Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RAAHEN SEUDUN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RAAHEN SEUDUN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RAAHEN SEUDUN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA KEHITTÄMISOHJELMA Yhtymähallitus

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 SEUDULLINEN NYKYTILANNE VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Väestö ja elinolot, asuminen ja ympäristö Vanhuspalveluille asetetut arvot ja asenteet Valtakunnallisesti asetetut tavoitteet ja laatusuositukset Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lainsäädäntö Teknologian hyödyntäminen IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN VISIO Ehkäisevä toiminta Osallistavat toiminnat Ylläpitävät toiminnat Sotainvalidien ja veteraanien palvelut Erityisryhmien palvelut Yksityiset palveluntuottajat Tiedottaminen Asiakasnäkökulman huomioiminen VANHUSPALVELUJEN HENKILÖSTÖRESURSSIT JA PALVELUN LAATU Henkilöstöresurssit Osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Palvelujen laatu SEURANTA JA ARVIOINTI KEHITTÄMISOHJELMA Kuntalaisten osallisuus palvelujen laadun kehittämisessä Seudullinen palvelurakenne Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palvelujen järjestämiselle Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palvelutoiminnan johtamiselle LIITTEET 1 Seutukunnallinen ohjausryhmä ja ohjelmaa laatineet viranhaltijat 2 Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskus) 3 Suositukset vanhuspalvelujen hoidonporrastuksesta Raahen seutukunnassa 4 Vanhuspalvelujen tulevaisuuden visio

3 TIIVISTELMÄ Ikääntymispoliittisen strategian visio on, että vanhuspalvelut muodostavat palvelukokonaisuuden, jossa painopiste on kotona asumisessa ja lähipalveluissa. Asuinympäristö on itsenäisen asumisen mahdollistava. Lähtökohtana on alueelliset vanhusväestön tarpeiden mukaiset palvelut, jotka turvataan sosiaali- ja terveystoimen (hyvinvointipalvelujen) yhteistyönä järjestämän kotihoidon ja tukipalvelujen sekä riittävien asumis- ja hoivapalveluiden avulla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa. Käytännön vanhustyössä noudatetaan arvoihin perustuvia eettisiä periaatteita. Keskeisiä vanhuspalvelujen eettisiä periaatteita ovat ikäihmisten arvostaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen. Ikääntyvien hyvä hoito ja palvelu perustuvat voimavaralähtöiseen ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan, jossa huomioidaan myös osallisuus ja turvallisuus. Kaikessa hoito- ja palvelutoiminnassa noudatetaan toimintakykyä tukevaa työotetta. Ikääntyneelle ja hänen omaiselleen turvataan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioiden suunnitteluun ja valmisteluun sekä saada tietoa vireillä olevista asioista ja niiden suunnittelusta. Ehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Itsehoito ja terveelliset elämäntavat ovat merkityksellisiä omalle hyvinvoinnille, joita korostetaan ja niissä tuetaan. Vaikeisiin käytös- ja mielenterveyshäiriöihin sekä toimintakykyä heikentäviin sairauksiin puututaan riittävän ajoissa. Fyysisen toimintakyvyn säilymistä ja omatoimista itsenäistä selviytymistä kotona tuetaan erilaisilla liikunta- ja tukimuodoilla. Ikääntyneiden ravitsemukseen kiinnitetään huomiota ja siihen liittyvää tiedottamista ja valistamista ylläpidetään ja lisätään. Kuntien ateriapalveluilla tuetaan osaltaan ikääntyneiden täysipainoista ruokailua. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä tuetaan järjestämällä ikääntyneille päiväkeskustoimintaan sisältyvää viriketoimintaa ja tukemalla ikääntyneen omia sosiaalisia verkostoja. Tavoitteena on, että yli 75 -vuotiasta prosenttia asuu kotona ja heistä prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Omaishoidon tuen tavoitteena on, että tuen piirissä on 5-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista järjestetään 5-6 prosentille yli 75-vuotiasta ja dementiakoteja on riittävästi. Lähtökohtana on, että kenenkään ikäihmisen pysyvä asumisen paikka ei ole laitos, mutta viimevaiheen hoidossa osa ikäihmisistä sitä tarvitsee ja sen vuoksi pitkäaikaisia laitoshoitopaikkoja varataan 3 prosentille yli 75 vuotiaista. Hoivapaikat varataan siis raskasta perushoitoa ja hoivaa vaativille vanhuksille ja osastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevat vanhukset. Valtakunnallisen suosituksenkin mukaan laitoshoidon tulee olla lääketieteellisesti perusteltua. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveystoimen saumatonta yhteistyötä, palvelujen kohdentamista niitä eniten tarvitseville, ympärivuorokautisen kotihoidon turvaamista ja palvelujen käytön taloudellisten rajoitusten minimoimista. Palvelutarvearviointi tehdään kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti, palvelujen järjestämistä ohjaavana työvälineenä käytetään erilaisia toimintakykymittareita. Palvelut järjestetään ensisijaisesti osana muiden ikä- ja väestöryhmien peruspalveluja. Oikein mitoitettu ja ammattitaitoinen henkilöstö on vanhuspalvelujen kivijalka. Tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on hyvä henkilöstömitoitus, jolla turvataan hoidonporrastuksen toimivuus ja riittävät palvelut. Lisääntyvään palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan kehit-

4 tämällä ja yhtenäistämällä toimintatapoja ja työskentelymalleja. Henkilöstön jaksamista tuetaan järjestämällä työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta. Palvelujen laadun turvaamiseksi jatketaan määrätietoista ja suunnitelmallista laadun kehittämistä.

5 1 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat vuonna 2001 ensimmäisen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka uudistettiin vuonna Uudistetussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksissa on huomioitu ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Meneillään olevalla kunta- palvelurakenneuudistuksella on myös merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Ikäihmiset vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensijaisesti itse ja lähiverkostonsa avulla. He käyttävät pääosin samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä on tukea, ohjata ja motivoida ihmisiä kantamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palvelujen tuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Laatusuosituksessa on asetettu tavoite, että jokaisessa kunnassa on valtuuston hyväksymä, ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan. Seudun tai yhteistoiminta-alueen kunnilla voi olla yhteinen strategia. Ikääntymispoliittisessa strategiassa määritellään visio ja strategiset linjaukset ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi niin, että palvelujen painopiste on lähipalveluissa. Strategisia linjauksia koskevien päätösten perustaksi tehdään ennakkoarviointia parhaiden vaihtoehtojen valitsemiseksi ja päätöksenteon perustelujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti. Kaikissa Raahen seudun kunnissa on kunnanvaltuustojen hyväksymät vanhuspoliittiset strategiat ja kehittämisohjelmat voimassa vuoden 2010 loppuun. Yhteisinä tavoitteina strategioissa on tukea ikääntyvien ihmisten itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista, varmistaa sosiaalisten verkostojen olemassaolo, antaa mahdollisuus aktiiviseen toimintaan, ylläpitää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja huomioida ikääntyminen jo työelämässä. Tässä seudullisessa ikääntymispoliittisessa strategiassa on yhtenäistetty kuntien strategiat sekä luotu yhteinen näkemys ja tahtotila seudullisista vanhuspalveluista. Strategiassa on huomioitu myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämät toimenpiteet. Seutukunnallinen ohjausryhmä ja valmisteluun osallistuneet keskeiset viranhaltijat liitteessä 1. 2 SEUDULLINEN NYKYTILANNE Raahen seudun kuntien vanhuspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt vuoden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ja niiden hyväksymällä tavalla alueen väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. Vanhuspalveluissa on tehty tiivistä seudullista yhteistyötä strategioissa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Kotona asumisen tueksi on kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistetty toiminnallisesti kotihoidoksi sekä aloitettu yöpartiotoiminta vaativan kotisairaanhoidon yhteydessä. Yhtenäiset vanhuspalvelujen ja omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ovat olleet käytössä vuodesta 2005 lähtien ja yhtenäiset asiakasmaksut pienin poikkeuksin vuodesta Ennalta ehkäisevänä toimintana järjestetään aikuisneuvolakäynti 65 vuotta 2

6 täyttäville, tehdään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä palvelujen ulkopuolella olevien 75- vuotiaiden luo sekä tehdään päiväsairaalassa vuositarkistus säännöllisen kotisairaanhoidon asiakkaille. Vanhuspalvelujen yhtenäisiä toimintatapoja on kehitetty avaamalla prosesseja sekä luomalla uusia toimintamalleja. Henkilöstölle järjestetään seudullisia koulutuksia, jolloin useammalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja henkilöstö tutustuu toisiinsa yli kuntarajojen. Vanhuspalveluissa on käytössä Kotihoito-Effica potilastietojärjestelmä. 3 VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Väestö ja elinolot, asuminen ja ympäristö Väestön ikärakenne vaikuttaa seudullisiin elinoloihin ja palvelujen tarpeeseen. Väestön ikääntyminen merkitsee paitsi kaikkien vanhimpien ikäluokkien osuuden kasvua myös ikärakenteen vanhenemista. Alla olevassa kuviossa on ennuste ikärakenteesta vuoteen 2025 ja liitteessä 2 on yksilöity kuntakohtainen ennuste ikäluokittain v v v >85 Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti seutukunta Kuvio 1. Ennuste väestön ikärakenteesta vuonna 2025 (lähde Tilastokeskus 2007) Hyvä infrastruktuuri on parasta ennalta ehkäisevää vanhuspolitiikkaa ja sen avulla voidaan painetta sosiaali- ja terveyspalveluihin vähentää. Palvelutuotannon jatkaminen nykyisillä toimintamalleilla ja rakenteilla edellyttäisi vanhustenhuoltoon palkattavaksi runsaasti lisää hoitotyöntekijöitä vanhusten määrän kasvaessa. Eri-ikäisten tarpeet huomioivat yleiset, julkiset ja kaupalliset palvelut vähentävät erityispalvelujen tarvetta. Esteettömästi toteutettu kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen ovat hyvä ratkaisu kaikille väestöryhmille ja edistää itsenäistä selviytymistä. Useimmat ikääntyneet haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. He voivat asua puutteellisesti, jolloin asunnosta puuttuu peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys, erittäin puutteellisesta asunnosta puuttuu joko vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai wc. Puutteellisesti asuvien määrä kuitenkin laskee tasaisesti Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa asuntojen korjaus- ja energia-avustuksia. Avustuksen myöntää kunta tai ARA avustuslajista riippuen. Avustusta on mahdollista saada asuntojen korjauksiin 40 prosenttia. Rintamaveteraanille 3

7 tai leskelle avustus voidaan myöntää harkinnanvaraisesti enintään 30 prosentilla korotettuna. Valtakunnallinen hakuaika on vuosittain maaliskuussa ja siitä tiedotetaan paikallislehdissä ja kuntien nettisivuilla. Kunnan avustusten hakuaika on jatkuva. Yksin asumisen yleisyys kasvaa ikääntymisen myötä, se voi lisätä yksinäisyyden tunnetta ja aiheuttaa siten palvelujen tarvetta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 asui 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä yksin 55 prosenttia. Taulukossa 1 on kooste seutukunnassa yksin asuvista ikääntyneistä. Taulukko 1. Yksin asuvat ikääntyneet ikäluokittain (lähde Tilastokeskus 2008) v yli 85 v heistä yksin asuvia %-osuus Raahe % Pyhäjoki % Siikajoki % Vihanti % Kaikki yht % Vanhuspolitiikan osa-alueena on työelämän mahdollistaminen ikääntyville, ikään perustuvan syrjinnän ehkäiseminen työelämässä sekä suurten ikäluokkien työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Tavoitteena on työelämän asenteiden ja arvostusten muuttaminen huomioimaan ja hyväksymään työntekijöiden yksilöllisyys ja ikääntyminen. Seutukunnan työllisyysstrategian mukaisesti ikääntyvien työmarkkina-aseman vahvistamiseksi voimavaroja tarvitaan edellisvuosia enemmän. Työllisyysohjelman uskotaan auttavan työllisyyden edistämistä pitkällä aikavälillä. Työllisyysstrategian keskeisenä toiminnallisena tavoitteena on saada alueen kunnat, muut viranomaistahot sekä oppilaitokset, yritykset, työmarkkinajärjestöt ja kansalaisjärjestöt osallistumaan aktiivisesti työllisyyspolitiikan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ennusteen mukaan seudun työvoiman määrä laskee aikana 1628 henkilöllä ja vuoteen henkilöllä. Raahen seutukunnan elinkeinostrategian valmistelun yhteydessä tehdyssä toimintaympäristöanalyysissa todettiin, että vanhus- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä tulee kasvamaan selkeästi johtuen ikärakenteen muutoksesta niin alueellisesti kuin kansallisesti. Seudun elinkeinorakenne on koko maahan ja Pohjois-Pohjanmaahan verrattuna voimakkaasti teollisuuspainotteinen. Elinkeinorakenteeseen luo vahvan leiman Ruukin terästehdas, joka on ollut alueen merkittävä työllistäjä. Alueella on myös metalliteollisuutta ja sekä kasvavassa määrin elektroniikkateollisuutta ja tietotekniikkaan liittyvää ohjelmistoalaa. Seudun kuntia voidaan pitää elinkeinorakenteeltaan tyypillisinä maatalousvaltaisina kuntina, vaikka Ruukin terästehtaan työllistävä vaikutus ulottuu myös niihin. Päivitetyn Raahen seutukunnan elinkeinostrategian mukaan yrityselämää kasvatetaan pääosin muutamalla vahvalla toimialalla, joita ovat metalliteollisuus, rakentaminen, ICT-ala, energia sekä maaseudun palvelut. Elinkeinostrategian lähtökohtana on luoda edellytykset toimintaympäristölle ja vetovoimaiselle yritys- ja asuinympäristölle sekä yritysten kansainvälistymiselle. 3.2 Vanhuspalveluille asetetut arvot ja asenteet Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Ih- 4

8 misarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja, jotka konkretisoidaan toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa palveluiden määrällisiksi tavoitteiksi. Käytännön vanhustyössä noudatetaan arvoihin perustuvia eettisiä periaatteita. Keskeisiä vanhuspalvelujen eettisiä periaatteita ovat ikäihmisten arvostaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen. Ikääntyvien hyvä hoito ja palvelu perustuvat voimavaralähtöiseen ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan, jossa huomioidaan myös osallisuus ja turvallisuus. Kaikessa hoito- ja palvelutoiminnassa noudatetaan toimintakykyä tukevaa työotetta. Ikääntyneelle tulee turvata mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioiden suunnitteluun ja valmisteluun sekä saada tietoa vireillä olevista asioista ja niiden suunnittelusta. 3.3 Valtakunnallisesti asetetut tavoitteet ja laatusuositukset Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on tavoitteena mahdollisimman monen ikäihmisen mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa. Palvelurakenteen on oltava hyvinvointia ja terveyttä edistävä. Ikäihmisten tarpeita vastaavien palvelujen on perustuttava kattavaan palvelutarpeiden arviointiin sekä kunta- että yksilötasolla. Valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä on asetettu seuraavat: Tavoitteet kotihoidolle: % yli 75-vuotiasta asuu kotona itsenäisesti tai kattavien palvelujen turvin Säännöllistä kotihoitoa saa % yli 75-vuotiaista Tavoitteet omaishoidolle: Omaishoidontuen piirissä on 5-6 % yli 75-vuotiaista Tavoitteet palveluasumiselle: Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus on 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä Tavoitteet laitoshoidolle: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 3 % yli 75 vuotta täyttäneistä. Laitoshoidon tulee olla lääketieteellisesti perusteltua. 3.4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kansanterveyslaki ja sosiaalihuoltolaki sisältävät velvoitteita ja terveyden edistämisen laatusuositus suosituksia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä niihin liittyvän neuvonnan turvaamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiössä ovat muun muassa onnistuvan ikääntymisen turvaaminen, terveellisten elämäntapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy sekä itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen sekä sairauksien tehokas hoito ja kuntoutus edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska se vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä tukee itsenäistä suoriutumista niin kotona kuin yhteisössäkin. 5

9 3.5 Lainsäädäntö Vanhustenhuollon täytäntöönpanoa ohjaavista yleisistä laeista ja asetuksista merkittävimpiä ovat sosiaalihuoltolaki, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, omaishoitolaki, lait potilaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tuleva terveydenhuoltolaki sekä vuoteen 2012 voimassa oleva laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, ns. PARAS-laki. PARAS-lain tarkoituksena on muun muassa vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella tulee olla vähintään noin asukasta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ohella valmistellaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistuksia ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä yhdeksi laiksi. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus myös arvioida terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä rakenteita. Palvelujen sisällöstä säädettäisiin terveydenhuoltolaissa, mutta sen lisäksi olisi tarkoitus valmistella erillinen laki kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä valtakunnallisesta kehittämisestä ja valvonnasta. Valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmalla, jonka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Toimenpide 32 pitää sisällään tavoitteen perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhtenäisestä sisällön kuvauksesta (tuotteistamisesta), jolla tuetaan kuntien kehittämistyötä. Valtioneuvosto on asettanut komitean valmistelemaan sosiaaliturvan uudistamista. Komitea on antanut esityksensä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta joulukuussa Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista on julkaistu Esitys sisältää arvion resurssien riittävyydestä ja arvion näköpiirissä olevista haasteista. 3.6 Teknologian hyödyntäminen Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia myös vanhustenhuoltoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoliikenneyhteydet (tietoverkkoyhteydet, kuvatietojärjestelmä sekä sähköinen arkistointi) mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon siirtymisen palveluketjuissa, jolloin asiakas saa aina oikeaa hoitoa ja palvelua. Käytössä oleva Kotihoito-Effica parantaa tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ja tukee toiminnan sujuvuutta erityisesti kotihoidossa. Hyvinvointiteknologian kehittyessä on vanhusten henkilökohtaiseen käyttöön kehitelty monipuolisia apuvälineitä. Myös asumiseen on kehitteillä jatkuvasti monenlaisia ratkaisuja. Erityisellä lisälaitteella täydennetyn perinteisen turvapuhelimen avulla voidaan turvata esimerkiksi muistihäiriöisten kotona selviytymistä. Automaation ja tietoliikenteen avulla voidaan huolehtia esimerkiksi valojen syttymisestä ja sammuttamisesta sekä oven avaamisesta. Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat tottuneempia käyttämään tietokoneita, erilaisia tietoteknisiä apuvälineitä ja -laitteita sekä asioimaan sähköisten viestimien välityksellä. Erityinen huomio kiinnitettään niihin ikäihmisiin, joilla näitä valmiuksia ei ole. Tulevaisuu- 6

10 dessa on hyvä luoda ikääntyneille mahdollisuuksia totutella teknologian ja tietoliikenteen hallintaan perustamalla esimerkiksi tietokoneilla ja nopeilla tietoliikenneyhteyksillä varustettuja nettikahviloita, joissa on henkilöstöä opastamassa niiden käyttöön. 5 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN VISIO Ikäihmisten palvelujen kehittäminen on kaikkien hallintokuntien ja kuntalaisten yhteinen asia. Ikääntymispolitiikkaan sisältyy ikäihmisten huomioiminen paikallisyhteisössä ja sosiaalisissa verkostoissa merkittävänä voimavarana ja heidän tarpeidensa huomioiminen kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä. Ikäihmisten tarpeet huomioidaan niin kaavoituksessa kuin rakentamisessa, kaupallisten palvelujen sijoittumisessa, paikallisliikenteen järjestämisessä, liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Ikäihmisten toimintakyvyn ja vireyden ylläpitämistä tukeva kokonaisvaltainen ikääntymispolitiikka on parasta mahdollista ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla turvataan ikäihmisten hyvä eläminen ja asuminen seutukunnassa. Seudullisen ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen näkemys ja tahtotila seudullisista vanhuspalveluista. Ikääntyneiden omia odotuksia ja toiveita on kartoitettu kuntakohtaisilla ja Pippuria-hankkeen aikana myös seudullisilla kyselyillä ja kartoituksilla. Yhteiseksi tavoitteeksi on tunnistettu ikääntyvien mahdollisuus asua itsenäisesti omassa kodissaan niin pitkään kuin se on tarkoituksenmukaista ja turvallista. Kotona asumisen mahdollistaminen edellyttää kattavia lähipalveluja, jotka järjestetään laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Jokaisen hallintokunnan tulisi myös ennakoida omassa toiminnassaan lähivuosien väestökehityksen aiheuttamat vaikutukset ja vaatimukset. On arvioitu, että tulevina vuosina yksityisiltä palvelujentuottajilta suoraan ostetut palvelut vähentävät julkisten palvelujen kysyntää. Tämä ajatus on perustunut siihen käsitykseen, että tulevat ikäluokat arvostavat yksilöllistä palvelua ja heidän taloudelliset resurssit ovat parempia. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut tämän olevan toisin. Yksityiset palvelut nähdään kalliina ja harvalla on varaa ostaa niitä säännöllisillä eläketuloillaan. Julkiset palvelut tullaan tulevaisuudessakin järjestämään suurimmalle osalle ikääntyneistä, mutta asiakkaiden omavastuuosuudet ovat nykyistä isompia. Lähtökohtana on kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille niitä tarvitseville kotona asumisen turvaamiseksi. Vanhuspalvelut muodostavat palvelukokonaisuuden, jossa painopiste on kotona asumisessa ja lähipalveluissa. Asuinympäristö on itsenäisen asumisen mahdollistava. Lähtökohtana ovat alueelliset vanhusväestön tarpeiden mukaiset palvelut, jotka turvataan sosiaali- ja terveystoimen (hyvinvointipalvelujen) yhteistyönä järjestämän kotihoidon 5 VANHUSPALVELUT JA NIIDEN TAVOITTEET sekä riittävien asumis- ja hoivapalveluiden avulla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa. 7

11 5.1 Ehkäisevä toiminta Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja terveyden edistäminen ovat tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita. Omaan hyvinvointiinsa voi itse kukin vaikuttaa jo aktiivi-iässä ja työelämässä ollessaan liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla. Aikuisneuvola- ja muistipoliklinikkatoiminta, Ikäihmisten poliklinikka, ovat osoittaneet, että ehkäiseviä toimenpiteitä voidaan kohdistaa eri riskiryhmille. Itsehoito ja terveelliset elämäntavat ovat merkityksellisiä omalle hyvinvoinnille, joita korostetaan ja niissä tuetaan. Vaikeisiin käytös- ja mielenterveyshäiriöihin sekä toimintakykyä heikentäviin sairauksiin puututaan riittävän ajoissa. Fyysisen toimintakyvyn säilyminen parantaa elämänlaatua ja mahdollistaa omatoimisen itsenäisen selviytymisen kotona mahdollisimman pitkään. Fyysisen kunnon ylläpitämisessä tärkeässä asemassa on erilaiset liikuntamuodot. Liikuntamuodoissa löytyy jokaiselle oma sopiva liikuntalaji. Raahen seudulla on käytössä seniorpassi, joka mahdollistaa liikuntapalvelujen kohtuuhintaisen käytön. Omasta itsestä ja toimintakyvystä huolehtiminen on jokaisen asia, jolla turvataan laadukas ja täysipainoinen elämä kautta vuosien. Ikääntyneiden ravitsemustila on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin kokemisessa. Tiedottamista ja valistamista ylläpidetään ja lisätään, ikääntyneille jaetaan tietoa vanhuspalvelujen henkilöstön, ravitsemusterapeuttien ja eläkeläisjärjestöjen välityksellä. Kuntien ateriapalvelut ovat osaltaan tukemassa ikääntyneiden täysipainoista ruokailua. Ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä tuetaan monin eri toimenpitein. Vanhuspalveluiden tavoitteena on huomioida ikääntyneen omat voimavarat toteuttamalla kuntouttavaa, toimintakykyä tukevaa työotetta kaikilla hoidonportailla. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä tuetaan järjestämällä ikääntyneille päiväkeskustoimintaan sisältyvää viriketoimintaa ja tukemalla ikääntyneen omia sosiaalisia verkostoja. Järjestöjen toiminta on ennalta ehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Ikääntyneillä on mahdollista saada vertaistukea ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä osallistumalla järjestöjen järjestämiin tapahtumiin. Kansaneläkelaitos järjestää kaikille ikääntyneille varsinaista lääkinnällistä kuntoutusta joko avo- tai laitoskuntoutuksena, valtion ja kuntien varoin järjestetään veteraaneille ja sotainvalideille omia kuntoutuspalveluja. Terveempi Pohjois-Suomi hanke on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima hankekokonaisuus, joka muodostuu koordinoinnista ja viidestä toimenpidekokonaisuudesta. Kehittämisen painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen, henkilöstön osaaminen ja palveluketjujen ja prosessien toimivuus, kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus sekä uudet palvelukonseptit ja toimintamallit. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä hallinnoima osahanke ajoittuu ajalle Osahankkeen toimenpidekokonaisuuksia ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen sekä osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja prosessit. Tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakanteiden ja johtamisen sekä toimintakäytäntöjen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän pysyvää toimintaa. 8

12 Tavoitteet ehkäisevälle toiminnalle: Painopistealueena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Neuvontapalvelut ovat keskitetty ja ovat kaikkien saatavilla Itsehoidon ja terveellisten elämätapojen vaikutus omaan hyvinvointiin on tiedostettu Riittävät kuntoutuspalvelut on turvattu Seutukunnallinen Senioripassi on aktivoimassa liikuntapalvelujen käyttöä Vanhuspalveluissa toteutetaan toimintakykyä tukevaa työotetta ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa Aktivoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa järjestetään myös asumispalvelu- ja hoivayksiköihin Sosiaalisten suhteiden ylläpitoa tuetaan vertaisryhmätoiminnoilla, kolmannen sektorin hanke- ja tukitoimin sekä järjestöjen ja läheisten avulla Vaikeisiin käytös- ja mielenterveyshäiriöihin ja toimintakykyä heikentäviin sairauksiin puututaan riittävän ajoissa, riittävän varhainen tunnistaminen Ehkäisevät kotikäynnit tehdään 75-vuotiaiden palvelujen ulkopuolella olevien luo Päiväkeskustoiminta tukee itsenäistä asumista kotona Ikäihmisten poliklinikan toiminnan kattavuus on riittävä Aikuisneuvolatoiminta on vakiintunut Terveempi Pohjois -Suomi hanke on täysipainoisesti hyödynnetty ja toiminta on vakiintunut Yhteistyössä kuntien teknisten toimien kanssa lisätään tietoisuutta asuntojen korjausmahdollisuuksista ja asuntojen korjaukseen haettavista tukimuodoista. 5.2 Osallistavat toiminnat Ikääntyneet ovat täysivaltaisia yhteiskunnalliseen toimintaan oikeutettuja yhteiskunnan jäseniä. Seudun kunnissa tuetaan ikääntyneiden osallistumista järjestämällä erilaista toimintaa, tukemalla omatoimista asiointia ja tiedottamalla palveluista. Järjestötoiminta ja vanhusasiainneuvostot ovat ikääntyneiden omia toimintakenttiä, joissa toiminta on erittäin aktiivista. Osallistumisen mahdollistavat tavoitteet: Vanhusasiainneuvostot toimivat aktiivisesti Strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaista eläkeläisyhdistysten toimintaa tuetaan Kulttuuri-, liikunta- ym. tapahtumista ja tilaisuuksista sekä tukipalveluista tiedotetaan Vertaisryhmätoiminta mahdollistetaan ja omaehtoista asiointia tuetaan Sosiaalisen osallistumisen mahdollisuus turvataan Kerhoihin järjestetään ohjaajakoulutusta Kurssitoimintaa järjestetään tarpeen mukaisesti Haja-asutusalueiden ikääntyvien palveluliikenne mahdollistaa toimintaan osallistumisen 9

13 5.3 Ylläpitävät toiminnat Kotihoito Kotihoito koostuu kotisairaanhoidosta, kotipalvelusta ja tukipalveluista. Vaativa kotisairaanhoito tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua kotihoitoa sekä vaativaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon palveluja kohdistetaan kaikkein eniten apua tarvitseville ikääntyneille, jolloin myös henkilöstöltä edellytetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillista osaamista. Teknologian kehittyessä ja tultua tutuksi myös ikääntyneille itselleen, on sen käyttömahdollisuudet moninaiset ja turvaavat itsenäistä kotona asumista. Kotihoidon palveluja järjestetään kaikille toimintakyvyltään rajoittuneille henkilöille. Toimintakykyyn vaikuttaa myös asunnon ja asuinympäristön esteettömyys, sillä esimerkiksi liikuntaesteet asunnossa aiheuttavat kaksinkertaisen toimintakyvyn ongelmien riskin verrattuna esteettömässä asunnossa ja asuinympäristössä asuvaan. Kotihoidon palveluja voidaan järjestää myös palvelusetelin avulla. Palvelusetelin käyttöönotolla halutaan parantaa erityisesti koti- ja tukipalvelujen saatavuutta ja siten edistää ikäihmisten kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Palvelusetelijärjestelmän tavoitteina on tarjota kunnille vaihtoehto palvelujen järjestämiseksi, parantaa palvelujen saatavuutta, lisätä kilpailua ja tehostaa palveluntuotantoa, parantaa asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia sekä luoda ja kehittää pienimuotoista sosiaalialan yritystoimintaa ja parantaa työllisyyttä. Palvelusetelillä hankittavien palveluiden laadun tulee vastata sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Hyvinvointikuntayhtymä päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja käytön laajuudesta sekä hyväksyy yksityiset palveluntuottajat kilpailuttamalla tai avoimella hankintamenettelyllä. Palveluseteli otetaan käyttöön seudullisena. Tavoitteet kotihoidolle: % yli 75-vuotiasta asuu kotona. Säännöllinen kotihoito kattaa % yli 75-vuotiaista Ympärivuorokautinen kotihoito on järjestetty Vaihtoehtoisia palvelujen järjestämistapoja on käytössä Vanhuspalveluilla on oma vastuulääkäri Tarvittaessa lääkärin kotikäynti huonokuntoisen vanhuksen luo Palvelujen käytön taloudelliset rajoitukset ja esteet on minimoitu Tavoitteet tukipalveluille: Riittävät tukipalvelut asuinpaikasta riippumatta Palveluketjuosaaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Oikea-aikainen tukipalvelujen käyttö Omaishoito Omaishoitolaissa omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. 10

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot