Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa"

Transkriptio

1 Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

2 Sisältö 1. Talotekniikka, miellyttävävä ja energiatehokas 1.1. Talotekniikan tarkoitus Rakennusautomaatiolla apua energiatehokkuuteen Huoneilma Automaatio, kyllästymätön suorittaja Säästöä Säätöautomatiikka kiinteistössä 2.1. Säädön tarve ja sen rajoja Mittaus- ja ohjaustoiminnat Säätöautomatiikan osia Säätöpiirin viritys IV-säätöä Ouman-säätimillä Erilaisia huonesäätöjä Erilaisia rajoitus- ja säätötoimintoja Säätö ja erilaisia säätötapoja 3.1. Yleistä säädöstä Säätötapoja Säätömuodot LVI-prosessin säädettävyys Säädön valvonta ja erikoistapauksia Kiinteistön lämmitys Yhteenveto säädöstä Säätölaitteiden huolto Keskitetty kiinteistön valvonta ja tiedonsiirtoverkot 4.1. Keskittämisen edut Hallintataso Automaatiotaso/alakeskukset Kenttätaso Hajautettu automaatiojärjestelmä, LonWorks OuNet pc-valvomoyhteys Datasähköverkkokokeilu Mittareiden kaukoluentajärjestelmä Kaikenlaista talotekniikan valvontaa 5.1. Valvontaa, turvaa ja hälytyksiä Hälytyksen tuotto Tulipalo, savukaasut ja häkä Kulunvalvontajärjestelmä Erilaisia lukituksia Rikosilmoitinjärjestelmät Talotekniikan mittareita ja mittauksia 6.1. Miksi ja miten mitataan? Mittarit Lämpötilan mittareita Huoneilman lämpötilan mittaaminen Huoneilman kosteus ja sen mittaaminen Ilman tilavuusvirran mittaaminen kanavasta Ilmavirran mittaus päätelaitteesta Melun mittaus Ilman paine ja paine-ero Lämmityslaitteiden mittauksia Käyttövesi 7.1. Veden kulutusta ja säästöä Vedenkulutuksen mittaaminen Vesivuoto Lämpimän käyttöveden valmistus ja lämpötilan säätö Kaukolämpö ja lämmin käyttövesi Huoltoa ja tarkistuksia Eri tavoilla tuotettua lämpöä 8.1. Sähkölämmitys Lämpöpumppu Aurinkolämmitys Öljylämmitys Maakaasun käyttö Lattialämmitys 119

3 9. Patteriverkosto ja sen perussäätö 9.1. Patteriverkostoon tuotettu lämpö, kattila Patteriverkoston lämpö ja kaukolämmön alajakokeskus Pumppu Patterit ja patteriventtiilit Patteriverkoston perussäätö Ilman käyttö kiinteistöissä Ilmaa huoneisiin Laitteiston kanavistoja, toimintaa ja osia Puhdistusluukut Palopelti Äänenvaimentimet Säätö- ja sulkupeltejä sekä virtaussäätimiä Puhallin Säätöpelti, sulkupelti Ilman suodatus Tuloilman esi- tai jälkilämmityspatteri Ilman jäähdytys IV-kojeessa Kostutus IV-säätökaavio Lämmöntalteenotto, LTO Nestekiertoinen LTO Pyörivä lämmönsiirrin l. kiekkolämmönsiirrin Muita LTO-laitteita Pientalon ilmalämmitysjärjestelmä Ilman jako huoneisiin Sekoittava ilmanjako Syrjäyttävä ilmanjako Kerrostava Stravent-ilmanvaihto IMS-järjestelmä IV-kanavan tiiviyden mittaus Lindabin ilmavuotomittari Vuotoilmavirran q -mittaus Lifa laitteistolla IV-järjestelmän säätö yleensä Säätömenetelmiä Säätölaitteiden huolto- ja tarkastustus 16. Sähkö Sähköenergian syöttö omakotitaloon Omakotitalon mittauskeskus Kiinteistön sähköjärjestelmät Sulakkeet Sähkölaitteiden käyttöolot l. tilaluokat Sähköjohtoja, piirustuksia ja asennusta Kodin sähkölaitteet Sähköalan turvallisuutta 202

4 4 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö 1. Talotekniikka, miellyttävävä ja energiatehokas 1.1. Talotekniikan tarkoitus Talotekniikan tarkoituksena on tuottaa sellainen sisäilmasto, jossa asukas, asiakas tai työntekijä viihtyy ja voi hyvin. Tutkimusten mukaan työssä käyvä suomalainen viettää 21 h vuorokaudessa ajastaan sisällä ja tästä ajasta 16 h kotona. Epäviihtyvyyden kokemus syntyy esim. sopimattoman lämpötilan, vedon tai epämiellyttävän hajun aistimisena. Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen johtaa ilman muuta tarpeettoman energiankäytön välttämiseen. Rakennusautomaatio vastaa haasteisiin säätötavoitteita tarkentamalla. Prosessesseja mukautetaan erilaisiin käyttötilanteisiin ja säätö- ja ohjausmahdollisuudet ulotetaan yhä pienempiin kulutusyksiköihin esim. huonetasolle asti. Säädön tulee myös toipua nopeasti vika- ja häiriötilanteista. Valtiovallan ohjaus Vain hyvin rakennetusta kiinteistöstä saadaan energiatehokas. Ympäristöministeriön taholta on ohjattu rakennuksien energiankulutusta mm. U-arvoilla luvulla mukaan tulivat rakennuksen tiiveys- sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenottovaatimukset. Käytännössä suunnittelija suunnittelee rakennuksen ympäristöministeriön antamien lämpöhäviöiden enimmäisarvojen mukaan. Parempaakin toki saa tehdä. Suunnitelman valmistuttua tehdään lämpöhäviöiden tasauslaskelma. Sillä osoitetaan, että talo täyttää vaatimukset niiltä osin. Rakennuslupaa varten tarvitaan lisäksi energialaskelmat ja energiatodistus. Nykyiset rakennukset Rakennukset ovat eristyksen ja höyrysulkujen vuoksi niin tiiviitä, että ainoa toimiva ilmanvaihto saadaan aikaan koneellisesti. Kuitenkin rakenteissa on rakoja, joista aiheutuu vuotoilmavirtoja tuulen ja lämpötilaerojen synnyttämistä paine-eroista johtuen. Rakennuksen vuotoilmakertoimena voidaan käyttää lämmitysenergian tarpeen laskennassa arvoa 0,16 1/h, ellei ilmanpitävyyttä tunneta. Tämä vastaa rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä kuvaavaa ilmanvuotolukua n 50 = 4 1/h. Tulevaisuuden rakenteista halutaan tiiviimpiä. E-luku Ympäristöministeriö on luonut luokitusjärjestelmän uusien rakennusten energiatehokkuuden kehittämiseksi ja ohjaamiseksi. Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan Tämä E-luku saadaan kun rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus (rakennuksen standardikäytöllä)/lämmitettyä rakennuksen nettoalaa kohden kerrotaan ko. energiamuodon kertoimella. Luku ilmaistaan yksiköllä kwh/m 2 vuodessa. Mitä pienempi luku, sitä energiatehokkaampi rakennus on. Rakennusten energiamääräyksillä parannetaan energiatehokkuutta ja sitä kautta hillitään hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokkuudessa kertoimilla suositaan uusiutuvaa energiaa kuten maalämpöä tai pellettejä. E-lukuun sisältyy kaikki talon vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt, lämpimän käyttöveden vaatima energia sekä kodin kaikkien sähkölaitteiden tarvitsema energia. Ihmisistä ja auringosta saatava ilmaisenergia vähennetään lämpöhäviöistä. Rakennuksen energiatehokkuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat hyvin tehty rakennus, toimiva kiinteistöautomaatio ja kiinteistön asukkaat/käyttäjät. Rakennusten lämmöneristysmääräykset 2012, C3. Lämpimän tilan U-arvot, lyhenne. -seinä 0,17 W/m 2 K -yläpohja 0,09 W/m 2 K -maata vastaan oleva rakennusosa 0,16 W/ m 2 K -ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0 W/m 2 K Ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45% ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Vuotoilmaesimerkki. huoneiden pinta-ala on yhteensä 130 m 2, huonekorkeus 2,8 m ja vuotoilma 0,16 1/h. 0,16 (vuotoilma 1/h) x 364 (tilavuus)/3600 = 0,016 m 3 /s ja sen lämmön tarve on (ilman massa tässä 1,2 kg/m 3 ) = 1,2 x 0,016 x (20+29, lämpötilaero) = 0,941kW = 941 W. Se lisätään huoneiden lämmön tarpeeseen niiden pinta-alojen suhteessa, jolloin lisäykseksi tulee huoneiden pinta-alan ollessa A= 130 m 2 ; 941/130 = 7,2 n. 7 W/m 2. Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon e-luvun on sovittava murtoviivan alle Rivitalo 150 kwh/m 2 Asuinkerrostalo 130 kwh/m 2 Toimistorakennus 170 kwh/m 2 Liikerakennus 240 kwh/m2 Majoitusliikerakennus 240 kwh/m 2 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kwh/m 2 Sairaala 450 kwh/m 2 Primäärienergia on alkuperäinen energialähde kuten esim. öljy, hiili tai puu. Ostoenergia on energiaa, joka ostetaan rakennukseen muualta. Omavaraisenergia on omalla tontilla paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa esim. aurinkoenergiaa. Ympäristöministeriö. Energiamuotojen kertoimet Aalto-yliopisto on laskenut ympäristöministeriölle energiamuotojen kertoimet. Kertoimien avulla pyritään valtiovallan taholta ohjaamaan polttoainevalintoja haluttuun suuntaan. Kertoimet kuvaavat kunkin energian tuotannossa syntyviä päästöjä, uusiutuvan energian osuutta ja primäärienergian kulutusta. Kertoimet ovat eri energiamuodoille: sähkö 1,7, kaukolämpö 0,7, kaukojäähdytys 0,4, fossiiliset polttoaineet 1 ja uusiutuvat polttoaineet 0,5. Esimerkki: (ostettu energia kaukolämpö 100 kwh/m 2 x kerroin 0,7) + (sähkö 50 kwh/m 2 + kerroin 1,7) = E-luku on 155 kwh/m 2 4

5 Talotekniikan automatiikka ja sen laitteita 5 Lämpötila-anturi, vesianturi (TE) Vesianturit soveltuvat lämmitys- ja jäähdytysvesiverkostojen lämpötilamittauksiin. Vesianturi asennetaan putkistoon siten, että upotusputki osoittaa virtaussuuntaa vastaan. Asennuskohdassa veden tulee olla hyvin sekoittunutta. Lämmityksen säädössä menovesianturi asennetaan n. 1 m päähän sekoituspisteestä. Asennuksen aikana varmistetaan, että anturille jää tilaa irrotusta ja korjausta varten. Anturissa on suojatasku. Kuva on alla. Kanavalämpötila-anturin oikeita asennustapoja. Käyttöalue -50 C C (vesi, jäähdytysnesteet ja aggressiiviset vedet. Ei sovellu klooripitoisiin vesiin). Suojausluokka IP 54, paineluokka PN 16 ja aikavakio < 5 s. Suojataskun kierre R ½. Huonelämpötila-anturi (TE) Antureita käytetään huonelämpötilan mittaukseen huoneissa, joissa käytetään huonekohtaista säätöä. Ouman huoneanturi (TMR) sijoitetaan noin 150 cm korkeudelle esim. seinälle, jossa se mittaa huoneiston keskimääräistä lämpötilaa. Huoneanturia ei saa asentaa auringonpaisteeseen eikä lämmönlähteen lähelle. Aikavakio 6 min.huoneantureiden asennuskorkeus on yleensä 1,8 m. Tiloissa joissa on anturin rikkoutumisvaara, ne suojataan kestävällä ja huonetilaan sopivalla siistillä suojalla. Huoneanturi asennetaan siten, että sen mittaustulos edustaa mahdollisimman hyvin huoneen olosuhteita. Anturi ei saa jäädä huoneen kalusteiden taakse. Kosteusanturi (ME) Kosteusanturin toiminta perustuu ilmasta vesimolekyylejä itseensä imevään kalvoon. Ilmankosteuden pienetessä kalvo luovuttaa niitä takaisin ilmaan. Kondensaattorin vaihtosähkökenttä kulkee polymeerikalvon ja pintaelektrodien kautta. Kalvon vesimolekyylit muuttavat eristevakiota ja sitä kautta kapasitanssia. Lähetin mittaa kapasitanssia lähettäen jänniteviestin. Kosteusantureita ja -mittareita ei saa sijoittaa liian voimakkaaseen ilmavirtaukseen, jolloin mittaustulos vääristyy tai mittari vaurioituu. Vesianturin sijoittaminen suojataskuun hidastaa lämmön siirtymistä vedestä anturiin, mutta haittaa voidaan vähentää kontaktitahnan käytöllä. Suojataskuun asennettu anturi voidaan vaihtaa tyhjen tämättä putkistoa. Antureita on monenlaisiin mittauskohteisiin. Esim. jäätymissuoja-anturi asennetaan ilmastointikoneen lämmityspatterin ripaputkeen paluuvesipuolelle niin, että upotusputki osoittaa virtaussuuntaa vastaan. Jos se tunnistaa veden jäätymisvaaran, se hälyttää, pysäyttää puhaltimen ja lisää ehkä veden virtaamaa ja lämpötilaa. On myös pintatermostaatti, IP40, jota käytetään esim. lattialämmitystaloissa kiertovesipumpun pysäytystermostaattina (turvatoiminta ylilämpötilanteessa). Kuvassa vasemmalla on huonelämpötilaanturi ja oikealla kosteusanturi. On olemassa myös kastepisteantureita. 5

6 6 Talotekniikan säätö Aikavakio Aikavakio kuvaa sitä aikaa, jossa säätösuure saavuttaa uuden jatkuvuustilan arvon, esim. nopean asetusarvomuutoksen jälkeen. Useimmissa LVI-prosesseissa nousuaika on käytännössä se aika, jolloin säätösuure on saavuttanut 63,2 % kokonaismuutoksesta. Huonelämpötilasäädössä prosessin kuollut aika ja nousuaika määritetään lisäämällä huoneen lämmityspatterin virtaamaa ja mittaamalla huonelämpötilan muutos. Viiveen muodostuminen ja aikavakio Säädettävyys Prosessin säädettävyys riippuu säätöventtiilin mitoituksesta, (järjestelmän ominaisuudet), säätötavasta (säätölaitteiston ominaisuudet) ja tulevan ilman lämpötilan tai paineen muutoksista (ulkoiset häiriöt). Säädön yleisiä ehtoja ovat järjestelmän vakaus, (ei jatkuvaa värähtelyä), säädön vaimennus on riittävää, säätöpiiri on nopea, mutta ei kuitenkaan reagoi herkästi häiriöihin ja säädettävän suureen arvot pysyvät halutuissa rajoissa. Laitteiston mitoitus ja säätöventtiilin valinta on tehtävä oikein, sillä hyväkään säätölaitteisto ei pysty toiminnalla poistamaan prosessin virheitä. Hyvän säädön vaatimuksia Lämpölaitosyhdistys ry asettaa hyvälle säädölle seuraavia vaatimuksia: Suurin pysyvä poikkeama asetusarvosta on enintään 2 C. Lämmityksen säätöjärjestelmien suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta on enintään 5 C. Ilmastoinnin ja käyttöveden säätöjärjestelmien suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta on enintään 10 C. Käyttöveden säätöjärjestelmien sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi on enintään 2 C. Muiden säätöjärjestelmien sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi on enintään 0,5 C. Vasemmalla on hyvin viritetty säätö. Kuvassa ovat epäherkkä säätö ja yliherkkä säätö, joka ilmenee säädön huojumisena. 6

7 Erilaisia talotekniikan verkkoja 4. Keskitetty kiinteistön valvonta ja tiedonsiirtoverkot Tehokkaat, monipuoliset ja taloudellisesti edulliset tiedonsiirtomahdollisuudet ovat talotekniikka-automaatiojärjestelmän toiminnan edellytys. Kunnat, kaupungit, seurakunnat ja muut yhteisöt tai yksityiset kiinteistöjen omistajat keskittävät kiinteistön hoitoa ja pyrkivät näin parantamaan kustannustehokkuutta. Tällainen keskusvalvomo, keskitetty kiinteistövalvonta, tarjoaa yleensä tasokkaan rakennusautomaatiojärjestelmän sekä hyvän asiantuntemuksen kiinteistöjen ongelmatilanteiden hoitoon. Yhteydet valvomoon hoituvat yleensä 3G-modeemin avulla, internetin kautta tai asiakkaan oman LAN-verkon avulla. 7 Järjestelmissä voidaan myös huonekohtaisten säätimien avulla lukea ja asetella huoneiden lämpötiloja ja ilmavirtoja valvomosta käsin. Toimintavarmuuden maksimoimiseksi automaatiojärjestelmissä on pitkälle kehitetyt itsediagnostiikkaohjelmat. Laitoksessa voi olla myös kulunvalvontajärjestelmä työaikojen seurantaan ja asiattomien sisään pääsyn estämiseen. Murtohälytysjärjestelmä valvoo kulkuväyliä, ovia ja ikkunoita. Rakennusautomaatiojärjestelmässä voi olla kolme tasoa, esim. hallintataso, automaatiotaso ja kenttätaso Keskittämisen edut Samalla järjestelmällä voidaan keskitetysti hoitaa yhdestä paikasta kaikki kiinteistön tekniset toiminnat, jolloin energia- ja henkilöstökustannukset alenevat ja erityisammattimiehiä vapautuu rutiinitöistä sekä työn mielekkyys kasvaa. Energiankäytön parantuminen Lämmitys-, jäähdytys- ja sähköenergian käyttö voidaan optimoida sekä huipputehoja voidaan seurata ja kartoittaa. Lämpötiloja, suhteellista kosteutta, pumppuja ja puhaltimia valvotaan ja ohjataan jatkuvasti. Kaikesta edellisestä johtuen rakennusten sisäilmasto paranee sekä viihtyvyys- ja terveysvaikutukset lisääntyvät. Henkilöitä vapauttavat toimet Automatiikan avulla ohjataan ja valvotaan ovia, valaistusta, saunan kiukaiden toimintaa, toteutetaan kulunvalvontaa sekä palo-, murto- ym. turvallisuusvalvontaa ilman käyttöhenkilökuntaa. Valvonnan oheistuotteina saadaan erilaiset ajantasaraportoinnit, huolto- ja kunnossapitoraportointi sekä hälytysraportit. Pienempiä kokonaisuuksia, asuintalot Asuintalojen automaatiojärjestelmä valvoo, mittaa ja säätää kiinteistön lämmitystä sekä koneellisen ilmastoinnin eri toimintoja. Lisäksi poistoilman lämpö otetaan talteen ja sitä käytetään tuloilman lämmitykseen. Myös lämpimän käyttöveden lämpötilaa mitataan ja säädetään. Veden määrää ja veden lämmitykseen käytettyä energiaa mitataan myös laskutusta varten. Jos automatiikka havaitsee laitteiden toiminnoissa vikaa, se suorittaa hälytyksen. Isompia kokonaisuuksia, virastot ja koulut Isommissa kokonaisuuksissa, esim. virastoissa, on aivan samoja säätöautomatiikan toimintoja kuin asuintaloissakin. Automatiikka voi olla kuitenkin huomattavasti monipuolisempaa. Suuren rakennustilavuutensa takia kiinteistöjen energian kulutus on suuri. Automatiikan avulla lämmitys suoritetaan oikein ja oikeaan aikaan. Lämmönsäätöautomatiikassa on optimointitoiminto, jonka avulla huoneiden ilmanvaihto ja lämpötilat pidetään työaikana riittävän suurina. Yöllä ja viikonloppuisin säätimen lämmönpudotusautomatiikka vähentää tyhjien huoneiden lämpötilaa sekä ilmanvaihtoa ja nostaa ne taas sopivaksi työpäivän alkuun mennessä. Muita kiinteistön ohjattavia toimintoja ovat esim. porrasvalot, ulko-ovien sähkölukitus, saunojen lämmitys ja autopaikkojen lämmityspistokkeet. Lisänä voi vielä olla murtohälytys. Ilmastoinnissa voi olla tuloilman lämmityksen lisäksi myös ilman jäähdytys ja kostutus Hallintataso Hallintotaso toimii käyttäjärajapintana järjestelmään päin ja käytännössä se tarkoittaa PC-valvomoita. Hallintatasoon kuuluvat paikallisvalvomot ja kauko/etävalvomot. Valvomon tietotekniikka Valvomon laitteet ovat yleensä PC-pohjaisia ja käyttöjärjestelmänä on lähes poikkeuksetta Windows, XP, Vista ja Windows 7. Yksinkertaisessa valvomossa on vain PC-tietokone ja tulostin. Tietokoneen avulla saa yhteyden alakeskuksiin. Järjestelmät ovat yleensä hiiren avulla ohjattavia PC-pohjaisia järjestelmiä. 7

8 8 Talotekniikan valvontaa ABLOY -palonsulkujärjestelmät mahdollistavat esteettömän päivittäisen henkilöliikenteen, mutta sulkevat osastoivat ovet luotettavasti ja nopeasti tulipalon sattuessa. Abloy -palonsulkujärjestelmän toiminta Savunilmaisin (1) reagoi alkavaan tulipaloon ja antaa hälytysimpulssin ovea avoimena pitävälle aukipitolaitteelle (2). Aukipitolaite vapauttaa oven toiminnan ja ovensuljin (3) sulkee oven nopeasti. Lukko salpaa oven. Hälytysimpulssi voi tulla paloilmoitinjärjestelmältä tai yksittäisen oven järjestelmässä suoraan savunilmaisimelta aukipitolaitteelle. Kun vetolaite on asennettu sähköhydraulisen aukipitolaitteen kanssa ja jännite on kytketty, oven avausvastus on ensimmäisellä kerralla kuten normaalilla ovensulkimella avattaessa (avattava vähintään 70 ). Tämän jälkeen avausvastusta ei ole ja ovi voidaan halutessa sulkea tai jättää auki. Kun jännite katkeaa esim. savunilmaisimen reagoidessa savuun, ovi sulkeutuu Kulunvalvontajärjestelmä Kulunvalvontärjestelmällä voidaan valvoa kaikkia ovia, puomeja, hissejä ja ohjata valaistusta, lämmitystä sekä ilmastointia. Kulunvalvontajärjestelmiä käytetään mm. yritysten ja virastojen työtilojen valvontaan. Kun henkilö saapuu aamulla kiinteistöön, hän luettaa etätunnisteensa lukijalaitteessa ja tieto saapumisajasta kirjaantuu muistiin. Järjestelmä poistaa hälytykset niistä osista rakennusta, joihin hänellä on kulkuoikeus. Järjestelmään voi myös määritellä, mitkä valot on sytytettävä juuri tämän henkilön kulkureitin valaisemiseksi. Samalla henkilön työtilan ilmastointi käynnistyy näin haluttaessa. Järjestelmä raportoi, missä ja milloin työntekijät ovat liikkuneet. Kun lukulaite on tunnistanut henkilön etätunnisteen ja/tai sormenjäljen, hän syöttää painikkeiden avulla liikkumisen tarkoituksen. Lukijan näytöstä hän voi tarkistaa kokonaistyöaikansa, onko hän alittanut vai ylittänyt tavoitetyöajan. Päätteeltä välittyy keskusyksikön kautta työssäolotiedot neuvontaan, palkanlaskentaan ja työaikaraporttiin. Kulunvalvonta ei ole vain tarkkailua ja valvomista, se on myös palveleva ja kiinteistössä liikkumista helpottava järjestelmä niille, joilla siihen on lupa. 8

9 Talotekniikan mittauksia Vasemmalla on lämpömittarin säteilysuojaus. 9 Pitkäaikainen lämpötilaseuranta toteutetaan keskimmäisellä ilog lämpötila-kosteusloggerilla. Teknocalor Oy. Lämpökamera Kameralla muodostetaan kuva esineen tai olennon pintalämpötilasta sen lähettämän infrapunasäteilyn perusteella. Lämpökameralla voidaan mitata ainoastaan kiinteiden aineiden lähettämää lämpösäteilyä. Lämpötila, mikä on yli absoluuttisen nollapisteen (-273 C) lähettää lämpösäteilyä eli infrapunasäteilyä. Infrapunakamera mittaa pintalämpötilojen eroja. Rakennusten infrapunakuvaus onnistuu parhaiten talvella. Jos mitattavan pinnan emissioarvo ja taustalämpötila tunnetaan, lämpökuvasta voidaan määrittää kohteen pintalämpötila asteina. Koska eri materiaalit emittoivat lämpösäteilyä eri tavoin, lämpökameran kuvaan vaikuttaa lämpötilan lisäksi kohteen pintamateriaali. Lämpökameroita käytetään ihmisten jäljittämiseen, erilaisiin pelastustehtäviin, teollisuuden prosessien ja koneiden huollon tarpeen seuraamiseen. Esim. huono sähköliitos hehkuu kameran ruudulla selkeästi ja helposti jäljitettävissä isommankin johtovyyhdin keskeltä. Kaukolämpöverkon vuotokohdat, kaikenlaiset kiinteistöjen lämpövuodot, kosteusvauriot ja eristeiden viat havaitaan lämpötilaerojen perusteella. RT- kortti numero sisältää ohjeet ja tietoa lämpökuvauksesta. Jos liittää lämpökuvat esim. asunnon kuntoraporttiin, on käytettävä sertifioitua kuvaajaa. Suomessa koulutetaan lämpökuvaukseen rakennusalaan perehtyneitä henkilöitä Ratekon ja Infradex Oy:n järjestämillä kursseilla. Infrapunakamera ja näytössä oleva kiinteistö. Infrapunakuva koostuu tuhansista pisteistä, joista jokainen esittää lämpötilaa. Tietokoneella kuvaa käsiteltäessä ja tarkastellessa lämpötilaeroista saa erittäin kattavan käsityksen. Teknocalor Oy. Kameran avulla nähdään tulevan ongelman syy jo ennakkoon. Infrapunasäteily Se on osa elektromagneettista spektriä, johon sisältyvät radioaallot, mikroaallot, näkyvä valo, ultravioletti, gamma- ja röntgensäteet. Jokainen kappale lähettää energiaa tällä alueella. Infrapuna sijoittuu spektrissä näkyvän valon ja radioaaltojen väliin (0,7 1000μm), käytännössä 0,7 14μm kaistaa käytetään erilaisissa infrapunamittauksissa (käsimittarit 8 12μm). Lämpösäteily (MW, LW) Se on infrapunasäteilyä, jota lähettää jokainen kappale, jonka lämpötila on yli absoluuttisen nollapisteen (-273,16 C). Lämpösäteily liikkuu valon nopeudella, kuten muukin sähkömagneettinen säteily. Säteilyn voimakkuus korreloi kappaleen todelliseen lämpötilaan. Kappaleen pinta Täydellistä mustakappaletta (=täydellinen säteilijä) lukuunottamatta jokainen kappale heijastaa myös muista lähteistä tulevaa säteilyä. Kappaleen pintamateriaalirakenne määrittelee, kuinka suuri osa kappaleen säteilystä on sen itsensä lähettämää (emittoimaa). Metalliset paljaat pinnat heijastavat enemmän ympäristön energiaa kuin itse lähettävät. Tästä johtuen kiiltävien metallipintojen mittaus on vaikeaa ja joskus lähes mahdotonta erityisesti matalissa lämpötiloissa (alle 100 C). Kappaleen säteilemän energian osuus kappaleen kokonaisenergian määrästä ilmaistaan emissiivisyytenä. Se on desimaaliluku nollan ja yhden välillä. Mitä suurempi emissiivisyys, sitä vähemmän kappale heijastaa ympäristön energiaa ja sitä enemmän kappale säteilee lämpöä. Infarapunakuvassa pohjana on tavallinen kamerakuva ja sen päällä keskitettynä lämpötilailmaisimen muodostama lämpökuva. IR-mittari kerää näkymättömän infrapunaenergian kaikista kappaleista, joiden lämpö on yli absoluuttisen nollapisteen (fokusoituu vastaanotto-osaan). Kuvat voi tallentaa eri formaateissa, mutta niiden jatkokäsittely onnistuu vain kameran ja siihen liittyvän, tietokoneessa toimivan raportointiohjelman omassa formaatissa. 9

10 10 Vesi, veden lämmitys, säätö ja mittaus Vexve-verto, huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä Järjestelmään kuuluvat keruuyksikkö, virtausanturit, huoneistoyksiköt ja -näytöt sekä Internetissä toimiva kulutustietojen seurantatyökalu VertoLive. Huoneistoyksikön ja -näytön välinen tiedonsiirto on langaton, kuten myös tiedonsiirto huoneistoyksiköstä pilvipalveluun. Kokonaisuuden ainoa johdotusta vaativa yhteys kulkee virtausantureista huoneistoyksikköön, joka tarvitsee myös sähkönsyötön. Vesiverto-keruuyksikkö varustetaan kaukoluentayksiköllä, jonka yhteyteen tarvitaan laajakaista- tai GSM-liittymä. Mekaanisten mittareiden runkoon on merkitty asennusasentoa ja virtaussuuntaa kuvaavat symbolit. Näitä merkintöjä on noudatettava mittarin toiminnan varmistamiseksi. Vedenmittausta haittaavien epäpuhtauksien välttämiseksi rakennuksen syöttövesijohtoon asennetaan patruunasuodatin. Esim. katuvesijohtoja suljettaessa irtoaa putkistosta epäpuhtauksia, jotka virtaavat kiinteistön vesijohtoverkkoon. Huoneistossa olevalta digitaaliselta näyttölaitteelta asukas voi seurata sekä lämpimän että kylmän veden kulutustaan. Myös omaa vedenkulutushistoriaansa voidaan seurata päivä-, kuukausi- ja vuositasolla havainnollisten graafien ja raporttien avulla. Järjestelmän toimintaa seurataan ja tieto mahdollisista vikatilanteista ohjataan huoltoyhtiölle. Jos kulutus on jatkunut yli 4 tuntia. GSM-modeemilla tieto saadaan huoltomiehen matkapuhelimeen. Markkinoilla on myös langattomia mittausmenetelmiä. Niiden hyöty on mm. saneerauskohteissa, jolloin vältytään kaapelonnilta. Kuvassa on huoneistokohtainen kylmän ja lämpimän veden mittaus. Asukas maksaa vain käyttämästään vedestä Vesivuoto Vuoto on yleensä kuukausia kestänyt tapahtuma, jossa talo voi menettää arvoaan ja asukkaat terveytensä. Joissakin tapauksissa kiinteistön asukkaiden jatkuva sairastelu on johtunut piilossa olevan kosteuden kasvattaman homeen vaarallisista homeitiöstöä. Pitkäaikainen altistus homeitiöille voi aiheuttaa koko loppuelämän kestävän astman tai allergian. Vesivahingot ovat vakuutusyhtiöille suuri menoerä ja yhtiöt antavat usein alennusta vakuutusmaksuihin, kun kiinteistön riskikohteet on suojattu vakuutusyhtiöiden hyväksymällä kosteus- ja vuotohälyttimellä. Asukkaille vesivahinko on iso koettelemus. Evakossa olo voi kestää useita kuukausia rakenteiden kuivatuksen ja/tai purkamisen takia. Mikäli vakuutus ei kata kuluja, ollaan ongelmissa. Turvaa Nykyisissä vedenmittausjärjestelmissä on liian pitkää veden virtausta varten olemassa hälytysraja. Raja voi olla joitakin tunteja, jonka jälkeen tapahtuu mahdollisesti järjestelmässä olevan magneettiventtiilin sulkeutuminen ja hälytys. Pienemmissä laitoksissa on vain hälytysmahdollisuus. Jos vuoto on pieni, mittari ei sitä välttämättä noteeraa ja pieni pitkäaikainen vuoto tekee tuhoaan ja näin tarvitaan muita turvajärjestelyjä. Vesivuoto- ja kondenssianturit Rakennuksiin asennetaan lisääntyneiden kosteusvahinkojen vuoksi yhä enemmän erilaisia kondenssi- ja vesivuotohälyttimiä. Vesivuotoanturi Anturi tunnistaa resistanssimuutokseen, joka tapahtuu silloin, kun vesi oikosulkee anturin lähekkäin olevia johtimia. Kondenssianturi Anturi voi olla toiminnaltaan vesivuotoanturin kaltainen. Se voi mitata myös ilman suhteellisen kosteuden ja jäähdytysyksikön pintalämpötilan. Sitten anturi laskee, kuinka lähellä kondensoitumisriskiä ollaan. Koneellinen jäähdytys lisää kondenssiriskiä. 10

11 Eri tavoin tuotettua lämpöä 11 Kattilahuone, sisäsäiliö ja kattila kytkentöineen saattavat näyttää tällaiselta. Kevytöljylämmityslaitos. Putkitus venttiileineen on esitetty kaaviollisesti. Polttimen valinnassa huomioidaan esim. tarvittava lämmitysteho, kattilan teho, laitoksen polttoöljy tai kaasu, sen koostumus sekä viskositeetti. Yleensä halvempi ja vaikeammin poltettava polttoaine vaatii parempia ja kalliimpia polttolaitteita. Laitokselle asetetut rikki-, typpioksidi- sekä pölypäästörajat vaikuttavat käytetyn öljyn ja polttimen valintaan. Viereisessä taulukossa on eri tehoille sopivia polttimia. Kuvassa on myös viitteellisesti kevyen ja raskaan öljyn polton raja. Höyryhajotteinen, ilmahajotteinen ja pyörivähajotteinen poltin on yleensä moduloiva poltin. 11

12 12 Patteriverkosto ja sen perussäätö 9. Patteriverkosto ja sen perussäätö 9.1. Patteriverkostoon tuotettu lämpö, kattila Alajakoinen pumppukiertoinen kaksiputkijärjestelmä on ehkä yleisin käytössä oleva lämmitysjärjestelmä. Kuvan rakennuksessa on useita kerroksia ja pattereiden määrä on symbolinen. Laitoksessa on kaksi kattilaa ja kaksi pumppua. Toinen pumpuista voi olla varalla ja pumppuja on käytettävä vuorotellen, jotta ne molemmat ovat toimintakunnossa sekä kuluvat tasaisesti. Lämpö tuotetaan kiinteistön kattiloilla. Tässä osuudessa lämpö on tuotettu kiinteistön kattilalaitoksella tai kaukolämmöllä. Kuvan laitoksessa lämpö tuotetaan kattilan ja öljypolttimen avulla. K1 Kattila no 1, K2 Kattila no 2, ÖP Öljypoltin, TV Lämmityksen 3-tiemoottoriventtiili, TC Lämmityksen säätökeskus, TE1 Menovesitermostaatti, TE2 Ulkoilmatermostaatti, PI Vedenkorkeusmittari, TI Lämpömittari, PS Paisuntasäiliö, P1 Lämmityksen kiertopumppu, P2 Lämmityksen kiertopumppu. Miksi laitoksessa on kaksi ulkolämpötilatermostaattia? Patterilämmityksessä pattereille menevän veden lämpötila voi kovalla pakkasella olla 70 C. Jos kiinteistössä on patterilämmitys sekä lattialämmitys, putkissa kiertää sama, mutta erilämpötilaiseksi säädetty vesi. Kuvassa on erilaisia lämmitysvaihtoehtoja. Järjestelmävaihtoehtoja ovat lattialämmitys, patterilämmitys ja katossa olevat säteilylämmittimet. Kattosäteilijät voivat olla grafiittivalun sisällä, jolloin lämpökamerallakaan ei saada näkyviin lämmintä putkikierukkaa. Säteilijän pintalämpötila on kauttaaltaan sama. Säteilijöitä voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Katossa oleva tumma suorakaide on säteilijä ja sen vieressä olevat putkilenkit kuvaavat ainoastaan säteilijän näkymättömissä olevaa sisusta. Samassa säteilijässä voi olla sekä lämmitys että jäähdytysputkisto. 12

13 Ilmastointi 12. Ilman jako huoneisiin Eräiden tutkimusten mukaan voidaan kerrostavalla tai syrjäyttävällä iv-järjestelmällä saavuttaa noin % energiansäästö sekoittavaan ilmanvaihtoon verrattuna. Kokeellisesti on osoitettu, että käytettäessä tehokkaampaa ilmanjakoa tullaan toimeen pienemmällä ilmamäärällä. Tulo- ja poistoilmalaitteet mitoitetaan ja sijoitetaan huonetilaan siten, että ilma vaihtuu tehokkaasti oleskeluvyöhykkeellä. Asuinrakennuksissa ilma jaetaan puhtaaseen huoneeseen tuloilmaventtiilin kautta ja käytetty ilma poistuu likaisen huoneen poistoilmaventtiilistä. Jos ilma virtaa tuloilmaventtiilistä suoraan poistoon huuhtelematta huonetilaa, ilmanvaihtoratkaisu on huono. Ilman on virrattava epäpuhtauslähteistä kohti poistoilmaelimiä. Erilaisia ilmanjakotapoja Tapoja ovat sekoittava ilmanjako, oikosulkuvirtaus, syrjäyttävä ilmanjako, laminaarinen ilman virtaus sekä kerrostava ilman jako. Tuloilmalaitteiden sijoituspaikkoja ovat lattia tai ikkunapenkki, käytäväseinä, ulkoseinä tai katto. Kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen lämpötilojen kerrostuminen. Syrjäyttävässä ja kerrostavassa ilmanjakotavassa tämä pyritään saamaan aikaan tuomalla alilämpöistä ilmaa oleskeluvyöhykkeen alaosaan. Kun huoneeseen saadaan aikaan lämpötilakerrostuma, voidaan pienemmällä jäähdytysteholla tuottaa tilassa oleville ihmisille samat lämpöolosuhteet kuin sekoittavassa ilmanjaossa. Tämä perustuu siihen, että poistoilman lämpötila on suurempi huoneessa, jossa on suurempi lämpötilakerrostuma ja siihen, että vain oleskeluvyöhyke pidetään halutussa lämpötilassa. Sisäilmastoluokitus sallii nilkan (0,1 m) ja niskan (1,1 m) välille S1-luokassa 2 C ja S2-luokassa 3 C lämpötilaeron Sekoittava ilmanjako Siinä tuloilma pyritään sekoittamaan huoneilmaan nopeasti ja tasaisesti. Tähän päästään käyttämällä suurinopeuksisia ilmasuihkuja, joissa ilman nopeus on useita metrejä sekunnissa. Tuloilman tullessa ylhäältä saavutetaan lämmittäessä tai jäähdyttäessä vain % ilmanvaihdon tehokkuus. Sekoittavan ilmanvaihdon tehottomuus johtuu siitä, että ilmanvaihto tapahtuu väärässä paikassa. Ylhäällä katon rajassa kaukana lämpökuormista ilmanvaihto heikkenee, kun ylöspäin suuntautuvat konvektiovirtaukset törmäävät alaspäin kulkeutuvaan tuloilmaan. Koko huonetilavuus ilmastoidaan, jopa huoneen katonraja oleskelualueen yläpuolella. 13 Poistoilmaventtiili vaikuttaa ilman virtauksiin vain välittömässä läheisyydessään ja sen merkitys ilmastointiin on sisäänpuhallusventtiiliä vähäisempi. Poistoventtiilienkin sijainnit on suunniteltava huolellisesti ja asennettava hyvin. Hyväksyttävän CO 2 pitoisuuden saavuttamiseksi (esim ppm). Perinteiset ilmanvaihto-ohjeet suosittelevat 8 l/s/henkilöä kohti käytettäessä hitaasti virtaavan tuloilman jaon periaatetta ja 10 l/s henkilöä kohti nopeasti virtaavan tuloilmanjaon periaatetta. JA E = 7 E = Oikosulkuvirtauksessa osa tuloilmasta kulkeutuu suoraan poistoilmalaitteeseen, eikä tämäkään ole hyvä vaihtoehto. Tuloilmaelinten sijoittelussa huomioidaan huoneen ikkunan ja lämmityspatterin aiheuttamat virtaukset, mahdolliset esteet sekä todennäköinen työskentelypaikka. Tavoitteena on vedottoman tasalämpöisen oleskeluvyöhykkeen aikaansaaminen. Tuloilmalaitteiden erilaiset sijoituspaikat ovat lattia tai ikkunapenkki, käytäväseinä, ulkoseinä tai katto. 5 AEJJ=L=LEHJ=KI EIKKLEHJ=KI 0 O J O I K A # 0 O JO I K A # L Puhallus ulkoseinältä Puhallus saa aikaan tasaisen virtauksen koko huoneessa. Menetelmää käytetään suurissa tiloissa kuten ravintoloissa, neuvotteluhuoneissa tai avokonttoreissa. Se soveltuu lämmitykseen tai jäähdytykseen. Ikkunaveto estetään esim. ikkunan alla olevilla patterilla. Heittopituuden on ulotuttava sisäseinälle asti, jotta lämmitystilanteessa vältetään ilman kerrostuminen ja ilma sekoittuu riittävästi. Tuloilmalaite voi olla rei itetty kanava, rakoventtiili, kartio- tai reikähajotin. Ilmanjakosuunnitelmat on tehtävä mahdollisuuksien mukaan toimivan ja kalustetun huoneen ehdoilla, koska kalustus, siirrettävät maisemakonttorin seinämät tai katon palkit aiheuttavat ongelmia sisäänpuhallussuihkun tasaiselle leviämiselle. Kattoa pitkin kulkeva ja esteen kohtaava ilmavirta voi käyttäytyä yleistäen kolmella eri tavalla. Ilmavirta seuraa matalan esteen pintaa, ilmavirta irtoaa katosta esteen kohdalla, mutta palaa kattoon esteen jälkeen. Korkean esteen vaikutuksesta ilmavirta irtoaa katosta kokonaan palaamatta takaisin katon pintaan. Vaihtoehtoihin vaikuttavat ilman nopeus, esteen suuruus ja etäisyys. Vedon tunne muodostuu ilman virtauksen turbulenttisuusasteesta, virtausnopeudesta ja lämpötilasta. 13

14 14 Sähkö Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu (KTMP 516/ ). Edelläolevan lauseen avulla pyritään maksimoimaan asennustyötä tekevän ja asennusta käyttävän henkilön turvallisuutta. Käyttötoimenpiteet ja niihin verrattavat huoltotyöt Käyttötoimenpiteestä riippuen työtehtävän voi suorittaa tehtävään perehdytetty kiinteistönhoitaja tai sähköalan ammattihenkilö. Sähköasennuksessa käytettävät työkalut ovat eristettyjä, ns. jännitetyökaluja. Kuvassa näet eron kärkeen saakka eristetyn sähköasentajan ruuvimeisselin ja tavallisen ruuvimeisselin välillä. Kuvassa olevia tavallisia ruuvimeisseleitä ei saa käyttää sähköasennuksissa! Tehtävään opastettu henkilö Hän on henkilö, jonka ammatti-ihmiset ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat (SFS 6002; 3.2.4) Opastuksen intensiteetti riippuu opastettavan lähtöammattitaidosta, käyttötoimenpiteiden vaikeusasteesta sekä syntyvistä vaaratilanteista työn ja laitteen käytön aikana. Opastus annetaan todellisessa työtilassa ja todellisilla laitteilla tai vastaavissa olosuhteissa. Opastuksessa on selvitettävä, miksi toimenpide tehdään neuvotulla tavalla ja mitä vaaroja muulla tavoin tekemiseen liittyy. Opastusta saatetaan vaatia esim. käyttökytkimen ohjaukseen, lampun ja asunnon sulakkeen vaihtoon. Opastusta harjoitteluineen jatketaan, kunnes opastaja on vakuuttunut tehtävän oikeasta ja turvallisesta suorituksesta. Käyttötoimenpiteet Sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä ovat esim. katkaisijan, kytkimen ja erottimen ohjaus sekä releen ja ilmaisimen palautus. Niitä voi tehdä jännitteeseen kytketyssä laitteistossa sillä edellytyksellä, että toimenpide on sinänsä vaaraton. Voi myös käyttää sellaista määräystenmukaista apuvälinettä, jota oikein käytettäessä vaaraa ei ole. Myös riittäviin turvallisuustoimenpiteisiin on ryhdytty. Räjähdysvaarallisessa tilassa ei lampun vaihtoa tai muuta jännitteisen osan paljastamista edellyttävää toimenpidettä saa suorittaa virtapiirin ollessa jännitteisenä. Kiinteistön sähkölaitteiden tarkastus Laitteet ja asennukset kuluvat käytössä. Sähkölaitteistojen määräaikaistarkistuksia saavat tehdä vain ns. valtuutetut laitokset ja valtuutetut tarkastajat. Laitteiston haltija huolehtii siitä, että tarkistukset tulevat tehdyiksi! Sähkönkäyttäjän sallitut sähkötyöt Sähkönkäyttäjä saa vaihtaa asunnon tulppasulakkeen ja saattaa esim. johdonsuojakatkaisijan takaisin toimintakuntoon. Saa vaihtaa valonsäätimessä (himmentimessä) olevan sulakkeen, valaisimen lampun ja sytyttimen. Saa vaihtaa rikkoutuneen suojamaadoitetulla tai tavallisella pistotulpalla varustetun sähkölaitteen liitäntäjohdon tai pistotulpan. Saa korjata tai tehdä jatkojohdon. Rikkoontuneen suojaeristeisen laitteen pistotulpan saa vaihtaa suojamaadoitettuun pistotulppaan. Pistotulpassa oleva suojamaadoitusliitin jätetään kytkemättä. Jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kannet saa vaihtaa tai irrottaa maalaamisen ja tapetoinnin ajaksi. Saa vaihtaa valaisimen liitäntäjohdon rikkoutuneen välikytkimen. Saa liittää sisustusvalaisimen valaisinliittimellä eli sokeripalalla tai valaisinliitinpistorasialla sekä saa vaihtaa vioittuneen valaisinliitinpistorasian. Saa asentaa valaisinpistotulpan ja vaihtaa vioittuneen tulpan. Saa todeta jännitteettömyyden hyväksytyllä jännitteenkoettimella. Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja muita töitä Omakotitalon antennin saa asentaa ohjeiden mukaan. Mikrotietokoneen piirikortin voi vaihtaa edellyttäen, että laitteen kosketussuojaus ei muutu. Harrastustoiminnassa saa koota elektroniikan rakennussarjan. Tällöin edellytetään, että työn tekijä on riittävästi perehtynyt tehtäviin tai työ perustuu yksityiskohtaisiin ohjeisiin. Sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen, esim. pesukoneen letkun vaihto edellyttäen, että laitteen kosketussuojaus, vesisuojaus mukaan lukien, ei muutu. Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömiksi tehtyjen sähköasennusten purku. Kaapeliojan kaivaus ja kaapelin veto maahan. Ennen kaapeliojan peittämistä on sähköalan ammattilaisen todettava, että työ on tehty asianmukaisesti. 14

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Opettajan osa Videoprojektorille Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna 7 Kerrostalon lämmitys ilman säätöä Miten lämmönsäätö hoidetaan?

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot