Työmatkailijan etupaketti: huippuedullinen Nokia LUMIA ja dataa kiinteään hintaan

Transkriptio

1 NUMEROSSA 4/2013 Trafi ja historiaa Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Vuosilomalla sairastuminen Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee Lapin suhdanteet Uusi aluejärjestö aloittaa ensi vuoden alussa Enontekiön Yrittäjät Inarin Yrittäjät Kemijärven Yrittäjät Kemin Yrittäjät Keminmaan Yrittäjät Kittilän Yrittäjät Kolarin Yrittäjät Muonion Yrittäjät Pelkosenniemen Yrittäjät Pellon Yrittäjät Posion Yrittäjät Ranuan Yrittäjät Rovaniemen Yrittäjät Sallan Yrittäjät Savukosken Yrittäjät Simon Yrittäjät Sodankylän Yrittäjät Tenonlaakson Yrittäjät Tervolan Yrittäjät Tornion Yrittäjät Ylitornion Yrittäjät

2 Työmatkailijan etupaketti: huippuedullinen Nokia LUMIA ja dataa kiinteään hintaan Nokia LUMIA 820 Huipputekniikkaa ja muunneltavuutta vaativaan käyttöön, 4G-yhteensopiva. Ennennäkemättömän edullinen Nokia LUMIA ja Elisa Idea takaavat huolettoman surffauksen työmatkoillasi EU:ssa ja Venäjällä vain 5 :n päivähintaan verkosta riippumatta. Kattavat yhteydet kaikkialla maailmassa: Nokia LUMIA 920 (24 kk sop.) tai /kk Alv 0 % /kk Palkittu muotoilu, Pure View -kamera, 4G-yhteensopiva. (24 kk sop.) tai 318,50 Alv 0 % Elisa Idea liittymäpaketti yrityksille 100 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiililaajakaista 2M Data EU:ssa ja Venäjällä 5 /pv Puhe EU:ssa ja Venäjällä 30 % Vodafone World -hinnaston normaalihinnoista 8 Nokia LUMIA 520 Hauska ja edullinen. Ainutlaatuiset digitaaliset linssit. (24kk sop.) tai 111, /kk Alv 0 % 95 /kk Alv 0% elisa.fi /verkkokauppa elisa.fi /ajanvaraus Soita (ark , pvm/mpm) Puhepaketti sis. 100 min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksiminopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 /alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20 /min, vastaanotto 0,05 /min (norm. 0,29 /min ja 0,08 /min). Tiedonsiirto ulkomailla: päiväkohtainen hinta EU+Venäjä alk. 5 /25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5 /alkava 25Mt (norm. 0,70 /Mt). Ei erillistä kuukausimaksua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan. Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia. Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11 13, Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla) Sami Matala ext-sami.matala@elisa.fi

3 PÄÄKIRJOITUS TRAFI JA HISTORIAA Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on noussut kuluneen kesän aikana otsikoihin useaan kertaan erilaisissa yhteyksissä. Tuoreena muistissa on EU direktiiviin perustuva vaatimus veneen ajokortista koskien mm. Tenolla lohensoutajia, perinteisten lohensoutuun tarkoitettujen puuveneiden käytön kieltäminen maksullisessa palvelutoiminnassa ja nk. safariveneiden matkustajamäärän rajoittaminen 12 matkustajaan. Viimeiset otsikot liittyvät suunnitelmaan karsia ajokoepaikkakuntia yli kolmellakymmenellä, joista useita Lapissa. Olisiko syytä lakkauttaa koko Trafi tai siirtää ainakin viranomaistehtävät suoraan liikenne ja viestintäministeriöön, kun Trafin virkamiehiä ei näytetä saavan millään kuriin. Nuo esiin nostamani, valtion viranomaisen taholta tulevat esitykset, haittaavat kohtuuttomasti ao. yrittäjien ja jokapäiväistä elämää ja elinkeinotoimintaa. Ajokoepaikkakuntien karsiminen nostaisi lisäksi ajokortin hankkimiskustannuksia sadoilla euroilla. Näyttäisi siltä, että Trafin virkamiehiltä, jotka työskentelevät kehä kolmosen sisäpuolella, on ote tavallisen ihmisen elämään täysin kadonnut ja hukassa. Suomella ei liene varaa menettää yhtään yritystä tai työpaikkaa byrokratian rattaisiin. Lapin Yrittäjien yhtenä tärkeänä tehtävänä on kertoa näille virkamiehille tavallisen pienyrittäjän elämästä ja toiveista mahdollisimman realistisesti. Sitä työtä tänä vuonna on riittänyt ja näyttää riittävän eteenpäinkin. Historian siivet havisevat. Onko tämä viimeinen syksy vanhoilla Lapin ja Länsi- Pohjan Yrittäjäjärjestöillä? Aloittaako ensi vuoden alusta uusi Lapin Yrittäjät, joka toimii koko meidän hienon maakunnan alueella? Olisi se mahtava näyttö, kaikille etelän yrittäjäjärjestöille, monille yhdistyksille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, valtavasta yhteistyön ja yhteen hiileen puhaltamisen tahdosta, jota löytyy kaikilta Lapin maakunnan yrittäjiltä. Syyskuun 23. päivä on erittäin merkittävä merkkipaalu tässä projektissa. Uuden Lapin Yrittäjät järjestön perustamiskokous pidetään Sodankylässä Luostolla. Siellä päätetään uusista säännöistä, allekirjoitetaan perustamisasiakirjat sekä hyväksytään toimintasuunnitelma, talousarvio ja viestintästrategia. Samana päivänä linjataan perustettavan yhdistyksen toimintaa luottamushenkilöseminaarissa. Toivon ja uskon, että edelleen se yhteistyön ja yhteen hiileen puhaltamisen henki jatkuu Luostolla ja myös perustamiskokouksen jälkeen. Perustamiskokouksessa valittava hallitus ja puheenjohtajisto ovat nimittäin vaativan tehtävän edessä saadakseen vuoden vaihteessa aloittavalle uudelle aluejärjestölle mahdollisimman hyvän alun ja tuulta siipiensä alle. Meillä on molemmissa vanhoissa järjestöissä mahtavan hyvä henkilökunta, joka osaltaan mahdollistaa hyvän ja tehokkaan alun sekä toiminnan myös pitkällä tähtäimellä. On ollut hienoa ja suuri kunnia toimia Lapin Yrittäjien puheenjohtajana lähes kaksi vuotta. Lauri Väärälä puheenjohtaja Lapin Yrittäjät ry Yrittäjäinfo 4/2013 3

4 YRITTÄJÄINFO 4/2013 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, Rovaniemi p Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p f Päätoimittajat Pirkka Salo, p Martti Kankaanranta, p Ulkoasu, taitto ja painopaikka Tornion kirjapaino Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p Länsipohjan Yrittäjät ry Päivi Kukkonen, p Levikki Lapin ja Länsipohjan Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Erikoisnumero(t) yritysjakeluna kaikkiin Lapin läänissä toimiviin yrityksiin ja toimipaikkoihin, noin 6000 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2013 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu /1 sivu /2 sivu 780 1/4 sivu 440 Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu /1 sivu /2 sivu /4 sivu mm x 30mm 260 Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Ilmestymisaikataulu 2013 Lehti ilmestyy Aineistopäivä Nro Nro Nro Nro Nro Nro PÄÄKIRJOITUS Trafi ja historiaa LAPIN YRITTÄJÄT Aluesivut LÄNSIPOHJAN JA LAPIN YRITTÄJÄT Aluesivut VEROT JA RAHAT Verovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalalla Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaa Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen Vuosiloman aikainen työkyvyttömyys Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi YRITYSTOIMINNAN ABC Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan Rakennustuotteiden CE-merkinnästä tulee pakollinen PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee ollaan valmiina Parhaatkin tuotteet ja ideat on pakattava ja myytävä. Ilmoita tässä yrittäjälehdessä! Tavoitat merkittävän osan maakunnan yrittäjistä ja yrittäjien sidosryhmistä. 50 mm x 30 mm vuosi-ilmoitus (kuudessa lehdessä) alv. 50 mm x 30 mm 4 Yrittäjäinfo 4/2013

5 LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Lapin suhdannekatsaus 2013 Lapin talouskehitys on kokonaisuutena ollut positiivisempaa ja nopeampaa kuin valtakunnallisesti. Matkailun ja kaivostoiminnan vahva kasvu ovat vaikuttaneet välillisesti myös muille aloille, erityisesti kauppaan ja muihin palveluihin. Maakunnassa on myös useita erikoistuneita kasvualoja. Lapin maakunta on erikoistunut vahvimmin kaivostoimintaan ja louhintaan, jossa maakunnan henkilöstömääräosuus on lähes seitsenkertainen koko maahan verrattuna. Lähes yhtä vahva erikoistumisala on maakunnassa metallien jalostus. Majoitustoiminnan henkilöstöosuus on yli neljä kertaa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Näin kertoo Lapin maakunnan vuoden 2012 suhdanneaineistosta koottu suhdannekatsaus Yrittäjäinfo 4/2013 5

6 Uusia jäsenyrityksiä Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh tai sähköpostitse: Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: ja Inari Airamo Tuula,Inarin pesulapalvelu Oy, Kiinteistöyhtiö Näätämön Kauppa Oy, Lap One, Räjäytys- ja asiantuntijapalvelu Kreivi, TO Consult Oy. Kemijärvi Karoliina Lehtikangas Tmi, Kotiapu Ilona, Tuotantoyhtiö Tulet Oy. Kittilä Anique Tmi, Asuste Taika Oy, FysiPoint Levi/Kittilä, Hosanojan Porotila Ky, Lapin Golf Akatemia, Lapin Talous Oy, Ounajoki, Sinin kanttiini ja catering. Rovaniemi Al Rakennuspalvelu Tmi, Annia, Arctic Circle Delight Oy, Armeko, Devision Oy, Hierontapalvelu Sportsmassage Tmi, Insinööritoimisto Nikka, Introi Ky, Kalle Petteri Rantanen Ky, Katmaster, Kerekli Tmi, Kodinkonehuolto P. Tanninen, Kuriiripalvelut Janne Kervinen, Laurahelisten, Metsäkonepalvelu Janne Kaihua Oy, Nordic Hound & Hunting, Pallonen Tuukka, Pohjois-Suomen Rakennetekniikka Oy, Pohjolan Mittauspalvelu Oy, Prochine Finland Oy, Rakennusliike Araks Oy, Ravintola Rovaniemen Klubi Oy, Restaurant Sirmakko Oy, Revontulirakentajat Oy, Rovaniemen Ratsastuskeskus Oy, Rovaniemen Siivousja Asiointiapu Elina Autio Tmi, RTJ-Rakennus Oy, Saila Juopperi Tmi / Cityn Kirja, Urheiluhieroja Tuomas Olli, Rovaniemen Rautia ja K-Maatalous/Heikki Kortesalo Tmi. Sodankylä Kauneusstudio Linda. Salla Sallan Terästyö Ky. Savukoski IAL-Urakointi. Tenonlaakso Aurala Oy, Camping Lapinkylä. Alueelliset neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen maksutonta puhelinneuvontaa yrityksen lakiasioissa ja taloushallintoon sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten varaudu ilmoittamaan jäsennumerosi soittaessa neuvontapalvelua tarjoavalle yhteistyökumppanillemme. YRITYKSEN LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh Jouni Vihervalli, puh Kasarmintie 10, Sodankylä puh. (016) , fax (016) autonen.vihervalli@space.sodankyla.fi Asianajotoimisto Juntura Oy Jarmo Juntura Pekankatu 4 B 16, Rovaniemi puh , fax (016) asianajaja@juntura.eu Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Esa Luomajoki Rovakatu B, 6 krs, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) esa.luomajoki@laki-forum.com Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Jouko Ylisuvanto Pekankatu 4 B 14, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com TALOUSHALLINTO JA OMISTUSJÄRJESTELYT Yritystoiminnan aloittaminen Yritysverotus Kirjanpito Työsuhdeasiat (työaika, palkkataulukot, työnantajamaksut, työehtosopimuksen sisältö, yleissitovat sopimukset sukupolven- ja omistajanvaihdokset Lapin Tilintarkastus Rovakatu B 50, Rovaniemi Heikki Vänttinen KHT, puh Marianne Mursu HTM, puh Rovaniemen Tili- ja Verotieto Oy Maakuntakatu A, Rovaniemi Veijo Ollila OTK, puh Tilintarkastus Procenta Ky Hallituskatu 26, Rovaniemi Veikko Vaarala HTM, puh Kirjanpitotyö S. Kupila Kivipolku 2, Rovaniemi Seija Kupila, Yrittäjäinfo 4/2013

7 HALLITSE HENKILÖSTÖSI JA YRITYKSESI OSAAMINEN C&Q apuvälineeksi Lisätietoja: Kari Rekilä puh Yrittäjäinfo 4/2013 7

8 Lapin Yrittäjät kouluttaa Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Aika keskiviikko klo Paikka Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali, Hallituskatu 7 Koulutuksessa käsitellään myynnin verovelvollisuus sekä ostovähennysoikeus ajankohtaisen verotus- ja oikeuskäytännön valossa. Lisäksi käymme läpi verotusmenettelyyn ja kansainvälisiin palveluihin liittyviä erityiskysymyksiä. Asiantuntijana toimii KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab OHJELMA Ilmoittautuminen ja aamukahvi Arvonlisäverovähennykset ja -palautukset yleiset periaatteet vähennysrajoitukset edustusmenon käsite uuden oikeuskäytännön valossa edunvalvontajärjestön vähennysoikeus vähennyksen oikaiseminen sopimuksen purkutilanteessa kiinteistöluovutukset ja kiinteistön perusteella tehtävät vähennykset muu alv-vähennyksiä koskeva oikeuskäytäntö Myynnin arvonlisävero myynnin käsite liiketoiminnan muodossa tapahtuva myynti matkatoimistopalvelut ja Verohallinnon uusi ohjeistus oma käyttö arvonlisäverotuksessa verokantoja koskeva oikeuskäytäntö verotonta myyntiä koskeva oikeuskäytäntö Verotusmenettely ajallinen kohdistaminen kausiveroilmoituksen täyttäminen erityistilanteissa alv-kirjanpito ja verotili Kansainvälisen kaupankäynnin erityiskysymykset eu-palvelut ja muut kansainväliset palvelut sähköisiä palveluja koskeva erityisjärjestely voimaan vuonna Tilaisuuden päätös lmoittautumiset viimeistään tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi, puh Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumismaksu: 265 jäsenetuhinta, 390 normaalihinta. Hintoihin lisätään alv 24 %. Maksuun sisältyy aamukahvit klo , lounas klo ja iltapäiväkahvit Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 8 Yrittäjäinfo 4/2013

9 Lapin Yrittäjät kouluttaa Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Aika Torstai klo Paikka Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali, Hallituskatu 7 Yritys- ja osinkoverotuksessa tapahtuu paljon muutoksia. Yhteisöverokantaa alennetaan ja veronhuojennusten voimassaoloaikaa lyhennetään. Poisto-oikeutta rajoitetaan ja edustusmenojen vähennysoikeus lakkaa kokonaan. Osinkoverotus muuttuu sekä listaamattomissa että listatuissa yhtiöissä. Tilinpäätös- ja veropäivässä käydään läpi kaikki muutoshankkeet. Mukana on myös muita ajankohtaisia verosuunnitteluun liittyviä teemoja. Asiantuntijat: OTT Pauli K. Mattila ja Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare OHJELMA Ilmoittautuminen ja aamukahvi Uusi omistajia koskeva verolainsäädäntö ansio- ja pääomatuloverotuksen muutokset listaamattoman yhtiön osinkoverotus listatun yhtiön osinkoverotus Uusi yritysverolainsäädäntö yhteisöverokannan alentaminen veronhuojennukset poistojärjestelmän muutokset yritysverotyöryhmän ehdotukset Ajankohtaisia näkökohtia veron kiertämisestä veron kiertämisen tunnusmerkit veron kiertämistä koskevat normit suhde verosuunnitteluun ja veropetokseen uusimmat KHO:n ratkaisut Edustusmenojen verokohtelu edustusmenojen ja muiden menojen rajanveto uusimmat oikeustapaukset Verovapaat tulot yritysverotuksessa EVL:n laaja tulokäsite yritysmuodon vaikutus pääomasijoitukset käyttöomaisuusosakkeet osingot Uusin yrityksiä ja niiden omistajia koskeva oikeuskäytäntö yritysjärjestelyt menon vähennyskelpoisuus luovutusvoitot ja -tappiot sukupolvenvaihdosten verotus Tilaisuus päättyy lmoittautumiset viimeistään tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi, puh Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumismaksu: 265 jäsenetuhinta, 390 normaalihinta. Hintoihin lisätään alv 24 %. Maksuun sisältyy aamukahvit klo , lounas klo ja iltapäiväkahvit Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Yrittäjäinfo 4/2013 9

10 Lapin Yrittäjät kouluttaa Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa ENNAKKOPERINTÄ 2014 Aika Torstai klo Paikka Hotelli Rantasipi Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, Rovaniemi Asiantuntijana toimii KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab OHJELMA Ilmoittautuminen ja aamukahvi Tuloverolain muutokset Verot ja maksut Verovähennykset Muut verotusta koskevat muutokset, mm rakennusalan ilmoittamisvelvollisuus alkaen osaamisen kehittämisen toimintamalli Ennakonpidätys ja työnantajamaksut 2014 Ennakonpidätyksen toimittaminen ja verokortit Lähdevero Sosiaaliturvamaksu Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Kulukorvaukset ja työsuhde-edut Veronalaiset luontoisedut Verottomat henkilöstöedut Verottomat matkakulukorvaukset Muut kulukorvaukset Vuoden 2013 vuosi-ilmoitukset Tilaisuus päättyy lmoittautumiset viimeistään tai puh Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumismaksu: 265 jäsenetuhinta, 390 normaalihinta. Hintoihin lisätään alv 24 %. Maksuun sisältyy aamukahvit klo , lounas klo ja iltapäiväkahvit Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 10 Yrittäjäinfo 4/2013

11 Yrityspörssi auttaa yrityksen myymisessä Yrityksen kauppaaminen voi olla hankalaa tai parhaimmillaan erittäin helppoa. Patjojen ja tyynyjen maahantuontiin ja tukkumyyntiin viime vuodet keskittyneen Bedzonen omistaja Thomas Kelter päätti kokeilla Suomen Yrittäjien Yrityspörssiä. Olin erittäin tyytyväinen! Kiinnostuneita oli yli kymmenen, sain paljon liidejä ja lopulta kolmen kanssa kävin neuvotteluja. Kaikki tämä selkeytti kuvaa yrityksen todellisesta arvosta. Lopulta Kelter päätyi myymään Bedzonen tutulle yrittäjälle, ja hän jatkaa itse tausta-apuna yrityksessä vielä useamman vuoden ajan. Myyjä päättää lisätietojen antamisesta Yrityspörssiin ( voivat jättää ilmoituksensa niin yritysten myymisestä kuin ostamisestakin kiinnostuneet tahot. Moni pitää etenkin palvelun nimettömyydestä: yrityksestä voi antaa myyntiilmoituksessa niin vähän tai paljon tietoa kuin haluaa, ja ilmoittajan henkilöllisyys tulee ilmoitusta jättäessä vain palveluntarjoajan tietoon. Kun ilmoituksen katselija kiinnostuu, hän lähettää sivuston kautta ilmoituksen jättäneelle sähköpostin, joka kulkeutuu Yrityspörssin ylläpidon kautta automaattisesti perille. Tämän jälkeen myyjä päättää itse, ottaako yhteyttä kiinnostuneeseen vai ei. Syntyneiden kauppojen määrä jää siis osittain arvoitukseksi myös Yrityspörssin ylläpitäjille. Aina silloin tällöin tulee iloisia yhteydenottoja, että kiitos yhteistyöstä, kaupat tuli tehtyä, kertoo Suomen Yrittäjien viestintäassistentti Leena Niemimäki. Yrityspörssiin jätetään uusia myynti- ja ostoilmoituksia päivittäin. Ilmoittaja voi valita nettipaketin, jolloin ilmoitus näkyy verkossa puoli vuotta, tai lehti-ilmoituspaketin, jolloin verkkonäkyvyyden päälle saa kaksi peräkkäistä lehti-ilmoitusta Yrittäjäsanomissa sekä Kauppalehdessä. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat ilmoituksista tuntuvan alennuksen. Teksti: Pekka Mäntylä Kuva: Thomas Kelterin arkisto Suomen Yrittäjät käynnisti omistajanvaihdoshankkeen Suomessa kymmenillä tuhansilla yrityksillä on lähivuosina edessään omistajanvaihdos. Koko maan talouden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moneen elinkelpoiseen firmaan löytyy jatkaja. Suomen Yrittäjät satsaa juuri nyt aktiivisesti yrityskauppojen onnistumiseen. Järjestö käynnisti heinäkuussa kolmen vuoden mittaisen valtakunnallisen omistajanvaihdoshankkeen. Tavoitteena on luoda kattava, tunnistettava omistajanvaihdosten palveluprosessi ja neuvontaverkosto koko Suomeen niin, että omistajanvaihdokset sujuvat kaikkien osapuolten kannalta optimaalisesti, kertoo tuore projektipäällikkö Mika Haavisto. Patjoja, petauspatjoja ja tyynyjä maahantuovan Bedzonen uusi omistaja löytyi lopulta Thomas Kelterin kaveripiiristä. Vetovastuun otti Jukka Lindborg. Yrittäjäinfo 4/

12 LÄNSIPOHJAN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Yrittäjä! Ole mukana muutoksessa! Uusi aljuejärjestö aloittaa ensi vuoden alussa Lähiajat ovat erittäin merkittäviä Lapin yrittäjäjärjestön toiminnassa. Yli 70 vuotta vanhat aluejärjestöt, Länsipohjan Yrittäjät ry ja Lapin Yrittäjät ry on tarkoitus lakkauttaa tämän vuoden puolella ja uusi koko Lapin maakunnan kattava aluejärjestö, Lapin Yrittäjät ry aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta. Suomen Yrittäjiin kuuluu muutoksen jälkeen 20 aluejärjestöä, joista uusi Lapin Yrittäjät kattaa neljänneksen Suomen pinta-alasta. Tästäkin syystä uudella aluejärjestöllä on kaksi toimipaikkaa, Rovaniemellä ja Kemi-Tornio alueella. Muutos entisestä maakunnan kahden aluejärjestön mallista uuteen aluejärjestöön on haastava, mutta luo mahdollisuuksia. Muutostilanne otetaan haltuun hyvällä valmistelutyöllä, yrittäjien edunvalvonnan perinteellä ja aktiivisella tiedottamisella muutoksen positiivisista vaikutuksista jäsenyrittäjille. Asenteelle, että paljon muuttuu, mutta mikään ei oikeastaan muutu, ei tässä uudistuksessa ole sijaa. Uudella koko Lapin maakunnan kattavalla aluejärjestöllä saamme kohdennettua yrittäjien resurssit vielä tehokkaammin lappilaisten yritysten edunvalvontaan ja yrittäjyyden edistämiseen. Kaiken toiminnan tarkoitus on vaikuttaa yrittäjien puolesta. Niin jäsenyritykset kuin sidos- ryhmät näkevät yrittäjäjärjestön toiminnan tarkoituksen vieläkin selkeämmin. Lisäämme yrittäjyyden edistämiseen käytettäviä resursseja kasvattamalla jäsenkuntaa, sekä tiedottamalla sidosryhmille lappilaisen yrittäjyyden tärkeydestä koko Suomen hyvinvoinnin kannalta. Pyrimme luomaan hyvää tunnelmaa alueen yrittäjyyden edistämisessä. Uudella koko maakunnan kattavalla toiminnalla ja resurssien kohdistamisella kiinnitämme jäsenistön ja sidosryhmien huomion lappilaisen yrittäjyyden kannalta keskeisiin vaikuttamiskohteisiin, joita ovat mm. aluekehitys kokonaisuudessaan, liikennekysymykset ja tietoliikenneinfrastruktuuri, energiakysymykset, Pohjoiskalotin - Barentsin alueen yhteistyö ja kuntavaikuttaminen. Yrittäjyys kantaa Lappia Yrittäjyys kantaa Suomea Tärkeitä päätöksiä tehdään syksyn aikana: Uusi innovatiivinen Lapin Yrittäjät luottamushenkilöseminaari ja uuden alue- järjestön perustamiskokous pidetään Sodankylän Luostolla. Länsipohjan Yrittäjien vuosikokous Lapin Yrittäjien syyskokous Jäsenistöltä toimeksiannon saaneet muutosvalmistelijat: Aluejärjestöjen puheenjohtajat Paula Aikio-Tallgren ja Lauri Väärälä, varapuheenjohtajat Esa Auer ja Pekka Heino, toimitusjohtajat Martti Kankaanranta ja Pirkka Salo. Länsipohjan Yrittäjät ry:n tapahtumakalenteri Nokia Lumia -koulutus yrittäjille, Kemi Hotelli Merihovi, Kemi Sosiaalisen median hyötykäytön työkalupakki -koulutus Ylitornio, Helenan Kievari Sosiaalisen median hyötykäytön työkalupakki -koulutus Kolari, Ylläsjärvi, Hotelli Saaga Uuden aluejärjestön perustamiskokous Sodankylä, Luosto RAJATON Elinkeinoelämä Pohjolassa Pajala Matchmaking yritystapaaminen, Pajalassa Valtakunnallinen Yrittäjäpäivä, Lappeenranta SY:n liittokokous, Lappeenranta LPY:n vuosikokous kokous, Pello Tili- ja veropäivä Digipoliksessa Digipolis, Tietokatu 3, Kemi LPY:n työvaliokunnan kokous, Kemi Yrittäjäinfo 4/2013

13 Jättirekat ja rajayhteistyö puhuttivat kansanedustajatapaamisessa Länsipohjan Yrittäjät järjesti Tornion raatihuoneella keskustelu ja tiedotustilaisuuden Lapin vierailulla oleville kansanedustajille ja alueen medialle. Lapin kansanedustaja Heikki Autto oli kutsunut kollegansa Eero Suutarin Pohjois-Pohjanmaalta ja Pertti Hemmilän Varsinais-Suomesta. Länsipohjan Yrittäjät informoi kansanedustajille Länsipohjan ja Meri-Lapin elinkeinoelämän tilasta ja tulevaisuudesta, sekä rajayhteistyöstä. Keskustelutilaisuuden kärjeksi nousi rajayhteistyön lisäksi jättirekat. Kokoomuskansanedustajat ihmettelivät, miksi hallitus antoi asetuksen, joka on täysin vastoin eduskunnan valiokuntien kantaa. Yhtenä jalkana rikkidirektiivin kustannusvaikutusten kompensaationa tehty jättirekkapäätös, joka alentaa teollisuuden kuljetuskustannuksia, mutta on Lapissa vierailevien kansanedustajien mielestä valtiontaloudellisesti hyvin kallis päätös. Miten esimerkiksi Lapin jo nyt korjausvelassa olevat tiet kestävät jättirekkoja. Kysyä sopii, kuinka tulevaisuudessa teitä korjataan, kun nykyään tieliikenteeltä kerätään veroja monta kertaa enemmän kuin rahaa pannaan teiden korjaamiseen. Mikäli tieliikenteeltä kerätty vero menee tulevaisuudessakin pääasiassa hyvinvointiyhteiskunnan muihin menoihin, rapautuvat tiet kiihtyvää tahtia. Rekkojen painorajoituksia nostava päätös lisää myös kuljetusyrittäjien paineita kalustoinvestointeihin, eivätkä kuljetusyrittäjät olisi toivoneet muutosta kaluston painorajoihin. Rajat ylittävä yritystoiminta Avaimia rajanylittävään yritystoimintaan raportin tarkoituksena on päivittää vuonna 2005 tehty laajempi samalla otsikolla tehty tutkimus tämän hetken tilanteeseen. Päivityksessä on keskittyy menestyksellä rajanylittävää harjoittaneiden yritysten kokemuksiin ja näkemyksiin rajanylittävän yritystoiminnan menestystekijöitä, haasteista sekä erovaisuuksista toimintaympäristössä ja yrittäjyyskulttuureissa. Yrittäjiltä on myös tiedusteltu sekä toimintaympäristössä ja yrityksissä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden odotuksia. Selvitys on tehty Länsipohjan Yrittäjien, Tornionlaakson neuvoston ja Crossborder Tornedalen hankkeen kanssa. Myönteisiä kokemuksia Yritysten kansainvälistyminen tai sijoittuminen toiseen maahan on ollut konkreettista ja taloudellisella tuloksella selkeästi mitattavissa. Kaikki yritykset totesivat liiketoiminnoissaan saavutetun selviä hyötyjä rajan toiselle puolelle laajentamisen jälkeen. Juuriltaan suomalaisten yritysten kasvu on valtaosain tapahtunut Ruotsissa tai laajemmin ulkomailla. Ilman kansainvälistymistä kasvu olisi ollut pienempää, yritykset olisivat jääneet pieniksi paikallisiksi toimijoiksi tai niiden toiminta olisi loppunut kokonaan. Tieto on hankittava monesta eri lähteestä Maassa maan tavalla Vaikka rajan toiselle puolelle etabloituneiden yritysten kokemukset ja tulokset ovat positiivia, eivät yrittäjät ole useimmissa tapauksissa saaneet tai hakeneet apua tai tukea tähän toimintaansa julkisista yritystuista, yritysneuvonnasta tai hankkeista. Yrittäjien mielestä myös yksityisten yrityspalveluyritysten tiedot saattavat loppua monesti rajalle. Yrittäjät ovatkin edenneet toisen maan toimintakulttuurin, byrokratian ja menettelytapojen viidakossa pääosin omatoimisesti ja yleisin neuvo heiltä onkin, että maassa on toimittava maan tavalla ja että asioihin on vain paneuduttava itse ja ne opittava hallitsemaan. Vaikka näin pitkälti onkin, tulisi julkisten yrityspalveluorganisaatioiden toimia rajalla aktiivisemmin ja mallikkaammin, jotta yhä useammat yritykset voisivat hyötyä rajat ylittävästä liiketoiminnasta toteaa Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Sama koskee rajakuntia. Niiden tulisi nykyistä aktiivisemmin ja tavoitteellisemmin kehittää yhteistyötä yli rajan. Pelkkä informaation kääntäminen ei riitä, vaan yhteistoiminnan kehittämisessä tulee olla korkeat tavoitteet. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi rakenteilla oleva matkakeskus toteaa Kankaanranta. Lapin vierailulla olleet kansanedustajat Pertti Hemmilä, Eero Suutari ja kutsujana Lapin edustaja Heikki Autto tutustuivat Torniossa rajayhteistyöhön. Kuvassa Viktorian torilla, taustalla häämöttää Ruotsi, Haaparannan kaupat Jättirekat ovat kuin tien kaulimet. Teiden korjaustarve kasvaa. Yrittäjäinfo 4/

14 Mikäs tässä on päätöksiä tehdessä, kun kerran toisemme tunnetaan. Yrittäjän elämässä tulee eteen monenlaisia pulmia ratkottavaksi. Useimpiin niihin liittyy olennaisena osana raha. Tarvitsetpa sitten rahoitusta yrityksesi kasvuun tai koneinvestointeihin, käänny paikallisten rahoitusammattilaisten puoleen. Tai jos tarvitsett vakuutusturvaa vastoinkäymistenn varalle tai lakisääteisten vakuutusasioiden hoitoon, nekin järjestyvät samasta paikasta. Etenkin kun se joku tuntee myös ympäristön, jossa toimit. Tervetuloa Tornion Osuuspankkiin! Laitetaan rahoitus ja vakuutusasiasi kertaheitolla kuntoon. Se käy sukkelaan tuttujen kesken. Lue lisää yrityksen pankkiasioinnista op.fi Yrityspankki p Hallituskatu 14, Tornio Yhdessä hyvä tulee. 14 Yrittäjäinfo 4/2013

15 Neuvontapalvelut jäsenyrityksille Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kysymys runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien Tilitoimisto Valtakatu 5, KEMI fax (016) Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta puh Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta puh Balance Systems Oy/Anne Kurtti Kaivokatu 3 A 7, KEMI puh , fax anne.kurtti@balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula Alkkulanraitti 56, YLITORNIO Jokijalantie 65, KOLARI puh. (016) , fax (016) puh. (016) , fax (016) tulostieto@co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, KEMINMAA puh. (016) gsm fax (016) kimmo.keskitalo@hotmail.com Rajalaskenta Oy/ Raili Toratti ja Ulla Viiri Kauppakatu 17, TORNIO puh. (016) , , fax (016) ulla.raili@rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä Liisankalliontie 34, TORNIO puh. (016) , fax (016) kristiina.lahdenpera@pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky/ Veikko Polojärvi Pl 125, MUONIO puh , fax (016) info@tilitoimistopolojarvi.fi Pohjolan Tilipalvelu Oy Pirjo Moilanen-Ahopelto Sairaalakatu 2, KEMI puh gsm fax (016) pirjo.moilanen-ahopelto@ pohjolantilipalvelu.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen Virkamaankatu 10, TORNIO puh , fax (016) birgitta.innanen@tokons.fi YRITYSJURIDIIKKA, LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta Kauppakatu 15, KEMI puh. (016) , fax (016) aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä Hallituskatu 6, TORNIO puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino Keskuspuistokatu 2, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajotoimisto.pekkaheino@co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen Keskuspuistokatu 9, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajo.vartiainen@co.inet.fi Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy Tietokatu 6, Kemi Puh. o toimisto@lakimakinen.fi KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3,95400 TORNIO puh Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A, ROVANIEMI puh TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund Valtakatu 16, KEMI puh. (016) , fax (016) anu.gronlund@varamiespalvelu.fi YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 Elisa Shopit, Tornio, Rajalla kauppakeskus SOSIAALINEN MEDIA Koivu Interactive Tietokatu KEMI Gsm mikko.manninen@koivuinteractive.com RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on ylsi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES-toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa ja laajemminkin pohjoisilla alueilla. Lars Kero Cordinator, Ruotsi Arbetsförmedlingen EURES Crossborder Tornedalen Storgatan 78 SE HAPARANDA, Sverige puh. +46 (0) lars.kero@arbetsformedlingen.se Marja Ketola Koordinaattori, Suomi Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Suensaarenkatu TORNIO puh Gsm marja.ketola@te-toimisto.fi EURES-neuvoja Pertti Tikkala Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2, TORNIO puh (0) Gsm (0) fax +358 (0) pertti.tikkala@mol.fi Yrittäjäinfo 4/

16 VEROT JA RAHAT Verovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalalla Verohallinto on julkaissut ohjeen erityisalalla työskentelevien työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan. Ohjeen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2012:85. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p Erityisaloiksi katsotaan esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäala. Uusi ohje täydentää aiempaa ohjetta Työmatkakustannusten korvaukset, jota sovelletaan myös muilla kuin erityisaloilla työskenteleviin. Uutta ohjetta sovelletaan alkaen. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain tärkeimmät muutokset. Päivittäiset asunnon ja työpaikan väliset matkat vaihtuville työkohteille Jatkossa erityisalalla työskentelevän henkilön päivittäisinä asunnon ja työpaikan välisinä matkoina pidetään työnantajan järjestämän asunnon (niin sanottu kakkosasunto) ja erityisen työntekemispaikan välisiä matkoja, jos työntekijän katsotaan asuvan kyseisessä asunnossa. Tällaisen työmatkan ajalta ei voida maksaa verovapaata päivärahaa. Työnantajan järjestämänä asuntona pidetään työnantajan omistamaa, vuokraamaa tai muutoin hallitsemaa asuntoa, jossa työntekijä majoittuu ja josta hän kulkee päivittäin työkohteille. Samassa asunnossa voi asua useampia henkilöitä. Asuntona ei pidetä hotellihuonetta, parakkia, asuntovaunua, asunto- tai matkailuautoa tai muuta vastaavaa, luonteeltaan selvästi väliaikaista majoitustilaa riippumatta majoituksen kestosta. Asumisen keston merkitys Verohallinto katsoo, että enintään kahden vuoden majoittuminen ei ole asumista työnantajan järjestämässä asunnossa. Tulkinta mukailee myös lainsäätäjän tarkoitusta siitä, että tilapäisten työkomennusten ajalta maksetut korvaukset ovat laajasti verovapaita. Päiväraha ei ole edellä mainituin perustein verovapaata tuloa silloin, kun on alun alkaen tarkoituksena, että työntekijä asuu samassa tai samalla seudulla sijaitsevassa työnantajan järjestämässä asunnossa yli kahden vuoden ajan. Poikkeuksen tähän muodostaa yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus, jolloin myös kolmannen vuoden ajalta maksetut korvaukset voivat olla verovapaita. Työskentelyn kesto ei ole rakennus- tai muulla erityisalalla kuitenkaan yleensä tiedossa vielä silloin, kun työntekijä aloittaa työskentelyn tietyllä paikkakunnalla. Työskentely yksittäisellä työkohteella saattaa esimerkiksi kestää ennakoitua kauemmin tai työkohde saattaa yllättäen vaihtua. Tämän vuoksi tilanne on monesti sellainen, että työnantajan ei katsota ainakaan työskentelyn alkaessa järjestäneen työntekijälle asuntoa työskentelypaikkakunnalle. Majoittumisen kestoa arvioitaessa huomioidaan lähtökohtaisesti yhtäjaksoinen majoittuminen samassa työnantajan järjestämässä asunnossa. Se, että työntekijät joutuvat työskentelyn yhä kestäessä muuttamaan työnantajan järjestämästä asunnosta toiseen, ei kuitenkaan poikkeuksetta estä katsomasta majoittumista asumiseksi. Yli kahden vuoden majoittuminen voidaan katsoa asumiseksi, jos asuntoa vaihdetaan lähialueella (esimerkiksi samalla paikkakunnalla) eikä työskentelyolosuhteissa tapahdu olennaisia muutoksia. Majoituspaikkaa vaihtamalla ei siten voida keinotekoisesti välttää majoituspaikan muodostumista asunnoksi. Yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus Päiväraha voidaan katsoa jatkossakin verovapaaksi, jos majoitus on järjestetty nimenomaisesti yksittäistä työkohdetta varten eivätkä tuloverolain 72a :ssä tarkoitetut työkohteen tilapäisyyden aikarajat ylity. Tällaisesta tilanteesta on kysymys silloin, kun työnantaja määrää työntekijänsä työskentelemään yksittäisellä työkohteella suoritettavaa urakkaa tai muuta vastaavaa toimeksiantoa varten erityiselle työntekemispaikalle ja järjestää tälle asunnon ainoastaan kyseisen toimeksiannon suorittamista varten. Päivärahojen verovapautta rajoittavat tuloverolain mukaiset työkohteen tilapäisyyden aikarajat. Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kahden vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa. Enintään kolmen vuoden työskentelyä voidaan pitää tilapäisenä erityisedellytyksin, jos kyse on työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa. Työskentelyn ennakoimaton jatkuminen Alun perin alle kaksi vuotta kestävää työskentelyä varten järjestetty majoitus saattaa muodostua pidemmäksi. Majoitus saattaa esimerkiksi olla alun alkaen järjestetty ainoastaan yksittäistä työkohdetta varten, mutta työskentely jatkuu keskeytyksettä samalla seudulla sijaitsevalla toisella työkohteella etukäteen ennakoimattomasta syystä. Mahdollista on myös, että useilla eri työkohteilla tapahtuva alle kaksi vuotta kestäväksi tarkoitettu työskentely jatkuu ennakoimattomasta syystä yli kaksi vuotta. Verohallinnon käsityksen mukaan työnantajan järjestämästä majoituksesta ei voi takautuvasti muodostua asuntoa, kun työskentely jatkuu ennakoimattomasti. Tällaisessa tilanteessa ensimmäisen kahden vuoden ajalta maksettu päiväraha voidaan katsoa verovapaaksi tuloksi. On myös mahdollista, että alkujaan tilapäiseksi tarkoitettu työskentely samassa työkohteessa saattaa jatkua sellaisesta syystä, jota ei ole voitu kohtuudella ennakoida. Tällöin sovelletaan tuloverolain 72a :n 3 momentin säännöksiä. Päiväraha on siten 2 momentissa säädetyin edellytyksin verovapaa myös kolmannen vuoden ajalta. 16 Yrittäjäinfo 4/2013

17 VEROT JA RAHAT Asuntoetu Kun työntekijä asuu veloituksetta työnantajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle asuntoetu. Kun työntekijä asuu veloituksetta työnantajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle luontoisetu (asuntoetu). Asuntoetua ei voida edellä kuvatussa tilanteessa pitää verovapaana etuna sillä perusteella, että työnantaja voi pääsääntöisesti korvata verovapaasti myös työmatkasta aiheutuneet majoittumiskustannukset. Syynä tähän on, että erityisalalla työskentelevän työntekijän verovapaaksi tuloksi voidaan katsoa ainoastaan korvaus työnantajan järjestämän asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista sekä ateriakorvaus. Työnantajalta saatu luontoisetu arvostetaan käypään arvoon Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Jos samassa asunnossa asuu useita henkilöitä, kunkin henkilön saaman asuntoedun arvo on hänen käytettävissään olevien tilojen suhteellinen osuus koko asunnon luontoisetuarvosta. Laskennassa otetaan huomioon kaikkien käytettävissä olevista yhteisistä tiloista pääluvun mukaan määräytyvä osuus ja pelkästään kunkin työntekijän käytössä olevat tilat kokonaan. Parakki, asuntovaunu, asunto- tai matkailuauto taikka muu vastaava työnantajan erityiselle työntekemispaikalle järjestämä luonteeltaan selvästi väliaikainen majoitus ei ole kakkosasunto. Siitä ei tämän vuoksi muodostu työntekijälle asuntoetua, jos työntekijällä on varsinainen asunto muualla. Varsinaiselle työntekemispaikalle järjestetystä majoituksesta sen sijaan muodostuu asuntoetu. Työntekijä ei voi edellä mainitussa tilanteessa yleensä saada asuntoedun perusteella työasuntovähennystä, sillä se voidaan myöntää ainoastaan silloin, kun asunto on hankittu varsinaisen työntekemispaikan sijainnin vuoksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa erityisalalla työskentelevällä henkilöllä on varsinainen työntekemispaikka työnantajan järjestämän asunnon läheisyydessä. Jos työntekijän perhe asuu toisella paikkakunnalla, työntekijä voi vähentää asuntoedun arvoa vastaavan määrän tulonhankkimiskuluna. Työntekijän itse hankkima asunto Erityisalan työntekijä saattaa myös itse vuokrata asunnon työskentelypaikkakunnalta. Jos vuokrattu asunto on työntekijän käytössä yli kahden vuoden ajan, katsotaan asunto työntekijän kakkosasunnoksi. Matkat työntekijän työskentelypaikkakunnalla sijaitsevalta asunnolta työntekemispaikalle ja takaisin ovat tällöin päivittäisiä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisiä matkoja. Niiltä ei siten voida maksaa verovapaata päivärahaa. Työskentelyn kestolla, asunnon vaihtumisella, työnantajan työkohdetta tai -kohteita koskevilla määräyksillä tai muilla vastaavilla seikoilla ei ole tällaisessa tilanteessa merkitystä. Työntekijän omistama asunto on aina kakkosasunto. Erityisalalla toimiva elinkeinonharjoittaja Verohallinnon ohje koskee työntekijöitä ja työnantajan maksamia korvauksia, eikä se ole suoraan sovellettavissa elinkeinonharjoittajiin. Elinkeinoverolaissa työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka liikkeen- tai ammatinharjoittaja tilapäisesti tekee elinkeinotoimintaan liittyvänä tavanmukaisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. Merkitystä ei tässä ole asunnon käsitteellä, vaan ratkaisevaa on tavanmukainen toiminta-alue. Rakennus- tai muulla erityisalaksi katsottavalla toimialalla elinkeinonharjoittajalla on aina pysyvä toimipaikka, joka rinnastuu työntekijän varsinaiseen työpaikkaan. Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole toimitiloja tai muuta pysyvää toimipaikkaa, varsinaiseen työpaikkaan rinnastuva pysyvä toimipaikka on hänen asuntonsa. Jos elinkeinonharjoittaja työskentelee jollakin paikkakunnalla niin paljon, että hän järjestää sieltä itselleen asunnon, siitä voi muodostua hänelle pysyvä toimipaikka. Tämän seurauksena hänelle muodostuu kyseiselle paikkakunnalle tavanmukainen toiminta-alue. LISÄTIETOJA: Verohallinnon ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Korkeimman hallintooikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2012:85 vaikutukset erityisalan työntekijöiden verotukseen ( , dnro A147/200/201) Muiden kuin erityisalojen päivärahoista kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset ( , dnro 54/31/2009) Elinkeinonharjoittajan matkakustannusten vähentämistä on käsitelty yksityiskohtaisesti Verohallinnon ohjeessa Liikkeenja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen ( , dnro 410/349/2011). Lapin maakunnalliset Yrittäjäpäivät Lapland Hotell Olos Lapin Yrittäjäpäivien ajankohta on muuttunut. Uuden aluejärjestön, Lapin Yrittäjät ry. Yrittäjäpäivät pidetään alkuvuodesta. Vuoden 2014 yrittäjäjuhla pidetään Muoniossa Lapland Hotell Oloksen tiloissa ja ympäristössä. Yrittäjäinfo 4/

18 Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme Rovaniemen aluekonttori Maakuntakatu 10, Rovaniemi

19 VEROT JA RAHAT Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaa Verohallinto on julkaissut ohjeen hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta. Ohje laajentaa palkkatulona verotettavan tulon käsitettä aikaisempaan verrattuna. Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1. Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkkio toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa vai hänen omistamansa yhtiön elinkeinotuloa, kun palkkio maksettiin hänen omistamalleen yhtiölle. Ratkaisussa palkkio katsottiin toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkaksi. Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä on hyväksytty se, että toimitusjohtajan tehtävistä maksettu korvaus on voitu tiettyjen edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti maksaa toimitusjohtajan työnantajalle tai toimitusjohtajan omistamalle yhtiölle. Korvaus on voitu katsoa muuksi kuin palkaksi silloin, kun kyseessä on ollut tilapäinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty, että toimitusjohtajan tehtävät ovat tänä aikana poikenneet niistä, joita toimitusjohtajalle yleensä kuuluu. Esimerkiksi yrityksen saneeraustilanteessa toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on voitu katsoa ulkopuolisen konsulttiyhtiön tuloksi. Jos kyseessä on ollut pitkäaikainen järjestely, korvaus on aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa. Vastaavansisältöinen kanta on todettu myös ennakkoperintälain säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkaksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan. Esimerkiksi toimitusjohtajan työnantajalle tai tämän omistamalle yhtiölle maksettu korvaus on siten aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön veronalaista palkkatuloa. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, onko se osa kokonaistoimeksiannosta maksettua korvausta. Myöskään tehtävän ajallinen kesto tai toimitusjohtajan valinnan tarkoitus ei muuta korvauksen luonnetta palkasta muuksi suoritukseksi eikä muun henkilön kuin toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkatuloksi. Korvaus on palkkaa, vaikka kyseessä on lyhytaikainen konsultointitoimeksianto, josta maksetaan korvaus hänen omistamalleen osakeyhtiölle. Myöskään sillä seikalla, kenen intressissä toimitusjohtaja on valittu, ei ole merkitystä tulon luonteelle ja kohdistamiselle. Kantaa sovelletaan toimitusjohtajan palkkion verokohteluun kaikissa yhteisömuodoissa. Esimerkiksi henkilöyhtiön (ay, ky) tai osuuskunnan toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi. Ohjeen vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1 perustuvia muutoksia sovelletaan voimaantulon ( ) jälkeiseltä ajalta maksettuihin korvauksiin. Muilta osin ohjetta voidaan soveltaa jo aikaisempien vuosien verotuksissa. LISÄTIETOJA: Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus ( , dnro A37/200/2013 ) Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2013:1. Aiempaa oikeus- ja verotuskäytäntöä: KHO 1982-B-II-571, KHO 1982-B-II-576, KHO 1985-B-II-611 ja KVL 93/2005. HE 126/1994 vp. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p laura.kurki@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 4/

20 VEROT JA RAHAT Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan Verohallinto on julkaissut uusia ohjeita sijoitustoiminnan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan määräaikaisista verokannusteista. Ohjeessa käsitellään sijoittajan määräaikaista verovuosina pääomatulosta tehtävää vähennystä, sen edellytyksiä sekä vähennyksen tuloutumista. Sijoittaja voi vähentää puolet osakepääomasta Sijoittaja voi vähentää 50 prosenttia kohdeyhtiöön rahana sijoitetun uuden osakepääoman määrästä. Yhteen kohdeyhtiöön tehdyn sijoituksen perusteella vähennettävä määrä on verovuonna vähintään euroa ja enintään euroa. Vähennyksen saa siten euron sijoituksella. Vähimmäismäärä on verovuosikohtainen, ei sijoituskohtainen. Vähennykseen oikeutettuja ovat vain Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt. Sijoittaja saa vähentää vain sellaiset vuosina tekemänsä sijoitukset, jotka on tehty sijoitustoiminnan määräaikaisesta veronhuojennuksesta annetun lain voimaantullessa ( ) tai sen jälkeen viimeistään T&K-toiminnasta lisävähennys Kotimaisella elinkeinotoimintaa harjoittavalla osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla sekä vastaavan ulkomaisen oikeushenkilön Suomessa olevalla kiinteällä toimipaikalla on oikeus tehdä lisävähennys työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia välittömistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Lisävähennyksen enimmäismäärä on verovuonna euroa ja alaraja euroa. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä annetussa laissa on säädetty vähennyksen erityisistä edellytyksistä. Lakia sovelletaan hankkeisiin, jotka on aloitettu tai sen jälkeen. Lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä oli tarkoitus olla voimassa Valtioneuvosto kuitenkin päätti kehysriihessä, että lain voimassaoloa lyhennetään päättymään jo eli vuotta aikaisemmin. Lakia sovellettaisiin siten vain vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. Lisävähennyksen voi tehdä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. Lisävähennyksen saa myös, jos ennen voimaantuloa on tehty vasta hankesuunnitelma Yrityksen on itse vaadittava vähennystä veroilmoituksellaan. Lisävähennys myönnetään verovuosikohtaisesti. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, vähennystä ei voi tehdä sellaisella tilikaudella, joka päättyy lain voimassaoloajan päättymisen jälkeen. LISÄTIETOJA: > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Sijoitustoiminnan määräaikainen veronhuojennus ( , dnro A48/200/2013). > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys ( , dnro A78/200/2013 ). T&K-vähennyksen voi tehdä vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. 20 Yrittäjäinfo 4/2013