ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POHELY/2214/ /2010 Käsittelijä Muotio Marko Puhelinnumero Projektikoodi S10346 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Sirius - nivelvaiheohjaus / handledning i övergångskedet Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Projektin vastuuhenkilön nimi Helka Linna Sähköpostiosoite helka.linna@jupiter.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Elias Mänttäri Sähköpostiosoite elias.manttari@jupiter.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Sirius - nivelvaiheohjaus -hankkeella haettiin ratkaisua peruskoulu-, ammattiopisto- tai lukio-opintonsa keskeyttävien nuorten vähentämiseksi oppilaitos-työpaja -yhteistyön kautta. Tämän lisäksi haluttiin löytää ratkaisu niiden nuorten löytämiseksi ja rekrytoimiseksi, jotka ovat nykyisen palveluverkoston ulkopuolella Hankkeessa toimineen oppilasvalmennuksen kohderyhmä oli opintojen keskeyttämisvaarassa olevat toisen asteen opiskelijat Vaasan ammattiopistosta, Vaasan lyseon lukiosta ja Vaasan ja Mustasaaren peruskouluista. Näille nuorille tarjottiin mahdollisuus suorittaa osia opinnoistaan työssä oppimalla n työosastolla silloin kun elämäntilanteeseen tai opintoihin on tullut vaikeuksia. Sisällöltään jakso saattoi olla hengähdys- tai motivointijakso, opiskelukykyisyyden parantamisjakso tai opintojen suorittamista. Tavoitteena oli, että nämä opiskelijat palaavat normaalin opetuksen pariin työpajajakson jälkeen tai heille löytyy jokin muu pysyväisluonteinen ratkaisu, joka palvelee sen hetkistä elämäntilannetta paremmin kuin opiskelu. Oppilasvalmennukseen osallistui hankkeen aikana koko projektin aikana 41 opiskelijaa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/13

2 Palveluohjauksen tavoitteena oli luoda opintonsa keskeyttävien nuorten palveluohjauspiste. Lähtökohtaisesti oli tiedossa, että toisen asteen opintojen keskeyttämisprosentti on alueella suuri ja näiden nuorten koordinoitua ohjaamista keskeyttämisen jälkeen ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Palveluohjauksen kautta nuorille etsittiin sopivia ratkaisuja opiskelukykyisyyden tai työelämätaitojen parantamiseksi. Ratkaisuja löytyi oppilaitoksesta, työvoimatoimistosta, oppisopimustoimistosta, nuorisotoimesta, sosiaalitoimesta ja työpajalta. Palveluohjauksen piiriin ohjautui 120 nuorta sekä oppilatoisten että sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston kautta. n pajakoulun toiminta alkoi Vähänkyrön, Laihian ja Isonkyrön yläkoulujen tarpeista 2000-luvun alussa. Opettaja/ohjaajan nimikkeellä palkattiin pajakouluun vastuuhenkilö Onnistuvat opit -hankkeen rahoituksen turvin alkaen. Tavoitteena oli auttaa oppilaita, joiden peruskoulun päättötodistuksen saaminen oli epävarmaa. Tarkoituksena oli ehkäistä koulupudokkaiden syntymistä, tarjota apua koulupudokkaille tai nuorille, jotka eivät olleet vielä hakeneet toisen asteen koulutukseen. Sirius-hankkeen ( ) myötä pajakoulun kohderyhmä muuttui, käsittäen nyt kaikki vuotiaat nuoret. Aikaisemmin pajakoulussa ei ollut ikärajoituksia, mutta hankkeen myötä ehdottomaksi vähimmäisikärajaksi tuli 15 -vuotta. Kohderyhmään kuuluvat nuoret tulivat yläkouluista tai olivat toisen asteen opiskelijoita, jotka tarvitsivat ohjausta ja apua selviytyäkseen keskeytyneistä tai keskeytymisvaarassa olevista opinnoistaan. Vi anser att utgångspunkten och målgruppen för projektet varit relevant, aktuellt och tydligt. Behovet av utveckling av det mångsektoriella samarbetet mellan arbetsverkstäder och utbildningsarrangörer på andra stadiet samt andra organisationer och myndigheter existerar och har under projektets gång utvecklats i många avseenden. Speciellt har man på ett allt bredare plan och inom alltfler sektorer, myndigheter och organisationer uppmärksammat den ofta mångfacetterade problematiken hos unga. En större beredskap att utveckla serviceformer för unga i risk för att avbryta sina studier har under projektets gång förbättrats avsevärt. Målgruppen har främst bestått av studerande på andra stadiet. Vi har upplevt att behovet av stöd och vägledning i olika skeden hos studerande som står i beråd att avbryta studierna finns och att det ökar. På individnivå ligger problematiken ofta i livssituationen och problem utanför studierna vilket senare syns i att studierna inte fungerar tillfredställande eller att de inte framskrider enligt uppsatta mål. Detta medför en ökad risk i att studierna misslyckas och utbildningen avbryts. På längre sikt även ser man också svårigheter att placera sig ute på arbetsmarknaden. En sådan person är i stort behov av hjälp och handledning för att få ordning på sin livssituation och hitta relevant service för att senare kunna ta del av en utbildning och arbetsliv. Satsningar på förebyggande arbete och tidigt ingripande kan vara avgörande för en stor del av ungdomar med olika problem. Särskilt utsatta är de ungdomar som är under 17 år och inte kan ta del av arbetskraftsmyndigheternas service. EURA JÄRJESTELMÄ 2/13

3 Därför är det oerhört viktigt att utveckla och upprätthålla nära samarbete med utbildnings arrangörerna för att i ett tidigt skede hitta och nå de som står i beråd av att avbryta eller som redan har avbrutit studierna. Inom projektet har vi upplevt att vi svarat bra mot de uppsatta målsättningarna. Samarbetet med utbildningsarrangörerna i regionen har utvecklats och intensifierats på ett mycket positivt sätt. Individuella anpassade lösningar för de som avbryter skolgången har uppgjorts. De studerande som har gynnats av att ta del av verkstadsverksamheten har rekryterats till den i samarbete med utbildningsarrangörer. Vi har utökat kommunikationen mellan arbetsverkstäder och utbildningsarrangörer. Vi har även byggt ett omfattande nätverk som står till ungdomens förfogande genom handledaren i övergångsskedet. Informationsspridningen har utökats för att i ett mera förebyggande och tidigare skede kunna erbjuda stöd till personer inom målgruppen. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Oppilasvalmennuksen yhteistyötahoja projektin aikana olivat Vaasan ammattiopisto, Vaasan lyseon lukio, Vaasan opetustoimi ja Mustasaaren opetustoimi. Vaasan ammattiopiston kanssa yhteistyö syventyi ja kehittyi johtuen varmasti jo aikaisemmasta tiiviistä yhteistyöstä ja oppilasvalmennukseen tuloprosessi ja koko oppilasvalmennusprosessi selkeytyi vastuujaon osalta eli mistä osioista oppilaitos vastaa ja mistä oppilasvalmennusta tuottava organisaatio. Lukion kanssa kokeiltiin oppilasvalmennusta kahden opiskelijan kohdalla, mutta tavoitteet eri tahoilla olivat aika kaukana toisistaan ja jaksot eivät olleet kovin onnistuneita. Lukio mielsi jakson enemmänkin rästitehtävien tekona ja puuttuvien suoritusten tekemisenä, kun taas toteuttaja organisaation näkökulmasta oleellisempana nähtiin opiskelua hidastavien/estävien asioiden esiintuominen ja ratkaisukeinojen löytyminen. Lisäksi yhteistyökumppaneiksi mukaan tuli myös Vaasan ja Mustasaaren opetustoimet. Heidän kauttaan oppilasvalmennusta tarjottiin muutamalle yläkoulun oppilaalle, jotka ovat jo ainakin kerran jääneet luokalle ja ikäero ja muu toiminta ovat vaatineet näille oppilaille muunkaltaista oppimisympäristöä. Palveluohjauksen yhteistyötahoja olivat perusopetuksen yläkoulut, toisen asteen oppilaitokset, sosiaalitoimi ja TE-toimisto. Palveluohjaus rakentuu pitkälti yhdessä Vaasan oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan - hankkeen kanssa kehitettyyn tiedonsiirtoon jolla mahdollistetaan nuoren tietojen siirtyminen automaattisesti palveluohjaukseen hänen opintojensa keskeytyessä. Sosiaalitoimen ja työvoimatoimen kautta palveluun ohjautui nuoret, joilla opintojen keskeyttämisestä on jo kulunut jonkin aikaa ja kehitettyä tiedonsiirtoa ei ole vielä ollut olemassa. Hankkeen aikana palveluohjaus opittiin näkemään osana Vaasan mallia nivelvaiheen ohjausta ja kirjattu myös virallisesti osaksi tätä prosessia. Yhteistyö hankkeen aikana oli avointa ja vuorovaikutuksellista, jonka ansiosta toimintaa pystyttiin kehittämään läpi hankkeen. n projektisuunnitelmassa mainittujen "projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden" lisäksi Arpeetin pajakoulu on tehnyt yhteistyötä erään oppilaan kohdalla Kurikan ammattioppilaitoksen kanssa. Arpeetin pajakoulussa on valmennettu pääsääntöisesti Kyrönmaan kuntien EURA JÄRJESTELMÄ 3/13

4 perusopetuksen oppilaita. Opiskelijoiden auttaminen opinnoissa voi joidenkin aineiden osalta on ollut opettajalle hyvin vaativaa, koska tietoalue, jonka opettajan tulisi hallita, on laaja. Vastuunjako yhteistyökumppaneiden eli oppilaitosten kanssa on sujunut hyvin. Arpeetin pajakoulu on käyttänyt toiminnassaan MOOD- valmennusmenetelmää. Kokeet ja oppisisällöt ovat tulleet oppilaitoksilta, oppilaitos korjaa kokeet ja antaa arvosanan. Arpeetin pajakoulu on huolehtinut koetilaisuudesta. Työssäoppimisjaksoilla oppilaitoksista on käyty katsomassa ja arvioimassa oppilaan edistymistä. Vi anser att samarbetet med utbildningsarrangörer i regionen har utvecklats och kommunikationen har förbättrats betydligt mellan arbetsverkstäderna och utbildningsarrangörerna. Utbildningsarrangörerna uppmärksammar problematiken hos studerande allt tidigare och därmed kan även extra vägledning erbjudas även i mera förebyggande syfte. Allt fler studerande med olika problem nås genom samarbetet och vi har haft resurser till att kartlägga behoven, koordinera och följa upp servicen som arrangerats för de unga och studerande som vi kommit i kontakt med. Beställningar från skolor och utbildningsarrangörer blir allt fler och det är ett tydligt tecken på att samarbetet fungerar bra och att behovet av dylik service finns. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta tiedotettiin oppilaitosten oppilashuoltohenkilöstöä, sosiaalitoimen eri yksiköitä sekä työvoimatoimen nuorten kanssa työskenteleviä henkilöitä, perusopetuksen yläkouluja ja muita mahdollisia yhteistyötahoja, kuten nuorisoasema Klaara ja alueen lastensuojelulaitokset. Tiedottamista toteutettiin esittein ja vierailuin puolin ja toisin. Yläkouluissa osallistuttiin 9.luokkalaisten vanhemmille suunnattuihin vanhempainiltoihin, joissa tiedotettiin eri peruskoulun jälkeisistä opiskelu vaihtoehdoista. Myös Know How -messuille osallistuttiin vuosittain. Lisäksi ohjausryhmän säännöllinen kokoontuminen ja sen jäsenten asioiden eteenpäin vieminen nähtiin tärkeänä tiedottamiskanavana. Valtakunnallista tiedotusta tehtiin sekä alueellisilla että valtakunnallisilla työpajapäivillä sekä eri projektien yhteisissä kehittämispäivissä. Lisäksi hankkeen aikana kävi tutustujia muilta työpajoilta näkemässä ja kuulemassa oppilaitosyhteistyöstämme ja me kävimme muilla työpajoilla tutustumassa heidän oppilaitosyhteistyö malleihin. n internet-sivuilla on myös kerrottu Sirius-projektin toiminnasta. Sirius projektin ansiosta, jo aikaisemmin toimineen Kyrömaan työpaja Arpeetin pajakoulun, toiminnan kehittäminen jatkui kohderyhmämuutoksin. Aikaisempia yhteistyötahoja, joita olivat olleet vain kuntien yläkoulut, saivat oleellisimman tiedon kohderyhmän alaikärajan muutoksesta ja Sirius- projektista pajakoulun opettaja-ohjaajalta henkilökohtaisten kontaktien kautta. Yläkoulujen rehtorit, eivät olleet EURA JÄRJESTELMÄ 4/13

5 innostuneita siitä, että pajakouluvaihtoehtoa olisi esitelty huoltajille koulujen vanhempainilloissa. Perusteluina olivat mm. pajakoulun rajalliset resurssit ottaa vastaan oppilaita ja se että, pajakoulu oli osoittautunut toimivaksi työkaluksi oppilashuoltotyöryhmille. Ammattiopistojen opiskelijahuoltohenkilökunta sai tietoa Sirius-projektista ja Arpeetin pajakoulun mahdollisuudesta auttaa vaikeuksissa olevia opiskelijoita useiden räätälöityjen ennakkotapausten kautta. Verkostot kehittyivät ja tietoisuus Sirius-projektista ja Arpeetin pajakoulusta lisääntyy oppilaitosyhteistyön kautta. Arpeetin kotisivujen kautta sai myös tietoa pajakoulusta ja Sirius-projektista. Verksamheten bygger till stor del på att sprida information och därigenom utveckla samarbetsmodeller och nya arbetsmetoder. Vi har hållit en öppen dialog med hela samarbetsnätverket och andra organisationer. Samarbetspartners har informerats om projektets innehåll genom bl.a. föreläsningar, presentationer och informationstillfällen. Information om projektet sprids även vid olika mässor, skolningstillfällen, föräldramöten och fortbildningstillfällen. Till dessa kan nämnas ett antal utbildningsmässor som arrangerats i olika skolor, Know How mässan som arrangerats varje år. Informationsmöten har hållits vid Yrkesakademin i Österbotten, Vasa yrkesinstitut, Vasa gymnasium, Övningsskolans gymnasium, Korsholms gymnasium, Vörå gymnasium, Petalax gymnasium. Vissa grundskolor har även blivit informerade om projektet, Korsholms högstadium, Vörå-Oravais-Maxmo högstadium, Borgaregatans högstadium och Vasa övningsskolas högstadium. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Palveluohjauksen kautta esiin nousi kehittämisalueena nuorille suunnattavien palveluiden määrä ja laatu. Projektin kohderyhmäksi valittu opintonsa keskeyttävät nuoret saatiin palveluohjauksen avulla kiinni, mutta tälle kohderyhmälle soveltuvia jatko-ohjauksellisia toimintoja ei ole riittävästi olemassa. Monen osalta työharjoittelu ym. työvoimahallinnollinen toimenpide on liian vaativaa. Lisäksi projektin tavoitteisiin mainittu alle 17-vuotiaiden opintonsa keskeyttävien jatkotoimista sopiminen yhdessä yhteistyöverkoston kanssa ei tuottanut tulosta. Yksittäisiä tapauksia saatiin sovittua, mutta mitään systemaattista mallia/palvelua ei heille saatu ainakaan hankkeen päättymiseen mennessä kehitettyä toteutettavaksi saakka. Hankaluutta alkuvaiheessa aiheutti kohderyhmän alaikärajan muuttuminen 15-vuoteen, koska aikaisemmin pajakouluun oli hyväksytty 13 - ja 14 -vuotiaita yläkoululaisia. Alaikäraja 15- vuotta on kuitenkin oikeaan osunut, kun kysymyksessä on nivelvaiheen ohjaus. Perusasteen opintojen suoritus pajaympäristössä tekemällä- tai työssäoppimisen keinoin, muiden EURA JÄRJESTELMÄ 5/13

6 oppiaineiden kuin käsityön ja kuvaamataidon osalta, on käytännössä ongelmallista perusasteen opintovaatimuksista johtuen. Edellä mainittua keinoa kohtaan esiintyi jollain tahoilla innostuneisuutta. Kurinpidollisia ongelmia esiintyi pajakoulussa, silloin kun oppilaina oli neljä yläasteen oppilasta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Joissain tilanteissa olisi ollut kehittävää, jos pajakoulun toiminnasta olisi vastannut useampi henkilö, jolloin vuorovaikutuksen ja yhteisten kokemusten kautta olisi saatu vielä enemmän hyvää aikaan. Ongelmia ja vahinkoa aiheutui työpajan tietokoneisen tallennusyksikkö rikkouduttua. Sen seurauksena menetettiin seurantatietoja oppilaiden suorituksista. Vi har inte upplevt problem med projektet i sig. Däremot har vi uppmärksammat kringliggande faktorer som ställer utmaningar. Slussning av ungdomar som avbryter sin skolgång eller inte hör till någon aktiv service är en stor utmaning. Det har inte funnit något 10:e läsår i närheten på svenska fastän ett tydligt behov existerar. Under projektets tid har yrkesstart funnits delvis men har även uteblivit pga. för få sökanden. Detta har gjort att alternativen stundvis varit få. Organisationer med fungerande non-stop antagning finns egentligen inte heller förutom, som har möjlighet att anta unga personer på svenska på non-stop basis. Antagningstidernas långa intervaller gör att processerna i vissa fall kan ta onödigt lång tid. Unga och studerande skulle gynnas om det erbjöds fler ändamålsenliga alternativ i regionen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Oppilasvalmennukseen osallistui koko projektin aikana 41 nuorta, joista 36 oli Vaasan ammattiopiston opiskelijoita, 2 Vaasan lyseon lukiosta ja 3 perusopetuksen oppimäärää suorittavaa nuorta. Oppilasvalmennus jaksojen tavoitteet ja pituudet ovat vaihtelivat, mutta Opequal-projektiin verrattuna kehitystä tapahtui eli oppilaitokset oppivat käyttämään oppilasvalmennusta useamman nuoren kohdalla opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimenpiteenä ja myös oikea-aikaisemmin kuin aiemmin. Näin ollen oppilasvalmennusjaksot olivat pidempiä ja niistä saatu hyöty suurempi. Aikaisemmin oppilasvalmennusjaksosta nuori sai opintoihinsa suoritetuksi lähinnä työssäoppimista tai vapaasti valittavia opintoja, mutta nyt yhteistyön syvennyttyä opiskelijat saivat suoritetuiksi opinnoiksi myös varsinaisia ammattiopintoja ja yhteisiä opintoja kuten kieliä osallistumalla ssä järjestettäviin lyhyt kursseihin. Suoritettuja osatutkintoja hankkeen aikana toteutui oppilasvalmennuksessa 35. Palveluohjauksen kautta tavoitettiin opintonsa keskeyttävät nuoret ja myös niitä nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Yhdessä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa kehitetty tiedonsiirtolomake, joka mahdollisti nuorten tietojen siirtymisen palveluohjaukseen opintojen keskeytyessä, edesauttoi nopeaa reagointia jatkossa useamman nuoren tilanteeseen. Palveluohjauksen kautta löydettiin myös ratkaisuja yksittäisille nuorille joko opiskelun-, työharjoittelun tai ihan työelämän piiristä. Verkostoituminen alueen olemassa oleviin palveluihin ja myös saman aikaisesti meneillään olevien projektien kanssa tehtävä yhteistyö lisäsi tietoisuutta projektissa tehtävästä työstä ja tätä kautta projektiin EURA JÄRJESTELMÄ 6/13

7 ohjautui myös useampia nuoria. Palveluohjaukseen ohjautuvien nuorien lukumäärän kasvaessa pyrittiin myös tästä kohderyhmästä löytämään yhdistäviä tekijöitä, joihin puuttumalla toivottavasti jatkossa pystytään ennaltaehkäisemään useampia opintojen keskeyttämisiä. Tällaisia toimenpiteitä olisi alle 17-vuotiaille opintojen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille suunnatut palvelut ja ryhmätoimintaa nuorille, jotka jäävät kotoa päin ilman tukea itsenäistymisvaiheessa ja siihen liittyvissä asioissa. Hankkeen aikana palveluohjaus muodostui osaksi Vaasan nivelohjausmallia ja sai osakseen pysyvän jalansijan palveluverkostossa. Sirius-projektin ansiosta pajakoulussa tuettiin ja autettiin 16 koulunkäyntiongelmista kärsivää nuorta. Viisi nivelvaiheessa ollutta yläkoulun oppilasta suorittivat perusasteen opintonsa päätökseen pajakoulussa. Kaikki viisi oppilasta aloittivat jatko-opintonsa toisella asteella. Yksi ammattioppilaitoksen oppilas sai tutkintonsa valmiiksi pajakoulussa keväällä 2010 yhteistyössä Kurikan ammattiopiston kanssa (Sedu). Puolitoista vuotta erityisluvalla (hiukan yli 29-vuotias) pajakoulussa opiskelevan Vaasan ammattiopiston opiskelijan odotetaan valmistuvan keväällä 2011 merkonomiksi. Edellä mainittujen pidempien tukitoimenpiteiden lisäksi on ollut oppilaita, joita on tuettu lyhyempiä tukijaksoja. Pajakoulun opettajan arvio tavoitteiden toteutumisesta on erittäin myönteinen, sillä pajakoululla on ollut Sirus-projektin myötävaikutuksella mahdollisuus etsiä ja kehittää yhdessä nuorten ja oppilaitosten kanssa toimintatapa, jossa nuorella on ollut mahdollisuus jatkaa perusasteen tai toisen asteen keskeytymisvaarassa olevia opintoja. Myös keskeytyneitä opintoja on pystytty uudelleen aloittamaan yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Joillakin yläkoulusta pajakouluun tulleilla oppilailla oli ollut paljon poissaoloja, mutta pajakoulussa poissaolo-ongelmaa ei siintynyt kuin ajoittain yhden oppilaan osalla. Syrjäytymisen ehkäiseminen on pitkäjännitteistä ja monien toimijoiden yhteistyötä. Pajakoulun syrjäytymistä ehkäisevällä toiminnalla on todennäköisesti pystytty vaikuttamaan lähikuntien sosiaalimenojen kasvuun myös pitkällä aikavälillä. Vi anser att projektet har förverkligats i enlighet med projektplanen och att uppsatta mål nås. Genom ett gott samarbete har ett stort antal studerande kunnat rekryteras till arbetsverkstaden i samråd med utbildningsarrangörerna och därigenom har avbrott i studier undvikits. För ett flertal studerande har studierna framskridit under tiden de vistats i arbetsverkstaden. Kommunikationen och informationsflödet mellan utbildningsarrangörer, arbetsverkstaden och andra myndigheter har förbättrats och det har gynnat alla samarbetsparter. Studerande och unga personer som inte är studerande har via samarbetsnätverket kunnat ta del av den handledning och stöd som projektet koordinerar. Verksamheten genererar samhällsekonomiska inbesparingar genom att man haft möjlighet och resurser att utveckla samarbetet och metoder för tidigt ingripande. EURA JÄRJESTELMÄ 7/13

8 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen innovatiivisuus tulee esiin sekä uutena yhteistyörakenteena että uutena tuotteena. Uudeksi yhteistyörakenteeksi kehitettiin tiedonsiirtolomake. Aikaisemmin nuoren tietojen siirtämistä oppilaitoksista ns. kolmannen sektorin toimijoille pidettiin hankalana johtuen vaitiolovelvollisuudesta ja muista säännöksistä, mutta nyt yhteistyössä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa kehitetty ja muokattu tiedonsiirtolomakkeen lupa perustuu siihen, että lupa tietojen siirtoon nuorelta ja hänen vanhemmiltaan otetaan jo perusopetuksessa jolloin nuoren keskeyttäessä opinnot ei tarvitse nuorelta ruveta lupaa metsästämään. Tämän lomakkeen olemassaolo ja käyttö vähentää merkittävästi palvelurakenteiden ulkopuolella putoavien nuorien määrää ja varsinaiset vaikutukset pystytään osoittamaan vasta tulevien vuosien aikana. Lisäksi projektissa yhteistyössä perusopetuksen ja sosiaalitoimen sekä Etsivän nuorisotyön -hankkeen kanssa kehitetty uusi tuote on Kesävalmennus. Kesävalmennus on tarkoitettu perusopetuksen päättäville nuorille, jotka perusopetuksen oppilashuoltohenkilöstö kokee olevan sitä riskiryhmää, jotka tulevaisuudessa tulevat keskeyttämään opintonsa tai jäävät ilman opintopaikkaa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä keskeyttämisiä tarjoamalla tälle kohderyhmälle ryhmätoimintaa kesälle perusopetuksen ja toisen asteen opintojen väliin. Toimintamalli on kehitetty tilanteisiin, joissa oppilaat ovat vaarassa jäädä vaille ohjausta poistuessaan perusopetuksesta. Kesän aikana toteutetaan kaksi intensiivijaksoa, jotka perustuvat itsetuntemusta, oppimistaitoja, itseohjautuvuutta ja yhteiskuntatietoisuutta kehittäviin valmennusmetodeihin. Kesävalmennukseen osallistuville nuorille pyritään tarjoamaan myös kesän aikana mahdollisuutta työharjoitteluun tai kesätyöhön. Aikaisemmin tässä nivelvaiheessa olevat nuoret ja heidän palvelemisensa eivät ole oikeastaan kuuluneet minkään organisaation perustehtävään, mutta nyt luodulla mallilla pyritään ottamaan huomioon nuoren yksilöllinen kehityskaari ja suunnitella sitä tukevat toimenpiteet. ssa on sovellettu Mood -valmennustyyliä pajakoulutyössä ja oppilasvalmennuksessa sekä järjestetty ehtolaisvalmennus "kesäpajakoulussa". Pajakoulu on auttanut syrjäytymisvaarassa olevia nuoria myös koulujen kesälomien aikana. Kesällä 2009 pajakoulun opettaja valmensi ja opetti kahta 9-luokkalaista nuorta ehtojen suorittamisessa ja toisen asteen opintokelpoisuuden saamisessa. Pajakoulussa on myös räätälöity yksilölliset ratkaisut opintojen käytännön järjestelyissä Vaasan ammattiopistoon ja Kurikan ammattiopistoon. Käytännöt lähikuntien yläkouluihin ovat myös jalostuneet entistä toimivimmiksi. Projektet har deltagit i utvecklandet av elevhandledningen i Vasa stad genom samarbete och med utbildningsarrangörer och andra projekt. Samarbete med den uppsökande ungdomsverksamheten har konstaterats vara till stor nytta såväl för den uppsökande verksamheten som för projektet och samarbetsnätverket. Via de olika verksamheterna och synergierna mellan dessa har man nått större EURA JÄRJESTELMÄ 8/13

9 effektivitet och ett tidigare ingripande för att kunna erbjuda vägledning och stöd. Synergierna har upplevts vara många och de unga har kunnat erbjudas relevant service enligt individuella behov. En större öppenhet mellan olika sektorer, organisationer och skolor har upplevts och det har varit till nytta för projektets framskridande. Information till elever i slutskedet av den grundläggande utbildningen har ökat vilket gjort att projektet och samarbetsnätverket haft en bättre inblick över personer inom riskgruppen. Det har bidragit till att man kunnat iaktta, följa med och ingripa i ett tidigare skede. Dock är detta något som ännu kan och borde utvecklas. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET ssä sekä oppilasvalmennuksessa että palveluohjauksessa olevista nuorista noin kolmasosa on ollut tyttöjä ja molemmissa palveluissa yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia nuoria. ssa pajakoululaisista noin kolmasosa on ollut tyttöjä. Pajakoulussa oli myös yksi vähemmistökulttuuria edustava poika, jonka käytös ja ahkeruus oli esimerkillistä. Uskon hänen pajajaksonsa aikana tapahtuneen myönteistä ennakkokäsitysten murtumista puolin ja toisin pajayhteisössä. Vi strävar till att beakta jämställdhetsfaktorer inom projektets verksamhet. Alla unga och studerande som är i behov av service skall ha möjlighet till det. Könsfördelningen har varit jämn mellan män och kvinnor. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Opintonsa keskeyttävien palveluohjaus kokonaisuudessaan sisältäen kehitetyt tiedonsiirtolomakkeet ja kesävalmennus ovat alueellisesti uusia hyviä käytäntöjä. Nämä käytännöt herättivät hankeen aikana kiinnostusta myös valtakunnallisesti ja osia näistä käytännöistä otettiin osaksi paikallista nivelohjauksenmallia ainakin Tampereella ja Turussa. Tarkoitus on myös edelleen hankkeen jälkeen levittää tietoutta valtakunnallisesti näistä käytännöistä. ssa pajakoulussa oli käytössä seuraavanlainen menettely oppilaan pajakoulutyön järjestämiseksi. 1. Otetaan yhteyttä koulusta pajakouluun opiskelussa ilmenevien vaikeuksien johdosta. 2. Oppilaan ja huoltajan sekä kuraattorin (rehtorin, oppilaanohjaajan, luokanvalvojan) vierailevat EURA JÄRJESTELMÄ 9/13

10 pajakoulussa. 3. Sivistysjohtajan tekee päätöksen oppilaan siirtymisestä pajakouluun. 4. Pajakoulusopimuksen teko (huoltaja, oppilas, rehtori, pajakoulun opettaja) 5. Opiskelun aloitus pajakoulussa 6. Seurantatapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. (2 viikon - 3 kk välein) 7. Pajakoulusopimus päättyy sopimuksen umpeutuessa, ellei jatkosta ole sovittu. Aloitetaan yleensä yhden kuukauden sopimuksella, jonka jälkeen tehdään jatkosopimus. Täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan kohdalla tiedustelu Arpeetin pajakouluun voi tulla suoraa opiskelijalta tai työvoimaviranomaiselta. Koulutusmahdollisuuden alkuselvittelyn aikana henkilö voi olla työharjoittelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa työpajalla. Ennen opiskelun aloittamista laaditaan ammattiopiston kanssa puitesopimus, kouluttautumissopimus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Sen jälkeen pajakoulun opettaja sopii käytännön järjestelyistä ja yhteydenpidosta kouluun. Seurantatapaamisia pidetään, mikäli jokin kolmesta sopijapuolesta katsoo sen tarpeelliseksi. Genom projektet upplever vi att skolor tar ett större ansvar för de elever som avbryter och har mera verktyg att jobba med, även utanför skolan. Utvecklingen av kommunikationen mellan projektet och utbildningsarrangörer har utmynnat i att skolorna lättare tar kontakt angående studerande som ämnar avbryta eller redan har avbrutit studierna. Individuella samarbetsavtal mellan arbetsverkstaden och utbildningsarrangörer fungerar väl och vi anser att vi utvecklat goda modeller för det. Utvecklingen av samarbetet har bidragit till en mera öppen kommunikation och en enhetligare syn på problematiken kring enskilda studerande. Beredskapen och viljan till att hjälpa har ökat såväl inom skolorna och andra samarbetsparter. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Oppilasvalmennusta kehitettiin ensin Opequal-projektin aikana ja nyt jatkettiin Sirius-hankkeen alla kehittämistyötä edelleen. Tämän kehittämistyön ansiosta oppilasvalmennus löysi paikkansa ja kohderyhmänsä. Vuoden 2010 aikana aloitettiin toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen kanssa neuvottelut oppilasvalmennuksen jatkumisesta hankkeen jälkeen ostopalveluna. Nämä neuvottelut keskeytyivät hetkellisesti, kun toiminnalle lähdettiin edelleen hakemaan hankerahaa. Hankesuunnitelma ei kuitenkaan mennyt läpi ja tämän jälkeen palattiin samaan neuvottelupöytään keskustelemaan ostopalvelusta. Vuoden vaihteen jälkeen, hankkeen jo päättyessä, oppilasvalmennuksesta on tehty ostopalvelusopimus Vaasan ammattiopiston kanssa koskien tulevia vuosia ja samansisältöiset sopimukset ovat myös Vaasan ja Mustasaaren opetustoimien kanssa. Palveluohjauksessa kehitetyt toiminnat eli varsinainen palveluohjaus ja kesävalmennus löysivät nopeasti paikkansa olemassa olevassa palveluverkostossa eli palvelut ovat olleet hyvin suunniteltuja ja kohdistettu EURA JÄRJESTELMÄ 10/13

11 kohderyhmälle, jolle ei aikaisemmin ole vastaavia palveluita ollut tarjolla. Näiden osalta rahoitus ja toimintajatkoneuvottelut aloitettiin syksyllä 2009 yhdessä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Palveluina nämä ovat sen kaltaisia, että ne voidaan niin halutessa siirtää kaupungin jonkin hallintokunnan alle tai säilyttää palvelukokonaisuutena siirtäen se kokonaisuudessaan jollekin hallintokunnalle tai myös jatko rahoittaa toimintaa kolmannen sektorin suuntaan, jolloin sitä toteutettaisiin jatkossakin n alaisuudessa. Vuoden 2010 aikana kävi selväksi, että etsivän nuorisotyön asemaa tullaan vahvistamaan nuorisolakiin tehtävällä muutoksella ja koska palveluohjaus ja etsivä nuorisotyö ovat palveluina olleet lähellä toisiaan ja kesävalmennuksen osalta jopa sidoksissa toisiinsa, nähtiin sekä palveluohjauksen että kesävalmennuksen siirtäminen sellaisenaan etsivän nuorisotyön alaisuuteen luontevana jatkona palveluille. Syksy 2010 työstettiin näitä siirtoja ja etsivä nuorisotyö on sopimuksin Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kanssa sovittu jatkuvan ainakin vuoden 2011 n alaisuudessa. Kyrönmaan kuntien Arpeetia koskevassa perussopimuksessa on maininta pajakoulun toiminnan jatkumisesta. Pajakoulun jatkumisen edellytys on alueen koulujen myönteinen suhtautuminen Arpeetin tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin. Pajakoulu voi tarjota toisenlaisen oppimisympäristön silloin, kun tavanomainen opiskelu kouluympäristössä ei suju. Vi ser ett klart och framförallt ökat behov av den form service som projektet producerat. Det finns stora synergier mellan projektet, den uppsökande verksamheten, verkstadsklassen och övrig verksamhet inom arbetsverkstaden. Verksamheten fortskrider till vissa delar som en del av den uppsökande ungdomsverksamheten i och med att målgruppen är väldigt nära varandra. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 84 % ,89 84 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,64 16 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Sirius - nivelvaiheohjaus -hankkeen tavoitteena oli hakea ratkaisua peruskoulu-, ammattiopisto- tai lukioopintonsa keskeyttävien nuorten vähentämiseksi oppilaitos-työpaja -yhteistyön kautta. Tämän lisäksi tavoitteena oli löytää ratkaisu niiden nuorten löytämiseksi ja rekrytoimiseksi, jotka ovat nykyisen EURA JÄRJESTELMÄ 11/13

12 palveluverkoston ulkopuolella. Tavoitteisiin pyrittiin vastaamaan hankkeen aikana erilaisin toimenpitein. ssä toimiva oppilasvalmennus ja n pajakoulun tavoitteena oli tarjota vaihtoehtoinen tapa suorittaa osia opinnoistaan työpajalla niille nuorille, joihin oppilaitosten opiskelijahuollolliset toimenpiteet eivät enää riitä tarjoamalle heille paikka, jossa huomioidaan yksilölliset tarpeet kokonaisvaltaisemmin kuin oppilaitoksessa sekä luoda vaihtoehtoinen polku, joka tukee peruskoulu- tai ammatillisen perustutkinnon saavuttamista. Sisällöltään vaihtoehtoinen polku oli hengähdys- tai motivointijakso, opiskelukykyisyyden parantamisjakso tai opintojen suorittamista. Toisena toimenpiteenä hankkeessa perustettiin uusina toimenkuvina ön ja Resurscentret Föregångarnaan nivelvaiheohjaajien toimenkuvat, joiden tehtävänä oli luoda opintonsa keskeyttävien ja palveluverkoston ulkopuolella olevien nuorten tuki- ja neuvontapiste. ssä oppilasvalmennukseen osallistui koko projektin aikana 41 nuorta, joista 36 oli Vaasan ammattiopiston opiskelijoita, 2 Vaasan lyseon lukiosta ja 3 perusopetuksen oppimäärää suorittavaa nuorta. Oppilasvalmennusjaksosta nuori sai opintoihinsa suoritetuksi lähinnä työssäoppimista tai vapaasti valittavia opintoja, mutta yhteistyön syvennyttyä opiskelijat saivat suoritetuiksi opinnoiksi myös varsinaisia ammattiopintoja ja yhteisiä opintoja kuten kieliä osallistumalla ssä järjestettäviin lyhyt kursseihin. Suoritettuja osatutkintoja hankkeen aikana toteutui oppilasvalmennuksessa 35. n pajakoulussa tuettiin ja autettiin 16 koulunkäyntiongelmista kärsivää nuorta. Viisi nivelvaiheessa ollutta yläkoulun oppilasta suorittivat perusasteen opintonsa päätökseen pajakoulussa. Kaikki viisi oppilasta aloittivat jatko-opintonsa toisella asteella. Yksi ammattioppilaitoksen oppilas sai tutkintonsa valmiiksi pajakoulussa keväällä 2010 yhteistyössä Kurikan ammattiopiston kanssa (Sedu). n ja Resurscenret Föregångarnan nivelvaiheohjaajien toimesta hankkeen aikana autettiin yhteensä 227 nuorta löytämään jatkopolkuja ja selkeyttämään omia tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tämän lisäksi ssä kehitettiin yhteistyössä hankkeen nivelvaiheohjaajan ja etsivän nuorisotyön hankkeen kanssa Kesävalmennus, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättäville nuorille, jotka perusopetuksen oppilashuoltohenkilöstö kokee olevan sitä riskiryhmää, jotka tulevaisuudessa tulevat keskeyttämään opintonsa tai jäävät ilman opintopaikkaa. Kesävalmennuksen on ennaltaehkäistä keskeyttämisiä tarjoamalla tälle kohderyhmälle ryhmätoimintaa kesälle perusopetuksen ja toisen asteen opintojen väliin. Kesävalmennukseen osallistui yhteensä kahden kesän aikana 37 nuorta. Hankkeen aikana nivelvaiheohjaajien toimenkuvat muodostuivat osaksi Vaasan nivelohjausmallia ja sai osakseen pysyvän jalansijan palveluverkostossa. Sirius-hankkeen aikana kehitetyt palvelut ja tuotteet jatkuvat myös hankkeen jälkeen. n oppilasvalmennuksesta on tehty ostopalvelusopimukset sekä Vaasan ammattiopiston että Vaasan ja Mustasaaren opetustoimien kanssa. Kyrönmaan kuntien työpaja Arpeetia koskevassa perussopimuksessa on maininta pajakoulun toiminnan jatkumisesta. Pajakoulun jatkumisen edellytys on alueen koulujen EURA JÄRJESTELMÄ 12/13

13 myönteinen suhtautuminen Arpeetin tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin. Sekä ssä että ssa kehitetyt nivelvaiheohjaajien toiminnot jatkuvat molemmilla tahoilla Etsivän nuorisotyön alaisuudessa. Tämän mahdollisti etsivän nuorisotyön aseman vahvistaminen nuorisolakiin tehtävällä muutoksella. Koska nivelvaiheohjaus ja etsivä nuorisotyö ovat palveluina olleet lähellä toisiaan, nähtiin sen siirtäminen sellaisenaan etsivän nuorisotyön alaisuuteen luontevana jatkona palveluille. Tämä mahdollisti samalla myös Kesävalmennuksen jatkumisen. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin kirjanpitoaineisto on n oman organisaation kirjanpidossa, jota säilytetään kirjanpitolain mukaisesti. Hankkeen muut kaikki tarpeelliset asiakirjat, tiedot toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjat ym. säilytetään paloturvallisessa arkistossa n tiloissa osoitteessa Meijerinkatu 2-4, Vaasa. Päiväys ja allekirjoitus Helka Linna toimitusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 13/13