Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6 1. JOHDANTO 1. Venäjän talouden romahdus vuonna 1998 kosketti voimakkaasti suomalaisia huonekalujen viejiä. Suomen huonekaluteollisuuden uskotaan olevan strategisten valintojen edessä, koska niin kotimarkkinoilla kuin perinteisillä länsimarkkinoilla kasvu on pysähtynyt (Nieminen 2002a, 1). Suomalainen Huonekalu ry:n puheenjohtajan Juhani Husun mukaan Venäjän markkinoiden nykytilanteesta tarvitaan tässä tilanteessa tarkempaa markkinatutkimustietoutta (Susiluoto 2003, 16). Suomessa on alettu panostaa useiden ohjelmien puitteissa huonekalujen viennin markkinointiorganisaation kehittämiseen ja suomalaisten puutuotteiden vientikampanjoiden tukemiseen (ks. Lahtonen 1999; Työvoimahallinto 2002). Huonekaluteollisuuden työllisyyden riippuvuus viennin menestyksestä on herättänyt myös huonekaluteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelman Divan ( ), jonka avulla luodaan edellytyksiä kansainvälistyvälle ja kilpailukykyiselle huonekaluteollisuudelle. Divan-ohjelman kivijalaksi määriteltiin, että kaikki teknologinen kehittäminen ohjelman sisällä perustuu markkinoiden kysyntään, asiakkaiden tarpeen ymmärtämiseen sekä kansainvälisen asiakkaan toimintaympäristön tunnistamiseen (Ahonen 2003, 8). Valtioneuvoston antama M uotoilu 2005! periaatepäätös kannustaa kuluttajien ostoaikomusten selvittämiseen. Myös mm. professori Martti Laaksonen (2001) on tähdentänyt asiakaslähtöisyyden merkitystä huonekalusuunnittelussa. Ehkä yksi tärkeimmistä valintaperusteista tutkittavaan ongelmaan ja valittuun empiiriseen menetelmään on kuitenkin henkilökohtainen luottamus, että tutkimustyö kehittää valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja käytännön asiantuntijatehtäviin opintojen päätyttyä ja osittain jo opintojen ohessa työtehtävissä. Huonekaluteollisuudesta ja kaupasta on tehty useita toimialaselvityksiä ja tutkimuksia. Myös Ikean saapumisen vaikutuksia Pietariin ovat sekä eri analyytikot että itse huonekalukauppiaat arvioineet aktiivisesti (ks. «Аргумент-Мебель» 2003a-e; Molari 2003/28). Opinnäytetyöntekijä on laatinut muutaman julkaistun selvityksen tutkittavasta toimialasta sekä artikkeleita Venäjän kansantalouden kehityksestä. Opinnäytetyöntekijän vuosien 2003 ja 2004 aikana julkaistut artikkelit on luetteloitu erikseen kirjallisuusluetteloon. Opinnäytetyössä kuunnellaan useista aikaisemmista tutkimuksista poiketen pietarilaisten kuluttajien omia aikomuksia ostaa kirjahylly case-yrityksen P. Rotola-Pukkila Oy:n tutkimustarpeista käsin: Opinnäytetyö selvittää, kuinka paljon

7 2 Pietarissa on sellaisia venäläisiä, joilla on varallisuutta ja halua sijoittaa yli 3400 euroa maksavaan kirjahyllyyn lähitulevaisuudessa. Saadun tuloksen perusteella arvioidaan tutkittavan yrityksen strategisten valintojen sopivuutta vallitseviin oloihin Tutkimuksen rajaus Tutkimuksessa selvitetään kirjahyllyjä valmistavaa yritystä P. Rotola-Pukkila Oy varten pietarilaisten kuluttajien ostovoimaa. Tutkittavaa yritystä ei kuitenkaan tarkastella irrallaan huonekalukaupan yleisestä kehityksestä Venäjällä. Huonekalumarkkinoiden osalta tarkastelu syventyy kirjahyllyjen valmistukseen ja myyntiin Venäjällä, vaikka myös koko näköala huonekalujen valmistukseen ja myyntiin tuodaan jossakin määrin esille yleiskuvan saamiseksi. Toimiala on kuitenkin kokonaisuudessaan niin monipuolinen, ettei tutkimustarpeita varten koko toimialan tarkastelua ole mielekästä tehdä perusteellisesti. Tutkimuksessa selvitetään kuluttajien ostovoiman kehittymistä, kuten tutkittava yritys oli esittänyt toiveen. Kulutustutkimus sinänsä voisi tarkoittaa kaikkea mahdollista alkaen markkinatutkimuksesta antropologiseen ja etnologiseen yhteiskuntatutkimukseen. Kuluttajien ostovoimaa tarkastellaan opinnäytetyössä vain sikäli kuin ostoaikomukset kohdistuvat suhteellisen arvokkaan kirjahyllyn ostoon. Itsessään kuluttajien käyttäytymistä käsitteleviä tutkimuksia on useita satoja (ks. esim. Peterson & Wlison 1992). Näissä tutkimuksissa on ostotapahtumaa eritelty seikkaperäisesti. Opinnäytetyössä ei toisteta näitä lukuisia tutkimuksia uudestaan. Kuluttajien ostovoiman vaikutusta Venäjän markkinoiden kiinnostavuuteen on tarkasteltu myös jo aiemmin useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Michael Porter katsoi vuonna 2001 teoksessa The Baltic Rim Regional Agenda, että Venäjän markkinoiden kiinnostavuutta vähentää heikko kysyntätilanne. Porter on myös teoksessaan Competitive strategy (uudella johdannolla 1998, alkuperäinen 1980) esittänyt, että kilpailustrategia tulee analysoida viiden voiman avulla, joista yksi on ostajien neuvotteluvoima. Tutkielmassa selvitetään kuluttajan aikomuksia empiirisesti vain niissä rajoissa, joissa Porter oli kuvannut ostajaa kilpailustrategiateoksen yhteydessä. Päähuomio on koko ajan siinä, kuinka kuluttajien ostoaikomus kohdistuu arvohuonekaluihin. Toimialan markkinatilannetta tarkastellaan toki myös yleisesti, jolloin saadaan joitakin näkökulmia tavarantoimittajien neuvotteluvoimaan, jakelukanavien merkitykseen sekä uusiin

8 3 tulijoihin markkinoille. Korvaavien tuotteiden ja kilpailijoiden vaikutukset näkyvät myös jossakin määrin empiirisesti tarkastaltaessa ostajien neuvotteluvoimassa. Kun on runsaasti kilpailevia yrityksiä tai korvaavia tuotteita, niin ostajalla on runsaasti valintavaihtoehtoja ja hänen neuvotteluvoimansa kasvaa. Opinnäytetyö keskittyy kuitenkin selvittämään, kuinka paljon Pietarissa on sellaisia venäläisiä, joilla on varallisuutta ja halua sijoittaa yli 3400 euroa maksavaan kirjahyllyyn lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa rajataan tarkastelualue lopulta Pietarin vain kolmeen tai neljään eri kaupunginosaan, joissa P. Rotola-Pukkila Oy:n tuotteita myydään. Tällainen tutkimuksen rajaaminen on haluttu tehdä opinnäytetyössä, jotta voitaisiin auttaa tutkittavaa yritystä arvioimaan ja tarkistamaan toimintastrategiansa lähtökohtien ajanmukaisuutta nykyisessä Venäjän kysyntä- ja tarjontatilanteessa Käytetyt käsitteet Opinnäytetyössä tutkitaan kuluttajamarkkinoita, mutta kuluttamisella tarkoitetaan tutkittavassa tapauksessa kestokulutushyödykettä, jollainen on arvokirjahylly. P. Rotola- Pukkila Oy:n valmistamat Regal- ja Timantti- kirjahyllyt esitellään tutkielmassa myöhemmässä vaiheessa yritysesittelyn yhteydessä. Kuluttajalla tarkoitetaan yksilöitä ja kotitalouksia, jotka ostavat tuotteita ja palveluja henkilökohtaiseen käyttöönsä (Härkönen 2003). Ilmaisu kuluttajakäyttäytyminen tarkoittaa yksityiseen kulutukseen tuotteita ja palveluja ostavien ostokäyttäytymistä (Härkönen 2003). Liikkanen (1999) kysyy, onko nykyään vallitseva kulutuksen käsitteen kaikenkattavuus sittenkään tutkimuksellisesti ja teoreettisesti perusteltua. Onko käsitteen laajentumiseen tultu ajautuneeksi ajan hengessä, ja markkinavoimien ja globalisaation ylivoiman edessä? Hän havaitsee, että tutkijat ovat siirtyneet rationaalisen kuluttajan mallista kulutuksesta identiteettinsä hakevaan elämysten etsijään. Hän ilmaisee huolestumisensa, että kuluttajamallilla on taipumus häivyttää vallan sekä talouden rakenteet, politiikan ja yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen moraalin kysymykset. Opinnäytetyössä ollaan tietoisia kuluttaja-käsitteeseen liittyvistä rasitteista, mutta ko. käsitettä ei kuitenkaan päätetä korvata jollakin toisella ilmaisulla. Ostokäyttäytymisen ilmaisemisessa kuluttaminen on vakiintuneena käsitteenä kyllin selkeä ja käyttökelpoinen. Opinnäytetyössä selvitetään strategisen tilanteen muotoutumista Pietarin huonekalumarkkinolla kuluttajien ostoaikomuksista käsin. Johnson ja Scholes määrittelevät strategiseksi näkökulmaksi yrityksen pyrkimyksen saavuttaa menestystä

9 4 kilpailussa pitkällä aikavälillä, joka sisältää aina epävarman elementin: Strategia on yhteisön suunta (direction) ja kenttä (scope) pitkää aikaväliä varten, jotta yritys saavuttaa etua (advantage) voimavarojensa (resources) avulla muuttuvassa ympäristössä täyttäen omistajiensa (stakeholder) odotukset (Johnson-Scholes 2001). Strategian samaistaminen pitkään aikaväliin on sekundaarinen merkitykseltään. Sanalla στρατηγος on ilmaistu alkuaan kreikankielessä yhtä hyvin armeijan johtajaa, kaupunginjohtajaa kuin vuosittain valittua kymmentä hallintovirkamiestä Ateenassa (Liddell-Scott 1987), preetoria (Walter Bauer 1971, J. Weissin erikoisartikkeliin viitaten). Uudessa testamentissa (Apt. 4:1) temppelivartioston päällikkö oli strategi (Apt. 4:1, ό στρατηγος του ίερου ). Strategiseksi ajatteluksi kutsutaan liiketaloustieteessä nyttemmin myös luovuutta, joka kyseenalaistaa vanhat näkemykset tietoon ja osaamiseen perustuen (Kettunen 1997; Laine-Hulkkonen 1994). Sanaa muotoilu käytetään samassa merkityksessä kuin mm. M uotoilu 2005! periaatepäätelmässä on käytetty. Design on laaja käsite, joka kattaa tuotesuunnittelun, -muotoilun ja tuotekehityksen lisäksi myös strategisen johtamisen...tässä suunnitelmassa designilla ja muotoilulla on samaa tarkoittava merkitys. Muotoilun kohteina voivat olla: tuotteet, palvelut, viestintä, ympäristö, yritysten tai yhteisöjen identiteetti (Taiteiden tiedekunta 2001, 2). Tutkielmassa käytettyihin lähteisiin viitataan tekstissä latinalaisin kirjaimin, jos alkuperäislähteessä tekijä on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin, ja kyrillisin kirjaimin, jos alkuperäislähteessä tekijä on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Kirjallisuusluettelossa ovat latinalaisin kirjaimin ja kyrillisin kirjaimin kirjoitetut lähteet eritelty toisistaan.

10 2. P.ROTOLA-PUKKILA OY 5 Huonekaluyrityksen P. Rotola-Pukkila Oy (kotisivu: kotipaikka on Kauhajoella. Pentti ja Kaija Rotola-Pukkila aloittivat yritystoiminnan elokuussa Häälahjat muodostivat yrityksen alkupääoman. Yrityksen ensimmäisiä tuotteita olivat lipasto ja kampauspöytä. Yritys keskittyi pian puupintaisiin kirjahyllyihin ja hyllystösarjoihin. Useita erilaisia puulajeja käytetään hyllyissä. (Timantti.) Tuotannossa on useita itse kehitettyjä prosesseja ja menetelmiä. Yritys korostaa tuotteiden korkeaa teknistä laatua. Kaikki Timantti-tuotesarjan raaka-aineet (lastulevyt, viilut, vaneri jne.) täyttävät E1-normit. Kaikki Timantti-tuotteet viilutetaan aidolla luonnonpuuviilulla. Yritys kokee aidon luonnonpuuviilun käytön tuovan laadukkuutta, jota lamineettia käyttävät huonekaluvalmistajat eivät tarjoa. (Rotola-Pukkila 2003 suul.) Vientitoiminta alkoi 70-luvulla, mutta sen merkitys väheni 80-luvun lopulla. Aluksi tärkeimmät vientimaat olivat Norja ja Ruotsi. 90-luvun alussa kotimaan heikko kysyntä toimi sysäyksenä vientimarkkinoiden etsimiselle. Vientiä on ollut useaan eri maanosaan. Nykyisin tuotteita lähtee Suomesta mm. Ruotsiin, Venäjälle, Puolaan ja Norjaan. (Rotola-Pukkila 2003 suul.) Henkilökunnan määrä lisääntyi nopeasti 70-luvun aikana kolmeenkymmeneen, 90-luvun puolivälissä saavutettiin 40 hengen raja. Vuonna 2000 Suomen Liikemiesyhdistys valitsi yhtiön perustajan, toimitusjohtaja Pentti Rotola-Pukkilan, vuoden liikemieheksi. Nimitys oli ensimmäinen huonekalualalle. Vuoden 2002 lopulla yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos. Perustajan vanhin poika Mikko Rotola-Pukkila tuli toimitusjohtajaksi. Myös nuoremmat pojat tulivat yrityksen hallintoon. (Timantti.) Yrityksellä on hyvä maine tavarantoimittajana. EM (entinen Europa Mebel ) on useasti palkinnut yrityksen yhtenä parhaista tavarantoimittajistaan. Rotola-Pukkila Oy kokee tärkeäksi tekijäksi menestykselleen lyhyet toimitusajat, minkä vuoksi tehtaalla pidetään suurehkoa varastoa. Laajennuksia on tehty säännöllisesti. Tällä hetkellä P. Rotola- Pukkila Oy (ks. kuva 1) toimii neliön tiloissa Kauhajoella. (Timantti.)

11 6 Kuva 1. P. Rotola-Pukkila Oy:n tehdas (Timantti). Timantti hyllyä (ks. kuva 2 ja 3) myytäessä Suomessa asiakkaalle ilmoitetaan valmistajaksi P. Rotola-Pukkila Oy. Pintamateriaaleja on useita. Kuva 2. Timantti-hylly (Timantti) Kuva 3. Timantti-hylly (Timantti) Regal-hyllysarjassa (ks. kuva 4 ja 5) on sama runko ja rakenne kuin Timantti-hyllyssä. Suomessa Regal-hyllysarjaa myydään EM:n tuotemerkin alaisuudessa. Regal-hyllyn ovet ovat enemmän muotoiltuja kuin Timantti-hyllyssä. Myös ovien vetimet ovat erilaiset. Venäjällä ilmoitetaan molemmat hyllysarjat P. Rotola-Pukkila Oy:n valmistamiksi.

12 7 Kuva 4. Regal-hylly (Regalesite) Kuva 5. Regal-hylly (Regal-esite) P. Rotola-Pukkila Oy:n liikevaihto oli vuoden 2001 tuloslaskelmassa noin 25 milj. markkaa (noin 4,2 milj. euroa). Liikevoitto oli 3,1 milj. markkaa, tilikauden voitto oli 2,2 milj. markkaa. Venäjän osuus on kokonaisuudessaan myynnistä 5,2 %, Pietarin osuus on 3,5 % (Rotola-Pukkila 2003 suul.). Artis- ja EuroMebel huonekaluketjut myyvät Pietarissa Regal- ja Timantti-huonekaluja useissa myymälöissään. Vuoden 2001 vuosikertomuksessa yritys totesi tyydytyksellä Pietarissa tapahtuneen myönteinen kehityksen, mutta ilmaisi murheeksi vähentyneen myynnin Moskovassa. Opinnäytetutkielman aloituksen jälkeen on syksyllä 2003 tilanne kehittynyt Pietarissa: Myös VIP-Salon huonekaluketjussa myydään Timantti- ja Regalhyllyjä. VIP-Salon huonekaluketjuun kuuluu 6 eri myymälää Pietarissa (Каталог качества РИО 5, 40/2003) Venäjän kauppa Kölnin messujen jälkeen v Venäjän kaupan alun ratkaiseva tekijä oli vuoden 1995 Kölnin messut. Moskovan tuleva suurasiakas kävi yrityksen esittelyosastolla. Asiakas kertoi tulevansa Suomeen. Kesällä 1995 P.Rotola-Pukkila Oy toimitti jo ensimmäiset tuotteet Venäjälle. Kauppa kasvoi tasaisesti. Vilkkain aika oli kevät Mikko Rotola-Pukkila kuvaili kauppaa hyvin merkittäväksi: Ja se oli suuruusluokkaa, että jokaisena työviikkona lähti rekka Moskovaan. Joskus meni vähän enemmänkin, mutta keskimäärin sitä tahtia. Se oli erittäin hyvää ja merkityksellistä kauppaa. (Rotola-Pukkila 2003 suull). Yritys on pyrkinyt välttämään ongelmia Venäjän kaupassa. P. Rotola-Pukkila Oy ei ole tehnyt investointeja tai laitehankintoja Venäjän kauppaa varten. Venäjän kauppa on koettu sellaisena kivana lisänä (Rotola-Pukkila 2003 suull). Yritys myy Pietariin ex works ehdolla, jolloin on voitu välttää riskejä. Mainoskuluihin on Pietarissa otettu osaa

13 8 jossakin määrin. Yrityksen strategia on ollut, että ongelmien ilmaantuessa Venäjän kaupassa yrityksen oma talous ei saa mennä sekaisin. Moskovaan suuntautunut kauppa on ollut ongelmallista vuoden elokuun 1998 jälkeen, kun taas Pietariin suuntautunut kauppa on kehittynyt edelleen. Toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkilan mukaan suurimmat haasteet Venäjän kaupassa ovat yrityksen oma passiivisuus, vieras kieli ja kulttuuri sekä turvallisuusriski, jos Venäjälle pitäisi lähteä itse hortoilemaan. (Rotola-Pukkila 2003 suull). Kevään ja kesän 2003 aikana huonekaluyritys sai opinnäytetyöntekijältä palautetta siitä, ettei Pietarissa jälleenmyyjillä ollut venäjänkielisiä tuote-esitteitä eikä usein muitakaan tuote-esitteitä. Yrityksen edustaja ei ollut vieraillut jälleenmyyjien luona vuosikausiin, vaan yhteydet oli hoidettu moskovalaisen yhteyshenkilön (Akhmed Glachev) välityksellä. Syksyllä 2003 nämä puutteet on korjattu Yrityksessä koettu tutkimuksen tarve Venäjä-tietoutta on P. Rotola-Pukkila Oy hankkinut ystävähenkilön kautta, joka asuu Moskovassa. Yrityksellä on Moskovassa kontaktihenkilönä Akhmed Glachev, joka on käynyt Pietarissa liikkeissä. Osa asiakassuhteista on hänen työnsä tuloksia. (Rotola- Pukkila 2003 suull.) P. Rotola-Pukkila Oy on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta 1995, mutta kohdemarkkinoita ei ole tutkittu. Kokemuksesta on havaittu, että venäläiset pitävät enemmän Regal-hyllystä kuin Timantti-hylly (Rotola-Pukkila 2003 suull). M ieltymys Regalhyllyyn tuli ilmi myös maaliskuussa 2003 opinnäytetyöntekijän vieraillessa jälleenmyyjien luona Pietarissa. Lisäksi Venäjän kauppatie (Финляндский Торговый Путь) - lehden teettämässä pietarilaisten huonekalukauppiaitten haastattelututkimuksessa havaittiin kesällä 2003, että huonekalukauppiaat nimesivät Regal-hyllyn yhdeksi suosituimmista tuotemerkeistä, mutta Timantti-hyllyä ei mainittu (Molari 28). P. Rotola-Pukkila Oy ei ole teettänyt tutkimusta kohdemarkkinoista Venäjällä, minkä vuoksi P. Rotola-Pukkila Oy kokee hyödylliseksi opinnäytetyön Venäjän tilanteesta. Kaikki tieto koetaan tarpeelliseksi, mutta erityisesti venäläisestä mausta, ostovoiman kehittymisestä ja toimialan muutoksista 90-luvun lopulla halutaan saada tietoa. (Rotola- Pukkila 2003 suull.; vrt. Ahonen 2003, 8)

14 9 1. Venäläisen maun selvittäminen: Nämä voivat olla niitä ihan mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin ehkä saadaan sinun työn kautta vastauksia. Venäläisillä on hyvä omalaatuinen maku. Sen vuoksi meitä kiinnostaa kuluttajille suunnattu kysymys, miltä tämä tuntuu, olisiko kiinnostusta hankkia tällaista. Ja kun kiinnostusta, mitä saisi maksaa? Ja ensin selvitetään halukkuutta. Ja sitten mitä siihen olisi valmiit sijoittamaan, onko tälle hintatasoiselle halukkaita. (Rotola-Pukkila 2003 suull.) 2. Kuluttajien ostovoiman kehittyminen nykytilanteesta: Muodostaahan se jo yksistään valtavan markkina-alueen. Että, tuota miten nopeasti nähtävissä, että kehitys tulee ja näin poispäin? Ja miten nopeasti ihmisillä on varaa ostaa kalliimpaa tuotetta?. (Rotola-Pukkila 2003 suull.) 3. Toimialan koetut muutokset 1990-luvun lopun jälkeen: Mistä johtuu ne vaikeudet, kun aikoinaan vietiin Moskovaan tuota rekkikuorma per viikko, kun nykyään tulee vain pari kolme rekkakuormaa vuodessa?. Kysymys, mitä minä haluan miettiä on, että miksi Venäjän tilanne on sellainen kuin se on, ja mihin suuntaan se on menossa. Ja mihin suuntaan se on kehittymässä ja hiukan näitä makukysymyksiä. Miksi Moskova on mennyt ja Pietari meitä kiinnostaa. Ja asiakas mieltymykset tuotteen suhteen ja matkan varrella voi tarkentaa. Annetaan vapaat kädet vaan voi tulla matkanvarrella useita asioita. Kukaan ei ole tehnyt aiemmin Venäjältä ja siksi kenttä on vapaa ja siksi se meitä kiinnostaakin. Ja siitä varmasti on hyötyä meille. (Rotola-Pukkila 2003 suull.) 4. Ulkopuolisen näkemys tilanteeseen: Ollaan oltu tyytyväisiä, että ollaan saatu jokaisesta tutkimuksesta paljon tietoa ja ollaan annettu opiskelijoille hyvin vapaat kädet, niin silloin on hyvä. Jos me aletaan liikaa pistää tiukalle, niin silloin tule liikaa meidän näkemys mutta haluamme sen ulkopuolisen näkemyksen mukaan. (Rotola- Pukkila 2003 suull.)

15 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 10 Tässä luvussa tarkastellaan aiemmin julkaistuja tutkimuksia kuluttajien ostokäyttäytymisestä tutkimusongelman tarkentamista ja rajaamista varten. Jo olemassa olevat tutkimukset ovat tarkastelleet imagon ja muotoilun strategista merkitystä, huonekalukaupan markkinaosuuksien muutoksia, kuluttajan ymmärtämisen periaatteellista strategista merkitystä sekä Venäjän kansantalouden kehitystä. Tässä luvussa etsitään uusi näkökulma käytyyn keskusteluun sekä aloitetaan empiirisen tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien selvittäminen teoreettisen viitekehyksen muodostamiseksi tutkimukselle. Liiketoiminnan pitkäntähtäimen kehityksen ennakoinnista ja johtamisesta on esitetty lukuisia malleja (ks. esim. Mintzberg, Ahlstrand & Lampel 1998; Cho & Moon 2000; Mintzberg & Waters 2002; Whittington 2002; ks. myös liite 4, Strategisen analyysin ja johtamisen malleja). Opinnäytetyössä pääpaino on kuluttajan ostoaikomuksissa. Kuluttajan käyttäytymisen on sanottu olevan enemmän kuin tärkeä kysymys. Kuluttajan käyttäytymisen on väitetty olevan yksi merkittävimmistä eroista läntisten yhteiskuntien ja vähemmän kehittyneiden yhteisöjen välillä (Nelson 2002, 185). Taloustutkimuksen ja Tekesin selvityksessä huonekalutoimialasta (Puttonen & Kairinen 2002; ks. myös Laaksonen 2001) on havaittu, että kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi ovat muotoilu ja kuluttajien tarpeiden kuuleminen keskeiset haasteet toimialalle. M enestyvän strategian on sanottu edellyttävän, että yritys osaa tuottaa arvoa kuluttajalle (Armous-Mankins 2001). Länsimaisen kehittyneen yhteiskunnan piirteeksi onkin havaittu, että tuotteista on tarjolla kuluttajille runsaasti erilaisia variaatioita (ks. Secratariat of the Economic Comission for Europe Geneva 2004, 158). Porterin (2001a: 91) mukaan menestyvä strateginen asemointi edellyttää, että yritys voi esittää arvoväittämän eli joukon etuja, jotka poikkeavat kilpailijoiden tarjoamista. Aiemmissa tutkimuksissa Venäjän huonekalumarkkinoista on mitattu toistuvasti lähinnä kuluttajien alhaiseen ansiotasoon ja kysyntäolojen niukkuuteen, kun on haluttu selittää huonekalujen myynnissä kohdattuja vaikeuksia. Venäläisen kuluttajan moninaisuutta ei ole toistaiseksi selvitetty, kun on arvioitu kuluttajien ostokykyä ja -aikomuksia.

16 3.1. Muotoilun strateginen merkitys 11 Yritys P. Rotola-Pukkila Oy on ilmaissut mielenkiintoa huonekalumuotoilun ja venäläisen maun selvittämistä kohtaan. Kymmenet toimialaselvitykset ovat jo paneutuneet kyseiseen ongelmaan. Näissä tutkimuksissa on korostettu, että suomalaisten tuotteiden desing-kuvan rakentamiseen ei ole riittävästi panostettu, vaikka kyseessä on strategisesti tärkeä tehtävä Design 2005! -periaatepäätös Valtioneuvoston tekemän Muotoilu 2005! -periaatepäätöksen mukaan muotoilu on osa kansallista innovaatiojärjestelmää. Muotoilu 2005! -ohjelmassa lähtökohtana oli talouden rakenteissa tapahtuvat muutokset sekä muotoiluosaamisen kytkeminen osaksi elinkeinoelämän kilpailukykyä (Seurantaryhmä 2002, 4). Ohjelmassa korostetaan, että design tulee nähdä käyttäjäkeskeisen, asiakas- ja markkinalähtöisen tuotekehitystoiminnan osatekijänä, joka vahvistaa yrityksen kilpailuasemaa ja yrityskuvaa: Design on osa yritysten liiketoimintastrategiaa (Taiteiden tiedekunta 2001:2). Ongelmana on kuitenkin yhä, kuinka arvioida kuluttajan näkökulmasta, mikä on menestyvää muotoilua. Vielä ei tarkkaan tiedetä, miten kuluttajat reagoivat muotoiluun ja havainnoivat muotoilua (ks. Kyrönlahti 2002). Muotoilu 2005! -ohjelman tavoitteena on luoda dynaaminen muotoilujärjestelmä, jonka ansiosta Suomi saavuttaa edelläkävijämaan aseman muotoilun hyödyntämisessä. M enneiden aikojen saavutukset eivät enää riitä kantamaan suomalaista muotoilua voimakkaasti kansainvälistyvässä koulutuksen, kulttuurin ja teollisuuden ympäristössä. Finnish Designin käsite on lunastettava uudelleen. Teknologisen osaamisen taso Suomessa on korkea, mutta se ei riitä kansainvälisessä kilpailussa. Täydentävä kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava panostus voi löytyä design-osaamisen käytöstä (Taiteiden tiedekunta 2001, 2). Useita heikkouksia on havaittu design-palveluiden käytössä (Taiteiden tiedekunta 2001, 4): - muotoilua hyödyntävien yritysten määrä vähäinen - yritysjohdon strateginen johtamistaito puutteellinen - muotoilun yrityskulttuuri nuorta - uskottavuusongelmia rahoittajien näkökulmasta - tekninen ja kaupallinen koulutus ei tue desing-osaamista.

17 12 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan suomalaisen muotoilupolitiikan keskeinen kysymys on, miten muotoilua hyödynnetään pienen ja keskisuuren teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi (Taiteiden tiedekunta 2001, 2). Periaatepäätöksen toteuttamiseksi on Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotteistanut yhdessä TE-keskusten kanssa PKyrityksille DesignStart asiantuntijapalvelut, joiden tavoitteena on pk-yrityksen muotoiluosaamisen parantaminen. Yritykset voivat ostaa käyttöönsä muotoilun ammattilaisen tuotteiden, palveluiden tai graafisen yrityskuvan kehittämiseksi (Seurantaryhmä 2002, 6). International Design Business Management (IDBM) ohjelman tarkoituksena on puolestaan tuoda muotoilun, kaupallisen alan ja tekniikan opiskelijat yhteen jo opiskeluvaiheessa sekä edistää muotoilun ymmärtämistä osana liiketoimintastrategiaa (ks. kuvio 1). IDBM-ohjelma on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen opetus- ja tutkimusohjelma. IDBMpro -ohjelma käynnistettiin vuonna Kohderyhmänä ovat yrityksen strategisesta suunnittelusta, markkinoinnista ja viestinnästä, muotoilusta, tuotannosta sekä tuotekehityksestä vastaavat henkilöt. Lisäksi mm. Suomen akatemiassa on käynnistetty muotoilun tutkimusohjelma, joka on monialainen ja monitieteinen, kulttuurin ja yhteiskunnan sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimusta koskeva hanke (Työryhmä 2002: 12). Tutkimustoiminnan ohella koulutus on merkittävä osa-alue muotoiluohjelman toteutuksessa (Taideteollinen korkeakoulu ). Kuvio 1. IDBM ohjelma (Seurantaryhmä 2002, 7)

18 Kuluttajan mielikuva suomalaisesta tuotteesta Kanadalaisen tutkijan Nicolas Papdopoulasin (2000) mukaan maakuvalla on merkittävä, usein tuotebrändiä suurempi vaikutus kuluttajan ostopäätöksissä. M aakuva on osa ostajan makua ja mieltymystä. Philip Kotlerin ja David Gernerin (2000) mukaan maan nimi merkitsee käytännössä brändiä, joka auttaa kuluttajaa arvioimaan tuotteita ja tekemään ostopäätökset. Maan nimellä voi olla lisäarvoa, mutta myös tuotemielikuvaa heikentävä vaikutus. Eugene Jaffen ja Israel Nebenzahlin (2002) mukaan maaimagon oikea vaaliminen yrityksille kilpailuedun maailmanmarkkinoilla. Maakuva muodostuu kaikista niistä kokemuksista, käsityksistä, tuotteista ja vaikutelmista, jotka ihmisillä on kyseisestä maasta (ks. myös Hadjikhani, Kaptalan-Nagy, Ljungren & Seyed-Mohamrnad 1998, 19). Suomalaiset huonekalut ovat saaneet kansainvälistä tunnettavuutta ja mainetta Alvar Aallon ansiosta. 80- ja 90-luvulla oli suomalaisen muotoilun maine kuitenkin koetuksella vientimarkkinoilla. Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoi tarpeelliseksi asettaa vuonna 1987 Suomen kuva työryhmän, joka selvitti vientiä ja matkailua (Ulkoasianministeriö 1988). M aakuvaa on käsitelty myös useissa opinnäytetöissä kansainvälisen markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta (Heinonen 1989; Manninen 1993; Leinovaara 1993; Bilund 1996). Professori Esko Salminen (2000) havaitsi tutkimuksessaan Suomi-kuva Venäjän ja EU:n lehdissä , että entisestä näyteikkunamaasta, lähes nuhteettomasta yya- Suomesta oli tullut 90-luvulla Venäjän lehdistön näkökulmasta tylsä, syrjäinen valtio, jossa enää harvoin tapahtui mitään kiinnostavaa. 80-luvulla Pravdan, Izvestijan ja Novoje Vremjan sivuilla oli julkaistu Suomesta pitkiä liturgisia ystävyystekstejä, mutta 90- luvulla Venäjän Suomi-uutisointia oli enää satunnaisesti Pietarin ja Karjalan tasavallan lehdissä. Karjalan palautuskysymys, Nato, Suomen suhtautuminen Tshetshenian sotaan ja rajan ylittävä rekka-autoliikenne ylittivät venäläisten lehtien uutiskynnyksen. Finpron vuonna 2001 tekemässä tutkimuksessa venäläisille liike-elämän vaikuttajille havaittiin, että Suomeen liitettiin mielikuvat ympäristönsuojelusta, metsäteollisuudesta, puunjalostuksesta, paperista ja huonekaluista. Suomalaisten tuotteiden ja yritysten

19 14 tuntemus venäläisillä vaikuttajilla oli kuitenkin alhainen. Imagossa oli parantamisen varaa. Ne harvat suomalaisyritykset, jotka olivat panostaneet markkinointiviestintään Venäjällä, muistettiin. Vuonna 1997 oli Tekesissä aloitettu keskustelu huonekaluteollisuuden soveltuvuudesta teknologiaohjelman kohdetoimialaksi, koska vuonna 1997 suhdanteet huonekalualalla olivat muuttuneet voimakkaasta kansainvälisen kilpailun tähden. Tekes päätti käynnistää teknologiaohjelman valmistelutyön 1998 (Ahonen 2003, 6). Tekesin tutkimusohjelman puitteissa vuonna 2001 (Nieminen & Järvinen 2001) kiinnitettiin huomiota muotoilun käyttöön yritysten tuotekehitysprosesseissa. Muotoilun käyttö aloitettiin Suomessa jo 80-luvulla. Muotoilun käyttöaste vaihteli kuitenkin teollisuudessa suuresti yhä vuonna Vain harvat yritykset osasivat hyödyntää muotoilua strategisesti. Muotoilualan tutkimusperinne oli Suomessa ohut. Tekesin toimeksiantamana esiselvitys toteutettiin Taideteollisen korkeakoulun Muotoilun innovaatiokeskus Designiumissa. Mathias Calonius (2002) on korostanut Etlan julkaisussa, että muotoilu (design) on liiketoimintaprosessi, joka ymmärretään usein huonosti, vaikka muotoilulla on positiivinen vaikutus yrityksen tulokseen. M uotoilua käytettiin aktiivisesti ainoastaan harvoissa yrityksissä. Caloniuksen mukaan muotoilua tulisi käyttää yrityksen strategisena välineenä. Taloustutkimuksen ja Tekesin selvityksessä huonekalutoimialasta (Puttonen & Kairinen 2002) havaittiin, että kilpailukyvyn saavuttamiseksi ovat muotoilu ja kuluttajien tarpeiden kuuleminen keskeiset haasteet. Prosessi valmistuksesta markkinointiin katsottiin kuitenkin vanhanaikaiseksi verrattuna Suomessa vallitsevaan yleiseen tietotaitoon ja muiden maiden tilanteeseen nähden (Puttonen & Kairinen 2002, 3). Divanteknologiaohjelman tavotteiden saavuttamiseksi tähdennettiin, että asiakkaan tarpeiden ja toimintaympäristön tuntemus markkina- ja markkinointitutkimuksen avulla on tärkeä osa t&k-hankkeita (Ahonen 2003, 3). Divan-teknologiaohjelma linjattiin ja toteutettiin suuntaamalla kehittäminen loogisesti eteneviin vaiheisiin (Ahonen 2003, 3): markkina/markkinointilähtöisyys ja kärkiyritysten käyttö vetureina hankkeiden sisällön laadun nostaminen ja t&k-perusosaamisen nostaminen rahoituspohjan laajentaminen tutkimuksen ja tutkimuksellisuuden lisääminen.

20 15 Vesa Tiensuun (2002) mukaan suomalaisen huonekalumuotoilun jälkeenjääneisyys on ongelma kansainvälisessä kilpailussa. Suomalainen muotoilu kulkee hänen mukaasa kymmenen vuotta alan kansainvälisen muotoilun jäljessä. Tutkija kysyykin, miksi saksalaiset ostaisivat italialaisen kopion Suomesta, kun voivat saada alkuperäisen lähempää. Professori Jarmo Nieminen (2002a:2) on moittinut, että suomalaisten tuotteiden ongelmana on ollut Venäjällä tuotteiden heikko sopeutus ja vaisu design. Tuotesopeutuksessa olisi oleellista huonekalujen monikäyttöisyys. Hyllyköissä on oltava säilytykseen sopivia tiloja. Venäläisten makutottumusten mukaan kauniiseen huonekaluun kuuluvat voimakkaat värit, kiiltävät materiaalit, muotoilun kauneus ja romanttisuus. Suomalaisten yrittäjien toimenpiteitä on leimannut varovaisuus (ks. Nieminen, Larimo & Springer 2001). Venäjän kauppatie (Финляндский Торговый Путь) lehden teettämässä haastattelututkimuksessa venäläiset huonekalukauppiaat arvioivat suosituimmat kirjahyllyt. Regalkirjahylly oli yksi suosituimmista hyllyistä. Venäläiset kauppiaat nimesivät suomalaisten valmistajien ongelmaksi, että suomalaiset ovat hyvin passiivisia markkinointiviestinnässä. Suomalaiset panostivat vain niukasta messujen osallistumiseen, mainontaan ja tuotepromootioihin. Tuotteen tekninen laatu on kelvollinen, mutta imago ei ole vahva (Chilyk Vlad, EuroMebel; ks. Molari 2003/28). M uotoilun strategista merkitystä korostavat tutkimukset antavat syyn olettaa, että suomalaisen huonekalukaupan vaikeudet Venäjällä ovat voineet syntyä myös muista syistä kuin pelkästään kuluttajien alhaisen ansiotason ja heikkojen kysyntäolojen tähden Huonekalumarkkinoiden muutokset Huonekalukauppa ja huonekalujen valmistus ovat kokeneet voimakkaat muutokset Suomessa 90-luvulla. Huonekalujen valmistuksen osuus on Suomen koko tehdasteollisuuden arvosta noin 1,2 % ja toimipaikoista osuus on 6 %. 90-luvun laman aikana useat valmistajat ja myyjät joutuivat lopettamaan toimintansa (ks. Salmenperä 2001, 1-2; Korolainen 2002, 3; Vallin 2002, 5). Valmistajista tuli 90-luvun laman aikana yhä tuntemattomampia (Keski-Pohjanmaan yrittäjät & Chydenia 2000, 3-4).

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille?

Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille? Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille? Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Karelment Oy Karelment Oy -Nurmeksessa toimiva talotehdas - perustettu 1994 Yhtiön omistus ja johto Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen, Nurmes Markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen,

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Pasi Ketonen, pasi.ketonen@posti.com Linked: fi.linkedin.com/pub/pasi-ketonen/0/40a/590/en @ KetonenPasi 1 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014 Analyytikkotapaaminen Talous- ja rahoitusjohtaja 12.6.2014 Kesko Q2/13-Q1/14 Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Kiinteistöjen tasearvo 1,4 mrd, vuokravastuut 2,4

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

SVKK:n seminaari 24.5.2012 World Trade Center, Helsinki. 25.5.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy

SVKK:n seminaari 24.5.2012 World Trade Center, Helsinki. 25.5.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Logistiikan merkitys elintarvikeviennissä SVKK:n seminaari 24.5.2012 World Trade Center, Helsinki 1 Perunakauppa Luonnosta Oy Vuosivolyymi 40 000 000 kg ruokaperunaa (noin 1500 rekkaa) Liikevaihto 2011:

Lisätiedot