Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Lapuan kaupungin TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA

2 2 Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo Sivunro 1 Yleinen taloudellinen tilanne 4 2 Kuntatalouden näkymät 5 3 Kaupungin talouskehitys Väestörakenne ja toimintaympäristö Talouskehitys 8 4 Kaupungin talousarvio Kaupungin visio ja strategia Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet Henkilöstö 10 5 Talousarvion tuloslaskelma Käyttötalous Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot 14 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalous Investointiosa Tuloslaskelma Rahoitusosa Käyttösuunnitelmat Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 19 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet Maksujen yleiset periaatteet 19 Hallintokeskus 20 Sivistyskeskus 27 Perusturvakeskus 49 Tekninen keskus 73 Konserniyhtiöt 90 Investoinnit 96

3 Yleisperustelut 3

4 4 Yleisperustelut 1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan Suomen BKT ei kasva vuonna Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on n. 8,5 % v Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristyminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta. Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus. Yleinen taloudellinen tilanne (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,5-1,2 0,0 1,2 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 Työlliset (määrä) 0,4-1,1-0,4 0,3 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 Rahoitusjäämä/BKT -2,1-2,3-2,7-2,4 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6

5 5 2 Kuntatalouden näkymät Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalous parani tilapäisesti kertaluonteisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menojen kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta, mutta olevan koko peruspalveluohjelman ennustejaksolla tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velan kasvu uhkaa jatkua. Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vain yhdellä prosentilla. Keskeisin syy oli kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnassa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, 1,8 prosenttia. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos oli yhä kuitenkin 4,1 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate vahvistui viime vuonna odotettua enemmän johtuen kertaluonteisista tekijöistä. Kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisu tehtiin kuntien hyväksi ja verotilityslakia muutettiin, mikä aikaisti jäännösverojen tilittämistä tammikuulta joulukuulle. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Maltillinen palkkaratkaisu vuosille hidastaa kuntien menojen kasvua. Lisäksi kuntien omat toimet menojen kasvun hillitsemiseksi hidastavat toimintamenojen kasvua. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu tulos tullee olemaan reilusti positiivinen johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta, sillä odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta. Valtion vuosien kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Arviona kuntataloutta heikentävästä nettomääräisestä summasta vuonna 2015 on esitetty 218 milj. euroa, josta työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu oleva 150 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvun ennustetaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2014, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Kunnallisveron kertymän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia. Yhteisöveron tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 6 prosenttia vuonna Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuus on vuonna ,26 %. Kunnille lisäys jakautuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilaston perusteella. Vuonna 2016 kuntien jako-osuudesta poistuu määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus.

6 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enimmillään +/- 50 euroa asukasta kohti. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys: 0-5, 6, 7-12, 13-15, 16-18, 19-64, 65-74, vuotiaat ja yli 85- vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Nykyinen yleinen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perushinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin (nykyisin 91,86 %) siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (nykyisin 37 %) silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Hallitusohjelmassa sekä vuosien kehysriihissä on päätetty mittavista kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista vuosille Valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta yhteensä 6,9 mrd. euroa. Merkittävimmät kuntakenttään kohdistuvat muutokset suunnittelukaudella liittyvät kuntauudistukseen, jonka keskeiset elementit muodostuvat kuntarakennetta ohjaavasta rakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmästä, kuntalain kokonaisuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Ennakkolaskelmia sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista on julkaistu. Lapuan menot lisääntyisivät tämän laskelman mukaan 5 milj. euroa nykyisestä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeutustoimet vuoden 2017 tasossa. Myös kuntien tehtäväkenttää on luvattu tarkastella suunnittelujakson aikana. 6

7 7 3 Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna Vuoden 1983 taso saavutettaneen Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta. Vuosina asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuoden 2013 kasvu oli 42 henkilöä. Syyskuun lopussa asukasluku oli , 28 henkilöä enemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan vuonna 2017 Lapuan asukasluku olisi henkilöä, kasvua vuodesta henkilöä vuotiaita olisi 2 900, kasvua 88, vuotiaita 8 790, vähennystä 18 ja yli 65- vuotiaita 3 339, kasvua 267 henkilöä vuodesta Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2013 asukasmäärä on kasvanut 366 asukkaalla. Kasvu on prosentuaalisesti ollut tasaista lukuun ottamatta vuotta Ikäryhmittäiset muutokset ovat seuraavia: 0-6-vuotiaiden määrä + 102, 0-14-vuotiaat +172, vuotiaat -119 ja yli 64-vuotiaat henkilöä. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy vuosittain. Väestö Koko väestö Väestön muutos % 0,7 0,7 0,7 0,8 0,3 0-6-vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,5 8,6 8,7 8,9 9, vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 18,3 18,5 18,9 19, vuotiaiden määrä vuotiaiden osuus väestöstä, % ,3 62,2 61,7 60,8 60,0 65 vuotta täyttäneiden määrä vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,3 19,5 19,8 20,3 20,9

8 8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, Yritystoimipaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,6 60,4 61,8 61,8 61,6 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,4 26,4 26,3 26,4 26,2 Työttömyysaste, % 5,3 8,0 7,5 7,4 7,9 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,29 1,34 1,31 1,39 1,41 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % ,9 62,8 62,8 61,8 61,7 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,0 10,4 10,1 9,8 9,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,2 30,2 30,4 30,9 29,2 Palvelualojen työpaikkojen osuus, % ,6 57,9 58,0 57,7 59,8 Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,5 1,5 1,6 1,3 Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen lukumäärä Talouskehitys Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet kolmena viime vuonna alijäämäisiä. Taseeseen ei ole kertynyt kattamatonta alijäämää, mutta ylijäämä pienenee nopeaa tahtia. Taseen yli-/alijäämätilillä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 9,8 milj.. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio): Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset, yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä asukasluvun kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu.

9 9 Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan seuraavassa kuviossa. Vuosikate on kattanut poistot vain viitenä vuotena ja investointien ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat olleet selkeästi suuremmat kuin vuosikate, mikä on merkinnyt lainamäärän kasvua. Lainamäärä asukasta kohti on ollut pienimmillään ajanjaksona /asukas vuonna 1999, vuonna 2013 se oli /asukas. Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 4,2 milj.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa Tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2014 aikana on tehty erilaisia selvityksiä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esityksiä on käsitelty puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteisissä palavereissa, kaupunginhallituksen kokouksissa ja kaupunginvaltuuston iltakouluissa. 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa. Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi, elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä elinympäristö. Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia.

10 Valtuusto hyväksyi myös kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta, että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita, joiden tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata. 4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet Henkilöstö Valtionosuusleikkaukset, erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja verotulojen hiipuminen ovat niitä oleellisimpia syitä siihen, että kaupunkimme tulot eivät ole riittäneet niiden tehtävien ja velvoitteiden täyttämiseen, jotka lainsäädännön kautta meille on viime vuosien aikana sälytetty. Ei-lakisääteisten tehtävien määrää on jo supistettu ja ns. juustohöylä-keinoa on käytetty monena peräkkäisenä vuonna. Jäljelle on jäänyt pääosin se peruspalvelujen ydin, jossa liikkumavara on paikallisella tasolla rajattu erittäin suppeaksi henkilöstömitoitusten ja kelpoisuusehtojen yms. kautta. Palvelurakenneuudistus on ollut sekä valtakunnallisesti että paikallisesti esillä keinona, jonka on uskottu avaavan uuden tulokulman kestävyysvajeen korjaamiseksi. Mitä itse kukin palvelurakenneuudistuksella tarkemmin ottaen tarkoittaa? Onko se kenties sen pohtimista, muutetaanko palvelujen toteutustapaa, organisointia, laatua vai kaikkia edellä mainittuja? Kaupungin strategiassa asiaa konkretisoidaan mielenkiintoisesta näkökulmasta toteamalla mm., että palvelujen käyttäjille, palvelutuottajille ja sidosryhmille mahdollistetaan laaja osallistuminen palvelujen uudelleen muotoiluun ja innovatiiviseen kehittämiseen esim. hyödyntämällä asiakasfoorumeja ja kuntalaisraateja. Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että ensin harkitaan mitä ja minkä tasoisena palvelua pitää tarjota ja sen jälkeen mietitään, onko se pelkästään julkisesti rahoitettava. Lisäksi olisi varmaan syytä pohtia, minkä tasoisena palvelut on meidän kaupungissa mahdollista toteuttaa. Lakihan määrittelee tehtävän, mutta ei riman tasoa. Tehtävä hoidetaan sillä rahamäärällä joka kulloinkin on käytettävissä. Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä. Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys. Vuosien aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. 10

11 11 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1. Käyttötalous Kaupunginvaltuuston iltakoulussa kesäkuussa vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden raamin lähtökohdaksi määriteltiin -2 % kuluvan vuoden tasosta, mikä merkitsi sitä, että käyttötalousmenojen tuli supistua 1,8 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi vuonna 2014 henkilöstömenoihin kohdistettiin1 milj. säästövelvoite, mikä lisää menojen vähennystarvetta vuonna 2015 ko. summalla. Käyttötalouden toimintamenot ovat 89,5 milj., 1,3 milj. eli 1,5 % pienemmät verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Toimintamenot TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toiminta- Varaus palkkojen sopimuskorotuksiin on kaupunginhallituksen kohdassa menoista Keskusvaaliltk ,0 Kaupunginvaltuusto ,9 0,4 Tilintarkastus ,8 0,0 Kaupunginhallitus ,0 9,7 Sivistyslautakunta ,5 25,9 Perusturvaltk ,9 51,4 Ympäristöltk ,9 0,3 Tekninen lautakunta ,8 12,1 Toimintamenot yhteensä ,5 100,00 Toimintatuotot ovat 13,9 milj. euroa, samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa. Toimintatulot TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintatuloista Keskusvaaliltk ,2 Kaupunginvaltuusto ,0 Tilintarkastus ,0 Kaupunginhallitus ,6 6,5 Sivistyslautakunta ,0 14,8 Perusturvaltk ,7 35,7 Ympäristöltk ,0 0,7 Tekninen lautakunta ,5 42,2 Toimintatulot yhteensä ,1 100,0 Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate supistuu talousarvion mukaan 1,3 milj. euroa eli 1,8 %.

12 12 Toimintakate TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintakatteesta Keskusvaaliltk ,0 Kaupunginvaltuusto ,9 0,5 Tilintarkastus ,8 0,0 Kaupunginhallitus ,0 10,3 Sivistyslautakunta ,0 28,0 Perusturvaltk ,1 54,3 Ympäristöltk ,4 0,3 Tekninen lautakunta ,4 6,6 Toimintakate yhteensä ,8 100,0 5.2 Kunnallisvero 5.3 Yhteisövero 5.4 Kiinteistövero Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan pitää tuloveroprosentin samana kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,00 %. Vuonna 2014 kunnallisveron maksuunpanon arvioidaan kasvavan 1,8 % vuodesta 2013, tuloveroprosentin korotus huomioiden kasvun ennakoidaan olevan 6,9 %. Vuoden 2015 kunnallisveron maksuunpanon ennustetaan kasvavan 1,6 %. Kunnallisveron tilitysmääräksi arvioidaan 43,6 milj. euroa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa käytössä olleisiin verohallinnon tilastoihin ja yleisiin arvioihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä. Niissä on huomioitu myös vuonna 2015 voimaan tulevat kunnallisveron vähennysten muutokset. Vuoden 2014 yhteisöveron kertymäarvio on 2,23 milj., 0,27 milj. alle budjetoidun. Talousarviossa vuoden 2015 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu 2,3 milj.. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa lisäävä vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden rajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotukset sekä veropohjan laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Lapuan osuus laskennallisen tuoton perinnästä on noin Vuoden 2015 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,7 milj.. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korotettiin 0,40 prosentista 0,45 prosenttiin ja yleistä kiinteistöveroa ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia 0,95 prosentista 1,05 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat seuraavat:

13 13 Verotusarvo v Kiinteistövero % Veron tuotto, laskennallinen Vakituinen asuinrakennus , Muu kuin vak. asuinrakennus , Yleishyödyllinen yhteisö ,00 Voimalaitokset , Rakentamaton rakennuspaikka , Yleinen kiinteistövero, maa-alueet , Yleinen kiinteistövero, rakennukset , Yhteensä Valtionosuudet 5.6 Vuosikate 5.7 Poistot 5.8 Tilikauden tulos Valtionosuusjärjestelmä uudistuu Järjestelmää on selvitetty tarkemmin kohdassa 2. Kuntatalous. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 0,6 % kustannustason muutosta vastaava indeksikorotus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusperusteisiin 1,1 %:n indeksikorotus. Vuonna 2015 kaupungin saamiin valtionosuuksiin sisältyy 3,8 milj. euron valtionosuusleikkaus, jossa kuluvaan vuoteen verrattuna on lisäystä 0,8 milj.. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä merkitsi 0,9 milj. valtionosuusmenetystä joka vuosi. Vuoden 2015 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton marraskuussa päivittämiin tietoihin. Osa laskentatekijöistä on vuoden 2014 valtionosuusperusteiden mukaisina. Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 33,0 milj.. Valtionosuuden määrät muuttuvat, kun uudet tiedot ovat käytettävissä. Tarkistetut tiedot selviävät marras-joulukuulla. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate n. 5 milj. euroa. Se kattaa poistoista 110 %. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet , minkä pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi tarkemman poistosuunnitelman noudatettavaksi lähtien. Poistojärjestelmää muutetaan vuodesta 2014 lähtien siten, että menojäännöspoistoista siirrytään tasapoistojärjestelmään. Vuoden 2015 poistojen määräksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutettavien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos muodostuu 0,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Merkittävä tekijä tuloksen paranemiseen on omien vuosikatetta parantavien toimenpiteiden lisäksi poistojärjestelmän muutos, joka parantaa kirjanpidollista tulosta. Poistojärjestelmän muutos ei paranna rahoituksellisesti kaupungin taloutta.

14 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä. Vuoden 2015 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa 3,9 milj.. Kokonaislainamäärä on 48,9 milj., asukasta kohti vuoden 2015 lopulla Investointimenot Vuonna 2015 kokonaisinvestoinnit ovat 11 milj. ja investointien rahoitustulot 1,9 milj. eli nettoinvestoinnit ovat 9,1 milj.. Rakennusinvestointeihin on varattu 3,1 milj., liikenneväyliin 1,8 milj. (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,5 milj., vesihuoltolaitoksen menoihin 2,2 milj. (netto) ja kalustohankintoihin 1 milj.. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 1,3 milj. ja myyntituloiksi 0,9 milj.. Alangon koulu-, päiväkoti- ja liikuntatilahankkeen suunnitteluun on varattu 1 milj.. Investointisuunnitelmaan sisältyy myös muiden koulurakennusten korjauksia ja muita pienempiä saneerauskohteita. Paukku 2 rakennuksen saneeraukseen yritystiloiksi on budjetoitu 0,6 milj.. Liikenneväyliin varatuista määrärahoista suurimpia kohteita ovat Kauppakadulla rautatien alituksen katutyöt 0,4 milj., Vanhan Paukuntien loppupää ja risteysjärjestelyt 0,3 milj. sekä Alanurmontien oikaisu 0,2 milj.. Asuntoalueiden kunnallistekniikkaan on varattu 0,3 milj., töitä toteutetaan Ritavuoren alueella. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin on varattu nettona 0,5 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeihin nettona 2,2 milj., josta haja-asutusalueen viemäröintiin 1,3 milj. (netto) ja Alanurmon viemärin uusintaan 0,3 milj.. Investointiosan vuosien 2016 ja 2017 investointikohteet päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Vuosikatteen taso määrittelee sen tulorahoituksen kautta tulevan investointivaran, mihin oma tulorahoitus riittää. Vuosikatteen tason kohottaminen lähemmäs investointitasoa on ensiarvoisen tärkeää, jotta lainamäärän jatkuva kasvu saadaan taittumaan ja talouden tasapaino saavutetaan myös rahoituksen osalta.

15 15 TULOSLASKELMAOSA VARSINAINEN TOIMINTA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015M uut. TS 2016 TS 2017 % Toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , TOIMINTAKATE , Kunnallisvero , Kiinteistövero , Yhteisövero , Verotulot yhteensä , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut + Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , VUOSIKATE , Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS /-Poistoeron muutos +/-Varausten muutos +/-Rahastojen muutos 0 0 TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ

16 16 RAHOITUSOSA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA-es VARSINAINEN TOIMINTA TA 2015 TS 2016 TS JA INVESTOINNIT Toimielimet Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korj.erät yht Tulorahoitus yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Investoinnit netto VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, netto Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaik. lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 Muiden pitkäaik. velkojen muutos 0 Pitkäaik.saamisten muutos Rahoitustoiminta yhteensä Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos TUNNUSLUVUT Asukasluku Toimintakate, e/asukas ,4 3,9 2,2-1,8 Toimintakate, muutos, % -1,8 0,0 0,4 16,7 15,8 14,7 15,1 Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,1 15,2 15, Verotulot, e/asukas Vuosikate, e/asukas Investoinnit, netto, e/as ,9 15,5 15,1 50,6 Investointien tulorahoitus, % 50,6 84,5 98, Lainakanta, milj. euroa Lainakanta, e/asukas

17 17 INVESTOINTIOSA TA 2014 TA Kiinteä omaisuus Menot Tulot Netto Rakennusinvestoinnit Menot Tulot Netto Liikenneväylät Menot Tulot Netto Muut kiinteät rakenteet Menot ja laitteet Tulot 40 Netto Vesihuoltolaitos Menot Tulot Netto Kalustohankinnat Menot Tulot Netto Investoinnit yhteensä Menot Tulot Netto Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa yksityiskohtainen erittely

18 18 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion määrärahojen teknisiä siirtoja. Nettobudjetointiyksikköjä ovat: Lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Yksikkö Projektit Koko toimielin 6.2 Investointiosa Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginvaltuusto Lautakunnat Kaupunginvaltuusto rakennusinvestointien loppusumma liikenneväylien loppusumma muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien loppusumma edellisten hankekohtainen jako urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma Kalustohankintojen hankekohtainen jako muut investoinnit hankekohtaisesti 6.3 Tuloslaskelma 6.4 Rahoitusosa Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. 6.5 Käyttösuunnitelmat Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

19 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin kolmannesvuosiraportin yhteydessä. 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset.

20 20 Hallintokeskus Vaalit Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus