Oppimisverkosto kehittämisympäristönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisverkosto kehittämisympäristönä"

Transkriptio

1 Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (toim.) Oppimisverkosto kehittämisympäristönä Oppiminen, työhyvinvointi ja henkilöstöjohtaminen kunta-alan työorganisaatioissa SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2008

2 TOIMITTAJAT Pekka Kuusela Titta Jääskeläinen 1. painos ISBN ISSN Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Helsinki 2008 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 3 Lukijalle Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suuri muutos myös työelämän näkökulmasta. Uudet rakenteet ja palvelutuotannon tavat vaikuttavat henkilöstöjohtamiseen ja kilpailu työvoimasta kiristyy työmarkkinoilla. Työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on edistää tuottavuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti hyvän henkilöstöjohtamisen ja työelämän kehittämisen keinoin. Työelämän kehittäminen on yhdistetty Suomessa tällä hetkellä innovaatiopolitiikan osaksi, jonka vuoksi sekä ihmisten että organisaatioiden uusiutumiskykyä ja oppimista on tuettava. Mitä uusiutumis- ja oppimiskyky sekä innovaatioiden tuottaminen edellyttävät johtamiselta, työyhteisöiltä ja kehittämiseltä? Tämä julkaisu tarjoaa tutkimusavusteisen perustan pohtia työelämän kehittämistä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Siinä avataan oppimista ja hyvinvointia edistävää henkilöstöjohtamista sekä strategista johtamista prosessien ja vuorovaikutteisen strategiaviestinnän näkökulmasta. Julkaisun kehittämistyötä koskeva tutkimus avaa uusia latuja kehittämisen menetelmille uudessa innovaatiopolitiikan toimintaympäristössä. Verkostot, joissa tapahtuu vertaisoppimista, ovat perusedellytys innovaatioiden lähteille. Julkaisu on tuotettu SAKEA-oppimisverkostohankkeessa, jota on rahoittanut TYKES-ohjelma. Työsuojelurahaston avustuksella on toteutettu hankkeeseen liittyvä henkilöstöjohtamisen ja vuorovaikutteisuuden tutkimus. SAKEA tarkoittaa strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen teemoja, joita verkostossa on käsitelty siten, että ne toimivat koko kunnan tai kuntayhtymän tasolta aina esimiehen arkityöhön saakka. Tämä julkaisu tarjoaa näkökulmia siihen, miten voi ottaa työelämän kehittämisen ja henkilöstöjohtamisen osaksi kuntien muutostyötä. Kunnallinen työmarkkinalaitos haluaa kiittää SAKEA-hankkeen toimijoita, verkoston vetäjää kehittämiskonsultti Teijo Räsästä Innotiimi Oy:stä tiimeineen sekä professori Juha Hämäläistä ja lehtori, YTT Pekka Kuuselaa Kuopion yliopistosta tutkijoineen tutkimushankkeiden johtamisesta. SAKEA-hankkeen asiantuntijaryhmä ansaitsee kiitokset tutkimushankkeita koskevasta pohdinnasta ja tämän julkaisun arvioinnista. Asiantuntijaryhmään kuuluivat Kuopion yliopiston edustajien lisäksi tutkija Risto Nakari Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta, professori Ismo Lumijärvi Tampereen yliopistosta, tutkija Elina Moisio Teknillisestä korkeakoulusta ja lehtori, KTT, Maija Vähämäki Turun kauppakorkeakoulusta sekä tutkija, tekn. lis. Ilkka Pesonen Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitosta, neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka, tutkija Bjarne Andersson ja henkilöstön kehittämisen asiantuntija, TkT Terttu Pakarinen (pj.) Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Kiitämme myös rahoittajia ja Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmää sekä verkostoon osallistuneita kuntia panoksesta tässä hankkeessa. Kehitysjohtaja, HTT, Kaija OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

4 4 Majoista kiitän siitä, että kirja julkaistaan Kuntaliiton julkaisusarjassa, koska silloin nämä ajatukset leviävät kuntien kehittämistyöstä kiinnostuneille tahoille. Kunnallinen työmarkkinalaitos Markku Jalonen Työmarkkinajohtaja ACTA

5 5 Sisällysluettelo Lukijalle 3 Tiivistelmä 7 Resumé 9 Summary 11 1 Kohtaamisia ja kokemuksia oppimisverkostossa 13 Pekka Kuusela I OSA: OPPIMISVERKOSTO, STRATEGIAT JA OPPIMINEN 19 2 SAKEA-oppimisverkoston organisointi ja toteutus Teijo Räsänen 3 SAKEA-oppimisverkosto varmistaa kehittämistyön jatkuvuutta 50 Jarmo Lehtonen 4 Strategisen dialogin mahdollisuus kulttuuriorganisaatiossa 72 Ilkka Pesonen 5 Verkosto-oppiminen organisaatioiden kehittämisessä 94 Juha Hämäläinen II OSA: KEHITTÄMISEN KÄYTÄNNÖT JA KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN Konsultaatio, keskinäisen kohtaamisen tarinat ja oppimisen dynamiikka 110 Pekka Kuusela 7 Kunta-alan työ oppimisympäristönä 132 Pekka Penttinen 8 Työhyvinvoinnin edistäminen henkilöstöjohtamisella kulttuuriorganisaatiossa 170 Titta Jääskeläinen 9 Strategialla ja prosesseilla tuloksellisuuteen koulutoimessa 199 Maarit Sihvonen 10 Vuoropuheluun perustuva strategian viestintä kaupunkiorganisaatiossa 212 Kristiina Strandman 11 Johtaminen, innovaatiot ja kuntasektori 235 Pekka Kuusela OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

6 6 ACTA

7 7 Tiivistelmä Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (toim.) (2008): Oppimisverkosto kehittämisympäristönä. Oppiminen, työhyvinvointi ja henkilöstöjohtaminen kunta-alan työorganisaatioissa. SAKEA-oppimisverkoston loppuraportti. Acta nro 205. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. SAKEA-oppimisverkosto on lyhenne kunta-alan strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen oppimisverkostolle, joka toteutettiin vuosina Sen ideana oli synnyttää, kehittää ja levittää strategiseen johtamiseen, henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä ideoita. Sitä ovat edeltäneet KARTUKE-ohjelma ja AURO- RA-hanke, joissa mukanaolleita kuntia, tutkijoita ja kehittäjiä on ollut myös mukana SAKEA-oppimisverkostossa. Keskeinen elementti oppimisverkostossa on ollut tasapainotettuun mittaristoon perustuva strategioiden kehittäminen, tuloksellisuuden arviointi ja henkilöstövoimavarojen tarkastelu. Oppimisverkostossa on ollut mukana kaiken kaikkiaan noin 20 kuntaa tai kuntayhtymää, yliopistolaitoksia (Kuopio ja Tampere), palkitsemisen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijoita, kunta-alan työmarkkinajärjestöt, tutkijoita, kehittäjiä, kuntien henkilöstöä, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Työturvallisuuskeskus, Tykes ja Työsuojelurahasto. SAKEA-oppimisverkoston toteutuksen lähtökohdat ovat yhdensuuntaiset aiemmin toteutetun AURORA-hankkeen esittämien suositusten kanssa. Kunta-alan oppimisverkostossa on pyritty laajentamaan dialogisilla eli vuoropuheluun perustuvilla menetelmillä kuntien välistä ja sisäistä vertaisoppimista, hyödynnetty kontekstilähtöisiä ja toimintatutkimuksellisia kehyksiä sekä kerätty hyvien käytäntöjen tapauspankkia. Loppuraportti rakentuu erillisistä artikkeleista, jotka on jaettu kahden laajemman teeman alle. Ensimmäisen osan nimi on Oppimisverkosto, strategiat ja oppiminen. Siinä tarkastellaan oppimisverkoston toteutusta, strategiatyöhön liittyviä kysymyksiä ja oppimisverkoston toimintaan liittyviä yleisiä kysymyksiä. Toisen osan alaotsikko on Kehittämisen käytännöt ja käytännön kehittäminen. Painopiste on laadullisten aineistojen erittelyssä, jotka on kerätty oppimisverkostossa mukana olleista kunnista. Näissä tarkastellaan konsultaatiota vuorovaikutustilanteena, kunnallista työtä oppimisympäristön näkökulmasta, työhyvinvointia, strategiaprosessin toteutusta sekä strategian viestintään kytkeytyviä kysymyksiä. Tässä suhteessa olennaista on, että ensimmäisen osan pohdinnat rakentuvat oppimisverkoston toteutuksen ympärille. Toisessa osassa puolestaan valotetaan aineistoesimerkein edellä mainittuihin teemoihin liittyviä prosesseja kunta-alan työorganisaatioissa. Käsilläolevassa loppuraportissa ei ole sellaisenaan arvioitu hankkeen toteutusta OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

8 8 esimerkiksi kyselyaineiston perusteella, mutta keskeisinä tutkimustuloksina voidaan todeta oppimisverkoston toteutuksen, oppimisen, henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin osalta seuraavia seikkoja. Ensinnäkin, SAKEA-oppimisverkostossa on ollut kyse kehittämisorganisaatiosta, jonka avulla on pyritty synnyttämään ja levittämään kunnalliseen työelämään liittyviä innovaatioita. Tämä ei merkitse vielä sellaisenaan toiminnan institutionalisoitumista, eikä oppimisverkoston toiminnassa ole vielä päästy tähän. Toiseksi, kuntien välisestä tai oppimisverkoston ja kuntaorganisaatioiden välisestä vertaisoppimisesta voi nähdä yksittäisiä esimerkkejä. Pääosa oppimisprosesseista liittyy työorganisaatioiden sisäiseen kehittämiseen, jossa konsultaatiolla ja henkilöstöjohtamisella on tärkeä rooli. Kolmanneksi, henkilöstöjohtaminen on tärkeässä asemassa työn mielekkyyden ja innovaatioiden kehittämiseksi. Se voi mahdollistaa oppimista ja edesauttaa innovaatioita synnyttävän ilmapiirin luomisessa. Neljänneksi, työhyvinvointi voidaan nähdä kontekstuaaliseksi ilmiöksi, josta eri henkilöstöryhmillä on omat näkemyksensä. Siksi olisi tärkeää kehittää yhteinen käsitys, joka sisältäisi työhyvinvoinnin kannalta olennaiset, koko työorganisaation henkilöstöä koskevat elementit. Avainsanat: Kuntien kehittäminen, strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi, oppimisverkosto, dialogisuus ACTA

9 9 Resumé Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (red.) (2008): Lärandenätverk som utvecklingsmiljö. Lärande, arbetshälsa och personalledning i kommunala arbetsorganisationer. Slutrapport för SAKEA-lärandenätverket. Acta nr 205. Finlands Kommunförbund. Helsingfors. SAKEA är den finska förkortningen för ett lärandenätverk för strategisk ledning, utvärdering och premiering. Nätverket skulle ta fram, utveckla och sprida idéer kring strategisk ledning, personalledning och arbetshälsa. KARTUKE-programmet och projektet AURORA föregick nätverket och kommuner, forskare och utvecklare som deltog i KARTUKE och AURORA gick också med i lärandenätverket SAKEA. Viktiga element i lärandenätverket har varit att utveckla strategier utifrån balanserade styrkort, värdera resultat och göra en översyn av personalresurserna. I nätverket har ingått ett tjugotal kommuner och samkommuner samt institutioner vid universitet (Kuopio och Tammerfors), sakkunniga inom premierings- och kompetensutveckling, arbetsmarknadsorganisationer inom kommunsektorn, forskare, utvecklare, kommunal personal, Kommunala arbetsmarknadsverket, Arbetarskyddscentralen, Tykes och Arbetarskyddsfonden. Lärandenätverket SAKEA har följt principer som går i linje med rekommendationerna i AURORA. Kommunsektorns lärandenätverk har syftat till att genom olika dialogmetoder bredda lärandet genom utbyte av erfarenheter i och mellan kommunerna. De kontextuella ramarna och aktionsforskning har också utnyttjats i nätverket. Nätverket har också skapat en bank med exempel på god praxis. Slutrapporten består av separata artiklar grupperade under två större teman. Den första delen handlar om lärandenätverk, strategier och lärande och granskar genom förandet av lärandenätverket, frågor i anknytning till det strategiska arbetet och allmänna aspekter på verksamheten inom lärandenätverket. Den andra delen handlar om utvecklingspraxis och praxisutveckling. Tyngdpunkten ligger på en specificering av kvalitativt material från de kommuner som deltog i lärandenätverket. Här granskas konsultationer som interaktiva situationer, kommunalt arbete ur lärandemiljöperspektivet, arbetshälsa, strategiprocessernas förlopp och strategisk information. Den första delen är en genomgång av hur lärandenätverket genomförts och fungerat. Den andra delen belyser de temarelaterade processerna i de kommunala arbetsorganisationerna med hjälp av exempel ur materialet. Slutrapporten innehåller ingen direkt bedömning av hur projektet utfallit till exempel genom enkäter, men följande kan anses som viktiga rön med tanke på OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

10 10 lärandenätverk, lärande, personalledning och arbetshälsa: För det första har SAKEAlärandenätverket varit en utvecklingsorganisation med syftet att skapa och sprida innovationer för det kommunala arbetslivet. Detta betyder inte att verksamheten som sådan har blivit en institution redan i detta skede; lärandenätverket har bara kommit en bit på vägen. För det andra finns det ett antal exempel på lärande genom utbyte av erfarenheter mellan kommuner eller mellan lärandenätverket och kommunala organisationer. Lärandeprocesserna har i huvudsak gått ut på intern utveckling av arbetsorganisationerna med tonvikt på konsultationer och personalledning. För det tredje är personalledningen i nyckelposition om man vill förbättra arbetstillfredsställelsen och innovationsförmågan. God personalledning kan öppna lärandemöjligheterna och främja innovationsklimatet. För det fjärde kan arbetshälsan karaktäriseras som kontextuell och olika personalgrupper har sin egen syn på den. Därför vore det viktigt att arbeta fram en gemensam uppfattning som innehåller sådana nyckelfaktorer för arbetshälsan som gäller hela arbetsorganisationens personal. Nyckelord: utveckling av kommunerna, strategisk styrning, personalledning, arbetshälsan, lärandenätverk, dialog ACTA

11 11 Summary Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (eds.) (2008): Learning network as a development environment. Learning, work welfare and human resource management in local government work organisations. Final report on the SAKEA learning network project. Acta Publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki. The abbreviation SAKEA refers to a learning network project on strategic management, evaluation and compensation in the local government sector, implemented between 2005 and The objective was to conceive, develop and communicate ideas related to strategic management, human resource management and welfare at work. It was preceded by two other projects, the KARTUKE programme and AURORA project. Local authorities, researchers and developers who participated in them have also been involved in the SAKEA learning network. The central element in the learning network has been strategy development, performance evaluation and the assessment of human resources based on Balanced Scorecard (BSC). The participants in the learning network included circa 20 local or joint authorities, university departments (from the Universities of Kuopio and Tampere), experts on compensation and competence, local government labour organisations, researchers, developers, municipal personnel, the Commission for Local Authority Employers, the Centre for Occupational Safety, the Finnish Workplace Development Programme (TYKES) and the Finnish Work Environment Fund. The principles for the implementation of the SAKEA learning network comply with the recommendations proposed by the previously implemented AURORA project. The goal of the local government learning network was to use dialogue-based methods to improve peer learning within and between local authorities, to use context-based and action research frames and to collect best practices. The final report is compiled of separate articles, which have been organised under two wider themes. The name of the first theme is Learning Network, Strategies and Learning. Under this theme, the following are examined: implementation of the learning network, issues related to strategy work and general questions related to the operation of the learning network. The name of the second theme is Developmental Practices and Practical Development. The focus is on the analysis of qualitative data gathered from the local authorities participating in the learning network. In the analysis, consultation is examined as an interactive situation and local government work is seen from the learning network s viewpoint. Also issues related to work welfare, OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

12 12 the implementation of a strategy process and strategy communication are analysed. Therefore it is important that the analyses related to the first part are based on the implementation of the learning network. The second part of the report provides examples from the data to illustrate local government work organisation processes related to the above mentioned themes. This final report does not, as such, evaluate project implementation based on, for example, the data gathered through surveys. However, below we will present the key findings that surfaced in the analysis of the implementation of the learning network, learning, human resource management and work welfare. First, SAKEA learning network was a development organisation used to conceive and communicate innovations related to local government work. This does not, as such, lead to an institutionalisation of operations, a stage that the learning network operations have yet not reached. Second, there are individual examples of peer learning between local authorities or between the learning network and local government organisations. Most of the learning processes have to do with the internal development of work organisations where consultation and human resource management play an important role. Third, human resource management is central to the development of job satisfaction and innovations. It can promote learning and help create a receptive atmosphere to innovations. Fourth, work welfare can be seen as a contextual phenomenon, viewed differently by various personnel groups. Therefore it would be important to form a common understanding of elements that are central to work welfare and concern the entire personnel. Key words: local government development, strategic management, human resource management, work welfare, learning network, dialogue ACTA

13 13 Pekka Kuusela 1 Kohtaamisia ja kokemuksia oppimisverkostossa Verkostoja ja verkostoitumista on tutkittu runsaasti viime vuosina sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa, vaikka verkostojen tarkastelun lähtökohdista ei olekaan olemassa mitään yksiselitteistä näkemystä, kuten ei useimmasta tieteellisen tutkimuksen aihepiiristä. Tutkimus sijoittuu sellaisenaan myös aina muodossa tai toisessa rajamaastoon, joka sivuaa useita erityistieteitä mutta joka ei välttämättä liity kuitenkaan selvästi yhdelle tieteenalalle. Esimerkiksi kunnallista työelämää koskeva tutkimus ammentaa lähtökohtansa työelämä- ja organisaatiotutkimuksen yleisistä lähtökohdista. Samalla tietyn ongelma-alueen tarkasteluun voi liittyä liiketaloustieteellinen tai taloustieteellinen näkökulma. Vastaavasti verkostoitumisen ja verkostojen tarkastelun tausta on yhdeltä osin uudessa taloussosiologisessa tutkimuksessa, jonka juuret ovat 1970-luvulla ilmestyneissä artikkeleissa. Niissä korostettiin uudella tavalla sosiaalisten siteiden tai suhteiden merkitystä taloudellisen toiminnan alueella. Klassisia tutkimuksia ovat Granovetterin (1973, 1974) heikkojen sosiaalisten siteiden voimaa ja työnsaamista käsittelevät julkaisut, joissa korostettiin heikkojen siteiden merkitystä tiedon välittymiselle. Tämän mukaan liian vahvat sosiaaliset siteet rajoittavat kommunikaatiota ja vaikuttavat siihen samalla siihen, miten työttömät työnhakijat työllistyvät työmarkkinoilla. Tämä julkaisu on vuosina toteutettua SAKEA-oppimisverkostoa eli kunta-alalle sijoittuvan strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen oppimisverkostoa ja sen tutkimusta esittelevä raportti, johon on koottu erillisiä tieteellisiä artikkeleita. Vaikka kyse on oppimisverkostosta, tutkimuksen painopiste ei ole sellaisenaan yksistään verkoston käytännön toiminnassa tai verkostoitumisen tarkastelussa, vaan liittyy strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen tutkimukseen. Verkostoilla tarkoitetaan sanakirjamääritelmän mukaisesti sosiaalisiin suhteisiin perustuvia suhteita, jotka yhdistävät erillisiä ihmisiä. Nämä voivat puolestaan perustua erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin, kuten ystävyyteen, auktoriteettiin, sukulaisuuteen, konfliktiin tai vaikkapa taloudelliseen vaihtoon. Uuden taloussosiologisen tarkastelun näkökulmasta näillä sosiaalisilla suhteilla on merkittävä asema talouden toiminnassa, eikä talous erotu tässä mitenkään muista arkisen toiminnan alueista. Vastaavalla tavalla SAKEAoppimisverkostokin on rakentunut erillisten toimijoiden yhteistoimintasuhteista. Näitä toimijoita ovat olleet kuntien henkilöstö, johtotehtävissä toimivat, tutkijat, ammattijärjestöt, kehittäjät, konsultit, rahoituksesta vastaavat tahot ja luonnollisesti myös muut oppimisverkostot. Tykesin oppimisverkostojen toiminnan yleisen periaatteen mukaisesti SAKEA-oppimisverkoston tavoitteena on olla foorumi, jolla kunnallisen työelämän henkilöstö- ja kehittämistyöstä vastaavat ovat voineet olla vuorovaikutuksessa työelämän tutkijoiden OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

14 14 ja kehittäjien kanssa (Alasoini ym. 2006, 6 16). Oppimisverkostojen toiminnan yksinkertaisena ideana on levittää ja jakaa näin työelämän innovaatioita käytännön maailmaan eli arkiseen työelämään. SAKEA-oppimisverkostossa tämä yhteistyösuhde on rakentunut yhteisten työpajojen, käytännön kehittämishankkeiden toteutuksen pohdinnan ja tutkimustulosten esittelyn kautta. Kyse on ollut tässä mielessä kehittämis- ja tutkimussuuntautuneesta verkostosta, jossa painopiste on ollut osin toimintatutkimukseen ja osin dialogisuuteen perustuvassa lähestymistavassa (vrt. Lehtonen & Kalliola 2008; ks. myös Kuusela 2006). SAKEA-oppimisverkosto ei ole ollut näin ollen puhtaasti kehittämis- tai tutkimushanke, vaan verkoston käytännön toteutuksessa on pyritty liittämään nämä kummatkin puolet tiiviisti toisiinsa. Vastaavasti kuntien verkostoitumisen kannalta avainasemassa ovat olleet niin sanotut laiturikunnat (platform), joiden kehittämistyö on ollut esillä muita kuntia enemmän verkoston sisällä ja joihin tutkimus on myös kohdistunut. Nämä kunnat ovat olleet laitureita kahdessakin mielessä: ne ovat avainasemassa verkoston sisällä ja niistä on samalla pääsy verkoston toiminnan ydinteemoihin. Kunta-alan kehityksen osalta tutkimuksessa on korostettu sitä, että verkostoituminen on historiallisesti katsottuna pitkä trendi, joka tulee korostumaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Kaarakaisen (2008) erityisesti valtion ja kuntien hajauttamista pitkässä historiallisessa aikaperspektiivissä ( ) perusterveydenhuollon osalta tarkastelevassa tutkimuksessa todetaan, että hajauttaminen on moniulotteinen prosessi, johon liittyy alueellinen ja toiminnallinen puoli. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna hajauttaminen tulee kuitenkin jatkumaan. Tässä mielessä kuntarakenne tulee muuttumaan tulevaisuudessa kohti verkostomaisia yhteistoimintaorganisaatiota. Olennaista muutosprosessissa on se, että kunnallisten palveluiden järjestämisvastuu ei tule muuttumaan lainsäädännön tasolla. Sen sijaan alueellistumisella ja kuntakoon kasvulla tulee olemaan merkittävä rooli kehityksessä. Tämä muutosprosessi kohti verkostomaisia yhteistoimintaorganisaatioita on käynnissä parhaillaan, eikä itse muutoksessa ole sinällään mitään erityislaatuista. Kyse on rakenteellisesta muutoksesta, jota tapahtuu käytännössä kaiken aikaa organisaatioissa, niiden välillä ja alueellisella toimintatasolla. Toistaiseksi hajauttamista on tutkittu suhteellisen vähän, eikä prosessin luonteesta ole käsitteellistä yksimielisyyttä. Hajauttamisen prosessin tarkastelun osalta olisi tärkeää erotella konkreettisemmin se, millaisesta muutoksesta on tietyssä erityisessä tapauksessa kyse. SAKEA-oppimisverkoston ydinteema liittyy siis strategiseen johtamiseen ja henkilöjohtamiseen. Niiden osalta tilanne on ollut se, että kunta-alan kehitys on noudattanut yksityisen sektorin johtamismalleja. Useissa SAKEA-oppimisverkoston kunnissa on ollut käytössä tasapainotetun mittariston (BSC) malli palveluiden tuloksellisuuden arvioinnin kehikkona ja sen käyttöä on myös kehitetty oppimisverkoston käytännön kehittämishankkeissa. Lähtökohtana on ollut nimenomaan tasapainotetun mittariston malli, joka on kehitetty erityisesti kunnalliselle sektorille (ks. Lumijärvi 1999). Verkoston kunnissa on ollut myös aktiivista kiinnostusta henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstöjohtamisella ja -strategioilla on tasapainotetun mittariston käytössä oma roolinsa. Näitä koskevat käytännöt voivat nimittäin edistää tuloksellisuusarvioinnin ja -tiedon hyödyntämistä ja käyttöä kunnissa. Erityisesti strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta korostuu henkilöstöstrategioiden sovittaminen ACTA

15 koko kunnan strategiaan sekä toimialan, organisaation, työyksikön ja yksilötasoisten tavoitteiden keskinäinen linkittäminen (Niiranen ym. 2005, ). Jos henkilöstöstrategioiden yhteyttä ei ole pohdittu kunnan strategioihin, eri toimintatasojen yhteys on heikko tai tuloksellisuustietoa ei hyödynnetä käytännön esimiestyössä, ei ole juuri toivoa siitä, että tuloksellisuusarvioinnin käytännöillä olisi merkitystä organisaatioiden toiminnalle. Strateginen henkilöstöjohtaminen on kuitenkin vain yksi palapelin osa, joka edellyttää toimiakseen myös strategia- ja visiointityön toimivuutta, työyhteisöjen tiivistä sisäistä vuorovaikutusta sekä tuloksellisuusarvioinnin institutionalisoitumista kunnan toimintaan (ks. laajemmin myös Pakarinen 2007, 48 53). Tämä julkaisu jakautuu rakenteellisesti kahteen pääosaan. Ensimmäisessä osassa painopiste on oppimisverkoston käytännön toteutuksen ja itse verkoston käsitteen sisällössä. Toinen osa tutkimusta rakentuu laadullisista haastatteluaineistoista, joissa eritellään tiettyä avainteemaa verkoston toiminnassa. Näille tarkasteluille on tyypillistä, että niissä tavalla tai toisella sivutaan verkoston käytännön aihepiiriin liittyviä yleisiä kysymyksiä, kuten konsultaatiota ja kehittämistä, kunnallista työelämää oppimisympäristönä tai esimerkiksi kunnallisen kulttuurilaitoksen työhyvinvoinnin diskursseja. Kummankin osan artikkeleiden perusideana on ollut tietty, oppimisverkoston toiminnan tai henkilöstöjohtamisen kannalta keskeinen aluepiiri, jota jokainen kirjoittaja on pohtinut itsenäisesti omasta näkökulmastaan. Tässä muodossa tavoitteena ei ole ollut tehdä yhden perusidean ympärille koottua tutkimusta, vaan enemmänkin ryhmitellä aineisto kirjallisuuspohjaisiin katsauksiin ja tutkimusaineistoihin perustuviin erittelyihin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa liikutaan siis oppimisverkoston toteutuksen maisemassa ja verkoston yleisen arkkitehtuurin pohdinnassa. Kokonaisuus rakentuu neljästä erillisestä artikkelista, joka ovat luonteeltaan käytännön kokemuksiin ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvia erittelyitä. Ensimmäisen osan aloittaa Teijo Räsäsen artikkeli, jossa eritellään oppimisverkoston toteuttamisen taustaideoita. Artikkeli kohdistuu erityisesti oppimisverkoston käytännön tavoitteiden kuvaamiseen, verkoston toimintatavan esittelyyn ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Lähtökohtana tehdä ymmärrettäväksi sitä, millainen prosessi oppimisverkoston lähtökohtien pohdinta, ylösajo ja sen toimintojen ylläpitäminen on ollut käytännön koordinoinnin näkökulmasta. Toisessa artikkelissa Jarmo Lehtonen erittelee puolestaan SAKEA-oppimisverkostoa kehittämisrakenteiden kannalta. Pohdinnan lähtökohtana on kuntaorganisaation käsitteellistäminen tuotanto-, neuvottelu- ja kehittämisjärjestelmänä. Nämä puolet ovat olennaisia kunnan toiminnan ymmärtämisen kannalta ja niillä on samalla oma erityinen, osittain lainsäädännöstä tuleva institutionaalinen rakenne kunta-alalla. Kolmannessa artikkelissa siirrytään puolestaan strategisen dialogin mahdollisuuden pohdintaan. Tätä teemaa käsittelevässä artikkelissa Ilkka Pesonen pohtii strategia-käsitteen sisältöä liiketaloustieteellisessä johtamistutkimuksessa ja kuvaa konkreettisen tapausesimerkin valossa strategisen dialogin toteuttamisen mahdollisuuksia kulttuuriorganisaatiossa. Ensimmäisen osan viimeisessä artikkelissa Juha Hämäläinen tarttuu puolestaan verkostojen toiminnan yleisiin kysymyksiin. Artikkelissa eritellään verkostotutkimuksen lähtökohtia ja otetaan esille Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria, jonka näkökulmasta kommunikatiivisen rationaalisuuden toteutumisella on oma erityinen roolinsa verkostojen toiminnassa. 15 OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

16 16 Tutkimuksen toisessa osassa hypätään enemmän oppimisverkoston sisäisen toiminnan dynamiikkaan. Artikkelit perustuvat oppimisverkoston toiminnan aikana kerättyyn tutkimusaineistoon. Niitä on kaiken kaikkiaan viisi. Tarkastelun aloittaa Pekka Kuuselan analyysi konsultaatiota koskevista kehitystarinoista. Artikkelissa eritellään konsultti- ja kehittäjähaastatteluiden sisältämien oppimisen ja kehityksen mallitarinoiden sisältöä. Artikkelin lähtökohtana on narratiivinen organisaatiotutkimus, joka on yleistynyt organisaatiomuutoksen tarkastelussa. Konsultaatio on sellaisenaan vähän tutkittu asia, josta on ilmestynyt viime vuosina erityisesti narratiiviseen ja diskursiiviseen tutkimukseen perustuvia tutkimuksia. Toisessa artikkelissa Pekka Penttinen puolestaan analysoi kunnallista työyhteisöä oppimisympäristönä. Artikkelissa pohditaan ensin oppimisympäristön sisältöä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ja esitetään sitten haastatteluihin perustuva analyysi kunnallisesta työstä. Sen menetelmällisenä kehyksenä on fenomenografinen metodi. Kolmannessa artikkelissa Titta Jääskeläinen analysoi kulttuurilaitoksessa kulttuurisesti rakentuneita diskursseja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Nämä diskurssit eroavat toisistaan siinä, miten työyhteisön hyvinvointiin liittyvät tekijät hahmotetaan. Neljännessä Maarit Sihvosen artikkelissa hahmotetaan henkilöstön roolia strategioiden toteuttajana. Artikkelin keskittyy strategiaprosessin vaiheiden erittelyyn ja henkilöstön paikkaan strategioiden toteuttamisessa. Toisen osan päättää Kristiina Strandmanin artikkeli, jossa eritellään viestinnän näkökulmasta strategian toteuttamisen kehittämistä keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa myös narratiivisesta näkökulmasta. Kokonaisuutena julkaisu muodostuu siis erillisistä osatarkasteluista, joita sitoo yhteen SAKEA-oppimisverkoston kehittämistyössä esillä olleet aihepiirit. Tätä selittää se, että tähän kokoelmaan kirjoittaneet ovat itsekin olleet mukana joko kehittäjinä, tutkijoina tai kuntien yhteishenkilöinä verkoston kuntien käytännön kehittämistyössä. Siten oppimisverkostolla on ollut konkreettisesti yhtäältä yhteys kuntien arkeen, mutta toisaalta käsilläolevan julkaisun artikkelit heijastavat verkoston sisällä olleita kehittämisalueita, jotka yhdistävät verkoston kuntia. Tässä suhteessa oppimisverkosto ei ole ollut mitenkään yhtenäinen ja tarkasti rajattu hanke, vaan enemmänkin erillisistä osista muodostunut kokonaisuus, jossa osilla on ollut tietty itsenäisyys ja jonka toteuttamisessa on hyödynnetty erilaisia käytännön kehittämismenetelmiä. Julkaisun artikkeleiden näkökulmat heijastavat myös tätä moninaisuutta hyvässä ja pahassa. Verkoston idean mukaisesti kyse on erillisistä ja itsenäisistä artikkeleista, eikä niinkään kaikkia tutkijoita yhdistävän tutkimussuunnitelman toteuttamisesta. Kokonaisuutta kannattelee kuitenkin se, että kaikissa artikkeleissa pohditaan kunnallisten organisaatioiden toiminnan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. ACTA

17 17 Kirjallisuus Alasoini, T., Hanhike, T. Lahtonen, M. Ramstad, E. & Rouhiainen, N. (2006). Työelämän oppimisverkostot uusi kehittämistoiminnan muoto. Teoksessa T. Alasoini, S.-M. Korhonen, M. Lahtonen, E. Ramstand, N. Rouhiainen ja K. Suominen Tuntosarvia ja tulkkeja. Tykesraportteja 50. Työministeriö. Helsinki, Granovetter, M. (1973). The strengh of weak ties. American Journal of Sociology 78:6, Granovetter, M. (1974). Getting a job. A study of social contacts and career. Chicago: University of Chicago Press. Kaarakainen, M. (2008). Hajauttaminen valtion ja kuntien välisissä suhteissa Kuopion yliopiston julkaisuja E, yhteiskuntatieteet 135. Kuopio. Kuusela, P. (2006). Strategiasta käytäntöön tasapainotettu mittaristo esimiestyön tukena kunnissa. Teoksessa T. Alasoini, S.-M. Korhonen, M. Lahtonen, E. Ramstand, N. Rouhiainen ja K. Suominen Tuntosarvia ja tulkkeja. Tykes-raportteja 50. Työministeriö. Helsinki, Lehtonen, J. & Kalliola, S. (toim., tulossa) (2008). Dialogue in work life research and development in Finland. Hamburg: Peter Lang. Lumijärvi, I. (1999). Tasapainotetun mittariston malli ja kunta-alan tuloksellisuusarviointi. Helsinki: Työturvallisuuskeskus. Niiranen, V., Stenvall, J. & Lumijärvi, I. (2005). Tuloksellisuusarviointikunnissa: Onnistumisen ja kriittisten kohtien tarkastelua. Teoksessa V. Niiranen, J. Stenvall ja I. Lumijärvi (toim.) Kuntapalveluiden tuloksellisuuden arviointi. Jyväskylä: PS-Kustannus, Pakarinen, T. (2007). Tuloksellisuusarviointi ja henkilöstöjohtaminen muutosmekanismeina julkisessa tieto-organisaatiossa. Suomen Kuntaliitto. Acta nro 195. Helsinki. OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

18 18 ACTA

19 19 I OSA: OPPIMISVERKOSTO, STRATEGIAT JA OPPIMINEN OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

20 20 Teijo Räsänen 2 SAKEA-oppimisverkoston organisointi ja toteutus Oppimisverkoston lähtökohdat Olimme innoissamme hankkeen alussa määriteltyämme oppimistiimissä omalle Strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen ( lyh. SAKEA) oppimisverkostollemme seuraavia oppimistavoitteita: Katsomme yhdessä hanketeemoihin liittyviä ilmiöitä työyhteisön arkityön näkökulmasta ja pohdimme, mitä oppimista teemassa edistyminen voisi edellyttää. Käymme dialogia verkostolaisten kanssa siitä, miten verkosto voi tukea oppimista, mitä verkostossa on tarjolla ja mitä sinne pitäisi kehittää. Rohkaisemme jäseniä oppimisyhteistyöhön ja keräämme, jaamme ja kehitämme paikallisesti SHRM-hankkeissa tarvittavaa tietoa henkilöstötyön hyvistä toimintamalleista verkoston jäsenille. Tutkimme verkoston oppimisilmiöitä ja evaluoimme verkkoon tulevia oppimisaineksia, oppimisen kehittymistä verkossa sekä soveltamista ja leviämistä paikallisiin hankkeisiin. Hyödynnämme paikallisten osahankkeiden kokemukset ja teemme johtopäätöksiä matkastamme työyhteisöjen merkitysten tasolle sekä ehdotuksia oppimismatkan lyhentämiseksi: Miten työyhteisössä voisi toimia jotta strategisen johtamisen, henkilöstöjohtamisen, tuloksellisuutta edistävän arvioinnin ja palkitsemisen ideat saadaan toimimaan arjen työssä? (Räsänen 2007.) Strategisen henkilöstövoimavarojen johtaminen (SHRM) tuntui sopivan oppimisverkoston työskentelyn keskeiseksi ideaksi. Toiminnan perimmäiseksi tarkoitukseksi alkuneuvotteluissa määriteltiin organisaation tehokkuuden ja toimintakyvyn parantamisen henkilöstön ehdoin ja voimavaroin. Näin myös strategisen henkilöstöjohtamisen tavoitekin voidaan nähdä. Tulen kertomaan seuraavilla sivuilla omasta, SAKEA-oppimisverkoston koordinaattorin näkökulmasta oppimisverkoston kokoamisesta, työstä sekä erityisesti organisoitumisen rakenteesta. Samalla kerron oppimisverkoston toimintaa koskevista oivalluksista ja siitä, miten toimintatavat ja painopisteet muuttuivat. Esittelen myös oppimisen viitekehyksen, jota on sovellettu oppimisverkoston toiminnassa. Nostan esiin joitakin menettelytapoja kehityskohteissa halutun toiminnan sopimiseksi ja kehittämiseksi. Esitän loppuun arvion, mitä kestävää oppimisverkostossa on saavutettu. Tämä kirjoitus perustuu kehittämismuistioihin, raportteihin ja osallistuvaan havainnointiin matkan varrelta. Samalla erittelen kirjallisuutta, jonka itse olen huomannut hankkeessa hyödylliseksi. Oppimisverkoston käsite viittaa verkostoon, joka on perustettu nimenomaan ACTA

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kuntaorganisaatioiden omat kehittämistarpeet: kehittämishankkeet ja niiden tukeminen - tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen samanaikaisesti - yhteistoiminnallinen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

1. Kuntien toimintaympäristön muutokset määrittävät työelämän kehittämistarpeet 2010-luvulla

1. Kuntien toimintaympäristön muutokset määrittävät työelämän kehittämistarpeet 2010-luvulla Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kuntien työelämähankkeista ja niiden rahoituksesta 2010-luvulla 1. Kuntien toimintaympäristön muutokset määrittävät työelämän kehittämistarpeet 2010-luvulla

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta alan tuloksellisuuskampanja 2011 2014 Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito ja hoiva) Työvoiman tarjonta

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kuntekon tavoitteet ja toimenpiteet 2 Tavoite Tehdä näkyväksi ja levittää kuntakentällä tehtyä kehittämistyötä Tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot