Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja"

Transkriptio

1 Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 7/2011

2

3 Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 7/2011

4

5 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät OSA 1: Jukka Pekkarinen ja Pekka Sinko OSA 2: Hanna Freystätter ja Veli-Matti Mattila (toim.) OSA 3: Mika Maliranta, Reijo Mankinen, Paavo Suni ja Pekka Ylä-Anttila LIITE: Eero Lehto, Jose Lahtinen ja Markku Lehmus KUVAILULEHTI Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa: alustava kokonaisarvio Tiivistelmä Raporttiin kootut kirjoitukset muodostavat ensi vaiheen kokonaiskuvauksen vuosien finanssikriisin ja sitä seuranneen globaalin reaalitalouden taantuman välittymisestä Suomen talouteen. Tuotannon kansainvälisesti vertaillen voimakkaan pudotuksen taustalla oli ennen muuta vientimme painottuminen suhdanneherkkien investointihyödykkeiden kauppaan. Myös Nokian kannattavuuden heikkenemiseen liittynyt sähköteknisen teollisuuden toimintaylijäämän supistuminen vähensi Suomen bruttokansantuotetta, vaikka se ei ilmennytkään kuin pieneltä osin kotimaisten tuotannontekijätulojen ja alenemisena. Työttömyyden kasvua hillitsi laajamittainen lyhennettyyn työaikaan turvautuminen, jota työttömyysturvajärjestelmämme tuki. Näiden institutionaalisten erityispiirteiden ohella myös onnistuneet elvytystoimet myötävaikuttivat siihen, että yksityinen kulutus ja työllisyys säilyivät bruttokansantuotteen voimakkaaseen supistumiseen nähden suhteellisen vahvoina ja työttömyyden kasvu jäi odotettua pienemmäksi. Toisaalta osa taantuman negatiivisista reaalitaloudellisista vaikutuksista saattaa näkyä vasta viiveellä. Yhtenä hintana taantumasta on ollut julkisen talouden tasapainon heikentyminen, jonka saaminen tasapainoon noususuhdanteen aikana on entistäkin tärkeämpää. Avainsanat Finanssikriisi, taantuma, rakennemuutos, elvytys Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN (painettu) Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 7/2011 Kokonaissivumäärä Kieli 69 Fi Kustantaja Valtioneuvoston kanslia Julkaisu PDF:nä: Lisätietoja: Julkaisun jakelu ja välitys Luottamuksellisuus julkinen ISBN (PDF) Taitto Valtioneuvoston kanslia/politiikka-analyysiyksikkö Painopaikka Valtioneuvoston kanslia

6 Utgivare STATSRÅDETS KANSLI Författare DEL 1: Jukka Pekkarinen och Pekka Sinko DEL 2: Hanna Freystätter och Veli-Matti Mattila (red.) DEL 3: Mika Maliranta, Reijo Mankinen, Paavo Suni och Pekka Ylä-Anttila BILAGA: Eero Lehto, Jose Lahtinen och Markku Lehmus PRESENTATIONSBLAD Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Statsrådets kansli Datum då utredningen tillsattes Publikationens namn Finanskrisens realekonomiska konsekvenser i Finland: en preliminär helhetsbedömning Sammandrag De texter som ingår i rapporten bildar en preliminär helhetsbeskrivning av hur finanskrisen åren och den globala recession i realekonomin som därefter följde avspeglades i Finlands ekonomi. Orsakerna till den i internationell jämförelse stora svackan i produktionen var framför allt att tyngdpunkten i vår export ligger på handel med konjunkturkänsliga investeringsnyttigheter. Också den minskning i rörelseöverskottet inom den elektrotekniska industrin som orsakades av framför alt Nokias försämrade lönsamhet minskade Finlands bruttonationalprodukt, även om den endast i marginell omfattning tog sig uttryck i att de finländska intäkterna av produktionsfaktorerna minskade. Arbetslöshetsökningen dämpades av en omfattande användning av förkortad arbetstid, vilket stöddes av vårt system med utkomstskydd. Vid sidan av dessa institutionella särdrag bidrog också lyckade stimulansåtgärder till att den privata konsumtionen och sysselsättningen bibehölls rätt starka i förhållande till den kraftigt minskade bruttonationalprodukten och att arbetslösheten ökade mindre än befarat. Däremot kan vissa av de negativa realekonomiska konsekvenserna av recessionen komma att märkas först med en fördröjning. En av följderna av recessionen är att balansen i den offentliga ekonomin har försvagats, och det är av allt större vikt att den fås i balans under konjunkturuppgången. Nyckelord Finanskris, recession, strukturförändring, stimulans Publikationsseriens namn och nummer ISSN ISBN (tryck) Statsrådets kanslis rapportserie 7/2011 Sidantal Språk 69 Fi Förläggare Statsrådets kansli Publikationen som PDF: Ytterligare information: Distribution och försäljning Sekretessgrad ISBN (PDF) Offentlig Layout Statsrådets kansli/enheten för politikanalys Tryckort Statsrådets kansli

7 SISÄLLYS OSA 1 JOHDANTO... 7 OSA 2 Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen JOHDANTO JA YHTEENVETO SUOMEN TALOUS JA SIIHEN KOHDISTUNEET HÄIRIÖT Talouden tila ennen kriisiä Talouteen kohdistuneet häiriöt Vientimarkkinoiden kysynnän supistuminen Rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn heikkeneminen Talouden tuotantopotentiaalin äkillinen pienentyminen Euroopan julkistalouksien velkaongelmat SUOMEN TALOUDEN RAKENNE JA HÄIRIÖIDEN VÄLITTYMINEN Tuotannon ja viennin rakenteen merkitys Viennin maajakauma Viennin tuoterakenne Palveluvienti Kotimaisten rahoitustekijöiden merkitys Rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden vuorovaikutus Yritysten velkaantuneisuus ja rahoitus Kotitalouksien velkaantuneisuus ja rahoitus Työmarkkinoiden kehitys Työttömyyden reaktio tuotannon pudotukseen Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset TALOUSPOLITIIKAN REAKTIO TAANTUMAAN EKP:n rahapolitiikka ja Suomi Finanssipolitiikka Rahoitusjärjestelmän tukitoimia FINANSSIKRIISIN PIDEMMÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUTEEN Lähiajan näkymät Rakennemuutoksen tila Talouden rakenteiden uudistuminen Julkisen talouden tilanne ja kestävyys OSA 3 Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa Tiivistelmä Johdanto kriisin tausta Viennin, tuotannon ja tuottavuuden toimialoittainen kehitys kriisin aikana Työllisyyskehitys toimialoittain kriisin aikana Taantuman rakenteelliset ja pitkän aikavälin vaikutukset Johtopäätökset Lähteet LIITE Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelma finanssipolitiikan elvytyksestä... 65

8

9 JOHDANTO Vuosien finanssikriisi ja sitä seurannut globaali reaalitalouden taantuma heijastuivat Suomen kokonaistuotantoon kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen voimakkaasti. Vuonna 2009 kokonaistuotannon määrä jäi 8,2 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Vaikka talous on sittemmin toipunut jopa arvioitua nopeammin, on tärkeää selvittää perusteellisesti, mitkä tekijät olivat taloutemme poikkeuksellisen suhdanneherkkyyden taustalla. Käynnistääkseen systemaattisemman taantuman jälkipyykin talousneuvoston sihteeristö pyysi joulukuussa 2010 Suomen Pankkia kokoamaan lähinnä sen omassa piirissä tehdyn aihepiiriin liittyvän tutkimus- ja selvitystyön raportoitavaksi talousneuvostolle. Lisäksi sihteeristö tilasi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitokselta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta suppeampiin erityiskysymyksiin keskittyvää täydentävää materiaalia. Suomen Pankin ja Etlan tuottaman materiaalin pääkohdat esiteltiin talousneuvostolle tammikuussa 2011 ja julkaistaan yhdessä tässä raportissa. Lisäksi raporttiin sisältyy Palkansaajien tutkimuslaitoksessa laadittu julkisen elvytyksen suuruusluokkaa ja vaikutuksia arvioiva laskelma. Suomen Pankissa laaditun, finanssikriisin vaikutuksia käsittelevän raportin mukaan tuotannon voimakkaan pudotuksen taustalla oli ennen muuta vientimme painottuminen suhdanneherkkien investointihyödykkeiden kauppaan, jonka supistuminen oli globaalisti erittäin voimakasta. Tämän seurauksena vientimme volyymi supistui 20 prosenttia vuonna Myös investoinnit pienentyivät rajusti, noin 17 prosentilla. Bruttokansantuotteen voimakkaaseen pudotukseen nähden yksityinen kulutus ja työllisyys säilyivät suhteellisen vahvoina ja työttömyyden nousu jäi arvioitua pienemmäksi. Tässä suhteessa Suomi menestyi monia muita maita paremmin. Osansa havaittuun kehitykseen oli elvyttävällä raha- ja finanssipolitiikalla, yritysrahoituksen tukitoimilla, määräaikaisten lomautusten järjestelmällä ja työmarkkinoiden joustavuudella sekä osin näihin liittyen kotitalouksien korkealla pysyneellä luottamuksella. Etlassa laadittu raportti täydentää Suomen Pankin raporttia erityisesti taantuman toimialavaikutusten osalta. Etlan selvitys korostaa sähköteknisen viennin supistumista osin kansainvälisen kaupan rakenteeseen ja erityisesti Nokian markkinaosuuksien supistumiseen ja kannattavuuden heikkenemiseen liittyen. Selvityksen mukaan sähköteknisen teollisuuden toimintaylijäämän jyrkkä supistuminen vastaa noin 2 prosenttiyksikköä Suomen bruttokansantuotteen supistumisesta vuonna Sähköteknisen alan toimintaylijäämän supistuminen kuitenkaan vaikuttanut täydellä painolla kotitalouksien tuloihin, koska huomattava osa tulonmenetyksistä kohdistui erityisesti Nokian ulkomaisiin osakkeenomistajiin. Tämä havainto selittää osaltaan bruttokansantuotteen huomattavan supistumisen suhteellisen lieviä kotimaisia vaikutuksia. Sähköteknisen alan vienti ja tuotanto ovat toisaalta elpyneet hitaasti ja näyttäisivät jäävän pysyvästi taantumaa edeltävän tason alapuolelle. Kannattavuuden heikkenemisen negatiiviset reaalitaloudelliset vaikutukset tulevat osin näkyviin vasta viiveellä, kuten Nokian nyttemmin antama ilmoitus toiminnan supistamisesta ja henkilöstövähennyksistä osoittaa. Varsin yleisesti on lähdetty siitä, että oikea-aikainen ja osin kansainvälisesti koordinoitu rahaja finanssipoliittinen elvytys olivat tärkeässä osassa finanssikriisin ja sitä seuranneen taantu- 7

10 man lieventämisessä. Myös Suomessa julkinen valta pyrki lieventämään taantuman vaikutuksia sekä yritysrahoituksen saatavuutta turvaavilla erityistoimilla että yksityistä ja julkista kysyntää tukevalla vero- ja menoelvytyksellä. Julkisen elvytyksen vaikutuksen määrällinen arviointi on varsin haastava tehtävä, eikä kiistattomasti oikeaa menettelytapaa sen suhteen ole löydetty. Sihteeristön pyynnöstä Palkansaajien tutkimuslaitos laati laskelman, jossa elvytyksen mittaluokkaa ja vaikutusta kokonaistuotannon kasvuun arvioidaan PT:n käyttämällä laskutavalla ja kokonaistaloudellisen mallin avulla. Arvioidun meno- ja veroelvytyksen suuruus vuosina 2009, noin 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen oli eurooppalaista keskitasoa voimakkaampaa. Mallilaskelmien mukaan näiden toimien bruttokansantuotteen kasvua tukeva vaikutus oli kuitenkin varsin maltillinen, 0,7 prosenttiyksikön luokkaa. Elvytyksen mittaluokkaa koskevat tulokset ovat jossain määrin varovaisempia kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä laaditut arviot. Myös PT:n arviota elvytyksen kasvua tukevista vaikutuksista voidaan pitää varsin varovaisina. Toisaalta on syytä huomata, että Suomen kannalta EU:n laajuinen elvytys saattaa periaatteessa olla vientikysynnän kautta merkittävämpi tekijä kuin kotimaassa tapahtuva elvytys sinänsä. Tästä näkökulmasta elvytystalkoisiin osallistuminen voi olla perusteltua, vaikka elvytyksen suorat kotimaiset vaikutukset jäisivätkin suhteellisen vähäisiksi. Raportista muodostuvan kokonaiskuvan perusteella voidaan arvioida, että Suomen talous on kaikkiaan hyvin suhdanneherkkä, mutta onnistuneet elvytystoimemme sekä institutionaaliset rakenteemme ovat onnistuneet ainakin osittain lieventämään taantuman ei-toivottuja vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Toisaalta osa taantuman negatiivisista reaalivaikutuksista saattaa näkyä vasta viiveellä. Yhtenä hintana taantumasta on ollut julkisen talouden tasapainon heikentyminen, jonka saaminen tasapainoon noususuhdanteen aikana on entistäkin tärkeämpää. Tähän raporttiin sisältyvät selvitykset ovat luonteeltaan alustavia ja palvelevat hyvin ensi vaiheen kokoavina arvioina. Systemaattista analyysia kriisin välittymisestä Suomen talouteen ja sen pidemmän ajan rakenteellisista vaikutuksista on syytä jatkaa. Raportin rakenne on seuraava: Osan 2 muodostaa Suomen Pankissa laadittu raportti Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen, jonka ovat toimittaneet Hanna Freystätter ja Veli- Matti Mattila. Osan 3 muodostaa Etlassa laadittu raportti Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? jonka ovat kirjoittaneet Mika Maliranta, Reijo Mankinen, Paavo Suni ja Pekka Ylä- Anttila. Liitteessä 1 esitetään Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehdyt laskelmat koskien finanssipoliittisen elvytyksen suuruusluokkaa ja sen vaikutusta bruttokansantuotteen kehitykseen vuosina 2009 ja Laskelmien teosta ovat vastanneet Eero Lehto, Jose Lahtinen ja Markku Lehmus. Suomen Pankin laatima osa 2 on julkaistu sellaisenaan BOF Online 1/2011 internetjulkaisuna. Osa 3 on puolestaan eräiltä, lähinnä Nokian viimeaikaista kehitystä koskevilta, osin täydennetty versio Etlan keskusteluaiheita-sarjassa julkaistusta raportista nro Liitteeseen sisältyviä PT:n laskelmia ei ole vastaavassa laajuudessa julkaistu aiemmin. 8

11 OSA 2 Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen Toim. Hanna Freystätter ja Veli-Matti Mattila

12

13 JOHDANTO JA YHTEENVETO Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriötila kärjistyi syksyllä 2008 finanssikriisiksi, jonka vaikutukset levisivät nopeasti eri puolille maailmantaloutta. Kriisi vei Suomenkin talouden syvään taantumaan. Tässä selvityksessä tarkastellaan kriisin välittymistä ja vaikutuksia Suomen talouteen sekä arvioidaan sitä, millä tavoin kriisi on voinut muuttaa maamme pidemmän aikavälin kasvunäkymiä. Selvitys perustuu Suomen Pankissa vuosina tehtyyn analyysiin. Lisäksi on hyödynnetty jonkin verran muiden tahojen tuottamaa materiaalia. 1 Koska kriisi osin jatkuu yhä julkistalouksien velkakriisin muodossa, selvityksessä esitetyt arviot ovat luonteeltaan alustavia. Kansainvälisen finanssikriisin laukaisema taantuma oli Suomessa monia muita maita syvempi tuotannon pudotuksella mitattuna. Osin tämä heijasti Suomen talouden voimakasta noususuhdannetta ennen kriisiä. Taloudessa alkoi tuolloin ilmetä enenevässä määrin merkkejä epätasapainoisesta kehityksestä. Suomen ulkopuolelta tulleet voimakkaat häiriöt jäähdyttivät talouden tilan nopeasti, ja bruttokansantuote supistui peräti 8 prosenttia vuonna Eniten vähenivät vienti ja yksityiset investoinnit, jotka olivat vetäneet talouden kasvua kriisiä edeltäneen noususuhdanteen aikana. Finanssikriisi oli nimensä mukaisesti ensisijaisesti rahoitusmarkkinoihin ja rahoituksen välitykseen liittynyt voimakas globaali häiriö. Myös Suomessa rahoituksen saatavuus vaikeutui ja sen ehdot kiristyivät yleisesti, mikä vaikutti erityisesti monien yritysten toimintaan. Yritysten rahoitusrakenteet muuttuivatkin selvästi kriisin alettua. Tästä huolimatta kriisin merkittävin vaikutus Suomen talouteen tuli kansainvälisen kaupan voimakkaan supistumisen kautta. Tämän myötä Suomen vienti supistui viidenneksellä vuonna Viennin vähenemistä voimisti se, että erilaisilla investointihyödykkeillä on suuri merkitys Suomen viennissä. Kriisin myötä investointitoiminta väheni yleisesti maailmantaloudessa. Samoin eri puolilla maailmaa käynnistynyt voimakas varastosopeutus vähensi monien suomalaisyritysten vientitoimituksia. Taloustilanteen nopean heikentymisen ja rahoituksen saannin vaikeutumisen myötä yksityiset investoinnit supistuivat 17 prosenttia vuonna Myös yksityinen kulutus väheni mutta vain hieman. Tähän vaikuttivat muun muassa veronkevennykset, jotka lisäsivät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Lisäksi EKP:n poikkeuksellisen keveä rahapolitiikka pienensi tuntuvasti paitsi yritysten myös kotitalouksien velanhoitokuluja. Tämä näkyi erityisesti asuntomarkkinoilla. Asuntojen hinnat eivät alentuneetkaan merkittävästi, mikä ylläpiti kotitalouksien nettovarallisuutta ja tuki osaltaan niiden kulutuskysyntää. Samoin yritysten suhteellisen alhainen keski-määräinen velkaantuneisuus ennen taantumaa vaimensi talouden ulkopuolelta tulleiden häiriöiden vaikutuksia. Toisenlaisissa olosuhteissa häiriöiden vaikutukset talouteen olisivat voineet muodostua paljon nyt koettua suuremmiksi. Kaiken kaikkiaan Suomen talous ajautui taantuman ja siihen reagoineen talouspolitiikan yhteisvaikutuksesta kaksijakoiseen tilaan. Vientisektorilla tilanne oli yleisesti vaikea, mutta samaan aikaan monilla kotimarkkina-aloilla koettiin vain pieni notkahdus kysynnässä. Kaksijakoisuus heijastui myös työmarkkinoille, mikä näkyi muun muassa palkankorotusvaatimusten ja tarjousten suurena erona etenkin eräillä palvelualoilla. 1 Selvitys on laadittu talousneuvostoa varten ja sen ovat toimittaneet Hanna Freystätter ja Veli-Matti Mattila Rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta. Lisäksi Helvi Kinnunen on osallistunut finanssipolitiikkaa koskevan osuuden kirjoittamiseen. 11

14 Kokonaisuudessaan Suomen työmarkkinat ovat selvinneet viime vuosien taantumasta melko hyvin. Työttömyys lisääntyi yhteensä noin 3 prosenttiyksiköllä, mikä oli vähemmän kuin aiempien kokemusten perusteella olisi voinut olettaa. Työttömyys myös alkoi vähentyä ennakoitua nopeammin. Suomen lomautusjärjestelmä samoin kuin työmarkkinoiden lisääntynyt joustavuus näyttävät selittävän merkittävässä määrin sitä, että taantuman vaikutukset työttömyyteen ja työllisyyteen eivät muodostuneet nyt nähtyä suuremmiksi. Tämä vuorostaan tuki yksityistä kulutusta. Myöskään työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat eivät ole ainakaan vielä olennaisesti pahentuneet. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin lisääntynyt, mikä kasvattaa riskiä rakenteellisen työttömyyden lisääntymisestä tulevaisuudessa. Finanssikriisillä ja sen laukaisemalla taantumalla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia maamme talouteen. Taantuman aikana talouden rakennemuutos näyttää hypähtäneen vauhdilla eteenpäin. Vientikysynnän supistumisen myötä teollisuustuotannon määrä väheni ja sen osuus kokonaistuotannosta pieneni lyhyessä ajassa tuntuvasti. Erityisesti investointihyödykkeitä tuottavan teollisuuden tilanne on monelta osin vaikea. Teollisen tuotannon siirtymisen Suomesta ja muista kehittyneistä maista kehittyviin maihin voidaan olettaa jatkuvan, kun globalisaatio pilkkoo tuotantoketjuja yhä pienempiin osiin. Lisäksi kriisin myötä hintakilpailu eri markkinoilla on kiristynyt selvästi, kun kysyntää on aiempaa vähemmän. Samaan aikaan kysynnän maantieteellinen painopiste on siirtymässä monilla aloilla yhä kauemmas Suomesta kehittyviin talouksiin. Nämä tekijät ovat yhdessä ajamassa teollista tuotantoa maamme rajojen ulkopuolelle. Teollisuuden tuotanto-osuuden pienentyminen voi olla kansantalouden kannalta ongelmallista, koska sekä työn tuottavuuden taso että sen kasvuvauhti ovat olleet monilla teollisuuden aloilla korkeaa luokkaa. Sen sijaan palveluissa tuottavuuskehitys on ollut yleensä heikompaa. Uhkana onkin, että teollisuuden merkityksen pieneneminen heikentää jatkossa talouden tuottavuuden ja siten bruttokansantuotteen kasvua. Tätä uhkaa voimistaa se, että väestön ikääntyminen on samaan aikaan paitsi vähentämässä työpanoksen määrää, myös lisäämässä erilaisten hoiva- ja terveydenhuoltopalveluiden kysyntää ja tuotantoa. Näissä palveluissa tuottavuuden kehitys on perinteisesti ollut hyvin vaatimatonta. Taantuman myötä Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt voimakkaasti. Taantumaa edeltänyt tukeva ylijäämä on vaihtunut tuntuvaksi alijäämäksi. Samalla julkinen velka on lisääntynyt nopeasti. Julkisen talouden ja erityisesti valtiontalouden tilan heikentyminen kuvastaa paitsi taantuman vaikutuksia, myös finanssipolitiikan mittavaa päätösperäistä keventämistä. Suomen julkisen talouden hyvä tila ennen taantumaa antoi monia muita maita enemmän liikkumatilaa finanssipolitiikassa. On ilmeistä, että veronkevennyksillä ja muilla elvytystoimilla on kyetty pienentämään kasvu- ja työllisyysmenetyksiä taantuman aikana. Taantuman aikaansaama julkisen talouden tilan heikentyminen huonontaa oleellisesti Suomen talouden mahdollisuuksia kohdata ikääntymisen mukanaan tuomia rasitteita. Julkisen talouden kestävyysvaje onkin kasvanut tuntuvasti ja on nyt arviolta 5 6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ilman julkisen talouden tuloihin ja menoihin vaikuttavia merkittäviä muutoksia julkinen velka lähtee 2020-luvulla nopeaan nousuun, kun väestön ikääntymiseen liittyvien menojen kasvu kiihtyy. 12

15 1 SUOMEN TALOUS JA SIIHEN KOHDISTUNEET HÄIRIÖT 1.1 Talouden tila ennen kriisiä Vahva noususuhdanne edelsi kriisiä Suomen bruttokansantuote kasvoi voimakkaasti vuosina , keskimäärin 4 prosenttia vuosittain. Ripeä talouskasvu perustui viennin ja yksityisten investointien voimakkaaseen lisääntymiseen. Vuosina viennin määrän vuosikasvu oli keskimäärin noin 9 prosenttia ja yksityisten investointien reilut 6 prosenttia (kuvio 1). Myös varallisuushinnat nousivat: asuntojen hinnat nousivat keskimäärin 6 prosenttia ja osakkeiden hinnat 2 keskimäärin yli 17 prosenttia vuosittain. Kuvio Suomen bruttokansantuotteen ja keskeisten kysyntäerien kehitys 2000-luvulla. Q1/2000= BKT Vienti Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit Lähde: Tilastokeskus. Erityisesti jakson loppua kohden taloudessa alkoi näkyä ylikuumenemisen merkkejä. Rakennusinvestointien osuus bruttokansantuotteesta nousi korkeimmilleen sitten 1990-alun, ja jopa eurooppalaisessa vertailussa rakentaminen oli Suomessa hyvin vilkasta. Etenkin toimitilarakentaminen lisääntyi vauhdikkaasti. Myös työmarkkinoilla alkoi ilmetä merkkejä epätasapainoisesta kehityksestä. Työttömyysaste laski vuoden 2004 alun 9 prosentista noin 6 prosenttiin vuoden 2008 alkuun mennessä samalla, kun useilla aloilla alkoi olla pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työmarkkinoiden kireyden lisääntyessä palkankorotukset nousivat talven neuvottelukierroksella selvästi aiempia vuosia korkeammiksi. Tästä aiheutunut hintakilpailukyvyn heikkeneminen rasittaa yhä taloutta ja sen toipumiskykyä. Talouden ylikuumenemisen merkeistä huolimatta vaihtotase oli vuosina selvästi ylijäämäinen. Ylijäämä tosin pieneni hieman jakson loppua kohden. Talouden voimakkaan kasvun ja sen tuottamien runsaiden vero- ja muiden tulojen myötä myös julkinen talous oli selvästi ylijäämäinen, ja julkinen velka supistui noin 34 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna OMX Helsinki yleisindeksi. 13

16 Finanssikriisi iski syksyllä 2008 Vuoden 2007 loppukesästä alkanut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriötila kärjistyi syksyllä 2008 finanssikriisiksi, jonka vaikutukset levisivät nopeasti eri puolille maailmantaloutta. Talouden toiminta häiriintyi monissa maissa vakavasti ja tuotanto supistui. Kriisi vei Suomenkin talouden syvään taantumaan: vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 8 prosenttia. Kehityskulku kääntyi siis nopeasti ja voimakkaasti päinvastaiseksi kuin mihin Suomessa oli vuosina totuttu. Muihin kehittyneisiin maihin verrattuna Suomen kokonaistuotannon pudotus oli suurimpien joukossa (kuvio 2). Kuvio Euroalueen ja eräiden euromaiden bruttokansantuotteen kehitys 2000-luvulla. Q1/2000= Euroalue Saksa Suomi Kreikka Irlanti Lähde: Eurostat. 1.2 Talouteen kohdistuneet häiriöt Erityisesti vienti ja yksityiset investoinnit supistuivat poikkeuksellisen voimakkaasti ja nopeasti. Vienti supistui 20 prosenttia ja yksityiset investoinnit 17 prosenttia vuonna Varallisuushinnoista osakkeiden hinnat laskivat voimakkaasti jo vuonna 2008 kansainvälisiä markkinoita seuraten. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomen asuntohinnat notkahtivat kriisin takia vain hieman. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat olivat noin 5 prosenttia vuoden takaista alempana, ja ne alkoivat nousta jo vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Kansantalouden syvän taantuman ja elvytystoimien seurauksena julkisen talouden tukeva ylijäämä muuttui nopeasti runsaan 2,5 prosentin alijäämäksi vuonna Samalla julkinen velka alkoi kasvaa voimakkaasti. Kriisi iski Suomeen monin eri tavoin Globaali finanssikriisi synnytti useita erilaisia häiriöitä sokkeja Suomen talouteen, joiden seurauksena bruttokansantuote supistui voimakkaasti. Tärkeimmät niistä olivat vientimarkkinoiden kysynnän supistuminen ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan vaikeutuminen. Lisäksi talouden tuotantomahdollisuudet heikentyivät äkillisesti, kun osa vientiin suuntautuneesta pääomakannasta jäi vaille käyttöä ja työntekijöitä siirtyi työvoiman ulkopuolelle. Seuraavassa 14

17 käydään läpi näitä globaalista finanssikriisistä aiheutuneita häiriöitä. Luvussa 2 tarkastellaan häiriöiden välittymistä Suomen talouteen sekä talouden mekanismeja tai rakenteeseen liittyviä tekijöitä, jotka vahvistivat tai vaimensivat häiriöiden vaikutuksia. On syytä korostaa, että kriisistä toipuminen on edelleen kesken niin Suomessa kuin globaalisti. Lisäksi eräiden Euroopan maiden julkistalouksien velkaongelmien viimeaikainen kärjistyminen voi tuottaa vielä uusia häiriöitä Suomen talouteen. Tässä vaiheessa myös eri häiriöiden keskinäisen tärkeysjärjestyksen arviointi on vielä vaikeaa, ja haastetta lisää mahdollisten muiden toistaiseksi vaille huomiota jääneiden tekijöiden puuttuminen analyysistä Vientimarkkinoiden kysynnän supistuminen Syksyllä puhjennut 2008 globaali rahoitusmarkkinakriisi levisi nopeasti reaalitalouteen. Kansainvälinen kauppa väheni äkillisesti. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä maailmankauppa supistui yhteensä vajaat 20 prosenttia kriisiä edeltäneeltä tasoltaan (kuvio 3). Teollistuneiden maiden vienti väheni suunnilleen saman verran. Myös Suomen vientimarkkinat eli Suomen viennin kohdemaiden yhteenlaskettu tuonti supistuivat nopeasti, kun lopputuotekysyntä pieneni, yritykset vähensivät varastojaan ja peruuttivat tuotannollisia investointejaan. Suomen vientimarkkinoiden supistuminen oli jopa hieman suurempaa kuin maailmankaupan väheneminen. Kuvio Maailmankaupan ja eri maaryhmien tuonnin kehitys. Määrän indeksi, 2000 = Maailmankauppa Kehittyneiden talouksien tuonti Kehittyvien talouksien tuonti Lähde: CPB Netherlands. Koska suuri osa kansainvälisen kaupan piirissä olevista hyödykkeistä on suhdanneherkkiä teollisuustuotteita, viennin ja tuonnin kehitys vaihtelee normaalistikin suhdanteiden mukana enemmän kuin bruttokansantuotteen kasvu. Nykyistä kriisiä edeltäneiden maailmanlaajuisten laskusuhdanteiden aikana (vuosina 1981, 1991 ja 2001) kansainvälisen kaupan osuus maailman kokonaistuotannosta supistui kuitenkin vain muutamalla prosentilla. Nyt kauppa supistui huomattavasti enemmän. 15

18 Kaupan supistumiselle erilaisia selityksiä 3 Kansainvälisen kaupan voimakasta supistumista on pyritty selittämään eri tavoin. Eräs niistä liittyy kansainvälisiin tuotantoketjuihin. Kansainvälinen työnjako on syventynyt globalisaation myötä viime vuosina ja vuosikymmeninä, ja tuotantoprosessin aikana tuote (tai jotkin sen osat) saatetaan kuljettaa useita kertoja maasta toiseen. Tilastoihin kirjautuvat kauppavirrat voivatkin siten olla monta kertaa tuotantoprosessissa syntyvää bruttokansantuotteen lisäystä suurempia. Vastaavasti jos tuotantoketju purkautuu, kansainvälinen kauppa voi supistua huomattavasti enemmän kuin bruttokansantuote. Toisen selityksen lähtökohtana on rahoitusjärjestelmän keskeinen merkitys kansainvälisessä kaupassa ja finanssikriisin aiheuttama häiriö rahoitusmarkkinoiden toiminnassa. Yritykset tarvitsevat yleensä lyhytaikaista rahoitusta tuotantoprosessiensa ylläpitämiseen, tilattujen tuotteiden valmistamiseen ja niiden toimittamiseen asiakkaille. Jos tämän rahoituksen saanti vaikeutuu, se vaikuttaa nopeasti kauppavirtoihin. Pankeilla on tärkeä rooli kansainvälisessä maksuliikenteessä myös siinä mielessä, että viejäja tuojayrityksillä on tyypillisesti kiinteä suhde johonkin omassa maassaan toimivaan pankkiin. Jos viejäyrityksen käyttämä pankki luottaa tuojayrityksen käyttämään pankkiin, tuojayrityksen pankki voi toimia kauppaan liittyvän maksun takaajana. Finanssikriisin aikana monen pankin maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen kohdistui suuria epäilyjä. Näissä olosuhteissa pankkien kyky hoitaa normaalia rooliaan kansainvälisessä maksuliikenteessä heikkeni selvästi. Edellä kuvattujen syiden ohella on ilmeistä, että kauppavaihdon supistumista edesauttoi myös yritysten voimakas varastosopeutus. Kun kysyntä monissa tuoteryhmissä äkillisesti väheni ja talouden näkymät muuttuivat hyvin epävarmoiksi, yritykset alkoivat nopeassa tahdissa pienentää loppu- ja välituotevarastojaan. Varastosopeutus jatkui yleisesti vuoden 2009 alkupuolelle asti, osin kauemminkin Rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn heikkeneminen Kriisi vaikeutti rahoituksen saatavuutta Vaikka finanssikriisin alkuperä oli Suomen talouden ulkopuolella, kriisin aiheuttama rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriintyminen välittyi nopeasti myös Suomeen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kautta. Suomen rahoitussektorin hyvä tila ennen kriisiä kuitenkin vaimensi häiriön vaikutuksia. Rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen myötä pankkien välisten markkinoiden toiminta järkkyi pahasti, mikä näkyi erilaisten riskilisien voimakkaana kasvuna (kuvio 4). Tämän seurauksena sekä yritysten että kotitalouksien luotonsaanti vaikeutui monissa maissa. Siltä osin kuin pankkirahoitusta oli niille tarjolla, sen ehdot (korkomarginaali, vakuusvaatimukset ym.) yleensä olivat selvästi aiempaa tiukemmat Ks. Euro & talouden Talouden näkymät -erikoisnumero 2/2009, kehikko 7.

19 Kuvio 4 Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen ero pankkien välisillä markkinoilla. 4,0 Vakuudettomien ja vakuudellisten 3 kk:n korkojen erot, %-yksikköä 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0, Iso-Britannia Euroalue Yhdysvallat Lähde: European Banking Federation, British Bankers Association ja Bloomberg. Korkoerot on laskettu libor/euribor-koroista ja OIS/repo-koroista. Myös arvopaperimarkkinoiden toiminta häiriintyi tuntuvasti eri maissa. Markkinoiden vähäinen likviditeetti ja sijoittajien voimakas riskien karttaminen vaikeuttivat yleisesti rahoituksen saantia. Sijoittajien luottamuspula kasvatti niin finanssi- kuin muiden yritysten rahoituskustannuksia ja laski niiden osakekursseja (kuvio 5). Riskien lisääntynyt karttaminen vähensi myös pääoman kansainvälistä liikkuvuutta, kun pankit ja sijoittajat myönsivät rahoitusta usein ensisijaisesti kotimaisille asiakkailleen. Omaisuushintojen lasku taas pienensi omaisuuden vakuusarvoja ja siten heikensi monien yritysten luottokelpoisuutta. Kuvio 5 30 Yritysten joukkovelkakirjalainojen riskilisien (korkoerojen) kehitys. Prosenttiyksikköä BBB-luokitellut lainat B-luokitellut lainat Lähde: Merrill Lynch. Korkoero on laskettu suhteessa AAA-luokiteltuihin yritysten jvk-lainoihin. Lainat ovat euromääräisiä ja niiden maturiteetti on noin 8 vuotta. 17

20 Myös Suomessa rahoituksen saanti vaikeutui Globaalin finanssikriisin takia myös suomalaisten yritysten rahoitustilanne huonontui, vaikka Suomen rahoitusjärjestelmä ei ollut juuri altistunut niille tapahtumille, jotka käynnistivät kriisin. Rahoitusmarkkinoiden ongelmien vaikutukset alkoivat näkyä suomalaisissa ja muissa pohjoismaisissa pankeissa jo vuoden 2007 lopulla. Täydellä voimalla vaikutukset ilmenivät finanssimarkkinoiden tilan kriisiydyttyä vuoden 2008 aikana. Tuolloin luottotappiot alkoivat kasvaa ja pankkien tulokset heikentyä. Kriisin myötä pankit tiukensivat Suomessakin luottojensa ehtoja. Yritysten rahoitusongelmat heijastuivat myös Suomen vientiin, kun lyhytaikaisen rahoituksen ja pankkitakausten saanti vaikeutui. Suomalaisten pankkien ja muiden rahoituslaitosten maksuvalmius ja vakavaraisuus pysyivät kuitenkin finanssikriisin vakavuudesta huolimatta kansainvälisessä vertailussa hyvinä. Suomalaisilla pankeilla ei ollut tarvetta purkaa velkaantuneisuuttaan toisin kuin useiden muiden maiden pankeilla. Suomalaiset arvopaperimarkkinat kärsivät kriisistä pankkeja enemmän. Suomalaisten yritysten rahoituksen saanti sekä kotimaisilta että ulkomaisilta markkinoilta vaikeutui ja rahoituksen hinta nousi. Sen seurauksena monet suuret yritykset, jotka olivat aiemmin tukeutuneet markkinoilta hankittavaan rahoitukseen, siirtyivät takaisin kotimaisten pankkien lainaasiakkaiksi Talouden tuotantopotentiaalin äkillinen pienentyminen Talouden rakenne muuttunut kriisin myötä Suomen teollisuustuotantovaltainen talouden rakenne on muuttunut hiljalleen kohti palveluvaltaisempaa suuntaa. Kriisin myötä teollisuustuotannon määrä ja sen osuus kokonaistuotannosta putosivat kuitenkin lyhyessä ajassa tuntuvasti, ja samalla teollisuuden työllisyys heikentyi. Vientikysynnän supistuttua Suomen teollisuuden arvonlisäys pieneni lähes viidenneksellä vuonna Eniten väheni teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden tuotanto. Myös työllisyydessä muutokset olivat rajuja mutta tuotantoa pienempiä. Kaiken kaikkiaan taantuma muutti Suomen talouden rakennetta kertaheitolla vähemmän teollisuusvetoiseen suuntaan. Tätä ilmiötä voidaan tarkastella talouteen kohdistuneena häiriönä: Kun maailmantalouteen iski kriisi, joka supisti maailmankauppaa ja etenkin investointitavaroiden kysyntää tuntuvasti, investointihyödykkeitä vientiin tuottavan suomalaisen teollisuuden pääomakanta muuttui osin taloudellisesti hyödyttömäksi. Vastaavankaltainen ilmiö nähtiin vuonna 1991, kun Suomen Venäjän-viennin romahdus muutti kertaheitolla Venäjän-vientiin suuntautuneen pääomakannan taloudellisesti liki hyödyttömäksi.4 Vastaavasti myös nykykriisissä Suomen talouden pääomakantaan kohdistui häiriö, joka "tuhosi" osittain pääomakannan taloudellista arvoa ja merkitystä Ks. Freystätter, H.: Financial factors in the boom-bust episode in Finland late 1980s and early 1990s. Tulossa Bank of Finland Research Discussion Papers -sarjassa.

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen

Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen BoF Online 1 2011 Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen Toim. Hanna Freystätter ja Veli-Matti Mattila Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen talouden suuret haasteet

Suomen talouden suuret haasteet Suomen talouden suuret haasteet 20.5.2011 Samu Kurri Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Aiheet Suomen talouden lähiaikojen näkymät Viime aikojen BKT-luvut hyviä Luvut suhteutettava

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kesä 2017 Tiedotustilaisuus 21.6.2017 Talousnäkymät Video: Valtiovarainministeriö ennustaa riippumattomasti ja harhattomasti 2 Reaalitalouden ennuste 21.6.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot