Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 1 TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 1 TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 1 TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2012 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi

2 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 2 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 3 TIIVISTELMÄ ARVIOINTIASETELMA Arvioinnin tausta Arvioinnin tavoite ja laajuus Arvioinnin aineistot ja menetelmät Keskeisiä käsitteitä TAUSTAA Valtakunnalliset linjaukset Yhteentoimivuuden edistäminen Valtakunnallinen yhteistyö Kuntien tietotekniikkamenot ja ICT-toimintojen organisointi Koko kuntasektori Pääkaupunkiseutu TIETOJÄRJESTELMIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ JA YHTEENTOIMIVUUS Yhteentoimivuus pääkaupunkiseudun strategioissa, ohjelmissa ja tavoitteissa Pääkaupunkiseututason strategia Espoon strategiat Helsingin strategiat Vantaan strategiat Kokoavat havainnot Suurimmat tietojärjestelmäinvestoinnit pääkaupunkiseudulla Espoo Helsinki Vantaa Kokoavat havainnot Yhteistyön kehittyminen pääkaupunkiseudulla Yhteistyön vaiheet Kuntarekisterit, paikkatiedot, maankäytön, asumisen ja liikenteen tietotarpeet Sosiaali- ja terveystoimi sekä sairaanhoito Opetus-, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Hankintatoimi Yhteinen portaali ja Helsinki Region Infoshare Kokoavat havainnot Tietohallintolain muutoksiin varautuminen JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Yhteisarvioinnin työryhmien kokoonpano Liite 2. Esimerkki yhteentoimivuuden osa-alueista Liite 3. Pääkaupunkiseudun seudullinen ICT-yhteistyö Liite 4. Paikkatietolain mukaiset velvoitteet kunnille Liite 5. HUS:n alueelliset tietojärjestelmäpalvelut... 52

3 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 3 ALKUSANAT Tämän pääkaupunkiseudun kaupunkien ulkoisten tarkastustointen yhteisarvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten pääkaupunkiseudun kaupunkien omat ja yhteiset tavoitteet tukevat tietohallintolain ja palvelujen yhteiskäytön edellyttämää tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Arvioinnin toteutti kaupunkitarkastajista koottu työryhmä ja sitä ohjasi tarkastuslautakuntien puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä, jonka jäsenet on lueteltu liitteessä 1. Arviointiin osallistuivat Espoo, Helsinki ja Vantaa. Tähän mennessä ulkoiset tarkastukset ovat laatineet neljä arviointia, joissa oli mukana myös Kauniaisten kaupunki. Aiemmat arvioinnit on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskäytöstä (2008), opetustoimen yhteistyöstä (2009), maankäytön ja asumisen yhteistyöstä (2010) ja pääkaupunkiseudun ympäristötavoitteista (2011). Ensimmäisten arviointien lähtökohtana ovat olleet vuonna 2007 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistämä pääkaupunkiseudun yhteistyö ja tavoitteet yhteispalvelujen kehittämiseksi sekä seudullinen maankäytön ja asumisen sopimus. Ympäristöön ja tietojärjestelmiin liittyvissä arvioinnissa tavoitteita on jouduttu enemmän etsimään ennen varsinaista arviointia. Arviointiraportti käsitellään samansisältöisenä kaupunkien tarkastuslautakunnissa keväällä 2013 ja saatetaan tiedoksi Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle ja koordinaatioryhmälle. Helsingissä helmikuussa 2013 Riitta Björklund, kaupunkitarkastaja, Espoo Sari Hännikäinen, kaupunkitarkastaja, Vantaa Liisa Kähkönen, kaupunkitarkastaja, Helsinki Minna Tiili, kaupunkitarkastaja, Helsinki

4 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 4 TIIVISTELMÄ Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten pääkaupunkiseudun kaupunkien omat ja yhteiset tavoitteet tukevat palvelujen yhteiskäytön ja tietohallintolain periaatteiden edellyttämää tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä miten yhteentoimivuutta on kehitetty viime vuosina. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden tavoite heijastuu pääkaupunkiseudun kaupunkeihin sekä ylätason normiohjauksen että kaupunkien keskinäisten linjausten ja yhteistyösopimusten kautta. Velvoittava ohjaus on tiivistynyt vuoden 2011 tietohallintolain ja terveydenhuoltolain myötä. Tietohallintolaki koskee kuntia niiden hoitaessa laissa kunnille säädettyjä tehtäviä, vaikka se ei anna oikeutta säätää asetuksella kunnan toiminnasta ja sen tavoitteista. Terveydenhuoltolaissa määritellään, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin. Lisäksi paikkatietolaki ja -asetus velvoittavat harmonisoimaan kansallisesti paikkatietoja. Kaupunkien keskinäiset yhteistyölinjaukset ovat puolestaan väljentyneet. Arvioinnin tuloksena voidaan todeta, että tällä hetkellä kaupunkien omat strategiat ja tavoitteet tukevat tietojärjestelmien yhteentoimivuutta pääasiassa kaupunkien sisäisen yhteentoimivuuden näkökulmasta. Pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä tavoitetilaa pääkaupunkiseudun tietohallintoyhteistyölle eikä tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle pääkaupunkiseututasoisesti. Pääkaupunkiseudun kaupungit uusivat ja kehittävät tietojärjestelmiään kukin omista lähtökohdistaan. Suurimmat investoinnit tehdään kaupunkien omiin keskitettyihin tietojärjestelmiin. Hankkeet eivät kuitenkaan ole ristiriidassa kaupunkien tämänhetkisten yhteentoimivuuden tavoitteiden kanssa. Päällekkäisten kustannusten välttämisen näkökulmasta joko pääkaupunkiseudun tai laajempi kuntasektorin yhteistyö olisi tarkoituksenmukaista, jotta investointimäärärahat tulevat käytetyksi tehokkaasti ja jotta tietojärjestelmien yhteentoimivuus turvataan myös laajemmin jatkossa. Kaikissa tietojärjestelmähankinnoissa tulisi jo alun perin ottaa huomioon mahdollinen tarve rajapintojen avoimuudelle. Pääkaupunkiseudulla vuosina 2004 ja 2007 tavoitteeksi asetettu palvelujen yhteiskäyttö ja siihen liittyvät yhteiset tietojärjestelmät ovat edenneet vain yksittäisissä palveluissa ja yhteisiä järjestelmiä on hankittu vain muutama jo aiemmin käytössä olleiden lisäksi. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on edennyt hitaasti osittain sen vuoksi, että palvelujen yhteiskäyttö ei ole toteutunut suunnitellussa laajuudessa. Osittain syynä on ollut se, että kaupungit eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen hallinnointivastuusta tai kaupunkien omat sopimukset järjestelmätuottajien kanssa ovat estäneet käytön laajentamisen. Toisaalta tarve yhteisten tietojärjestelmien luomisen mittakaavalle on muuttunut ja tietojärjestelmistä ovat vastanneetkin pääkaupunkiseututasoiset (HSY, HSL) tai sitä laajemmat organisaatiot (HUS). Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on olennaista tietyissä palveluissa, kuten erilaiset perusrekisterit ja paikkatiedot, joihin liittyvää kehittämistyötä onkin tehty pitkään yli kuntarajojen. Muista seututason mittavista hankkeista vireillä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmä.

5 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 5 Pääkaupunkiseudulla on syntynyt myös uudenlaista yhteistyötä. Avoimen tiedon ja avointen rajapintojen käytön lisäämiseen tähtäävä Helsinki Region Infoshare on kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke ja herättänyt mielenkiintoa valtakunnallisesti. Arvioinnin perusteella uuden tietohallintolain mukainen työ kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseksi on käynnistetty kaupungeissa ja tätä varten tietohallintoa on organisoitu uudelleen ja suunnitelmia uudistettu. Seudullisen arkkitehtuurin ympärille harkitaan oman ryhmän perustamista. Kokonaisarkkitehtuuriajattelua on alettu hyödyntää menetelmänä, jolla voidaan varmistaa tietojärjestelmähankkeiden sopivuus toiminnan kehittämisen edellyttämiin tietotarpeisiin ja yhteentoimivuus toimintaan liittyvien järjestelmien kanssa kaupungin sisällä. Yhteentoimivuudessa on kyse ensisijaisesti prosessien ja tietojen yhteentoimivuudesta ja vasta sen jälkeen tulevat ratkaistaviksi tietojärjestelmiin ja teknologiaan liittyvät kysymykset. Kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus on kytkeä nämä neljä osa-aluetta toisiinsa. Toistaiseksi kokonaisarkkitehtuurien kehittäminen vaikuttaa olevan liian IT-painotteista toimintaa johtaakseen aitoon prosessien ja sitä kautta lopulta tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseen. Pääkaupunkiseututasoisen/seudullisen yhteentoimivuuden kehittäminen edellyttää yhteistä strategista tahtotilaa, joka tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kaupungeilta puuttuu. Arvioinnin perusteella tarvetta sille kuitenkin vaikuttaisi olevan useissa palveluissa.

6 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 6 1 ARVIOINTIASETELMA 1.1 Arvioinnin tausta IT-maailma ja -ympäristö Suomessa ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosina. Tietohallinnon asiakaslähtöiseen kehittämiseen sekä yhteisten tietojärjestelmien käytön laajentamiseen kansallisesti, alueellisesti ja yli kuntarajojen on tehty useita kehittämissuunnitelmia ja -esityksiä. Tietojärjestelmien yhtenäisyyden tavoitteita on asetettu muun muassa seuraavissa valtakunnan tason työryhmissä: JUHTA, KuntaIT ja ValtioIT - myöhemmin JulkICT. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta astui voimaan laki Tietohallintolaki edellyttää, että viranomaisen on suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. Lain tavoite on, että eri hallinnonalojen ja koko julkisen hallinnon tietojärjestelmät kehitetään asteittain keskenään yhteentoimiviksi ja sitä kautta julkisen hallinnon toiminta tehostuisi ja julkisten palvelujen laatu ja saatavuus paranisi. 1 Vuonna 2012 oli käynnissä kansallisen ICT-strategian laadinta ja tietohallintolain toimeenpanoa koskevan asetuksen valmistelu valtiovarainministeriön johdolla. Julkisen hallinnon ja kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö on käynnistetty. Keskeinen pääkaupunkiseudunkin kuntia koskeva tietojärjestelmien yhteentoimivuuden vaatimus tulee voimaan tulleesta terveydenhuoltolaista (1326/2010), jonka sisältämä asiakkaan vapaa liikkuvuus edellyttää perus- ja erikoistason terveyden- ja sairaanhoidolta yhteentoimivia tietojärjestelmiä koko sairaanhoitopiirin alueella (potilastietorekisteri). EU:n direktiiviin perustuva paikkatietolaki ja asetus 2009 edellyttävät paikkatietojen kansallista yhteentoimivuutta vähitellen 2010-luvun aikana. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, joka perustettiin 2004, asetti jo tuolloin strategisen tavoitteen palvelutoiminnan tehostamisesta, jonka yhtenä toimenpiteenä oli yhteinen tietotekninen arkkitehtuuri. 2 Helmikuussa 2006 pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi asiakirjan Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa 3 ja perusti kesäkuussa 2006 yhteisten asioiden valmistelua varten 14 työryhmää 4, joiden tarkoituksena oli tiivistää ja laajentaa kaupunkien välistä yhteistyötä. Yksi perustetuista työryhmistä oli tietohallintoryhmä, joka selvitti työssään, mitä muutoksia muiden ryhmien esittämien yhteishankkeiden toteutus vaatii tietojärjestelmiltä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. PKS-tietohallintoryhmä laati Pääkaupunkiseudun tietohallinnon kehittämissuunnitelman HE 246/2010 vp 2 Pääkaupunkiseudun visio ja strategia ns. Paras-hanke 4 Raportit saatavilla sivustolla

7 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 7 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päivitti strategiansa vuonna 2009, jolloin hyväksyttyjen strategisten päämäärien mukaan palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti sekä sähköisiä palveluja ja asiointia kehittäen. 5 Päivitetty strategia on yleispiirteisempi kuin vuonna 2004 asetetut strategiset tavoitteet. 1.2 Arvioinnin tavoite ja laajuus Tämän arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten pääkaupunkiseudun kaupunkien omat ja yhteiset tavoitteet tukevat palvelujen yhteiskäytön ja tietohallintolain periaatteiden edellyttämää tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä miten yhteentoimivuutta on kehitetty viime vuosina. Arvioinnin tavoite jaettiin osakysymyksiin, jotka liittyvät strategiatyöhön, yhteentoimivuuteen tällä hetkellä ja varautumiseen tietohallintolain yhteentoimivuusvaatimuksiin: 1. Miten kaupunkien omissa ja yhteisissä strategioissa, ohjelmissa ja tavoitteissa on otettu huomioon tietojärjestelmien yhteentoimivuus pääkaupunkiseudulla? 2. Tukevatko kaupunkien viime vuosina tekemät tietojärjestelmäinvestoinnit järjestelmien yhteentoimivuutta? 3. Miten yhteentoimivia tietojärjestelmät ovat pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä ja miten yhteentoimivuutta on kehitetty viime vuosina? 4. Miten uuden tietohallintolain mukainen työ kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseksi on käynnistetty kaupungeissa ja kaupunkien yhteistyönä? Tietohallintolain mukainen yhteentoimivuuden tarve lähtee siitä, että viranomaiset käyttävät samoja, esimerkiksi yhteisiin asiakkaisiin liittyviä tietoja. Tässä arvioinnissa yhteentoimivuuden piiriin on luettu myös ne pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset tietojärjestelmät, joissa asiakkaat ovat kaupunkikohtaisia. Tällöin kyse on samanlaisista, ei samoista tiedoista eri kaupunkien kesken. Arviointi painottuu volyymiltaan merkittävien toimintojen/sektoreiden sellaiseen tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen, joissa kaupungeilla on yhteinen asiakaspohja ja suurimmat yhteentoimivuuden vaatimukset. Keskeisin näistä on sosiaali- ja terveystoimi, jonka osuus kuntasektorin tietotekniikkamenoista on noin 45 prosenttia 6. Arvioinnin piiriin on otettu sähköisen asioinnin hankkeet siltä osin kuin niitä on yhteisesti kehitetty. Arvioinnin lähtökohtina olivat alun perin kaupunkien keskinäisestä yhteistyöstä lähteneet tavoitteet palvelujen yhteiskäytölle sekä myöhemmin merkittävämmäksi noussut valtakunnan tason ohjaus. Arviointi hahmottuu oheisella tavalla: 5 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Kuntasektorin SOTE_ICT-yhteistyöselvitys. Suomen Kuntaliitto

8 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 8 Kuvio 1 Pääkaupunkiseudun kaupunkien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ohjaavia tekijöitä Arvioinnin laadintavaiheessa oli vireillä metropoliselvitys. Mikäli selvityksen jälkeen tehdään päätöksiä mahdollisesta metropolihallinnosta tai kuntaliitoksista Helsingin seudulla, tarpeet tietojärjestelmien yhteensovittamiselle ja yhteentoimivuudelle muuttuvat. Tässä arvioinnissa ei kuitenkaan otettu mahdollisia tulevia muutostarpeita huomioon. 1.3 Arvioinnin aineistot ja menetelmät Arvioinnin asiakirja-aineiston muodostivat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan strategiset asiakirjat, kaupunkien strategiat ja tietohallintoon liittyvät linjaukset ja ohjelmat, PKStietohallintoryhmän kehittämissuunnitelma sekä tietohallintolakiin ja sen vaatimuksiin liittyvät asiakirjat. Haastatteluita tehtiin kolme. Niissä selvitettiin erityisesti yhteistyön vaiheita ja etenemistä. Tietoja täydennettiin sähköpostitiedusteluilla, joita jouduttiin tekemään runsaasti erityisesti siitä syystä, että tietohallinnosta vastaavat henkilöt ovat vaihtuneet. Tietoja pyydettiin myös seudullisista kuntayhtymistä. Lisäksi tarkasteltiin kunkin kaupungin suurimpia tietojärjestelmäinvestointeja yhteentoimivuuden näkökulmasta.

9 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi Keskeisiä käsitteitä Raportissa käytetään rinnakkain käsitteitä IT (tietotekniikka 7 ) ja ICT (tieto- ja viestintätekniikka). Tietotekniikka kattaa tietokoneet ja tietoliikenteen, tietojärjestelmä on puolestaan laajempi käsite, joka kattaa edellisten lisäksi ihmiset ja ohjelmistot. ICT-käsite on yleistynyt, koska se kuvaa paremmin tietojärjestelmän eri osien liittymistä toisiinsa. 8 Tietohallintolain mukaan tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja. 9 Teknisen yhteentoimivuuden kannalta olennainen käsite on avoin rajapinta. Avoimilla rajapinnoilla tarkoitetaan sellaisia ohjelmistoon toteutettuja vapaasti käytettäviä, huolellisesti dokumentoituja liittymäpintoja, joiden välityksellä ohjelmistot vaihtavat tietoja keskenään 10. Tietojärjestelmien tekninen yhteentoimivuus edellyttää semanttista eli käsitteellistä yhteentoimivuutta. Semanttinen yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että tietojärjestelmä pystyy yhdistelemään eri lähteistä vastaanottamaansa tietoa ja käsittelemään sitä tavalla, jossa tietojen merkitys säilyy 11. Liitteessä 2 on kuvattu yhteentoimivuuden eri osa-alueita. Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on toiminnan ja tietohallinnon kokonaissuunnittelua. Sillä tarkoitetaan kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palveluiden ja toimintaprosessien, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on samalla myös suunnittelumenetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja IT-ratkaisujen nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Sen avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäväksi. 12 Kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan yleisesti (julkisen hallinnon) organisaation arkkitehtuuria. 13 Tietojenkäsittelytieteessä arkkitehtuuri on yleiskäsite, jolla pyritään kuvaamaan järjestelmän rakennetta. Tietohallintolaki toi käyttöön kokonaisarkkitehtuurin käsitteen. Aiheesta on olemassa runsaasti teoreettista ja teknistä ohjeistusta. Käytännössä kokonaisarkkitehtuurissa on kyse välineestä, jolla tietojärjestelmien kehittäminen kytketään nykyistä tiiviimmin organisaatioiden strategioihin ja toimintasuunnitelmiin siten, että havaitaan, minkälaisia tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden tarpeita organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä on olemassa. Näin kokonaisarkkitehtuuri voidaan ymmärtää myös 7 IT=Information Technology. Suomeksi sanostokeskus suosittelee termiä tietotekniikka. 8 ks. sanastokeskus TSK:n sivut 9 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). 10 Avoin rajapinta ei edellytä avointa lähdekoodia. Suljetut ohjelmistot voidaan liittää toisiin ohjelmistoihin silloin, kun niissä on käytetty avoimia rajapintoja ja avoimien standardien mukaisia tiedonkuvaustapoja. Lähde: JHS 169, kohta yhteisesti määritellyt sanastot, ks HE 246/2010 vp 13 Virpi Mäkinen

10 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 10 menetelmänä, jonka avulla tulevia tieto- ja tietojärjestelmätarpeita sekä teknologiaan liittyviä tarpeita suunnitellaan jo siinä vaiheessa, kun varsinaista toimintaakin kehitetään. Kuvio 2 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat. Lähde: Kokonaisarkkitehtuuri -esite, JulkICT-toiminto. Kuvio 2 kuvaa kokonaisarkkitehtuurin neljää näkökulmaa. Kokonaisarkkitehtuurissa tarkastellaan toimintojen, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian kokonaisuutta, niiden rakennetta ja osien välisiä suhteita sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Olennaista on toimintalähtöisyys, eli käytännössä tietojen hallintaa, tietojärjestelmiä ja teknologisia ratkaisuja tulee kehittää organisaation strategisista tavoitteista ja palveluprosessien parantamisesta lähtien. 2 TAUSTAA 2.1 Valtakunnalliset linjaukset Yhteentoimivuuden edistäminen Kansallista tietohallintopolitiikkaa on toteutettu hallitusohjelman mukaisella tietoyhteiskuntaohjelmalla ( ) ja Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan ( ) laatiman kansallisen tietoyhteiskuntastrategian avulla. Vuonna 2012 julkisen hallinnon ICT-strategian valmisteluhankkeessa (JulkICT-strategia) luodaan valtionhallinnon ja kuntasektorin yhteinen strategia. Sen on tarkoitus korvata valtionhallinnon strategia ja KuntaIT:n toimintasuunnitelma. Syynä strategiatyölle ovat tunnistetut puutteet julkisen hallinnon ICT:n infrastruktuurissa ja järjestelmien yhteentoimivuudessa. 14 Uuden strategian (ehdotus ) linjauksen mukaan asiakkaan näkökulmasta samaan palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit ja palvelut suunnitellaan alusta alkaen yhteentoimiviksi. Tämä edellyttää sen varmistamista, että julkisen hallinnon yhteisten 14 Hankkeen toimikausi oli Valtioneuvosto vahvistaa periaatepäätöksellä julkisen hallinnon ICT-strategian sisällön alkuvuodesta 2013.

11 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 11 arkkitehtuurien kehittäminen tehdään organisaatioiden yhteistyönä ja kokonaisarkkitehtuurityön omaksumista palvelujen kehittäjäorganisaatioissa. Lisäksi julkisen hallinnon ICT-infrastruktuuri mahdollistaa kuntien ja kuntatoimijoiden sekä valtion ja valtion hallinnonalojen järjestelmien kokonaisarkkitehtuurin mukaisen yhteentoimivuuden. Tämä edellyttää yhteisen tietoliikenneratkaisun tekemistä vuonna 2014 ja käyttöönottoa vuoteen 2018 mennessä. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskeva laki tuli voimaan kesäkuussa Sellaisenaan se ei vielä velvoita kuntia toimenpiteisiin, vaan velvoitteet on tarkoitus sisällyttää asetuksiin. Valtiovarainministeriössä on valmisteltu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön suunnitteluun ja hallintaan liittyviä malleja ja menetelmiä. Ensimmäisenä julkaistiin kokonaisarkkitehtuurimenetelmää koskeva JHS- suositus helmikuussa Lain mukaan viranomaisella on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi velvollisuus noudattaa julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin vaatimuksia. Tietohallintolain myötä JHS- suositusten asema vahvistuu. Lakiin sisältyy mahdollisuus muuttaa JHS- suositus velvoittavammaksi JH- standardiksi, jota täytyy julkisessa hallinnossa noudattaa Valtakunnallinen yhteistyö Vuonna 1988 perustettiin julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyön edistämiseksi (JUHTA). 16 Työryhmä on ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton pysyvä yhteistyö- ja neuvotteluelin valtiovarainministeriön yhteydessä. Sen tehtävä oli käsitellä periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia tietohallintoyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Sen tärkeimmäksi tehtäväksi on muodostunut valtion ja kunnallishallinnon tietotekniikan ja tietohallinnon kehittämisen yhteensovittaminen. JUHTA- työ uudistui vuonna 2009 asetuksella. Tällöin yhdeksi sen tehtäväksi nostettiin perustietovarantojen yhteentoimivuuden ja tietojen saatavuuden parantaminen. JUHTA- työryhmän keskeisenä työvälineenä on ollut julkisen hallinnon suositusten (JHS 17 ) laadinta sitä varten perustetussa JHS- jaostossa. Voimassa olevia suosituksia on noin 50 kappaletta. JHS- suositukset ovat menetelmä, jonka avulla julkisella sektorilla pyritään parantamaan tietohallinnon yhteentoimivuutta. Hallitus asetti vuoden 2004 lopulla ns. KuntaTIME - työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia toimenpide-ehdotukset kuntasektorin ja valtionhallinnon tietoyhteiskunta- ja tietohallintoyhteistyön kehittämiseksi. Työryhmän loppuraportti valmistui elokuussa 2005 ja siinä nostettiin keihäänkärkialueiksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen sähköinen asiakastietojen hallinta- ja arkistointijärjestelmä, julkisen hallinnon strategisen ja operatiivisen hankintatoimen prosessien keskittäminen, yhtenäistämisen ja sähköistämisen tuki, julkisen hallinnon yhteisen sähköisen asioinnin ja kansallisen sähköisen arkistoinnin kehittäminen ja julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen. KuntaTIME - hanke sai 15 Julkishallinnon ICT -hallinnon kokonaisvaltainen järjestämismalli. Julkict -työryhmän loppuraportti Ks. valtiovarainministeriön sivusto 17 ks. JHS-järjestelmän verkkopalvelu

12 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 12 lisärahoitusta yhden keihäänkärkensä eli sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen asiakasrekisterin sekä tähän liittyvän kansallisen toimijan perustamiseen. Myös toinen päämäärä toteutui myöhemmin, kun KuntaIT ja ValtioIT yhdistyivät JulkICT:ksi vuonna KuntaTIME:n linjausten jälkeen asetettiin KuntaIT - työryhmä osana kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta. Sen tehtävä oli yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa edistää kuntasektorin palvelutoiminnan ja IT:n yhteensovittamista sekä vahvistaa ITtoiminnan kokonaishallintaa. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa tammikuussa 2006, jonka myötä sisäasiainministeriöön perustettiin KuntaIT - yksikkö syyskuussa Yksikön tehtävänä oli toteuttaa kuntasektorin palvelu- ja IT -toiminnan yhteensovittamisen strategista ohjausta, edistää yhteisten arkkitehtuurien kehittämistä ja JHS- suositusten käyttöä, valmistella kärkihankkeita ja kuntien sähköisten toimintatapojen ja yhteisten ITpalveluiden kehittämistä ja tukitoimintojen kansallista järjestämistä. KuntaIT koordinoi ja kehitti myös kuntien verkostomaista toimintaa, jonka ansiosta valmistuivat muun muassa seuraavat yhteishankkeet: Kohti kumppanuutta -hanke, asiakaspalvelun kehittäminen, Kuntarekry ja sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Lisäksi kehitteillä on kuntien projektienhallinta. Arviointia varten tehtyjen haastattelujen mukaan kuntasektorin yhteisten pysyvien palvelujen aikaan saaminen on ollut melko harvinaista, mutta KuntaIT on ollut tässä myönteinen poikkeus. Yksi tietojärjestelmien semanttista yhteentoimivuutta edistänyt hanke oli KRYSP hanke (Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut), jossa pääkaupunkiseudun kaupungit olivat mukana. Käsitteisiin liittyvää yhteentoimivuutta kehitettiin myös Tikesos - hankkeessa (Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa ). Syyskuussa 2010 useat kunnat ja kuntayhtymät sekä Kuntaliitto perustivat kuntasektorin IT-yhteistyön pohjaksi Kuntien Tiera Oy:n. Yhtiön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kehittämistä ohjaavien kokonaisarkkitehtuurien mukaisia yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja omistajakunnilleen. 19 Kuntien Tiera Oy:öön on liittynyt osakkaiksi lähes kaksi sataa kuntaa. Kuntien Tiera Oy:n toiminnassa ovat mukana lähes kaikki Uudenmaan kunnat. Pääkaupunkiseudun kunnista vain Espoo on liittynyt mukaan joulukuussa Kunnat ovat viimeisten vuosien aikana tehneet merkittävää yhteistyötä myös valtiovarainministeriön KuntaIT:n eri hankkeissa ja yhteistyöfoorumeissa. Tällainen on muun muassa laaja kuntien ja valtion puoliksi rahoittama sähköisen asioinnin ja demokratian kehitysohjelma (SADe), joka jatkuu vuoden 2015 loppuun. Pääkaupunkiseudun kunnilla on puolestaan ollut omia yhteistyömuotoja, kuten KuntaIT:n ja ValtioIT:n toiminnat sulautettiin huhtikuussa 2011 perustettuun Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniseen toimintoon (JulkICT). Yhdistämisen tavoitteena oli selkiyttää julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittämisen lähtökohtia seuraavalle hallituskaudelle. JulkICT - työryhmän loppuraportti Julkishallinnon ICT-hallinnon kokonaisvaltainen järjestämismalli valmistui huhtikuussa Raportissa määriteltiin tavoitetilaksi julkisessa hallinnossa yhteentoimiva, kustannustehokas ja yhtenäinen asiakaslähtöinen tiedon- 18 ks. KuntaIT-sivusto 19 ks. Kuntien Tieran sivusto

13 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 13 hallinta, jossa hallinnon tietojärjestelmät ja tietorakenteet ovat organisaatioriippumattomia ja yhteentoimivia, mikä mahdollistaa joustavat rakenteelliset uudistukset sekä erilaiset palveluiden tuotantomallit. Tavoitteeksi on asetettu myös, että tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietojen liikkuvuutta kehitetään erityisesti tietosisältöjen yhtenäisyyden ja arkkitehtuurimääritysten kautta ja että tietojärjestelmien välinen tiedonsiirto perustuu pääosin avoimiin standardeihin ja rajapintoihin 20. Ehdotus kansalliseksi tietohallintostrategiaksi (JulkICT - strategia ) on valmisteltu vuonna 2012 valtiovarainministeriön johdolla. Strategian luonnos lähetettiin lokakuussa 2012 lausunnolle 336 kuntaan, 89 sairaanhoitopiiriin ja kuntayhtymään sekä 18 maakuntaliittoon. Määräaikaan mennessä lausunnon oli antanut 59 organisaatiota eli 14 prosenttia kohderyhmästä. Kunnista vain 31 vastasi eli 9 prosenttia kaikista kunnista. 21 Kuntien vähäinen osallistuminen JulkICT - strategialuonnoksesta pyydetyn lausunnon antamiseen saattoi vaikuttaa se, että vastausaika oli lyhyt ja strategian koettiin painottuvan enemmän valtionhallintoon kuin kuntiin. Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurityö on valtiovarainministeriön vastuulla. Sektorikohtaisista arkkitehtuureista vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö on muodostanut verkoston. Arkkitehtuurin kehittämistyö on yhdistetty sekä oppijoiden että koulutuksen järjestäjien sähköistä asiointia kehittävän Oppijan verkkopalvelu -hankkeen kanssa, jota jo vuonna 2010 toteutettiin kokonaisarkkitehtuuriperiaatteen mukaisesti. Hankkeen kokonaisarkkitehtuurin periaatteet on laadittu ja opetuksen osalta sanastotyö on käynnissä. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa luodaan yhteistä palvelujärjestelmää kirjastoille, arkistoille ja museoille. 22 STM:n kokonaisarkkitehtuurityö on organisoitu ja käynnistetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja työsuojelun osa-alueilla on käynnissä arkkitehtuuriryhmien organisoituminen ja työsuunnitelmien laatiminen. Sosiaaliturva osa-alueen kokonaisarkkitehtuurityö käynnistetään Kuntasektorin arkkitehtuurin laatiminen on käynnistetty Kuntaliiton syksyllä 2012 perustamassa kuntien kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä, jossa on edustajat muun muassa pääkaupunkiseudun kaupungeista. Tarkoitus on, että kun kunnissa laaditaan omia kokonaisarkkitehtuureja, ne perustuisivat valtakunnan tasolla laadittuihin yleisiin malleihin eli ns. viitearkkitehtuureihin. Toistaiseksi on epäselvää, minkälainen rooli Kuntaliiton asettamassa työryhmässä laadittavalla kokonaisarkkitehtuurimallilla on, sillä Kuntaliitto voi antaa vain suosituksia. 2.2 Kuntien tietotekniikkamenot ja ICT-toimintojen organisointi Koko kuntasektori 20 Kun ohjelmisto perustuu avoimiin standardeihin, se on yhteentoimiva minkä tahansa toisen ohjelmiston kanssa, joka käyttää samoja standardeja ja kuka tahansa voi toteuttaa sellaisen ohjelmiston. Avoin standardi vähentää toimittajariippuvuutta (Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry, 21 Rissanen, JulkICT-strategia opetusministeriön verkkolehti Jukka Lähesmaa lokakuu 2012

14 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 14 Kuntaliiton kyselyyn perustuvan kartoituksen mukaan kuntasektorin tietotekniikkamenot ovat kasvaneet viimeisen 30 vuoden aikana suoraviivaisesti lukuun ottamatta 1990-luvun alun laman aiheuttamaa taitosta (kuvio 3). Kuvio 3 Kuntien tietotekniikkamenot (vuoden 2010 rahan arvossa) 24 Kuntien ja kuntayhtymien tietohallintomenot olivat vuonna 2010 arviolta 822 miljoonaa euroa ja tietohallintotehtävissä työskenteli noin 5000 henkilöä. Tietohallintomenoista henkilökustannusten osuus oli noin 210 miljoonaa euroa. Kokonaismenoista ICT-palveluiden kehittämisen osuus on noin 10 prosenttia ja tuottamisen osuus vastaavasti 90 prosenttia. Tietojärjestelmänsä kunnat hankkivat käytännössä aina markkinoilta. Laajoja tietohallinnon ulkoistuksia ovat tehneet vain harvat kunnat. ICT-markkinat ovat keskittyneitä. Kymmenen suurinta palveluyritystä toimittaa yli kaksi kolmasosaa ja neljä suurinta lähes puolet kaikista Suomessa käytetyistä IT-palveluista 25. Kuntien ICT-toiminnat on organisoitu hyvin vaihtelevasti paikallisesti (oma toiminta, palvelukeskukset, ulkoistaminen, seudullinen yhteistyö, kuntayhtymä tuottajana jne.). Suurillakaan kaupungeilla ei ole yhtenäistä tapaa ja palvelun keskittämisen aste vaihtelee. Osassa suurimmista kaupungeista toimivat edelleen vahvat toimialakohtaiset ICT-toiminnot. Suurissa kaupungeissa on keskimäärin arviolta noin 300 tietojärjestelmää / kaupunki. Tällä hetkellä ei ole vakiintunutta kuntien keskinäistä yhteistyötä, vaan toimijoina ovat Kuntaliitto, suurten kaupunkien tapaamiset, JUHTA, JulkICT ja Tieran kautta tapahtuva yhteistyö. Lisäksi on olemassa noin 20 seudullista ICT-palvelukeskusta Kettunen Julkishallinnon ICT - hallinnon kokonaisvaltainen järjestämismalli. JulkiICT - työryhmän loppuraportti JulkICT - strategian valmistelu. Nykytilan analyysi

15 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi Pääkaupunkiseutu Taulukkoon 1 on koottu Espoon, Helsingin ja Vantaan tietohallinnon ohjausryhmät, organisaatio, henkilöstömäärä ja kustannukset. Vertailua hankaloittaa se, että Helsingin järjestelmä on hajautettu, jonka vuoksi kustannuksia ei saada suoraan kirjanpidosta. Myös ulkoistuksen aste vaikuttaa henkilöstömääriin ja kustannuksiin. Taulukko 1 Espoon, Helsingin ja Vantaan tietohallinnon ohjausryhmät, organisaatio, henkilöstömäärä ja kustannukset 27 Espoo Helsinki Vantaa Ohjausryhmät Tietohallinnon johtoryhmä Tietohallinnon ohjausryhmä Organisaatio Konserniesikunnan tietohallintoryhmä, Toimialojen tietohallintoyksiköt, Tietotekniikkapalvelut Tietotekniikkaohjelman koordinointiryhmä Tietohallinnon hankeohjausryhmä Tietohallintopalvelujen johtoryhmä Tietotekniikkaosasto Virastojen ja laitosten omat tietohallintoyksiköt Tietohallinnon ohjausryhmä Tietohallinnon palvelukeskus Toimialoilla joitakin tietohallinnon henkilöitä Henkilöstö noin 60 henkilöä noin 450 henkilöä yli 60 henkilöä Kustannukset investoinnit 4,9 milj. investoinnit n. 30 milj. vuonna 2012 euroa euroa (Helsinki käyttömenot 39 milj. käyttömenot n. 67 milj. 2010) euroa euroa Espoo investoinnit n. 8 milj. euroa käyttömenot n. 20 milj. euroa Espoon tietohallinnon toimintamalli on osittain hajautettu. Tietohallintoa koordinoi tietohallinnon johtoryhmä mutta toimintaa johdetaan hajautetusti toimialakohtaisesti. Tietohallinnon kehittämisohjelman ja projektisalkun valmistelusta vastaa tietohallinnon ohjausryhmä, jonka jäseniä ovat ICT-johtaja, ICT-kehittämisjohtaja ja tietotekniikkapalveluiden johtaja sekä toimialojen tietohallintojohtajat. Konserniesikunnan tietohallintoryhmän tehtävänä on kaupungin tietohallinnon ohjaaminen ja tietohallinnon toimintamallin kehittäminen. Tietohallintoryhmä vastaa kokonaisarkkitehtuurin laadinnasta ja toimeenpanon ohjauksesta sekä tietohallinnon kehittämisprojekteista. Jokaisella kaupungin toimialalla on oma keskitetty tietohallintoyksikkönsä. Kaupungin tietotekniikkaratkaisuista ja palvelujen tuottamisesta kaupungin muille toimialoille ja liikelaitoksille vastaa palveluliiketoimen toimialalle sijoittuva tietotekniikkapalvelujen yksikkö. 27 Lähteet: Espoon kaupunki, Helsinki-Vantaa selvitys, Vantaan kaupunki

16 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 16 Kaupungilla on yhteensä noin 60 henkilöä tietohallinnon tehtävissä. Perustietotekniikkapalvelut, kuten lähi- ja käyttötuki, infrastruktuuri- ja palvelinpalvelut sekä lähiverkkopalvelut on siirretty ulkoiselle palveluntuottajalle lokakuussa 2008 solmitun palvelusopimuksen mukaisesti. Espoossa otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta uusi ICT-toimintamalli. Yhteistyö Kuntien Tiera Oy:n kanssa käynnistyi vuoden 2013 alussa. Kaupunki liittyi Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi joulukuussa Espoon kaupungin ICT -kustannukset olivat vuonna 2012 noin 43,9 miljoonaa euroa eli 2,27 prosenttia kaupungin käyttömenoista. Kustannukset jakaantuivat seuraavasti: ICT-investoinnit 4,9 miljoonaa euroa, käyttömenot 34,4 miljoona euroa ja tietohallintohenkilöstön ja - tilojen kustannukset 4,6 milj. euroa. Kaupungilla on käytössään noin 100 tietojärjestelmää, joista pääkaupunkiseudun yhteisiä on noin 10. Helsinki Helsingin kaupungin virastot ja laitokset vastaavat tietojärjestelmistään. Kaupungin talousja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosasto (vajaat 40 henkilöä) huolehtii kaupungin yhteisistä tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon hyödyntämisen ohjauksesta kaupunginhallinnossa tietotekniikasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Hallintokunnissa on tietohallinnosta vastaava yksikkö tai vastuuhenkilö, joka toimii yhteistyössä tietotekniikkaosaston kanssa. Virastoissa ja laitoksissa on 1-70 henkilöä tietohallintotehtävissä, riippuen hallintokunnan koosta. Yhteensä kaupungilla on noin 450 henkilöä tietohallinnon tehtävissä. 28 Tällä hetkellä Helsingissä toimii kolme kaupungin tietotekniikkaohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvää työryhmää. Tietotekniikkaohjelman koordinointiryhmän puheenjohtaja on kaupunginjohtaja ja siihen kuuluvat apulaiskaupunginjohtajien lisäksi nimetyt virastopäälliköt ja tietotekniikkapäällikkö. Ryhmän tehtävänä on määrittää tietotekniikan hyödyntämisen suunta, tavoitteet ja hyödyntämisessä tarvittava yhtenäisyys ja ohjausmalli kaupungissa. Helsingin tietohallinnon hankeohjausryhmän vetäjä puolestaan on rahoitusjohtaja ja mukana on valittujen toimialojen virastojen virastopäälliköt sekä tietotekniikkapäällikkö ja ICT-kehityspäällikkö tietotekniikkaosastolta. Ryhmä priorisoi ja koordinoi tietotekniikan hyödyntämisen kehityshankkeet ja varmistaa niiden vastaavuuden tietotekniikkaohjelman painotuksiin. Kolmas työryhmä on tietohallintopalvelujen johtoryhmä, jota johtaa tietotekniikkapäällikkö ja jonka jäseninä ovat valittujen virastojen tietohallinnosta vastaavat. Ryhmä määrittää käytännössä kaupunkiyhtenäiset palvelut ja toimintakäytännöt. Helsingin ICT-budjetiksi arvioitiin vuonna 2010 noin 97 miljoonaa euroa: investoinnit noin 30 miljoonaa euroa, käyttömenot noin 45 miljoonaa euroa ja henkilöstökulut noin 22 miljoonaa euroa. 29 Palvelutuotanto hankitaan pääosin ulkoisilta palvelutoimittajilta. Vantaa 28 Helsinki-Vantaa selvitys, teemaryhmien loppuraportit 2010, Kuntatalous s Emt. lähde.

17 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 17 Vantaan tietohallinto on keskitetty. Tietohallinnon palvelukeskus vastaa Vantaan kaupungin palvelutuotannossa tarvittavasta tieto- ja viestintäteknologiasta ja tietojärjestelmäratkaisuista hoitaen muun muassa kaikki ICT- hankintojen kilpailutukset. Palvelukeskuksessa on henkilökuntaa noin 60 ja lisäksi jonkin verran ulkoisen ICT-palveluntuottajan henkilöstöä. Toimialoilla on myös joitakin henkilöitä kehittämis- ja koordinointi- ja pääkäyttäjätehtävissä. Vuonna 2012 ICT-investoinnit olivat noin 8 miljoonaa euroa. Käyttösuunnitelman mukaan toimintakulut olivat noin 20 miljoonaa euroa vuonna Tietohallinnon ohjausryhmä vastaa tietohallinnon kehittämisestä, ohjauksesta, koordinoinnista ja hallinnasta, taloudellisuuden ja tehokkuuden seurannasta, toimialojen ohjaamisesta tietohallintokysymyksissä, tietohallintostrategian, tietohallinnon hankesalkun ja vuosibudjetin ja tietohallinnon palvelukeskuksen toimenpideohjelman hyväksymisestä. Tietohallinnon ohjausryhmään kuuluvat keskushallinnon apulaiskaupunginjohtaja ( alkaen konsernipalveluiden apulaiskaupunginjohtaja), toimialojen talous- ja hallintojohtajat, kaupungin hallintojohtaja, kaupungin henkilöstöjohtaja, kaupungin talousjohtaja sekä tietohallinnon johtoryhmä. 3 TIETOJÄRJESTELMIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ JA YHTEENTOIMIVUUS 3.1 Yhteentoimivuus pääkaupunkiseudun strategioissa, ohjelmissa ja tavoitteissa Arvioinnissa tarkasteltiin sitä, miten kaupunkien omissa ja yhteisissä tavoitteissa on huomioitu tietojärjestelmien yhteentoimivuus pääkaupunkiseudulla. Analyysi aloitettiin kaupunkien tietohallintostrategioista, mutta koska niiden aikajänne ei kattanut koko tarkastelujaksoa , tarkastelua laajennettiin kaupunkien strategioihin ja talousarvioihin. Tekstianalyysissa tarkastelu kohdistui tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen sekä seudulliseen tai pääkaupunkiseudun yhteistyöhön tietohallinnon ja tietojärjestelmien osalta Pääkaupunkiseututason strategia Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta linjaa pääkaupunkiseututason strategiat. Uusimmassa, marraskuussa 2009 hyväksytyssä strategiassa 30 tietotekniikka on mainittu seuraavasti: Palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti (metropolipalvelut, lähipalvelut, erityispalvelut) sekä sähköisiä palveluja ja asiointia kehittäen. Strategiassa on mainittu mahdolliset metropolipalvelut, ilman tarkempaa sisällön kuvausta. Edellinen, vuonna 2004 hyväksytty pääkaupunkiseudun visio ja strategia on melko vanha arvioitaessa tietojärjestelmäyhteistyön ja yhteentoimivuuden ilmenemistä strategioissa, mutta siitä ilmenevät tuolloin painotetut näkökulmat. Ote strategiasta on esitetty kuviossa 4. Strategiassa tavoitteena ovat tehokkaat yhteiset seudulliset palvelut, joiden yksi edellytys on yhteinen tietotekninen arkkitehtuuri. Jo tuolloin siis visioitiin pääkaupunkiseudun yhteisestä tietoteknisestä arkkitehtuurista. Lisäksi vuonna 2004 painotettiin päällekkäisten kustannusten välttämistä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön ja yhteiskilpailutuksen avulla. 30 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 2009

18 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 18 Kuvio 4 Pääkaupunkiseudun visio ja strategia, Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 2004 Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys tietohallintoyhteistyön tehostamisesta on kirjattu myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen liitteeseen 2 Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeet ja toimenpiteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. 31 Sen mukaan kaupungit tukevat aktiivisella yhteisellä panoksella KuntaTime - työryhmän esittämiä toimenpiteitä julkishallinnon tietohallintoyhteistyön tehostamiseksi erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa, opetustoimessa, hankintatoimessa ja sähköisessä asioinnissa. Käynnistetään seudullisesti em. sektoreita koskeva selvitys- ja kehitystyö. Selvitystyö näyttää viittaavan PKS - tietohallintoryhmän raporttiin vuodelta Siinä esitettyjä linjauksia ja yhteistyön etenemistä tarkastellaan luvussa 3.3. Pääkaupunkiseudun kunnat solmivat vuonna 2008 uuden yhteistyösopimuksen vuosille ja vuonna 2013 yhteistyösopimuksen vuosille Näissä asiakirjoissa sovitaan Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja koordinaatioryhmän toiminnan järjestämisestä. Koska sopimukset eivät sisällä liitteitä, ne eivät myöskään sisällä linjauksia substanssikysymysten, kuten tietohallintoyhteistyön osalta. 31 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 2006a 32 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 2008

19 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi Espoon strategiat Espoon tietohallinnon kehittämisohjelma kattoi vuodet Siinä viitattiin useissa kohdissa pääkaupunkiseudun yhteistyön tarpeeseen. Ohjelmassa nähtiin esimerkiksi merkittäviä yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelujen yhteisessä tuotannossa ja jakelussa sekä kunta- että toimialatasoilla. Jo olemassa olevasta yhteistyöstä mainittiin kirjastojen Helmet - järjestelmä ja verkkotunnistamis- ja maksamisprojekti (VETUMA). Myös osaamisen kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun tasoiseen yhteistyöhön kilpailuttamisosaamisen verkostoitumisessa ja pääkaupunkiseututasoisen projektipäällikköpoolin hyödyntämisessä. Infrastruktuurin osalta nähtiin myös tarpeelliseksi verkottuminen pääkaupunkiseudun hankinnoissa (mm. tieto- ja puhelinliikenne sekä laite- ja kapasiteettihankinta). Tietohallinnon kehittämisohjelmassa vuosille ei vielä käytetty käsitettä tietojärjestelmien yhteentoimivuus, mutta yhteensopivuus-sanaa käytettiin kahdessa asiakohdassa. Ensimmäinen asiakohta liittyi saumattomiin palveluketjuihin. Ohjelmassa todettiin, että saumattomien palvelujen tuottaminen edellyttää, että Espoon ja sen kumppanien toimintatavat ovat yhteensopivia ja palveluihin liittyvän tiedon kulku on varmistettu yhteisillä rajapinnoilla. Toisiin kuntiin liittyvinä tietoteknisinä rajapintoina mainittiin ensinnäkin palvelujen tai resurssien yhteiskäyttö, joka edellyttää yhteyttä muun muassa resurssien suunnittelua ja ohjausta tukevien järjestelmien välillä. Tästä esimerkkeinä mainittiin kaupunkien yhteiset hoitohenkilöresurssit tai yhteinen aineistovalikoima HelMet - kirjastopalvelussa. Toisena rajapintana mainittiin se, että kuntalainen voisi halutessaan saada palvelun oman kunnan ulkopuolelta, jolloin tarvitaan mm. asiakastietojen ja laskutustietojen siirtämistä kuntien järjestelmien välillä. Esimerkkeinä tästä ohjelmassa oli terveyskeskuskäynti ja päivähoitopaikka oman kunnan ulkopuolella. Toinen asiakohta, jossa ohjelmassa viitattiin tietojärjestelmien yhteensopivuuteen, oli tieto- ja viestintätekniikan arkkitehtuurin tavoitetilaa käsittelevä kohta: Ohjelmien hankinnoissa varmistetaan yhteensopivuus ja liitettävyys nykyisiin järjestelmiin. Tämä viittasi yleisesti ohjelmiin, ei erityisesti kuntien yhteisiin, mutta samassa asiayhteydessä tavoitteeksi asetettiin se, että ohjelmistojen hankinnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan kuntasektorin yhteisiin hankintoihin. Vuoden 2010 jälkeen erillistä tietohallinnon ohjelmaa ei ole tehty, vaan tietohallinto kytkettiin Espoo-strategiaan ja toiminnan suunnitteluun. Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat määrittelyt tulevat olemaan osana kaupungin vuonna 2012 aloittamaa kokonaisarkkitehtuurityötä. Kaupungin johtoryhmä on asettanut vuoden 2012 ICT-toiminnan strategiseksi tavoitteeksi, että Espoo on mukana kehittämässä julkisen hallinnon, erityisesti kaupunkien yhteistä ICT:tä. Seudullisten tietojärjestelmien ja tietohallinnon kehittäminen esiintyi Espoo-strategiassa vuosille , mutta ei enää strategiassa Vuosien strategiassa tavoitteena oli kehittää palvelutuotantoa ja sitä tukevia prosesseja ja tietojärjestelmiä siten, että tehokkuuden kannalta keskeisten toimintojen organisointi seudullisesti on mahdollista. Lisäksi tavoitteena oli kehittää tietohallintoa seudullisesti siten, että tietojärjestelmät ja tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri luovat pohjan palvelujen yhteiskäytöl-

20 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 20 le. Kumpikaan strategia ei sisältänyt viittauksia tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen, ei kaupungin sisällä eikä ulkopuolella. Myöskään Espoon talousarvioissa ei esiintynyt viittauksia tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen Helsingin strategiat Helsingin kaupungin tietotekniikkastrategiassa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö oli näkyvästi esillä. Strategiakauden kehittämisohjelman viides hankekokonaisuus oli seutuyhteistyö: Tuetaan pääkaupunkiseudun kuntien seutuyhteistyön linjauksia tietotekniikan keinoin. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteiset tietojärjestelmäpalvelut integroidaan tarvittavilta osin keskenään. Yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi oli asetettu palvelujen saatavuus ja tietotekniikan toimivuus yli kunta-, seutu- ja valtionhallinnon organisaatiorajojen. Tuolloin pääkaupunkiseudun kuntien vastaus käynnissä olleeseen kuntien palvelurakenneuudistukseen oli seudullisen yhteistyön tiivistäminen 33, mikä tarkoitti Helsingin tietotekniikkastrategiassa tehdyn tulkinnan mukaan käytännössä myös palvelujen tukena olevien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja yhtenäisyyttä sekä kaupunkien kesken että HUS:n kanssa. Tietotekniikkastrategian toimeenpano-osiossa seudullisen yhteistyön tavoitteeksi mainittiin turvata tietojärjestelmäpalvelut yhteisille seudullisille palveluille ja tehtäville ja mahdollisuuksien mukaan välttää tarpeettomia päällekkäisiä tietoteknisiä ratkaisuja. Helsingin kaupungin tietotekniikkaohjelmassa , joka korvasi tietotekniikkastrategian , yhteentoimivuus nähdään kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin yhteentoimivuus yli organisaatiorajojen kaupungin sisällä ja toiseksi yhteentoimivuus muiden organisaatioiden kanssa. Erikseen seutuyhteistyötä ei mainittu tässä yhteydessä, vaan viitattiin tietohallintolain vaatimuksiin yhteentoimivuudesta. Tietotekniikkaohjelman mukaan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta lisätään käyttämällä avoimia standardeja ja kehittämällä kokonaisarkkitehtuuria. Yhteentoimivuus kaupungin sisäisten ja ulkoisten toimijoiden välillä nähdään myös tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiskeinoksi. Voimassa oleva tietotekniikkaohjelma painottaa kaupungin sisäisten tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja kehittämistarpeita. Seudullinen näkökulma tai pääkaupunkiseudun yhteistyö tulee ohjelmassa mainituksi vain kahdessa kohdassa. Ensinnäkin kansalaisten vapaa hakeutuminen ja valinnanvapauksien lisääminen tuovat uusia vaatimuksia tietojärjestelmien kehittämiseen erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimessa. Asiakaspalvelun parantamista ja taloudellista tehokkuutta on tarkasteltava pääkaupunkiseudulla yli kuntaja sektorirajojen. Helsinki esittää yhteistyölle kuitenkin sen varauksen, ettei se jää odottamaan muita seudullisia tai kansallisia toimijoita silloin kun pääkaupungin myönteistä kehitystä edistäviä ratkaisuja on aikaansaatavissa. Toisena seudullisen yhteistyön mahdollisuutena mainitaan se, että kaupungin omaa sähköisten palvelujen jakelukanavaa, asiointi.hel.fi, täydennetään soveltuvin osin seudullisilla ja kansallisilla ratkaisuilla. Lisäksi seudulliset yhteisöt eli HUS, HSY, HSL ja Uudenmaan liitto mainitaan strategiaohjelman kuviossa, jossa on esitetty Helsingin kaupungin palvelutoiminnan kokonaisuus ( ekosysteemi ). 33 Ks. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 2006b

21 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 21 Helsingin strategiaohjelma ei sisällä viittauksia pääkaupunkiseudun tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen. Näkökulmana ovat joko kaupungin sisällä yhteentoimivat järjestelmät tai sähköisen asioinnin kehittäminen tavoitteenaan parantaa kaupunkilaisten palvelua ja tehostaa palvelutuotantoa. Yleisellä tasolla seutuyhteistyö toki mainitaan: Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyötä kehitetään. Tavoitteena on palvella kaupunkilaisia ja yrityksiä joustavasti kuntarajojen häiritsemättä. Käytännössä voidaan toki ajatella, että joustava palvelu kuntarajojen häiritsemättä edellyttää myös tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Helsingin talousarvioissa vuosille viittauksia tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen esiintyy vain vuoden 2012 talousarviossa kaupungin sisäisen yhteentoimivuuden osalta ja vuonna 2009 kiinteistöviraston talousarviokohdassa. Talousarvion laatimisohjeissa vuonna 2013 painotetaan tietotekniikkainvestointien yhteentoimivuutta Vantaan strategiat Vantaalla ei ollut arviointiajankohtana voimassa olevaa tietohallinnon kehittämistä ohjaavaa asiakirjaa. ICT-toimintojen kehittämistä ohjaa kaupungin strategia ja siitä johdettu tietohallinnon tuloskortti sekä näiden pohjalta tietohallinnon ohjausryhmä apulaiskaupunginjohtajan johdolla. Ohjausryhmässä on ollut toimialojen edustus. Vantaan tietohallintojohtajan mukaan tietohallinto-ohjelman laatiminen on tavoitteena vuoden 2013 aikana. Arvioinnin kannalta keskeisinä vuosina Vantaalla ei ole ollut erikseen kirjattua tietohallintostrategiaa tai ohjelmaa. Viimeisin Vantaan tietohallintostrategia oli laadittu jo vuonna 2004 ja se kattoi vuodet Strategiassa tuotiin seudullisesta näkökulmasta esiin sekä pääkaupunkiseudun verkkopalveluiden kehittäminen yhteistyönä että yleisesti palvelujen yhteiskäytön edellyttämien tietojärjestelmien kehittäminen. Strategian mukaan verkkopalveluihin liittyvässä yhteistyössä panostetaan erityisesti liikenteen ja maankäytön, sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä seudullisiin neuvonnan, tiedotuksen ja kaupunkilaisten vaikuttamisen verkkopalveluihin. 34 Vantaan kaupungin strategia-asiakirjassa vuosina 2009, 2010 ja 2011 on käsitelty tietotekniikka-asioita kohdassa tuottavuuden parantaminen. Tällöin pääpaino on ollut sähköisen asioinnin laajentamisessa Vantaan kaupungin palveluissa. Vantaan strategia vuodelle , kohdassa kestävä tuottavuus, sen sijaan nostaa esiin arviointiaiheen kannalta olennaisen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja pääkaupunkiseudun yhteistyön. Strategiassa tavoitteet on kuitenkin esitetty hyvin yleisellä tasolla: Uusi tietohallintolaki painottuu julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tietohallinnon painopiste siirtyy yhä enemmän eri verkostojen hyödyntämiseen ja yhteishankkeisiin muiden toimijoiden kanssa. Sähköisen asioinnin osalta pääkaupunkiseudun yhteistyötä lisätään. Valtakunnallisella tasolla Vantaa on mukana valtiovarainministeriön SADe -hankkeen ohjelmissa ja yhteistyötä muiden julkishallinnon toimijoiden sekä alueellisten verkostojen kanssa lisätään. 34 Vantaan tietohallintostrategia Vantaan tasapainotettu strategia

Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 1 TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 1 TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 1 TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2012 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointi 20.2.2013 Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus

SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus Näiden periaatteiden piirissä ovat Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kuntien ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ICT-vastuualueet ja

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015 30.11.2011 1 Sisältö Strategian kohde Maakunnan ICT-toiminnan toiminta-ajatus ja visio Strategiset muutostekijät Kokonaisarkkitehtuuri merkittävänä muutostekijänä Strategiset painopistealueet Strateginen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

SOTE KA hallintamallin uudistaminen

SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL 26.10.2017 1 Nykyinen hallintamalli ja sen haasteet Nykyinen hallintamalli osittain hajanainen Valtakunnallinen valtiovetoinen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen Kuntien ICT-palvelut rakenneuudistuksessa 26.2.2015 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano 25.5.2011 Arja Terho Käsittely Valtioneuvostolta eduskunnalle 11/2010 Eduskunta: Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon 12/2010 Hallintovaliokunnan lausunto

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-strategia. O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012

Julkisen hallinnon ICT-strategia. O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategia O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategiahankkeen tavoite Julkisen hallinnon ICT -strategiahankkeessa luodaan ensimmäinen valtionhallinnon ja

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Asettamispäätös 1 (5) VM130:01/2015 12.5.2016 JulkICT-osasto JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Tausta Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

YHTEENTOIMIVUUS Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö

YHTEENTOIMIVUUS Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö YHTEENTOIMIVUUS 6.3.2019 Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö Yhteentoimivuus Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen (ja varmistaminen) Tiedon (tarkoituksenmukaisen)

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

tukena julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisessa ja julkisen hallinnon

tukena julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisessa ja julkisen hallinnon VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Julkisen hallinnon ICT-toiminto 14.1.2013 luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEU- VOTTELUKUNNASTA 1 Taustaa Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

Lisätiedot

Kuntien tietotekniikka 2013

Kuntien tietotekniikka 2013 Kuntien tietotekniikka 2013 Kuntien tietotekniikkakartoitus on Kuntaliiton tekemä selvitys kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikasta ja tietohallinnasta. Kysely tuottaa vertailutietoa Kuntaliiton ja kuntien

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia JulkICT strategia Kotkan kaupunki Tietohallinto Asia: Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Viite: VM:n lausuntopyyntö VM 155:00/2011 1. Vastaajan

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014

AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014 AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta Tilanne 11/2014 Mitä tarvitaan? Valtio (STM) YHTEINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA - yhteiset tavoitteet - toimenpidesuunnitelma pitkälle aikavälille - asiakas / potilas toimenpiteiden

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-strategia 2012 2020. Valmistelun tilannekatsaus 4.10.2012

Julkisen hallinnon ICT-strategia 2012 2020. Valmistelun tilannekatsaus 4.10.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 4.10.2012 Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT-strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma

Lisätiedot

Paikkatieto-JHS-yhteistyön organisointi. Juhtan ja Patinen uusi yhteistyömalli

Paikkatieto-JHS-yhteistyön organisointi. Juhtan ja Patinen uusi yhteistyömalli Paikkatieto-JHS-yhteistyön organisointi Juhtan ja Patinen uusi yhteistyömalli 1 2. Digitalisaation iso kuva 1. Asiakaskeskeinen yhteiskunta Hallinto palveluna: tyytyväiset kansalaiset ja yritykset Kansalainen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kansallisen projektin projektipäällikkö 18.4.2013 sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto JulkICT-toiminto ICT-johtaja Timo Valli Osastopäällikön sihteeri Maija Haltia Strateginen

Lisätiedot