Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RAAHEN SEUDUN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RAAHEN SEUDUN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RAAHEN SEUDUN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA KEHITTÄMISOHJELMA Yhtymähallitus

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 SEUDULLINEN NYKYTILANNE VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Väestö ja elinolot, asuminen ja ympäristö Vanhuspalveluille asetetut arvot ja asenteet Valtakunnallisesti asetetut tavoitteet ja laatusuositukset Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lainsäädäntö Teknologian hyödyntäminen IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN VISIO Ehkäisevä toiminta Osallistavat toiminnat Ylläpitävät toiminnat Sotainvalidien ja veteraanien palvelut Erityisryhmien palvelut Yksityiset palveluntuottajat Tiedottaminen Asiakasnäkökulman huomioiminen VANHUSPALVELUJEN HENKILÖSTÖRESURSSIT JA PALVELUN LAATU Henkilöstöresurssit Osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Palvelujen laatu SEURANTA JA ARVIOINTI KEHITTÄMISOHJELMA Kuntalaisten osallisuus palvelujen laadun kehittämisessä Seudullinen palvelurakenne Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palvelujen järjestämiselle Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palvelutoiminnan johtamiselle LIITTEET 1 Seutukunnallinen ohjausryhmä ja ohjelmaa laatineet viranhaltijat 2 Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskus) 3 Suositukset vanhuspalvelujen hoidonporrastuksesta Raahen seutukunnassa 4 Vanhuspalvelujen tulevaisuuden visio

3 TIIVISTELMÄ Ikääntymispoliittisen strategian visio on, että vanhuspalvelut muodostavat palvelukokonaisuuden, jossa painopiste on kotona asumisessa ja lähipalveluissa. Asuinympäristö on itsenäisen asumisen mahdollistava. Lähtökohtana on alueelliset vanhusväestön tarpeiden mukaiset palvelut, jotka turvataan sosiaali- ja terveystoimen (hyvinvointipalvelujen) yhteistyönä järjestämän kotihoidon ja tukipalvelujen sekä riittävien asumis- ja hoivapalveluiden avulla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa. Käytännön vanhustyössä noudatetaan arvoihin perustuvia eettisiä periaatteita. Keskeisiä vanhuspalvelujen eettisiä periaatteita ovat ikäihmisten arvostaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen. Ikääntyvien hyvä hoito ja palvelu perustuvat voimavaralähtöiseen ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan, jossa huomioidaan myös osallisuus ja turvallisuus. Kaikessa hoito- ja palvelutoiminnassa noudatetaan toimintakykyä tukevaa työotetta. Ikääntyneelle ja hänen omaiselleen turvataan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioiden suunnitteluun ja valmisteluun sekä saada tietoa vireillä olevista asioista ja niiden suunnittelusta. Ehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Itsehoito ja terveelliset elämäntavat ovat merkityksellisiä omalle hyvinvoinnille, joita korostetaan ja niissä tuetaan. Vaikeisiin käytös- ja mielenterveyshäiriöihin sekä toimintakykyä heikentäviin sairauksiin puututaan riittävän ajoissa. Fyysisen toimintakyvyn säilymistä ja omatoimista itsenäistä selviytymistä kotona tuetaan erilaisilla liikunta- ja tukimuodoilla. Ikääntyneiden ravitsemukseen kiinnitetään huomiota ja siihen liittyvää tiedottamista ja valistamista ylläpidetään ja lisätään. Kuntien ateriapalveluilla tuetaan osaltaan ikääntyneiden täysipainoista ruokailua. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä tuetaan järjestämällä ikääntyneille päiväkeskustoimintaan sisältyvää viriketoimintaa ja tukemalla ikääntyneen omia sosiaalisia verkostoja. Tavoitteena on, että yli 75 -vuotiasta prosenttia asuu kotona ja heistä prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Omaishoidon tuen tavoitteena on, että tuen piirissä on 5-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista järjestetään 5-6 prosentille yli 75-vuotiasta ja dementiakoteja on riittävästi. Lähtökohtana on, että kenenkään ikäihmisen pysyvä asumisen paikka ei ole laitos, mutta viimevaiheen hoidossa osa ikäihmisistä sitä tarvitsee ja sen vuoksi pitkäaikaisia laitoshoitopaikkoja varataan 3 prosentille yli 75 vuotiaista. Hoivapaikat varataan siis raskasta perushoitoa ja hoivaa vaativille vanhuksille ja osastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevat vanhukset. Valtakunnallisen suosituksenkin mukaan laitoshoidon tulee olla lääketieteellisesti perusteltua. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveystoimen saumatonta yhteistyötä, palvelujen kohdentamista niitä eniten tarvitseville, ympärivuorokautisen kotihoidon turvaamista ja palvelujen käytön taloudellisten rajoitusten minimoimista. Palvelutarvearviointi tehdään kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti, palvelujen järjestämistä ohjaavana työvälineenä käytetään erilaisia toimintakykymittareita. Palvelut järjestetään ensisijaisesti osana muiden ikä- ja väestöryhmien peruspalveluja. Oikein mitoitettu ja ammattitaitoinen henkilöstö on vanhuspalvelujen kivijalka. Tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on hyvä henkilöstömitoitus, jolla turvataan hoidonporrastuksen toimivuus ja riittävät palvelut. Lisääntyvään palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan kehit-

4 tämällä ja yhtenäistämällä toimintatapoja ja työskentelymalleja. Henkilöstön jaksamista tuetaan järjestämällä työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta. Palvelujen laadun turvaamiseksi jatketaan määrätietoista ja suunnitelmallista laadun kehittämistä.

5 1 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat vuonna 2001 ensimmäisen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka uudistettiin vuonna Uudistetussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksissa on huomioitu ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Meneillään olevalla kunta- palvelurakenneuudistuksella on myös merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Ikäihmiset vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensijaisesti itse ja lähiverkostonsa avulla. He käyttävät pääosin samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä on tukea, ohjata ja motivoida ihmisiä kantamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palvelujen tuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Laatusuosituksessa on asetettu tavoite, että jokaisessa kunnassa on valtuuston hyväksymä, ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan. Seudun tai yhteistoiminta-alueen kunnilla voi olla yhteinen strategia. Ikääntymispoliittisessa strategiassa määritellään visio ja strategiset linjaukset ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi niin, että palvelujen painopiste on lähipalveluissa. Strategisia linjauksia koskevien päätösten perustaksi tehdään ennakkoarviointia parhaiden vaihtoehtojen valitsemiseksi ja päätöksenteon perustelujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti. Kaikissa Raahen seudun kunnissa on kunnanvaltuustojen hyväksymät vanhuspoliittiset strategiat ja kehittämisohjelmat voimassa vuoden 2010 loppuun. Yhteisinä tavoitteina strategioissa on tukea ikääntyvien ihmisten itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista, varmistaa sosiaalisten verkostojen olemassaolo, antaa mahdollisuus aktiiviseen toimintaan, ylläpitää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja huomioida ikääntyminen jo työelämässä. Tässä seudullisessa ikääntymispoliittisessa strategiassa on yhtenäistetty kuntien strategiat sekä luotu yhteinen näkemys ja tahtotila seudullisista vanhuspalveluista. Strategiassa on huomioitu myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämät toimenpiteet. Seutukunnallinen ohjausryhmä ja valmisteluun osallistuneet keskeiset viranhaltijat liitteessä 1. 2 SEUDULLINEN NYKYTILANNE Raahen seudun kuntien vanhuspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt vuoden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ja niiden hyväksymällä tavalla alueen väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. Vanhuspalveluissa on tehty tiivistä seudullista yhteistyötä strategioissa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Kotona asumisen tueksi on kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistetty toiminnallisesti kotihoidoksi sekä aloitettu yöpartiotoiminta vaativan kotisairaanhoidon yhteydessä. Yhtenäiset vanhuspalvelujen ja omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ovat olleet käytössä vuodesta 2005 lähtien ja yhtenäiset asiakasmaksut pienin poikkeuksin vuodesta Ennalta ehkäisevänä toimintana järjestetään aikuisneuvolakäynti 65 vuotta 2

6 täyttäville, tehdään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä palvelujen ulkopuolella olevien 75- vuotiaiden luo sekä tehdään päiväsairaalassa vuositarkistus säännöllisen kotisairaanhoidon asiakkaille. Vanhuspalvelujen yhtenäisiä toimintatapoja on kehitetty avaamalla prosesseja sekä luomalla uusia toimintamalleja. Henkilöstölle järjestetään seudullisia koulutuksia, jolloin useammalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja henkilöstö tutustuu toisiinsa yli kuntarajojen. Vanhuspalveluissa on käytössä Kotihoito-Effica potilastietojärjestelmä. 3 VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Väestö ja elinolot, asuminen ja ympäristö Väestön ikärakenne vaikuttaa seudullisiin elinoloihin ja palvelujen tarpeeseen. Väestön ikääntyminen merkitsee paitsi kaikkien vanhimpien ikäluokkien osuuden kasvua myös ikärakenteen vanhenemista. Alla olevassa kuviossa on ennuste ikärakenteesta vuoteen 2025 ja liitteessä 2 on yksilöity kuntakohtainen ennuste ikäluokittain v v v >85 Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti seutukunta Kuvio 1. Ennuste väestön ikärakenteesta vuonna 2025 (lähde Tilastokeskus 2007) Hyvä infrastruktuuri on parasta ennalta ehkäisevää vanhuspolitiikkaa ja sen avulla voidaan painetta sosiaali- ja terveyspalveluihin vähentää. Palvelutuotannon jatkaminen nykyisillä toimintamalleilla ja rakenteilla edellyttäisi vanhustenhuoltoon palkattavaksi runsaasti lisää hoitotyöntekijöitä vanhusten määrän kasvaessa. Eri-ikäisten tarpeet huomioivat yleiset, julkiset ja kaupalliset palvelut vähentävät erityispalvelujen tarvetta. Esteettömästi toteutettu kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen ovat hyvä ratkaisu kaikille väestöryhmille ja edistää itsenäistä selviytymistä. Useimmat ikääntyneet haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. He voivat asua puutteellisesti, jolloin asunnosta puuttuu peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys, erittäin puutteellisesta asunnosta puuttuu joko vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai wc. Puutteellisesti asuvien määrä kuitenkin laskee tasaisesti Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa asuntojen korjaus- ja energia-avustuksia. Avustuksen myöntää kunta tai ARA avustuslajista riippuen. Avustusta on mahdollista saada asuntojen korjauksiin 40 prosenttia. Rintamaveteraanille 3

7 tai leskelle avustus voidaan myöntää harkinnanvaraisesti enintään 30 prosentilla korotettuna. Valtakunnallinen hakuaika on vuosittain maaliskuussa ja siitä tiedotetaan paikallislehdissä ja kuntien nettisivuilla. Kunnan avustusten hakuaika on jatkuva. Yksin asumisen yleisyys kasvaa ikääntymisen myötä, se voi lisätä yksinäisyyden tunnetta ja aiheuttaa siten palvelujen tarvetta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 asui 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä yksin 55 prosenttia. Taulukossa 1 on kooste seutukunnassa yksin asuvista ikääntyneistä. Taulukko 1. Yksin asuvat ikääntyneet ikäluokittain (lähde Tilastokeskus 2008) v yli 85 v heistä yksin asuvia %-osuus Raahe % Pyhäjoki % Siikajoki % Vihanti % Kaikki yht % Vanhuspolitiikan osa-alueena on työelämän mahdollistaminen ikääntyville, ikään perustuvan syrjinnän ehkäiseminen työelämässä sekä suurten ikäluokkien työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Tavoitteena on työelämän asenteiden ja arvostusten muuttaminen huomioimaan ja hyväksymään työntekijöiden yksilöllisyys ja ikääntyminen. Seutukunnan työllisyysstrategian mukaisesti ikääntyvien työmarkkina-aseman vahvistamiseksi voimavaroja tarvitaan edellisvuosia enemmän. Työllisyysohjelman uskotaan auttavan työllisyyden edistämistä pitkällä aikavälillä. Työllisyysstrategian keskeisenä toiminnallisena tavoitteena on saada alueen kunnat, muut viranomaistahot sekä oppilaitokset, yritykset, työmarkkinajärjestöt ja kansalaisjärjestöt osallistumaan aktiivisesti työllisyyspolitiikan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ennusteen mukaan seudun työvoiman määrä laskee aikana 1628 henkilöllä ja vuoteen henkilöllä. Raahen seutukunnan elinkeinostrategian valmistelun yhteydessä tehdyssä toimintaympäristöanalyysissa todettiin, että vanhus- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä tulee kasvamaan selkeästi johtuen ikärakenteen muutoksesta niin alueellisesti kuin kansallisesti. Seudun elinkeinorakenne on koko maahan ja Pohjois-Pohjanmaahan verrattuna voimakkaasti teollisuuspainotteinen. Elinkeinorakenteeseen luo vahvan leiman Ruukin terästehdas, joka on ollut alueen merkittävä työllistäjä. Alueella on myös metalliteollisuutta ja sekä kasvavassa määrin elektroniikkateollisuutta ja tietotekniikkaan liittyvää ohjelmistoalaa. Seudun kuntia voidaan pitää elinkeinorakenteeltaan tyypillisinä maatalousvaltaisina kuntina, vaikka Ruukin terästehtaan työllistävä vaikutus ulottuu myös niihin. Päivitetyn Raahen seutukunnan elinkeinostrategian mukaan yrityselämää kasvatetaan pääosin muutamalla vahvalla toimialalla, joita ovat metalliteollisuus, rakentaminen, ICT-ala, energia sekä maaseudun palvelut. Elinkeinostrategian lähtökohtana on luoda edellytykset toimintaympäristölle ja vetovoimaiselle yritys- ja asuinympäristölle sekä yritysten kansainvälistymiselle. 3.2 Vanhuspalveluille asetetut arvot ja asenteet Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Ih- 4

8 misarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja, jotka konkretisoidaan toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa palveluiden määrällisiksi tavoitteiksi. Käytännön vanhustyössä noudatetaan arvoihin perustuvia eettisiä periaatteita. Keskeisiä vanhuspalvelujen eettisiä periaatteita ovat ikäihmisten arvostaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen. Ikääntyvien hyvä hoito ja palvelu perustuvat voimavaralähtöiseen ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan, jossa huomioidaan myös osallisuus ja turvallisuus. Kaikessa hoito- ja palvelutoiminnassa noudatetaan toimintakykyä tukevaa työotetta. Ikääntyneelle tulee turvata mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioiden suunnitteluun ja valmisteluun sekä saada tietoa vireillä olevista asioista ja niiden suunnittelusta. 3.3 Valtakunnallisesti asetetut tavoitteet ja laatusuositukset Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on tavoitteena mahdollisimman monen ikäihmisen mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa. Palvelurakenteen on oltava hyvinvointia ja terveyttä edistävä. Ikäihmisten tarpeita vastaavien palvelujen on perustuttava kattavaan palvelutarpeiden arviointiin sekä kunta- että yksilötasolla. Valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä on asetettu seuraavat: Tavoitteet kotihoidolle: % yli 75-vuotiasta asuu kotona itsenäisesti tai kattavien palvelujen turvin Säännöllistä kotihoitoa saa % yli 75-vuotiaista Tavoitteet omaishoidolle: Omaishoidontuen piirissä on 5-6 % yli 75-vuotiaista Tavoitteet palveluasumiselle: Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus on 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä Tavoitteet laitoshoidolle: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 3 % yli 75 vuotta täyttäneistä. Laitoshoidon tulee olla lääketieteellisesti perusteltua. 3.4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kansanterveyslaki ja sosiaalihuoltolaki sisältävät velvoitteita ja terveyden edistämisen laatusuositus suosituksia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä niihin liittyvän neuvonnan turvaamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiössä ovat muun muassa onnistuvan ikääntymisen turvaaminen, terveellisten elämäntapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy sekä itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen sekä sairauksien tehokas hoito ja kuntoutus edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska se vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä tukee itsenäistä suoriutumista niin kotona kuin yhteisössäkin. 5

9 3.5 Lainsäädäntö Vanhustenhuollon täytäntöönpanoa ohjaavista yleisistä laeista ja asetuksista merkittävimpiä ovat sosiaalihuoltolaki, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, omaishoitolaki, lait potilaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tuleva terveydenhuoltolaki sekä vuoteen 2012 voimassa oleva laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, ns. PARAS-laki. PARAS-lain tarkoituksena on muun muassa vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella tulee olla vähintään noin asukasta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ohella valmistellaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistuksia ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä yhdeksi laiksi. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus myös arvioida terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä rakenteita. Palvelujen sisällöstä säädettäisiin terveydenhuoltolaissa, mutta sen lisäksi olisi tarkoitus valmistella erillinen laki kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä valtakunnallisesta kehittämisestä ja valvonnasta. Valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmalla, jonka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Toimenpide 32 pitää sisällään tavoitteen perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhtenäisestä sisällön kuvauksesta (tuotteistamisesta), jolla tuetaan kuntien kehittämistyötä. Valtioneuvosto on asettanut komitean valmistelemaan sosiaaliturvan uudistamista. Komitea on antanut esityksensä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta joulukuussa Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista on julkaistu Esitys sisältää arvion resurssien riittävyydestä ja arvion näköpiirissä olevista haasteista. 3.6 Teknologian hyödyntäminen Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia myös vanhustenhuoltoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoliikenneyhteydet (tietoverkkoyhteydet, kuvatietojärjestelmä sekä sähköinen arkistointi) mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon siirtymisen palveluketjuissa, jolloin asiakas saa aina oikeaa hoitoa ja palvelua. Käytössä oleva Kotihoito-Effica parantaa tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ja tukee toiminnan sujuvuutta erityisesti kotihoidossa. Hyvinvointiteknologian kehittyessä on vanhusten henkilökohtaiseen käyttöön kehitelty monipuolisia apuvälineitä. Myös asumiseen on kehitteillä jatkuvasti monenlaisia ratkaisuja. Erityisellä lisälaitteella täydennetyn perinteisen turvapuhelimen avulla voidaan turvata esimerkiksi muistihäiriöisten kotona selviytymistä. Automaation ja tietoliikenteen avulla voidaan huolehtia esimerkiksi valojen syttymisestä ja sammuttamisesta sekä oven avaamisesta. Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat tottuneempia käyttämään tietokoneita, erilaisia tietoteknisiä apuvälineitä ja -laitteita sekä asioimaan sähköisten viestimien välityksellä. Erityinen huomio kiinnitettään niihin ikäihmisiin, joilla näitä valmiuksia ei ole. Tulevaisuu- 6

10 dessa on hyvä luoda ikääntyneille mahdollisuuksia totutella teknologian ja tietoliikenteen hallintaan perustamalla esimerkiksi tietokoneilla ja nopeilla tietoliikenneyhteyksillä varustettuja nettikahviloita, joissa on henkilöstöä opastamassa niiden käyttöön. 5 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN VISIO Ikäihmisten palvelujen kehittäminen on kaikkien hallintokuntien ja kuntalaisten yhteinen asia. Ikääntymispolitiikkaan sisältyy ikäihmisten huomioiminen paikallisyhteisössä ja sosiaalisissa verkostoissa merkittävänä voimavarana ja heidän tarpeidensa huomioiminen kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä. Ikäihmisten tarpeet huomioidaan niin kaavoituksessa kuin rakentamisessa, kaupallisten palvelujen sijoittumisessa, paikallisliikenteen järjestämisessä, liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Ikäihmisten toimintakyvyn ja vireyden ylläpitämistä tukeva kokonaisvaltainen ikääntymispolitiikka on parasta mahdollista ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla turvataan ikäihmisten hyvä eläminen ja asuminen seutukunnassa. Seudullisen ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen näkemys ja tahtotila seudullisista vanhuspalveluista. Ikääntyneiden omia odotuksia ja toiveita on kartoitettu kuntakohtaisilla ja Pippuria-hankkeen aikana myös seudullisilla kyselyillä ja kartoituksilla. Yhteiseksi tavoitteeksi on tunnistettu ikääntyvien mahdollisuus asua itsenäisesti omassa kodissaan niin pitkään kuin se on tarkoituksenmukaista ja turvallista. Kotona asumisen mahdollistaminen edellyttää kattavia lähipalveluja, jotka järjestetään laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Jokaisen hallintokunnan tulisi myös ennakoida omassa toiminnassaan lähivuosien väestökehityksen aiheuttamat vaikutukset ja vaatimukset. On arvioitu, että tulevina vuosina yksityisiltä palvelujentuottajilta suoraan ostetut palvelut vähentävät julkisten palvelujen kysyntää. Tämä ajatus on perustunut siihen käsitykseen, että tulevat ikäluokat arvostavat yksilöllistä palvelua ja heidän taloudelliset resurssit ovat parempia. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut tämän olevan toisin. Yksityiset palvelut nähdään kalliina ja harvalla on varaa ostaa niitä säännöllisillä eläketuloillaan. Julkiset palvelut tullaan tulevaisuudessakin järjestämään suurimmalle osalle ikääntyneistä, mutta asiakkaiden omavastuuosuudet ovat nykyistä isompia. Lähtökohtana on kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille niitä tarvitseville kotona asumisen turvaamiseksi. Vanhuspalvelut muodostavat palvelukokonaisuuden, jossa painopiste on kotona asumisessa ja lähipalveluissa. Asuinympäristö on itsenäisen asumisen mahdollistava. Lähtökohtana ovat alueelliset vanhusväestön tarpeiden mukaiset palvelut, jotka turvataan sosiaali- ja terveystoimen (hyvinvointipalvelujen) yhteistyönä järjestämän kotihoidon 5 VANHUSPALVELUT JA NIIDEN TAVOITTEET sekä riittävien asumis- ja hoivapalveluiden avulla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa. 7

11 5.1 Ehkäisevä toiminta Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja terveyden edistäminen ovat tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita. Omaan hyvinvointiinsa voi itse kukin vaikuttaa jo aktiivi-iässä ja työelämässä ollessaan liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla. Aikuisneuvola- ja muistipoliklinikkatoiminta, Ikäihmisten poliklinikka, ovat osoittaneet, että ehkäiseviä toimenpiteitä voidaan kohdistaa eri riskiryhmille. Itsehoito ja terveelliset elämäntavat ovat merkityksellisiä omalle hyvinvoinnille, joita korostetaan ja niissä tuetaan. Vaikeisiin käytös- ja mielenterveyshäiriöihin sekä toimintakykyä heikentäviin sairauksiin puututaan riittävän ajoissa. Fyysisen toimintakyvyn säilyminen parantaa elämänlaatua ja mahdollistaa omatoimisen itsenäisen selviytymisen kotona mahdollisimman pitkään. Fyysisen kunnon ylläpitämisessä tärkeässä asemassa on erilaiset liikuntamuodot. Liikuntamuodoissa löytyy jokaiselle oma sopiva liikuntalaji. Raahen seudulla on käytössä seniorpassi, joka mahdollistaa liikuntapalvelujen kohtuuhintaisen käytön. Omasta itsestä ja toimintakyvystä huolehtiminen on jokaisen asia, jolla turvataan laadukas ja täysipainoinen elämä kautta vuosien. Ikääntyneiden ravitsemustila on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin kokemisessa. Tiedottamista ja valistamista ylläpidetään ja lisätään, ikääntyneille jaetaan tietoa vanhuspalvelujen henkilöstön, ravitsemusterapeuttien ja eläkeläisjärjestöjen välityksellä. Kuntien ateriapalvelut ovat osaltaan tukemassa ikääntyneiden täysipainoista ruokailua. Ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä tuetaan monin eri toimenpitein. Vanhuspalveluiden tavoitteena on huomioida ikääntyneen omat voimavarat toteuttamalla kuntouttavaa, toimintakykyä tukevaa työotetta kaikilla hoidonportailla. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä tuetaan järjestämällä ikääntyneille päiväkeskustoimintaan sisältyvää viriketoimintaa ja tukemalla ikääntyneen omia sosiaalisia verkostoja. Järjestöjen toiminta on ennalta ehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Ikääntyneillä on mahdollista saada vertaistukea ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä osallistumalla järjestöjen järjestämiin tapahtumiin. Kansaneläkelaitos järjestää kaikille ikääntyneille varsinaista lääkinnällistä kuntoutusta joko avo- tai laitoskuntoutuksena, valtion ja kuntien varoin järjestetään veteraaneille ja sotainvalideille omia kuntoutuspalveluja. Terveempi Pohjois-Suomi hanke on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima hankekokonaisuus, joka muodostuu koordinoinnista ja viidestä toimenpidekokonaisuudesta. Kehittämisen painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen, henkilöstön osaaminen ja palveluketjujen ja prosessien toimivuus, kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus sekä uudet palvelukonseptit ja toimintamallit. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä hallinnoima osahanke ajoittuu ajalle Osahankkeen toimenpidekokonaisuuksia ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen sekä osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja prosessit. Tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakanteiden ja johtamisen sekä toimintakäytäntöjen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän pysyvää toimintaa. 8

12 Tavoitteet ehkäisevälle toiminnalle: Painopistealueena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Neuvontapalvelut ovat keskitetty ja ovat kaikkien saatavilla Itsehoidon ja terveellisten elämätapojen vaikutus omaan hyvinvointiin on tiedostettu Riittävät kuntoutuspalvelut on turvattu Seutukunnallinen Senioripassi on aktivoimassa liikuntapalvelujen käyttöä Vanhuspalveluissa toteutetaan toimintakykyä tukevaa työotetta ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa Aktivoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa järjestetään myös asumispalvelu- ja hoivayksiköihin Sosiaalisten suhteiden ylläpitoa tuetaan vertaisryhmätoiminnoilla, kolmannen sektorin hanke- ja tukitoimin sekä järjestöjen ja läheisten avulla Vaikeisiin käytös- ja mielenterveyshäiriöihin ja toimintakykyä heikentäviin sairauksiin puututaan riittävän ajoissa, riittävän varhainen tunnistaminen Ehkäisevät kotikäynnit tehdään 75-vuotiaiden palvelujen ulkopuolella olevien luo Päiväkeskustoiminta tukee itsenäistä asumista kotona Ikäihmisten poliklinikan toiminnan kattavuus on riittävä Aikuisneuvolatoiminta on vakiintunut Terveempi Pohjois -Suomi hanke on täysipainoisesti hyödynnetty ja toiminta on vakiintunut Yhteistyössä kuntien teknisten toimien kanssa lisätään tietoisuutta asuntojen korjausmahdollisuuksista ja asuntojen korjaukseen haettavista tukimuodoista. 5.2 Osallistavat toiminnat Ikääntyneet ovat täysivaltaisia yhteiskunnalliseen toimintaan oikeutettuja yhteiskunnan jäseniä. Seudun kunnissa tuetaan ikääntyneiden osallistumista järjestämällä erilaista toimintaa, tukemalla omatoimista asiointia ja tiedottamalla palveluista. Järjestötoiminta ja vanhusasiainneuvostot ovat ikääntyneiden omia toimintakenttiä, joissa toiminta on erittäin aktiivista. Osallistumisen mahdollistavat tavoitteet: Vanhusasiainneuvostot toimivat aktiivisesti Strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaista eläkeläisyhdistysten toimintaa tuetaan Kulttuuri-, liikunta- ym. tapahtumista ja tilaisuuksista sekä tukipalveluista tiedotetaan Vertaisryhmätoiminta mahdollistetaan ja omaehtoista asiointia tuetaan Sosiaalisen osallistumisen mahdollisuus turvataan Kerhoihin järjestetään ohjaajakoulutusta Kurssitoimintaa järjestetään tarpeen mukaisesti Haja-asutusalueiden ikääntyvien palveluliikenne mahdollistaa toimintaan osallistumisen 9

13 5.3 Ylläpitävät toiminnat Kotihoito Kotihoito koostuu kotisairaanhoidosta, kotipalvelusta ja tukipalveluista. Vaativa kotisairaanhoito tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua kotihoitoa sekä vaativaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon palveluja kohdistetaan kaikkein eniten apua tarvitseville ikääntyneille, jolloin myös henkilöstöltä edellytetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillista osaamista. Teknologian kehittyessä ja tultua tutuksi myös ikääntyneille itselleen, on sen käyttömahdollisuudet moninaiset ja turvaavat itsenäistä kotona asumista. Kotihoidon palveluja järjestetään kaikille toimintakyvyltään rajoittuneille henkilöille. Toimintakykyyn vaikuttaa myös asunnon ja asuinympäristön esteettömyys, sillä esimerkiksi liikuntaesteet asunnossa aiheuttavat kaksinkertaisen toimintakyvyn ongelmien riskin verrattuna esteettömässä asunnossa ja asuinympäristössä asuvaan. Kotihoidon palveluja voidaan järjestää myös palvelusetelin avulla. Palvelusetelin käyttöönotolla halutaan parantaa erityisesti koti- ja tukipalvelujen saatavuutta ja siten edistää ikäihmisten kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Palvelusetelijärjestelmän tavoitteina on tarjota kunnille vaihtoehto palvelujen järjestämiseksi, parantaa palvelujen saatavuutta, lisätä kilpailua ja tehostaa palveluntuotantoa, parantaa asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia sekä luoda ja kehittää pienimuotoista sosiaalialan yritystoimintaa ja parantaa työllisyyttä. Palvelusetelillä hankittavien palveluiden laadun tulee vastata sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Hyvinvointikuntayhtymä päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja käytön laajuudesta sekä hyväksyy yksityiset palveluntuottajat kilpailuttamalla tai avoimella hankintamenettelyllä. Palveluseteli otetaan käyttöön seudullisena. Tavoitteet kotihoidolle: % yli 75-vuotiasta asuu kotona. Säännöllinen kotihoito kattaa % yli 75-vuotiaista Ympärivuorokautinen kotihoito on järjestetty Vaihtoehtoisia palvelujen järjestämistapoja on käytössä Vanhuspalveluilla on oma vastuulääkäri Tarvittaessa lääkärin kotikäynti huonokuntoisen vanhuksen luo Palvelujen käytön taloudelliset rajoitukset ja esteet on minimoitu Tavoitteet tukipalveluille: Riittävät tukipalvelut asuinpaikasta riippumatta Palveluketjuosaaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Oikea-aikainen tukipalvelujen käyttö Omaishoito Omaishoitolaissa omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. 10

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Ikäihmisten strategia ja kehittämisohjelma vuosille 2011 2015

TYRNÄVÄN KUNTA Ikäihmisten strategia ja kehittämisohjelma vuosille 2011 2015 TYRNÄVÄN KUNTA Ikäihmisten strategia ja kehittämisohjelma vuosille 2011 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 4 03.02.2011 Kunnanhallitus 56 21.02.2011 Kunnanvaltuusto 30 15.06.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot