PUHEENJOHTAJANPALSTA... 2 SIHTEERIN KOMMENTTI... 4 SUOMEN TILASTOSEURA , JUHLAPÄIVÄLLINEN STS 90 VUOTTA...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHEENJOHTAJANPALSTA... 2 SIHTEERIN KOMMENTTI... 4 SUOMEN TILASTOSEURA 1920 2010, JUHLAPÄIVÄLLINEN STS 90 VUOTTA..."

Transkriptio

1 1 Sisällysluettelo PUHEENJOHTAJANPALSTA SIHTEERIN KOMMENTTI SUOMEN TILASTOSEURA , JUHLAPÄIVÄLLINEN STS 90 VUOTTA Elja Arjas, Juhlapuhe, Mistä tulet, tilastotiede ja minne menet? Heli Jeskanen-Sundström, Tervehdyspuhe TILASTOPÄIVÄT 2010: ECONOMETRIC TIME SERIES MODELS An extension of cointegration to fractional autoregressive processes Testing the Purchasing Power Parity Hypothesis: A Cointegrated VAR Analysis for I(2) Data Noncausal Vector Autoregression Modelling Volatility by Multiplicative Decomposition of the Variance Forecasting Noncausal Autoregressive Time Series* Diagnostic Tests Based on Quantile Residuals for Nonlinear Time Series Models Yhteisintegroituvuusasteen testaaminen kun aikasarjamalli on väärinspesifioitu QR-GARCH-M Model for Risk-Return Tradeoff in U.S. Stock Returns and Business Cycles VUODEN LEO TÖRNQVIST -PALKITTU PRO GRADU -TUTKIELMA Application of the exponential family state space model to mortality caused by alcoholic beverages ILTAPÄIVÄSEMINAARI: GLOBAALIT MUUTOKSET JA TILASTOTIEDE Globaalit haasteet: demokratia, etninen väkivalta ja eriarvoisuus Planetaarinen tilastotoimi ILTAPÄIVÄSEMINAARI:TILASTOLLISTEN OHJELMISTOJEN KEHITYSNÄKYMIÄ Muste the R implementation of Survo GUNNAR MODEEN -MINNESMEDALJEN SCANDINAVIAN JOURNAL OF STATISTICS SUOMEN TILASTOSEURAN HALLITUS VUONNA SUOMEN TILASTOSEURAN JULKAISUJA TILASTOTIETEELLISIÄ TUTKIMUKSIA SUOMEN TILASTOSEURAN VUOSIKIRJA MUITA JULKAISUJA

2 2 PUHEENJOHTAJANPALSTA

3 3

4 4 SIHTEERIN KOMMENTTI Arto Kokkinen Sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävät lienevät seurassa kiireisimpiä yhdessä seuran esimiehen ja varaesimiehen kanssa. Saimme kuluvana vuonna kuitenkin jälleen kaikki suunnitellut tapahtumat järjestettyä ja hoidettua seuran hallintoon liittyvät asiat. Opintoihin liittyvien aikarajojen noudattamista vaativien keskittymisjaksojen aikana sain sihteerinä korvaamatonta apua seuran esimieheltä ja rahastonhoitajalta. Aktiiviset hallituksen jäsenet olivat korvaamattomia auttamalla kukin jonkin toimikauden tapahtuman järjestämisessä. Seuran jäsenmäärään nähden toimiston perusrutiinien pyörittämiseen tarvittavat välineet ovat olleet minimaaliset. Panimmekin kuluvan vuoden aikana alulle kunnollisen toimistojärjestelmäohjelmiston hankkimisen. Ohjelmisto sisältänee myös mahdollisuuden asiakasrekisterin hallintaan ja yksilöityjen laskujen tuottamiseen. Toivottavasti jäsenmaksujen laskutuksen ja jäsenmaksujen karhuamisen hallinnointi modernisoituvat. Kiitän Tilastoseuran hallitusta ja kaikkia seuran jäseniä hienosta vuodesta Matkalle mahtui monia upeita elämyksiä, kuten aikasarja-analyysin maailman huippujen kuunteleminen Tilastopäivillä 2010, iltapäiväseminaarien monialaiset esitelmät, sekä mieleen painunut jäsenistön yhteinen juhlaillallinen Tilastoseuran 90- vuotisen taipaleen kunniaksi vuosina Tuleva kausi tuo seuralle uudistuvan hallituksen. Tätä kirjoitettaessa hallituksen kokoonpano ei ole vielä tiedossa. Joka tapauksessa seuran sihteerin sähköpostiosoite säilyy ennallaan Muistuttaisin seuran jäseniä ilmoittamaan posti- ja sähköpostiosoitteen muutokset sihteerin sähköpostiosoitteeseen ja seuraamaan ilmoituksia seuran tapahtumista alla mainitussa web-osoitteessa: Tilastoseuran Internet-sivut:

5 5 SUOMEN TILASTOSEURA , Juhlapäivällinen STS 90 vuotta Mistä tulet, tilastotiede ja minne menet? Kuva: Jaana Huhta Elja Arjas Professori (emeritus) Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) JUHLAPUHE Mistä tulet: aluksi vähän historiaa Kun nyt juhlimme Tilastoseuran 90 vuotta jatkunutta toimintaa, mieleen nousee aivan aluksi kysymys siitä, minkälaisessa maailmassa ja Suomessa elettiin aikana jolloin Tilastoseura perustettiin? Tasavalta oli silloin nuori, oli kulunut vasta kolme vuotta maan itsenäistymisestä, maailmansota ja oma kansalaissotamme olivat päättyneet vain paria vuotta aiemmin, ja Tarton rauha solmittiin juuri samana vuonna. Tässä tilaisuudessa on kuitenkin luontevaa pohtia sitä paljon suppeampaa kysymystä, millaiselta maailma ja oma maamme sen osana näyttivät tilastotoimen ja tilastotieteen kannalta?

6 6 Varhaisimmat omat tilastotieteeseen liittyvät muistikuvani ovat 1960-luvun ensimmäiseltä puoliskolta eli suunnilleen tämän 90-vuotisen taipaleen puolivälistä. Tästä syystä olen hakenut joitakin tähdelliseksi katsomiani tietoja verkosta (ja käytän niitä tässä useimmiten lähdettä mainitsematta). Mennään kuitenkin aluksi vielä paljon kauemmaksi ja luodaan pikainen katsaus tilastotoimen kehitykseen Ruotsissa, sitten Suomen suuriruhtinaskunnassa, ja lopuksi vielä itsenäisessä Suomessa. Seuraavassa muutamia tärkeitä virstanpylväitä tästä kehityksestä, poimittuina Tilastokeskuksen verkkosivulta: 1748 perustetaan Ruotsin taulustolaitos 1749 Laaditaan Suomen ensimmäinen väestötilasto 1848 Tilasto-sana suomen kieleen 1865 Suomen tilastovirasto perustetaan 1870 Väestölaskenta neljässä suurimmassa kaupungissa 1879 Suomen ensimmäinen tilastollinen vuosikirja ilmestyy 1884 Tilastovirastosta Tilastollinen Päätoimisto 1920 Suomen Tilastoseura perustetaan Jatketaan tätä listaa vielä vähän lähemmäksi nykypäivää: 1921 Ensimmäinen elinkustannusindeksi 1934 Ensimmäinen väestöennuste 1948 Kansantuloa aletaan laskea Suomessa 1950 Ensimmäinen koko maan kattava väestölaskenta 1953 Ensimmäinen Liikeyrityslaskenta (Yritysrekisterin perusta) 1971 Tilastollinen päätoimisto muuttuu Tilastokeskukseksi 1990 Siirrytään rekisteripohjaiseen väestölaskentaan, Suomi toisena maana maailmassa 1995 Tilastokeskus avaa Internet-palvelunsa ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa Entä sitten tilastotiede? Aloitan mainitsemalla kolme uranuurtajaa: Adolphe Quetelet ( ): Ennen Quetelet iä tilastollisia menetelmiä oli käytetty havaintoaineistojen analyysiin lähinnä tähtitieteen piirissä, tasoittamaan pienimmän neliösumman menetelmää käyttäen havaintoihin sisältyviä mittausvirheitä, jotka oletettiin normaalijakautuneiksi. Quetelet sovelsi näitä kvantitatiivisia menetelmiä uudelle alueelle, tutkien yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiä ilmiöitä kuten avioliittojen solmimista, rikollisuutta ja itsemurhia, ja pyrki selittämään niitä mm. sosiaalisilla tekijöillä. Hän kutsui tätä aluetta sosiaalifysiikaksi. Quetelet n ajatuksia vastustettiin mm. siitä syystä, että sen tulosten ( lakien ) katsottiin olevan ristiriidassa yksilöiden vapaan tahdon

7 7 kanssa. - Myös epidemiologiassa edelleen laajalti käytetty lihavuutta kuvaava indeksi body mass index (BMI) on Quetelet ltä peräisin. Francis Galton ( ) oli englantilainen tutkimusmatkailija, antropologi ja tilastotieteilijä, ns. biometrikkojen koulukunnan perustaja.. Hän oli Darwinin serkkupuoli ja aikansa ihmelapsi, joka oppi lukemaan kaksivuotiaana ja osasi viisivuotiaana kreikkaa ja jakolaskuja. Galton muotoili lain, jonka mukaan yksilön perimästä tulee 50 % kummaltakin vanhemmalta, 25 % kultakin isovanhemmalta, ja 12,5% kultakin iso-isovanhemmalta. (Mendelin tutkimukset olivat tällöin unohtuneet ja ne löydettiin uudelleen vasta vuonna 1900.) Sana regressioanalyysi on Galtonilta peräisin: Kuinka isän pituus selittää pojan pituutta? ( regression towards the mean ). Galton pyrki mm. selvittämään edelleenkin ajankohtaista kysymystä siitä, kuinka suuri osa ihmisen persoonallisuudesta voitaisiin selittää perimän ja kuinka suuri osa ympäristötekijöiden avulla. Galtonin teosten pohjalta syntyivät 1800-luvun loppupuolella eugeniikan ja ns. tieteellisen rasismin tutkimusalat. Galton asetti eri rodut älykkyysasteikolle, jonka toisessa ääripäässä sijaitsivat ateenalaiset ja heidän alapuolellaan laskevassa järjestyksessä englantilaiset, skotlantilaiset ja pohjoisenglantilaiset (vrt. Tatu Vanhasen tutkimukset). Karl Pearson ( ) perusti maailman ensimmäisen tilastotieteen laitoksen Lontoon University Collegeen. Hän vaikutti keskeisesti lineaarisen regressiomallin ja korrelaatiokertoimen teorian kehittämiseen; hyvin tuntemamme Pearsonin korrelaatiokerroin on nimetty hänen mukaansa. Karl Pearson oli myös merkittävä yhteiskunnallinen toimija, eugeenikko ja kansallismielinen sosialisti. Artikkelissaan Socialism and Natural Selection hän painottaa tasa-arvon merkitystä kansankokonaisuudelle todeten, että kansojen ja valtioiden välisissä konflikteissa se valtio, jossa on laaja köyhälistö, häviää sille valtiolle jonka väestö on tasa-arvoisempi. Näiden kolmen pioneerin jälkeen on sitten välttämättä mainittava Sir Ronald Aylmer Fisher ( ), jonka merkittävimmät tieteelliset työt sijoittuvat molemmille puolille Tilastoseuran perustamisajankohtaa, vuotta Tilastotieteen historiasta laajasti kirjoittaneen tanskalaisen Anders Haldin - monet läsnäolijat muistavat varmaan hänen kirjansa Statistical Theory with Engineering Applications, joka oli pitkään tilastotieteen cum laude tutkintovaatimusten keskeinen teos - mukaan Fisher oli nero, joka melkein yksinään loi modernin tilastotieteen perusteet. Fisherin nimeen liitetäänkin suoraan mm. Fisherin informaatio, Fisherin tarkka testi, Fisherin epäyhtälö ja Behrensin ja Fisherin ongelma. Fisher oli myös huomattava geneetikko ja häntä voidaan pitää erityisesti populaatiogenetiikan perustajana.

8 8 Näin siis maailmalla. Entä tilastotiede Suomessa? Seuraavassa joitakin hajatietoja: Josef Verner Tallqvist ( ) väitteli vain 24-vuotiaana väestötilastoon kuuluvalla tutkimuksellaan, joka herätti poikkeuksellisen paljon kansainvälistä huomiota. Hänet nimitettiin samana vuonna (1886) tilastotieteen dosentiksi. Dosentuurin opetusala muuttui myöhemmin kansantalous- ja tilastotieteeksi ja vuonna 1922 Tallqvist nimitettiin tämän alan professoriksi Helsingin yliopistoon. Tallqvistin myöhemmät julkaisut käsittelivät taloushistoriaa. Tilastoseuran perustamisen ajoilta on syytä mainita Helsingin yliopiston matematiikan apulaisen Jarl Waldemar Lindebergin ( ) kuuluisaksi tullut työ (1922), joka sisälsi yleiset ehdot todennäköisyyslaskennan keskeisen raja-arvolauseen voimassaololle, sekä hänen metsänarvioinnissa käytettyä linjalaskentaa koskevat tutkimuksensa (1924, 1926). Jonkinlaisena kuriositeettina voidaan mainita, että maineikkaan Suomen funktioteoreettisen koulukunnan perustaja, matematiikan professorina toiminut Ernst Leonard Lindelöf ( ), toimi Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan tilastomiehen tehtävässä vuosina Tilastotieteen ensimmäinen varsinainen professuuri perustettiin kuitenkin ilmeisesti vasta vuonna 1949, muutamaa vuotta aiemmin aloittaneeseen Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Sen ensimmäinen haltija oli Leo Waldemar Törnqvist ( ), joka hoiti virkaa vuodesta 1950 vuoteen Törnqvistiä voitaneen pitää Suomen tilastotieteen isänä. Törnqvist oli lähinnä ekonometrikko ja hän toimi oman virkansa ohessa johtajana Posti- ja lennätinlaitoksen liiketaloudellisessa tutkimuslaitoksessa. Kuten tiedämme, Tilastoseura jakaa vuosittain Leo Törnqvist palkinnon parhaasta pro gradu -tutkielmasta. Törnqvistin ajoista minulla samoin kuin varmasti monella muullakin läsnäolijalla on jo omakohtaisia muistoja. Törnqvistin ja tilastotieteen lehtorina toimineen lehtori Matti Liedeksen approbaturluennot syyslukukaudella 1962: Luennot olivat ainakin Törnqvistin osalta lähinnä jonkinlaista leppoisaa jutustelua sieltä ja täältä. - L.T. (täyteen ahdetussa Porthania II -luentosalissa): Kuinka moni paikalla olijoista aikoo suorittaa tilastotieteen laudaturin? (Pantiin nimilista kiertämään.) Näyttää siltä, että teistä suorittaa sen useampi kuin mitä niitä on tähän mennessä suoritettu yhteensä - Tilastomies ratkaisee

9 9 Tärkeä osuus tilastotieteilijöiden koulutuksessa oli myös Gustav Elfvingillä ( ), joka oli Helsingin yliopiston matematiikan ruotsinkielinen professori. Hän vastasi matematiikan laitoksella todennäköisyyslaskennan ja matemaattisen tilastotieteen opetuksesta 1970-luvun alkuvuosiin saakka Hieman lisää muistikuvia näiltä ajoilta: - Tilastotiede oli suosittu sivuaine matematiikan opiskelijoille ja kääntäen, matematiikka tilastotieteilijöille: kuunneltuaan Elfvingin erinomaiset luennot saattoi hyvin mennä (ainakin koettamaan onneaan) tilastotieteen tentteihin. - Paljon liikennettä yli tiedekuntarajan: Anders Ekholm, Seppo Mustonen, Timo Teräsvirta, Timo Mäkeläinen, Hannu Väliaho, Risto Seppälä, E.A., Hannu Niemi, Erkki Tomppo,, vain joitakin nimiä mainitakseni. - Tilastotieteen arvosanaopetus laajentui edelleen huomattavasti ja luvuilla kun alan pääaineopetus aloitettiin useissa Suomen uusissa yliopistoissa. Samalla ainelaitosten syntyminen avasi merkittävän määrän työmahdollisuuksia tilastotieteilijöille tähän joukkoon voin tietenkin lukea itsenikin. Muutaman viime vuosikymmenen kehityksen ulkoiset puitteet ja myös saavutetut tulokset - ovat luultavasti useimmille läsnäolijoille siinä määrin tuttuja, etten käsittele niitä tässä sen tarkemmin. Työssä mukana ollut oma sukupolveni, me 1940-luvulla syntyneet, olemme jo suurelta osin ehtineet siirtyä eläkkeelle. Vastuun alan tulevasta kehityksestä ovatkin käytännössä jo ottaneet meitä paljon nuoremmat. Merkittävistä panostuksista huolimatta tilastotiede on Suomessa jäänyt suhteellisen pieneksi oppiaineeksi, kun tarkastellaan valmistuneiden tilastotieteilijöiden lukumääriä tai vaikkapa alalle myönnettyä tutkimusrahoitusta. (Samalla voi todeta myös sen, että tilastotieteen asema maailmalla sekä yliopistojen oppiaineena että työmarkkinoilla - vaihtelee suuresti maasta toiseen.) Minne menet: joitakin tärkeitä kysymyksiä - Olisiko asioita voitu tehdä toisella tavalla ja paremmin? - Miltä tilastotieteen tulevaisuus näyttää nyt? - Elleivät näkymät le sellaisia kuin toivomme, mitä voitaisiin tehdä tilanteen korjaamiseksi? Yhtenä asianosaisena jätän ensimmäiseen kysymykseen vastaamisen minua jäävittömämmille arvioijille. Koetan sen sijaan hahmottaa jonkinlaisia vastauksia noihin kahteen muuhun kysymykseen. Tilastotieteen kehityslinjoista viimeisten noin neljänkymmenen vuoden aikana on yksi selvästi ylitse muiden: tietojenkäsittelykapasiteetin (sisällyttäen tähän aritmeet-

10 10 tisten ja loogisten operaatioiden suoritusnopeuden lisäksi tietovarantojen automaattisen rekisteröinnin ja tallennuksen) huikea kasvu. Esimerkkinä tästä kehityksestä kaksi pientä tuokiokuvaa 1960-luvulta: - Tilastotieteen cum laude tutkintovaatimuksiin kuuluneissa laskuharjoituksissa syksyllä 1963 käänsimme neljän selittävän muuttujan lineaarisen regressiomallin momenttimatriisia Monroe-sähkölaskukoneilla kokonaisen syyslukukauden luvun loppuvuosina markkinoille tullut ensimmäinen elektroninen Friden - laskukone, jollainen hankittiin ensimmäiseen työpaikkaani, Teknillisen korkeakoulun matematiikan laitokselle, laski silmänräpäyksessä luvun neliöjuuren (muistaakseni noin kymmenellä desimaalilla). Siinä oli kuitenkin vain yksi muistipaikka tällaisten numeroiden tallennusta varten. Saadakseen muodostettua sekä lukujen summan että neliösumman ne täytyi näppäillä sisään kahteen kertaan. Mekaanisilla Monroe -sähkölaskukoneilla asian saattoi sentään hoitaa yhdellä näppäilyllä kun sovelsi pitkässä numerokentässä ja pienellä x:n arvolla luovasti binomikaavaa (1 + x) 2 = x 2 + 2x + 1. Nopeasti edennyt laite- ja ohjelmistokehitys jatkuu varmasti myös pitkälle tulevaisuuteen. On jopa spekuloitu sellaista mahdollisuutta, että tietokoneet tulisivat tässä kehitystyössä autonomisiksi ja ne ottaisivat kasvaneen älykkyytensä turvin huolehtiakseen omasta tulevaisuudestaan. Tällaisen teknologisen singulariteetin mahdollisuuden pohdinnan jätän tässä kuitenkin minua asiantuntevampien arvioijien huoleksi. Aika näyttää Tehtäköön kuitenkin muutamia tarkentavia kysymyksiä: - Onko tilastotieteessä osattu hyödyntää täysimääräisesti ja oikealla tavalla tapahtunutta laskennallisten mahdollisuuksien huikeaa kasvua? - Ovatko tilastotieteen perusteet niin kuin ne opiskelijoille nykyään tyypillisesti opetetaan kestäviä tässä kehityksessä? On selvää, että tilastollisten menetelmien käyttö ja soveltaminen kokonaisuutena on valtavasti lisääntynyt. Tämä johtuu varmaankin ensisijaisesti perinteisiin tilastollisiin menetelmiin liittyneiden laskennallisten ongelmien helpottumisesta ratkaisevalla tavalla, johon puolestaan ovat johtaneet sekä valtavin harppauksin edennyt laitekehitys että monipuoliset ja helppokäyttöiset ohjelmistot. Tässä suhteessa hyödyntämistä on siis tapahtunut runsaastikin. Myös tulokset ovat olleet merkittäviä, esimerkkinä suurella sovellusalueella, lääketieteessä, saavutetusta menestyksestä mainitsen tässä artikkelin: New England Journal of Medicine, Editorial, Jan. 6, 2000, p : The eleven most important developments in medicine in the past millennium. Se luettelee tärkeysjärjestyksessä seuraavat alueet: - Elucidation of human anatomy and physiology - Discovery of cells and their substructures

11 11 - Elucidation of the chemistry of life - Application of statistics to medicine - Development of anesthesia - Discovery of the relation of microbes to disease - Elucidation of inheritance and genetics - Knowledge of the immune system - Development of body imaging - Discovery of antimicrobial agents - Development of molecular pharmacotherapy Tilastotiede ei ole tässä hassummassa seurassa, ja kilpailija kovia. Kun tässä lajissa ei jaeta mitaleja, neljättä sijaa voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena. Ajattelenkin, että tilastotieteen merkitys on ensisijaisesti välineellinen; se on siis aito menetelmätiede, ja sen asemaa tieteiden kentässä on arvioitava lähinnä tällä perusteella. Mutta samalla on käynyt niin, että tilastotieteen menetelmistä on tullut osa erittäin laajan tutkijajoukon työrutiinia. Tilastotiede ei tässä mielessä enää kuulu vain tilastotieteilijöille vaan valtaosa sen piiriin kuuluvien menetelmien soveltajista ja käyttäjistä edustaa aivan muita aloja. Toki muidenkin alojen tutkijoiden käyttämien menetelmien rakenteellinen kompleksisuus johtuen käytettävissä olevista ohjelmistopakkauksista - ylittää joskus sen tason, joka oli tyypillistä (ja mahdollista) alan ammattilaisille vain parikymmentä vuotta sitten. Valitettavasti, niin kuin kaikki läsnäolijat tietävät, verrattain yksinkertaisiakin menetelmiä käytetään usein ymmärtämättä niiden käsitteellistä perustaa, ja ongelma tietenkin vain korostuu sitä mukaa kuta edistyneemmästä menetelmästä on kysymys. Tilanne muistuttaa tässä suhteessa englannin kielen asemaa maailmassa: Vain pieni osa puhutusta ja kirjoitetusta englannista on syntyperäisten tuottamaa kieltä. Vastaavasta syystä voidaan perustellusti väittää, että maailmassa yleisin data-analyysin muoto on, enemmän tai vähemmän, broken statistics. Se ei enää aikoihin ole ollut tilastotieteilijöiden hallinnassa, vrt. esimerkiksi artikkeli Ioannidis, J.P.A. (2005): Why most published research findings are false. PLoS Medicine 2(8): e124 ja monet muut vastaavat hätähuudot viimeaikaisessa kirjallisuudessa ja nettikeskusteluissa. Johtopäätös: Tilastotieteen alkeita opetetaan ja niihin luettavia menetelmiä sovelletaan nykyään erittäin laajasti. Motiivina on myös usein kuviteltu tieteellisyys ilman perusteltua harkintaa siitä, että noita menetelmiä (erityisesti lähes pakolliseksi koreografiaksi tullutta hypoteesintestausta) todella tarvittaisiin. Tästä syystä voi oikeastaan ajatella, että tilastotieteestä on tullut liiankin suosittua. Entä sitten me varsinaiset tilastotieteen ammattilaiset? Meiltähän pitäisi voida edellyttää enemmän!

12 12 Aluksi on todettava, että tilastollisten menetelmien sekä potentiaalinen että todellinen sovelluskenttä on laajentunut huomattavasti. Tietyllä tavalla vakiintuneina voidaan pitää esimerkiksi seuraavia - (jo edellä mainittu) lääke- ja terveystieteellinen tutkimus - tilastotieteen käyttö taloustieteissä, ekonometria - genetiikka ja molekyylibiologia, bioinformatiikka - useat lähinnä teknisen tutkimuksen osa-alueet kuten signaalin- ja kuvankäsittely, hahmontunnistus, konenäkö ja kuva-analyysi, kemometria, sekä luotettavuus- ja riskianalyysi. Uudempia tutkimusalueita, joiden piirissä tilastotieteen menetelmillä on kasvavaa merkitystä, ovat mm. - ympäristötieteet ja ekologia - ilmastotiede - luonnonvarojen kartoitus - tähtitiede ja astrofysiikka - arkeologia, paleontologia Tiedon määrän kasvaessa ja sen laadun parantuessa käy kuitenkin usein niin, että tarkasteltavien ilmiöiden todellinen kompleksisuus alkaa paljastua eikä niiden kuvaaminen suhteellisen yksinkertaisilla tavoilla enää onnistu. Tämä on selvä haaste sekä tilastotieteelle että meille tilastotieteilijöille. Kaikki tutkimusongelmat esimerkkinä vaikkapa ilmastonmuutoksen syiden ja sen seurausilmiöiden arvioiminen eivät yksinkertaisesti taivu tilastotieteilijöiden perinteiseen kehikkoon, jossa tarkastellaan riippumatonta otantaa äärettömästä populaatiosta samoin jakautuneita havaintoja. Mutta sinne, missä on kysyntää, syntyy myös tarjontaa. Näitä ongelmia ratkaisemaan ja siten tilastotieteilijöiden kilpailijoiksi - on ilmoittautunut merkittävä joukko päteviä ihmisiä, joiden koulutustausta on toinen, lähinnä tietojenkäsittelytieteen tai eräiden insinööritieteiden kuten signaalianalyysin piiristä. Heillä on usein erinomaiset valmiudet laskennallisten, erityisesti algoritmisten menetelmien käyttöön ja myös nopeaan tapauskohtaiseen ongelmaratkaisuun vaativissa data-analyysin ongelmissa. Lainaan tähän Leo Breimanin artikkelin Statistical Modeling: The Two Cultures (Statistical Science 2001, Vol. 16, No. 3, ) abstraktin, jossa hän esittää asian kärjekkäällä mutta selväsanaisella tavalla: There are two cultures in the use of statistical modeling to reach conclusions from data. One assumes that the data are generated by a given stochastic data model. The other uses algorithmic models and treats the data mechanism as unknown. The statistical community has been committed to the almost exclusive use of data models. This commitment has led to irrelevant theory, questionable conclusions, and has kept statisticians from working on a large range of interesting current problems. Algorithmic

13 13 modeling, both in theory and practice, has developed rapidly in fields outside statistics. It can be used both on large complex data sets and as a more accurate and informative alternative to data modeling on smaller data sets. If our goal as a field is to use data to solve problems, then we need to move away from exclusive dependence on data models and adopt a more diverse set of tools. Breimanin propagoimaan lähestymistapaan liittyy usein ajatus algoritmista mustana laatikkona, jonka varsinaisesta sisällöstä ei olla juuri kiinnostuneita kunhan se vain tuottaa hyviä ennusteita. Itse uskon todennäköisyyskäsitteeseen perustuvaan tilastolliseen mallinnukseen kuin pukki sarviinsa. Hyvin perusteltu tilastollinen malli vaikkakaan se ei koskaan ole kohteensa täydellinen vastine eikä siten tosi sanan varsinaisessa merkityksessä kuitenkin parhaimmillaan kuvaa kohdettaan myös käsitteellisesti hyödyllisellä tavalla. Ajattelen kuitenkin niin, että mallin ja menetelmän koeteltu ennustekyky on paljon tärkeämpi ominaisuus kuin sen tilastotieteessä paljon käytetty onnistunut sovitus olemassa olevaan havaintoaineistoon. Tässä mielessä monet algoritmisen koneoppimisen (machine learning) käyttämät ajatukset ja käytännöt kuten datan jako opetusja testijoukkoihin, tai ristiinvalidointi ansaitsisivat tilastotieteen piirissä paljon nykyistä enemmän huomiota. (Samalla on tietysti myönnettävä, että kaikella systemaattisella havaintoihin perustuvalla ennustamisella on rajoituksensa, riippumatta ennustamisen toteuttamistavasta. Tämä koskee erityisesti tuntemattomien tuntemattomien eli mustan joutsenen ongelmaa, joka on usein todellinen ja jonka jättäminen huomioonottamatta voi johtaa käytännön kannalta katastrofaalisiin seurauksiin.) Mutta olen myös sitä mieltä, että monet perinteiset tilastolliset mallit ja menetelmät ne, joita tilastotieteilijöille tyypillisesti nykyään opetetaan ja joita he sitten työssään enimmäkseen käyttävät ovat usein aivan liian jäykkiä ja kaavamaisia tarjotakseen realistisen kuvauksen kohteestaan ja siihen liittyvästä tutkittavasta ongelmasta. Tämä koskee erityisesti - malleissa esiintyvien funktioiden rutiininomaista lineaarisuusoletusta; se on hyvä lokaaliapproksimaatio mutta ei useinkaan riitä kuvaamaan mallissa esiintyvien funktioiden muotoa koko kiinnostuksen kohteena olevalla vaihteluvälillä; - ajatusta, että analyysin lähtökohtana voidaan lähes aina käyttää havainnoista muodostettua vektoria ja siitä muodostettua kovarianssimatriisia, ottamatta lainkaan huomioon tarkasteltavan ilmiön dynaamista luonnetta; - rajoittumista parametrisiin jakaumamalleihin, etenkin yhdistettynä niiden yksittäisiin parametrinarvoihin liittyvään ja kaavamaisesti suoritettuun hypoteesintestaukseen; - matemaattisessa tilastotieteessä vuosikymmeniä jatkunutta keskittymistä joidenkin keksittyjen estimaattoreiden tai testien asymptoottisiin ominaisuuksiin.

14 14 Toki merkittäviä edistysaskeleitakin on ollut. Sellaisiksi lasken mm. - jakaumiin perustuvan latenttien muuttujien käytön mm. hierarkkisissa monitasomalleissa (joihin jos niin halutaan - voidaan lukea myös Bayes-mallit), puuttuvan tiedon käsittelyssä, ja mittausvirhemalleissa erottamassa varsinaista signaalia havaitusta datasta; - näiden mallien estimointia varten kehitetyt numeeriset laskenta-algoritmit; - kausaalipäättelyssä tarvittavan käsitteistön eksplisiittisen tuomisen tilastotieteeseen; - satunnaisprosesseihin perustuvat temporaaliset, spatiaaliset ja spatiotemporaaliset mallit ja niihin tukeutuvan data-analyysin; - tietokoneavusteiset menetelmät datan visualisointiin. Kokonaisuutena vaikuttaa kuitenkin siltä, että tilastotieteessä on liian pitkään jääty käyttämään vanhaa teknologiaa, ts. menetelmiä, jotka kehitettiin silloin kun laskennalliset mahdollisuudet olivat ratkaisevasti heikompia kuin nyt. Meidän tilastotieteilijöiden olisi siksi syytä seurata hyvin tarkkaan sitä mitä kilpailijamme tekevät. Jos naapurikaistalla näytetään liikkuvan sutjakammin kuin mihin itse pystymme, kannattaa varmasti pohtia, mistä tekijöistä se voisi johtua. En ole ehdottamassa, että vaihtaisimme kokonaan naapurin kaistalle, mutta meidän kannattaa olla valppaita ja kopioida muilta heidän parhaat ideansa ja käyttää niitä siltä osin kuin ne näyttävät paremmilta kuin omamme. Itse arvelen, että sellaisia on olemassa. Tieteessäkin paikalleen jääminen on tuhoisaa, ja oman alan kilpailukyky voidaan menettää nopeasti. Vakavammin puhuen: Meidän on varmasti syytä tehdä yhteistyötä muiden alojen tutkijoiden kanssa, myös niiden, jotka meidän laillamme edustavat menetelmätieteitä. Arvokkaat ja tieteellisesti kestävät tutkimustulokset ovat tärkeitä, ei niinkään se, millä täsmällisellä tavalla tai minkä paradigman puitteissa ne on saavutettu. Lainaan tähän lopuksi jakeen Isosta Kirjasta (Room. 12:2, vuoden 1938 suomennos), sen tekstiä hieman mukaillen ja lyhentäen: Muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on hyvää ja otollista ja täydellistä. Kun meitä apostoli Paavali näin opastaa, kysyn vain: Taidatkos sen paremmin sanoa?

15 15 SUOMEN TILASTOSEURA , Juhlapäivällinen STS 90 vuotta TERVEHDYSPUHE Heli Jeskanen-Sundström Tilastokeskuksen pääjohtaja Hyvät juhlavieraat Minulla on ilo ja kunnia tuoda Tilastokeskuksen tervehdys 90 vuotta täyttävälle Suomen Tilastoseuralle ja esittää mitä parhaimmat onnittelut seuralle ja sen jäsenistölle. Tilastoseuran tarkoituksena on edistää tilastotieteen tutkimusta, opetusta ja soveltamista sekä olla tilastotieteilijöiden ja tilastoja tekevien henkilöiden yhdyssiteenä. Tilastoseuran tavoitteena on myös parantaa tilastotieteen asemaa ja lisätä alan arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansallisen tilastoviraston näkökulmasta Tilastoseuralla on siten tärkeä rooli ja sen toimintaan kohdistuu huomattavia odotuksia. Läheinen yhteistyö tiedemaailman kanssa on asia, jota tilastovirastot kaikkialla korostavat ja edistävät. Luottamuksen säilyminen julkisiin tilastoihin edellyttää, että tilastoja tuotetaan tieteellisesti pätevillä ja läpinäkyvillä menetelmillä. Nämä asiat on rakennettu sisään myös virallisen tilaston ammattieettisiin koodistoihin. Tilastokeskuksen erityisintressissä on empiirinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja sen tukeminen korkealaatuisilla tietoaineistoilla. Runsas vuosi sitten avattu on-line yhteys Tilastokeskuksen tutkimusaineistoihin on askel kohti Tilastokeskuksen asettamaa tavoitetilaa. Ongelmallista viraston ja tutkijoiden kannalta on ja on ollut koko kuluneen vuosikymmenen ajan, että tällaiselle tutkimusinfrastruktuurin kehittämiselle ei maassamme ole löytynyt erillisrahoitusta päinvastoin kuin esimerkiksi Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Parhaillaan on käynnissä useita valtakunnallisia selvityshankkeita, joiden tehtävänä on tutkimusaineistojen saatavuuden edistäminen ja tutkimuksen tietoinfrastruktuurin kehittäminen. Toivomme, että näiden hankkeiden tuloksena rahoituskysymykset ratkeaisivat ja myös Tilastokeskuksen tilastoaineistot voitaisiin saattaa tutkijoiden ulottuville nykyistä laajemmin on-line-yhteyksin suunnitteilla olevan yhtenäisen tutkijaportaalin välityksellä. Tilastotieteeseen ja -menetelmiin kohdistuu tuntuvia haasteita. Puhutaan mm. surveytutkimuksen ongelmista lisääntyvän vastauskadon myötä. Rekisteritiedon sekä uusien digitaalisten tietolähteiden hyödyntämiseen liittyvät menetelmät ja osaaminen korostuvat. Tilastotuotannon kasvavat tuottavuusvaatimukset kohdistuvat paitsi yleiseen

16 16 IT-kehitykseen keskeisesti juuri tilastomenetelmien jatkuvaan kehittymiseen. Suomen Tilastoseuralla on merkittävä rooli keskustelun virittäjänä tilastotieteen ja sen käytännön soveltamiseen liittyvissä tilastomenetelmiä koskevissa kysymyksissä. Kansainvälisen kehityksen seuraaminen on tärkeätä niin tilaston tuottajien, käyttäjien kuin akateemisen tilastotieteen näkökulmasta. Virallisia tilastoja kehitetään yhä enemmän kansainvälisen tilastojärjestelmän muodostamassa verkostossa. Tilastoalallakin korostetaan avointa ja asiakaslähtöistä innovaatiotoimintaa. Maailmalla käydään vilkasta keskustelua tilastoasioista ja monissa maissa juuri tilastoseurat ovat aktiivisesti virittäneet tätä keskustelua. Viimeaikainen keskustelu mm. hyvinvoinnin ja hyvinvointikehityksen mittaamisesta on ollut varsin hyödyllistä, sillä virallisen tilaston kehittäminen edellyttää laajaa dialogia tilastojen tuottajien ja käyttäjien sekä akateemisen maailman kesken. Tällaiseen vuoropuheluun Tilastoseuran toiminta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kokousten ja seminaaritoiminnan avulla. 90 vuotta täyttävällä Suomen Tilastoseuralla kuin myös 145 vuoden virstanpylvään ohittaneella Tilastokeskuksellakin on edessään loistava tulevaisuus, mikäli uskomme amerikkalaisia tutkimuksia. Ja miksi emme uskoisi. Yhdysvalloissa toimivan Career- Cast.com -niminen työnvälitysyritys julkisti äskettäin tuoreimman tutkimuksensa, jossa arvioitiin 200 työtehtävää palkan, työympäristön, työllistymisnäkymien, stressitekijöiden ja työn fyysisten vaatimusten perusteella. Statistician (tilastotieteilijä tai tilastoasiantuntija) sijoittui tutkimuksessa neljän parhaimman työtehtävän kärkeen yhdessä ohjelmistokehittäjien, matemaatikkojen ja aktuaarien kanssa. Myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa tilastotieteilijät ovat pärjänneet erinomaisesti. Suomessa kuten muuallakin tilastotietojen kysyntä kasvaa koko ajan eikä laantumista ole nähtävissä. Maassamme tarvitaan myös lisää tilasto-osaajia ja uusia tilastotieteen opiskelijoita. Erityisen tärkeää Tilastokeskuksen kannalta on soveltavan tilastotieteen aseman turvaaminen ja vahvistaminen maamme yliopistoissa. Tilastokeskus pitää tervetulleena Eurooppalaisen tilastoalan maisteriohjelman suunnittelua, jossa hankkeessa myös Helsingin Yliopisto on ollut alustavissa keskusteluissa mukana. Myös yleistä tilastojen ja numeroiden lukutaitoa on ylläpidettävä ja kohennettava. Kouluissa tilastotieteen opetuksen asemaa on vahvistettava. Näiden tavoitteiden edistämiseksi Tilastokeskus jatkaa mielellään yhteistyötä Suomen Tilastoseuran kanssa myös tulevina vuosina. Hyvät tilastojen ystävät, esitän lopuksi lämpimät kiitokset Suomen Tilastoseuralle, sen toimihenkilöille ja kaikille jäsenille hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä sekä toivotan onnea ja menestystä työlle myös tulevina vuosikymmeninä.

17 17 Juhlapäivällinen STS 90 vuotta Tervetulopuhe, Tilastoseuran esimies Timo Alanko, kuva Jaana Huhta Edestä vasemmalta pöytää kiertäen: Markku Lanne, Pentti Saikkonen, Timo Teräsvirta, Jukka Nyblom, Soren Johansen, Katarina Juselius, Leena Kalliovirta, Timo Alanko (selin), kuva Jukka Hoffrén

18 18 Jäsenistöä juhlaillallisella, kuva Jaana Huhta

19 19 TILASTOPÄIVÄT 2010: Econometric Time Series Models Professor Søren Johansen, University of Copenhagen and CREATES. An extension of cointegration to fractional autoregressive processes Professor Katarina Juselius, University of Copenhagen. Testing the Purchasing Power Parity Hypothesis: A Cointegrated VAR Analysis for I(2) Data Professor Markku Lanne, and Professor Pentti Saikkonen, University of Helsinki. Noncausal Vector Autoregression Assistant Professor Cristina Amado, University of Minho and NIPE and Professor Timo Teräsvirta, CREATES, Aarhus University. Modelling Volatility by Multiplicative Decomposition of the Variance Professor Markku Lanne, University of Helsinki. Forecasting Noncausal Autoregressive Time Series Dr. Leena Kalliovirta, University of Helsinki. Diagnostic Tests Based on Quantile Residuals for Nonlinear Time Series Models Lic.Soc.Sc. Faiz Alsuhail, Tilastokeskus Yhteisintegroituvuusasteen testaaminen kun aikasarjamalli on väärinspesifioitu Dr. Henri Nyberg, University of Helsinki. QR-GARCH-M Model for Risk-Return Tradeoff in U.S. Stock Returns and Business Cycles

20 20 An extension of cointegration to fractional autoregressive processes Søren Johansen* University of Copenhagen and CREATES Presented at The Finnish Statistical Society May 2010 October 15, 2010 Abstract

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Toppila/Kivistö 10.01.2013 Vastaa kaikkin neljään tehtävään, jotka kukin arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä.

Toppila/Kivistö 10.01.2013 Vastaa kaikkin neljään tehtävään, jotka kukin arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. ..23 Vastaa kaikkin neljään tehtävään, jotka kukin arvostellaan asteikolla -6 pistettä. Tehtävä Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Perustele vastauksesi. (a) Lineaarisen kokonaislukutehtävän

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services

Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services Kyle Eyvindson 24.3.2014 Forest Science Department / Kyle Eyvindson 3/26/2014 1 Overview Introduction

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Tilastollisten menetelmien käyttö Kelan tutkimustoiminnassa

Tilastollisten menetelmien käyttö Kelan tutkimustoiminnassa Tilastollisten menetelmien käyttö Kelan tutkimustoiminnassa Risto Lehtonen Helsingin yliopisto Kela 1 Tilastokeskuksen SAS-seminaari 16.11.2009 Aiheita Kelan tutkimustoiminta SAS-sovellukset vaativien

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Graph. COMPUTE x=rv.normal(0,0.04). COMPUTE y=rv.normal(0,0.04). execute.

Graph. COMPUTE x=rv.normal(0,0.04). COMPUTE y=rv.normal(0,0.04). execute. COMPUTE x=rv.ormal(0,0.04). COMPUTE y=rv.ormal(0,0.04). execute. compute hplib_man_r = hplib_man + x. compute arvokons_man_r = arvokons_man + y. GRAPH /SCATTERPLOT(BIVAR)=hplib_man_r WITH arvokons_man_r

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015 Matching in structural change area Olli Retulainen 19.8.2015 Background Muuttuva Salo case study of Nokia plant closing in Salo -research project. Aim of this research project is to examine, in both quantitative

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering Sivu 1/5 1) LFTY järjestämässä teemasessioita EMBEC2011 konferenssiin 2) Professori, terveydenhuollon tietotekniikka Professori, terveydenhuollon tietotekniikka 3) Early stage researcher positions in scientific

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta Milloin kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus Turun perustustenvahvistuksesta Jouko Lehtonen 26.1.2012 Perustustenvahvistushanke; rakennuttajan näkökulmia tekniikkaan, talouteen ja projektinhallintaan Underpinning

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

How to handle uncertainty in future projections?

How to handle uncertainty in future projections? How to handle uncertainty in future projections? Samu Mäntyniemi, Fisheries and Environmental Management group (FEM), University of Helsinki http://www.helsinki.fi/science/fem/ Biotieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

State Examinations Commission

State Examinations Commission State Examinations Commission Marking schemes published by the State Examinations Commission are not intended to be standalone documents. They are an essential resource for examiners who receive training

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. 3 Step IT 3 minuutissa 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. PPPP -> SAVE

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Tutki ja kirjoita -kurssi, s-2005

Tutki ja kirjoita -kurssi, s-2005 Teoreettisen tutkimuksen raportoinnista Tutki ja kirjoita -kurssi, s-2005 Pekka Kilpeläinen Kuopion yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Teoreettisen tutkimuksen raportoinnista p.1/14 Sisältö Algoritmisten

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla

Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla Asiakasaamu kirjastoille 4.12.2008 Heli Mikkelä The larger the shoreline of knowledge, the longer the shoreline

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015 Rahoitushauissa huomioitavaa Tutkimuksen eettisten kysymysten luonteen yhteensopivuus rahoittajien edellyttämän tarkkuuden ja muodon kanssa? Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft. Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.com Agenda 29.11.2011 Microsoftin strategia pähkinän kuoressa Kuluttajat

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot