ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI JOHDANTO ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet Sipoon asuntopoliittinen ohjelma Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla Erityisryhmien asuminen ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia Maankäytön toteutusohjelma MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Sipoon yleiskaava Kaavoitusohjelma Osayleiskaavoitus Asemakaavoitus ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA Maanhankinta Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi LÄHDELUETTELO... 25

3 3 1. JOHDANTO Kunnan asuntopolitiikka ohjaa pitkälti asumista ja sen kehittämistä. Asuntopolitiikalla on merkitystä siihen, millaista väestöä Sipooseen muuttaa. Se vaikuttaa myös kunnan kehitykseen ja talouteen, asumisviihtyvyyteen ja elinkeinoelämään. Kunnan kasvu pyritään keskittämään tietyille alueille, mikä on palveluiden järjestäjän näkökulmasta hyvä asia. Sipoon kunta on suurten muutosten edessä, erityisesti asumisen ja asuntopolitiikan suhteen. Kaikilla tasoilla tehtäviä valintoja ja päätöksiä ohjaa kunnan strategia, jonka mukaan kunnan on luotava edellytykset uudelle asukkaalle ja uudelle työpaikalle. Sipoon kunnan visio on Sipoo Suomen halutuin. Tämä asuntopoliittinen ohjelma sisältää asuntotuotannon ja kuntalaisten asumisolojen kehittämislinjaukset. Kunta on mukana pääkaupunkiseudun erillisissä ajankohtaisissa yhteistyöhankkeissa. Tämä merkitsee, että kunnan on toteutettava eräät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2008 ja se on oikeusvaikutteinen lähtien. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kattavasti yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteita. Viimeksi hyväksytty Sipoon asunto-ohjelma koski vuosia Vastedes on tarkoitus päivittää asuntopoliittinen ohjelma valtuustokausittain. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Vuosien asuntopoliittisen ohjelman lähtökohtana on, että Sipoo pysyy ympäristöystävällisenä kuntana, joka turvaa asukkailleen korkean elämänlaadun. Asumisessa tulee tapahtumaan selkeä muutos. Sipoo, joka on ollut pientalovaltainen maaseutukunta, kehittyy jatkossa osana metropolialuetta. Väestö ja palvelut keskitetään suurimpiin keskuksiin. Ohjelman laadinnasta on vastannut kunnan asumispalvelusihteeri Maria Broberg. Työhön ovat osallistuneet myös kehitysjohtaja Mikko Aho, aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko, erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, kaavoittaja Suvi Kaski ja mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä.

4 4 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA 2.1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan tarpeita, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Uusi hallitus on esittänyt uuden asuntopoliittisen ohjelman helmikuussa Uusi hallitusohjelma tulee vahvasti tukemaan asuntopolitiikkaa. Valtion rahoitustuen avulla lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja nykyisen asuntokannan korjaamista. Lainoitusta suunnataan alueille, joilla on asuntojen tarvetta ja kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Tuki ohjataan ensisijaisesti pysyvään vuokrakäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Avustus- ja lainavaltuuksia mitoitetaan joustavasti niin, että ne riittävät kulloinkin vallitsevaan kysyntään, ottaen huomioon rakennusalan suhdannetilanteen ja hintavakauden turvaamisen. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on riittävän asuntotuotannon ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan turvaaminen. Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi tullaan mm. parantamaan korkotukilainaehtoja. Valtion ja kuntien väliset aiesopimukset ovat tärkeä osa hallituksen asuntopolitiikkaa. Aiesopimuksilla ohjataan maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Uusi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus valmistuu keväällä Hallitus on ottanut käyttöön erilaisia tukitoimia asumisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Taloyhtiöt ovat voineet hakea esimerkiksi suhdanneluonteista korjausavustusta erilaisten korjaushankkeiden toteuttamiseksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää korkotukilainaa esimerkiksi vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Uutena tukimuotona otettiin vuonna 2011 käyttöön energia-avustus, jota myönnetään sekä yksityishenkilöille että taloyhtiöille, kun lämmitystapa muutetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä ja ratkaisuissa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta.

5 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät myös asuntotuotantoa ohjaavia tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla tulee varmistaa alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelulla on lisäksi huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Lisäksi Helsingin seudulle on asetettu kaksi erityistavoitetta: Seudulla on luotava edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle, ja alueidenkäytössä tulee varmistaa tonttimaan riittävyys riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi. 2.3 Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet Sipoon kunnalle tärkeitä ovat ne eri yhteistyöhankkeet ja -muodot joihin kunta osallistuu, ja ne ohjelmat, joita kunta on sitoutunut noudattamaan. Näillä ohjelmilla on olennainen merkitys Helsingin seudun asuntopolitiikalle. Ne ohjaavat sekä Helsingin seudun ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämistä kokonaisuutena että seudun asumista, maankäyttöä ja liikennettä. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on Helsingin seudun 14 kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit ja KUUMA-seutu, johon Sipoo kuuluu muiden pääkaupunkiseudun kehyskuntien tavoin. Helsingin seudun yhteistyökokouksen toistaiseksi nimeämä, kunkin sopimuskunnan maankäyttö- ja asuntotoimen viranhaltijoista koostuva Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian ja huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että vuosien aikana Helsingin seudulle rakennetaan asuntoa vuodessa. 20 % uusasuntotuotannosta tulee toteuttaa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Näiden tavoitteiden osalta on solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus. Sipoon kunta on sitoutunut mahdollistamaan keskimäärin 400 asunnon vuosituotannon, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Edellä mainittu aiesopimus oli siis voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Uusi valtion ja Helsingin kuntien välinen aiesopimus valmistuu keväällä KUUMA-kumppanuus on kymmenen Helsingin seudun kehyskunnan, yrityselämän ja oppilaitosten yhteistoimintaa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. Asumisen kannalta tärkeitä yhteisiä hankkeita ovat mm. KUUMA-ilmastostrategia ja KUUMA-laatuasuminen. KUUMA-ilmastostrategian tavoitteena on edistää Keski-Uudellamaalla kuntien kasvihuonepäästöjen vähentämistoimia ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. KUUMA-laatuasuminen on KUUMA-seudun ja monialaisen konsulttityöryhmän tutkimus- ja kehityshanke. Hankkeen ensisijainen tarkoitus on kehittää uusia toimintamalleja ekotehokkaan ja vetovoimaisen pientaloasumisen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hanke toteutetaan vuosina

6 6 2.4 Sipoon asuntopoliittinen ohjelma Kuvasta 1 käy ilmi Sipoon kunnan asuntopoliittisen ohjelman laadintaprosessi. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, joka käsitellään ja hyväksytään kunnan päättävissä toimielimissä. Asuntopolitiikkaa ja asumista käsitellään kunnan kasvustrategian, uuden yleiskaavan ja vuotuisen kaavoitusohjelman pohjalta. Valtuusto Kunnanhallitus Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Kaavoitusjaosto Kasvustrategia Yleiskaava 2025 Kaavoitusohjelma Kunnalla on toisaalta visio siitä, miten asumista tulee kehittää lähivuosina. Uusia asuinalueita suunnitellaan ja varaudutaan tiettyyn määrään uusia asuntoja. Toisaalta tiedossa on myös asumisen nykytilanne. Asukkaat ovat erilaisissa elämänvaiheissa ja heidän asumistarpeensa ovat erilaisia. On myös erityisryhmiä, jotka tarvitsevat kunnan tukea ja apua asunnon hankkimisessa. ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA Strategiset tavoitteet Seuranta Päivitys Visio Asuntopolitiikka Yhteistyö Erityisryhmät Elämänvaihe Asunnontarve Asuntotyyppi Hallintamuoto Asumisväljyys Asuntokanta Maanhankinta Asuinalueet Tontit Uudet asunnot Kuva 1. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma prosessikuvaus

7 7 2.5 Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla Tällä hetkellä 39 % Sipoon asukkaista asuu taajamissa (Nikkilässä ja Söderkullassa) ja loput kylissä ja muualla haja-asutusalueella. Sipoo tarjoaa nykyisin pienimuotoista ja luonnonläheistä asumista. Kasvustrategian mukaisesti asuminen keskittyy suurimpiin keskuksiin. Myös kyliä tiivistetään ja kaavoitetaan. Kunta on vetovoimainen vaihtoehto rauhallisen sijaintinsa ja Helsingin ja suurten työpaikkakeskusten läheisyyden vuoksi. Erityisesti lapsiperheet muuttavat mielellään Sipooseen. Viime vuosina myönnetyistä asuinhuoneistoja koskevista rakennusluvista pääosa on myönnetty asemakaava-alueille (kuva 2), eli hajarakentamisen osuus pienenee koko ajan (vielä vuonna 2008 noin 50 % myönnetyistä asuinrakentamisen luvista suuntautui hajaasutusalueelle, vuonna 2010 enää alle 30 % luvista). Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) Yleiskaava-alueille Asemakaava-alueille Kuva 2. Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) Lähde: Sipoon kunnan Rakennusvalvonta Sipoota on 2000-luvulle saakka kehitetty maltillisesti. Kunta on kuitenkin suurten muutosten ja haasteiden edessä. Valtion käynnistämän kuntauudistushankkeen ja pääkaupunkiseudun kasvupaineen vuoksi on tarpeen tarkistaa kunnan asumistavoitteita. Asuntokanta Sipoon asukasluku oli Asuntokuntien määrä oli Sipoon suurimmat taajamat ovat kunnan keskus Nikkilä sekä Söderkulla. Kyläkeskuksissa asutus on vähän tiiviimpää, mutta muutoin suurin osa väestöstä asuu omakotitaloissa maaseutuympäristössä. Vuonna % väestöstä asui omakotitaloissa, 8 % rivitaloissa ja 11 % kerrostaloissa. Sipoossa asumiselle on tunnusomaista omistusasuntojen suuri osuus. Vuonna 2010 asukkaista 85 % asui omistusasunnoissa, 10 % vuokra-asunnoissa ja 1 % asumisoikeusasunnoissa.

8 Asuntokuntia 8 Sipoon vuokra-asuntopula vaikuttaa asuntojen hallintamuotoon. Kunnan hallinnoimiin Kunta-asunnot Oy:n vuokra-asuntoihin on jatkuvasti jonoa ja niiden kysyntä on suuri. Asuntokuntien koko Viime vuosikymmeninä asumisen kehitykselle on ollut tunnusomaista pienten asuntokuntien määrän lisääntyminen. Tämä johtuu puolestaan siitä, että ikärakenne muuttuu ihmisen odotetun eliniän pidetessä ja suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää. Lisäksi elintason nousu, syntyvyyden pieneneminen ja avioerojen lisääntyminen vaikuttavat myös asuntokuntien kokoon Henkilöitä/talous Erillispientalo Rivi- ja ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Kuva 3. Sipoon asuntokunnat talotyypin ja henkilöluvun mukaan Lähde: Tilastokeskus Asuntokuntien keskikoko oli Sipoossa vuonna ,6 henkilöä (kuva 3), kun taas vastaava luku Helsingin seudulla oli 2,0. Asuntokuntien koon pieneneminen asettaa uusia vaatimuksia asuntomarkkinoille, mm. sekä pienten omistusasuntojen että pienten vuokra-asuntojen tarve kasvaa. Enemmistö Sipoon asukkaista asuu pienissä asuntokunnissa. Vuonna % asukkaista asui 1 tai 2 hengen talouksissa, kun taas 31 % asui 3 ja 4 hengen talouksissa (kuva 4). 8 % asui 5 hengen tai sitä suuremmissa talouksissa. Tulevaisuudessa pienten talouksien määrän odotetaan yhä kasvavan.

9 9 Asuntokunnat asukasmäärän mukaan 1 % 16 % 7 % 28 % 1 asukas 2 asukasta 3 asukasta 15 % 4 asukasta 5 asukasta 33 % 6 asukasta Kuva 4. Sipoon asuntokunnat : asuntokuntien osuus asukasmäärän mukaan Lähde: Tilastokeskus Vuokra-asunnot Sipoossa oli vuonna 2010 yhteensä vuokra-asuntoa. Kunta-asunnot Oy omistaa 331 vuokra-asuntoa, Sipoon kunta 106 ja muut ovat yksityisten omistamia vuokra-asuntoja. Kunta-asunnot Oy:n omistamien asuntojen keskivuokra oli tammikuussa ,01 euroa/m². Kunnan omistamia vuokra-asuntoja käytetään lähinnä henkilöstöasuntoina, mutta pieni osa niistä on vuokrattu myös henkilöille, jotka eivät ole kunnan palveluksessa. Niiden keskivuokra on 7,58 euroa/m², mikä on selvästi vähemmän kuin Kunta-asunnot Oy:n vuokra-asuntojen keskivuokra. Kunnassa olevien vuokra-asuntojen määrä on pysynyt suunnilleen samana kymmenen viime vuoden aikana. Ainoastaan 12,6 % Sipoon asunnoista on vuokra-asuntoja, minkä vuoksi niiden kysyntä on selvästi tarjontaa suurempi. Kunta-asunnot Oy:n hallinnoimiin asuntoihin on jatkuvasti jonossa noin 100 henkilöä. Vuokrataso on ylipäätään suunnilleen sama kuin yksityisillä markkinoilla. Kunnan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi ja turvaamiseksi kunta on aiesopimuksen mukaisesti sitoutunut varaamaan 20 % kaavavarannosta vuokra-asuntotuotantoon. Valtion tukemaan vuokratuotantoon tai vastaavaan asuntotuotantoon tarkoitetut tontit myydään ARAn vahvistamaan hintaan, joka on käypää arvoa alhaisempi. Suurena ongelmana tänä päivänä on löytää rakennuttajia vuokra-asuntotuotannolle. Kunta voi myydä tontteja vuokra-asuntotuotantoon halvemmalla, mutta asunnoille tarvitaan myös rakennuttajia. Tässä yhteydessä valtion tukitoimet ovat tärkeitä. Tätä nykyä ei ole kannattavaa rakentaa vuokra-asuntoja vapaalla rahoituksella. Rakentaminen pääkaupunkiseudulla on kallista ja rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus pelottaa. Uusien vuokra-asuntojen vähäinen määrä ei ole ainoastaan Sipoon ongelma. Kuvaavaa on, että heinäkuun 2011 loppuun mennessä oli koko maassa alkanut vain 594 tavallisen ARA-vuokra-asunnon rakentaminen, kun tarve olisi moninkertainen pelkästään pääkaupunkiseudulla. Jyrki Kataisen hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa ryhdytään tukemaan uusien vuokra-asuntojen rakentamista. Kohtuuhintaisten muille kuin erityisryhmille suunnattu-

10 10 jen vuokra-asuntojen rakentamisen lisäämiseksi puolitetaan uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukorko vuoden 2014 loppuun saakka. Vuokra-asuntotuotannon merkittävää kasvua toivotaan erityisesti Helsingin seudulle, jossa kohtuuhintaisten vuokraasuntojen puute vaikeuttaa uuden työvoiman saamista julkisen ja yksityisen sektorin palveluammatteihin. Asumisoikeusasunnot Sipoossa on 108 Asokotien (Suomen Asumisoikeus Oy:n) ja Avaran hallinnoimaa asumisoikeusasuntoa. Näistä 14 on Nikkilässä ja loput Söderkullassa. Asumisoikeusasuminen on suosittu asumisvaihtoehto. Asumisoikeusmaksua vastaan, joka on 15 % asunnon hankintaarvosta, asukas saa asunnon hallintaoikeuden ja maksaa kuukausittaisen käyttövastikkeen. Sipoossa keskikäyttövastike on 10,48 euroa/m². Uusia asukkaita asuntoihin valitaan kunnalta haettavan asumisoikeusjärjestysnumeron perusteella. Vuonna 2010 tehtiin 50 asukasvalintapäätöstä Sipoon asumisoikeusasuntoihin. Näistä 35 koski Avaran uusia asuntoja Söderkullassa ja loput koskivat Söderkullan ja Nikkilän Asokodeista vapautuneita asuntoja. Yleensä hakijoilla on ollut mahdollisuus saada asunto suhteellisen uudella järjestysnumerolla. Söderkullan Taasjärvelle valmistui marraskuussa asumisoikeusasuntoa. Kuntaan on jätetty varaus 19 uuden asumisoikeusasunnon rakentamisesta Taasjärvelle. Niiden toteuttaminen riippuu pitkälti ARAn mahdollisuuksista myöntää korkotukilainaa. 2.6 Erityisryhmien asuminen Sipoossa erityisryhmiin luetaan lähinnä ikääntyvät (yli 75-vuotiaat) niiltä osin kuin ryhmä tarvitsee erityisasumisen palveluita (esim. muistisairaat), vammaiset, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat ja asunnottomat. Monet heistä tarvitsevat pienehkön vuokraasunnon. Vanhusväestön asuminen Sipoossa Vanhusten (> 70 vuotta) määrä Sipoossa vuonna 2010 oli 1 770, mikä on 9,7 % väkiluvusta. Lähes puolet vanhuksista asuu yhden hengen talouksissa ja suuri osa maaseudulla. Heistä noin 20 % asuu puutteellisesti varustetuissa taloissa. Vanhusten asumista vaikeuttaa useimpien kerrostalojen hissittömyys. Sipoo tarjoaa ikääntyneille sekä palveluasumista että vaativampaa ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Nikkilässä ja Söderkullassa on vanhuksille sekä palveluasuntoja että tavallisia vuokra-asuntoja. Nikkilässä ja Söderkullassa on tarjolla ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Nikkilään on helmikuussa 2011 valmistunut uusi vanhuksille ja kehitysvammaisille tarkoitettu palvelutalo, jossa on tavallisia vuokra-asuntoja ikääntyneille sekä ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia asuntoja. Palvelutalo tarjoaa asumismahdollisuudet yhteensä 60 henkilölle. Näiden vuokra-asuntojen kysyntä oli suuri, joten Palvelutalosäätiö on suunnitellut uuden palvelutalon rakentamista Nikkilään.

11 11 Myös toinen uusi palvelutalo on suunnitteilla Sipooseen. MVH-asunnot Oy on pyytänyt Sipoon kunnalta puoltolausuntoa ARAn korkotukilainalle ja investointiavustukselle, jotka koskevat Sipoossa suunnitteilla olevaa kehitysvammaisten ja muistisairaiden asumispalveluyksikköä. Hankkeelle on alustavasti varattu tontti Pähkinälehdon asemakaava-alueelta. Sipoon kunnan vanhuspoliittinen ohjelma painottaa kunnan vastuuta yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa luoda mahdollisuudet turvalliseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen Sipoossa. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja voivat asua kotona mahdollisimman pitkään, on varattava mahdollisuus siihen. Sipoossa on harvinaista, että vanhukset, jotka haluaisivat asua kotona, joutuvat jättämään kotinsa esim. palvelutarpeen lisääntyessä. Sipoon kunnan tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista % voi asua omassa kodissa, tehostettua palveluasumista järjestetään 5 6 %:lle ja ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa ja hoivaa noin 3 %:lle. Kattavan kotihoidon järjestäminen on kunnalle edullisempaa, kuntalaiselle inhimillisempää ja myös useimman ikäihmisen ensisijainen toive. Ikääntyneille tulee rakentaa asuntoja normaalin asuntokannan joukkoon kyläyhteisöihin, ei ainoastaan erillisiä suuria vanhustentaloja taajamiin. On tärkeätä, että vanhuksen asunto mukautuu asukkaan ikääntymiseen. Asuntoja korjattaessa on panostettava kokonaisuuteen, jossa on huomioitu mm. esteettömyys, liikkuvuus ja turvallinen ympäristö. ARA tarjoaa vanhusväestölle korjausavustusta talojen korjaukseen. Valitettavasti avustusten tulorajat ovat niin alhaiset, että Sipoossa vain muutama henkilö vuodessa on oikeutettu avustuksen saamiseen. Suurimmassa osassa Sipoon vanhoista kerrostaloista ei ole hissiä, mikä aiheuttaa ongelmia mm. ikäihmisten asumiselle. Nykyisin hissien rakentaminen on pakollista jo kolmikerroksisiin taloihin. Hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin on mahdollista saada ARAlta avustusta enintään 50 % hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista. Sipoolaiset taloyhtiöt eivät ole hakeneet tätä tukea. Muiden erityisryhmien asuminen Sipoossa Muihin erityisryhmiin kuuluvat mm. nuoret, vammaiset, asunnottomat ja päihdeongelmaiset. Nämä ryhmät tulevat kunnan väestönkasvun myötä kasvamaan. Näiden ryhmien asunnon saaminen on vaikeutunut kunnan myytyä vuokra-asuntokantansa Kunta-asunnot Oy:lle. Vuokra-asuntoja ei jaeta sosiaalisin perustein. Tämän vuoksi sosiaalityöntekijät eivät voi vaikuttaa asiakkaidensa asunnonsaantimahdollisuuksiin. Monet nuoret muuttavat opiskeluaikana pois Sipoosta, koska kunnassa ei ole heidän tarpeitaan vastaavia vuokra-asuntoja. Yksityisten markkinoiden vuokrataso koetaan usein liian korkeaksi, vaikka nuoret voivat hakea asumistukea. Tällä hetkellä nuorten asuntotilanne Sipoossa on aiempaa parempi. Alkuasunnot Oy on rakennuttanut 24 uutta asuntoa Nikkilään. Asunnot valmistuivat talvella 2010 ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti vuotiaiden työssä käyvien nuorten ensiasunnoksi. Nuorisoasunnot täyttyivät heti. Kesällä henkilöä oli jonossa nuorisoasuntoihin. Alkuasunnot Oy suunnittelee uusien nuorisoasuntojen rakentamista Söderkullan Pähkinälehdon alueelle. Tontti on varattu kunnalta ja työt aloitetaan heti kun ARAlta saadaan myönteinen korkotukilainavaraus. Pähkinälehtoon suunnitellaan pienkerrostalo, jossa on asuntoa. Arvioitu valmistumisaika on vuosina

12 12 Sipoossa ei ole tarjolla riittävästi vaihtoehtoja vammaisten asumiseen. Kunnan Sosiaali- ja terveysosasto joutuu ostamaan asumispalveluja ko. erityisryhmälle esim. Kårkulla samkommun -kuntayhtymältä, Invalidiliitolta, Etevalta tai Rinnekodista. Nämä asunnot eivät yleensä ole Sipoossa, vaan muualla pääkaupunkiseudulla. Sipoossa ei ole tarjolla sopivia asumisvaihtoehtoja päihdeongelmaisille, mielenterveysongelmaisille ja muille asunnottomille. Sipoossa ei ole myöskään turvakoteja. Tilapäisiä kriisiasuntoja ei ole ja niiden tarpeessa olevat joudutaan useimmiten sijoittamaan hotelleihin tai Bed and breakfast -paikkoihin. Sipoossa on myös hyvin puutteellisesti varustetuissa taloissa ja hyvin yksinkertaisissa olosuhteissa asuvia henkilöitä. Tällaiset tapaukset tulevat useimmiten ilmi jonkin erityisen kriisitilanteen tai kuolemantapauksen yhteydessä. Erityisryhmien kohdalla tulisi aina ratkaista ensin asuminen ja asunnon yhteydessä tulisi olla tarvittavat palvelut saatavilla tai palvelut tuodaan asiakkaalle. 3. ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA 3.1 Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia Valtuusto on vahvistanut seuraavan vision: Sipoo - Suomen halutuin ja seuraavan strategian: Nopea suunnitelmallinen kasvu, uudistuminen ja kehitys, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla. Sipoo osallistuu aktiivisesti metropolialueen kehittämiseen. Väestönkasvun tulee suuntautua pääasiassa kolmeen taajamakeskukseen: Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. Kunnan kehittämisen tavoitteena on tarjota asukkaille toimivat peruspalvelut sekä turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen elinympäristö, jossa on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen. Strategisiin painopistealueisiin kuuluvat maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä elinkeinoelämä ja palvelutuotanto. Kunnan kasvustrategian toteuttamisen edellytyksenä on onnistunut maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikka. Asuminen ja työpaikka-alueet tulee voida yhdistää luontevasti ja monipuolisesti. 3.2 Maankäytön toteutusohjelma Osana Sipoon kunnan strategiaa käytetään Maankäytön toteutusohjelmaa (TotO10). TotO10 on monipuolinen työväline, jonka avulla kunta voi analysoida sekä ulkoisessa että sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksia talouden ja toiminnan suunnitte-

13 13 luun. Toteutusohjelma laaditaan vuosittain 10 vuodeksi, jolloin se palvelee sekä pitkäjänteistä strategista suunnittelua että vuosittaista toimintaa. Valtuusto Tontinluovutusohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitusohjelma TotO10 Palvelutarpeet Asuntopoliittinen ohjelma Kuva 5: Ohjelmien ja TotO10:n vaikutus toisiinsa Lähde: Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskus Toteutusohjelma perustuu valtuuston vuonna 2011 tekemään kymmenen vuoden kehittämistä koskevaan linjapäätökseen. Tämä linjapäätös tulisi vahvistaa vuosittain ja sitä tulisi tarpeen mukaan muokata ja tarkentaa. Linjausten perusteella määritellään tonttien luovutusta, maanhankintaa sekä kaavoitusta koskevat tavoitteet. Asuntopoliittisella ohjelmalla osoitetaan lähiaikojen asuntotuotantotarve ja kaavoitus pyrkii toiminnallaan vastaamaan tarpeeseen Ennustettu asukasluku Asukaslisäys Asukasluku Kuva 6: Sipoon kunnan ennustettu asukasluku Lähde: Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskus Ennustettu kasvuprosentti TotO10:n mukaan on keskimäärin 4,5 %. Tämä tarkoittaa että kunnan asukasluku kasvaisi noin asukkaalla vuoteen 2021 mennessä.

14 14 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 4.1 Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan ns. strateginen yleiskaava, jossa määritellään Sipoon maankäytön kehittämisperiaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti merkittävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet. Se on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueilla että niiden ulkopuolella. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa Yleiskaava on oikeusvaikutteinen lähtien ja se käsittää koko kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Asuntopolitiikan kannalta olennaista on, että yleiskaavan mukaan yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella. Suurimmalle osalle uusista asukkaista varataan mahdollisuus asettua asumaan suurimpiin taajamiin Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. 4.2 Kaavoitusohjelma Kunnanhallitus hyväksyy vuosittain Sipoon kunnan kaavoitusohjelman, jossa aikataulutetaan meneillään olevat ja lähivuosina vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavoitusohjelma sisältää sekä strategisia osayleiskaavahankkeita, joilla luodaan edellytyksiä kasvutavoitteen toteuttamiseen pidemmällä aikavälillä, että asemakaavahankkeita, jotka vastaavat lähivuosien asuintonttitarpeeseen Osayleiskaavoitus Asemakaavoituksen pohjana toimivia strategisia osayleiskaavoja laaditaan parhaillaan Majvikin ja Granön (Östersundomin yhteinen yleiskaava), Eriksnäsin ja Talman alueille. Näillä osayleiskaavoilla on tarkoitus määritellä ne maankäytölliset periaatteet, joilla luodaan edellytykset kaikkiaan noin asukkaan väestönkasvulle. Majvikin ja Granön osalta on tarkoitus varautua noin asukkaan väestönkasvuun, Eriksnäsin alueella noin asukkaan väestönkasvuun ja Talmassa vähintään asukkaan väestönkasvuun. Alueiden asemakaavoitus tulee käynnistymään osayleiskaavoissa osoitetun toteutusjärjestyksen mukaisesti osayleiskaavatöiden valmistuttua. Näiden lisäksi vuonna 2011 toteutettu Sibbesborgin kilpailuhanke tarkastelee Söderkullan ympäristöä ja sen tulevaisuuden väestönkasvupotentiaalia. Sibbesborgin kilpailuhankkeen jälkeen käynnistyvät Hitån ja Söderkullan alueiden osayleiskaavat.

15 Asemakaavoitus Sekä Nikkilän että Söderkullan alueella on vireillä useita asemakaavahankkeita laajan tonttimyynnin ja asuntotuotannon mahdollistamiseksi. Uusista asuinalueista suunnittelu- ja toteutusvuorossa ovat ensimmäisinä Hansas II:n, Taasjärvi II:n ja III:n, Eriksnäs II:n, Jokilaakson (entisen Itäinen Jokipuisto II:n), Nikkilän kartano III:n, Pähkinälehdon (entisen Söderkullan portin) ja Storörenin asemakaava-alueet. Lisäksi Nikkilän keskustaan on suunnitteilla useita taajamaa tiivistäviä asemakaavamuutoksia, jotka lisäävät kerrostalovaltaista asuinkaavavarantoa arviolta 500 uudelle asukkaalle. Hansas II Etelä-Sipoossa sijaitseva Hansas II:n alue tulee olemaan lähinnä pientalovaltainen alue, joka täydentää Söderkullan alueen muuta asuntotuotantoa. Asemakaava valmistui keväällä Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Alueelle rakennetaan asuntoja yli 300 uudelle asukkaalle. Storören Alueen rakentaminen on käynnistetty valtuuston hyväksymän Storörenin asemakaavan mukaisesti. Asemakaava mahdollistaa asuntojen ja liiketilojen rakentamisen ohella erilaisten satama- ja vapaa-ajantoimintojen sijoittumisen Storörenin alueelle. Alueelle on rakentumassa tiivis merellinen asuinalue noin 600 asukkaalle. Taasjärvi II ja III Etelä-Sipoossa, Taasjärven pohjoispuolella sijaitsevat Taasjärvi II:n ja III:n asemakaava-alueet laajentavat Taasjärven ympäristön taajamarakennetta pientalovaltaisella asuinrakentamisella. Alueelle on suunnitteilla asunnot yhteensä reilulle 600 uudelle asukkaalle. Noin 400 uudelle asukkaalle asunnot tarjoava Taasjärvi II:n asemakaava hyväksyttiin valtuustossa alkukesästä Alueen tontinmyynti käynnistettiin syksyllä Nikkilän kartano III Nikkilän kartano III:n alue sijaitsee Nikkilässä, Keravalta Nikkilän kautta itään johtavan rautatien pohjoispuolella. Alueelle suunnitellaan asunnot noin asukkaalle. Uusien asuntojen tarjonta alueella tulee olemaan monipuolista: kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Uusien kerrostalojen rakentamisen yhtenä tavoitteena on kohtuuhintaisten ensiasuntojen tarjoaminen. Alueen suunnittelu on käynnistynyt Kartanonrinteen asemakaavatyöllä. Kaavalla on tarkoitus osoittaa pientalovaltaista asumista noin asukkaalle.

16 16 Pähkinälehto (ent. Söderkullan portti) Söderkullan Pähkinälehdon asuinalue sijaitsee Etelä-Sipoossa, Taasjärven eteläpuolella. Alueen suunnittelussa sitoudutaan tuottamaan asunnot noin uudelle asukkaalle. Suuri osa yhdyskuntarakenteesta tulee tukeutumaan joukkoliikenteen käyttöön. Tämän vuoksi Pähkinälehdon asutuksesta tulee hieman esimerkiksi Nikkilän kartano III:n asutusta tiiviimpää, eli sinne rakennetaan enemmän kerrostaloja. Sekä tontti- että asuntotarjonta tulee kuitenkin olemaan monipuolinen ja vaihteleva niin, että rakentamis- ja asumisvaihtoehtoja ovat niin kerros- kuin rivitalotkin. Jokilaakso (ent. Itäinen Jokipuisto II) Nikkilän taajamakeskuksen itäpuolella sijaitseva Jokilaakson suunnittelualue on Nikkilän kartano III:n alueen ohella yksi Nikkilän taajaman merkittävimmistä kasvualueista. Aluetta on tarkoitus kehittää townhouse-periaatteella asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 aikana kutsukilpailuluonteinen arkkitehtuurikilpailu. Alueelle on tavoitteena sijoittaa asuntoja noin asukkaalle. 5. ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA 5.1 Maanhankinta Sipoon maanhankintaa ja maapolitiikkaa ohjaavat maapoliittinen ohjelma, maanhankintaohjelma ja Sipoon yleiskaava Kunta ostaa maata pääasiassa yleiskaavan mukaisilta asemakaavoitettavilta alueilta. Maapoliittisella ohjelmalla kunta varmistaa maapoliittisen asemansa ja riittävän maa- ja tonttivarannon saatavuuden. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyn maapoliittisen ohjelman. Sen mukaisesti raakamaata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kiinteistökaupoin. Maapoliittinen ohjelma mahdollistaa kaikkien maapoliittisten keinojen käyttämisen. Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan asemakaavoitettavien alueiden osalta käydään neuvotteluja maanostoista. Erityisesti laajojen kaavoittamattomien raakamaa-alueiden hankinnassa maapoliittisesti paras keino on hankkia alueet kunnan omistukseen ennen asemakaavan laatimista. Tällä menettelyllä saavutetaan useimmissa tapauksissa huomattava kustannussäästö verrattuna maankäyttösopimusmenettelyyn. Samoin voidaan parhaiten varmistaa hyvät edellytykset asemakaavoitukselle ja yhdyskuntarakenteen toteutuminen kestävällä tavalla. Kaavoittamalla raakamaat kunta saa pääosan maan arvonnoususta itselleen. Kunta on solminut seitsemän maanomistajan tai maanomistajaryhmän kanssa sopimuksen maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä eri alueilla. Sopimukset kattavat yhteensä 950 ha:n suuruisen alueen. Sopimuksilla on alustavasti sovittu yksityisten omistamien alueiden asemakaavoituksesta sekä toteuttamisesta maksettavista korvauksista. Pääperiaatteena on, että maanomistaja maksaa kaikki sopimusalueen kaavoituskustannukset ja kaavan toteuttamisesta aiheutuvat rakentamiskustannukset. Sopimuksista viisi koskee asuinalueiden rakentamista. Storörenin alueen osalta on voimassa maankäyttösopimus, jonka mukaan alueelle on asemakaavoitettu k-m² asuntotuotantoa varten. Maanomistaja vastaa esi-

17 17 merkiksi alueen kunnallistekniikan rakentamisesta. Kadut ja yleiset alueet siirtyvät niiden valmistuttua kunnalle ilman erillistä korvausta. Kunta omistaa tätä nykyä kohtalaisesti asuinrakentamiseen soveltuvaa raakamaata, esimerkiksi Nikkilän alueella kunnan omistuksessa on noin 200 hehtaaria maata. Tarkoituksena on jatkaa maanhankintaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Maanhankinnan turvaamiseksi talousarvioon on varattava riittävä määräraha raakamaan hankintaan. Vuosina kunta on käyttänyt maanhankintaan 5,4 miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona maanmyyntituloja on saatu 13,4 miljoonaa euroa. 5.2 Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti Tonttien luovutus Sipoon kunta on luovuttanut omakotitalotontteja pääosin myymällä. Sipoossa asuvat henkilöt ovat olleet etusijalla tontteja jaettaessa. Sipoossa on jossain määrin myös yksityistä tonttivarantoa, jonka hinnoittelu on useimmiten kunnan hintatasoa korkeampi. Suurin osa yksityisten myymistä tonteista sijoittuu kaava-alueiden ulkopuolelle. Vuosina Sipoon kunta on luovuttanut kiinteistökaupoilla tontteja seuraavasti: Yhteensä AO AP/AR AL AK Taulukko 2. Sipoon kunnan vuosina myymät tontit Lähde: Sipoon kunnan Mittaus- ja kiinteistöyksikkö Vireillä olevien kaavoitushankkeiden myötä tonttitarjonta tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Syyskuussa 2010 tehtiin päätös 32 tontin myynnistä Hansaksen asuinalueelta, Söderkullasta. Noin viisikymmentä uutta tonttia myydään Taasjärven alueelta vuosina Myös yksityisillä on tontteja myynnissä kaava-alueilla. Sipoon kunta on vahvistanut korkeimman mahdollisen kiinteistöveroprosentin rakentamattomille tonteille. Tällä toimenpiteellä tontit pyritään saamaan asemakaavan mukaiseen käyttöön. Tätä nykyä yksityiset omistavat noin 100 rakentamatonta tonttia kaava-alueilla. Sipoon maapoliittisessa ohjelmassa on suosituksena esitetty, ettei kunta ainakaan omalla hinnoittelullaan olisi nostamassa tonttimaan yleistä hintatasoa alueella. Sen sijaan tavoitteena on, että kunta myy tonttinsa jonkin verran yleistä hintatasoa halvemmalla.

18 18 Kunnan tavoitteena on myös tarjota erilaisia vaihtoehtoja pientalorakentajille. Tonttien luovutuksessa suositaan ensisijaisesti myyntiä. Alueittain voidaan sopia myös tonttimaan vuokraamisesta. Kerros- ja rivitalorakentaminen Sipoon kunnalla on viime vuosina ollut myytävänä vain muutamia kerros- tai rivitalotontteja. Uusien kaavahankkeiden myötä myös kerros- ja rivitalokohteita on tulossa markkinoille. Rivitalorakentamisessa tulee rakentaa myös yksikerroksisia rivitaloja, koska kaksikerroksiset talot eivät sovellu liikuntaesteisille. Vuoden 2011 aikana valmistuivat Pähkinälehdon (ent. Söderkullan portin) ja Taasjärvi II:n asemakaavat, jotka lisäävät kunnan rivi- ja kerrostalotonttivarantoa. Uusiin kerrostaloihin tulisi varata asukkaille mm. harrastetiloja sekä suunnitella viheralueita, jotka lisäävät asukkaiden luonnollista kanssakäymistä ja vahvistavat alueen yhteisöllisyyttä. Omistusasuntojen viime vuosien suuri kysyntä on johtanut siihen, että tontit on myyty pääasiassa vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Kunnassa yhtiömuotoisen asuntorakentamisen (AP / AR / AK) tonttien luovutuksessa suositaan myyntiä. Myynti tapahtuu pääosin tarjouskilpailun kautta. Myynnin kriteereinä voivat olla myös muut kuin hintatekijät, esimerkiksi laatutaso ja hankkeen toteutusaikataulu. ARA-tuotannossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hyväksyy tonttihinnan osapäätöksellään, esimerkiksi jos talon rakennuttava yhteisö on anonut korkotukilainaa hankkeen toteuttamiseen. Alueittain on määritelty enimmäistonttihinnat, joita sovelletaan valtion tukemaan asuntotuotantoon. Asuntojen kysyntä Tällä hetkellä Sipoossa käyvät parhaiten kaupaksi omakotitontit sekä ARA-rahoitteiset tontit. Erityisesti vapaarahoitteisten rivitalotonttien myynti on ollut hankalaa. On vaikea ennakoida tarkalleen, miltä Sipoon tilanne näyttää lähivuosina. Kunnalla ei ole viime vuosina ollut myynnissä näin suurta tonttimäärää, ja talouden viimeaikaiset nopeat muutokset tekevät vaikeaksi ennakoida, miltä asuntomarkkinatilanne näyttää muutaman vuoden kuluttua. Tähän mennessä tonttien kysyntä on huomattavasti ylittänyt tarjonnan, esimerkiksi Hansaksen alueella kysyntä oli kaksinkertainen tarjontaan verrattuna. 6. ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Ikärakenne ja asuntokuntien koko Väestönkasvu, yhä pienemmät asuntokunnat ja yhä vanheneva väestörakenne asettavat uusia vaatimuksia erilaisten asuntojen tarjonnalle ja asuntojen määrälle. On lisäksi yhä tavallisempaa, että asuntokuntien käytössä on elintason nousun myötä kaksi asuntoa tai useampia asuntoja.

19 19 Sipoossa väestörakenne tulee kehittymään niin, että alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus kasvaa hieman, kun taas yli 64-vuotiaiden osuus vähenee hiukan kunnan asukasluvun kasvaessa voimakkaasti. Tulomuutto ja liikenne Kunnan kaavoituspolitiikalla on ratkaiseva merkitys asuntokannan kehittymiselle lähivuosina. Kunnan kasvustrategia edellyttää asuntotuotannon lisäämistä, mikä puolestaan edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä. Pitkällä aikavälillä myös bussi- ja raideliikenteen kehittämisellä on merkitystä Sipoon väestön- ja asuntokehitykselle. Yleiskaavan toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Sekä henkilö- että tavaraliikenne tulee lisääntymään merkittävästi. Sipoon yleiskaavassa varaudutaan raideliikennettä hyödyntävään joukkoliikennejärjestelmään. Sipoo suuntautuu liikenteellisesti sekä työmatkojen että muiden matkojen osalta voimakkaasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Liikenteen kasvun haittoja voidaan vähentää joukkoliikenteen osuuden kasvulla ja joukkoliikenteen perustumisella raideliikenneyhteyksiin. Uusia alueita toteutettaessa tulisi varmistaa joukkoliikenteen toimivuus ja ajoittaa toteuttaminen joukkoliikenneyhteyksien kehittämisen mukaan. Rakentamista haja-asutusalueille, joiden joukkoliikenneyhteydet ovat huonot, ja alueille, joilla henkilöauton käyttö on välttämätöntä, tulisi välttää. Pääkaupunkiseudun vaikutus asuntotuotantoon Helsingin seudun kuntien yhä tiiviimpi yhteistyö, Sipoosta länteen suuntautuvan työmatkaliikenteen lisääntyminen, rajansiirto ja kunnan kasvustrategia ovat osaltaan olleet vaikuttamassa Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liittojen yhdistymiseen Sipoo ei ole enää metropolialueen rajakunta, vaan osa sitä. Kaupungistumisaste kasvaa ja myös meidän kuntamme asuinalueet kasvavat. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka ohjaa melko pitkälti asumisen suunnittelua ja kehitystä Sipoossa. Eri yhteistyöhankkeista lähinnä MAL-yhteistyö vaikuttaa sekä asuntotuotantoon että liikenteen kehitykseen Sipoossa.

20 Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi Asuntopolitiikalle ja asumisen kehittämiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: Sipoon asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi : 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen 2. Kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Tuetun asuntotuotannon edistäminen 4. Monipuolisuuden tukeminen asuntopoliittisin keinoin 5. Kestävän kehityksen tukeminen 6. Erityisryhmien asumisen huomioon ottaminen 7. Kylien kehittäminen 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen Tulevina vuosina kunnan kasvustrategian toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sipoon uusi yleiskaava mahdollistaa kasvun. Käytännössä tämä merkitsee uutta asukasta ja uutta työpaikkaa pääosin uusille asemakaavoitettaville alueille vuoteen 2025 mennessä. On tärkeää, että kasvustrategia, maapolitiikka, kaavoitus ja asuntopolitiikka tukevat toisiaan. Vahvan maapolitiikan harjoittaminen edellyttää, että kunnalla on käytettävissään riittävä raakamaavaranto. Tällä hetkellä kunta omistaa raakamaata suhteellisen paljon, mutta maapolitiikkaa on syytä suunnitella pitkäjänteisesti ja varata tuleviin talousarvioihin riittävästi määrärahaa maanhankintaan. Ennakoiva kaavoitus on ratkaisevan tärkeää, jotta voitaisiin turvata erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjonta. Suunnittelun kannalta on erityisen tärkeää, ettei ainoastaan tuoteta kaavoja ja tontteja, vaan kiinnitetään huomiota myös sekä kysyntään ja toteuttamiseen että laatuun ja kustannustehokkuuteen. Laadittavien kaavojen tulee olla kilpailukykyisiä ja korkeatasoisia. Katuja, teitä ja kunnallistekniikkaa varten tulee myös olla riittävästi resursseja, jotta uusia asuinalueita voidaan kehittää ja rakentaa. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että Sipoon kasvustrategian mukainen tavoite on huomattavasti suurempi kuin tällä hetkellä käytettävissä oleva potentiaali. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aggressiivista markkinointia ja kykyä luoda alueelle vahva imago. On syytä seurata yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä, panostaa oikeisiin asioihin oikeaan aikaan ja ylipäätään olla avoin uusille kehityssuuntauksille ja ympäröivästä yhteiskunnasta tuleville viesteille. Sipoon tulee olla houkutteleva potentiaalisille asukkaille.

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2011 2012 2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2011 2012 1. JOHDANTO... 3 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA... 4 2.1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma...

Lisätiedot

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 1 (21) ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010 2012 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta 20.12.2010 2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2012 1. JOHDANTO... 3 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA...

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnos 15.10.2009 Net Effect Oy /Sampo Ruoppila, 15.10.2009 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot