Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2017"

Transkriptio

1 Lapuan kaupungin TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA

2 2 Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo Sivunro 1 Yleinen taloudellinen tilanne 4 2 Kuntatalouden näkymät 5 3 Kaupungin talouskehitys Väestörakenne ja toimintaympäristö Talouskehitys 8 4 Kaupungin talousarvio Kaupungin visio ja strategia Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet Henkilöstö 10 5 Talousarvion tuloslaskelma Käyttötalous Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot 14 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalous Investointiosa Tuloslaskelma Rahoitusosa Käyttösuunnitelmat Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 19 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet Maksujen yleiset periaatteet 19 Hallintokeskus 20 Sivistyskeskus 27 Perusturvakeskus 49 Tekninen keskus 73 Konserniyhtiöt 90 Investoinnit 96

3 Yleisperustelut 3

4 4 Yleisperustelut 1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan Suomen BKT ei kasva vuonna Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on n. 8,5 % v Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristyminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta. Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus. Yleinen taloudellinen tilanne (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,5-1,2 0,0 1,2 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 Työlliset (määrä) 0,4-1,1-0,4 0,3 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 Rahoitusjäämä/BKT -2,1-2,3-2,7-2,4 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6

5 5 2 Kuntatalouden näkymät Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalous parani tilapäisesti kertaluonteisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menojen kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta, mutta olevan koko peruspalveluohjelman ennustejaksolla tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velan kasvu uhkaa jatkua. Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vain yhdellä prosentilla. Keskeisin syy oli kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnassa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, 1,8 prosenttia. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos oli yhä kuitenkin 4,1 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate vahvistui viime vuonna odotettua enemmän johtuen kertaluonteisista tekijöistä. Kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisu tehtiin kuntien hyväksi ja verotilityslakia muutettiin, mikä aikaisti jäännösverojen tilittämistä tammikuulta joulukuulle. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Maltillinen palkkaratkaisu vuosille hidastaa kuntien menojen kasvua. Lisäksi kuntien omat toimet menojen kasvun hillitsemiseksi hidastavat toimintamenojen kasvua. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu tulos tullee olemaan reilusti positiivinen johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta, sillä odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta. Valtion vuosien kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Arviona kuntataloutta heikentävästä nettomääräisestä summasta vuonna 2015 on esitetty 218 milj. euroa, josta työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu oleva 150 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvun ennustetaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2014, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Kunnallisveron kertymän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia. Yhteisöveron tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 6 prosenttia vuonna Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuus on vuonna ,26 %. Kunnille lisäys jakautuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilaston perusteella. Vuonna 2016 kuntien jako-osuudesta poistuu määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus.

6 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enimmillään +/- 50 euroa asukasta kohti. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys: 0-5, 6, 7-12, 13-15, 16-18, 19-64, 65-74, vuotiaat ja yli 85- vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Nykyinen yleinen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perushinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin (nykyisin 91,86 %) siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (nykyisin 37 %) silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Hallitusohjelmassa sekä vuosien kehysriihissä on päätetty mittavista kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista vuosille Valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta yhteensä 6,9 mrd. euroa. Merkittävimmät kuntakenttään kohdistuvat muutokset suunnittelukaudella liittyvät kuntauudistukseen, jonka keskeiset elementit muodostuvat kuntarakennetta ohjaavasta rakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmästä, kuntalain kokonaisuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Ennakkolaskelmia sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista on julkaistu. Lapuan menot lisääntyisivät tämän laskelman mukaan 5 milj. euroa nykyisestä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeutustoimet vuoden 2017 tasossa. Myös kuntien tehtäväkenttää on luvattu tarkastella suunnittelujakson aikana. 6

7 7 3 Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna Vuoden 1983 taso saavutettaneen Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta. Vuosina asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuoden 2013 kasvu oli 42 henkilöä. Syyskuun lopussa asukasluku oli , 28 henkilöä enemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan vuonna 2017 Lapuan asukasluku olisi henkilöä, kasvua vuodesta henkilöä vuotiaita olisi 2 900, kasvua 88, vuotiaita 8 790, vähennystä 18 ja yli 65- vuotiaita 3 339, kasvua 267 henkilöä vuodesta Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2013 asukasmäärä on kasvanut 366 asukkaalla. Kasvu on prosentuaalisesti ollut tasaista lukuun ottamatta vuotta Ikäryhmittäiset muutokset ovat seuraavia: 0-6-vuotiaiden määrä + 102, 0-14-vuotiaat +172, vuotiaat -119 ja yli 64-vuotiaat henkilöä. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy vuosittain. Väestö Koko väestö Väestön muutos % 0,7 0,7 0,7 0,8 0,3 0-6-vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,5 8,6 8,7 8,9 9, vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 18,3 18,5 18,9 19, vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,3 62,2 61,7 60,8 60,0 65 vuotta täyttäneiden määrä vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,3 19,5 19,8 20,3 20,9

8 8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, Yritystoimipaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,6 60,4 61,8 61,8 61,6 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,4 26,4 26,3 26,4 26,2 Työttömyysaste, % 5,3 8,0 7,5 7,4 7,9 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,29 1,34 1,31 1,39 1,41 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % ,9 62,8 62,8 61,8 61,7 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,0 10,4 10,1 9,8 9,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,2 30,2 30,4 30,9 29,2 Palvelualojen työpaikkojen osuus, % ,6 57,9 58,0 57,7 59,8 Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,5 1,5 1,6 1,3 Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen lukumäärä Talouskehitys Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet kolmena viime vuonna alijäämäisiä. Taseeseen ei ole kertynyt kattamatonta alijäämää, mutta ylijäämä pienenee nopeaa tahtia. Taseen yli-/alijäämätilillä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 9,8 milj.. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio): Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset, yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä asukasluvun kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu.

9 9 Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan seuraavassa kuviossa. Vuosikate on kattanut poistot vain viitenä vuotena ja investointien ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat olleet selkeästi suuremmat kuin vuosikate, mikä on merkinnyt lainamäärän kasvua. Lainamäärä asukasta kohti on ollut pienimmillään ajanjaksona /asukas vuonna 1999, vuonna 2013 se oli /asukas. Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 4,2 milj.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa Tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2014 aikana on tehty erilaisia selvityksiä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esityksiä on käsitelty puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteisissä palavereissa, kaupunginhallituksen kokouksissa ja kaupunginvaltuuston iltakouluissa. 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa. Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi, elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä elinympäristö. Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia.

10 Valtuusto hyväksyi myös kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta, että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita, joiden tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata. 4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet Henkilöstö Valtionosuusleikkaukset, erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja verotulojen hiipuminen ovat niitä oleellisimpia syitä siihen, että kaupunkimme tulot eivät ole riittäneet niiden tehtävien ja velvoitteiden täyttämiseen, jotka lainsäädännön kautta meille on viime vuosien aikana sälytetty. Ei-lakisääteisten tehtävien määrää on jo supistettu ja ns. juustohöylä-keinoa on käytetty monena peräkkäisenä vuonna. Jäljelle on jäänyt pääosin se peruspalvelujen ydin, jossa liikkumavara on paikallisella tasolla rajattu erittäin suppeaksi henkilöstömitoitusten ja kelpoisuusehtojen yms. kautta. Palvelurakenneuudistus on ollut sekä valtakunnallisesti että paikallisesti esillä keinona, jonka on uskottu avaavan uuden tulokulman kestävyysvajeen korjaamiseksi. Mitä itse kukin palvelurakenneuudistuksella tarkemmin ottaen tarkoittaa? Onko se kenties sen pohtimista, muutetaanko palvelujen toteutustapaa, organisointia, laatua vai kaikkia edellä mainittuja? Kaupungin strategiassa asiaa konkretisoidaan mielenkiintoisesta näkökulmasta toteamalla mm., että palvelujen käyttäjille, palvelutuottajille ja sidosryhmille mahdollistetaan laaja osallistuminen palvelujen uudelleen muotoiluun ja innovatiiviseen kehittämiseen esim. hyödyntämällä asiakasfoorumeja ja kuntalaisraateja. Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että ensin harkitaan mitä ja minkä tasoisena palvelua pitää tarjota ja sen jälkeen mietitään, onko se pelkästään julkisesti rahoitettava. Lisäksi olisi varmaan syytä pohtia, minkä tasoisena palvelut on meidän kaupungissa mahdollista toteuttaa. Lakihan määrittelee tehtävän, mutta ei riman tasoa. Tehtävä hoidetaan sillä rahamäärällä joka kulloinkin on käytettävissä. Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä. Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys. Vuosien aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. 10

11 11 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1. Käyttötalous Kaupunginvaltuuston iltakoulussa kesäkuussa vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden raamin lähtökohdaksi määriteltiin -2 % kuluvan vuoden tasosta, mikä merkitsi sitä, että käyttötalousmenojen tuli supistua 1,8 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi vuonna 2014 henkilöstömenoihin kohdistettiin1 milj. säästövelvoite, mikä lisää menojen vähennystarvetta vuonna 2015 ko. summalla. Käyttötalouden toimintamenot ovat 89,5 milj., 1,3 milj. eli 1,5 % pienemmät verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Toimintamenot TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toiminta- Varaus palkkojen sopimuskorotuksiin on kaupunginhallituksen kohdassa menoista Keskusvaaliltk ,0 Kaupunginvaltuusto ,9 0,4 Tilintarkastus ,8 0,0 Kaupunginhallitus ,0 9,7 Sivistyslautakunta ,5 25,9 Perusturvaltk ,9 51,4 Ympäristöltk ,9 0,3 Tekninen lautakunta ,8 12,1 Toimintamenot yhteensä ,5 100,00 Toimintatuotot ovat 13,9 milj. euroa, samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa. Toimintatulot TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintatuloista Keskusvaaliltk ,2 Kaupunginvaltuusto ,0 Tilintarkastus ,0 Kaupunginhallitus ,6 6,5 Sivistyslautakunta ,0 14,8 Perusturvaltk ,7 35,7 Ympäristöltk ,0 0,7 Tekninen lautakunta ,5 42,2 Toimintatulot yhteensä ,1 100,0 Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate supistuu talousarvion mukaan 1,3 milj. euroa eli 1,8 %.

12 12 Toimintakate TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintakatteesta Keskusvaaliltk ,0 Kaupunginvaltuusto ,9 0,5 Tilintarkastus ,8 0,0 Kaupunginhallitus ,0 10,3 Sivistyslautakunta ,0 28,0 Perusturvaltk ,1 54,3 Ympäristöltk ,4 0,3 Tekninen lautakunta ,4 6,6 Toimintakate yhteensä ,8 100,0 5.2 Kunnallisvero 5.3 Yhteisövero 5.4 Kiinteistövero Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan pitää tuloveroprosentin samana kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,00 %. Vuonna 2014 kunnallisveron maksuunpanon arvioidaan kasvavan 1,8 % vuodesta 2013, tuloveroprosentin korotus huomioiden kasvun ennakoidaan olevan 6,9 %. Vuoden 2015 kunnallisveron maksuunpanon ennustetaan kasvavan 1,6 %. Kunnallisveron tilitysmääräksi arvioidaan 43,6 milj. euroa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa käytössä olleisiin verohallinnon tilastoihin ja yleisiin arvioihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä. Niissä on huomioitu myös vuonna 2015 voimaan tulevat kunnallisveron vähennysten muutokset. Vuoden 2014 yhteisöveron kertymäarvio on 2,23 milj., 0,27 milj. alle budjetoidun. Talousarviossa vuoden 2015 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu 2,3 milj.. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa lisäävä vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden rajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotukset sekä veropohjan laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Lapuan osuus laskennallisen tuoton perinnästä on noin Vuoden 2015 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,7 milj.. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korotettiin 0,40 prosentista 0,45 prosenttiin ja yleistä kiinteistöveroa ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia 0,95 prosentista 1,05 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat seuraavat:

13 13 Verotusarvo v Kiinteistövero % Veron tuotto, laskennallinen Vakituinen asuinrakennus , Muu kuin vak. asuinrakennus , Yleishyödyllinen yhteisö ,00 Voimalaitokset , Rakentamaton rakennuspaikka , Yleinen kiinteistövero, maa-alueet , Yleinen kiinteistövero, rakennukset , Yhteensä Valtionosuudet 5.6 Vuosikate 5.7 Poistot 5.8 Tilikauden tulos Valtionosuusjärjestelmä uudistuu Järjestelmää on selvitetty tarkemmin kohdassa 2. Kuntatalous. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 0,6 % kustannustason muutosta vastaava indeksikorotus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusperusteisiin 1,1 %:n indeksikorotus. Vuonna 2015 kaupungin saamiin valtionosuuksiin sisältyy 3,8 milj. euron valtionosuusleikkaus, jossa kuluvaan vuoteen verrattuna on lisäystä 0,8 milj.. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä merkitsi 0,9 milj. valtionosuusmenetystä joka vuosi. Vuoden 2015 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton marraskuussa päivittämiin tietoihin. Osa laskentatekijöistä on vuoden 2014 valtionosuusperusteiden mukaisina. Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 33,0 milj.. Valtionosuuden määrät muuttuvat, kun uudet tiedot ovat käytettävissä. Tarkistetut tiedot selviävät marras-joulukuulla. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate n. 5 milj. euroa. Se kattaa poistoista 110 %. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet , minkä pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi tarkemman poistosuunnitelman noudatettavaksi lähtien. Poistojärjestelmää muutetaan vuodesta 2014 lähtien siten, että menojäännöspoistoista siirrytään tasapoistojärjestelmään. Vuoden 2015 poistojen määräksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutettavien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos muodostuu 0,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Merkittävä tekijä tuloksen paranemiseen on omien vuosikatetta parantavien toimenpiteiden lisäksi poistojärjestelmän muutos, joka parantaa kirjanpidollista tulosta. Poistojärjestelmän muutos ei paranna rahoituksellisesti kaupungin taloutta.

14 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä. Vuoden 2015 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa 3,9 milj.. Kokonaislainamäärä on 48,9 milj., asukasta kohti vuoden 2015 lopulla Investointimenot Vuonna 2015 kokonaisinvestoinnit ovat 11 milj. ja investointien rahoitustulot 1,9 milj. eli nettoinvestoinnit ovat 9,1 milj.. Rakennusinvestointeihin on varattu 3,1 milj., liikenneväyliin 1,8 milj. (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,5 milj., vesihuoltolaitoksen menoihin 2,2 milj. (netto) ja kalustohankintoihin 1 milj.. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 1,3 milj. ja myyntituloiksi 0,9 milj.. Alangon koulu-, päiväkoti- ja liikuntatilahankkeen suunnitteluun on varattu 1 milj.. Investointisuunnitelmaan sisältyy myös muiden koulurakennusten korjauksia ja muita pienempiä saneerauskohteita. Paukku 2 rakennuksen saneeraukseen yritystiloiksi on budjetoitu 0,6 milj.. Liikenneväyliin varatuista määrärahoista suurimpia kohteita ovat Kauppakadulla rautatien alituksen katutyöt 0,4 milj., Vanhan Paukuntien loppupää ja risteysjärjestelyt 0,3 milj. sekä Alanurmontien oikaisu 0,2 milj.. Asuntoalueiden kunnallistekniikkaan on varattu 0,3 milj., töitä toteutetaan Ritavuoren alueella. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin on varattu nettona 0,5 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeihin nettona 2,2 milj., josta haja-asutusalueen viemäröintiin 1,3 milj. (netto) ja Alanurmon viemärin uusintaan 0,3 milj.. Investointiosan vuosien 2016 ja 2017 investointikohteet päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Vuosikatteen taso määrittelee sen tulorahoituksen kautta tulevan investointivaran, mihin oma tulorahoitus riittää. Vuosikatteen tason kohottaminen lähemmäs investointitasoa on ensiarvoisen tärkeää, jotta lainamäärän jatkuva kasvu saadaan taittumaan ja talouden tasapaino saavutetaan myös rahoituksen osalta.

15 15 TULOSLASKELMAOSA VARSINAINEN TOIMINTA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015M uut. TS 2016 TS 2017 % Toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , TOIMINTAKATE , Kunnallisvero , Kiinteistövero , Yhteisövero , Verotulot yhteensä , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut + Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , VUOSIKATE , Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS /-Poistoeron muutos +/-Varausten muutos +/-Rahastojen muutos 0 0 TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ

16 16 RAHOITUSOSA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA-es VARSINAINEN TOIMINTA TA 2015 TS 2016 TS JA INVESTOINNIT Toimielimet Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korj.erät yht Tulorahoitus yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Investoinnit netto VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, netto Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaik. lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 Muiden pitkäaik. velkojen muutos 0 Pitkäaik.saamisten muutos Rahoitustoiminta yhteensä Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos TUNNUSLUVUT Asukasluku Toimintakate, e/asukas ,4 3,9 2,2-1,8 Toimintakate, muutos, % -1,8 0,0 0,4 16,7 15,8 14,7 15,1 Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,1 15,2 15, Verotulot, e/asukas Vuosikate, e/asukas Investoinnit, netto, e/as ,9 15,5 15,1 50,6 Investointien tulorahoitus, % 50,6 84,5 98, Lainakanta, milj. euroa Lainakanta, e/asukas

17 17 INVESTOINTIOSA TA 2014 TA Kiinteä omaisuus Menot Tulot Netto Rakennusinvestoinnit Menot Tulot Netto Liikenneväylät Menot Tulot Netto Muut kiinteät rakenteet Menot ja laitteet Tulot 40 Netto Vesihuoltolaitos Menot Tulot Netto Kalustohankinnat Menot Tulot Netto Investoinnit yhteensä Menot Tulot Netto Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa yksityiskohtainen erittely

18 18 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion määrärahojen teknisiä siirtoja. Nettobudjetointiyksikköjä ovat: Lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Yksikkö Projektit Koko toimielin 6.2 Investointiosa Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginvaltuusto Lautakunnat Kaupunginvaltuusto rakennusinvestointien loppusumma liikenneväylien loppusumma muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien loppusumma edellisten hankekohtainen jako urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma Kalustohankintojen hankekohtainen jako muut investoinnit hankekohtaisesti 6.3 Tuloslaskelma 6.4 Rahoitusosa Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. 6.5 Käyttösuunnitelmat Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

19 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin kolmannesvuosiraportin yhteydessä. 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset.

20 20 Hallintokeskus Vaalit Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Lapuan kaupungin Talousarvio 2016 ja Taloussuunnitelma 2017-2018

Lapuan kaupungin Talousarvio 2016 ja Taloussuunnitelma 2017-2018 Lapuan kaupungin Talousarvio 2016 ja Taloussuunnitelma 2017-2018 2 Sisällysluettelo Lapuan kaupungin talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 Sisällysluettelo Sivunro 1 Yleinen taloudellinen tilanne

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. Aaro Honkola

TALOUSARVIO 2015. Aaro Honkola TALOUSARVIO 2015 Aaro Honkola Yleinen talouskehitys 2011 2012 2013 2014 2015 BKT 2,7-1,5-1,2 0,0 1,2 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 Euribor 3 kk 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 10

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot