Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2017"

Transkriptio

1 Lapuan kaupungin TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA

2 2 Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo Sivunro 1 Yleinen taloudellinen tilanne 4 2 Kuntatalouden näkymät 5 3 Kaupungin talouskehitys Väestörakenne ja toimintaympäristö Talouskehitys 8 4 Kaupungin talousarvio Kaupungin visio ja strategia Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet Henkilöstö 10 5 Talousarvion tuloslaskelma Käyttötalous Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot 14 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalous Investointiosa Tuloslaskelma Rahoitusosa Käyttösuunnitelmat Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 19 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet Maksujen yleiset periaatteet 19 Hallintokeskus 20 Sivistyskeskus 27 Perusturvakeskus 49 Tekninen keskus 73 Konserniyhtiöt 90 Investoinnit 96

3 Yleisperustelut 3

4 4 Yleisperustelut 1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan Suomen BKT ei kasva vuonna Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on n. 8,5 % v Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristyminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta. Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus. Yleinen taloudellinen tilanne (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,5-1,2 0,0 1,2 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 Työlliset (määrä) 0,4-1,1-0,4 0,3 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 Rahoitusjäämä/BKT -2,1-2,3-2,7-2,4 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6

5 5 2 Kuntatalouden näkymät Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalous parani tilapäisesti kertaluonteisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menojen kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta, mutta olevan koko peruspalveluohjelman ennustejaksolla tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velan kasvu uhkaa jatkua. Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vain yhdellä prosentilla. Keskeisin syy oli kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnassa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, 1,8 prosenttia. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos oli yhä kuitenkin 4,1 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate vahvistui viime vuonna odotettua enemmän johtuen kertaluonteisista tekijöistä. Kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisu tehtiin kuntien hyväksi ja verotilityslakia muutettiin, mikä aikaisti jäännösverojen tilittämistä tammikuulta joulukuulle. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Maltillinen palkkaratkaisu vuosille hidastaa kuntien menojen kasvua. Lisäksi kuntien omat toimet menojen kasvun hillitsemiseksi hidastavat toimintamenojen kasvua. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu tulos tullee olemaan reilusti positiivinen johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta, sillä odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta. Valtion vuosien kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Arviona kuntataloutta heikentävästä nettomääräisestä summasta vuonna 2015 on esitetty 218 milj. euroa, josta työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu oleva 150 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvun ennustetaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2014, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Kunnallisveron kertymän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia. Yhteisöveron tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 6 prosenttia vuonna Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuus on vuonna ,26 %. Kunnille lisäys jakautuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilaston perusteella. Vuonna 2016 kuntien jako-osuudesta poistuu määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus.

6 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enimmillään +/- 50 euroa asukasta kohti. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys: 0-5, 6, 7-12, 13-15, 16-18, 19-64, 65-74, vuotiaat ja yli 85- vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Nykyinen yleinen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perushinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin (nykyisin 91,86 %) siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (nykyisin 37 %) silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Hallitusohjelmassa sekä vuosien kehysriihissä on päätetty mittavista kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista vuosille Valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta yhteensä 6,9 mrd. euroa. Merkittävimmät kuntakenttään kohdistuvat muutokset suunnittelukaudella liittyvät kuntauudistukseen, jonka keskeiset elementit muodostuvat kuntarakennetta ohjaavasta rakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmästä, kuntalain kokonaisuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Ennakkolaskelmia sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista on julkaistu. Lapuan menot lisääntyisivät tämän laskelman mukaan 5 milj. euroa nykyisestä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeutustoimet vuoden 2017 tasossa. Myös kuntien tehtäväkenttää on luvattu tarkastella suunnittelujakson aikana. 6

7 7 3 Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna Vuoden 1983 taso saavutettaneen Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta. Vuosina asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuoden 2013 kasvu oli 42 henkilöä. Syyskuun lopussa asukasluku oli , 28 henkilöä enemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan vuonna 2017 Lapuan asukasluku olisi henkilöä, kasvua vuodesta henkilöä vuotiaita olisi 2 900, kasvua 88, vuotiaita 8 790, vähennystä 18 ja yli 65- vuotiaita 3 339, kasvua 267 henkilöä vuodesta Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2013 asukasmäärä on kasvanut 366 asukkaalla. Kasvu on prosentuaalisesti ollut tasaista lukuun ottamatta vuotta Ikäryhmittäiset muutokset ovat seuraavia: 0-6-vuotiaiden määrä + 102, 0-14-vuotiaat +172, vuotiaat -119 ja yli 64-vuotiaat henkilöä. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy vuosittain. Väestö Koko väestö Väestön muutos % 0,7 0,7 0,7 0,8 0,3 0-6-vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,5 8,6 8,7 8,9 9, vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 18,3 18,5 18,9 19, vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,3 62,2 61,7 60,8 60,0 65 vuotta täyttäneiden määrä vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,3 19,5 19,8 20,3 20,9

8 8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, Yritystoimipaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,6 60,4 61,8 61,8 61,6 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,4 26,4 26,3 26,4 26,2 Työttömyysaste, % 5,3 8,0 7,5 7,4 7,9 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,29 1,34 1,31 1,39 1,41 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % ,9 62,8 62,8 61,8 61,7 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,0 10,4 10,1 9,8 9,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,2 30,2 30,4 30,9 29,2 Palvelualojen työpaikkojen osuus, % ,6 57,9 58,0 57,7 59,8 Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,5 1,5 1,6 1,3 Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen lukumäärä Talouskehitys Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet kolmena viime vuonna alijäämäisiä. Taseeseen ei ole kertynyt kattamatonta alijäämää, mutta ylijäämä pienenee nopeaa tahtia. Taseen yli-/alijäämätilillä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 9,8 milj.. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio): Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset, yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä asukasluvun kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu.

9 9 Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan seuraavassa kuviossa. Vuosikate on kattanut poistot vain viitenä vuotena ja investointien ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat olleet selkeästi suuremmat kuin vuosikate, mikä on merkinnyt lainamäärän kasvua. Lainamäärä asukasta kohti on ollut pienimmillään ajanjaksona /asukas vuonna 1999, vuonna 2013 se oli /asukas. Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 4,2 milj.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa Tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2014 aikana on tehty erilaisia selvityksiä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esityksiä on käsitelty puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteisissä palavereissa, kaupunginhallituksen kokouksissa ja kaupunginvaltuuston iltakouluissa. 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa. Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi, elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä elinympäristö. Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia.

10 Valtuusto hyväksyi myös kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta, että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita, joiden tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata. 4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet Henkilöstö Valtionosuusleikkaukset, erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja verotulojen hiipuminen ovat niitä oleellisimpia syitä siihen, että kaupunkimme tulot eivät ole riittäneet niiden tehtävien ja velvoitteiden täyttämiseen, jotka lainsäädännön kautta meille on viime vuosien aikana sälytetty. Ei-lakisääteisten tehtävien määrää on jo supistettu ja ns. juustohöylä-keinoa on käytetty monena peräkkäisenä vuonna. Jäljelle on jäänyt pääosin se peruspalvelujen ydin, jossa liikkumavara on paikallisella tasolla rajattu erittäin suppeaksi henkilöstömitoitusten ja kelpoisuusehtojen yms. kautta. Palvelurakenneuudistus on ollut sekä valtakunnallisesti että paikallisesti esillä keinona, jonka on uskottu avaavan uuden tulokulman kestävyysvajeen korjaamiseksi. Mitä itse kukin palvelurakenneuudistuksella tarkemmin ottaen tarkoittaa? Onko se kenties sen pohtimista, muutetaanko palvelujen toteutustapaa, organisointia, laatua vai kaikkia edellä mainittuja? Kaupungin strategiassa asiaa konkretisoidaan mielenkiintoisesta näkökulmasta toteamalla mm., että palvelujen käyttäjille, palvelutuottajille ja sidosryhmille mahdollistetaan laaja osallistuminen palvelujen uudelleen muotoiluun ja innovatiiviseen kehittämiseen esim. hyödyntämällä asiakasfoorumeja ja kuntalaisraateja. Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että ensin harkitaan mitä ja minkä tasoisena palvelua pitää tarjota ja sen jälkeen mietitään, onko se pelkästään julkisesti rahoitettava. Lisäksi olisi varmaan syytä pohtia, minkä tasoisena palvelut on meidän kaupungissa mahdollista toteuttaa. Lakihan määrittelee tehtävän, mutta ei riman tasoa. Tehtävä hoidetaan sillä rahamäärällä joka kulloinkin on käytettävissä. Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä. Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys. Vuosien aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. 10

11 11 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1. Käyttötalous Kaupunginvaltuuston iltakoulussa kesäkuussa vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden raamin lähtökohdaksi määriteltiin -2 % kuluvan vuoden tasosta, mikä merkitsi sitä, että käyttötalousmenojen tuli supistua 1,8 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi vuonna 2014 henkilöstömenoihin kohdistettiin1 milj. säästövelvoite, mikä lisää menojen vähennystarvetta vuonna 2015 ko. summalla. Käyttötalouden toimintamenot ovat 89,5 milj., 1,3 milj. eli 1,5 % pienemmät verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Toimintamenot TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toiminta- Varaus palkkojen sopimuskorotuksiin on kaupunginhallituksen kohdassa menoista Keskusvaaliltk ,0 Kaupunginvaltuusto ,9 0,4 Tilintarkastus ,8 0,0 Kaupunginhallitus ,0 9,7 Sivistyslautakunta ,5 25,9 Perusturvaltk ,9 51,4 Ympäristöltk ,9 0,3 Tekninen lautakunta ,8 12,1 Toimintamenot yhteensä ,5 100,00 Toimintatuotot ovat 13,9 milj. euroa, samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa. Toimintatulot TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintatuloista Keskusvaaliltk ,2 Kaupunginvaltuusto ,0 Tilintarkastus ,0 Kaupunginhallitus ,6 6,5 Sivistyslautakunta ,0 14,8 Perusturvaltk ,7 35,7 Ympäristöltk ,0 0,7 Tekninen lautakunta ,5 42,2 Toimintatulot yhteensä ,1 100,0 Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate supistuu talousarvion mukaan 1,3 milj. euroa eli 1,8 %.

12 12 Toimintakate TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintakatteesta Keskusvaaliltk ,0 Kaupunginvaltuusto ,9 0,5 Tilintarkastus ,8 0,0 Kaupunginhallitus ,0 10,3 Sivistyslautakunta ,0 28,0 Perusturvaltk ,1 54,3 Ympäristöltk ,4 0,3 Tekninen lautakunta ,4 6,6 Toimintakate yhteensä ,8 100,0 5.2 Kunnallisvero 5.3 Yhteisövero 5.4 Kiinteistövero Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan pitää tuloveroprosentin samana kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,00 %. Vuonna 2014 kunnallisveron maksuunpanon arvioidaan kasvavan 1,8 % vuodesta 2013, tuloveroprosentin korotus huomioiden kasvun ennakoidaan olevan 6,9 %. Vuoden 2015 kunnallisveron maksuunpanon ennustetaan kasvavan 1,6 %. Kunnallisveron tilitysmääräksi arvioidaan 43,6 milj. euroa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa käytössä olleisiin verohallinnon tilastoihin ja yleisiin arvioihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä. Niissä on huomioitu myös vuonna 2015 voimaan tulevat kunnallisveron vähennysten muutokset. Vuoden 2014 yhteisöveron kertymäarvio on 2,23 milj., 0,27 milj. alle budjetoidun. Talousarviossa vuoden 2015 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu 2,3 milj.. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa lisäävä vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden rajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotukset sekä veropohjan laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Lapuan osuus laskennallisen tuoton perinnästä on noin Vuoden 2015 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,7 milj.. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korotettiin 0,40 prosentista 0,45 prosenttiin ja yleistä kiinteistöveroa ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia 0,95 prosentista 1,05 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat seuraavat:

13 13 Verotusarvo v Kiinteistövero % Veron tuotto, laskennallinen Vakituinen asuinrakennus , Muu kuin vak. asuinrakennus , Yleishyödyllinen yhteisö ,00 Voimalaitokset , Rakentamaton rakennuspaikka , Yleinen kiinteistövero, maa-alueet , Yleinen kiinteistövero, rakennukset , Yhteensä Valtionosuudet 5.6 Vuosikate 5.7 Poistot 5.8 Tilikauden tulos Valtionosuusjärjestelmä uudistuu Järjestelmää on selvitetty tarkemmin kohdassa 2. Kuntatalous. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 0,6 % kustannustason muutosta vastaava indeksikorotus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusperusteisiin 1,1 %:n indeksikorotus. Vuonna 2015 kaupungin saamiin valtionosuuksiin sisältyy 3,8 milj. euron valtionosuusleikkaus, jossa kuluvaan vuoteen verrattuna on lisäystä 0,8 milj.. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä merkitsi 0,9 milj. valtionosuusmenetystä joka vuosi. Vuoden 2015 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton marraskuussa päivittämiin tietoihin. Osa laskentatekijöistä on vuoden 2014 valtionosuusperusteiden mukaisina. Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 33,0 milj.. Valtionosuuden määrät muuttuvat, kun uudet tiedot ovat käytettävissä. Tarkistetut tiedot selviävät marras-joulukuulla. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate n. 5 milj. euroa. Se kattaa poistoista 110 %. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet , minkä pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi tarkemman poistosuunnitelman noudatettavaksi lähtien. Poistojärjestelmää muutetaan vuodesta 2014 lähtien siten, että menojäännöspoistoista siirrytään tasapoistojärjestelmään. Vuoden 2015 poistojen määräksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutettavien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos muodostuu 0,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Merkittävä tekijä tuloksen paranemiseen on omien vuosikatetta parantavien toimenpiteiden lisäksi poistojärjestelmän muutos, joka parantaa kirjanpidollista tulosta. Poistojärjestelmän muutos ei paranna rahoituksellisesti kaupungin taloutta.

14 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä. Vuoden 2015 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa 3,9 milj.. Kokonaislainamäärä on 48,9 milj., asukasta kohti vuoden 2015 lopulla Investointimenot Vuonna 2015 kokonaisinvestoinnit ovat 11 milj. ja investointien rahoitustulot 1,9 milj. eli nettoinvestoinnit ovat 9,1 milj.. Rakennusinvestointeihin on varattu 3,1 milj., liikenneväyliin 1,8 milj. (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,5 milj., vesihuoltolaitoksen menoihin 2,2 milj. (netto) ja kalustohankintoihin 1 milj.. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 1,3 milj. ja myyntituloiksi 0,9 milj.. Alangon koulu-, päiväkoti- ja liikuntatilahankkeen suunnitteluun on varattu 1 milj.. Investointisuunnitelmaan sisältyy myös muiden koulurakennusten korjauksia ja muita pienempiä saneerauskohteita. Paukku 2 rakennuksen saneeraukseen yritystiloiksi on budjetoitu 0,6 milj.. Liikenneväyliin varatuista määrärahoista suurimpia kohteita ovat Kauppakadulla rautatien alituksen katutyöt 0,4 milj., Vanhan Paukuntien loppupää ja risteysjärjestelyt 0,3 milj. sekä Alanurmontien oikaisu 0,2 milj.. Asuntoalueiden kunnallistekniikkaan on varattu 0,3 milj., töitä toteutetaan Ritavuoren alueella. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin on varattu nettona 0,5 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeihin nettona 2,2 milj., josta haja-asutusalueen viemäröintiin 1,3 milj. (netto) ja Alanurmon viemärin uusintaan 0,3 milj.. Investointiosan vuosien 2016 ja 2017 investointikohteet päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Vuosikatteen taso määrittelee sen tulorahoituksen kautta tulevan investointivaran, mihin oma tulorahoitus riittää. Vuosikatteen tason kohottaminen lähemmäs investointitasoa on ensiarvoisen tärkeää, jotta lainamäärän jatkuva kasvu saadaan taittumaan ja talouden tasapaino saavutetaan myös rahoituksen osalta.

15 15 TULOSLASKELMAOSA VARSINAINEN TOIMINTA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015M uut. TS 2016 TS 2017 % Toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , TOIMINTAKATE , Kunnallisvero , Kiinteistövero , Yhteisövero , Verotulot yhteensä , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut + Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , VUOSIKATE , Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS /-Poistoeron muutos +/-Varausten muutos +/-Rahastojen muutos 0 0 TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ

16 16 RAHOITUSOSA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA-es VARSINAINEN TOIMINTA TA 2015 TS 2016 TS JA INVESTOINNIT Toimielimet Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korj.erät yht Tulorahoitus yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Investoinnit netto VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, netto Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaik. lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 Muiden pitkäaik. velkojen muutos 0 Pitkäaik.saamisten muutos Rahoitustoiminta yhteensä Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos TUNNUSLUVUT Asukasluku Toimintakate, e/asukas ,4 3,9 2,2-1,8 Toimintakate, muutos, % -1,8 0,0 0,4 16,7 15,8 14,7 15,1 Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,1 15,2 15, Verotulot, e/asukas Vuosikate, e/asukas Investoinnit, netto, e/as ,9 15,5 15,1 50,6 Investointien tulorahoitus, % 50,6 84,5 98, Lainakanta, milj. euroa Lainakanta, e/asukas

17 17 INVESTOINTIOSA TA 2014 TA Kiinteä omaisuus Menot Tulot Netto Rakennusinvestoinnit Menot Tulot Netto Liikenneväylät Menot Tulot Netto Muut kiinteät rakenteet Menot ja laitteet Tulot 40 Netto Vesihuoltolaitos Menot Tulot Netto Kalustohankinnat Menot Tulot Netto Investoinnit yhteensä Menot Tulot Netto Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa yksityiskohtainen erittely

18 18 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion määrärahojen teknisiä siirtoja. Nettobudjetointiyksikköjä ovat: Lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Yksikkö Projektit Koko toimielin 6.2 Investointiosa Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginvaltuusto Lautakunnat Kaupunginvaltuusto rakennusinvestointien loppusumma liikenneväylien loppusumma muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien loppusumma edellisten hankekohtainen jako urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma Kalustohankintojen hankekohtainen jako muut investoinnit hankekohtaisesti 6.3 Tuloslaskelma 6.4 Rahoitusosa Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. 6.5 Käyttösuunnitelmat Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

19 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin kolmannesvuosiraportin yhteydessä. 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset.

20 20 Hallintokeskus Vaalit Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot