luonto-Liiton kehittämä tehtäväpaketti, jonka tavoitteena on innostaa ja tukea nuorten luonnonharrastusta sekä opettaa perustietoja Suomen eliöistä, elinympäristöistä, luonnonilmiöistä ja luontoystävällisestä retkeilystä. Pihkalla on omat verkkosivut ( joista harrastusmerkin suorittaja voi lukea ja tulostaa itselleen tehtävät ja niiden suoritusohjeet. Pihka-luonnonharrastusmerkki julkaistiin vuonna Luonto-Liiton Pihka-luonnonharrastusmerkki yläkoulujen ympäristöopetuksessa -hankkeessa Pihka-luonnonharrastusmerkin valtakunnallista tunnettuutta lisätään järjestämällä yläkoulujen opettajille muutaman tunnin mittaisia maksuttomia Pihka-koulutuksia eri puolella Suomea. Koulutusten tavoitteena on esitellä Pihka-paketti opettajille ja tarjota materiaaleja, joiden avulla opettajien olisi helppo ottaa Pihka-luonnonharrastusmerkin tehtäviä osaksi pitämiään oppitunteja. Vuonna 2015 Pihka-hankkeen toteutusta jatketaan. Hankkeen tavoite ja aikataulu Hankkeella on neljä päätavoitetta: 1) Pihka-luonnonharrastuspaketin tunnetuksi tekeminen erityisesti yläkoulujen biologian opettajille ympäri Suomea 2) Pihka-tehtävien käytön lisääminen yläkoulujen opetuksessa 3) nuorten luonnonharrastuksen edistäminen 4) Pihka-tehtäväpaketin kehittäminen. Hanke käynnistyi kurssijärjestelyillä ja markkinoinnilla heinäkuussa Syys marraskuussa järjestetään koulutukset Helsingissä ja Joensuussa. Tammikuussa markkinoidaan helmi toukokuussa pidettäviä koulutuksia, jotka järjestetään Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Lapset Itämeren puolesta Barn för Östersjön -hanke Barn för Östersjön Lapset Itämeren puolesta on Vera (9v) ja Isak (6v) Meriläisen aloitteesta syntynyt hanke, jonka tarkoituksena on antaa lapsille puheenvuoro Itämerikeskustelussa. Luonto- Liitto on mukana toteuttamassa hanketta yhteistyössä Natur och Miljön Dropp -järjestön, YLE:n lastenohjelmien ja aloitteentekijöiden huoltajan kanssa. 4. Ympäristötoiminta Luonto-Liitto tekee ympäristökysymyksiin liittyvää vaikuttamistyötä keskustoimistossa, toimintaryhmissä, piireissä ja alueyhdistyksissä. Luonto-Liitto korostaa ympäristöasioiden kuuluvan kaikille, sekä kaikkien oikeutta ottaa kantaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Luonto- Liitto keskittyy koko väestöön kohdistuvaan asennekasvatukseen ympäristöasioissa. 17

18 Nuorilla on Luonto-Liitossa mahdollisuus osallistua ympäristövaikuttamiseen ja omaehtoiseen toimintaan, joka antaa valmiuksia muuhunkin yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Luonto-Liitto toimii alueellisen demokratian ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luonto-Liiton tavoitteena sekä luonnonsuojelu- että ympäristötoiminnassa on perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan lisäksi vahvistaa asiantuntemusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä Luonto-Liiton asiantuntijaroolia yhteiskunnassa. Luonto-Liiton ympäristötoiminnan tavoitteena on saada yhteiskunta tunnustamaan luonnon itseisarvo itsestään selväksi lähtökohdaksi luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelutyössä sekä kaikessa päätöksenteossa. Luonto-Liitto puolustaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä perusvapauksia ja niiden hyödyntämisen tärkeyttä demokratian toteutumisen kannalta. Toiminta Ympäristötoiminnalla Luonto-Liitto vaikuttaa päätöksentekoon jo alkuvaiheessa: Luonto-Liitto antaa lausuntoja, hakeutuu ja osallistuu erilaisiin toimikuntiin ja ohjausryhmiin sekä järjestää koulutuksia. Luonto-Liitto painottaa toiminnassaan uusien keskustelunavausten tekemistä sekä monipuolisten ja yllättävien toimintakeinojen käyttöä. Luonto-Liitto tiedottaa ja ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Luonto-Liitto osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin, tempauksiin, seminaareihin ja koulutuksiin ja on niissä esillä.. Luonto-Liitto osallistuu nuorten Ympäristötoimintapäivien Miljöaktionsdagarna (MAD) järjestämiseen yhdessä Natur och Miljön ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Luonto-Liitto jakaa huomionosoituksia myönteisille ja kielteisille ympäristöteoille esimerkiksi jakamalla Siilin piikki -palkintoja ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista ja Siilin peukku palkintoja ympäristön kannalta myönteisistä puheista tai teoista. 4.1 Metsätoiminta Metsätoiminnalla edistetään metsien ja soiden sekä niiden lajiston suojelua. Pitkän aikavälin tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Samalla tarjotaan osallistumis-, oppimis- ja vaikuttamismahdollisuuksia luonnonsuojelusta kiinnostuneille nuorille sekä pyritään lisäämään luonnonsuojelumyönteisyyttä yhteiskunnassa. Vuoden 2015 erityistavoitteena on edistää taajamien lähimetsien merkityksen tunnustamista ja suojelua. Tämä on myös koko Luonto-Liiton vuoden 2015 kärkikampanja. Lisäksi edistetään valtion maiden tarkoituksenmukaista käyttöä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Myös muiden suurten maanomistajien, kuten metsäyhtiöiden, vastuuta pidetään esillä. Edistetään soiden suojelua etenkin valtion ja metsäyhtiöiden mailla. Kotimaassa lisätään yhteistyötä Luonto-Liiton piirien ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden toimintaryhmien kanssa. Kansainvälisellä tasolla pääpaino on puolestaan yhteistyössä pohjoismaisten ja venäläisten sisarjärjestöjen kanssa. 18

19 Vuoden 2015 tavoitteena on myös jatkaa ja kehittää metsäteemaista ympäristökasvatusta, saada mukaan uusia toimijoita ja monipuolistaa viestintää sekä metsäryhmän toimintamuotoja. Metsätoimintaa ohjaa metsäryhmä yhdessä metsäjaoston sekä puolipäiväisen metsävastaavan kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat muut ympäristöjärjestöt Suomessa, muissa Pohjoismaissa sekä Venäjällä. Vuonna 2015 Luonto-Liiton kärkikampanjan teemana on lähimetsien merkityksen esiin nostaminen ja toimintamahdollisuuksien tarjoaminen lähimetsien puolustamiseksi. Kaupunkimetsien osalta aktiivista toimintaa on erityisesti Helsingissä, jossa on tehty karttarajaukset ja aloite arvokkaimpien metsäalueiden turvaamiseksi kaavoituksessa. Myös muilla alueilla pyritään aktivoimaan uusia toimijoita, erityisesti nuoria, puolustamaan omia lähimetsiään. Samalla tarjotaan helppoja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia metsäluonnosta kiinnostuneille ihmisille. Erityistä huomiota kiinnitetään merkittävien yhteisömaanomistajien, kuten kuntien ja seurakuntien, vastuuseen lähiluonnon turvaamisessa. Valtion vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelusta nostetaan esiin. Kampanjoinnissa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistua laajaa luonnonsuojelujärjestöjen yhteistä valtion maiden suojeluesitystä Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita, jossa on rajattu kartoille yli 500 suojelun arvoista aluetta valtion mailta. Valtion maiden suojelua pyritään edistämään aktiivisella yhteydenpidolla asianosaisiin ja Metsähallitukseen sekä nostamalla suojeluesitysten kohteita esiin eri tavoin. Valtion maiden suojeluesityksen tietoja täydennetään myös edelleen maastokartoituksilla. Metsähallituksen organisaatiouudistuksen etenemistä seurataan ja pidetään esillä luonnonsuojelun tarpeita uudistuksissa. Kainuun valtion maiden osalta vuoden aikana varaudutaan myös luonnonvarasuunnitelman tarkistukseen koostamalla vanhoja tietoja sekä tarvittaessa täydentämällä maastotietoja lisäkartoituksilla. Suoluonnon suojelussa edistetään alkuvuonna soidensuojelun täydennysohjelman poliittista hyväksymistä. Tämän jälkeen soiden suojelun edistämistä jatketaan muilla keinoilla. Luontoliittolaisia innostetaan soilla liikkumiseen ja soiden käyttöön vaikuttamiseen. Kampanjointia metsäyhtiöiden omistamien luontoarvoiltaan merkittävien metsien puolesta jatketaan. Suojeluesityksiin rajattujen kohteiden valvontaa tehostetaan ja mahdollisiin hakkuisiin puututaan nostamalla niitä julkisuuteen. Yhtiömaakampanjalle hankitaan kansainvälistä näkyvyyttä NordicForests.org-nettisivuston avulla. Suojeluesityksiä täydennetään edelleen kartoittamalla uusia kohteita ja päivittämällä tietoja vanhojen kohteiden tilasta. FSC (Forest Stewardship Council) -sertifiointijärjestelmän kehittämiseen ja toteutuksen valvontaan osallistutaan aktiivisesti sekä Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen (Suomen FSC-yhdistys) hallituksessa, työryhmissä että maastossa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan olemalla jatkuvasti yhteydessä sertifikaatin haltijoihin, tuomalla tapausesimerkkejä sertifioinnin auditoijien tietoon sekä nostamalla aiheita esiin yhdistyksen hallituksessa ja työryhmissä. Omia toimijoita koulutetaan standardin sisällöstä. Kampanjoidaan sen puolesta, että tahot, jotka ottavat standardin käyttöön, sisällyttävät luontojärjestöjen suojeluesityskohteet hakkuilta säästettävään osuuteen. Metsävastaava on Luonto-Liiton edustajana Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen hallituksessa.. 19

20 Uusien kartoittajien ja toimijoiden saamiseksi sekä kokeneempien taitojen kehittämiseksi järjestetään kartoituskoulutusta. Kartoitustaitoja opetetaan kisälliperiaatteella kokeneiden kartoittajien maastoretkillä. Ympäristökasvatuksen saralla keskeisintä on valtakunnallisen metsälähettiläskiertueen järjestäminen (ks. 3.6 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö). Syksyllä 2015 metsälähettilästoimintaa jatketaan rahoituksen järjestyessä. Viestinnässä jatketaan Metsäblogin kehittämistä uusien lukijoiden ja kirjoittajien saamiseksi muun muassa aloittamalla säännöllisesti ilmestyviä kirjoitussarjoja ja hankkimalla tekstejä kiinnostavilta vierailijakirjoittajilta. Metsäaiheisia mediatiedotteita pyritään julkaisemaan keskimäärin vähintään yksi kuukaudessa. Nettisivujen vanhaa sisältöä päivitetään ja uutta sisältöä tuotetaan säännöllisesti. Sisäisessä viestinnässä keskeistä on paikkatietoarkiston kokoamisen ja järjestämisen jatkaminen. Paikkatiedon arkistointia kehitetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja muiden luontojärjestöjen kanssa. Uusia toimijoita ja nykyisiä passiivisia toimijoita motivoidaan tarjoamalla heille helposti lähestyttäviä ja selkeästi suunniteltuja projekteja. Yhteistyötä maakuntien toimijoiden kanssa lisätään entisestään, mikä on eduksi sekä metsätoiminnalle että piireille ja niiden näkyvyydelle. Vähintään yksi kokous tai tapahtuma järjestetään piirien vieraana ja piirien toimijoiden osallistumista muun Suomen metsätapahtumiin tuetaan. Yhteistyötä pyritään lisäämään myös muiden toimintaryhmien kanssa. Pohjoismaisten järjestöjen kanssa jatketaan tärkeää tiedonvaihtoa ja osallistutaan metsäkartoituksiin Ruotsissa. Lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Venäjän metsien suojeluun kartoittamalla ja tekemällä yhteistyötä venäläisten järjestöjen kanssa. - uudet suojelupäätökset - tapahtumien (kokoukset, tempaukset, kurssit, jne.) lukumäärä, niiden osallistujamäärät sekä osallistujilta saatu palaute - lausuntojen, tiedotteiden ja muiden julkaisujen sekä tiedotusvälineissä julkaistujen juttujen lukumäärä ja näkyvyys - metsäryhmän verkkosivujen sekä Metsäblogin kävijämäärät sekä niistä saatu palaute - metsätoimijoiden lukumäärä ja alueellinen jakautuminen - Luonto-Liiton piirien paikallisten metsäryhmien lukumäärä ja aktiivisuus (tapahtumien, kartoitusten yms. lukumäärät) - metsäryhmän ja piirien välisen yhteistyön määrä. 4.2 Suurpetotoiminta Luonto-Liiton susiryhmä on suurpetojen, lähinnä suden suojeluun keskittynyt toimintaryhmä, joka ottaa aktiivisesti kantaa Suomen suurpetopolitiikkaan. Susiryhmän toiminnan tavoitteena on edistää suden elinvoimaisen kannan syntymistä kaikkialle Suomeen, mahdollistaa susien vaellus 20