HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

Transkriptio

1

2

3 Petri Cederlöf

4 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU NUORISOTOIMET RAKENNEMUUTOKSEN KYNNYKSELLÄ Selvitys kunnallisen nuorisotyön asemasta ja haasteista kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa, sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöstä Petri Cederlöf ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja C. Oppimateriaalit 14, 2007 ISBN ISSN Painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski, 2007 Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK Annankatu 12, Helsinki

5 1. Johdanto Lähtökohdat Raportin sisältö Kiitokset Projektityö Esittely Keskeiset työvaiheet Projektin toteutumisesta Sisällöstä suhteessa tavoitteisiin Projektin luonne, aineistot ja niiden käsittely Raportin luonne ja sisällön varmuustasot OSA I: TAUSTAT JA KEHITYSSUUNNAT 2. Nuorisotyö ja nuorisolaki Nuorisotyöstä Suomessa Suomalaisen nuorisotyön kehityksestä Nuorisotyön päätoimijat Kunnat 25, Kirkollinen nuorisotyö 27, Järjestöjen nuorisotyö ja - toiminta 27, Projektit 28, Nuorisotoimen hallinto- ja tukijärjestelmä 29 Nuorisotyöntekijät Kunnallisten työntekijöiden jakautuminen kunnittain 35 Työtehtävät ja toiminnot kuntien nuorisotyössä Kontaktityö perustyönä ja kohdennettuna työnä 36, Työn sisällön tavoitteellisia painotuksia 38, Nuorten osallisuus ja nuoriso-politiikka 41 Nuorisotyön paikka ja nuorisotyöntekijän roolit palvelujärjestelmässä Nuorisotyön aseman ja sisällön myönteiset mahdollisuudet 44, Nuorisotyöntekijä ja nuoret 45, Nuorisotyö ja palvelujärjestelmä 47 Nuorisotyön koulutus Yleistietoja kuntien nuorisotoimista Nuorisotyön sisällöstä ja asemasta Kuntien nuorisotyön palveluista 51, Kuntien nuorisotyön aseman kehityksestä 53, Nuorisotoimien taloudelliset voimavarat 54 Haasteita nuorisotoimissa

6 6 Sisällys Arvostus ja merkitys 57, Kehitystarpeita 57, Arviointi, laatutyö ja strateginen työ 59, Nuorisotyön yleisiä haasteita pienissä kunnissa Nuorisolaki Nuorisotyön määrittely Nuorisopolitiikka Nuorisotyön sisältö Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Kysymyksiä Lähteet Aluerakenteesta ja -kehityksestä Johdanto Alueellisuus ja kunnat Suomen kunnat ja kuntarakenne Kuntarakenteen ja kuntien tehtävien kehitys Kuntien yhteistyö Seutuyhteistyö ja seutuistuminen Kuntien yhdistyminen Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Parasta kuntiin kuntalaisten parhaaksi Kupru kannustaa Kohti uusia kuntia ja palvelualueita Uudistuksen toteutus Rakenneuudistuksen toteutuminen Uudistuksen tarve Valtioneuvoston selonteko , Valtioneuvoston esitys , Suomen Kuntaliiton kehityslinjaukset Uudistus valtakunnallisena prosessina Alustavat rakenne-esitykset 103, Muutoksia kohti 105, Arvioita puolesta ja vastaan 106 Rakenteellisia keinoja Perustavat rakenteelliset uudistukset 107, Tuottaminen ja järjestäminen 109, Verkottuminen, yhteistyö, kumppanuus 110 Toiminnallisia keinoja Toiminnan tehokkuuden ja laadun parantaminen 112, Eri malleja ja haasteita 113, Yritykset ja järjestöt palvelutuotantoon 115 Tilanne keväällä Nuorisotoimien palvelurakenteen kehitys vuoteen 2006 mennessä Yhteistyö kunnan alueella ja kuntaorganisaatiossa Yhteistyö seurakuntien kanssa 119, Yhteistyö järjestöjen kanssa 120, Yhteistyö nuorisotyön lähitoimijoiden kesken 121

7 Sisällys 7 Kuntien välinen ja ylikunnallinen yhteistyö Nuorisotyön ja nuorisopalvelujen tuottaminen kunnissa Trendi ja asennoituminen siihen 126, Palvelujen tuotanto 128 Ostopalvelut Vaihtoehtoiset tavat 133, Lähipalvelut ja vaihtoehtojen hyödyt Aluehallinto ja aluekehitys Aluerakenne Kunnallisia jakoja 137, Valtionhallinnon keskeinen aluerakenne 139 Alueiden kehittämisen toimintarakenne Aluepolitiikan kehitys 143, Valtio ja maakunnat 144, Aluekehittämisen ohjelmat ja politiikat 146, EU:n aluekehitysrahoitus 150 Valtakunnallisia aluekehityksen linjauksia Valtioneuvoston selonteko , Katsaus Suomen aluepolitiikkaan 152, Selvitys eheyttävästä aluepolitiikasta (2007) 153, Hallitusohjelman 2007 linjauksia 155 Kysymyksiä Lähteet Ammattikorkeakoulun haasteita Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön sekä valtakunnallisen rakenteen haasteet Ammattikorkeakoululain säädökset Rakenteelliset kehittämishaasteet Rakennemuutos korkeakoulujärjestelmässä Tutkimus- ja kehitystyön valtakunnallinen rakenne, verkostot ja keskittymät Humanistinen ammattikorkeakoulu Organisaatio Opiskelu Humakin kehityksestä Humakin kehittämishaasteista Yleisiä kehittymistavoitteita Rakenteellisia haasteita Tutkimus- ja kehittämistyön kehityksestä Verkottumisen haasteita Strateginen kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön näkymät Tutkimus- ja kehitystyön aiheita Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen Tutkimus- ja kehitystyön toteutus ja prosessit

8 8 Sisällys Kysymyksiä Lähteet OSA II: AJANKOHTAISKATSAUS 5. Kehitysaiheita nuorisotyön kannalta Johdanto Nuorisotyön aseman perushaasteita Yhteistyön käytännöt Moniammatilliset käytännöt ja verkostot 208, Kunta- ja seutuyhteistyöstä yleensä 211 Kuntien yhdistyminen Myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia 214 Organisointimuutokset kunnissa Ostopalvelujärjestely 216, Myönteisiä mahdollisuuksia 217, Uhkia ja epävarmuuksia 218, Sopimusohjaus ja tilaajatuottajamalli 220, Nuorisotoimen hallinnollinen asema 222 Nuorisotyön selkeyden ja kuvaamisen haaste Prosessien kuvaaminen 225, Palvelujen tuotteistaminen toiminnan kuvaaminen Nuorisotyön aluekehityksen perushaasteita Seutuyhteistyö nuorisotyössä Seutuyhteistyön tila vuonna , Käytäntöjä ja rakennemalleja 233, Seutuyhteistyön rakenteellinen taso ja nuorisotyön asema 234, Alueellinen järjestely: lähipalvelut, verkostot ja keskitetyt palvelut 235, Alueellisia nuorisotyö- ja nuorisohankkeita 236 Maakunnallisia ja maakuntien välisiä yhteyksiä Kumppanuuksia yli etäisyyksien 240 Valtakunnalliset verkostot ja kumppanuudet Nuorisotyön Senioriklubi 241, Nuorisotoimien Kymppikerhot ja Kanuuna-verkosto 241 Alueellisten keskittymien ja alueverkostojen ideat Valtakunnallinen näkökulma 243, Keskittymät ja verkostot paikallis-alueellisesti 245, Sähköiset nuorisotyöverkostot ja nuorisotyön verkostot 247 Kysymyksiä Lähteet Nuorisotyön huomiointi aluekehityksessä Johdanto Lääninhallitukset Maakunnan liitot Yleiskuva

9 Sisällys 9 Myönteisiä huomioita Tavanomainen tilanne Kriittisiä huomioita Rakenteellisia ongelmia Alukeskittymät ja niiden kehitystoimet Aluekeskusohjelma Kaupunkien rooli nuorisotyön aluekehityksessä Yhteenveto Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja aluekehittäminen Keskusten perustoiminta ja asema Kehittymishaasteita kysymyksiä Lähteet Muutosten kynnyksellä Johdanto Nuorisotoimien erilaisuus ja asema uudistuksessa Nuorisolain toteutuminen Perusmääritelmät ja arvolähtökohdat Perustoiminnot ja tavoitteelliset palvelut Yleinen linjaus 290, Haasteellinen kokonaisuus 292 Tavoitteelliset sisällöt Nuorisotyön peruspalvelut 294, Liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen 296, Ympäristökasvatus 299, Muut toiminnot Kehityksen näkymät Selkeyttä muutoksen avuksi Moniammatillisuus ja suhde hyvinvointipolitiikkaan Uuudistuksen mahdollinen vaikutus Nuorisotoimien asema kunnissa 304, Aluehallinnon ja - kehityksen muutokset 306 Nuorisotyön ydintehtävistä ja osaamishaasteista Ennakointeja ja arviointeja 306, Perushaasteita 310, Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen haasteita 312 Nuorisotyön tutkimus- ja kehitystyöstä Nuorisotyön kehitystyön rakenteellisia haasteita Kysymyksiä Lähteet

10

11 Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki linjaa aiempia lakeja selkeämmin nuorisotyön sisältöä ja tehtäviä. Nuorisolaki on keskeinen nuorisotyön toteutusta kunnissa linjaava asiakirja. Siten se on ajankohtainen tausta nuorisotoimien haasteiden tarkastelulle. Vuonna 2007 kunta- ja palvelurakenneuudistus oli jo vaikuttamassa monien kuntien nuorisotoimien ja muiden nuorisotyön toimijoiden toimintaympäristöön. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2013 mennessä. Uudistukseen liittyvät muutokset palvelujen organisoinnin tavoissa ovat monivuotinen haaste myös nuorisotyölle. Lisäksi vuoteen 2007 mennessä Suomessa virittyi tavoitteeksi aluehallinnon ja - kehityksen rakenteellinen muutos. Yhdessä kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen kanssa sekin muodostaa haasteita myös nuorisotoimialalle ja voi vaikuttaa nuorisotyön asemaan alueilla ja kunnissa. Vuoteen 2007 mennessä myös ammattikorkeakoulujärjestelmä oli muuttumassa. Humanistisen ammattikorkeakoulun toiminnan kautta voidaan tarkastella, millaista ammattikorkeakoulun nuorisotyötä alueellisesti palveleva tutkimus- ja kehitystyö on ja mitä haasteita sille on tarjolla. Muutoksenalaisessa tilanteessa tähän raporttiin ei ollut mielekästä kirjoittaa sisältöesimerkkejä palvelurakenteesta, koska kevääseen 2007 mennessä varmuutta kuntien ratkaisuista ei vielä ollut: ei ollut tiedossa, miten nuorisotoimi tulisi asemoitumaan lain edellyttämissä selvityksissä ja -suunnitelmissa, saati rakenneuudistuksen yleisessä kehityskulussa. Uudistuksen edellä saattoi kuitenkin lähestyä alustavasti kysymystä siitä, millaisin tavoin nuorisotyö voi asemoitua. Motoksi tämän raportin tarkoitukselle sopii esimerkiksi lyhenne: evvk. Sen merkitys voidaan tulkita, kuten joissakin tietooni tulleissa nuorten toimintaryhmissä, seuraavasti: Ei valiteta vaan kehitetään! Todellisuus on myös merkityksien synnyttämistä ja niiden vaikutusta. Kunta- ja palvelurakennemyllerryksessä nuorisotyön ei kannata vain odotella passiivisesti, jäädä tuleen makaamaan, vaan nähdä muutokset mahdollisuuksina ja kääntää ne edukseen.

12 12 1. Johdanto Tämä kirja on tarkoitettu nuorisotyön oppi- ja koulutusmateriaaliksi sekä nuorisotyön opetuksen ja kehitystyön taustakäsikirjaksi. Raportin rinnalla käytettäväksi tarkoitettu oheismateriaali on Humanistisen ammattikorkeakoulun nettisivuilla osoitteessa Se löytyy osoitteesta valitsemalla: Tutkimus- ja kehitystyö Järjestö- ja nuorisotyön hankkeet Nuorisotyö ja -politiikka. Tämä raportti liittyy vuosina tehtyyn projektityöhön, jonka painopiste oli kunnallisessa nuorisotyössä ja kuntien nuorisotoimessa. Painotus näkyy tämän raportin sisällössä, jossa muihin nuorisotyön toimijoihin paikoin viitataan, mutta ne ovat esillä vain suppeasti. Koko suomalaisen nuorisotyön valtakunnallisten haasteiden kannalta tarkoituksenmukaista olisi tarkastella yhtäläisesti ja rinnakkain kuntien, seurakuntien, kansalaisjärjestöjen ja projektien nuorisotyötä sekä kaikkia keskeisiä alan koulutusväyliä. Näin laaja näkökulma ei tässä työssä kuitenkaan ollut mahdollinen. Raportin sisältö perustuu tilanteeseen kevääseen 2007 asti. Ajankohtaiskatsauksena sisällön varmuustasot vaihtelevat (katso edempänä). Luvussa 2 esitetään katsaus suomalaista nuorisotyötä koskeviin valtakunnallisiin yleistietoihin ja nuorisolakiin. Luvussa 3 kuvataan perustietoja Suomen kunta- ja aluerakenteesta, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, kuntien nuorisotyön palvelurakenteesta sekä aluehallinnon ja -kehityksen rakenteesta. Luvussa 4 esitetään perustietoja ammattikorkeakoulujen tehtävistä ja ammattikorkeakoulujärjestelmän rakennehaasteista sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun kehitysnäkymistä ja tutkimus- ja kehitystyöstä nuorisotyön kannalta. Raportin toinen osa ja sitä tukevat nettiaineistot käsittelevät nuorisotoimien tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia, joita kunta- ja palvelurakennemuutoksen edellä nousi esille. Näin ne ovat tämän työn ajankohtaisinta sisältöä. Luvussa 5 esitetään huomioita ja näkökulmia kuntien nuorisotoimien kehitysaiheista. Luvussa 6 tarkastellaan nuorisotyön ja nuorisoaiheiden huomiointia muutamien alueellisten organisaatioiden ja aluekehityksen kannalta. Luku 7 sisältää yhteenvetoa ja johtopäätöksiä raportin aiheista vuoteen 2007 mennessä. Oppikirjakäyttöä varten lukujen lopussa on aiheen tarkasteluun johdattavia kysymyksiä.

13 1. Johdanto 13 Kiitän opetusministeriön nuorisoyksikköä työni mahdollistaneesta rahoituksesta sekä Humanistista ammattikorkeakoulua osallistumisesta projektiin. Kiitän esimiestäni Sirpa Teräväistä hyvästä ja toimivasta dialogista sekä luontevasta asennoitumisesta, ohjausryhmäni jäseniä kommenteista, kiinnostuksesta ja kannustuksesta sekä opetusministeriön nuorisoyksikköä vuorovaikutuksesta. Suuren kiitoksen ansaitsevat ne monet kuntien nuorisotyön toimijat ja muut toimijat sekä alan opiskelijat, joita tapasin lukemattomista kunnista eri puolilla Suomea, pääasiassa vuoden 2006 kuluessa. Poikkeuksetta näissä kontakteissa suhtautuminen minuun ja työhöni oli ystävällistä, usein hyvin vastaanottavaista ja avointa. Uusista näkökulmista voin yleisesti kiittää suurta osaa syksyn 2006 työseminaarien koko osallistujajoukosta. Lisäksi kiitän erityisesti kaikkia niitä lääninhallitusten nuorisotoimien toimijoita, Humakin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Pohjanmaan opiston lehtoreita sekä kaikkia niitä opiskelijoita, jotka antoivat oman panoksensa seminaarien valmisteluun ja toteutumiseen; kaikkien lääninhallitusten nuorisotoimi osallistui myös taloudellisesti syksyn 2006 seminaarien tiedotukseen ja valmisteluun. Käsikirjoituksen eri osia kommentoivat ohjausryhmäni jäsenet, jotka muutenkin seurasivat työtäni ja sen näkökulmia. Erityisesti kiitän Anu Gretscheliä ja Merja Kylmäkoskea perusteellisesta tekstiosien läpikäynnistä ja kommentoinnista. Kiitos Jyrki Laineelle hyvästä vuorovaikutuksesta ja kommentoinnista tekstiä toimitettaessa. Lämpimät kiitokseni esitän lisäksi niille yli sadalle kuntien nuorisotyön, lääninhallitusten nuorisotoimien, maakunnan liittojen, sekä seutu- ja aluekeskushankkeiden toimijalle, jotka omien kiireidensä keskellä vastasivat päivittäviin kyselyihini keväällä Sähköpostini meni ajoittain tukkoon ja puhelinkorva lukkoon.

14 14 1. Johdanto Nuorisotyön koulutukseen kytketty vuorovaikutuksellinen tutkimus- ja kehittämishanke ; HU MAK-projekti Päärahoittaja: Opetusministeriö Toteuttaja / kotiorganisaatio: Humanistinen ammattikorkeakoulu Vastaava projektityöntekijä: Tutkija Petri Cederlöf Toteutusidea perustui kirjoittajan suunnitelmiin sekä niiden pohjalta opetusministeriön ja Humakin edustajien sekä ohjausryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa täsmentyneisiin painotuksiin. Sitova puitesuunnitelma päivitettiin maaliskuussa Sisällön ja toteutuksen pääpiirteisin ei tullut huomattavia muutoksia. Sisällön painotusten on kuitenkin suunnitemallisesti annettu elää aineisto- ja havaintolähtöisesti. Projektin lähtökohdat: Kunta- ja palvelurakenneuudistus Vuoden 2006 nuorisolaki: nuorisotyön tavoitteelliset tehtävät ja palvelut Humanistisen ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä toteuttaa työelämää ja aluekehitystä palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä Projektin perusnäkökulmat: Pääaihe ja tarkastelun kohde on kunnallinen nuorisotyö. Nuorisotyö kunnassa ja alueellisesti ei kuitenkaan toteudu vain kunnan nuorisotoimen tekemänä. Kunnan vastuulla on se, että palveluja ja toimintoja toteutuu, mutta niitä järjestävät ja toteuttavat monet tahot. Keskeisiä nuorisotyön toimijoita kuntien lisäksi ovat seurakunnat ja järjestöt. Lisäksi nuorisotyön järjestämisessä ja toteutuksessa on mukana muitakin toimijoita ja organisaatiomuotoja. Näkökulma on organisointitasolla. Tarkastelu keskittyy mahdollisiin ja toteutuviin tapoihin järjestää, organisoida ja tuottaa nuorisotyötä Keskeisiä aiheita ovat kuntayhteistyö, kuntien välinen toiminta ja uudet kuntamuodot.

15 1. Johdanto 15 Projektin pääkysymykset: Millaisia muutospaineita ja haasteita, uhkia ja mahdollisuuksia, kunta- ja palvelurakenneuudistus tuottaa kunnalliselle nuorisotyölle? Millaisia ovat kunnallisen nuorisotyön näkymät toteuttaa nuorisolain 2006 tavoitteita sekä millaisia kysymyksiä liittyy työn arvopohjaan ja perusteluun? Millaisia nuorisotyön organisoinnin ja kehittämisen hyviä käytäntöjä sekä niihin liittyviä siirtovaikutuksen ja vertaisoppimisen malleja on olemassa? Millaista on työelämää ja aluekehitystä palveleva tutkimus- ja kehitystyö Humanistisessa ammattikorkeakoulussa? Miten nyt näköpiirissä olevat yleiset muutokset vaikuttavat nuorisotyön osaamisen vaatimuksiin, koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön? Projektin pääprosessit Kartoitustyö: perustietojen ja näkemysten kokoaminen Tiedon levittäminen rakenneuudistuksen haasteista nuorisotoimille. Seminaarisarjan suunnittelu, valmistelu ja toteuttamien Projektin pääraportin ja internet-aineiston työstäminen. 1) Käynnistys- ja pohjustusvaihe: tausta- ja yleistiedon kokoaminen, suunnittelu ja kontaktien pohjustaminen noin neljän kuukauden ajan alkuvuoteen Alkuvaiheessa kokosin ja luin temaattista tausta-aineistoa, kirjoitin keskeisiä teemoja käsitteleviä käsikirjoitustekstejä, tiedotin projektista sekä rakentelin informanttisuhteita ja suunnittelin kontaktimatkoja. Aiheeseen liittyvän julkisen viestinnän seurantaa jatkoin koko projektin ajan. 2) Kontaktivaihe: informaation kokoaminen ja levitys noin kymmenen kuukauden ajan loppuvuoteen Keskeinen työosuus vuoden 2006 aikana koostui henkilö- ja ryhmäkontakteista ja niihin liittyvästä matkustelusta eri puolilla Suomea, muutamista luennoista sekä syksyn seminaarien sarjan valmistelusta ja toteutuksesta. Myös seminaarisarjan toteutukset sisälsivät monia kontakteja ja keskusteluja nuorisotyön edustajien kanssa. Projektin kontaktimatkoja toteutui 24 joulukuusta 2005 tammikuuhun Itse seminaaritoteutukset tukiprosesseineen veivät pääosan työajasta osapuilleen syyskuun puolivälistä marraskuun lopulle. 3) Kokoamis-, analyysi-, ja raportointivaihe: informaation käsittely ja työstäminen sekä kirjoitustyö noin neljä kuukautta kevätkaudella Talven aikana kävin läpi koottua aineistoa, kirjoitin taustakatsausosioita ja työstin teemallisia lukuja

16 16 1. Johdanto käsikirjoitukseksi. Maaliskuussa siirryin alueittain tapauskohtaisten tietojen ja näkökulmien läpikäymiseen. Työstin tekstiosia, joita muokkasin saamieni kommenttien mukaan ja joista kävin toimitusdialogia tekstin toimittajan kanssa. Pääosa tekstistä oli toimitettu kesäkuun alkuun mennessä, minkä jälkeen toimittaja vielä hioi käsikirjoituksen kokonaisuutena tehtyäni siihen hänen esittämiään korjauksia. Projektin päätehtävänä on ollut informaation kokoaminen ja levittäminen nuorisotoimien tilanteesta, niiden alueellisesta huomioinnista, sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja sen tavoitteiden kehityksestä suhteessa nuorisotoimiin. Toteuma vastaa ammattikorkeakoululain mukaista tutkimus- ja kehitystyötä: projekti palveli nuorisotyön opetusta koulutusseminaarein sekä opiskelija- ja lehtorikontaktein. Projekti palveli myös alan työelämää koulutuksen ja informaation levittämisen menetelmin. Tätä kautta edistettiin myös aluekehitystä siihen liittyviä teemoja painottamalla. Samaan pyritään tällä raportilla ja internet-aineistolla. Projektissa informaation kokoaminen ja levittäminen kietoutuvat yhteen: useimmissa kontakteissa sekä koottiin tietoja ja näkemyksiä että levitettiin niitä. Projekti pyrkikin dialogiseen, vuoropuhelevaan ja ajankohtaiseen otteeseen. Informaation keruun osalta käytiin läpi Manner-Suomi siten, että noin joka toisesta seutukunnasta ja kymmenistä kunnista koottiin tietoja, valtakunnallisesti tarkastellen kerättiin yleistietoja ja joitakin esimerkkitietoja koottiin jokaisesta maakunnasta. Henkilökohtaisia keskusteluja eri puolilla Suomea kävin noin sadan ihmisen kanssa; näissä kontakteissa kohtasin noin 60 nuorisotyön edustajaa, joiden kautta yhteys kuntatasoon kattoi noin sata kuntaa 38 seutukunnassa. Samassa yhteydessä kohtasin muita alan edustajia noin 40. Ryhmäkeskustelukontakteissani mukana oli noin 90 kuntien nuorisotyön edustajaa ja noin sata alan opiskelijaa. Siten yhteensä henkilökohtaisiin ja ryhmäkeskusteluihin osallistui noin 150 nuorisotyön edustajaa ja yli 100 opiskelijaa. Syksyn 2006 työseminaareja järjestettiin yhdeksän eri puolilla Suomea. Noin kuuden tunnin seminaareissa tavoitteena oli kolmikanta, jossa nuorisotyöntekijät, alan opiskelijat ja alan opettajat kohtaisivat näkemyksineen. Seminaareissa alustin projektin aihepiiristä noin kahden tunnin ajan. Tämän jälkeen osallistujat jakautuivat ryhmiin, joissa keskusteltiin aiheista noin kaksi tuntia kerrallaan. Iltapäivällä käydyssä loppukeskustelussa ryhmät esittivät näkökulmia ja painotuksia koko

17 1. Johdanto 17 osallistujajoukolle. Seminaareihin osallistui alustusosuuden ajan henkilöä ja koko seminaariajan henkilöä. Nuorisotyöntekijöitä ja nuorisotyön opiskelijoita osallistui koko seminaaripäivän sisältöön kumpiakin noin 200. Tämän lisäksi pidin aiheista muutamia yleisöluentoja sekä alustuksia erilaisille valtakunnallisesti tai alueittain kootuille ryhmille. Tilaisuuksiin osallistuneiden ja aineistojen levityksen mukaan tarkastellen, päällekkäisyyksiä pois lukien, hankkeella tavoitettiin yhteensä ainakin kuntien nuorisotyön toimijaa, ja siten mahdollisesti prosenttia kunnista. Projektissa on suunnitelman mukaan kartoitettu vuonna 2006 ajankohtaisia nuorisotyötä koskevia muutospaineita suhteessa kunta- ja palvelurakenteen kehityssuuntiin. Aiheita tarkastellaan maakunnittain koottujen yleistietojen sekä seutukunnittain ja kunnittain koottujen esimerkkitietojen perusteella. Nuorisotyön toteutumisen paikallista käytäntöä ja sisältöä tämä raportti vain sivuaa; nuorisotyötä tarkastellaan sen organisoinnin ja nuorisotoimen aseman kannalta. Nuorisotyön arvopohjaa projektista julkaistut tekstit (kesään 2007 mennessä) eivät käsittele muuten kuin esittämällä joitakin aineistolähtöisiä huomioita ja jäsentelyjä nuorisotyön arvostuksen haasteista ja haasteisiin vastaamisesta. Nuorisotyön arvopohjaa ja eetosta koskevan käsikirjoituksen ensimmäisen version kirjoitin työn alkuvaiheessa, mutta sen työstäminen olisi edellyttänyt enemmän aineiston läpikäyntiä ja käsittelyä kuin mihin tässä projektissa oli mahdollisuus ryhtyä. Sama koskee nuorisotyön perustelun kysymyksiä; niitä tarkastellaan tähän projektiin ja aiempiin vastaaviin töihini perustuen käytännöllisenä työn selkiyttämisen, tunnettuuden sekä tutkimuksen ja kehittämisen haasteena. Humanistisen ammattikorkeakoulun toimintaa raportissa esitetään erityisesti nuorisotyön kannalta sekä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön ja korkeakoulujen rakenteellisen kehityksen kannalta. Vaikka esimerkkinä on Humak, olen pyrkinyt viemään tarkasteluja yleisemmin koko toimialan tasolle. Projekti on ollut luonteeltaan dialoginen. Yleisesti dialogisuus merkitsee sitä, että projektissa tietojen ja näkökulmien tarjoaminen ja levittäminen nuorisotyön toimijoille on ollut yhtä keskeistä kuin tietojen ja näkökulmien kokoaminen heiltä ja nuorisotyöstä. Dialogisuus toteutui puhelinkeskusteluissa ja keskustelevissa tapaa-

18 18 1. Johdanto misissa sekä vastavuoroisessa sähköpostiviestinnässä. Tällä tavoin olin projektin kuluessa yhteydessä satoihin henkilöihin. Lisäksi syksyn 2006 seminaareissa dialogisuus konkretisoitui osallistujien keskusteluina sekä keskustelujen jälkeisinä esityksinä. Tällöin sain myös aiheita koskevaa palautetta. Keskeistä tässä dialogisuudessa on luottamuksellinen vuoropuhelu: työ tuotti laajahkon valtakunnallisen kontaktiverkoston, jonka kautta yhteyttä nuorisotoimiin saattoi jatkaa seuraavassa työssä. Muodollisesti projekti oli tutkimus- ja kehitystyötä ja oma nimikkeeni oli tutkija. Tulkitsen kuitenkin työni ensisijaisesti informaation kokoamiseksi ja välittämiseksi sekä selvitystyöksi, ja päätulokset sen mukaisesti, mutta en varsinaiseksi tutkimukseksi. En ole pyrkinyt minkään tutkimusongelman ratkaisuun. Työni on ollut ehkä tutkivaa kehittämistä tai kehittävää tutkimusta sikäli, että työn tarkoitus on tukea kehittämistä ja omaan toimintaani sisältyy tutkimuksellista otetta: tutkimuksellisuus leimaa jossain määrin aineiston keruuta, aineiston käsittelyä ja siihen liittyviä valintoja. Käyttämäni lähteet ja aineistot voidaan jaotella seuraavasti: Lähdeaineisto: kirjalliset tutkimusraportit ja selvitykset ja vastaava aines; ajankohtaiset yleiset asiakirjat: selvitykset, suunnitelmat, esitykset, lausunnot, uutisoinnit. Empiirinen aineisto: nuorisotyötä paikallisesti tai alueellisesti koskevat kirjalliset dokumentit; tallentamani sähköpostiviestit ja puhelut, joista olen tehnyt muistinpanoja; tapaamisissa keskusteluista tehdyt muistiinpanot; seminaarien ryhmäesitysten nauhoitteet ja niistä kirjoitetut tiivistelmät. Projektin toteutumisessa aika ei olisi riittänyt kootun informaation syvälliseen analyysiin. Käytetyn aineiston käsittelyyn ei liittynyt mitään erityisen metodisesti painottunutta otetta, mutta kuitenkin johdonmukaisuus. Kirjallisten lähteiden perusteella on kirjoitettu tiivistelmiä ja temaattisesti jäsentyneitä taustakatsauksia; osia näistä teksteistä on tiivistetty tähän raporttiin tai niitä on hyödynnetty lisäämällä huomautuksia ja viitteitä raporttiin. Ajankohtaisia asiakirjoja on käytetty temaattisina lähteinä raportin joissakin osissa. Muodollisesti todeten aineiston käsittely oli karkeaa sisällönanalyysiä: sisältöjen luokittelua muutamiin osiin ja teemoittelua joihinkin pääsisältöihin. Aineiston analyysiä tein tietenkin koko projektin ajan, mutta keskeinen analyysivaihe tapah-

19 1. Johdanto 19 tui taustateemoja (raportin luvut 1 4) ja aineistolähtöisiä huomioita (alkaen luvusta 5) pohtiessa ja auki kirjoittaessa sekä niitä sisällöllisesti toisiinsa vertaillen. Kokoamastani aineistosta suuri osa jäi toistaiseksi käsittelemättä, mutta on hyödynnettävissä muissa yhteyksissä. Raportti on päätarkoitukseltaan ajankohtaiskatsaus, ja se on tehty tilanteessa, jossa monet raportin tarkastelemat aiheet ja kohteet olivat muutostilassa. Tarkoituksena on silti, että kokonaistarkasteluna raportti toimisi myös oppi- ja käsikirjana usean vuoden ajan. Lukijan on hyvä huomioida esitetyn sisällön erilaiset yleisyyden, varmuuden ja luotettavuuden tasot. Luvut 2 4 ovat pääosin kirjallisin lähteisiin perustuvaan yleistietojen koostetta ja sikäli varmuustasoltaan ongelmattomia. Muilta osin luvusta viisi alkaen informaatio jakautuu kolmeen tasoon: 1) Yleistiedot. Yleistiedot perustuvat kirjallisiin lähteisiin, julkiseen informaatioon, internetistä koottuihin sisältöihin tai aineistoon, joka subjektiivisesta peruslähteestään huolimatta on varmistettavissa myös muista lähteistä. Tämä informaatio on jokseenkin ongelmatonta, kun vain huomioidaan raportin luonne ajankohtaiskatsauksena. 2) Tapauskohtaiset tiedot ja subjektiiviset näkemykset. Tekstissä viitataan joihinkin yksittäisten toimijoiden tai pienten ryhmien esittämiin käsityksiin ja näkökulmiin. Näitä tapauksia ja käsityksiä ja näkökulmia ei voi pitää sellaisenaan yleistettävinä, mutta ne ovat esimerkkejä mahdollisista ajankohtaisista tilanteista ja nuorisoalan näkemyksistä. 3) Kirjoittajan esittämät tulkinnat ja oletukset. Nämä ovat subjektiivisia sisältöjä, joiden asema vaihtelee sen mukaan, kumpaan edellä esitettyyn tasoon ne liittyvät. Joissakin tapauksissa nämä tekstiosuudet tukeutuvat myös kirjallisuuteen, kirjoittajan aiempaan tutkimus- ja selvitystyöhön sekä nuorisotyöyhteyksiin eri työperiodeissa vuodesta 1997 lähtien.

20