Hyvinvointikertomus 2014

Transkriptio

1 Hyvinvointikertomus 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 HYVINVOINTIKERTOMUS Hyvinvointijohtaminen Ylöjärvellä 2 Ylöjärven hyvinvointiohjelman painopistealueet vuosina Terveydenhuoltolaki tuli voimaan Ylöjärveläiset ovat hyvässä kunnossa 3 Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 3 Tilastotietoa ylöjärveläisten terveydentilasta 4 Indikaattoritietoa sähköisestä hyvinvointikertomuksesta 4 Kelan Terveyspuntari 5 Hyvinvointia edistävät työryhmät 6 Hyvinvointiryhmä 6 Mielenterveysryhmä MIETE 7 Ravitsemusryhmä APE 8 Nuorten palvelu- ja ohjausverkosto NOOTTI 8 Terveysliikunnan kehittämisryhmä TERLI 8 Ylöjärven kaupunkistrategian painotukset ja linjaukset 9 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut ohjelmat ja suunnitelmat 9 Vuosien tavoitteet 11 Vuonna 2014 painotamme terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä 12 Tavoitteet eri ikäryhmille 13

3 HYVINVOINTIKERTOMUS 2014 Tiivistelmä: Hyvinvointiohjelman perusta on Terveys kansanterveysohjelma. Vuosittainen hyvinvointikertomus on käytännöllinen ja pohjautuu sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritietoihin ylöjärveläisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvointikertomuksen valmistelee kaikista kaupungin osastoista koottu Hyvinvointiryhmä suoraan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Vuosittainen hyvinvointikertomus käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Valtuustokauden yksi tavoite on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansansairauksien esiintyvyyteen. Vuonna 2014 painotamme terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä. Hyvinvointijohtaminen Ylöjärvellä Ylöjärvellä aloitettiin ensimmäisen kerran hyvinvointiohjelman valmistelu keväällä Ylöjärven kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lähtökohdat olivat: Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma (TATO) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 Terveys kansanterveysohjelma. Muina tärkeinä tekijöinä olivat Kansallinen terveydenhuollon hanke, Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke, Alkoholiohjelma ja (työelämässä jaksamiseen keskittyvä) Veto-ohjelma. Ylöjärven hyvinvointiohjelman painopistealueet vuosina Ylöjärven hyvinvointiohjelman pohjaksi valittiin seuraavat neljä painopistetavoitetta, joiden arvioitiin kattavimmin vaikuttavan Terveys ohjelman tavoitteiden toteutumiseen: tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen veren rasvojen hoito sosioekonomisten terveyserojen vähentäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. Vuosien tavoitteet ja toteutuminen ovat kirjattuina Ylöjärven kaupungin 2013 hyvinvointisuunnitelmaan. Jatkossa historiaosuutta ei kirjata suunnitelmaan. Käsite hyvinvointisuunnitelma poistuu käytöstä lukien.

4 Terveydenhuoltolaki tuli voimaan Terveydenhuoltolain 12, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa, todetaan seuraavaa: Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Strategisessa suunnittelussaan on asetettava paikallisesti sovitut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja mittarit. Laki edellyttää yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Ylöjärveläiset ovat hyvässä kunnossa Vuonna 2012 Ylöjärven kaupunki osallistui Terveempi Pohjois-Suomi 2, Pirkanmaan osahankkeeseen (TerPS2). Hanke kestää vuoden lokakuuhun Hankkeessa keskitytään hyvinvointijohtamisen ja -rakenteiden kehittämiseen, kuntalaisten osallisuuden lisäämiseen ja sähköisen hyvinvointikertomuksen (shvk) käyttöönoton. Kaupunginhallituksen päätöksellä ( ) varhaiskasvatuksen suunnittelija Merja Hietikko on nimetty Ylöjärven hyvinvointikoordinaattoriksi. Hänen tehtävänään on välittää indikaattoritietoa hyvinvointiryhmälle, viranhaltijoille sekä päättäjille. Indikaattorit eli tunnusluvut ovat hyvinvointikertomuksen perusta. Niiden perusteella arvioidaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilanne, kehityksen suunta seurantajaksolla sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja. Nämä tiedot ovat perusta päätettäessä valtuustokausittain väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteistä ja resurssien kohdentamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Vuonna 2014 hyvinvointiryhmä valmistelee tietojen pohjalta laajaa, koko valtuustokautta koskevaa hyvinvointikertomusta. Kaupunkistrategia linkitetään laajan hyvinvointikertomuksen laadintatyöhön. Laaja hyvinvointikertomus sisältää tietopaketin (indikaattorit) kuntalaisten hyvinvoinnista. Tämän tiedon pohjalta asetetaan yhtä valtuustokautta koskevat pitkän aikavälin hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Hyvinvointiryhmä valmistelee hyvinvointitiedon keräämisen. Kaupunginvaltuusto päättää valtuustokauden painopisteet ja kehittämiskohteet. Laajan hyvinvointikertomuksen lisäksi tehdään vuosittainen hyvinvointikertomus, joka tarkentaa tavoitteet vuositasolle.

5 Vuoden 2014 tavoitteena on Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansansairauksien esiintyvyyteen; painotamme terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä. Tämän asiakirjan tavoitteena on koota asiaan liittyvä tietoa. Avaamalla tekstissä olevia hyperlinkkejä saa asiasta lisätietoja. Tilastotietoa ylöjärveläisten terveydentilasta Indikaattoritiedot osoittavat että ylöjärveläisiä lääkitään diabeteksen vuoksi huolestuttavan paljon. Diabetes on kansansairaus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan aiheuttaa hoitokuluina ja hukattuna työpanoksena yli prosentin menetyksen bruttokansantuotteeseen. Näiden kulujen ehkäisy tarkoittaa sairauden ennakointia ja tunnistamista. II tyypin Diabetesta pystytään ehkäisemään liikunnan ja ravitsemuksen keinoin. Jokaisella kansalaisella on vastuu omasta hyvinvoinnistaan, sitä tulee tukea elämäntapaohjauksen, kannustamisen ja oikean tiedon keinoin. Indikaattoritietoa sähköisestä hyvinvointikertomuksesta Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Ylöjärvi 3,4 3,6 3,7 3,8 3,9 4,3 4,7 5,2 5,7 6,1 Kangasala 2,9 3,2 3,4 3,5 3,5 3,8 4,1 4,4 4,6 5,1 Nokia 3,1 3,4 3,8 4,1 4,4 4,5 4,8 5,3 6 6,5 Lempäälä 2,9 3 3,4 3,4 3,5 3,7 4 4,5 5 5,1

6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Ylöjärvi 9,9 10,4 10,6 10,8 11,6 12,5 13,5 14,4 15,8 17,2 Kangasala 9,2 9,5 10,3 10,4 10, ,6 12,5 13,4 14 Nokia 8,4 8,8 9,1 9,4 9,6 10,4 11, ,3 14,7 Lempäälä 9,9 9,9 10,3 10,6 11,2 11,3 11,8 12,9 14,5 15,4 Kelan Terveyspuntari Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Indeksiluvut esitetään vakioituna iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus (kuolleiden lukumäärä ja ikävakioitu kuolleisuus henkeä kohden) työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Lisätietoa Terveyspuntarista. Indeksiluvut v Ylöjärvi Pirkanmaa kuolleisuusindeksi 90,9 98,8 lääkekorvausoikeusindeksi 100,9 100,9 työkyvyttömyysindeksi 82,9 96,5 sairastavuusindeksi 91,6 98,7 kansantauti-indeksi 94,8 96,0

7 Kansantauti-indeksi v Ylöjärvi Pirkanmaa Diabetes 116,4 104,7 Verenpainetauti 107,6 107,1 Sepelvaltimotauti 89,2 88,0 Vuoden 2012 yleisindeksiluvuista voidaan todeta, että ylöjärveläiset voivat hyvin. Kansantauti-indeksit osoittavat kuitenkin, että diabetesta, verenpainetautia ja sepelvaltimotautia sairastetaan Ylöjärvellä enemmän kuin muualla Pirkanmaalla. Juuri näihin kansansairauksiin voidaan vaikuttaa terveellisellä ravitsemuksella ja viisaalla liikunnalla. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin toukokuussa Alueellinen hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja, jossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nimeämä Terveyden edistämisen neuvottelukunta linjaa Pirkanmaan alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaation painopisteet valtuustokausittain. Alueellisen hyvinvointikertomuksen painopisteet ja toimenpidesuunnitelmat tulee ottaa huomioon kuntien suunnitelmissa. Neuvottelukunnan antamat painopisteet vuosille ovat: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen suurten kansansairauksien esiintyvyyteen 2. Yhteisöllisyys, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus 3. Viestintä 4. Muut Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman toimenpanoon liittyvät kokonaisuudet Hyvinvointia edistävät työryhmät Hyvinvointiryhmä (pääryhmä) Hyvinvointiryhmä on poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja toimeenpanna ylöjärveläisten hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Tehtäväänsä varten hyvinvointiryhmä valmistelee ja laatii valtuustokaudeksi kaupunkistrategiaan yhteydessä olevan hyvinvointikertomuksen. Sen toimeenpanoa ja seurantaa varten laaditaan vuosittainen hyvinvointikertomus. Valtuustokautta koskevan hyvinvointikertomuksen laatiminen linkitetään kaupunkistrategiaprosessiin. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen laatiminen linkitetään puolestaan talousarvioprosessiin. Hyvinvointikertomuksen käsittelee ja hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginjohtaja nimittää osastopäälliköiden ehdotuksesta hyvinvointiryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin sekä ryhmän muut jäsenet. Ryhmän

8 toimiaika on yksi valtuustokausi. Ryhmässä tulee olla kaikkien kaupungin toimialojen edustus. Ryhmä toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Ryhmän kokoonpano valtuustokaudella : Matti Hursti, sivistysjohtaja, puheenjohtaja saakka Anne Santalahti, terveys- ja sosiaalijohtaja, puheenjohtaja lukien Marjo Soutolahti, henkilöstösihteeri, sihteeri Jussi Saarnisto, johtava ylilääkäri Merja Hietikko, varhaiskasvatuksen suunnittelija, hyvinvointikoordinaattori Sini Kukkonen, liikuntakoordinaattori Sinikka Magga, sosiaalityöntekijä Marko Ojala, kirjastotoimenjohtaja Paula Pasanen-Aro, ylilääkäri Seija Ritala, johtava hoitaja Maritta Ruoranen, osastonhoitaja Pekka Virtaniemi, suunnitteluinsinööri Riku Siren, kehitys- ja laskentapäällikkö Pekka Mansikkamäki, työllisyyspalveluiden päällikkö Hyvinvointiryhmän tukena toimii hyvinvointipalvelujen eri sisältöalueille perehtyneitä moniammatillisia alatyöryhmiä. Hyvinvointikertomuksen tavoitteita tukevan työskentelyn lisäksi alatyöryhmät hoitavat omaan toimialaansa kuuluvia viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Kaudella toiminnassa on neljä alatyöryhmää: Mielenterveysryhmä MIETE Mielenterveysryhmän tehtävänä on arvioida mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvien häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvien tekijöiden tilaa Ylöjärvellä. Mielenterveysryhmä päivittää kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmaa ja nostaa esiin toimenpiteitä mielenterveyden kohentamiseksi ja päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi sekä häiriöiden hoitamiseksi. Paula Pasanen-Aro, perhekeskuksen johtaja, puheenjohtaja Jaana Roviola-Lehtonen, perhekeskuksen varajohtaja, sihteeri Marketta Tiihala, sosiaalijohtaja Pekka Mansikkamäki, työllisyyspalvelujen päällikkö Sisko Nevala, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Eero Tyrkkö, yhdyskuntatekniikan edustaja Sami Yli-Pihlaja, vapaa-aikajohtaja Eila Uusi-Kouvo, vastaava nuorisotyöntekijä Juha Ahonen, asiantuntijajäsen, mielenterveystyön koordinaattori

9 Ravitsemusryhmä APE Ravitsemusryhmä suunnittelee, toteuttaa ja seuraa ravitsemukseen liittyviä asioita terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi. Ryhmän tehtävänä on huolehtia ravitsemukseen liittyvien asioiden tiedottamisesta ja koulutuksesta sekä yhteistyöstä eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä. Tehtävänä on myös suunnitella, toteuttaa ja seurata ravitsemusterapeutin toimintaa ostopalvelun kustannustehokkuus huomioiden. Ravitsemusryhmä on laatinut toimenpideohjelman Pirkanmaan alueellisen ravitsemussuunnitelman pohjalta ja seuraa sen toteutumista eri ikäkausina. Katja Sassi-Pyykkö, ravitsemusterapeutti, Osuuskunta Vitamiinat, puheenjohtaja Maritta Ruoranen, osastonhoitaja, sihteeri Seija Ritala, johtava hoitaja Sirpa Heikkilä, ruokapalvelupäällikkö Tuula-Anneli Laine, osastonhoitaja Tarja Henttonen, diabeteshoitaja Tarja Kiuru, kotihoidon alueohjaaja Soile Ridanpää, osastonhoitaja Teija Lahti, ylilääkäri Tiina Pajunen, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Nuorten palvelu- ja ohjausverkosto NOOTTI Ohjausverkoston tehtävä on koordinoida sekä kehittää lasten ja nuorten parissa työskentelevien viranomaisten ja sidosryhmien verkostomaista yhteistyötä. Kehittämistyön keskipisteitä ovat mm. sosiaalinen nuorisotyö, koulujen oppilas- ja opiskelijahuolto sekä erityinen tuki, lastensuojelu, perhetyö ja ns. matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät toimintamallit. Majuri Riikka, Jopo-ohjaaja/Vanha koulu ( alkaen) pj. Landström Tuija, kuraattori/valo (siht.) Anttila Minna, oppilaanohjaaja/lisäopetus Autio Irma, varhaiskasvatuksen johtaja Halkola Teija, erityisopettaja/tredu Jaakkola Sari, sosiaalityöntekijä/perusturva Järvensivu Niina, erityispettaja/vuorentaustan koulu Kollin Marjo, terveydenhoitaja Nevala Annu, psykologi/nuorisotiimi Pauhe Jonna, ohjaaja/etsivä nuorisotyö Surakka Leena-Maria, nuorten neuvoja/te-toimisto Uusi-Kouvo Eila, vastaava nuorisotyöntekijä/nuorisopalvelut Zetterberg Maisa, koulupsykologi/perhekeskus Terveysliikunnan kehittämisryhmä TERLI Kehittämistyöryhmän tehtävänä on edistää terveysliikuntaa kuntalaisten keskuudessa. Tätä työtä varten ryhmä laatii vuosittain terveysliikuntaohjelman. Sen tarkoitus on herättää yleistä mielenkiintoa terveysliikuntaa kohtaan ja lisätä ymmärrystä

10 terveysliikunnan merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Ohjelma kuvaa toimialan nykytilaa ja antaa toimenpide-ehdotuksia liikuntapalvelujen kehittämiseksi. Sami Yli-Pihlaja, vapaa-aikajohtaja, puheenjohtaja Virpi Peltomaa, työväenopiston terveysliikunnanohjaaja, sihteeri Sini Kukkonen, liikuntakoordinaattori Tapio Alppi, rehtori Riitta Korhonen, osastonhoitaja (fysioterapia) Hani Nenonen, erityisryhmien liikunnanohjaaja Seija Ritala, johtava hoitaja Maritta Ruoranen, osastonhoitaja (terveydenhuoltopalvelut) Jyrki Tanhuanpää, liikuntapaikkamestari Ylöjärven kaupunkistrategian painotukset ja linjaukset Kaupungin hyvinvointikertomus johdetaan kaupunkistrategiasta. Tällä hetkellä voimassa olevan kaupunkistrategian tavoitteita tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta. Kuhunkin näkökulmaan on kirjattu sekä pitkäkestoisia ja laajoja että vuosittaisia tavoitteita. Vuoden 2014 toimintaa ja kehittämistä ohjaavat mm. seuraavat kaupunkistrategian tavoitteet: Työttömyysaste on vuoden lopussa 10,0 %, pitkäaikaistyöttömiä on alle 350 ja alle 25- vuotiaita työttömiä on alle 150. Toteutetaan kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimenpiteet kulkutapaosuuden kasvattamiseksi suunnittelun, investointien ja käyttötalouden keinoin. Haja-asutusalueen palveluvyöhykkeet on määritelty. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Uusi strategia valmistuu, rakenne on yksi strategia ja sitä tukevat toteuttamisohjelmat. Arvioidaan 2-3 kokoluokaltaan merkittävän päätöksen vaikuttavuus (ns. EVA-menettely eli päätösten vaikutusten ennakkoarviointi) Arvioidaan osastoittain vähintään yhden merkittävän palveluprosessin asiakaslähtöisyys. Otetaan käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus osana kaupunkistrategian päivitystä. Pitkäkestoisesti sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuo-tiaiden) lukumäärä on enintään 55 lasta tai nuorta. Lastensuojelussa panostetaan ehkäisevään toimintaan ja avo- sekä perhehoitoon. Perhekeskus- ja lastenkotitoiminnassa tehdään yhteistyötä Nokian kanssa. Peruskoulun jälkeen keskeytysprosentti on alle 5 % ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Liikenneturvallisuustilaston mukaisen liikenneturvallisuuden parantaminen nykyisestä tasosta tapahtuu ylläpidon ja risteysjärjestelyjen keinoin. Kotona asuvien ikäihmisten (yli 75-vuotiaat) osuus on enintään 93 %. Kansantauti-indeksi on enintään 95. Suomen keskiarvoluku on 100 vuodelta Jos oman kunnan luku on alempi kuin 100, tilanne on parempi kuin Suomen muissa kunnissa keskimäärin. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut ohjelmat ja suunnitelmat Hyvinvoinnin edistämisen pääasiakirjoja Ylöjärven kaupungissa ovat: 1. kaupunkistrategia 2. kaupungin talousarvio (erityisesti toiminnalliset tavoitteet) 3. valtuustokauden hyvinvointikertomus (laaditaan ensimmäisen kerran vuoden 2014 aikana)

11 4. vuosittainen hyvinvointikertomus. Em. asiakirjojen lisäksi keskeisiä kaupungin tuottamia asiakirjoja ovat: MAPSTO eli maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma, jonka valmistelusta huolehtii kaupunkikehitysosasto. Osastojen toimintasuunnitelmat ja painopistealueet Ylöjärveläisten terveyttä ja hyvinvointia tukevia asiakirjoja Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä Ylöjärvi Terveysliikuntaohjelma Ylöjärven ravitsemussuunnitelma Maakunnallisia asiakirjoja ja ohjelmia Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infoa, tutkimuksia ja ohjelmia Suomalaisten elintavat Ravitsemus on tärkeä osa elintapasairauksien ehkäisyä Kansallinen lihavuusohjelma Tietoa diabeteksesta Lasten hyvinvointia vahvistamassa TEAviisari näyttää kunnan terveydenedistämisen suunnan

12 Laaja strateginen tavoite: Ylöjärveläiset voivat hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansansairauksien esiintyvyyteen Vuosien tavoitteet Ravitsemus ja liikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sisällytetään johtamiseen ja henkilöstön osaamista lisätään Pirkanmaan alueellisen ja Ylöjärven oman ravitsemussuunnitelma n jalkauttaminen perustyötä tekeville Terveysliikuntasuunnit elman jalkauttaminen perustyötä tekeville Elintapaohjauksen tehostaminen, huomioidaan myös unen ja levon merkitys Kuntalaisten oman aktiivisuuden lisääminen, kannustaminen elämäntapamuutoksee n Viestinnän kehittäminen. Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Esimiehet painottavat asian tärkeyttä Henkilöstölle asiantuntijoiden tuki ja ohjaus Henkilöstön yhteisiä koulutuksia, videoita ja verkkokoulutuspaketteja Ravitsemus ja liikunta jatkuvaksi osaksi asiakkaan ja potilaan ohjausta ja hoitoa Toteutetaan valmistunutta Ylöjärven ravitsemussuunnitelmaa Varmistetaan, että laitoskeittiöiden valmistamat ruoka-annokset ovat ravitsemussuositusten mukaisia Vaikutetaan ikääntyvien ihmisten ravitsemustottumuksiin Kirjataan elintapoihin liittyvät asiat terveyskertomuksiin Elintapaohjausta kehitetään hoito- ja palveluketjuissa, sovitaan yhteiset käytännöt ja kirjaukset Varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat liikunnallisten periaatteiden mukaan Järjestetään lapsille ja nuorille tietoiskuja kolmannen sektorin tuottamista liikuntapalveluista Kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman aktiivinen hyödyntäminen sekä tunnetuksi tekeminen Kehitetään liikuntakorttien käyttöä kuntalaisten aktivoimiseksi Lisätään viestintää (kotisivut, kirjasto) Aikaa kehittämiseen ja toimeenpanoon avainhenkilöille Alan asiantuntijoiden lisääminen Suunnataan koulutusmäärärahoja hyvinvoinnin edistämiseen Mahdollistetaan hoito- ja palveluketjujen rakentaminen ja juurruttaminen Resursoidaan elintapaohjauksen kehittämiseen Hyödynnetään ravitsemusterapeutin asiantuntemusta ja kartoitetaan mahdollisuus saada lisätunteja kehittämällä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Liikuntaseurojen resurssit Hyvinvointiryhmä ja poikkitoiminnalliset teemakohtaiset alatyö ryhmät seuraavat indikaattoreiden kehityssuuntia ja arvioivat säännöllisesti kehitystä Kelan Terveyspuntarin kansantauti-indeksi seuraaminen sekä diabetesindikaattoriti edon seuranta eri ikäryhmissä AVO-HILMO tilastot, hyödynnetään kaupungin omia tilastotietoja Koulutustarjonta ja palautteet Painonhallintaryhmien määrä ja osallistujamäärä Arvioidaan kotisivujen vaikuttavuutta hyvinvoinnin edistämisessä (sivulla kävijämäärä) Palautettujen liikuntakorttien määrä

13 Vuonna 2014 painotamme terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä Yhteiset tavoiteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Lisätään henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuutta terveyden edistämisestä. Painotetaan liikkumisen ja hyvän ravitsemuksen merkityksestä terveydelle ja toimintakyvylle. Esitetään tilastotietoa Osoitetaan vaikuttavuutta Pidetään yhteisiä koulutustilaisuuksia Kehitetään nettisivuja Kouluttajan kulut jaetaan eri hallintokuntien kesken Osallistuja määrä ja palaute RAV-lehden kirjaukset Ylöjärven ravitsemussuunnitelma jalkautetaan työntekijöille ja kaikille ruokapalveluja tarjoaville Terveysliikuntasuunnitel man jalkauttaminen: Liikuntaneuvonnan kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Esittelytilaisuuksia, hyödynnetään esim. työpaikkaruokaloissa Liikuntaneuvonnan nykytilan kartoitus, selvitystyö ja toimenpiteet Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman mukaisten toimenpiteiden käynnistäminen / Tekninen Kulttuurikohteisiin tutustuminen kävellen ja pyöräillen Vastuutaho: Liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelut Ravitsemusryhmä suunnittelee ja toteuttaa. (Työaika). (Työaika) Osallistujien määrä ja suunnitelmaa hyödyntävien määrä Alku- ja loppukartoituksen tulokset Kehittämisohjelman toteutumien Kävijämäärät Tiedottaminen Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Terveellinen ravitsemus: Tiedotetaan kuntalaisia uusista ravitsemussuosituksista Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lisäämällä aikuisväestön tietoa suurista kansansairauksista Kotisivuille tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen oma sivu Kirjastoissa tiedotetaan ja esitellään uusia ravitsemussuosituksia. Kohde yleisönä erityisesti työikäiset ja eläkeläiset Vastuutaho: Kirjastopalvelut Terveydenhuolto Sydänviikon kampanja. Vastuutaho: Kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, työväenopisto Terveydenhuolto Kootaan linkkejä olemassa oleviin sivuihin; palvelut, informaatio, testit. Vastuutaho; Nettisivujen päivittäjät Osallistujamäärät Seurataan tilastojen kehitystä Uudet valmiit Ylöjärven nettisivut

14 Tavoitteet eri ikäryhmille Lapset ja nuoret Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä toteutetaan ruokakasvatusta Pilottiyksiköt kouluttavat muita Esimiehet huolehtivat tavoitteen toteutumisesta Yksiköissä tutustutaan mm. Saperemenetelmään Vastuutaho: Varhaiskasvatus Koulutuskulut Yksiköissä aikaa menetelmään tutustumiseen Ravitsemusterapeuti n konsultaatiot / koulutus Hyvinvointikertom uksen diabetesarvon seuranta koulutusten määrä Raportit Päivitetään varhaiskasvatussuunn itelmaan terveellisiä elämäntapoja koskevat linjaukset Lisätään yhteistyötä ruokahuollon työntekijöiden ja ravitsemusterapeutin kanssa Varhaiskasvatuksessa rajoitetaan makeiden käyttöä ja kehitetään vaihtoehtoja Hengästyttävän liikunnan lisääminen: Kasvatetaan kävelyn ja pyöräilyn osuutta koulumatkojen kulkemisessa. Hengästyttävän liikunnan lisääminen: Järjestetään ohjattua liikuntaa koulupäivän sisällä Terveellinen ravitsemus: Ohjataan oppilaita syömään täysimittaisesti tarjolla oleva koululounas. Varhaiskasvatuksen vasutyöryhmä työstää suunnitelman ja esimiehet jalkauttavat sen yksiköihin. Vastuutaho: Varhaiskasvatus Kootaan työryhmä joka pohtii lapsilähtöistä ruokakasvatusta. Lisätään lasten osallisuutta. Vastuutaho: Varhaiskasvatus ja tukipalvelut Suositus kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yksiköt kehittävät vaihtoehtoja. Vastuutaho: Varhaiskasvatus Kampanjoidaan lähinnä sitä, että vanhemmat eivät kuljeta autolla oppilaita kouluun. Kampanja toteutetaan vanhempainiltojen ja Wilman avulla. Vastuutaho: Perusopetus ja lukio, kouluterveydenhuolto Luodaan pilotteja, joissa kerhotyyppistä toimintaa järjestetään koulupäivän keskellä. Vastuutaho: Perusopetus Selvitetään, kuinka monet oppilaat eivät syö kunnolla koululounasta. Tulosten perusteella toteutetaan myöhemmin määriteltävä miniinterventio. Vastuutaho: Perusopetus ja lukio, kouluterveydenhuolto, ruokapalvelu Yhteistä aikaa kehittämiseen Ravitsemusterapeuti n palveluja Osa kerhoresurssista ohjataan pilottien toteuttamiseen. Moniammatillisen työryhmän työajan käyttö. yksiköittäin Vasu valmis syksyllä 2014 Työryhmän kokoontumiskerrat ja osallistujamäärä Sovittujen asioiden toteutuminen Yksikkökohtainen koonti kehittämisideoista kaikkien käyttöön Wilma-kysely Kouluterveyskysely (8-9 lk ja lukio) Lukuvuosisuunnitel mat Kouluterveyskysely Käyntikerrat kerhoissa Wilma-kysely Kouluterveyskysely Terveellinen Opastetaan lapsia ja nuoria terveellisten välipalojen ja Kuluina käytettävät tarvikkeet Kouluterveyskysely

15 ravitsemus: Ohjataan nuoria terveellisempiin ruokailutottumuksiin Lasten ja nuorten määrän lisääntyminen kolmannen sektorin liikuntatoiminnoissa Monipuolisten liikuntaympäristöjen huomioiminen koulujen, päiväkotien, puistojen sekä lähiliikuntapaikkojen kaavoituksessa ja suunnittelussa Jalkautetaan lasten ja nuorten lihavuuden hoitopolku iltapalojen tekemiseen nuorisotiloilla. Vastuutaho: Nuorisopalvelut. Kouluterveydenhuolto, ruokahuolto Järjestetään yhteistyössä seurojen kanssa tapahtuma, jossa esitellään toimintoja. Kouluille toimitetaan informaatiopaketti Ylöjärven seudun liikuntamahdollisuuksista/seuro ista. Vastuutaho: Liikuntapalvelut, perusopetus Tiedotetaan ja kuullaan käyttäjiä ja hankkeiden suunnitteluvaiheessa tarvittaessa kutsutaan liikuntapaikkamestari / liikuntakoordinaattori hankeryhmiin. Vastuutaho: Tekninen Järjestetään esittely- ja koulutustilaisuus lasten lihavuudesta hoitopolkua toteuttaville. Vastuutaho: Terveydenhuolto. Tapahtuma hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Tehdään suunnittelutyön yhteydessä. Työaika, mahdollisen ulkopuolisen kouluttajan kustannus Wilma-kysely Seurojen uudet jäsenet Tapahtuman kävijämäärä Käyttäjien palaute Interventioiden määrä Tulevaisuudessa mahdollisesti ISO- BMI-seuranta Aikuiset Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Liikunnan lisääminen Toteutetaan Haveriin Määrärahojen ja Toteutumisen ulkokuntoilualue. Vastuutaho: avustuksen Tekninen puitteissa seuranta Ylläpidetään ja kehitetään laadukasta omahoitopistettä terveysasemilla Ylläpidetään matalan kynnyksen ravitsemusohjauspalv eluja Tuetaan potilaiden omahoitoa ja terveellisiä Huomioidaan, että erityisesti ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät materiaalit ovat ajan tasalla ja saatavilla. Vastuutaho: Terveydenhuolto Terveyskioskissa järjestetään ravitsemukseen liittyvä näyttely ja tarjotaan asiakkaille ruokakauppakierroksia ja tietoiskuja terveellisestä ravitsemuksesta. Vastuutaho: Terveydenhuolto Pitkäaikaissairaille tehdään tervey- ja hoitosuunnitelmat, huomioidaan ravitsemus ja Mahdolliset materiaalikulut Ravitsemusterapeuti n kustannukset Ravitsemusterapeuti n kustannukset toteutumisen seuranta toteutumisen seuranta Tehtyjen suunnitelmien määrä

16 elämäntapoja liikunta. Järjestetään luentosarjoja, ryhmäohjauksia tms. omahoidon tueksi tietyille potilasryhmille. Vastuutaho: Terveydenhuolto Luentomateriaali Ryhmiin osallistuneiden lukumäärä Terveystottumuste n kirjaukset otantana Ikäihmiset Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lisätä ikäihmisten liikkumista ohjatuissa liikuntaryhmissä. Tietämyksen lisääminen liikkumisen ja hyvän ravitsemuksen merkityksestä terveydelle ja toimintakyvylle Parantaa ikääntyneiden mahdollisuutta omaehtoisen liikunnan harrastamiseen ja kehittää liikkumisen turvallisuutta Tehostetaan vajaaravitsemuksen tunnistamista ja hoitoa Luodaan iäkkäille ravitsemushoidon tehostamisen toimintamalli ja kirjaamiskäytännöt Lisätään ikäihmisten liikuntaryhmien määrää. Vastuutaho: Liikuntapalvelut ja vanhuspalvelut Järjestetään luentoja/tietoiskuja kohdennetuille ryhmille, esim. eläkeläisyhdistykset Vastuutaho: Vapaa-aikapalvelut ja Vanhuspalvelut Kotikäyntien ja vastaanottojen yhteydessä annetaan liikunnan ja ravitsemuksen ja suun terveydenhoidon neuvontaa / kotihoito Esteettömyys huomioidaan hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuullaan asiantuntijoita. Lisätään penkkejä ympärivuotiseen käyttöön pääreiteille. Vastuutaho: Tekninen Ikääntyneitä ohjataan hakemaan vertaistukea, ulkoiluystäviä lisäämällä yhteistyötä järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Vastuutahot: Vanhuspalvelut Käytetään asiakaskohtaisesti MNA- tai NRS menetelmää ja painon seurataan säännöllisesti Vastuutahot: Kotihoito, vanhuspalvelut, terveydenhuolto Laaditaan terveellisen ravitsemuksen asiakasohjeet Vastuutahot: Vanhuspalvelut, kotihoito, ruokahuolto, terveydenhuolto (hoidetaan nykyisillä hlöstöresursseilla). (Työaika) vuotiaille suunnatut hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja terveystarkastukset Liikenneturvallisuusja esteettömyyshankke isiin varatun määrärahan puitteissa. Määrärahojen ja avustuksen puitteissa Ravitsemusterapeuti n kustannukset Ei muita erilliskuluja Liikuntaryhmien määrä ja osallistujat Tavoitetut henkilöt Käyntien kirjaukset otantana ja asiakkaiden palaute Käyttäjien palaute Toteutumisen seuranta Toteutumisen seuranta Vertaistuen ja ulkoiluystävän saaneiden määrä Asiakkaitten määrä, jatkotoimenpiteet Ohjausta saaneiden määrä