Työryhmä esittää, että nykyisiä metsätalouden tukijärjestelmiä korjataan siten, että rahoituksessa painotetaan seuraavia työlajeja:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmä esittää, että nykyisiä metsätalouden tukijärjestelmiä korjataan siten, että rahoituksessa painotetaan seuraavia työlajeja:"

Transkriptio

1 Kansallinen metsäohjelma Metsätalous ja energia työryhmä Metsäneuvostolle Kansallisen metsäohjelman 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä on tarkastellut työlajikohtaisesti nykyisiä sekä valmisteltavana olevia metsätalouden tukia (Kestävän metsätalouden rahoituslaki ja Pienpuun energiatukilaki) ja todennut, että monille tuettaville työlajeille on löydettävissä hyvät perustelut. Metsien käytön tavoitteet monipuolistuvat, puunkäyttö muuttuu, tekniikkaa kehittyy ja käytettävissä oleva julkinen rahoitus supistuu, joten työryhmä katsoo, että on tehtävä priorisointia tuettavien työlajien kesken ja kohdennettava tuki vaikuttavimpiin työlajeihin. Työryhmä esittää, että nykyisiä metsätalouden tukijärjestelmiä korjataan siten, että rahoituksessa painotetaan seuraavia työlajeja: taimikonhoito painottuen taimikon varhaishoitoon metsäenergiapuun markkinoille saaminen juurikäävän torjunta metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen vesien suojelutoimenpiteet kunnostusojitusten yhteydessä metsäteiden perusparannus. Työryhmä katsoo kuitenkin, että pidemmällä aikavälillä metsätalouden tukijärjestelmä tulisi rakentaa kokonaan uudelleen. Se edellyttää yhteistä näkemystä, visiota siitä, millaista hyvinvointia metsistämme tavoitellaan. Koska metsien käsittelyn muutokset realisoituvat markkinoilla kaukana tulevaisuudessa, myös vision tulee olla riittävän kaukana tulevaisuudessa. Visiosta johdetaan tavoitteet ja niistä toimenpiteet, joista metsätalouden tukijärjestelmä on yksi. Tämä työ vie aikaa ja siksi se tulee käynnistää mahdollisimman pian. Työryhmä esittää, että metsäpoliittisen selonteon yhteydessä käynnistetään metsäalan tulevaisuustyö/strategiatyö, jossa rakennetaan metsäalan yhteinen visio, asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja määritellään keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän työn osana rakennetaan uusi metsätalouden tukijärjestelmä. Metsätalous ja energia -työryhmä luovuttaa ehdotukset metsätalouden tukijärjestelmän uusimisesta ja niihin liittyvän taustamuistion metsäneuvostolle jatkotoimenpiteitä varten. 1

2 2

3 Kansallinen metsäohjelma Metsätalous ja energia työryhmä Metsä tälouden tukijä rjestelmä n uusiminen täustämuistio 1 Tausta Metsätalouden nykyinen tukijärjestelmä Euroopan Unioni ja tukijärjestelmät Katsaus tukien käyttöön metsätaloudessa Metsätalouden toimintaympäristön muutos ja merkitys tukipolitiikalle Metsäteollisuus ja puunkäyttö Metsänomistusrakenne, tavoitteet ja käyttäytyminen Metsälain uudistaminen Ilmastonmuutos Metsäenergia Metsäorganisaatiouudistus Tukijärjestelmän uudelleen suuntaaminen Julkisen ohjauksen tarve ja keinovalikoima Tukijärjestelmän muutokset lyhyellä aikavälillä Tukijärjestelmän muutokset pitkällä aikavälillä Lähteet Liitteet Liite 1. Kemera-tukien käyttö työlajeittain Liite 2. Kemera-tuet toimintaan, toteutusselvityksiin ja suunnitteluun Liite 3. Kansallinen metsäohjelma 2015 (2010) rahoitustaulukko

4 1 Tausta Metsätalouden julkisella ohjauksella on Suomessa pitkä perinne. Yksityiseen metsänomistukseen kohdistuva julkinen ohjaus on koettu tärkeäksi, koska yksityiset henkilöt omistavat valtaosan tuottavasta metsämaasta ja näistä metsistä hankitaan merkittävä osa metsäteollisuuden tarvitsemasta raakapuusta. Metsäpolitiikan linjat, tavoitteet ja keinot on 1990-luvun lopulta alkaen määritetty kansallisessa metsäohjelmassa, jonka viimeisimmän version valtioneuvosto on hyväksynyt joulukuussa Tavanomaiset politiikan keinot säädösohjaus, informaatio-ohjaus ja taloudellinen ohjaus ovat kaikki sisältyneet metsäpolitiikan keinovalikoimaan. Metsäpolitiikan linjauksiin kohdistuu niiden tuoreudesta huolimatta muutospaineita. Kotimaisen metsäteollisuuden toimintaympäristö on globaalin kilpailun kiristyessä merkittävästi vaikeutunut ja markkinoilta syntyy painetta metsien käyttöön ja käyttötapoihin. Uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi asetettu 38 prosentin osuus energian loppukulutuksesta 2020 kohdistuu paljolti puuperäiseen energiaan, mikä asettaa suuria haasteita metsäalalle. Myös metsänomistajakunnan rakenne muuttuu vääjäämättä. Metsänomistuksen tavoitteet muuttuvat ja monipuolistuvat sekä metsien taloudellinen merkitys ainakin osalle metsänomistajista vähenee. Suomi on myös sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Valtion talouden asema on heikentynyt viime vuosikymmenen lopun rahoituskriisistä alkaneen maailmanlaajuisen talouden taantumisen myötä. Valtion on pitkällä aikavälillä sopeutettava menonsa tuloihin. Kaikki nämä muutokset heijastuvat väistämättä myös metsäpolitiikan keinovalikoimaan, jossa paineet ovat kohdistuneet erityisesti metsätalouden tukipolitiikkaan. Tarve kohdentaa supistuva rahoitus vaikuttavuuden kannalta merkittävimpiin kohteisiin on lisääntynyt. Kansallisen metsäohjelman 2015 Metsätalous ja energia työryhmä järjesti kaksi työpajaa ( ja ), joissa tarkasteltiin metsätalouden tukijärjestelmää monesta näkökulmasta. Jälkimmäisessä työpajassa tehtiin myös ryhmätyö, jossa tarkasteltiin tukijärjestelmän uudistamista. Kansallisen metsäohjelman 2015 Metsätalous ja energia -työryhmässä on koottu tähän muistioon työpajoissa ja niitä seuranneissa kokouksissa ajatuksia siitä, millaisia paineita toimintaympäristön muutokset luovat metsäalalle ja miten metsätalouden julkista tukea tulisi suunnata uudelleen. Työpajojen ja kokousten materiaalit löytyvät verkko-osoitteesta Tämän muistion tavoitteena on esittää Kansallinen metsäohjelma 2015:n Metsätalous ja energia - työryhmän näkemys tukijärjestelmän lyhyenaikavälin kehittämistarpeista sekä se, miten metsätalouden ohjaus- ja kannustinjärjestelmiä voitaisiin kehittää pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tarkastelu tulee liittää laajempaan metsäpoliittiseen evaluointiin, kuten esimerkiksi syksyllä 2012 alkavaan metsäpoliittisen selonteon valmisteluun. 4

5 2 Metsätalouden nykyinen tukijärjestelmä 2.1 Euroopan Unioni ja tukijärjestelmät Euroopan Unionissa (EU) ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta silti EU vaikuttaa monin tavoin kansallisen metsäpolitiikan keinovalikoimaan. EU:ssa on myös merkittävä määrä suoraan metsätalouteen vaikuttavaa lainsäädäntöä ja lainsäädäntöohjeistusta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella säädetään Euroopan maaseudun kehittämisen tuista ja maaseudun kehittämiseen tähtäävien valtiontukien erityisistä edellytyksistä sekä tukien ehdoista. Metsätoimenpiteet ovat osa maaseudun kehittämisasetusta. Lisäksi komissio on määritellyt metsäalan valtiontukiin sovellettavan EU:n politiikan tarkemmin osana maaja metsätalousalan valtiontukea koskevia suuntaviivoja. Näissä valtiontuen suuntaviivoissa EU määrittelee millaisiin toimiin jäsenvaltiot voivat myöntää tukia. Näitä suuntaviivoja ei kuitenkaan sovelleta valtiontukeen, joka koskee metsäteollisuutta tai puutavaran kuljetuksia taikka puun tai muiden metsävarojen jalostamista tuotteiksi tai sähköntuotantoa varten. Koska tukien taloudelliset vaikutukset eivät ole riippuvaisia siitä, onko tuki osittain yhteisön rahoittamaa vai rahoittaako jäsenvaltio sen kokonaan itse, komissio katsoo, että periaatteessa on varmistettava komission valtiontukiin soveltaman valvontapolitiikan johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus niiden tukien kanssa, jotka myönnetään osana yhteisön yhteistä maatalouspolitiikkaa ja maaseudun kehittämispolitiikkaa. Kaikki uudet kansalliset tukijärjestelmät ja uudet tuet on ilmoitettava ja hyväksytettävä Euroopan komissiossa ennen niiden täytäntöönpanoa. Sallittuja ovat ainoastaan tukijärjestelmät, joiden kesto on rajoitettu pääosin enintään seitsemään vuoteen. Periaatteessa hallinnollisesti kevein menettely on vähämerkityksinen eli ns. de minimis tuki, jossa tuen saajan kuluvan ja kahden aikaisemman verovuoden aikana saaman eri viranomaisten myöntämän de minimis -tuen yhteismäärä ei ylitä euron enimmäismäärää. Käytännössä saajien erilaisten de minimis - tukien seuranta on hankalasti järjestettävissä. Metsätalouttakaan koskien ei ole olemassa de minimisseurantajärjestelmää. 2.2 Katsaus tukien käyttöön metsätaloudessa Valtion suora tuki yksityismetsätalouden metsänhoidon ja metsänparannustöiden rahoitukseen on reaaliarvoltaan ollut likimain samansuuruinen, hieman runsaat 50 miljoonaa euroa, aina 1970-luvulta saakka. Metsänparannustöihin on tämän lisäksi myönnetty korkotuettua lainaa, josta kuitenkin luovuttiin vuonna 1993 lähes kokonaan (kuva 1) luvun puolivälissä puuntuotannon tukien rinnalle tulivat tuet energiapuun korjuuseen ja metsien biologisen monimuotoisuuden sekä metsäluonnon ja -ympäristön hankkeisiin. Julkisen rahoituksen mitoitus on 1990-luvun lopulta alkaen perustunut kansallisen metsäohjelman linjauksiin. Kuvasta 1 käy selkeästi esille, miten valtion tuen osuus metsänhoidon ja metsänparannuksen kokonaisrahoituksesta on tasaisesti laskenut 1960-luvun 60 prosentista nykyiseen noin 30 prosenttiin (ks. kehityksestä Aarnio 2004). Tulos viittaa siihen, että pienelläkin rahoitustuella on merkittävä kannustevaikutus metsän- 5

6 Kuva 1. Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus vuoden 2010 rahanarvossa. Kuvassa ei ole mukana energiapuun korjuun ja haketuksen tuet, mutta juurikäävän torjunta on. Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011, Metla. omistajan omaan investointipanokseen. Julkinen tuki siis madaltaa investointikynnystä, mikä on myös empiirisesti osoitettu (Ovaskainen ym. 2006). Vuosina intensiivisen metsätalouden harjoittamisella arvioidaan aikaan saadun yksityismetsissä runsaan 15 miljoonan kuutiometrin kasvunlisäys. Tästä julkisen tuen osuudeksi arvioidaan noin 60 prosenttia (Aarnio 2004, s ). Metsätalouden investoinnit ja puuston lisäys eivät sinänsä aiheuta taloudellisia hyötyjä. Kansantaloudelliset hyödyt syntyvät vasta hakkuiden ja metsäteollisuuden tuotannon lisääntymisestä. Runsaat ja kasvuisat metsävarat luovat kuitenkin edellytyksiä metsävaroihin perustuvan teollisuuden investoinneille, ja metsänomistajien puun tarjonta vahvistuu metsävarannon lisääntyessä (Kuuluvainen ym. 2011). Metsätalouden tuet perustuvat Kestävän metsätalouden rahoituslakiin (1996) eli ns. Kemera-lakiin. Rahoitusta voidaan Kemera-lain nojalla myöntää seitsemään työlajiin: metsänuudistamiseen, kulotukseen, nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen, metsänterveyslannoitukseen, kunnostusojitukseen ja metsätien tekemiseen sekä perusparannukseen. Rahoitusta myönnetään sekä töiden suunnitteluun että toteutukseen. Lisäksi tukea saa juurikäävän torjuntaan, energiapuun haketukseen ja toteutusselvityksen laadintaan. Kemera-laissa on näiden lisäksi ympäristötuki, jolla korvataan metsänomistajalle 10 vuoden määräajaksi tulonmenetyksiä, kun puustoinen kohde jätetään luonnontilaan. Lisäksi Kemerasta rahoitetaan laajoja usean tilan yhteisiä luonnonhoitohankkeita. Kemera-tuen taso vaihtelee työlajeittain ja osin myös alueittain (liitteessä 1 tukea on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin). Maa on jaettu kolmeen tukivyöhykkeeseen, joilla tuen osuus kasvaa pohjoista kohti. Lisäksi joillakin saaristoalueilla tuki on vastaavaa manneraluetta suurempi. Metsäsuunnitelman puuttuminen alentaa tuen määrää 10 prosenttiyksiköllä useissa työlajeissa lukuun ottamatta mm. usean tilan yhteishankkeita. 6

7 Kuva 2. Kemera-rahoituksen käyttö työlajeittain vuonna 2011, milj. euroa. Lähde: Tapion vuositilastot Vuonna 2011 valtion tuen kokonaismäärä metsänhoito ja -parannustöihin oli 82 milj. euroa mukaan lukien energiapuun korjuu ja haketus. Nuoren metsän hoito, hankkeiden suunnittelu ja toteutusselvitykset sekä energiapuun korjuu olivat kolme merkittävintä toimintoa (kuva 2). Lisäksi ympäristötukeen ja luonnonhoitoon käytettiin 10,8 milj. euroa. Metsänomistajan omalla rahoituksella ja julkisella rahoituksella tehdyn työn osuus työlajien kokonaismäärästä vaihtelee työlajeittain (kuva 3). Kemeralla ei tueta lainkaan kasvatuslannoituksia ja taimikon varhaishoitoa, kun taas juurikäävän torjunta tehdään yksityismetsissä käytännössä aina Kemera-tuettuna. Kokonaan omarahoitteisen työn määrää ei tilastoida tarkasti, joten kuva on tässä suhteessa suuntaa-antava. Osassa Kemera-rahoitetuista työlajeista vaaditaan rahoituksen saamiseksi etukäteissuunnittelu ja osassa toteutusselvitys. Nuoren metsän hoidossa, kulotuksessa, energiapuun korjuussa ja juurikäävän torjunnassa ei vaadita etukäteen tehtyä suunnitelmaa, vaan näistä ns. jälkirahoitteisista töistä laaditaan toteutusselvitys. Tuki kattaa toteutusselvityksen, jos metsänomistaja teettää sen ulkopuolisella. Kaikissa muissa töissä tuen saanti edellyttää etukäteen tehtyä, metsäkeskuksen hyväksymää suunnitelmaa. 7

8 Kuva 3. Kemera-rahoituksella tuetun työn osuus yksityismetsissä kaikkiaan tehdyn työn kokonaismääristä työlajeittain vuonna Lähde: Tapion vuositilasto Tuen valumista suunnitteluun ja toteutusselvityksiin on arvosteltu, koska se ei kohdennu itse työn toteuttamiseen. Kuvassa 4 on esitetty vuodelta 2010 tuen jakautuminen työn toteuttamiseen ja suunnitteluun ja toteutusselvityksiin työlajeittain. Suunnittelu- ja toteutuskustannusten osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on suurin yhteishankkeissa, eli ojituksessa ja metsätien rakennuksessa (19 37 %). Energiapuun korjuussa toteutusselvityskustannusten osuus on vain 0,2 % kokonaiskustannuksista 1 ja juurikäävän torjunnassa alle kaksi prosenttia. Muissa työlajeissa niiden osuus on tyypillisesti hieman vajaa kymmenesosa hankkeen kokonaiskustannuksista. Kaikkiaan vuonna 2010 käytetystä Kemera-tukirahoituksesta (80 milj. ) suunnitteluun ja toteutusselvityksiin kului 19 % eli 15 milj. euroa. Toimenpiteiden kokonaiskustannuksista (121 milj. ) näiden osuus oli 12 %. Liitteessä 2 on esitetty työlajeittain tuen kohdentumista toteutukseen, etukäteissuunnitteluun ja toteutusselvityksiin vuosina Metsätalouden tukijärjestelmään on yritetty muuttaa 2000-luvulla, mutta muutokset eivät ole edenneet. Kemera-lain (544/2007) uudistuksen voimaantulo lykkäytyi puunmyyntitulojen määräaikaisen verohuojennuksen ( ) vuoksi, koska eri tukimuotoihin olisi tullut päällekkäisyyttä. Pienpuun energiatukea koskevan uuden lain (101/2011) myötä energiapuun korjuun tuen piti poistua Kemerasta kuten myös erillisen haketustuen. Toteutuessaan tämä olisi selkeyttänyt tukijärjestelmää ja varojen kohdentumista. Energiapuuta koskevan tuen hyväksyttäminen EU-tasolla on kuitenkin kohdannut vaikeuksia ja säädösten voimaantulo on siirtynyt. 1 Energiapuun korjuun toteutusselvitys tehdään nuoren metsän hoidon toteutusselvityksen lisänä, joten toteutusselvityskustannus tulee vain energiapuuosan huomioon ottamisen aiheuttamasta lisätyöstä. 8

9 Kuva 4. Hankkeen suunnittelun ja toteutusselvitysten sekä työn toteuttamisen osuudet hankkeen kokonaiskustannuksista Kemera-tuetuissa hankkeissa vuonna Vihreällä on kuvattu työlajiin kaikkiaan vuodessa käytetty tukimäärä. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö. Kemera-lain vuoden 2007 uudistuksen keskeisimpiä muutoksia oli siirtää nuoren metsän hoidon tuen painopistettä taimikonhoitoon. Tuki vähenisi vastaavasti nuoren kasvatusmetsän hoidossa. Kunnostusojituksen korvaisi suometsän hoito niminen työlaji, joka on aiempaa monipuolisempi ja edistää suometsien puun hyödyntämistä ja vesiensuojelua. Pellonmetsitys ja pystykarsinta jätettiin kokonaan pois tuettavista työlajeista. Uudistuksessa tukiehtoja yksinkertaistettiin muutoinkin. Kulotus siirrettiin luonnonhoitohankkeisiin ja ympäristötuen laskennassa otettiin lähtökohdaksi pelkästään kohteen hakkuuarvo. Metsäsuunnitelman puuttumisesta aiheutuva 10 prosenttiyksikön vähennys työtuen määrään poistettiin. Vuoden 2012 alusta toteutui uudistus, jossa Kemera-tuet luetaan verotettavaan metsätalouden pääomatuloon. Tällä on merkitystä metsänomistajan omatoimisessa työssä sekä ympäristötuessa, joista metsänomistajan saama tuki pienenee veron verran. Tukirahoitukselle teetetty työ ja muut ostopanokset ovat kuitenkin aiemmasta poiketen verovähennyskelpoisia, joten veromuutoksella ei ole käytännön vaikutusta tukitasoon valtaosassa Kemera-kohteita. Valtio panostaa metsätalouden edistämistoimintaan Kemera-varojen (metsänhoito ja parannus) lisäksi myöntämällä varoja metsäsuunnitteluun ja metsäneuvontaan. Vuotta 2008 koskeneessa selvityksessä (Mäki ja Ripatti 2010) todettiin näiden metsätalouden voimavarojen jakautuneen taulukon 1 mukaisesti. Mäen 9

10 ja Ripatin (2010) selvityksen mukaan edellä mainittu kokonaisrahoitus kohdentuu siten, että metsäkeskuksen ja yrittäjien osuus on kummankin noin kolmannes, metsänhoitoyhdistysten osuus noin 15 % ja metsänomistajien runsas viidennes. Yrittäjien ja metsänomistajien oma työpanos ovat selvästi merkittävimmät Kemera-töiden toteutuksessa (taulukko 2). Metsänhoitoyhdistysten työpanos on hieman metsäkeskusta suurempi. Metsäsuunnittelussa taas metsäkeskuksen työpanos on ylivoimaisesti suurin. Neuvonnan työpanos jakautuu suurin piirtein tasan metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kesken. Taulukko 1. Metsätalouden edistämistoiminnan voimavarat vuonna Lähde: Mäki ja Ripatti Työlaji Rahoitus, - Metsänhoito- ja perusparannustoiminta* Metsäsuunnittelu Neuvonta Yhteensä * Kemera-rahoitus, joka sisältää myös töihin liittyvän suunnittelun. Taulukko 2. Metsätalouden edistämistoiminnan toteuttajat vuonna 2008, henkilötyövuotta. Suluissa on osuus kokonaistyöpanoksesta. Lähde: Mäki ja Ripatti Metsätalouden toimijat Kemera-työt Metsäsuunnittelu Neuvonta Yhteensä Metsänomistajat 2075 (46) (41) Yrittäjät 1795 (40) 12 (4) (36) MHY 370 (8) 24 (8) 100 (49) 494 (10) Metsäkeskukset 282 (6) 266 (88) 106 (51) 654 (13) Yhteensä 4522 (100) 302 (100) 206 (100) 5030 (100) 10

11 3 Metsätalouden toimintaympäristön muutos ja merkitys tukipolitiikalle 3.1 Metsäteollisuus ja puunkäyttö Suomen metsäteollisuus on viennistä riippuvainen. Yli 90 % paperin ja kartongin sekä yli 60 % sahatavaran kotimaan tuotannosta viedään ulkomaille. Paino- ja kirjoituspapereiden, joiden osuus paperin ja kartongin tuotannon määrästä on runsas 70 %, kulutuskehitys riippuu viestinnästä ja mainostamisesta. Sähköisen viestinnän voimakas kehitys on vähentänyt erityisesti sanomalehtipaperin mutta myös painopapereiden kulutusta länsimaissa. Kartongin ja pakkaustuotteiden kulutus riippuu muun teollisuuden ja kulutustavaroiden kaupan kehityksestä. Kulutustavaratuotannon siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin ja verkkokaupan lisääntyminen lisäävät pakkausteollisuuden merkitystä kuljetusketjujen pidentyessä, mutta samalla myös kartonki- ja pakkauspaperin tuotantoa siirretään näihin maihin. Sahatavaran kulutus on pääosin sidoksissa asuin- ja toimistotilojen uudis- ja korjausrakentamiseen. Lopputuotteiden kysyntä Suomen paino- ja kirjoituspapereiden päävientimarkkinoilla on vähentynyt, minkä vuoksi tuotantokapasiteettia on jouduttu supistamaan. Arviot metsäteollisuuden kotimaisen tuotannon laajuudesta tulevaisuudessa vaihtelevat. Metlan arvion (Hetemäki ja Hänninen 2009) mukaan paperin ja kartongin tuotanto vuonna 2020 olisi noin 34 % pienempi kuin huippuvuonna Ainespuun käytössä tämä merkitsisi noin 12 milj. kuutiometrin vähennystä, jolloin massa- ja paperiteollisuuden ainespuun käyttö olisi vuonna 2020 noin 25 milj. kuutiometriä. Tästä valtaosa (lähes 90 %) olisi kotimaista puuta. Paperin ja kartongin tuotantomäärät ovat samaa luokkaa kuin Törmän ja Reinin (2008) tutkimuksessa. Sahatavaran kotimaan kulutuksen ennakoidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä noin 6,0 miljoonaan kuutiometriin, mutta viennin Eurooppaan supistuvan, jolloin kokonaistuotanto asettuisi noin 10 miljoonaan kuutiometriin. Vanerin ja puulevyjen tuotantomäärät säilyisivät likimain vuoden 2007 tasolla, eli noin 2 miljoonassa kuutiometrissä. Ainespuun käyttö saha- ja levyteollisuudessa olisi tällöin noin 26 milj. kuutiometriä, josta kotimaisen puun osuus olisi hieman yli 90 % (Hetemäki ja Hänninen 2009). Puun energiakäytön Hetemäki ja Hänninen toteavat lisääntyvän, mutta eivät esitä arviota käytöstä. Ainespuun kokonaiskäyttö (ilman puun energiakäyttöä) olisi vuonna 2020 hieman runsaat 50 milj. kuutiometriä. Honkatukia ja Simola (20) päätyvät arviossaan metsäteollisuuden puun käytöstä huomattavasti suurempiin määriin. Metsäteollisuuden ainespuun käyttö vuonna 2020 on heidän arvionsa mukaan noin milj. kuutiometriä vuodessa vientikehityksestä riippuen. Arvio sisältää myös ainespuun käytön energian tuotantoon. Kärhä ym. (2010) lähtevät puolestaan puun energiakäytön tarkastelussaan siitä, että metsäteollisuuden (sellu-, paperi- ja puutuoteteollisuus) puun käyttö voi olla alimmillaan 52, perusskenaariossa 59 ja maksimiskenaariossa 74 milj. kuutiometriä vuonna Nämä arviot perustuvat kuitenkin aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteisiin. Perinteisen metsäteollisuuden tuotannon vähentyessä odotukset kohdistuvat mm. bioenergian käytön lisäämiseen ja biojalostamohankkeisiin. Suuret metsäteollisuus- ja energiayhtiöt (UPM, Stora Enso ja Neste Oil) suunnittelevat biojalostamohankkeita. Lisäksi biojalostusyhtiö Green Fuel Nordic on ilmoittanut rakentavansa kolme biojalostamoa Suomeen, ensimmäisen jo Biojalostamohankkeille on vahva poliittinen tuki, mutta toteutuakseen ne edellyttävät kotimaista ja EU:n tukea, jota kaikki näistä hankkeista eivät voine saada. Näiden puunkäyttö on etupäässä metsätähteestä tehtyä haketta ja pienpuuta ensiharvennusmetsistä. Honkatuki ja Simola (2011) arvioivat puun energiakäytön biojalostamoissa nousevan noin 2,5 miljoonaan 11

12 kuutiometriin, josta noin 1,5 milj. kuutiometriä olisi ainespuuta. ClusterTech2 tutkimuskonsortion skenaarioissa puuenergian vuotuinen lisäystarve vuonna 2020 on 9 10 milj. kuutiometriä liikenteessä ja lämmityksessä. Arviossa ei esitetä, miten puuraaka-aine jakautuu metsä- ja puutähteisiin ja ainespuuhun. UPM on käynnistänyt mäntyöljypohjaisen biodieseljalostamon rakentamisen Lappeenrantaan Kaukaan sellutehtaan yhteyteen. Sen arvioidaan käynnistyvän 2014, mutta se ei lisää puun käyttöä, sillä mäntyöljy syntyy sellunvalmistuksen sivutuotteena. Metsäteollisuuden kehitteillä olevat uudet tuotteet, esim. fibrilli- ja nanosellu, tuskin lisäävät puun käyttöä merkittävästi ainakaan vielä vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan niiden tuottama jalostusarvonlisäys voi olla huomattava. Puurakentamisen voimakas lisääntyminen kerrostalorakentamisessa voi jossain määrin lisätä sahatavaran käyttöä ja tukkipuun kysyntää. Metsäteollisuuden ainespuun käyttö oli suurimmillaan yli 75 milj. kuutiometriä vuosina (kuva 5). Metlan (Hetemäki ja Hänninen 2009) ennusteen mukaan teollisuuden ainespuun käyttö vuonna 2020 olisi hieman yli 50 miljoonaa kuutiometriä ilman puun energiakäyttöä, mikä olisi likimain samaa luokkaa kuin vuonna Kärhä ym arvioivat ainespuun käytön asettuvat milj. kuutiometrin välille, ja Honkatukia ja Simola (2011) milj. kuutiometriin, mikä sisältää myös ainespuun käytön energian tuotantoon. ClusterTech2 tutkimuskonsortio arvioi puun käytöksi vuonna 2020 kaikkiaan 88 milj. kuutiometriä 2. Arviot ainespuun teollisuuskäytön määrästä tulevaisuudessa ovat epävarmoja vaihdellen suuresti. Mitä suuremmaksi ero metsien kasvun ja puun käytön välille kasvaa, sitä vaikeampaa on perustella julkista rahoitusta puuntuotannon lisäämiseen ja metsien hoitoon. Kuva 5. Kotimaisen ja tuontiraakapuun käyttö Energiantuotannon raakapuu kattaa lämpö- ja voimalaitosten runkopuusta valmistetun metsähakkeen ja pientalojen polttoraakapuun. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja Arviosta ei käy ilmi, kuinka suuri osuus puun käytöstä on ainespuuta. 12

13 3.2 Metsänomistusrakenne, tavoitteet ja käyttäytyminen Metsänomistuksen rakenne muuttunee seuraavan vuosikymmenen aikana samaan tapaan kuin viimeisten parinkymmenen vuoden kuluessa on tapahtunut (Hänninen ym. 2011). Metsänomistajat ikääntyvät ja eläkeläisten merkitys suurimpana metsänomistajaryhmänä vahvistuu edelleen. Maatalousyrittäjien osuus metsänomistajista supistuu, mutta heidän omistuksessaan oleva metsäala ei vähene samassa suhteessa. Metsänomistajien tilalla asuminen vähenee ja kaupungistuminen yleistyy, mikä tarkoittaa etämetsänomistajuuden yleistymistä. Sukupolvenvaihdosten yhteydessä osa metsätiloista pirstoutuu entistä pienemmiksi. Vaikka samaan aikaan suuria metsätiloja muodostuu entistä enemmän, niiden kiinteistörakenne heikkenee, sillä tilakokonaisuuteen kuuluvien erillisten metsäkiinteistöjen hajanaisuus lisääntyy. Suuret ikäluokat, vuosina syntyneet henkilöt omistavat metsistä viidenneksen ja heitä on myös lukumääräisesti viidennes metsänomistajista. Metsänomistuksessa tapahtuu kerralla merkittävä muutos suurten ikäluokkien metsäomaisuuden vaihtaessa omistajia varsin lyhyellä aikavälillä 2020-luvulla. Metsätilojen koko on kehittynyt kaksijakoisesti: toisaalta pieniä alle 10 hehtaarin metsätiloja on syntynyt perinnönjakojen yhteydessä vuosittain merkittävä määrä lisää, toisaalta suurimpien yli sadan hehtaarin metsätilojen määrä on kasvanut, kun metsänomistajat ovat hankkineet esimerkiksi perinnönjakojen yhteydessä myytyjä metsätiloja. Pieniltä, alle 20 hehtaarin metsätiloilta kertyy noin viidennes markkinahakkuiden kokonaismäärästä, joten puuhuollon kannalta myös pientilat ovat tärkeitä. Pienten tilojen suuri määrä lisää kuitenkin neuvonnan tarvetta, metsäpalvelujen markkinointia ja puun hankinnan kustannuksia. Toisaalta pienmetsänomistajien suuri määrä lisää metsänomistuspohjan laajuutta, mikä puolestaan lisää metsätalouden hyväksyttävyyttä, koska niin monella kansalaisella on omakohtainen kytkentä metsänomistukseen. Ilman rakennepoliittisia toimenpiteitä yllä kuvattu metsänomistuksen ja tilakokorakenteen kehitys on hyvin todennäköinen. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on koonnut joukon toimenpiteitä, joilla kehitykseen voitaisiin vaikuttaa (Metsätilakoon 2012). Vain osa ehdotetuista toimenpiteistä on otettu käyttöön. Rakennemuutoksen myötä metsänomistajien tavoitteet todennäköisesti monipuolistuvat ja yhä enemmän tullee sellaisia pienmetsänomistajia, joille metsien puuntuotannollinen ja taloudellinen merkitys eivät ole keskeisiä. Metsien aineettomilla arvoilla esimerkiksi maisemalla, suojelulla ja virkistyksellä on yhä useammalle metsänomistajalle puuntuotannon sijaan tai niiden rinnalla tärkeä merkitys metsäomistuksessa. Tavoitteiden monipuolistuminen on heijastunut myös tarpeeseen kehittää ja sallia monipuolisempia, metsänomistajien tavoitteet paremmin huomioon ottavia metsän käsittelymenetelmiä. Metsänomistuksen rakennepiirteet, tavoitteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Metsänomistajien ikääntyminen ja eläköityminen ilmenevät metsien käytön ja hoidon vähenemisenä. Samaan johtaa puuntuotannollisten ja taloudellisten tavoitteiden merkityksen väheneminen. Etämetsänomistajuuden yleistyminen heikentää metsänomistajien mahdollisuuksia omatoimiseen metsien hoitoon, mikä lisää palveluiden tarvetta. Paikkaan sidotun ajantasaisen metsävaratiedon merkitys korostuu. Uusista metsänomistajista yhä suurempi osa on sellaisia, joilla ei välttämättä ole omakohtaista suhdetta metsien hoitoon ja käyttöön. Metsänomistajaksi tullaan perinnön kautta, usein yllättäen ja suunnittelematta. Nämä piirteet korostavat neuvonnan ja palveluiden merkitystä. Metsänomistajien käyttäytymiseen vaikuttavat pysyvien rakenteellisten muutosten lisäksi talouden suhdannevaihtelut sekä vero- ja tukipolitiikan muutokset. 13

14 3.3 Metsälain uudistaminen Voimassa oleva metsälaki on vuodelta 1997, jonka jälkeen siihen ja sen alemman tasoisiin säädöksiin on tehty tarkistuksia. Suomalainen kestävä metsien käyttö rakentuu ohjaustasolla kahdesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta: metsälaista ja Hyvän metsänhoidon suosituksista. Lisäksi metsien käytölle asettaa rajoituksia ja tavoitteita vapaaehtoinen metsäsertifiointi. Metsälaki luo raamit toiminnalle ja Hyvän metsänhoidon suositukset ohjaavat metsänhoitoa ja metsien käsittelyä kestävyyden eri osa-alueet huomioon ottaen. Metsäsertifiointi on vapaaehtoinen, laajan toimija- ja sidosryhmien yhteistyössä tekemä järjestelmä, joka kehittää ja todentaa hyvää metsänhoitoa. Metsälain lisäksi toimintaa metsissä säätelevät esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Puuntuotannon lisäksi metsien hoidolle ja käytölle on asetettu myös muita tavoitteita. Metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on keskeistä. Ympäristöön ja ekologiaan liittyvät esimerkiksi metsälaissa määritellyt erityisen tärkeät elinympäristöt ja lainmukainen vesiensuojelu. Tavoitteena on myös virkistyskäytön ja maisemanhoidon huomioon ottaminen. Metsänhoitosuosituksissa lähtökohtana on taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) on myös merkittävä käytännön toimintaa ohjaava vaikutus. Tästä esimerkkinä ovat tiettyjen Kemeran taimikonhoidon pituus- ja poistumakriteerien vaikutus taimikonhoidon ajoitukseen ja toteutukseen. Tukijärjestelmän kriteerit ohjaavat tällaisessa tilanteessa enemmän toimenpiteen ajoitusta ja toteutusta kuin Hyvän metsänhoidon suositukset. Metsälaki, niin kuin useat muutkin lait, kuvastavat niiden laatimisajankohdan painotuksia ja arvioita tulevaisuudesta. Voimassa olevan metsälain laatimisen jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia, ja jotkin kehityssuunnat ovat entisestään voimistuneet, kuten metsäomistajakunnan rakennemuutos ja sen myötä tavoitteiden, arvojen ja asenteiden monipuolistuminen. Maa- ja metsätalousministeriö asettikin elokuussa 2010 työryhmän, ns. MEMO-työryhmä, pohtimaan metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista. MEMOtyöryhmän loppuraportissa (Metsänkäsittelymenetelmien 2011) esitetään, että metsänomistajakunnan arvomuutoksesta johtuen on perusteltua monipuolistaa metsänkäsittelymenetelmiä. Toisaalta tarvitaan pienipiirteistä, aineettomia arvoja korostavaa metsien käsittelyä, toisaalta kustannustehokasta, elinkeinomaista metsätaloutta MEMO-työryhmän työtä on jatkanut MEMO-jatkotyöryhmä, joka luovuttaa esityksen metsälakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen tehtävistä muutoksista elokuussa Uudistuksen tavoitteena on, että metsälainsäädäntö asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä. Tavoitteena on myös motivoida metsänomistajia hoitamaan aktiivisesti metsiään ja sitä kautta lisätä puuntarjontaa. Lisäksi muutoksilla pyritään selkeyttämään metsälainsäädäntöä ja tehostamaan viranomaisten valvontatyötä. Metsälainsäädännön muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Tarkistetun metsälain on tarkoitus mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttäminen tasavertaisena menetelmänä nykyisen tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen rinnalla. Nykyinen metsätalouden tukijärjestelmä on kuitenkin rakennettu tasaikäisrakenteisen metsikkötalouden harjoittamiselle, jossa osa tuista on sidottu metsikkökuvion tiettyyn kehitysvaiheeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tuet metsän uudistamiseen tai nuoren metsän hoitoon (taimikonhoito ja ensiharvennus). Pitkällä aikavälillä onkin syytä arvioida, onko eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatukseen, ns. jatkuvaan kasvatukseen tarpeen kehittää taloudellisia kannustimia. 14

15 3.4 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen on arvioitu tuovan Suomeen leudompia talvia, lisääntyneen sadannan ja haihdunnan, pidentyneen kasvukauden sekä kuivien kesien ja myrskyjen suurempaa todennäköisyyttä. Ilmastonmuutokseen varautumisessa on kaksi puolta: hillintä ja sopeutuminen. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsähakkeella on esimerkki ilmastonmuutoksen hillinnästä aktiivisin toimenpitein. Metsillä on myös iso merkitys muutoksen hillinnässä, kun kasvavat puut sitovat merkittäviä määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja erityisesti niiden varastoidessa hiiltä puubiomassaan ja maaperään. Puuvarantoa lisäämällä voidaan tiettyyn rajaan saakka sitoa enemmän hiiltä kasvaviin metsiin (Valsta ym. 2006). Metsien hoito ja kasvukunnosta huolehtiminen oikea-aikaisin hakkuin ja muin toimenpitein ovat tehokkaita tapoja lisätä puun kasvua ja metsiin sitoutuvan hiilen määrää. Kasvatuslannoitus on ilmasto- ja kustannustehokas tapa lisätä puuston kasvua. Typpilannoitteen valmistuksessa ja itse lannoitteesta vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä on murto-osa saavutetusta hyödystä (Nordin ym. 2009). Luonnollisesti tulee kuitenkin huomioida myös lannoittamisen muut ympäristövaikutukset. Turv la puiden kasvua voitaisiin lisätä levittämällä puutuhkaa. Toinen tapa lisätä boreaalisen vyöhykkeen talousmetsien hiilivarastoja on kiertoajan pidentäminen (esimerkiksi Richards 2004, Nerg 2009). Päätehakkuun viivästyminen johtaa kuitenkin metsätalouden kannattavuuden heikkenemiseen (Pohjola ja Valsta 2007, Pingoud ym. 2010). Lisäämällä puun käyttöä pitkäikäisissä tuotteissa, esim. rakentamisessa, voidaan myös poistaa hiiltä kierrosta varastoon. Varautuminen myrskytuhoihin on esimerkki ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Ilmastonmuutoksen myötä metsätuhojen riskin on ennustettu kasvavan. Lämpimämpi ilmasto voi myös tuoda uusia tuhohyönteisiä metsiimme ja nykyiset tuhohyönteiskannat voivat vahvistua parantuneiden elinolosuhteiden johdosta. Leudommat talvet vähentävät maan routimista ja metsät ovat entistä haavoittuvaisempia talvimyrskyille, varsinkin jos puiden latvoissa on iso lumitaakka. Kuivat kesät voivat heikentää varsinkin kuusimetsiä jotka kasvavat kuivilla mailla ja altistaa niitä bioottisille tuhoille. Lyhentyvien ja leudompien talvien sekä kosteampien syksyjen ennakoidaan tuovan haasteita puunhankinnalle. Vahvan metsätieverkoston merkitys kasvaa, kun kelirikkoaika pitenee. Metsäteiden perusparantamisen merkitys kasvaa. Metsänhoidolla voidaan parantaa metsien elinvoimaisuutta ja kestävyyttä. Riittävän aikainen taimikonhoito ja ensiharvennus estävät puiden riukuuntumista, ja näin puut kestävät paremmin lumitaakkaa ja kovaa tuulta. Kasvava tuhoriski voi luoda tarpeen lisätä panostuksia metsien terveyden turvaamiseksi. Myrskytuhojen johdosta heikentyneellä metsällä on suurempi riski altistua erilaisille metsätuholaisille, esimerkiksi kaarnakuoriaisille, ja se voi pahimmassa tapauksessa kehittyä tartuntalähteeksi. Toisaalta tällaiset metsät voivat olla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. On arvioitu, että ilmastonmuutoksen seurauksena juurikäävän esiintyminen lisääntyy entisestään. Juurikääpä voi laajalle levitessään olla todellinen haaste metsänomistuksen taloudelliselle kannattavuudelle lahottaessaan rungon arvokkainta osaa, tukkipuuta. 15

16 3.5 Metsäenergia EU:n uusiutuvan energian direktiivi asettaa kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian edistämispolitiikalle. Suomen osalta tämä tarkoittaa muun muassa tavoitetta nostaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin referenssivuoden ,5 prosentista. Metsähakkeen käytön lisääminen on tärkein toimenpide tavoitteen saavuttamisessa (taulukko 3). Hallituksen vuonna 2010 esittelemässä uusiutuvan energian velvoitepaketissa esitettiin ne keinot ja tukitoimet, joilla saavutetaan uusituvan energian direktiivissä asetetut tavoitteet. Velvoitepaketin tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä monista lähteistä, mutta erityisesti puun energiakäyttöä. Velvoitepaketissa metsähakkeen käyttötavoitteeksi asetettiin 25 TWh:a, joka on noin 13,5 milj. m³ sähkön ja lämmön tuotantoon. Vuodelle 2011 arvio toteutuneesta kokonaiskäytöstä on noin 7,5 milj. kuutiometriä (kuva 6). Velvoitepaketin mukaan puuta käytettäisiin yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon voimalaitoksissa, ns. CHP-laitoksissa, biopolttoaineina ja pelletteinä. Näitä tavoitteita on lähdetty toteuttamaan tukijärjestelmän muuttamisella ja tukimuotojen lisäämisellä. Lähitulevaisuudessa metsähakkeen kysynnän voidaan olettaa kasvavan edellä mainittujen käyttöpaikkojen lisäksi biojalostamoissa. Suomessa on useita isoja biojalostamoinvestointeja vireillä, jotka kaikki toteutuessaan tarvitsisivat edellä esitetyn lisäksi puuraakaainetta, mukaan lukien metsähake, vuositasolla arviolta jopa noin 4 8 milj. m 3. Suurimpien biojalostamoiden investointipäätökset riippuvat EU-komission investointitukipäätöksistä. Lisäksi energiateollisuus suunnittelee rakentavansa vuoteen 2020 mennessä uutta ja korvaavaa puupolttoaineen käyttöön perustuvaa energiantuotantokapasiteettia Suomeen yli MW vuoteen 2020 mennessä (Oesch 2012). Osa näistä on jo toteutunut merkittävimpinä Keljonlahden, Lappeenrannan ja Haapaniemen voimalaitokset. Taulukko 3. Uusiutuvan energian velvoitepaketin mukainen tavoitetila vuonna 2020 (TWh:a). Polttoainelaji Vuonna 2005 Vuonna 2020 Jäteliemet 37,0 38,0 Teollisuuden tähdepuu 20,0 19,0 Vesivoima 13,6 14,0 Tuulivoima 0,0 6,0 Metsähake 6,0 25,0 Puun pienkäyttö 13,0 12,0 Lämpöpumput 2,0 8,0 Liikenteen biopolttoaineet 0,0 7,0 Biokaasu 0,0 1,0 Pelletit 0,1 2,0 Kierrätyspolttoaineet 2,0 2,0 Muu uusiutuva 0,4 0,4 Uusiutuva energia yhteensä 94,0 134,0 Uusiutuvan osuus loppukulutuksesta 87,0 124,0 Energian loppukulutus 303,0 327,0 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, % 28,5 38,0 16

17 Kuva 6. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina e. Luvut kattavat metsähakkeen kulutuksen lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Sinisellä on merkitty Kansallinen metsäohjelma 2015 tavoite. Lähde: Metla. Laitospäähän uusiutuvan energian käytön lisäämisen velvoitepaketti toi tullessaan muuttuvan sähköntuotannontuen ja pienille CHP-laitoksille tarkoitetun syöttötariffin, joka ei kuitenkaan käytännössä toimi. Metsäpäähän suunniteltiin ns. pienpuun energiatuki, Petu, joka suunniteltiin korvaamaan Kemeran korjuu- ja haketustuet. Suomen laatima esitys Petusta kuitenkin kaatui EU:n notifiointiprosessissa vuoden 2012 alussa. Komissio katsoi, että tuki tulisi maksaa sähköä tai lämpöä tuottavalle laitokselle. Koska suunniteltu pienpuun energiatuki ei soveltunut valtiontukisääntöihin siinä muodossa kuin se esinotifioitiin komissiolle, on tukijärjestelmää muokattu uudelta pohjalta niin, että tuen maksatuspistettä on siirretty lähemmäs laitospäätä. Tutkimusten mukaan korjuutuki (korvaus käytetyistä metsähakemääristä) tulee valtiolle tuotantotukea (lisähinta tuotettu energiayksikköä kohden) kalliimmaksi kaikilla tarkastelluilla tukitasoilla, mutta se kohdentaisi tehokkaammin metsätähdehakkeen uusiutuvan energian raaka-aineeksi (Kangas ym. 2011, Mäkelä ym. 2011). Nykymuotoinen Kemeran pinta-alaperusteinen nuoren metsän hoidon jatkuu. Kemera-energiapuun korjuutuki jatkuu kunnes uusi pienpuun energiatuki saadaan voimaan, mutta Kemeran haketustuki päättyy vuoden 2012 loppuun. Haketustuen loppuminen aiheuttaa metsäenergian toimittajille ja laitoskäyttäjille noin neljän euron kuutiometrikohtaisen korotuksen metsähakkeen toimituskustannukseen. Lisäpainetta hakkuutuen loppumiseen tuo olemassa olevien metsäenergiavarastojen hakettaminen ennen määräajan sulkeutumista, koska tukihakemukset pitää laittaa vireille pari kuukautta ennen vuoden 2012 loppua. 17

18 Monissa nykyisin käytössä olevissa CHP-laitoksissa käytetään turvetta metsähakkeen ja muiden biomassojen seospolttoaineena. Turvetta käytetään polttoaineseoksen tasalaatuistamiseen ja biomassojen kloorin sitomiseen, joka näin osaltaan ehkäisee kattilan korroosiota. Kasvihuonekaasujen lähteenä turve kuitenkin rinnastetaan kivihiileen, ja turvetuotanto koetaan varsinkin paikallisesti merkittäväksi vesistöjen kuormittajaksi, vaikka valtakunnan tasolla sen osuus typpi- ja fosforikuormituksesta on alle prosentin luokkaa (Mickwitz ja Rekolainen 2012). Uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi turpeen käyttö biopolttoaineiden seospolttoaineena on välttämätöntä, kunnes voimalaitoskantaa saadaan uudistettua. Uudet, joskin kalliimmat kattilatyypit mahdollistavat korkean, parhaimmillaan jopa sadan prosentin puun käytön. Toistaiseksi turpeen käyttö tukee metsähakkeen käyttöä. Valittu politiikka tulee kuitenkin johtamaan siihen, että puun käyttö lisääntyy turpeen kustannuksella. 3.6 Metsäorganisaatiouudistus Julkisluonteisia metsäorganisaatioita ja niiden tehtäviä uudistetaan parhaillaan voimakkaasti. Maakunnalliset 13 metsäkeskusta on fuusioitu yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi, Suomen metsäkeskukseksi, joka aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta. Uudistuksessa metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytetty julkishallinnollisista tehtävistä. Samalla purkautui Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten lakisääteinen yhteistyö. Suomen metsäkeskuksen julkisten palveluiden tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Metsäkeskusten toiminnassa metsäteiden perusparannus, rakentaminen ja kunnostusojitus sekä metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnitelmien laadinta ovat olleet merkittävä osa niiden toimintaa. Metsänparannustyöt on toteutettu pääosin Kemera-rahoituksella. Metsäsuunnitelmien rahoitukseen on käytetty julkista tukea, jolloin metsänomistaja on saanut sen markkinahintaa edullisemmin. Alueellisen metsävaratiedon keruu, sen jalostaminen ja käytön edistäminen sekä metsävaratiedotteiden laatiminen ja toimittaminen metsänomistajille ovat jatkossa merkittävä osa Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtäviä. Sen sijaan varsinaisten metsäsuunnitelmien laadinta tehdään markkinapohjaisesti joko Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluyksikön tai muiden metsäpalvelutuottajien toimesta samoin kuin metsätie- ja kunnostusojitushankkeiden suunnittelu ja toteutus. Myös metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on pantu vireille. Tavoitteena on metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen siten, että varmistetaan tasapuolinen kilpailuasema eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla. Tämä merkinnee metsänhoitomaksusta luopumista. Näillä muutoksilla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia palvelujen kattavuuden ja saatavuuden näkökulmasta. Toimijoiden kannattaa tuottaa vain sellaisia palveluita, joista ne saavat riittävän katteen. Riskinä on, että pienten metsätilojen omistajat eivät kiinnosta palveluntuottajia. 18

19 4 Tukijärjestelmän uudelleen suuntaaminen 4.1 Julkisen ohjauksen tarve ja keinovalikoima Julkisen ohjauksen tarvetta perustellaan taloustieteen näkökulmasta usein kolmella seikalla: voimavarojen kohdentumisella (allokaatiolla), tulonjaolla ja tasapainolla. Tarkoituksena on parantaa markkinoiden toimivuutta ja reagoida markkinoiden ulkopuolisiin vaikutuksiin, epäsuotuisaan tulonjakoon ja suhdanteiden vakauttamiseen (Mäki ym. 2011). Allokaatiolla tarkoitetaan niukkojen taloudellisten voimavarojen kohdentamista hyödykkeiden tuottamiseksi. Mikäli markkinat hoitavat resurssien tehokkaan kohdentamisen hintamekanismin avulla, markkinoiden toimintaan puuttuminen ei ole perusteltua, koska julkisen vallan interventiot aiheuttaisivat vain tehottomuutta ja hyvinvointitappiota. Käytännössä täydellisten markkinoiden kriteerit jäävät täyttymättä lähes aina, eikä metsätalous ole poikkeus tässä suhteessa. Metsätalouden harjoittamisella voi olla negatiivisia ulkoisvaikutuksia tai metsään liittyviä julkishyödykkeitä ei tuoteta riittävästi. Toiminnan ulkoisvaikutuksia ympäristöön pyritään korjaamaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta optimaaliseen suuntaan taloudellisen ohjauksen avulla. Metsätalouden ympäristötuet ovat hyvä esimerkki näiden asioiden korjaamiseksi. Tulonjaolla tarkoitetaan politiikan tarkastelussa tavoitetta taata jokaiselle tietty elintaso säätelemällä verotusta ja sosiaalitukia tarkoituksenmukaisesti. Tulonjakoon vaikuttamalla voidaan korjata joko väestöryhmiin tai alueellisiin eroihin liittyvää epäoikeudenmukaisuutta. Tuet voidaan esimerkiksi porrastaa maantieteellisesti eri tavoin, kuten Kemerassa on tehty. Talouden tasapainolla tarkoitetaan tilaa, jossa talous kasvaa hallitusti, työllisyystilanne on kunnossa ja inflaatio maltillista. Tasapainoisen talouden piirteitä ylläpidetään valtion talouspolitiikalla eli julkisia tuloja ja menoja säätelemällä. Laskusuhdanteessa voidaan esimerkiksi tukea työllisyyttä toteuttamalla infrastruktuuriin kohdistuvia rakennushankkeita. Puun hintasopimusjärjestelmä on esimerkki keinosta, jolla pyrittiin vakauttamaan puumarkkinoita vähentämällä hintavaihteluita. Julkisen vallan ohjauskeinot luokitellaan usein lainsäädäntöön, taloudelliseen ja informaatioon perustuvaan ohjaukseen. Säädösohjauksen keinot jakautuvat ohjeisiin ja kieltoihin, jotka voivat olla joko ehdottomia tai ehdollisia. Taloudelliset ohjauskeinot ovat joko rahallisia tai aineellisia, joko kannusteita tai rasitteita. Informaatio-ohjauksen kaksi perusryhmää ovat joukkotiedotus sekä ihmistenvälinen vuorovaikutuksen mahdollistava tiedotus. Säädösohjaus tai sääntely tarkoittaa hallinnon luomia sääntöjä ja ohjeita, joilla kontrolloitava kohderyhmä ohjataan toimimaan halutulla tavalla. Sääntelyä tehostetaan usein sanktioilla (seuraamusmaksut, sakot ym. rangaistukset). Lainsäädäntö on keskeinen keino, jolla julkinen valta voi suunnitelmallisesti edistää tiettyjen tavoitteiden toteutumista. Taloudellisella ohjauksella tarkoitetaan hallinnon tarjoamia hyötyjä ja sen asettamia kustannuksia, joilla kohderyhmää pyritään kannustamaan tiettyyn toimintaan tai estämään epäsuotuisaa toimintaa jonkin seuraamuksen uhalla. Kannustimilla sekä veroilla ja maksuilla siis muutetaan suotuisan tai epäsuotuisan toiminnan suhteellista hintaa julkisen vallan, esimerkiksi metsäpolitiikan toivomaan suuntaan. Metsätalouden taloudellinen ohjaus voidaan jakaa suoraan ja epäsuoraan julkiseen tukeen sekä verotukseen ja siihen liittyviin vähennyksiin ja vapautukseen. Kemera on esimerkki suorasta tuesta, joka kohdistuu tiettyihin metsäta- 19

20 louden harkinnanvaraisiin investointeihin. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden, joita ylläpidetään osin verovaroin, antama ilmainen tai subventoitu neuvonta ja ammattiapu voidaan lukea epäsuoraksi tueksi. Informaatio-ohjauksella pyritään kannustamaan tai estämään väärää toimintaa tarjoamalla tietoa käyttäytymisen mahdollisista vaikutuksista. Ohjaus ei ole millään muotoa pakottavaa, vaan päätös toiminnasta jää yksilölle. Metsätalouden informaatio-ohjauksella tarkoitetaan lähinnä julkisia neuvonta- ja suunnittelupalveluita, joita tarjoavat metsänomistajille metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistykset. Metsänhoidon suositukset ja metsävaratietoon perustuvat toimenpide-suositukset ovat esimerkkejä informaatio-ohjauksesta. Edellä esitellyt ohjauskeinot eivät kuitenkaan ole pelkästään välineitä, vaan usein osa itse politiikan sisältöä. Vaikka metsäpolitiikan tavoitteista oltaisiin samaa mieltä, varsinainen poliittinen keskustelu käydään usein niiden saavuttamiseksi käytettävistä keinoista. Monet ohjauskeinoista ovat ainakin osittain toisiaan korvaavia, ja näin hyvinkin erilaiset keinot voivat tuottaa saman lopputuloksen. Säädösohjaus merkitsee useimmiten joko rajoituksia, velvoitteita tai molempia, jotka voivat olla ristiriidassa perutuslain turvaamien yksilön oikeuksien tai omaisuuden suojan kanssa. Poliittisessa prosessissa on tyypillistä valita ensisijaisesti vähiten pakottava keino, koska sellainen on helpommin hyväksyttävissä. Myös ohjauskeinojen kustannukset ja kohdistettavuus vaikuttavat valintaan. Ohjauskeinoja voidaan käyttää myös erilaisina yhdistelminä, sillä keinot voivat olla rinnakkaisina tai peräkkäisinä toisiaan täydentäviä. Yleensä informaatio-ohjaus täydentää kaikkien muiden ohjauskeinojen vaikuttavuutta. Säädös- ja taloudellinen ohjaus voivat täydentää toisiaan, jos ne ovat yhdensuuntaisia mutta hieman eri tavoin kohdennettuja. Metsäpolitiikan ohjauskeinoista on todettu metsäneuvonnan ja nuoren metsän hoidon julkisen tuen ennemminkin täydentävän kuin korvaavan toisiaan. Ilman neuvontaa metsänomistajat eivät olisi tunnistaneet nuoren metsän hoidon tarvetta eivätkä tienneet työn toteuttamiseen mahdollisesti saatavasta tuesta. Taloustieteen näkökulmasta metsätalouden julkisessa tukemisessa, kuten Kestävän metsätalouden rahoitustuessa (Kemera) ei ole kysymys tulonjaosta eikä talouden tasapainosta. Taloustieteen näkökulmasta tukipolitiikan alueellisia piirteitä ei voida perustella, joskin alueellisuusnäkökohtiin voi löytyä muita syitä. Sen sijaan Kemera-tukea voidaan perustellusti käyttää korjaamaan joko tehotonta markkina-allokaatiota, joka voi johtua ulkoisvaikutuksista tai julkishyödykkeistä, tai korjaamaan markkinaepätäydellisyyksiä. Julkishyödykkeiden tuotannosta ja (negatiivisista) ulkoisvaikutuksista johtuvan tehottoman allokaation korjaaminen tukijärjestelmällä on hyväksyttävää ja perusteltavissa. Markkinaepätäydellisyyksien osoittaminen on huomattavasti hankalampi asia. Markkinaepätäydellisyys tai -häiriö voi johtua joko osapuolten erilaisesta markkinavoimasta tai epätäydellisestä informaatiosta. Yleensä tutkimus- ja kehitystoiminta on kilpailutaloudessa aina alioptimaalisesti hoidettu, joten sen rahoitus on kilpailutaloudellisesti perusteltua myös metsätaloudessa. Euroopan Unionin valtiontuen suuntaviivojen (Yhteisön 2008) mukaan valtiontuella voidaan tietyin edellytyksin korjata markkinahäiriöitä, parantaa markkinoiden toimintaa ja tehostaa kilpailukykyä. Valtiontuella voidaan myös edistää kestävää kehitystä. Tukitarpeen arvioinnissa, kohdentamisessa ja argumentoinnissa kannattaa aiempaa huolellisemmin ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset ja esimerkiksi ilmasto- ja energiapolitiikka. Tukien kohdentamisessa on syytä miettiä myös toimenpiteiden aikaulottuvuutta: tuetaanko välittömästi vai kaukaisessa tulevaisuudessa saatavia hyötyjä? Välittömästi hyödyttäviä toimia ovat esimerkiksi energiapuun korjuu, t & k - toiminta ja metsien monimuotoisuuden suojelu, kun taas metsän uudistamisen ja taimikonhoidon hyödyt realisoituvat vasta kaukana tuntemattomassa tulevaisuudessa. Viime mainittuja voidaan perustella inves- 20

21 tointitukina, koska investointien aikahorisontti on niin kaukana, etteivät ne ole yksityistaloudellisesti nykyisen omistajan elinaikana perusteltuja, mutta metsäpoliittisesti niitä voidaan pitää tarpeellisina. Tukirahoituksen merkityksen osoittamiseksi tukien perustelumuistiossa kannattaisi määrittää tukieurojen tuotto kussakin toimenpiteessä: paljonko yhdellä tukieurolla saa lisähyötyä. Vertailun on syytä tehdä yleisellä tasolla, keskimääräiskustannuksin ja tuotoin ulkoisvaikutukset huomioon ottaen. Sellaisia tukia, jotka korvaavat tekemistä tai materiaaleja sataprosenttisesti, kuten esimerkiksi taimet tai juurikäävän torjunta-aine, ei tulisi olla. Tukiosuutta pitäisi laskea niin, että metsänomistajalle jää aina myös omarahoitusosuutta. 4.2 Tukijärjestelmän muutokset lyhyellä aikavälillä Työryhmän näkemyksen mukaan nykyistä metsätalouden tukijärjestelmää tulisi korjata välittömästi siten, että rahoituksessa painotettaisiin seuraavia työlajeja: taimikonhoito painottuen taimikon varhaishoitoon metsäenergiapuun markkinoille saaminen juurikäävän torjunta metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen vesien suojelutoimenpiteet kunnostusojitusten yhteydessä metsäteiden perusparannus. Nykyjärjestelmän keskeisenä ongelmana on, että Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) nuoren metsän hoidon tuki ohjaa nykymuodossaan metsänhoitoa metsänkasvatuksen ja puunkorjuun kannalta tehottomaan suuntaan. Kustannuksiltaan edullisemman ja tulokseltaan tehokkaamman taimikon varhaishoidon sijaan metsänomistaja voi viivästää hoitotyötä, koska siihen saa tukea vasta kun poistettavien puiden koko ja määrä ovat riittävät. Tähän sisältyy metsänomistajalle kustannustehokkaan metsänhoidon kannalta huono viesti: kun et tee hoitotöitä ajoissa, saat niihin valtion tukea. Samalla lisätään tulevan puunkorjuun kustannuksia. Nuoren metsän hoidon tukeen liittyy myös sellainen ongelma, ettei se pohjaudu todellisiin kustannuksiin, vaan maa- ja metsätalousministeriön määrittämään keskimääräiseen työkustannukseen (normikustannus). Nämä eivät ole kaikilta osin ajan tasalla. Menettely on johtanut tukitason eriytymiseen todellisista kustannuksista. Tämä menettely kohtelee eri alueiden metsänomistajia epätasa-arvoisesti, kuten kuvasta 7 käy ilmi. Nuoren metsänhoidon tukiehtoja tulee muuttaa niin, että se kannustaa taimikon varhaishoidon tekemiseen oikea-aikaisesti. Taimikon varhaishoitoon on lisäksi kehitettävissä koneita, mikä lisää tuottavuutta, joten tukitarve tulee pidemmällä aikavälillä laitekannan kehityttyä jäämään vähäisemmäksi, kun työ koneiden myötä tehostuu. 21

22 Kuva 7. Nuoren metsän hoidon Kemera-tuki suhteessa todellisiin kustannuksiin (kuvassa NMK= 2. kehitysluokan metsän hoito). Lähde: Tapion tilasto 2011; Metla, Metinfo Kemerasta maksettu energiapuun korjuun ja haketuksen tuen ongelmana on, että ne ovat ohjanneet energiapuun korjuuta kohteisiin, joissa korjuutyö on tehotonta ja kallista. Tuki on mahdollistanut myös sellaisten kohteiden korjuun, jossa hoitamattomuuden tai muun syyn vuoksi energiapuukertymä on ollut pienehkö. Pienirunkoisten puiden korjuu joukkokäsittelynäkin on kallista. Kemerasta maksettu energiapuun korjuun ja haketuksen tuki on sikälikin ongelmallinen, että siihen osoitettu julkinen rahoitus on ollut vuodesta toiseen riittämätön toteutukseen nähden. Ongelmia on aiheutunut saatavien viivästymisestä. Kemeran korvaajaksi suunnitellun pienpuun energiatuen (petu) notifioinnissa on törmätty ongelmiin EUkomissiossa, sillä EU:n ympäristönsuojelun suuntaviivojen mukaan tuki täytyy kohdistaa energia- ja/tai lämpövoimalalle eikä raaka-aineen tuottajalle. Maa- ja metsätalousministeriö on suunnitellut yhdessä toimijoiden kanssa uutta pienpuun energiatukea, jossa tuen maksupiste olisi korjuun sijasta haketus. Epävarmuus tukipolitiikan jatkumisesta haittaa merkittävästi toimintaa ja sen kehittämistä sekä metsä- että laitospäässä, mikä vaikeuttaa uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista. Juurikäävän torjunta on todennäköisesti yksi vaikuttavimmista tukikohteista. Juurikäävän tuhoista arvioidaan aiheutuvan nykyisin noin milj. euron menetykset puun lahovikojen vuoksi. Lisäksi se rajoittaa puulajivalintaa metsän uudistamisessa. Juurikäävän arvioidaan yleistyvän ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ennakoitu routajakson lyhentyminen tai kokonaan loppuminen sekä lisääntyvä kesäaikainen puunkorjuu luovat suotuisat olosuhteet juurikäävän leviämiselle. Ympärivuotinen puunkorjuu on kuitenkin puun laadun, työllistämisen, logistiikan tehokkuuden ja resurssien tehokkaan käytön takia välttämätöntä. Juurikäävän torjunnalla saavutetut vaikutukset ja tulokset on tarpeen selvittää toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi erityisesti tilanteessa, jossa toimintaa on laajenemassa. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on luonteeltaan julkishyödykkeen tuottamista, jota on tuettu ympäristötuella ja yhteishankkeita luonnonhoitohankkeiden tuella. EU:n ja kansalliset luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet metsien osalta, kuten METSO-ohjelman toteuttaminen talousmetsissä tuskin toteutuisivat ilman julkista tukea. Ympäristötuen kustannustehokkaampaa suuntaamista voitaisiin kehittää kytkemällä tuen myöntäminen selvemmin tarpeeseen, esimerkiksi myöntämällä tukea kohteille, joille metsänkäyttöilmoituksen perusteella on tulossa luonnon monimuotoisuuden turvaamista vaarantavia metsätaloustoimenpiteitä. 22

23 Suometsien hoito lisää ja/tai ylläpitää puuston kasvua. Oikeille kohteille oikeaan aikaan tehtynä kasvunlisäys kattaa suometsien hoidon kustannukset, joten se on ilman tukeakin kannattavaa. On kuitenkin huomattava, että suometsien hoitoon liittyy monia vesiensuojelutoimenpiteitä, jotka eivät ole puuntuotannon lisäyksen kannalta välttämättömiä, mutta turvaavat vesien hyvää laatua ja monimuotoisuutta. Nämä toimenpiteet lisäävät suometsien hoidon kustannuksia. Tältä osin kyse on yhteiskunnan tavoitteiden turvaamiseksi tehtävistä toimenpiteistä (ulkoisvaikutuksista), joihin tuki on perusteltua. Lisäksi on syytä huomata, että onnistuneet vesiensuojeluratkaisut edellyttävät laajahkoa pinta-alaa, joka kattaa mieluusti koko valuma-alueen tai joka tapauksessa useampia tiloja. Tällaisen hoitohankkeen suunnittelu ja kokoon juokseminen on työläs tehtävä. Siksi onkin perusteltua, että tällaisten suometsien hoitohankkeiden toteuttamisen suunnittelukustannuksiin saa tukea. Kokonaisvaltainen suometsien hoito edellyttää että haittavaikutukset ympäristöön kyetään minimoimaan. Metsätiet ovat tärkeä osa metsäsektorin infrastruktuuria ja puuhuoltoa; niiden merkitys on vain lisääntynyt metsäenergian korjuun yleistyessä. Infrastruktuuria on kuitenkin ajateltava kokonaisuutena, eli metsätieverkoston lisäksi myös yksityisteiden tulee olla ajokelpoisia. Yksityisteiden ja metsäteiden peruskunnostus voitaisiin kytkeä rahoituksellisesti yhteen, sillä tieverkostossa yksityistiet ja metsätiet liittyvät usein yhteen. Tiestö kokonaisuudessaan on yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, joka on keskeinen edellytys kannattavalle elinkeinotoiminnalle. Toimiva metsäautotieverkosto yhdistettynä yksityisteiden ja yleisten teiden verkostoon parantaa leimikoiden kysyntää, puuhuollon toimitusvarmuutta, tasaa kausihuippuja ja lisää resurssien (metsäkoneet, puutavara-autot ja henkilöresurssit) käytön tehokkuutta. Ilmaston muutoksen vaikutukset tulevat jatkossa korostamaan toimivan tiestön merkitystä. Lisäksi metsäteihin sisältyy julkishyödykkeiden tuottamisen piirteitä, koska ne ovat myös muiden kulkijoiden käytössä. Metsäteiden peruskunnostus, jonka tarkoitus on ylläpitää jo luotua metsätieverkostoa, on syytä pitää tuen piirissä. Metsäteiden peruskunnostuksessa tulee huomioida metsäenergian kuljetusyhdistelmien suurempi tilantarve silmukoissa ja käännöspaikoilla. Uusien metsäteiden rakentaminen tulee sen sijaan harkita alueellisesti ja kytkeä etupäässä olemassa olevien metsäteiden perusparannukseen. Optimaalisen metsäkuljetusmatkan (400 metriä) ulkopuolella arvioidaan olevan vain noin yksi prosentti metsätalouden maasta ja puuston tilavuudesta (Viitala ja Uotila 1999). Suometsien hoitoon liittyvä kunnostusojitus, metsäteiden rakentaminen ja peruskunnostus joudutaan pienmetsätilavaltaisessa maassa varsin usein toteuttamaan usean tilan yhteishankkeina. Yhteishankkeiden perustamisessa, niiden kokoon juoksemisessa, tuki on usein tarpeen, sillä yhteishankkeiden perustaminen ilman kannusteita on vaikeaa. Niinpä onkin tarvetta tukea metsätie- ja ojitushankkeiden ennakkosuunnittelua ja yhteishankkeita. Metsänviljelyn tuetuilla työlajeilla (vajaatuottoisten metsien uudistaminen, metsätuhojen vahinkojen korjaaminen ja pellonmetsitys) on yleensä valtakunnallisesti vähäinen merkitys, mutta ajoittain paikallisesti sekä Pohjois-Suomessa ylipäätään suuri merkitys. Metsänuudistamisen hyödyt realisoituvat kaikkein kauimpana tulevaisuudessa. Niukalle tukirahoitukselle on lyhyellä aikavälillä tätä vaikuttavimpia kohteita. Toisaalta yksityistaloudelliset kannusteet kaukana tulevaisuudessa realisoituville investoinneille ovat heikoimmat. Erilaisten metsätuhojen (myrskyt, hirvet, hyönteiset, palo) jälkeiseen metsänuudistamiseen kohdennettujen tukien tarpeellisuutta tulee tarkastella kriittisesti, koska näitä vastaan voidaan varautua markkinaehtoisiin vakuutuksiin. Kun julkinen tuki jää näistä pois, syntyy markkinoille tarve kehittää toimivia vakuutustuotteita. Vakuutusmaksut ovat lisäksi verovähennyskelpoisia. Massiivisiin tuhoihin, kuten esim. Ruotsin suurten 23

24 myrskytuhojen kaltaisiin tuhoihin voitaneen hakea kuljetus- ja varastointitukea EU:n maaseutuasetuksen perusteella. Metsän lannoitus parantaa maan ravinnetasoa ja lisää puuston kasvua varsin nopeasti, joten kasvunlisäys kattaa lannoituskustannukset. Näin on varsinkin kasvatuslannoituksessa, johon tukea ei edes myönnetä. Terveyslannoituksessa korjataan maan ravinne-epätasapainoa, mikäli metsän kehitys on taantuvaa hyvästä metsänhoidosta huolimatta. Sekin onnistuessaan kattaa kustannukset, joten sen rahoitustukeen tulee suhtautua kriittisesti. Lisäksi varsinkin lentolannoitukseen liittyy negatiivisia ulkoisvaikutuksia (ravinnekuormituksen lisäys), joka tuo kielteistä huomiota metsätalouteen. 4.3 Tukijärjestelmän muutokset pitkällä aikavälillä Metsävarat ja metsiin perustuva biotalous ovat epäilemättä tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. Olennainen kysymys on, hoitavatko markkinat resurssien tehokkaan ohjautumisen, vai tarvitaanko siihen julkisia tukitoimenpiteitä. Pidemmällä aikavälillä metsätalouden tukijärjestelmä kannattaa miettiä kokonaan uudelleen ilman, että yritettäisiin rakentaa sitä nykyisten hallinnonalojen sektorikohtaisten rahoitusjärjestelmien pohjalta. Tämä edellyttää, että meillä on yhteinen näkemys, visio siitä, millaista hyvinvointia metsistämme tavoitellaan. Koska metsien käsittelyn muutokset realisoituvat markkinoilla kaukana tulevaisuudessa, myös visiossa tulee tähdätä riittävän kauas. Visiosta johdetaan tavoitteet ja niistä toimenpiteet, joista metsätalouden tukijärjestelmä on vain yksi. Lisäksi metsäpolitiikan tulee niveltyä muuhun alaa koskevaan politiikkaan, kuten esimerkiksi ilmasto- ja energiapolitiikan päämääriin, vaikka tukijärjestelmät olisikin hajautettu eri ministeriöiden alle. Koko metsäalan nykyisestä tukijärjestelmästä ja sen rahoituksesta hallinnonaloittain saa kuvan Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 esitetystä rahoitustaulukosta (liite 3). Edellisessä luvussa 4.2 kuvattujen tukimuotojen tarpeellisuus joudutaan luonnollisesti arvioimaan uudelleen suhteessa tavoitteisiin tarkasteltaessa tukijärjestelmän kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Ainakin osa näistä tukimuodoista on varmasti tarpeellisia jatkossakin. Mutta lisäksi näkökulmaa on syytä laajentaa, johon liittyen työryhmän keskusteluissa nostettiin esille jatkotyössä harkinnanarvoisia seuraavia asioita. Metsälain uudistus tullee monipuolistamaan metsien käsittelymenetelmiä, mikä edellyttää metsätalouden tukijärjestelmän uudelleen tarkastelua, sillä osa nykyisistä tuista on sidottu tasaikäisrakenteisen metsikkötalouden menetelmään. Kannustimia tulee arvioida myös uusien metsänkasvatusmenetelmien kannalta. Ilmasto- ja energiapolitiikan merkitys tuskin vähenee tulevaisuudessa, joten uutena työmuotona peltojen metsitys voisi olla ilmastopoliittisista syistä erittäin järkevää. Sillä voitaisiin kompensoida metsäpinta-alan vähentymistä ja sen lisäksi se osaltaan lisäisi puuntarjontaa puuston määrän lisääntyessä. Pellon metsitys saattaisi edistää myös luonnon monimuotoisuutta, mikäli lehtomaiset metsätyypit lisääntyisivät metsitysten kautta. Koska peltojen metsittämiseen liittyy tällaisia julkishyödykevaikutuksia, tuki on perusteltavissa. Toisaalta maailman elintarviketuotanto edellyttää tulevaisuudessa väeston kasvun ja ilmastonmuutoksen myötä entistä suurempaa peltoalaa, joka voi heijastua myös Suomeen. Metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Hiilen sidontaa voidaan lisätä joko puuston kasvua lisäämällä tai kiertoaikaa pidentämällä. Tuleekin selvittää voitaisiinko metsänomistajille kohdistettuja tukia osittain ohjata hiilen sidontaan. Uusiutuvan energia käytön lisäämistä tuetaan tällä hetkellä useilla päällekkäisillä puuenergian tukijärjestelmillä. Tuet tulisi ensisijaisesti kohdistaa niihin energiajakeisiin, joita ei saada käyttöön markkinaehtoises- 24

25 ti. Olennaista on lisäksi pystyä hallitsemaan eri tukimuotojen yhteisvaikutus ja ennaltaehkäistä ylikompensaation ja markkinavääristymisen syntyminen. Yhtenä keinona voitaisiin selvittää mahdollisuutta käyttää muuttuvia tukimekanismeja, jossa tuen määrä sidottaisiin esimerkiksi päästöoikeuden hintaan. Pitkällä aikavälillä energian tuotantoon kohdistuvat tuet voitaisiin todennäköisesti kokonaan lakkauttaa markkinoiden ohjatessa toimintaa. Puun energiakäytön lisääntyessä tuhkaa muodostuu suuria määriä. Näiden jätevuorten käyttöä voitaisiin edistää metsänlannoitukseen varsinkin nyt, kun tuhkan lannoitekäyttöä rajoittanutta lainsäädäntöä on väljennetty. Tuhkan käyttö lannoitukseen soveltuisi erityisesti runsastyppisille turv le, joissa kivennäisaineiden saatavuus rajoittaa puuston kasvua. Hyötyinä saavutetaan puuraaka-aineen lisäkasvua ja sen myötä hiilensidontaa sekä vähennetään kaatopaikkakuormitusta. Tuhkan hyötykäytön edistäminen on asetettu tavoitteeksi mm. hallitusohjelmassa ja Kansallisessa metsäohjelmassa. Lannoitushankkeet ovat tyypillisesti usean tilan yhteishankkeita, joiden käynnistämistä voitaisiin vauhdittaa tukitoimilla. Tukitoimia voisi kohdentaa myös esimerkiksi lannoitetuhkan tuotanto- ja käyttöketjun sekä haitallisten ulkoisvaikutusten vähentämisen tutkimukseen ja kehittämiseen. Pidemmällä aikavälillä tukien painopistettä saattaisi olla järkevää kohdentaa enemmän sellaisten kehittämishankkeiden ja innovaatioiden tukemiseen, joilla tähdätään metsätalouden kustannusten vähentämiseen, työn tuottavuuden lisäämiseen ja työskentelyolosuhteiden parantamiseen sekä erilaisten muutosprosessien läpivientiin. Esimerkiksi pieniläpimittaisen energiapuun korjuu on kallista, ja työvoimaa on yhä vaikeampi saada metsänhoitotöihin, joten uusiin menetelmiin ja toimintatapoihin liittyvien innovaatioiden edistäminen ja niiden laajamittaisen käytäntöön siirron tukeminen on nostettava keskeisemmäksi. Uudet ideat voivat liittyä myös erilaisten palveluiden kehittämiseen metsänomistajille. Itse toimintaa ei tuettaisi, vaan menetelmien ja ratkaisujen kehittämistä sekä käytäntöön vientiä. Metsätalouteen ei ole kehittynyt varsinaista palvelukulttuuria, joten tukea voitaisiin kohdentaa erilaisten palveluiden kehittämiseen. Metsänomistuksen rakennemuutos ja uusien, metsätalouteen todennäköisesti aiempaa vähemmän perehtyneiden metsänomistajien lukumäärän kasvu lisäävät informaatio-ohjauksen tarvetta. Metsänomistajien neuvontaa tulee kehittää asiakaslähtöisemmäksi, henkilökohtaisten kontaktien pohjalle. Yleiset metsänhoidon markkinointikampanjat tuovat näkyvyyttä, mutta niiden vaikuttavuutta on vaikea osoittaa. Sen sijaan henkilökohtaisiin asiakaskontakteihin perustuvat metsänhoidon neuvontakampanjat, jotka valtaosin on toteutettu ulkopuolisella rahoituksella määräaikaisissa projekteissa, ovat osoittaneet, että metsänomistajilta tulee työtilauksia niin paljon, etteivät palveluntuottajat välttämättä aina ole kyenneet hoitamaan riittävän nopeasti kaikkia tilauksia. Organisaatiouudistusten seurauksena on kuitenkin vaarana, että pienten metsätilojen omistajat jäävät palveluiden ulkopuolelle, sillä kaupallisin perustein toimivat palvelutuottajat priorisoivat sellaisia metsänomistajia, jotka ovat heille kannattavia. Pienmetsätiloilla hankkeet jäävät usein kooltaan vaatimattomiksi, jolloin kannattavuusvaatimusta on vaikea saavuttaa. Suomen metsäkeskuksen lanseeraama Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu otetaan käyttöön 2013, ja se lisää metsänomistajille ja palveluntuottajille informaatiota metsävaroista ja viranomaisasioinnista. Verkkosivuilla pyritään tarjoamaan tietoa myös palvelun tarjoajista, mikä linkittää metsänomistajat palvelun tuottajiin. Verkkopalvelut eivät kuitenkaan tavoita kaikkia metsänomistajia, joten myös muunlaista lähestymistapaa, henkilökohtaista markkinointia ja yhteydenottoja, tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa. Metsänomistajat tulevat saamaan säännöllisin väliajoin metsävaratiedoista koostetut tiedot, joissa esitetään metsien hakkuu- ja hoitotarpeet. Metsänomistajien neuvonnassa ajantasaiset metsävaratiedot ovat keskeisen tärkeitä, koska niiden perusteella heille voidaan tarjota kulloinkin ajankohtaista neuvontaa ja 25

26 palveluita. Olennaista on kehittää metsävaratiedotteen sisältöä niin, että se aktivoi metsänomistajia metsäomaisuutensa hoitoon. Varsinaiset metsäsuunnitelmat tullaan vastaisuudessa tuottamaan markkinalähtöisesti. Tilakohtaisella metsäsuunnitelmalla on tärkeä merkitys myös tulevaisuudessa hakkuiden ja hoitotöiden mitoituksessa, ajoituksessa ja suuntaamisessa, joten metsäsuunnitelmatuotteen kehitystä ja käytön laajuutta on syytä seurata ja arvioida. Metsätilojen pirstoutuminen, metsänomistuksen rakennemuutos ja metsänomistajien ikääntyminen nousivat usein esiin työryhmän keskusteluissa, sillä nämä asiat kytkeytyvät kannattavan metsätalouden harjoittamiseen ja tukijärjestelmään. Keskusteluissa nostettiin esille Ruotsin malli, jossa metsätalouden harjoittaminen on elinkeinotoimintaa. 3 Ruotsalaisella metsätaloudella on normaalit yritystoiminnan mutta myös metsätalouden erityisverosäädökset. Metsätalouden tulot voidaan liittää ilman tulolähderajoja muihin toimialoihin, ja metsänomistuksella on eriytetty tuloverotus (ansio- ja pääomatuloverotus). Metsänomistajat eivät myöskään maksa perintö- ja lahjaveroja, eivätkä kiinteistöveroja. Toisaalta Ruotsissa ohjataan metsätilarakenteen kehittämistä verotuksen keinoin, ja esimerkiksi metsätilojen pirstomista hillitään tilan osittamisrajoituksella. Metsätalouden kohtelu elinkeinotoimintana voisi olla varteen otettava vaihtoehto myös Suomessa. Tietyt kriteerit täyttävälle metsänomistajalle tulisi elinkeinonharjoittajan status. Tällaisia kriteereitä (tilakoko, MYEL-eläkevakuutus) on jo pohdittu Metsätilakokotyöryhmän työryhmämuistiossa (Metsätilakoon ja 2011) liittyen esitykseen laajentaa perintö- ja lahjaveron huojennus koskemaan myös metsätiloja. Metsätalouden harjoittaminen yritystoimintana kannustaisi metsäpinta-alan kasvattamiseen ja siirtämään tilan yhdelle perilliselle. Yritysmäinen metsänomistajuus lisäisi metsänomistajien puumarkkina-aktiivisuutta ja puukaupan tasaisuutta. Euroopan komissio katsoo johdonmukaisesti metsätalouden harjoittamisen olevan elinkeinotoimintaa, mutta Suomessa metsätalous tulkitaan tarkoituksesta riippuen milloin sijoitustoiminnaksi, milloin elinkeinotoiminnaksi. Olennaisena tekijänä työryhmässä nähtiin ohjauskeinojen ja tukimekanismien pitkäjänteisyys ja tasapainoisuus, koska metsätalouden tuotantoprosessi on hyvin pitkä. Nopeat muutokset ohjausjärjestelmässä tai sen ennakoimattomuus voivat johtaa toisenlaisiin tuloksiin kuin on aiottu. 3 Ks. Ruotsin ja Suomen metsätalouden ja metsäpolitiikan eroista esim. Rådström & Thorsén 2006; Leppänen & Nouro 2006; Leppäsen esitys työryhmän työpajassa

27 Lähteet Aarnio, J. (toim.) Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 923. ClusterTech visio vuodelle ClusterTech2 konsortio. Esite 20 s. Hetemäki, L. ja Hänninen, R Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja Metlan työraportteja 122. Honkatukia, J. ja Simola, A Selvitys Suomen nykyisestä ja tulevasta puunkäytöstä. VATT Tutkimukset 164. Hänninen, H., Karppinen, H. ja Leppänen, J Suomalainen metsänomistaja Metlan työraportteja 208. Leppänen, J. & Nouro, P Results and implications from a comparative study of Swedish and Finnish forest sectors. Scandinavian Forest Economics 41: Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen MMM:n julkaisuja 1/ Metsätilakoon ja rakenteen kehittäminen - Työryhmän loppuraportti Työryhmämuistio mmm 2012:1. mishanke_metsatilakoon_ja_rakenteen_parantamiseksi.pdf Mäkelä, M., Lintunen, J., Kangas, H.-L. & Uusivuori, J. 2011a. Pellet promotion in the Finnish sawmilling industry: The cost-effectiveness of different policy instruments. Journal of Forest Economics 17(2): Kangas, H.-L., Lintunen J., Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. 2011a. Investments into biorefineries under different price and policy structures. Energy Economics 33: Kuuluvainen, J., Karppinen, H., Hänninen, H., Pajuoja, J. & Uusivuori, J Yksityismetsien puuntarjonta Uudet metsänomistajat. Metsätehon katsaus 47. Kärhä, K., Elo, J., Lahtinen, P., Räsänen, T., Keskinen, S., Saijonmaa, P., Heiskanen, H., Sandström, M., ja Pajuoja, H Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 66. Mickwitz, p. & Rekolainen S Turvetuotannon haittojen korjaus vie aikaa. Vieraskynä. Helsingin Sanomat Mäki, O. ja Ripatti, P Metsätalouden edistäminen ja sen toteuttamismahdollisuudet yrittäjävetoisesti. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Mäki, O., Ovaskainen, V., Hänninen, H. ja Karppinen, H Metsäpolitiikan ohjauskeinot: Arviointikehikko ja sovellus Suomen metsäpolitiikkaan. Metlan työraportteja

28 Nerg, K Metsän kiertoajan vaikutus hiilensidontaan ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, metsäekonomian laitos. Pro Gradu-tutkielma. Nordin, A., Bergström, A-K., Granberg, G., Grip, H., Gustafsson, D., Gärdenäs, A., Hyvönen-Olsson, R., Jansson, P-E., Laudon, H., Nilsson, M. B., Svensson, M., Öquist, M Effekter av ett intensivare skogsbruk på skogslandskapets mark, vatten och växthusgaser. Faktaunderlag till MINT-utredningen. SLU, Rapport. ISBN Oesch, P. (toim.) Uusiutuvat energialähteet, edistyminen vs. tavoitteet vuoteen 2020 Energiateollisuuden näkökulma. Energiateollisuus ry. Ovaskainen, V., Hänninen, H., Mikkola, J. & Lehtonen, E Cost-sharing and private timber stand improvements: A two-step estimation approach. Forest Science 52(1): Pingoud, K Assessing the integrated climatic impacts of forestry and wood products. Silva Fennica 44(1): Pohjola, J. & Valsta, L Carbon credits and management of Scots pine and Norway spruce stands in Finland. Forest Policy and Economics 9(7): Reini, K. ja Törmä, H Suomen metsäteollisuuden uusien mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 55. Richards, K.R A review of forest carbon sequestration cost studies: A dozen years of research. Climatic Change 63(1-2): Rådström, L. & Thorsén, Å Jämförelse av finskt och svenskt skogsbruk. Finnish and Swedish forestry - a comparison. Resultat från Skogforsk s. Törmä, H. ja Reini, K Metsäteollisuuden mahdollisen supistumisen aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 33. Valsta, L., Ahtikoski, A., Horne, P., Karttunen, K., Kokko, K. Melkas, E., Mononen, J., Pingoud K., Pohjola, J., Uusivuori, J Puu ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Helsingin yliopisto, Metsäekonomian laitos, Tutkimusraportteja 39. Viitala, E.-J. & Uotila, E Optimaalinen tietiheys yksityismetsätalouden kannalta. Metsätieteen aikakauskirja 2/1999: Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle (2008/C 82/01) Euroopan Unionin toimielinten ja elinten antamat tiedotteet. Komissio. Euroopan unionin virallinen lehti

29 Liitteet Liite 1. Kemera-tukien käyttö työlajeittain Seuraavassa on tarkastelu yksityiskohtaisemmin myönnettyjä Kemera-tukia vuosina työlajeittain. Tuen kokonaismäärällä tarkoitetaan tässä metsänhoitoon ja metsänparannustöihin käytettyä tuen määrää. Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeisiin myönnetty tuki eivät sisälly tähän, vaan niitä on tarkasteltu erikseen. Suunnittelu Nuoren metsän hoito, kulotus, energiapuun korjuu ja juurikäävän torjunta eivät vaadi etukäteen tehtyä suunnitelmaa. Kaikissa muissa töissä tuen saanti edellyttää etukäteen tehtyä, metsäkeskuksen hyväksymää suunnitelmaa. Sekä suunnitteluun ja että toteutusselvityksen laadintaan metsänomistaja saa erillistä tukea. Toteutusselvitykseen tukea saa, kun se teetetään ulkopuolisella metsäalan ammattilaisella. Tuki kattaa pääosan näistä kustannuksista. Suunnittelun ja toteutusselvitysten tukeen on käytetty 14,6 17,3 milj. euroa vuodessa Metsänuudistaminen Tukea metsänuudistamiseen voi saada silloin, kun uudistamisen kustannukset ovat suuret suhteessa saatavaan hakkuutuloon. Puuston arvo ei saa ylittää määrättyjä rajoja yhdessä kolmen viime vuoden hakkuutulojen kanssa. Tukea saa myös, kun metsitettävä alue on puuton yleensä peltoa tai puusto joudutaan uudistamaan viljelemällä myrsky-, lumi- tai muun luonnontuhon vuoksi. Tuki kattaa alueesta riippuen todellisista työkustannuksista %, kun työ teetetään ulkopuolisella. Omatoimisen työn tuki on em. prosenttiosuus maa- ja metsätalousministeriön määrittämästä normikustannuksesta. Viljelymateriaalit tuki kattaa kokonaan. Metsänuudistamiseen on käytetty 7,5-10,3 milj. euroa vuodessa jaksolla Töiden suunnitteluun on käytetty vastaavana aikana 0,5-0,7 milj. euroa. Kemera-tuen kokonaismäärästä (työ ja suunnittelu) tämä oli vuonna 2011 noin 11 %. Kulotus Kulotuksen valmisteleviin töihin ja itse kulotukseen saa toteutustukea hakkuutuloista riippumatta. Tuki määräytyy tukivyöhykkeelle määritellyn normikustannuksen mukaan. Kulotuksen vakuutusmaksu korvataan kokonaan. Kulotukseen ja sen suunnitteluun on käytetty euroa vuodessa jaksolla Nuoren metsän hoito Nuoren metsänhoidon tukea saa taimikonhoitoon, nuoren kasvatusmetsän harvennukseen ja sekä pystykarsintaan. Valtion tuen osuus on Etelä- ja Keski-Suomessa 50 % hoitotyön keskimääräisistä laskennallisista kustannuksista. Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tukiosuus on 60 % ja Pohjois-Suomessa 70 %. 29

30 Todellisista kustannuksista tuki on nykyisin selvästi pienempi erityisesti Etelä-Suomessa, koska pohjana olevaa normikustannusta ei ole päivitetty ja todelliset kustannukset ovat nousseet. Tuki on nuoren kasvatusmetsän hoidossa (ns. kunnostuksessa) ja erityisen vaikeassa (ts. erittäin tiheäpuustoisessa) taimikonhoidossa korkeampi. Nuoren metsän hoitoon on käytetty 20,0 24,5 milj. euroa vuodessa vuosina Toteutusselvitysten tekoon tuki on ollut vastaavasti 3,6 4,7 milj. euroa. Kemera-tuen kokonaismäärästä tämä oli vuonna 2011 noin 30 %. Pystykarsinnan osuus oli vain noin 0,3 milj. euroa. Energiapuun korjuu ja haketus Kun nuoren metsän hoidossa Kemera-kohteelta kaadettu puu luovutetaan ulkopuoliseen energiakäyttöön, puun kasauksesta ja metsäkuljetuksesta on maksettu tukea 7 /m³. Energiapuun haketuksen tuki on ollut 1,7 / haketettu irto-m³. Se on maksettu haketta energiakäyttöön toimittavalle. Energiapuun korjuuseen käytettiin 13,6 milj. euroa ja toteutusselvityksiin euroa vuonna Tuen kokonaismäärä on noin kolminkertaistunut vuodesta Kemera-tuen kokonaismäärästä energiapuun korjuun osuus oli vuonna 2011 noin 15 %. Haketuksen tuki on myös kasvanut vastaavasti. Vuonna 2011 määrä oli 4,9 milj. euroa. Lisäksi maksettiin toteutusselvityksen tukea euroa. Kunnostusojitus Kunnostusojituksessa Kemera-tuki kattaa tukivyöhykkeestä riippuen % todellisista kustannuksista. Yhden tilan hankkeille tuki lasketaan keskimääräisten normikustannusten mukaan, jolloin se jää käytännössä alhaisemmaksi. Kunnostusojitukseen voidaan sisällyttää myös piennarteiden tekoa ja vesiensuojelutoimia. Kunnostusojituksen on käytetty työtukea 3,9 4,8 milj. euroa vuodessa jaksolla Suunnittelun tuki on ollut vastaavana aikana 4,5 5,8 milj. euroa. Kemera-tuen kokonaismäärästä kunnostusojituksen osuus oli vuonna 2011 noin 10 %. Uuden metsätien tekeminen ja metsätien perusparannus Uuden metsätien rakentamisessa Kemera-tuki kattaa tukivyöhykkeestä riippuen % todellisista kustannuksista. Perusparannuksessa tuki kattaa %. Yhden tilan hankkeille tuki lasketaan keskimääräisten normikustannusten mukaan, jolloin se jää käytännössä alhaisemmaksi. Metsäteihin on käytetty työtukea 4,5 7,1 milj. euroa vuodessa jaksolla Niiden suunnittelutuki on ollut vastaavasti 3,6 4,4 milj. euroa. Kemera-tuen kokonaismäärästä metsäteiden osiuus oli vuonna %. Pääosa tuesta kohdistuu teiden perusparannukseen. Metsänterveyslannoitus Terveyslannoituksella korjataan puuston kehitykselle haitallista ravinne-epätasapainoa. Kemera-tuki kattaa vyöhykkeestä riippuen % todellisista lannoiteainekustannuksista sekä vastaavan osuuden työn normikustannuksesta. Tuki kattaa kokonaan ravinneanalyysin kustannukset. 30

31 Terveyslannoituksen tukeen on käytetty 0,6 1,2 milj. euroa vuodessa jaksolla Suunnittelutuki on vastaavana aikana ollut euroa. Kemera-tuen kokonaismäärästä tämä oli vuonna 2011 noin 1,5 %. Juurikäävän torjunta Tukea saa sulan maan aikaan tehtyyn torjuntaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Kasvatushakkuissa kantokäsittelyn tuki on 0,44 euroa hakattua kuutiometriä kohti. Uudistushakkuissa mekaanisen torjunnan eli kantojen noston tuki on vastaavasti 0,44 euroa ja kantokäsittelyn 0,22 euroa. Lisäksi tuki kattaa kokonaan torjuntaainekustannukset, jotka ovat 0,32 /m 3. Juurikäävän torjuntaan on käytetty 2,2 3,7 milj. euroa vuodessa vuosina Toteutusselvitysten tuki on vastaavasti ollut euroa. Kemera-tuen kokonaismäärästä tämä oli vuonna 2011 noin 4 %. Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden tuen rakenne poikkeaa olennaisesti muista Kemera-työlajeista. Ympäristötuella korvataan metsänomistajalle 10 vuoden määräajaksi tulonmenetyksiä, joita syntyy puustoisen kohteen jättämisestä luonnontilaan. Luonnonhoitohankkeet ovat taas laajoja, usean tilan yhteishankkeita. Ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeiden tukeen käytetty vuotuinen rahamäärä on ollut kasvussa. Vuonna 2006 summa oli 6,0 milj. euroa mutta vuonna 2011 se oli jo 10,8 milj. euroa. Luvut sisältävät suunnittelun osuuden. 31

32 Milj.euroa 1000 euroa Milj.euroa Milj.euroa Milj.euroa 1000 euroa Liite 2. Kemera-tuet toimintaan, toteutusselvityksiin ja suunnitteluun Kemera -rahoitus Nuoren metsän hoito Kemera -rahoitus Pystykarsinta Nuoren metsänhoidon Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, toteutusselvityksen tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. Pystykarsinnan Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, toteutusselvityksen tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. Kemera -rahoitus Energiapuun korjuu Kemera -rahoitus Viljelyt Energiapuun korjuun Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, toteutusselvityksen tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot Metsänviljelyn Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. 6 5 Kemera -rahoitus Energiapuun haketus Kemera -rahoitus Pellonmetsitys Energiapuun haketuksen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, toteutusselvityksen tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot Pellonmetsityksen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. 32

33 Milj.euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Kemera -rahoitus Luontainen uudistaminen Kemera -rahoitus Metsätien rakentaminen Luontaisen uudistamisen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot Metsätien rakentamisen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. Kemera -rahoitus Kulotus Kemera -rahoitus Metsänterveyslannoitus Kulotuksen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. Terveyslannoituksen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. Kemera -rahoitus Metsätien perusparannus Kemera -rahoitus Juurikäävän torjunta Metsätien perusparannuksen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot Juurikäävän torjunnan Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, toteutusselvityksen tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. 33

34 Milj.euroa 1000 euroa Milj.euroa 12 Kemera -rahoitus Kunnostusojitus Ympäristötuen Kemera-rahoitus (korvaus: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot Kemera -rahoitus Luonnonhoito Kunnostusojituksen Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot. Kemera -rahoitus Ympäristötuki Luonnonhoitohankkeiden Kemera-rahoitus (työtuki: sininen, suunnittelun tuki: vihreä). Lähde: Tapion tilastot

35 Liite 3. Kansallinen metsäohjelma 2015 (2010) rahoitustaulukko 35

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Hakkarainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Hakkarainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokous 2/2012 Aika: 7.3.2012 klo 9-11.30 Paikka: MTK, Simonkatu 6, Helsinki Osallistujat: Juha Hakkarainen, MTK, pj. Marja Hilska-Aaltonen, MMM, vpj. Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus Simo Jaakkola, Koneyrittäjät

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto 10.3.2009 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura,

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot