Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6 1. JOHDANTO 1. Venäjän talouden romahdus vuonna 1998 kosketti voimakkaasti suomalaisia huonekalujen viejiä. Suomen huonekaluteollisuuden uskotaan olevan strategisten valintojen edessä, koska niin kotimarkkinoilla kuin perinteisillä länsimarkkinoilla kasvu on pysähtynyt (Nieminen 2002a, 1). Suomalainen Huonekalu ry:n puheenjohtajan Juhani Husun mukaan Venäjän markkinoiden nykytilanteesta tarvitaan tässä tilanteessa tarkempaa markkinatutkimustietoutta (Susiluoto 2003, 16). Suomessa on alettu panostaa useiden ohjelmien puitteissa huonekalujen viennin markkinointiorganisaation kehittämiseen ja suomalaisten puutuotteiden vientikampanjoiden tukemiseen (ks. Lahtonen 1999; Työvoimahallinto 2002). Huonekaluteollisuuden työllisyyden riippuvuus viennin menestyksestä on herättänyt myös huonekaluteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelman Divan ( ), jonka avulla luodaan edellytyksiä kansainvälistyvälle ja kilpailukykyiselle huonekaluteollisuudelle. Divan-ohjelman kivijalaksi määriteltiin, että kaikki teknologinen kehittäminen ohjelman sisällä perustuu markkinoiden kysyntään, asiakkaiden tarpeen ymmärtämiseen sekä kansainvälisen asiakkaan toimintaympäristön tunnistamiseen (Ahonen 2003, 8). Valtioneuvoston antama M uotoilu 2005! periaatepäätös kannustaa kuluttajien ostoaikomusten selvittämiseen. Myös mm. professori Martti Laaksonen (2001) on tähdentänyt asiakaslähtöisyyden merkitystä huonekalusuunnittelussa. Ehkä yksi tärkeimmistä valintaperusteista tutkittavaan ongelmaan ja valittuun empiiriseen menetelmään on kuitenkin henkilökohtainen luottamus, että tutkimustyö kehittää valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja käytännön asiantuntijatehtäviin opintojen päätyttyä ja osittain jo opintojen ohessa työtehtävissä. Huonekaluteollisuudesta ja kaupasta on tehty useita toimialaselvityksiä ja tutkimuksia. Myös Ikean saapumisen vaikutuksia Pietariin ovat sekä eri analyytikot että itse huonekalukauppiaat arvioineet aktiivisesti (ks. «Аргумент-Мебель» 2003a-e; Molari 2003/28). Opinnäytetyöntekijä on laatinut muutaman julkaistun selvityksen tutkittavasta toimialasta sekä artikkeleita Venäjän kansantalouden kehityksestä. Opinnäytetyöntekijän vuosien 2003 ja 2004 aikana julkaistut artikkelit on luetteloitu erikseen kirjallisuusluetteloon. Opinnäytetyössä kuunnellaan useista aikaisemmista tutkimuksista poiketen pietarilaisten kuluttajien omia aikomuksia ostaa kirjahylly case-yrityksen P. Rotola-Pukkila Oy:n tutkimustarpeista käsin: Opinnäytetyö selvittää, kuinka paljon

7 2 Pietarissa on sellaisia venäläisiä, joilla on varallisuutta ja halua sijoittaa yli 3400 euroa maksavaan kirjahyllyyn lähitulevaisuudessa. Saadun tuloksen perusteella arvioidaan tutkittavan yrityksen strategisten valintojen sopivuutta vallitseviin oloihin Tutkimuksen rajaus Tutkimuksessa selvitetään kirjahyllyjä valmistavaa yritystä P. Rotola-Pukkila Oy varten pietarilaisten kuluttajien ostovoimaa. Tutkittavaa yritystä ei kuitenkaan tarkastella irrallaan huonekalukaupan yleisestä kehityksestä Venäjällä. Huonekalumarkkinoiden osalta tarkastelu syventyy kirjahyllyjen valmistukseen ja myyntiin Venäjällä, vaikka myös koko näköala huonekalujen valmistukseen ja myyntiin tuodaan jossakin määrin esille yleiskuvan saamiseksi. Toimiala on kuitenkin kokonaisuudessaan niin monipuolinen, ettei tutkimustarpeita varten koko toimialan tarkastelua ole mielekästä tehdä perusteellisesti. Tutkimuksessa selvitetään kuluttajien ostovoiman kehittymistä, kuten tutkittava yritys oli esittänyt toiveen. Kulutustutkimus sinänsä voisi tarkoittaa kaikkea mahdollista alkaen markkinatutkimuksesta antropologiseen ja etnologiseen yhteiskuntatutkimukseen. Kuluttajien ostovoimaa tarkastellaan opinnäytetyössä vain sikäli kuin ostoaikomukset kohdistuvat suhteellisen arvokkaan kirjahyllyn ostoon. Itsessään kuluttajien käyttäytymistä käsitteleviä tutkimuksia on useita satoja (ks. esim. Peterson & Wlison 1992). Näissä tutkimuksissa on ostotapahtumaa eritelty seikkaperäisesti. Opinnäytetyössä ei toisteta näitä lukuisia tutkimuksia uudestaan. Kuluttajien ostovoiman vaikutusta Venäjän markkinoiden kiinnostavuuteen on tarkasteltu myös jo aiemmin useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Michael Porter katsoi vuonna 2001 teoksessa The Baltic Rim Regional Agenda, että Venäjän markkinoiden kiinnostavuutta vähentää heikko kysyntätilanne. Porter on myös teoksessaan Competitive strategy (uudella johdannolla 1998, alkuperäinen 1980) esittänyt, että kilpailustrategia tulee analysoida viiden voiman avulla, joista yksi on ostajien neuvotteluvoima. Tutkielmassa selvitetään kuluttajan aikomuksia empiirisesti vain niissä rajoissa, joissa Porter oli kuvannut ostajaa kilpailustrategiateoksen yhteydessä. Päähuomio on koko ajan siinä, kuinka kuluttajien ostoaikomus kohdistuu arvohuonekaluihin. Toimialan markkinatilannetta tarkastellaan toki myös yleisesti, jolloin saadaan joitakin näkökulmia tavarantoimittajien neuvotteluvoimaan, jakelukanavien merkitykseen sekä uusiin

8 3 tulijoihin markkinoille. Korvaavien tuotteiden ja kilpailijoiden vaikutukset näkyvät myös jossakin määrin empiirisesti tarkastaltaessa ostajien neuvotteluvoimassa. Kun on runsaasti kilpailevia yrityksiä tai korvaavia tuotteita, niin ostajalla on runsaasti valintavaihtoehtoja ja hänen neuvotteluvoimansa kasvaa. Opinnäytetyö keskittyy kuitenkin selvittämään, kuinka paljon Pietarissa on sellaisia venäläisiä, joilla on varallisuutta ja halua sijoittaa yli 3400 euroa maksavaan kirjahyllyyn lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa rajataan tarkastelualue lopulta Pietarin vain kolmeen tai neljään eri kaupunginosaan, joissa P. Rotola-Pukkila Oy:n tuotteita myydään. Tällainen tutkimuksen rajaaminen on haluttu tehdä opinnäytetyössä, jotta voitaisiin auttaa tutkittavaa yritystä arvioimaan ja tarkistamaan toimintastrategiansa lähtökohtien ajanmukaisuutta nykyisessä Venäjän kysyntä- ja tarjontatilanteessa Käytetyt käsitteet Opinnäytetyössä tutkitaan kuluttajamarkkinoita, mutta kuluttamisella tarkoitetaan tutkittavassa tapauksessa kestokulutushyödykettä, jollainen on arvokirjahylly. P. Rotola- Pukkila Oy:n valmistamat Regal- ja Timantti- kirjahyllyt esitellään tutkielmassa myöhemmässä vaiheessa yritysesittelyn yhteydessä. Kuluttajalla tarkoitetaan yksilöitä ja kotitalouksia, jotka ostavat tuotteita ja palveluja henkilökohtaiseen käyttöönsä (Härkönen 2003). Ilmaisu kuluttajakäyttäytyminen tarkoittaa yksityiseen kulutukseen tuotteita ja palveluja ostavien ostokäyttäytymistä (Härkönen 2003). Liikkanen (1999) kysyy, onko nykyään vallitseva kulutuksen käsitteen kaikenkattavuus sittenkään tutkimuksellisesti ja teoreettisesti perusteltua. Onko käsitteen laajentumiseen tultu ajautuneeksi ajan hengessä, ja markkinavoimien ja globalisaation ylivoiman edessä? Hän havaitsee, että tutkijat ovat siirtyneet rationaalisen kuluttajan mallista kulutuksesta identiteettinsä hakevaan elämysten etsijään. Hän ilmaisee huolestumisensa, että kuluttajamallilla on taipumus häivyttää vallan sekä talouden rakenteet, politiikan ja yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen moraalin kysymykset. Opinnäytetyössä ollaan tietoisia kuluttaja-käsitteeseen liittyvistä rasitteista, mutta ko. käsitettä ei kuitenkaan päätetä korvata jollakin toisella ilmaisulla. Ostokäyttäytymisen ilmaisemisessa kuluttaminen on vakiintuneena käsitteenä kyllin selkeä ja käyttökelpoinen. Opinnäytetyössä selvitetään strategisen tilanteen muotoutumista Pietarin huonekalumarkkinolla kuluttajien ostoaikomuksista käsin. Johnson ja Scholes määrittelevät strategiseksi näkökulmaksi yrityksen pyrkimyksen saavuttaa menestystä

9 4 kilpailussa pitkällä aikavälillä, joka sisältää aina epävarman elementin: Strategia on yhteisön suunta (direction) ja kenttä (scope) pitkää aikaväliä varten, jotta yritys saavuttaa etua (advantage) voimavarojensa (resources) avulla muuttuvassa ympäristössä täyttäen omistajiensa (stakeholder) odotukset (Johnson-Scholes 2001). Strategian samaistaminen pitkään aikaväliin on sekundaarinen merkitykseltään. Sanalla στρατηγος on ilmaistu alkuaan kreikankielessä yhtä hyvin armeijan johtajaa, kaupunginjohtajaa kuin vuosittain valittua kymmentä hallintovirkamiestä Ateenassa (Liddell-Scott 1987), preetoria (Walter Bauer 1971, J. Weissin erikoisartikkeliin viitaten). Uudessa testamentissa (Apt. 4:1) temppelivartioston päällikkö oli strategi (Apt. 4:1, ό στρατηγος του ίερου ). Strategiseksi ajatteluksi kutsutaan liiketaloustieteessä nyttemmin myös luovuutta, joka kyseenalaistaa vanhat näkemykset tietoon ja osaamiseen perustuen (Kettunen 1997; Laine-Hulkkonen 1994). Sanaa muotoilu käytetään samassa merkityksessä kuin mm. M uotoilu 2005! periaatepäätelmässä on käytetty. Design on laaja käsite, joka kattaa tuotesuunnittelun, -muotoilun ja tuotekehityksen lisäksi myös strategisen johtamisen...tässä suunnitelmassa designilla ja muotoilulla on samaa tarkoittava merkitys. Muotoilun kohteina voivat olla: tuotteet, palvelut, viestintä, ympäristö, yritysten tai yhteisöjen identiteetti (Taiteiden tiedekunta 2001, 2). Tutkielmassa käytettyihin lähteisiin viitataan tekstissä latinalaisin kirjaimin, jos alkuperäislähteessä tekijä on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin, ja kyrillisin kirjaimin, jos alkuperäislähteessä tekijä on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Kirjallisuusluettelossa ovat latinalaisin kirjaimin ja kyrillisin kirjaimin kirjoitetut lähteet eritelty toisistaan.

10 2. P.ROTOLA-PUKKILA OY 5 Huonekaluyrityksen P. Rotola-Pukkila Oy (kotisivu: kotipaikka on Kauhajoella. Pentti ja Kaija Rotola-Pukkila aloittivat yritystoiminnan elokuussa Häälahjat muodostivat yrityksen alkupääoman. Yrityksen ensimmäisiä tuotteita olivat lipasto ja kampauspöytä. Yritys keskittyi pian puupintaisiin kirjahyllyihin ja hyllystösarjoihin. Useita erilaisia puulajeja käytetään hyllyissä. (Timantti.) Tuotannossa on useita itse kehitettyjä prosesseja ja menetelmiä. Yritys korostaa tuotteiden korkeaa teknistä laatua. Kaikki Timantti-tuotesarjan raaka-aineet (lastulevyt, viilut, vaneri jne.) täyttävät E1-normit. Kaikki Timantti-tuotteet viilutetaan aidolla luonnonpuuviilulla. Yritys kokee aidon luonnonpuuviilun käytön tuovan laadukkuutta, jota lamineettia käyttävät huonekaluvalmistajat eivät tarjoa. (Rotola-Pukkila 2003 suul.) Vientitoiminta alkoi 70-luvulla, mutta sen merkitys väheni 80-luvun lopulla. Aluksi tärkeimmät vientimaat olivat Norja ja Ruotsi. 90-luvun alussa kotimaan heikko kysyntä toimi sysäyksenä vientimarkkinoiden etsimiselle. Vientiä on ollut useaan eri maanosaan. Nykyisin tuotteita lähtee Suomesta mm. Ruotsiin, Venäjälle, Puolaan ja Norjaan. (Rotola-Pukkila 2003 suul.) Henkilökunnan määrä lisääntyi nopeasti 70-luvun aikana kolmeenkymmeneen, 90-luvun puolivälissä saavutettiin 40 hengen raja. Vuonna 2000 Suomen Liikemiesyhdistys valitsi yhtiön perustajan, toimitusjohtaja Pentti Rotola-Pukkilan, vuoden liikemieheksi. Nimitys oli ensimmäinen huonekalualalle. Vuoden 2002 lopulla yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos. Perustajan vanhin poika Mikko Rotola-Pukkila tuli toimitusjohtajaksi. Myös nuoremmat pojat tulivat yrityksen hallintoon. (Timantti.) Yrityksellä on hyvä maine tavarantoimittajana. EM (entinen Europa Mebel ) on useasti palkinnut yrityksen yhtenä parhaista tavarantoimittajistaan. Rotola-Pukkila Oy kokee tärkeäksi tekijäksi menestykselleen lyhyet toimitusajat, minkä vuoksi tehtaalla pidetään suurehkoa varastoa. Laajennuksia on tehty säännöllisesti. Tällä hetkellä P. Rotola- Pukkila Oy (ks. kuva 1) toimii neliön tiloissa Kauhajoella. (Timantti.)

11 6 Kuva 1. P. Rotola-Pukkila Oy:n tehdas (Timantti). Timantti hyllyä (ks. kuva 2 ja 3) myytäessä Suomessa asiakkaalle ilmoitetaan valmistajaksi P. Rotola-Pukkila Oy. Pintamateriaaleja on useita. Kuva 2. Timantti-hylly (Timantti) Kuva 3. Timantti-hylly (Timantti) Regal-hyllysarjassa (ks. kuva 4 ja 5) on sama runko ja rakenne kuin Timantti-hyllyssä. Suomessa Regal-hyllysarjaa myydään EM:n tuotemerkin alaisuudessa. Regal-hyllyn ovet ovat enemmän muotoiltuja kuin Timantti-hyllyssä. Myös ovien vetimet ovat erilaiset. Venäjällä ilmoitetaan molemmat hyllysarjat P. Rotola-Pukkila Oy:n valmistamiksi.

12 7 Kuva 4. Regal-hylly (Regalesite) Kuva 5. Regal-hylly (Regal-esite) P. Rotola-Pukkila Oy:n liikevaihto oli vuoden 2001 tuloslaskelmassa noin 25 milj. markkaa (noin 4,2 milj. euroa). Liikevoitto oli 3,1 milj. markkaa, tilikauden voitto oli 2,2 milj. markkaa. Venäjän osuus on kokonaisuudessaan myynnistä 5,2 %, Pietarin osuus on 3,5 % (Rotola-Pukkila 2003 suul.). Artis- ja EuroMebel huonekaluketjut myyvät Pietarissa Regal- ja Timantti-huonekaluja useissa myymälöissään. Vuoden 2001 vuosikertomuksessa yritys totesi tyydytyksellä Pietarissa tapahtuneen myönteinen kehityksen, mutta ilmaisi murheeksi vähentyneen myynnin Moskovassa. Opinnäytetutkielman aloituksen jälkeen on syksyllä 2003 tilanne kehittynyt Pietarissa: Myös VIP-Salon huonekaluketjussa myydään Timantti- ja Regalhyllyjä. VIP-Salon huonekaluketjuun kuuluu 6 eri myymälää Pietarissa (Каталог качества РИО 5, 40/2003) Venäjän kauppa Kölnin messujen jälkeen v Venäjän kaupan alun ratkaiseva tekijä oli vuoden 1995 Kölnin messut. Moskovan tuleva suurasiakas kävi yrityksen esittelyosastolla. Asiakas kertoi tulevansa Suomeen. Kesällä 1995 P.Rotola-Pukkila Oy toimitti jo ensimmäiset tuotteet Venäjälle. Kauppa kasvoi tasaisesti. Vilkkain aika oli kevät Mikko Rotola-Pukkila kuvaili kauppaa hyvin merkittäväksi: Ja se oli suuruusluokkaa, että jokaisena työviikkona lähti rekka Moskovaan. Joskus meni vähän enemmänkin, mutta keskimäärin sitä tahtia. Se oli erittäin hyvää ja merkityksellistä kauppaa. (Rotola-Pukkila 2003 suull). Yritys on pyrkinyt välttämään ongelmia Venäjän kaupassa. P. Rotola-Pukkila Oy ei ole tehnyt investointeja tai laitehankintoja Venäjän kauppaa varten. Venäjän kauppa on koettu sellaisena kivana lisänä (Rotola-Pukkila 2003 suull). Yritys myy Pietariin ex works ehdolla, jolloin on voitu välttää riskejä. Mainoskuluihin on Pietarissa otettu osaa

13 8 jossakin määrin. Yrityksen strategia on ollut, että ongelmien ilmaantuessa Venäjän kaupassa yrityksen oma talous ei saa mennä sekaisin. Moskovaan suuntautunut kauppa on ollut ongelmallista vuoden elokuun 1998 jälkeen, kun taas Pietariin suuntautunut kauppa on kehittynyt edelleen. Toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkilan mukaan suurimmat haasteet Venäjän kaupassa ovat yrityksen oma passiivisuus, vieras kieli ja kulttuuri sekä turvallisuusriski, jos Venäjälle pitäisi lähteä itse hortoilemaan. (Rotola-Pukkila 2003 suull). Kevään ja kesän 2003 aikana huonekaluyritys sai opinnäytetyöntekijältä palautetta siitä, ettei Pietarissa jälleenmyyjillä ollut venäjänkielisiä tuote-esitteitä eikä usein muitakaan tuote-esitteitä. Yrityksen edustaja ei ollut vieraillut jälleenmyyjien luona vuosikausiin, vaan yhteydet oli hoidettu moskovalaisen yhteyshenkilön (Akhmed Glachev) välityksellä. Syksyllä 2003 nämä puutteet on korjattu Yrityksessä koettu tutkimuksen tarve Venäjä-tietoutta on P. Rotola-Pukkila Oy hankkinut ystävähenkilön kautta, joka asuu Moskovassa. Yrityksellä on Moskovassa kontaktihenkilönä Akhmed Glachev, joka on käynyt Pietarissa liikkeissä. Osa asiakassuhteista on hänen työnsä tuloksia. (Rotola- Pukkila 2003 suull.) P. Rotola-Pukkila Oy on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta 1995, mutta kohdemarkkinoita ei ole tutkittu. Kokemuksesta on havaittu, että venäläiset pitävät enemmän Regal-hyllystä kuin Timantti-hylly (Rotola-Pukkila 2003 suull). M ieltymys Regalhyllyyn tuli ilmi myös maaliskuussa 2003 opinnäytetyöntekijän vieraillessa jälleenmyyjien luona Pietarissa. Lisäksi Venäjän kauppatie (Финляндский Торговый Путь) - lehden teettämässä pietarilaisten huonekalukauppiaitten haastattelututkimuksessa havaittiin kesällä 2003, että huonekalukauppiaat nimesivät Regal-hyllyn yhdeksi suosituimmista tuotemerkeistä, mutta Timantti-hyllyä ei mainittu (Molari 28). P. Rotola-Pukkila Oy ei ole teettänyt tutkimusta kohdemarkkinoista Venäjällä, minkä vuoksi P. Rotola-Pukkila Oy kokee hyödylliseksi opinnäytetyön Venäjän tilanteesta. Kaikki tieto koetaan tarpeelliseksi, mutta erityisesti venäläisestä mausta, ostovoiman kehittymisestä ja toimialan muutoksista 90-luvun lopulla halutaan saada tietoa. (Rotola- Pukkila 2003 suull.; vrt. Ahonen 2003, 8)

14 9 1. Venäläisen maun selvittäminen: Nämä voivat olla niitä ihan mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin ehkä saadaan sinun työn kautta vastauksia. Venäläisillä on hyvä omalaatuinen maku. Sen vuoksi meitä kiinnostaa kuluttajille suunnattu kysymys, miltä tämä tuntuu, olisiko kiinnostusta hankkia tällaista. Ja kun kiinnostusta, mitä saisi maksaa? Ja ensin selvitetään halukkuutta. Ja sitten mitä siihen olisi valmiit sijoittamaan, onko tälle hintatasoiselle halukkaita. (Rotola-Pukkila 2003 suull.) 2. Kuluttajien ostovoiman kehittyminen nykytilanteesta: Muodostaahan se jo yksistään valtavan markkina-alueen. Että, tuota miten nopeasti nähtävissä, että kehitys tulee ja näin poispäin? Ja miten nopeasti ihmisillä on varaa ostaa kalliimpaa tuotetta?. (Rotola-Pukkila 2003 suull.) 3. Toimialan koetut muutokset 1990-luvun lopun jälkeen: Mistä johtuu ne vaikeudet, kun aikoinaan vietiin Moskovaan tuota rekkikuorma per viikko, kun nykyään tulee vain pari kolme rekkakuormaa vuodessa?. Kysymys, mitä minä haluan miettiä on, että miksi Venäjän tilanne on sellainen kuin se on, ja mihin suuntaan se on menossa. Ja mihin suuntaan se on kehittymässä ja hiukan näitä makukysymyksiä. Miksi Moskova on mennyt ja Pietari meitä kiinnostaa. Ja asiakas mieltymykset tuotteen suhteen ja matkan varrella voi tarkentaa. Annetaan vapaat kädet vaan voi tulla matkanvarrella useita asioita. Kukaan ei ole tehnyt aiemmin Venäjältä ja siksi kenttä on vapaa ja siksi se meitä kiinnostaakin. Ja siitä varmasti on hyötyä meille. (Rotola-Pukkila 2003 suull.) 4. Ulkopuolisen näkemys tilanteeseen: Ollaan oltu tyytyväisiä, että ollaan saatu jokaisesta tutkimuksesta paljon tietoa ja ollaan annettu opiskelijoille hyvin vapaat kädet, niin silloin on hyvä. Jos me aletaan liikaa pistää tiukalle, niin silloin tule liikaa meidän näkemys mutta haluamme sen ulkopuolisen näkemyksen mukaan. (Rotola- Pukkila 2003 suull.)

15 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 10 Tässä luvussa tarkastellaan aiemmin julkaistuja tutkimuksia kuluttajien ostokäyttäytymisestä tutkimusongelman tarkentamista ja rajaamista varten. Jo olemassa olevat tutkimukset ovat tarkastelleet imagon ja muotoilun strategista merkitystä, huonekalukaupan markkinaosuuksien muutoksia, kuluttajan ymmärtämisen periaatteellista strategista merkitystä sekä Venäjän kansantalouden kehitystä. Tässä luvussa etsitään uusi näkökulma käytyyn keskusteluun sekä aloitetaan empiirisen tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien selvittäminen teoreettisen viitekehyksen muodostamiseksi tutkimukselle. Liiketoiminnan pitkäntähtäimen kehityksen ennakoinnista ja johtamisesta on esitetty lukuisia malleja (ks. esim. Mintzberg, Ahlstrand & Lampel 1998; Cho & Moon 2000; Mintzberg & Waters 2002; Whittington 2002; ks. myös liite 4, Strategisen analyysin ja johtamisen malleja). Opinnäytetyössä pääpaino on kuluttajan ostoaikomuksissa. Kuluttajan käyttäytymisen on sanottu olevan enemmän kuin tärkeä kysymys. Kuluttajan käyttäytymisen on väitetty olevan yksi merkittävimmistä eroista läntisten yhteiskuntien ja vähemmän kehittyneiden yhteisöjen välillä (Nelson 2002, 185). Taloustutkimuksen ja Tekesin selvityksessä huonekalutoimialasta (Puttonen & Kairinen 2002; ks. myös Laaksonen 2001) on havaittu, että kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi ovat muotoilu ja kuluttajien tarpeiden kuuleminen keskeiset haasteet toimialalle. M enestyvän strategian on sanottu edellyttävän, että yritys osaa tuottaa arvoa kuluttajalle (Armous-Mankins 2001). Länsimaisen kehittyneen yhteiskunnan piirteeksi onkin havaittu, että tuotteista on tarjolla kuluttajille runsaasti erilaisia variaatioita (ks. Secratariat of the Economic Comission for Europe Geneva 2004, 158). Porterin (2001a: 91) mukaan menestyvä strateginen asemointi edellyttää, että yritys voi esittää arvoväittämän eli joukon etuja, jotka poikkeavat kilpailijoiden tarjoamista. Aiemmissa tutkimuksissa Venäjän huonekalumarkkinoista on mitattu toistuvasti lähinnä kuluttajien alhaiseen ansiotasoon ja kysyntäolojen niukkuuteen, kun on haluttu selittää huonekalujen myynnissä kohdattuja vaikeuksia. Venäläisen kuluttajan moninaisuutta ei ole toistaiseksi selvitetty, kun on arvioitu kuluttajien ostokykyä ja -aikomuksia.

16 3.1. Muotoilun strateginen merkitys 11 Yritys P. Rotola-Pukkila Oy on ilmaissut mielenkiintoa huonekalumuotoilun ja venäläisen maun selvittämistä kohtaan. Kymmenet toimialaselvitykset ovat jo paneutuneet kyseiseen ongelmaan. Näissä tutkimuksissa on korostettu, että suomalaisten tuotteiden desing-kuvan rakentamiseen ei ole riittävästi panostettu, vaikka kyseessä on strategisesti tärkeä tehtävä Design 2005! -periaatepäätös Valtioneuvoston tekemän Muotoilu 2005! -periaatepäätöksen mukaan muotoilu on osa kansallista innovaatiojärjestelmää. Muotoilu 2005! -ohjelmassa lähtökohtana oli talouden rakenteissa tapahtuvat muutokset sekä muotoiluosaamisen kytkeminen osaksi elinkeinoelämän kilpailukykyä (Seurantaryhmä 2002, 4). Ohjelmassa korostetaan, että design tulee nähdä käyttäjäkeskeisen, asiakas- ja markkinalähtöisen tuotekehitystoiminnan osatekijänä, joka vahvistaa yrityksen kilpailuasemaa ja yrityskuvaa: Design on osa yritysten liiketoimintastrategiaa (Taiteiden tiedekunta 2001:2). Ongelmana on kuitenkin yhä, kuinka arvioida kuluttajan näkökulmasta, mikä on menestyvää muotoilua. Vielä ei tarkkaan tiedetä, miten kuluttajat reagoivat muotoiluun ja havainnoivat muotoilua (ks. Kyrönlahti 2002). Muotoilu 2005! -ohjelman tavoitteena on luoda dynaaminen muotoilujärjestelmä, jonka ansiosta Suomi saavuttaa edelläkävijämaan aseman muotoilun hyödyntämisessä. M enneiden aikojen saavutukset eivät enää riitä kantamaan suomalaista muotoilua voimakkaasti kansainvälistyvässä koulutuksen, kulttuurin ja teollisuuden ympäristössä. Finnish Designin käsite on lunastettava uudelleen. Teknologisen osaamisen taso Suomessa on korkea, mutta se ei riitä kansainvälisessä kilpailussa. Täydentävä kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava panostus voi löytyä design-osaamisen käytöstä (Taiteiden tiedekunta 2001, 2). Useita heikkouksia on havaittu design-palveluiden käytössä (Taiteiden tiedekunta 2001, 4): - muotoilua hyödyntävien yritysten määrä vähäinen - yritysjohdon strateginen johtamistaito puutteellinen - muotoilun yrityskulttuuri nuorta - uskottavuusongelmia rahoittajien näkökulmasta - tekninen ja kaupallinen koulutus ei tue desing-osaamista.

17 12 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan suomalaisen muotoilupolitiikan keskeinen kysymys on, miten muotoilua hyödynnetään pienen ja keskisuuren teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi (Taiteiden tiedekunta 2001, 2). Periaatepäätöksen toteuttamiseksi on Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotteistanut yhdessä TE-keskusten kanssa PKyrityksille DesignStart asiantuntijapalvelut, joiden tavoitteena on pk-yrityksen muotoiluosaamisen parantaminen. Yritykset voivat ostaa käyttöönsä muotoilun ammattilaisen tuotteiden, palveluiden tai graafisen yrityskuvan kehittämiseksi (Seurantaryhmä 2002, 6). International Design Business Management (IDBM) ohjelman tarkoituksena on puolestaan tuoda muotoilun, kaupallisen alan ja tekniikan opiskelijat yhteen jo opiskeluvaiheessa sekä edistää muotoilun ymmärtämistä osana liiketoimintastrategiaa (ks. kuvio 1). IDBM-ohjelma on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen opetus- ja tutkimusohjelma. IDBMpro -ohjelma käynnistettiin vuonna Kohderyhmänä ovat yrityksen strategisesta suunnittelusta, markkinoinnista ja viestinnästä, muotoilusta, tuotannosta sekä tuotekehityksestä vastaavat henkilöt. Lisäksi mm. Suomen akatemiassa on käynnistetty muotoilun tutkimusohjelma, joka on monialainen ja monitieteinen, kulttuurin ja yhteiskunnan sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimusta koskeva hanke (Työryhmä 2002: 12). Tutkimustoiminnan ohella koulutus on merkittävä osa-alue muotoiluohjelman toteutuksessa (Taideteollinen korkeakoulu ). Kuvio 1. IDBM ohjelma (Seurantaryhmä 2002, 7)

18 Kuluttajan mielikuva suomalaisesta tuotteesta Kanadalaisen tutkijan Nicolas Papdopoulasin (2000) mukaan maakuvalla on merkittävä, usein tuotebrändiä suurempi vaikutus kuluttajan ostopäätöksissä. M aakuva on osa ostajan makua ja mieltymystä. Philip Kotlerin ja David Gernerin (2000) mukaan maan nimi merkitsee käytännössä brändiä, joka auttaa kuluttajaa arvioimaan tuotteita ja tekemään ostopäätökset. Maan nimellä voi olla lisäarvoa, mutta myös tuotemielikuvaa heikentävä vaikutus. Eugene Jaffen ja Israel Nebenzahlin (2002) mukaan maaimagon oikea vaaliminen yrityksille kilpailuedun maailmanmarkkinoilla. Maakuva muodostuu kaikista niistä kokemuksista, käsityksistä, tuotteista ja vaikutelmista, jotka ihmisillä on kyseisestä maasta (ks. myös Hadjikhani, Kaptalan-Nagy, Ljungren & Seyed-Mohamrnad 1998, 19). Suomalaiset huonekalut ovat saaneet kansainvälistä tunnettavuutta ja mainetta Alvar Aallon ansiosta. 80- ja 90-luvulla oli suomalaisen muotoilun maine kuitenkin koetuksella vientimarkkinoilla. Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoi tarpeelliseksi asettaa vuonna 1987 Suomen kuva työryhmän, joka selvitti vientiä ja matkailua (Ulkoasianministeriö 1988). M aakuvaa on käsitelty myös useissa opinnäytetöissä kansainvälisen markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta (Heinonen 1989; Manninen 1993; Leinovaara 1993; Bilund 1996). Professori Esko Salminen (2000) havaitsi tutkimuksessaan Suomi-kuva Venäjän ja EU:n lehdissä , että entisestä näyteikkunamaasta, lähes nuhteettomasta yya- Suomesta oli tullut 90-luvulla Venäjän lehdistön näkökulmasta tylsä, syrjäinen valtio, jossa enää harvoin tapahtui mitään kiinnostavaa. 80-luvulla Pravdan, Izvestijan ja Novoje Vremjan sivuilla oli julkaistu Suomesta pitkiä liturgisia ystävyystekstejä, mutta 90- luvulla Venäjän Suomi-uutisointia oli enää satunnaisesti Pietarin ja Karjalan tasavallan lehdissä. Karjalan palautuskysymys, Nato, Suomen suhtautuminen Tshetshenian sotaan ja rajan ylittävä rekka-autoliikenne ylittivät venäläisten lehtien uutiskynnyksen. Finpron vuonna 2001 tekemässä tutkimuksessa venäläisille liike-elämän vaikuttajille havaittiin, että Suomeen liitettiin mielikuvat ympäristönsuojelusta, metsäteollisuudesta, puunjalostuksesta, paperista ja huonekaluista. Suomalaisten tuotteiden ja yritysten

19 14 tuntemus venäläisillä vaikuttajilla oli kuitenkin alhainen. Imagossa oli parantamisen varaa. Ne harvat suomalaisyritykset, jotka olivat panostaneet markkinointiviestintään Venäjällä, muistettiin. Vuonna 1997 oli Tekesissä aloitettu keskustelu huonekaluteollisuuden soveltuvuudesta teknologiaohjelman kohdetoimialaksi, koska vuonna 1997 suhdanteet huonekalualalla olivat muuttuneet voimakkaasta kansainvälisen kilpailun tähden. Tekes päätti käynnistää teknologiaohjelman valmistelutyön 1998 (Ahonen 2003, 6). Tekesin tutkimusohjelman puitteissa vuonna 2001 (Nieminen & Järvinen 2001) kiinnitettiin huomiota muotoilun käyttöön yritysten tuotekehitysprosesseissa. Muotoilun käyttö aloitettiin Suomessa jo 80-luvulla. Muotoilun käyttöaste vaihteli kuitenkin teollisuudessa suuresti yhä vuonna Vain harvat yritykset osasivat hyödyntää muotoilua strategisesti. Muotoilualan tutkimusperinne oli Suomessa ohut. Tekesin toimeksiantamana esiselvitys toteutettiin Taideteollisen korkeakoulun Muotoilun innovaatiokeskus Designiumissa. Mathias Calonius (2002) on korostanut Etlan julkaisussa, että muotoilu (design) on liiketoimintaprosessi, joka ymmärretään usein huonosti, vaikka muotoilulla on positiivinen vaikutus yrityksen tulokseen. M uotoilua käytettiin aktiivisesti ainoastaan harvoissa yrityksissä. Caloniuksen mukaan muotoilua tulisi käyttää yrityksen strategisena välineenä. Taloustutkimuksen ja Tekesin selvityksessä huonekalutoimialasta (Puttonen & Kairinen 2002) havaittiin, että kilpailukyvyn saavuttamiseksi ovat muotoilu ja kuluttajien tarpeiden kuuleminen keskeiset haasteet. Prosessi valmistuksesta markkinointiin katsottiin kuitenkin vanhanaikaiseksi verrattuna Suomessa vallitsevaan yleiseen tietotaitoon ja muiden maiden tilanteeseen nähden (Puttonen & Kairinen 2002, 3). Divanteknologiaohjelman tavotteiden saavuttamiseksi tähdennettiin, että asiakkaan tarpeiden ja toimintaympäristön tuntemus markkina- ja markkinointitutkimuksen avulla on tärkeä osa t&k-hankkeita (Ahonen 2003, 3). Divan-teknologiaohjelma linjattiin ja toteutettiin suuntaamalla kehittäminen loogisesti eteneviin vaiheisiin (Ahonen 2003, 3): markkina/markkinointilähtöisyys ja kärkiyritysten käyttö vetureina hankkeiden sisällön laadun nostaminen ja t&k-perusosaamisen nostaminen rahoituspohjan laajentaminen tutkimuksen ja tutkimuksellisuuden lisääminen.

20 15 Vesa Tiensuun (2002) mukaan suomalaisen huonekalumuotoilun jälkeenjääneisyys on ongelma kansainvälisessä kilpailussa. Suomalainen muotoilu kulkee hänen mukaasa kymmenen vuotta alan kansainvälisen muotoilun jäljessä. Tutkija kysyykin, miksi saksalaiset ostaisivat italialaisen kopion Suomesta, kun voivat saada alkuperäisen lähempää. Professori Jarmo Nieminen (2002a:2) on moittinut, että suomalaisten tuotteiden ongelmana on ollut Venäjällä tuotteiden heikko sopeutus ja vaisu design. Tuotesopeutuksessa olisi oleellista huonekalujen monikäyttöisyys. Hyllyköissä on oltava säilytykseen sopivia tiloja. Venäläisten makutottumusten mukaan kauniiseen huonekaluun kuuluvat voimakkaat värit, kiiltävät materiaalit, muotoilun kauneus ja romanttisuus. Suomalaisten yrittäjien toimenpiteitä on leimannut varovaisuus (ks. Nieminen, Larimo & Springer 2001). Venäjän kauppatie (Финляндский Торговый Путь) lehden teettämässä haastattelututkimuksessa venäläiset huonekalukauppiaat arvioivat suosituimmat kirjahyllyt. Regalkirjahylly oli yksi suosituimmista hyllyistä. Venäläiset kauppiaat nimesivät suomalaisten valmistajien ongelmaksi, että suomalaiset ovat hyvin passiivisia markkinointiviestinnässä. Suomalaiset panostivat vain niukasta messujen osallistumiseen, mainontaan ja tuotepromootioihin. Tuotteen tekninen laatu on kelvollinen, mutta imago ei ole vahva (Chilyk Vlad, EuroMebel; ks. Molari 2003/28). M uotoilun strategista merkitystä korostavat tutkimukset antavat syyn olettaa, että suomalaisen huonekalukaupan vaikeudet Venäjällä ovat voineet syntyä myös muista syistä kuin pelkästään kuluttajien alhaisen ansiotason ja heikkojen kysyntäolojen tähden Huonekalumarkkinoiden muutokset Huonekalukauppa ja huonekalujen valmistus ovat kokeneet voimakkaat muutokset Suomessa 90-luvulla. Huonekalujen valmistuksen osuus on Suomen koko tehdasteollisuuden arvosta noin 1,2 % ja toimipaikoista osuus on 6 %. 90-luvun laman aikana useat valmistajat ja myyjät joutuivat lopettamaan toimintansa (ks. Salmenperä 2001, 1-2; Korolainen 2002, 3; Vallin 2002, 5). Valmistajista tuli 90-luvun laman aikana yhä tuntemattomampia (Keski-Pohjanmaan yrittäjät & Chydenia 2000, 3-4).

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014 Analyytikkotapaaminen Talous- ja rahoitusjohtaja 12.6.2014 Kesko Q2/13-Q1/14 Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Kiinteistöjen tasearvo 1,4 mrd, vuokravastuut 2,4

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014 Analyytikkoaamiainen Talous- ja rahoitusjohtaja 19.3.2014 Kesko Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014 Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 1 Atria-konserni 1.1. 31.12. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 351,0 363,4 1 340,2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot