HYÖDYKSI! Etelä-Karjalan Jätehuollon tiedotuslehti 01/2014

Transkriptio

1 Perustettu: 1996 Osakkaina: Etelä-Karjalan 9 kuntaa Toiminta-alueella: asukasta kotitaloutta vapaa-ajan asuntoa HYÖDYKSI! Etelä-Karjalan Jätehuollon tiedotuslehti 01/2014

2 Sisältö Toimitusjohtajan terveiset...2 Ekopiste löytyy kauppamatkan varrelta...3 Kuivajätteen pitkä matka kannattaa Biojätteet mustaksi kullaksi Jätteentuojan muistisivu...8 Kuvat: EKJH, Ekokem Oy, Rodeo. Kannessa taustalla syksyinen omenavuori Kukkuroinmäen jätekeskuksen haravointijäteloosissa / EKJH Seuraavassa numerossa mm. kesän vaarallisten jätteiden keräyskierroksista... Toimitusjohtajan terveiset Kädessäsi on historian ensimmäinen Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaslehti. Lehdessä kerrotaan lyhyesti ja tiiviisti nykyisestä toiminnastamme, joka on ollut viime vuosina suurten muutosten kohteena. Olemme uudistaneet toiminta-alueemme ekopisteverkostoa vuodesta 2011 lähtien vaikka tiedossa on ollut lisääntyvä pakkausten tuottajavastuu. Olemme kehittäneet palveluitamme ja keräysverkostoamme yhteistyössä tuottajien kanssa ja omistajiemme päätösten mukaisesti tulemme täydentämään tuottajien ylläpitämää ekopisteverkostoa. Näin alueemme asukkaat saavat tasavertaisesti kierrätyspalveluita myös jatkossa. Uusituissa jätelaissa, jäteasetuksessa ja kaatopaikka-asetuksessa on asetettu tiukat kierrätys- ja hyötykäyttövaatimukset jätteille. Lisäksi orgaanisen (hajoavan) jätteen sijoittaminen kaatopaikoille on kiellettyä lähtien. Uudet vaatimukset ja tavoitteet ovat johtaneet siihen, että vanhan mallinen jätteiden loppusijoitus kaatopaikoille loppuu lähes täysin vuoden 2016 alusta, ainoastaan hyödyntämiskelvottomat jätteet tullaan sijoittamaan loppusijoitusalueelle. Asumisesta syntyvää kuivajätettä on toimitettu Ekokemin laitokselle Riihimäelle energiahyötykäyttöön vuoden 2013 alusta ja toimitettavaa määrää on nostettu potaittain niin, että 2015 alusta kaikki asumsesta syntyvä kuivajäte toimitetaan Riihimäelle. Biojätteen osalta Etelä-Karjala on ollut edelläkävijä; erilliskeräysvaatimus koskee kaikkia kiinteistöjä ja jätteet on käsitelty jo vuodesta 2002 lähtien kompostointilaitoksessa ja tuotettu ympäristöystävällisiä komposti- ja multatuotteita. EU:ssa valmistelussa oleva kiertotalouspaketti tulee entisestään lisäämään vaatimuksia jätteiden materiaalihyötykäytölle; nyt energiahyötykäyttöön menevää jätettä on tarkoitus jatkossa lajitella vielä tarkemmin ennen polttoa ja ohjata materiaalivirtoja yhä enemmän raaka-aineiksi ja muuhun hyötykäyttöön. Tämän ja muiden hyödynnettävien jätevirtojen osalta neuvottelut ja kehitystyö ovat käynnissä yhteistyökumppaneidemme kanssa; näistä kerrotaan lisää seuraavissa asiakaslehdissämme. Mukavaa syksyä! Mika Suomalainen toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy noudattaa toiminnassaan sertifioituja laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmiä ISO 9001 ja ISO

3 Ekopiste löytyy kauppamatkan varrelta Maakunnan ekopisteverkoston uudistamisesta tehtiin päätös vuonna Tähän mennessä uusia ekopisteitä on saatu käyttöön koko Etelä-Karjalan maakunnan alueella Imatraa lukuunottamatta ja Imatrankin pisteitä päästään toivottavasti uusimaan jo ensi vuoden aikana. Uusitut ekopisteet on pyritty sijoittamaan asukkaiden päivittäisten kulkureittien varteen, esimerkiksi kauppojen parkkipaikoille. Näin ollen jätteiden kanssa ei tarvitse tehdä ylimääräistä automatkoja, vaan kierrätettävät jätteet voi näppärästi viedä samalla kun käy ruokaostoksilla. Koko maakunnan kattava keräysjärjestelmän uudistus edesauttaa myös kierrätettävien jätteiden määrän ja laadun seurantaa. Tulevaisuudessa Etelä-Karjalan Jätehuolto jatkaa ekopisteiden ylläpitoa yhteistyössä pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen kanssa, kun lainsäädäntö velvoittaa pakkausjätteiden tuottajia osallistumaan entistä enemmän keräysjärjestelmän ylläpitoon. Ekopisteverkoston uudistus Käyttäjiltä on saatu kiitosta uusista ekopisteistä. Uudet säiliöt on koettu tyylikkäiksi ja käyttäjäystävällisiksi. Myös selkeyttä kierrätykseen on saatu, kun kaikista uusista ekopisteistä löytyy astiat niin kartongille, lasille, pienmetallille kuin paperillekin. Ruokolahtelainen kolmilapsinen Multasen perhe asioi usein Rasilan ekopisteellä. Kauppareissulla tänne yleensä tulee tuotua kierrätykseen kelpaavat jätteet, kertoo perheen äiti Riina Multanen. Myös lapset yltävät hyvin laittamaan jätteitä astioihin, paitsi tämä pienin, hän lisää nauraen. Perheen isommat lapset, viidesluokkalainen Niklas ja kolmasluokkalainen Kiia ovatkin ekopisteellä asioineet, mutta kymmenkuinen Meea keskittyy vasta tuottamaan tyhjiä vauvanruokapurkkeja keräykseen vietäväksi. 3 Tavoitteena kierrätettävien jätteiden tehokas keräys maakunnan jätestrategian mukaisesti Kaikissa pisteissä kerätään lasia, metallia, kartonkia ja paperia Tähän mennessä rakennettu kaikkiaan 53 uutta pistettä: Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari 2012 Lemi 2013 Lappeenrannan Joutseno 2013 Lappeenranta Imatra

4 Kuivajätteiden pitkä matka kannattaa Eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajätteet päätyvät nykyisin kaatopaikan sijaan energiahyötykäyttöön Riihimäen Ekokemin voimalaitokselle. Energiahyötykäyttöön on siirrytty vaiheittain vuoden 2013 alusta alkaen. Moni on kummastellut kuljetusmatkan pituutta Riihimäelle, mutta laskelmien valossa näinkin pitkä kuljetusmatka kannattaa. Tiesitkö? Kotiporteilta jäteauton noutamat kuivajätteet kuljetetaan ensin Kukkuroinmäen jätekeskukseen Lappeenrannan Konnunusuolle koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelta. Pisin kuljetusmatka Kukkuroinmäkeen tulee Parikkalan Uukuniemeltä, Värtsin venesatamasta, josta yhdensuuntainen matka on 148 kilometriä. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa kuorman käy tyhjentämässä keskimäärin 12 kuivajäteautoa arkipäivisin. Jäteauton keskimääräinen kuorman paino on kiloa, enimmillään jopa kiloa. Vuodessa kuivajätettä kerätään Etelä-Karjalan kotitaluksilta kaikkiaan kiloa, eli noin 150 kiloa asukasta kohti. Etelä-Karjalaiset tuottavat kuivajätettä kiloa vuodessa, eli keskimäärin 150 kiloa asukasta kohti. Tästä määrästä kuivajätettä saadaan tuotettua energiaa omakotitalon lämmittämiseen. Pisin matka kuivajätteelle Etelä-Karjalan sisällä tulee Uukuniemen Värtsin vene-satamasta Kukkuroinmäkeen, 148 kilometriä. Kukkuroinmäestä Ekokemin Riihimäen voimalaitokselle kuivajätteet 4 matkaavat 221 kilometriä. Kukkuroinmäessä kuivajäte pakataan kuljetusliike Viidan täysperävaunurekkojen kyytiin kohti Riihimäkeä ja Ekokemin voimalaitosta. Työpäivisin täysperävanurekkoja lähtee Kukkuroinmäestä makaan kohti Riihimäkeä yleensä kaksi. Paluukuljetuksena Viidan rekat toimittavat muun muassa turvetta Kekkilä Oy:n multa-asemalle Lahteen. Kuljetuskalustomme matkat on pyritty hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Ilmaa ei juurikaan kuljetella, toteaa Kuljetus ja maansiirto Viita Oy:n toimitusjohtaja Jari Viita.

5 Ekokemin voimalaitos Riihimäellä on erikoistunut käyttämään polttoaineena lajiteltua yhdyskuntajätettä sekä teollisuusjätteitä. Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon jätteet puretaan. Bunkkerista jäte siirretään automaattikahmarilla suurempaan sekoituslohkoon. Tasalaatuiseksi kahmarilla sekoitettu jäte työnnetään syöttösiilosta tulipesään, jossa porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi kuivajätetonnia tuottaa energiaa sen verran, että sillä lämmittää laskennallisesti yli omakotitaloa. Vaikka tästä hyödystä vähennetään kuljetuksista aiheutuvat päästöt, päästään ympäristövaikutuksissa vielä reilusti plussan puolelle. Jätteiden keräilyn ja kuljetuksen ympäristövaikutuksia on tutkittu muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimesta. SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ MIKKELI PORI TAMPERE 221 km LAPPEENRANTA, KUKKUROINMÄKI TURKU RIIHIMÄKI, EKOKEM HELSINKI KOTKA 5

6 Biojätteet mustaksi kullaksi Eloperäisen jätteen kompostoinnista on monenlaista hyötyä. Se vähentää kotitalouksien sekajätteen määrää, pienentää jätteen käsittelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja tuottaa ravinteikasta multaa. Kompostimulta soveltuu erinomaisesti maanparannusaineeksi ja lannoitukseen. Kompostimulta sisältää monia kasveille tärkeitä rakenteita ja sitä käyttämällä ei tarvitse ostaa keinotekoisia lannoitteita. Kompostointi myös pienentää kotitalouden jätehuollon hiilijalanjälkeä 20 prosenttia. Kompostointi on helppoa, mutta täytyy muistaa, että turha biojäte on tuhlausta. Kun heitämme pois esimerkiksi syömättä jääneitä elintarvikkeita, tuhlaamme samalla myös niiden tuotannon, jalostuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja kaupan kuluttamat luonnonvarat. Kompostoiminen on tärkeää ympäristön kannalta, mutta fiksuinta on vähentää biojätteen tuottamista kokonaan. Kompostin lähtöaineet ja kompostin hoito vaikuttavat lopputuotteen ravinnepitoisuuteen. Eniten ravinteita sisältää elintarvikejätekomposti. Kompostoidusta puutarhajätteestä saatu multa sisältää ravinteita vähemmän. Kypsä komposti on erinomaista maanparannusainetta ja sitä voidaan muokata maahan ja käyttää lähes kaikille kasveille. Sillä ei ole kuitenkaan varsinaista lannoitevaikutusta. Puolikypsää kompostia taas ei muokata maahan vaan levitetään ohut kerros maan pinnalle lannoitustarkoitukseen. Puolikypsä kompostimulta sopii parhaiten monivuotisille kasveille, kuten puille ja pensaille. Lisäksi puolikypsä kompostimulta estää rikkaruohojen kasvua, ylläpitää maan kosteutta ja houkuttelee matoja paikalle. 6 Tiesitkö? Yksi ihminen tuottaa keskimäärin 1,5 kiloa biojätettä viikossa - eli 78 kiloa vuodessa. Kukkuroinmäen jätekekuksen kompostointilaitoksella kompostoidaan keskimäärin 61 kiloa biojätettä asukasta kohti vuodessa. Suomalaiset heittävät vuosittain pelkästään leipää menemään 12 miljoonaa kiloa. Suomalaisten kotitalouksien roskiin heittämä ruoka vastaa noin henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Kompostointi pienentää kotitalouden jätehuollon hiilijalanjälkeä 20 %. Ulkopuoliset lähteet: YLE,

7 Kekkilän multatehdas Etelä-Karjalassa kiinteistöiltä erilliskerätyt biojätteet kuljetetaan Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sijaitsevaan Kekkilän kompostointilaitokseen. Samassa laitoksessa kompostoidaan myös kaupan ja elintarviketeollisuuden biojätteitä sekä maakunnan jätevedenpuhdistamojen lietteet. Keskimäärin kompostointilaitokselle tuodaan kahdeksan biojätekuormaa päivässä. Kuormien painot vaihtelevat 5 000:sta :een kiloon. Kompostointiprosessin aktiivivaihe tapahtuu tunneleissa, joissa biojäte- ja lietemassa muhii kahdesta kolmeen viikkoa. Jätteisiin sekoitetaan tukiaineeksi puuhaketta sekä turvetta. Massaa käännellään viikon välein, jotta kompostissa säilyy hapelliset olosuhteet. Tunnelivaiheen jälkeen kompostimassa siirretään ulos aumoihin, viemäröidylle kentälle jälkikypsymään noin puoleksi vuodeksi. Valmista kompostia voidaan käyttää maanparannukseen, maisemointiin tai mullan valmistukseen sekoittamalla kompostiin sopivassa suhteessa hiekkaa ja kalkkia. 7

8 Julkinen tiedote Miehitetyt jäteasemat palvelevat IMATRA kotitalouksien vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden vastaanotto Ukonhauta Oy, Kurkisuontie 260, puh. (05) LAPPEENRANTA Toikansuon jäteasema, Palosuonkatu 20 Talvella ( ): ma ja pe klo 8-15, ke klo Kesällä: ( ): ma, ti ja pe klo 8-15, ke ja to klo Ylämaan jäteasema, Varikkotie 5 Ympäri vuoden: ti klo LEMI, Vainikkalantie 128 Talvella ( ): ke klo Kesällä ( ): ke klo ja la klo LUUMÄKI, Taavetin jäteasema, Tainantie 23 Talvella ( ): ti klo Kesällä ( ): ti klo 12-18, ke klo 9-14 ja la klo 9-12 Lisätietoja Asiakaspalvelu puh (ma-pe klo 9-15) asiakaspalvelu@ekjh.fi www ekjh.fi PARIKKALA, Särkisalmen jäteasema, Puhdistamontie 130 Ympäri vuoden: ke klo RAUTJÄRVI Änkilän jäteasema, Sorrontie / Karjalantie 2763 Ympäri vuoden: ti klo Asemanseutu, Rautjärventie 88, vaarallisten jätteiden vastaanotto Kesällä ( ): ma klo RUOKOLAHTI, Myllyntaustan jäteasema, Myllärintie 4-6 Talvella ( ): to klo Kesällä ( ): to ja pe klo SAVITAIPALE, Peijonsuon jäteasema, Kiesiläntie 275 Talvella ( ): to klo Kesällä ( ): ma klo 15-18, to klo ja la klo TAIPALSAARI, (Taipalsaaren kunta), Rauhamäentie 1, puh Kukkuroinmäen jätekeskus Hulkonmäentie 130, Konnunsuo (Lappeenranta) Avoinna ma-pe klo 7-20, puh. vastaanotto