Oppimisverkosto kehittämisympäristönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisverkosto kehittämisympäristönä"

Transkriptio

1 Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (toim.) Oppimisverkosto kehittämisympäristönä Oppiminen, työhyvinvointi ja henkilöstöjohtaminen kunta-alan työorganisaatioissa SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2008

2 TOIMITTAJAT Pekka Kuusela Titta Jääskeläinen 1. painos ISBN ISSN Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Helsinki 2008 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 3 Lukijalle Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suuri muutos myös työelämän näkökulmasta. Uudet rakenteet ja palvelutuotannon tavat vaikuttavat henkilöstöjohtamiseen ja kilpailu työvoimasta kiristyy työmarkkinoilla. Työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on edistää tuottavuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti hyvän henkilöstöjohtamisen ja työelämän kehittämisen keinoin. Työelämän kehittäminen on yhdistetty Suomessa tällä hetkellä innovaatiopolitiikan osaksi, jonka vuoksi sekä ihmisten että organisaatioiden uusiutumiskykyä ja oppimista on tuettava. Mitä uusiutumis- ja oppimiskyky sekä innovaatioiden tuottaminen edellyttävät johtamiselta, työyhteisöiltä ja kehittämiseltä? Tämä julkaisu tarjoaa tutkimusavusteisen perustan pohtia työelämän kehittämistä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Siinä avataan oppimista ja hyvinvointia edistävää henkilöstöjohtamista sekä strategista johtamista prosessien ja vuorovaikutteisen strategiaviestinnän näkökulmasta. Julkaisun kehittämistyötä koskeva tutkimus avaa uusia latuja kehittämisen menetelmille uudessa innovaatiopolitiikan toimintaympäristössä. Verkostot, joissa tapahtuu vertaisoppimista, ovat perusedellytys innovaatioiden lähteille. Julkaisu on tuotettu SAKEA-oppimisverkostohankkeessa, jota on rahoittanut TYKES-ohjelma. Työsuojelurahaston avustuksella on toteutettu hankkeeseen liittyvä henkilöstöjohtamisen ja vuorovaikutteisuuden tutkimus. SAKEA tarkoittaa strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen teemoja, joita verkostossa on käsitelty siten, että ne toimivat koko kunnan tai kuntayhtymän tasolta aina esimiehen arkityöhön saakka. Tämä julkaisu tarjoaa näkökulmia siihen, miten voi ottaa työelämän kehittämisen ja henkilöstöjohtamisen osaksi kuntien muutostyötä. Kunnallinen työmarkkinalaitos haluaa kiittää SAKEA-hankkeen toimijoita, verkoston vetäjää kehittämiskonsultti Teijo Räsästä Innotiimi Oy:stä tiimeineen sekä professori Juha Hämäläistä ja lehtori, YTT Pekka Kuuselaa Kuopion yliopistosta tutkijoineen tutkimushankkeiden johtamisesta. SAKEA-hankkeen asiantuntijaryhmä ansaitsee kiitokset tutkimushankkeita koskevasta pohdinnasta ja tämän julkaisun arvioinnista. Asiantuntijaryhmään kuuluivat Kuopion yliopiston edustajien lisäksi tutkija Risto Nakari Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta, professori Ismo Lumijärvi Tampereen yliopistosta, tutkija Elina Moisio Teknillisestä korkeakoulusta ja lehtori, KTT, Maija Vähämäki Turun kauppakorkeakoulusta sekä tutkija, tekn. lis. Ilkka Pesonen Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitosta, neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka, tutkija Bjarne Andersson ja henkilöstön kehittämisen asiantuntija, TkT Terttu Pakarinen (pj.) Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Kiitämme myös rahoittajia ja Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmää sekä verkostoon osallistuneita kuntia panoksesta tässä hankkeessa. Kehitysjohtaja, HTT, Kaija OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

4 4 Majoista kiitän siitä, että kirja julkaistaan Kuntaliiton julkaisusarjassa, koska silloin nämä ajatukset leviävät kuntien kehittämistyöstä kiinnostuneille tahoille. Kunnallinen työmarkkinalaitos Markku Jalonen Työmarkkinajohtaja ACTA

5 5 Sisällysluettelo Lukijalle 3 Tiivistelmä 7 Resumé 9 Summary 11 1 Kohtaamisia ja kokemuksia oppimisverkostossa 13 Pekka Kuusela I OSA: OPPIMISVERKOSTO, STRATEGIAT JA OPPIMINEN 19 2 SAKEA-oppimisverkoston organisointi ja toteutus Teijo Räsänen 3 SAKEA-oppimisverkosto varmistaa kehittämistyön jatkuvuutta 50 Jarmo Lehtonen 4 Strategisen dialogin mahdollisuus kulttuuriorganisaatiossa 72 Ilkka Pesonen 5 Verkosto-oppiminen organisaatioiden kehittämisessä 94 Juha Hämäläinen II OSA: KEHITTÄMISEN KÄYTÄNNÖT JA KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN Konsultaatio, keskinäisen kohtaamisen tarinat ja oppimisen dynamiikka 110 Pekka Kuusela 7 Kunta-alan työ oppimisympäristönä 132 Pekka Penttinen 8 Työhyvinvoinnin edistäminen henkilöstöjohtamisella kulttuuriorganisaatiossa 170 Titta Jääskeläinen 9 Strategialla ja prosesseilla tuloksellisuuteen koulutoimessa 199 Maarit Sihvonen 10 Vuoropuheluun perustuva strategian viestintä kaupunkiorganisaatiossa 212 Kristiina Strandman 11 Johtaminen, innovaatiot ja kuntasektori 235 Pekka Kuusela OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

6 6 ACTA

7 7 Tiivistelmä Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (toim.) (2008): Oppimisverkosto kehittämisympäristönä. Oppiminen, työhyvinvointi ja henkilöstöjohtaminen kunta-alan työorganisaatioissa. SAKEA-oppimisverkoston loppuraportti. Acta nro 205. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. SAKEA-oppimisverkosto on lyhenne kunta-alan strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen oppimisverkostolle, joka toteutettiin vuosina Sen ideana oli synnyttää, kehittää ja levittää strategiseen johtamiseen, henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä ideoita. Sitä ovat edeltäneet KARTUKE-ohjelma ja AURO- RA-hanke, joissa mukanaolleita kuntia, tutkijoita ja kehittäjiä on ollut myös mukana SAKEA-oppimisverkostossa. Keskeinen elementti oppimisverkostossa on ollut tasapainotettuun mittaristoon perustuva strategioiden kehittäminen, tuloksellisuuden arviointi ja henkilöstövoimavarojen tarkastelu. Oppimisverkostossa on ollut mukana kaiken kaikkiaan noin 20 kuntaa tai kuntayhtymää, yliopistolaitoksia (Kuopio ja Tampere), palkitsemisen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijoita, kunta-alan työmarkkinajärjestöt, tutkijoita, kehittäjiä, kuntien henkilöstöä, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Työturvallisuuskeskus, Tykes ja Työsuojelurahasto. SAKEA-oppimisverkoston toteutuksen lähtökohdat ovat yhdensuuntaiset aiemmin toteutetun AURORA-hankkeen esittämien suositusten kanssa. Kunta-alan oppimisverkostossa on pyritty laajentamaan dialogisilla eli vuoropuheluun perustuvilla menetelmillä kuntien välistä ja sisäistä vertaisoppimista, hyödynnetty kontekstilähtöisiä ja toimintatutkimuksellisia kehyksiä sekä kerätty hyvien käytäntöjen tapauspankkia. Loppuraportti rakentuu erillisistä artikkeleista, jotka on jaettu kahden laajemman teeman alle. Ensimmäisen osan nimi on Oppimisverkosto, strategiat ja oppiminen. Siinä tarkastellaan oppimisverkoston toteutusta, strategiatyöhön liittyviä kysymyksiä ja oppimisverkoston toimintaan liittyviä yleisiä kysymyksiä. Toisen osan alaotsikko on Kehittämisen käytännöt ja käytännön kehittäminen. Painopiste on laadullisten aineistojen erittelyssä, jotka on kerätty oppimisverkostossa mukana olleista kunnista. Näissä tarkastellaan konsultaatiota vuorovaikutustilanteena, kunnallista työtä oppimisympäristön näkökulmasta, työhyvinvointia, strategiaprosessin toteutusta sekä strategian viestintään kytkeytyviä kysymyksiä. Tässä suhteessa olennaista on, että ensimmäisen osan pohdinnat rakentuvat oppimisverkoston toteutuksen ympärille. Toisessa osassa puolestaan valotetaan aineistoesimerkein edellä mainittuihin teemoihin liittyviä prosesseja kunta-alan työorganisaatioissa. Käsilläolevassa loppuraportissa ei ole sellaisenaan arvioitu hankkeen toteutusta OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

8 8 esimerkiksi kyselyaineiston perusteella, mutta keskeisinä tutkimustuloksina voidaan todeta oppimisverkoston toteutuksen, oppimisen, henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin osalta seuraavia seikkoja. Ensinnäkin, SAKEA-oppimisverkostossa on ollut kyse kehittämisorganisaatiosta, jonka avulla on pyritty synnyttämään ja levittämään kunnalliseen työelämään liittyviä innovaatioita. Tämä ei merkitse vielä sellaisenaan toiminnan institutionalisoitumista, eikä oppimisverkoston toiminnassa ole vielä päästy tähän. Toiseksi, kuntien välisestä tai oppimisverkoston ja kuntaorganisaatioiden välisestä vertaisoppimisesta voi nähdä yksittäisiä esimerkkejä. Pääosa oppimisprosesseista liittyy työorganisaatioiden sisäiseen kehittämiseen, jossa konsultaatiolla ja henkilöstöjohtamisella on tärkeä rooli. Kolmanneksi, henkilöstöjohtaminen on tärkeässä asemassa työn mielekkyyden ja innovaatioiden kehittämiseksi. Se voi mahdollistaa oppimista ja edesauttaa innovaatioita synnyttävän ilmapiirin luomisessa. Neljänneksi, työhyvinvointi voidaan nähdä kontekstuaaliseksi ilmiöksi, josta eri henkilöstöryhmillä on omat näkemyksensä. Siksi olisi tärkeää kehittää yhteinen käsitys, joka sisältäisi työhyvinvoinnin kannalta olennaiset, koko työorganisaation henkilöstöä koskevat elementit. Avainsanat: Kuntien kehittäminen, strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi, oppimisverkosto, dialogisuus ACTA

9 9 Resumé Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (red.) (2008): Lärandenätverk som utvecklingsmiljö. Lärande, arbetshälsa och personalledning i kommunala arbetsorganisationer. Slutrapport för SAKEA-lärandenätverket. Acta nr 205. Finlands Kommunförbund. Helsingfors. SAKEA är den finska förkortningen för ett lärandenätverk för strategisk ledning, utvärdering och premiering. Nätverket skulle ta fram, utveckla och sprida idéer kring strategisk ledning, personalledning och arbetshälsa. KARTUKE-programmet och projektet AURORA föregick nätverket och kommuner, forskare och utvecklare som deltog i KARTUKE och AURORA gick också med i lärandenätverket SAKEA. Viktiga element i lärandenätverket har varit att utveckla strategier utifrån balanserade styrkort, värdera resultat och göra en översyn av personalresurserna. I nätverket har ingått ett tjugotal kommuner och samkommuner samt institutioner vid universitet (Kuopio och Tammerfors), sakkunniga inom premierings- och kompetensutveckling, arbetsmarknadsorganisationer inom kommunsektorn, forskare, utvecklare, kommunal personal, Kommunala arbetsmarknadsverket, Arbetarskyddscentralen, Tykes och Arbetarskyddsfonden. Lärandenätverket SAKEA har följt principer som går i linje med rekommendationerna i AURORA. Kommunsektorns lärandenätverk har syftat till att genom olika dialogmetoder bredda lärandet genom utbyte av erfarenheter i och mellan kommunerna. De kontextuella ramarna och aktionsforskning har också utnyttjats i nätverket. Nätverket har också skapat en bank med exempel på god praxis. Slutrapporten består av separata artiklar grupperade under två större teman. Den första delen handlar om lärandenätverk, strategier och lärande och granskar genom förandet av lärandenätverket, frågor i anknytning till det strategiska arbetet och allmänna aspekter på verksamheten inom lärandenätverket. Den andra delen handlar om utvecklingspraxis och praxisutveckling. Tyngdpunkten ligger på en specificering av kvalitativt material från de kommuner som deltog i lärandenätverket. Här granskas konsultationer som interaktiva situationer, kommunalt arbete ur lärandemiljöperspektivet, arbetshälsa, strategiprocessernas förlopp och strategisk information. Den första delen är en genomgång av hur lärandenätverket genomförts och fungerat. Den andra delen belyser de temarelaterade processerna i de kommunala arbetsorganisationerna med hjälp av exempel ur materialet. Slutrapporten innehåller ingen direkt bedömning av hur projektet utfallit till exempel genom enkäter, men följande kan anses som viktiga rön med tanke på OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

10 10 lärandenätverk, lärande, personalledning och arbetshälsa: För det första har SAKEAlärandenätverket varit en utvecklingsorganisation med syftet att skapa och sprida innovationer för det kommunala arbetslivet. Detta betyder inte att verksamheten som sådan har blivit en institution redan i detta skede; lärandenätverket har bara kommit en bit på vägen. För det andra finns det ett antal exempel på lärande genom utbyte av erfarenheter mellan kommuner eller mellan lärandenätverket och kommunala organisationer. Lärandeprocesserna har i huvudsak gått ut på intern utveckling av arbetsorganisationerna med tonvikt på konsultationer och personalledning. För det tredje är personalledningen i nyckelposition om man vill förbättra arbetstillfredsställelsen och innovationsförmågan. God personalledning kan öppna lärandemöjligheterna och främja innovationsklimatet. För det fjärde kan arbetshälsan karaktäriseras som kontextuell och olika personalgrupper har sin egen syn på den. Därför vore det viktigt att arbeta fram en gemensam uppfattning som innehåller sådana nyckelfaktorer för arbetshälsan som gäller hela arbetsorganisationens personal. Nyckelord: utveckling av kommunerna, strategisk styrning, personalledning, arbetshälsan, lärandenätverk, dialog ACTA

11 11 Summary Pekka Kuusela & Titta Jääskeläinen (eds.) (2008): Learning network as a development environment. Learning, work welfare and human resource management in local government work organisations. Final report on the SAKEA learning network project. Acta Publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki. The abbreviation SAKEA refers to a learning network project on strategic management, evaluation and compensation in the local government sector, implemented between 2005 and The objective was to conceive, develop and communicate ideas related to strategic management, human resource management and welfare at work. It was preceded by two other projects, the KARTUKE programme and AURORA project. Local authorities, researchers and developers who participated in them have also been involved in the SAKEA learning network. The central element in the learning network has been strategy development, performance evaluation and the assessment of human resources based on Balanced Scorecard (BSC). The participants in the learning network included circa 20 local or joint authorities, university departments (from the Universities of Kuopio and Tampere), experts on compensation and competence, local government labour organisations, researchers, developers, municipal personnel, the Commission for Local Authority Employers, the Centre for Occupational Safety, the Finnish Workplace Development Programme (TYKES) and the Finnish Work Environment Fund. The principles for the implementation of the SAKEA learning network comply with the recommendations proposed by the previously implemented AURORA project. The goal of the local government learning network was to use dialogue-based methods to improve peer learning within and between local authorities, to use context-based and action research frames and to collect best practices. The final report is compiled of separate articles, which have been organised under two wider themes. The name of the first theme is Learning Network, Strategies and Learning. Under this theme, the following are examined: implementation of the learning network, issues related to strategy work and general questions related to the operation of the learning network. The name of the second theme is Developmental Practices and Practical Development. The focus is on the analysis of qualitative data gathered from the local authorities participating in the learning network. In the analysis, consultation is examined as an interactive situation and local government work is seen from the learning network s viewpoint. Also issues related to work welfare, OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

12 12 the implementation of a strategy process and strategy communication are analysed. Therefore it is important that the analyses related to the first part are based on the implementation of the learning network. The second part of the report provides examples from the data to illustrate local government work organisation processes related to the above mentioned themes. This final report does not, as such, evaluate project implementation based on, for example, the data gathered through surveys. However, below we will present the key findings that surfaced in the analysis of the implementation of the learning network, learning, human resource management and work welfare. First, SAKEA learning network was a development organisation used to conceive and communicate innovations related to local government work. This does not, as such, lead to an institutionalisation of operations, a stage that the learning network operations have yet not reached. Second, there are individual examples of peer learning between local authorities or between the learning network and local government organisations. Most of the learning processes have to do with the internal development of work organisations where consultation and human resource management play an important role. Third, human resource management is central to the development of job satisfaction and innovations. It can promote learning and help create a receptive atmosphere to innovations. Fourth, work welfare can be seen as a contextual phenomenon, viewed differently by various personnel groups. Therefore it would be important to form a common understanding of elements that are central to work welfare and concern the entire personnel. Key words: local government development, strategic management, human resource management, work welfare, learning network, dialogue ACTA

13 13 Pekka Kuusela 1 Kohtaamisia ja kokemuksia oppimisverkostossa Verkostoja ja verkostoitumista on tutkittu runsaasti viime vuosina sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa, vaikka verkostojen tarkastelun lähtökohdista ei olekaan olemassa mitään yksiselitteistä näkemystä, kuten ei useimmasta tieteellisen tutkimuksen aihepiiristä. Tutkimus sijoittuu sellaisenaan myös aina muodossa tai toisessa rajamaastoon, joka sivuaa useita erityistieteitä mutta joka ei välttämättä liity kuitenkaan selvästi yhdelle tieteenalalle. Esimerkiksi kunnallista työelämää koskeva tutkimus ammentaa lähtökohtansa työelämä- ja organisaatiotutkimuksen yleisistä lähtökohdista. Samalla tietyn ongelma-alueen tarkasteluun voi liittyä liiketaloustieteellinen tai taloustieteellinen näkökulma. Vastaavasti verkostoitumisen ja verkostojen tarkastelun tausta on yhdeltä osin uudessa taloussosiologisessa tutkimuksessa, jonka juuret ovat 1970-luvulla ilmestyneissä artikkeleissa. Niissä korostettiin uudella tavalla sosiaalisten siteiden tai suhteiden merkitystä taloudellisen toiminnan alueella. Klassisia tutkimuksia ovat Granovetterin (1973, 1974) heikkojen sosiaalisten siteiden voimaa ja työnsaamista käsittelevät julkaisut, joissa korostettiin heikkojen siteiden merkitystä tiedon välittymiselle. Tämän mukaan liian vahvat sosiaaliset siteet rajoittavat kommunikaatiota ja vaikuttavat siihen samalla siihen, miten työttömät työnhakijat työllistyvät työmarkkinoilla. Tämä julkaisu on vuosina toteutettua SAKEA-oppimisverkostoa eli kunta-alalle sijoittuvan strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen oppimisverkostoa ja sen tutkimusta esittelevä raportti, johon on koottu erillisiä tieteellisiä artikkeleita. Vaikka kyse on oppimisverkostosta, tutkimuksen painopiste ei ole sellaisenaan yksistään verkoston käytännön toiminnassa tai verkostoitumisen tarkastelussa, vaan liittyy strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen tutkimukseen. Verkostoilla tarkoitetaan sanakirjamääritelmän mukaisesti sosiaalisiin suhteisiin perustuvia suhteita, jotka yhdistävät erillisiä ihmisiä. Nämä voivat puolestaan perustua erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin, kuten ystävyyteen, auktoriteettiin, sukulaisuuteen, konfliktiin tai vaikkapa taloudelliseen vaihtoon. Uuden taloussosiologisen tarkastelun näkökulmasta näillä sosiaalisilla suhteilla on merkittävä asema talouden toiminnassa, eikä talous erotu tässä mitenkään muista arkisen toiminnan alueista. Vastaavalla tavalla SAKEAoppimisverkostokin on rakentunut erillisten toimijoiden yhteistoimintasuhteista. Näitä toimijoita ovat olleet kuntien henkilöstö, johtotehtävissä toimivat, tutkijat, ammattijärjestöt, kehittäjät, konsultit, rahoituksesta vastaavat tahot ja luonnollisesti myös muut oppimisverkostot. Tykesin oppimisverkostojen toiminnan yleisen periaatteen mukaisesti SAKEA-oppimisverkoston tavoitteena on olla foorumi, jolla kunnallisen työelämän henkilöstö- ja kehittämistyöstä vastaavat ovat voineet olla vuorovaikutuksessa työelämän tutkijoiden OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

14 14 ja kehittäjien kanssa (Alasoini ym. 2006, 6 16). Oppimisverkostojen toiminnan yksinkertaisena ideana on levittää ja jakaa näin työelämän innovaatioita käytännön maailmaan eli arkiseen työelämään. SAKEA-oppimisverkostossa tämä yhteistyösuhde on rakentunut yhteisten työpajojen, käytännön kehittämishankkeiden toteutuksen pohdinnan ja tutkimustulosten esittelyn kautta. Kyse on ollut tässä mielessä kehittämis- ja tutkimussuuntautuneesta verkostosta, jossa painopiste on ollut osin toimintatutkimukseen ja osin dialogisuuteen perustuvassa lähestymistavassa (vrt. Lehtonen & Kalliola 2008; ks. myös Kuusela 2006). SAKEA-oppimisverkosto ei ole ollut näin ollen puhtaasti kehittämis- tai tutkimushanke, vaan verkoston käytännön toteutuksessa on pyritty liittämään nämä kummatkin puolet tiiviisti toisiinsa. Vastaavasti kuntien verkostoitumisen kannalta avainasemassa ovat olleet niin sanotut laiturikunnat (platform), joiden kehittämistyö on ollut esillä muita kuntia enemmän verkoston sisällä ja joihin tutkimus on myös kohdistunut. Nämä kunnat ovat olleet laitureita kahdessakin mielessä: ne ovat avainasemassa verkoston sisällä ja niistä on samalla pääsy verkoston toiminnan ydinteemoihin. Kunta-alan kehityksen osalta tutkimuksessa on korostettu sitä, että verkostoituminen on historiallisesti katsottuna pitkä trendi, joka tulee korostumaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Kaarakaisen (2008) erityisesti valtion ja kuntien hajauttamista pitkässä historiallisessa aikaperspektiivissä ( ) perusterveydenhuollon osalta tarkastelevassa tutkimuksessa todetaan, että hajauttaminen on moniulotteinen prosessi, johon liittyy alueellinen ja toiminnallinen puoli. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna hajauttaminen tulee kuitenkin jatkumaan. Tässä mielessä kuntarakenne tulee muuttumaan tulevaisuudessa kohti verkostomaisia yhteistoimintaorganisaatiota. Olennaista muutosprosessissa on se, että kunnallisten palveluiden järjestämisvastuu ei tule muuttumaan lainsäädännön tasolla. Sen sijaan alueellistumisella ja kuntakoon kasvulla tulee olemaan merkittävä rooli kehityksessä. Tämä muutosprosessi kohti verkostomaisia yhteistoimintaorganisaatioita on käynnissä parhaillaan, eikä itse muutoksessa ole sinällään mitään erityislaatuista. Kyse on rakenteellisesta muutoksesta, jota tapahtuu käytännössä kaiken aikaa organisaatioissa, niiden välillä ja alueellisella toimintatasolla. Toistaiseksi hajauttamista on tutkittu suhteellisen vähän, eikä prosessin luonteesta ole käsitteellistä yksimielisyyttä. Hajauttamisen prosessin tarkastelun osalta olisi tärkeää erotella konkreettisemmin se, millaisesta muutoksesta on tietyssä erityisessä tapauksessa kyse. SAKEA-oppimisverkoston ydinteema liittyy siis strategiseen johtamiseen ja henkilöjohtamiseen. Niiden osalta tilanne on ollut se, että kunta-alan kehitys on noudattanut yksityisen sektorin johtamismalleja. Useissa SAKEA-oppimisverkoston kunnissa on ollut käytössä tasapainotetun mittariston (BSC) malli palveluiden tuloksellisuuden arvioinnin kehikkona ja sen käyttöä on myös kehitetty oppimisverkoston käytännön kehittämishankkeissa. Lähtökohtana on ollut nimenomaan tasapainotetun mittariston malli, joka on kehitetty erityisesti kunnalliselle sektorille (ks. Lumijärvi 1999). Verkoston kunnissa on ollut myös aktiivista kiinnostusta henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstöjohtamisella ja -strategioilla on tasapainotetun mittariston käytössä oma roolinsa. Näitä koskevat käytännöt voivat nimittäin edistää tuloksellisuusarvioinnin ja -tiedon hyödyntämistä ja käyttöä kunnissa. Erityisesti strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta korostuu henkilöstöstrategioiden sovittaminen ACTA

15 koko kunnan strategiaan sekä toimialan, organisaation, työyksikön ja yksilötasoisten tavoitteiden keskinäinen linkittäminen (Niiranen ym. 2005, ). Jos henkilöstöstrategioiden yhteyttä ei ole pohdittu kunnan strategioihin, eri toimintatasojen yhteys on heikko tai tuloksellisuustietoa ei hyödynnetä käytännön esimiestyössä, ei ole juuri toivoa siitä, että tuloksellisuusarvioinnin käytännöillä olisi merkitystä organisaatioiden toiminnalle. Strateginen henkilöstöjohtaminen on kuitenkin vain yksi palapelin osa, joka edellyttää toimiakseen myös strategia- ja visiointityön toimivuutta, työyhteisöjen tiivistä sisäistä vuorovaikutusta sekä tuloksellisuusarvioinnin institutionalisoitumista kunnan toimintaan (ks. laajemmin myös Pakarinen 2007, 48 53). Tämä julkaisu jakautuu rakenteellisesti kahteen pääosaan. Ensimmäisessä osassa painopiste on oppimisverkoston käytännön toteutuksen ja itse verkoston käsitteen sisällössä. Toinen osa tutkimusta rakentuu laadullisista haastatteluaineistoista, joissa eritellään tiettyä avainteemaa verkoston toiminnassa. Näille tarkasteluille on tyypillistä, että niissä tavalla tai toisella sivutaan verkoston käytännön aihepiiriin liittyviä yleisiä kysymyksiä, kuten konsultaatiota ja kehittämistä, kunnallista työelämää oppimisympäristönä tai esimerkiksi kunnallisen kulttuurilaitoksen työhyvinvoinnin diskursseja. Kummankin osan artikkeleiden perusideana on ollut tietty, oppimisverkoston toiminnan tai henkilöstöjohtamisen kannalta keskeinen aluepiiri, jota jokainen kirjoittaja on pohtinut itsenäisesti omasta näkökulmastaan. Tässä muodossa tavoitteena ei ole ollut tehdä yhden perusidean ympärille koottua tutkimusta, vaan enemmänkin ryhmitellä aineisto kirjallisuuspohjaisiin katsauksiin ja tutkimusaineistoihin perustuviin erittelyihin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa liikutaan siis oppimisverkoston toteutuksen maisemassa ja verkoston yleisen arkkitehtuurin pohdinnassa. Kokonaisuus rakentuu neljästä erillisestä artikkelista, joka ovat luonteeltaan käytännön kokemuksiin ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvia erittelyitä. Ensimmäisen osan aloittaa Teijo Räsäsen artikkeli, jossa eritellään oppimisverkoston toteuttamisen taustaideoita. Artikkeli kohdistuu erityisesti oppimisverkoston käytännön tavoitteiden kuvaamiseen, verkoston toimintatavan esittelyyn ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Lähtökohtana tehdä ymmärrettäväksi sitä, millainen prosessi oppimisverkoston lähtökohtien pohdinta, ylösajo ja sen toimintojen ylläpitäminen on ollut käytännön koordinoinnin näkökulmasta. Toisessa artikkelissa Jarmo Lehtonen erittelee puolestaan SAKEA-oppimisverkostoa kehittämisrakenteiden kannalta. Pohdinnan lähtökohtana on kuntaorganisaation käsitteellistäminen tuotanto-, neuvottelu- ja kehittämisjärjestelmänä. Nämä puolet ovat olennaisia kunnan toiminnan ymmärtämisen kannalta ja niillä on samalla oma erityinen, osittain lainsäädännöstä tuleva institutionaalinen rakenne kunta-alalla. Kolmannessa artikkelissa siirrytään puolestaan strategisen dialogin mahdollisuuden pohdintaan. Tätä teemaa käsittelevässä artikkelissa Ilkka Pesonen pohtii strategia-käsitteen sisältöä liiketaloustieteellisessä johtamistutkimuksessa ja kuvaa konkreettisen tapausesimerkin valossa strategisen dialogin toteuttamisen mahdollisuuksia kulttuuriorganisaatiossa. Ensimmäisen osan viimeisessä artikkelissa Juha Hämäläinen tarttuu puolestaan verkostojen toiminnan yleisiin kysymyksiin. Artikkelissa eritellään verkostotutkimuksen lähtökohtia ja otetaan esille Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria, jonka näkökulmasta kommunikatiivisen rationaalisuuden toteutumisella on oma erityinen roolinsa verkostojen toiminnassa. 15 OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

16 16 Tutkimuksen toisessa osassa hypätään enemmän oppimisverkoston sisäisen toiminnan dynamiikkaan. Artikkelit perustuvat oppimisverkoston toiminnan aikana kerättyyn tutkimusaineistoon. Niitä on kaiken kaikkiaan viisi. Tarkastelun aloittaa Pekka Kuuselan analyysi konsultaatiota koskevista kehitystarinoista. Artikkelissa eritellään konsultti- ja kehittäjähaastatteluiden sisältämien oppimisen ja kehityksen mallitarinoiden sisältöä. Artikkelin lähtökohtana on narratiivinen organisaatiotutkimus, joka on yleistynyt organisaatiomuutoksen tarkastelussa. Konsultaatio on sellaisenaan vähän tutkittu asia, josta on ilmestynyt viime vuosina erityisesti narratiiviseen ja diskursiiviseen tutkimukseen perustuvia tutkimuksia. Toisessa artikkelissa Pekka Penttinen puolestaan analysoi kunnallista työyhteisöä oppimisympäristönä. Artikkelissa pohditaan ensin oppimisympäristön sisältöä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ja esitetään sitten haastatteluihin perustuva analyysi kunnallisesta työstä. Sen menetelmällisenä kehyksenä on fenomenografinen metodi. Kolmannessa artikkelissa Titta Jääskeläinen analysoi kulttuurilaitoksessa kulttuurisesti rakentuneita diskursseja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Nämä diskurssit eroavat toisistaan siinä, miten työyhteisön hyvinvointiin liittyvät tekijät hahmotetaan. Neljännessä Maarit Sihvosen artikkelissa hahmotetaan henkilöstön roolia strategioiden toteuttajana. Artikkelin keskittyy strategiaprosessin vaiheiden erittelyyn ja henkilöstön paikkaan strategioiden toteuttamisessa. Toisen osan päättää Kristiina Strandmanin artikkeli, jossa eritellään viestinnän näkökulmasta strategian toteuttamisen kehittämistä keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa myös narratiivisesta näkökulmasta. Kokonaisuutena julkaisu muodostuu siis erillisistä osatarkasteluista, joita sitoo yhteen SAKEA-oppimisverkoston kehittämistyössä esillä olleet aihepiirit. Tätä selittää se, että tähän kokoelmaan kirjoittaneet ovat itsekin olleet mukana joko kehittäjinä, tutkijoina tai kuntien yhteishenkilöinä verkoston kuntien käytännön kehittämistyössä. Siten oppimisverkostolla on ollut konkreettisesti yhtäältä yhteys kuntien arkeen, mutta toisaalta käsilläolevan julkaisun artikkelit heijastavat verkoston sisällä olleita kehittämisalueita, jotka yhdistävät verkoston kuntia. Tässä suhteessa oppimisverkosto ei ole ollut mitenkään yhtenäinen ja tarkasti rajattu hanke, vaan enemmänkin erillisistä osista muodostunut kokonaisuus, jossa osilla on ollut tietty itsenäisyys ja jonka toteuttamisessa on hyödynnetty erilaisia käytännön kehittämismenetelmiä. Julkaisun artikkeleiden näkökulmat heijastavat myös tätä moninaisuutta hyvässä ja pahassa. Verkoston idean mukaisesti kyse on erillisistä ja itsenäisistä artikkeleista, eikä niinkään kaikkia tutkijoita yhdistävän tutkimussuunnitelman toteuttamisesta. Kokonaisuutta kannattelee kuitenkin se, että kaikissa artikkeleissa pohditaan kunnallisten organisaatioiden toiminnan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. ACTA

17 17 Kirjallisuus Alasoini, T., Hanhike, T. Lahtonen, M. Ramstad, E. & Rouhiainen, N. (2006). Työelämän oppimisverkostot uusi kehittämistoiminnan muoto. Teoksessa T. Alasoini, S.-M. Korhonen, M. Lahtonen, E. Ramstand, N. Rouhiainen ja K. Suominen Tuntosarvia ja tulkkeja. Tykesraportteja 50. Työministeriö. Helsinki, Granovetter, M. (1973). The strengh of weak ties. American Journal of Sociology 78:6, Granovetter, M. (1974). Getting a job. A study of social contacts and career. Chicago: University of Chicago Press. Kaarakainen, M. (2008). Hajauttaminen valtion ja kuntien välisissä suhteissa Kuopion yliopiston julkaisuja E, yhteiskuntatieteet 135. Kuopio. Kuusela, P. (2006). Strategiasta käytäntöön tasapainotettu mittaristo esimiestyön tukena kunnissa. Teoksessa T. Alasoini, S.-M. Korhonen, M. Lahtonen, E. Ramstand, N. Rouhiainen ja K. Suominen Tuntosarvia ja tulkkeja. Tykes-raportteja 50. Työministeriö. Helsinki, Lehtonen, J. & Kalliola, S. (toim., tulossa) (2008). Dialogue in work life research and development in Finland. Hamburg: Peter Lang. Lumijärvi, I. (1999). Tasapainotetun mittariston malli ja kunta-alan tuloksellisuusarviointi. Helsinki: Työturvallisuuskeskus. Niiranen, V., Stenvall, J. & Lumijärvi, I. (2005). Tuloksellisuusarviointikunnissa: Onnistumisen ja kriittisten kohtien tarkastelua. Teoksessa V. Niiranen, J. Stenvall ja I. Lumijärvi (toim.) Kuntapalveluiden tuloksellisuuden arviointi. Jyväskylä: PS-Kustannus, Pakarinen, T. (2007). Tuloksellisuusarviointi ja henkilöstöjohtaminen muutosmekanismeina julkisessa tieto-organisaatiossa. Suomen Kuntaliitto. Acta nro 195. Helsinki. OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

18 18 ACTA

19 19 I OSA: OPPIMISVERKOSTO, STRATEGIAT JA OPPIMINEN OPPIMISVERKOSTO KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

20 20 Teijo Räsänen 2 SAKEA-oppimisverkoston organisointi ja toteutus Oppimisverkoston lähtökohdat Olimme innoissamme hankkeen alussa määriteltyämme oppimistiimissä omalle Strategisen johtamisen, arvioinnin ja palkitsemisen ( lyh. SAKEA) oppimisverkostollemme seuraavia oppimistavoitteita: Katsomme yhdessä hanketeemoihin liittyviä ilmiöitä työyhteisön arkityön näkökulmasta ja pohdimme, mitä oppimista teemassa edistyminen voisi edellyttää. Käymme dialogia verkostolaisten kanssa siitä, miten verkosto voi tukea oppimista, mitä verkostossa on tarjolla ja mitä sinne pitäisi kehittää. Rohkaisemme jäseniä oppimisyhteistyöhön ja keräämme, jaamme ja kehitämme paikallisesti SHRM-hankkeissa tarvittavaa tietoa henkilöstötyön hyvistä toimintamalleista verkoston jäsenille. Tutkimme verkoston oppimisilmiöitä ja evaluoimme verkkoon tulevia oppimisaineksia, oppimisen kehittymistä verkossa sekä soveltamista ja leviämistä paikallisiin hankkeisiin. Hyödynnämme paikallisten osahankkeiden kokemukset ja teemme johtopäätöksiä matkastamme työyhteisöjen merkitysten tasolle sekä ehdotuksia oppimismatkan lyhentämiseksi: Miten työyhteisössä voisi toimia jotta strategisen johtamisen, henkilöstöjohtamisen, tuloksellisuutta edistävän arvioinnin ja palkitsemisen ideat saadaan toimimaan arjen työssä? (Räsänen 2007.) Strategisen henkilöstövoimavarojen johtaminen (SHRM) tuntui sopivan oppimisverkoston työskentelyn keskeiseksi ideaksi. Toiminnan perimmäiseksi tarkoitukseksi alkuneuvotteluissa määriteltiin organisaation tehokkuuden ja toimintakyvyn parantamisen henkilöstön ehdoin ja voimavaroin. Näin myös strategisen henkilöstöjohtamisen tavoitekin voidaan nähdä. Tulen kertomaan seuraavilla sivuilla omasta, SAKEA-oppimisverkoston koordinaattorin näkökulmasta oppimisverkoston kokoamisesta, työstä sekä erityisesti organisoitumisen rakenteesta. Samalla kerron oppimisverkoston toimintaa koskevista oivalluksista ja siitä, miten toimintatavat ja painopisteet muuttuivat. Esittelen myös oppimisen viitekehyksen, jota on sovellettu oppimisverkoston toiminnassa. Nostan esiin joitakin menettelytapoja kehityskohteissa halutun toiminnan sopimiseksi ja kehittämiseksi. Esitän loppuun arvion, mitä kestävää oppimisverkostossa on saavutettu. Tämä kirjoitus perustuu kehittämismuistioihin, raportteihin ja osallistuvaan havainnointiin matkan varrelta. Samalla erittelen kirjallisuutta, jonka itse olen huomannut hankkeessa hyödylliseksi. Oppimisverkoston käsite viittaa verkostoon, joka on perustettu nimenomaan ACTA

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta alan tuloksellisuuskampanja 2011 2014 Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito ja hoiva) Työvoiman tarjonta

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/release/show_release~id~65e40e63427c4342... Page 1 of 1 15.3.2010 www.kuntatyonantajat.fi Yleiskirje 10/2010, 12.3.2010, Ojanen Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot