Verkkosivujen. Tiimioppiminen sosiaali- ja. mahdollisuuksista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 1/2014. jamk.fi 2014

Transkriptio

1 1/2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti Verkkosivujen 24 uudet tuulet mobiilisti ja olennaiseen keskittyen Tiimioppiminen sosiaali- ja 26 terveysalalle Irina Starovoytova muistuttaa yrityksiä Venäjän mahdollisuuksista Venäläisten 6 osaamista kannattaa opiskelijoiden hyödyntää. jamk.fi

2 Sisältö Pääkirjoitus Venäläisopiskelijoilla on hyviä kontakteja 6 Opiskelijat ja yritykset löytävät toisensa 8 Yhteistyöllä tuloksiin Nyt halutaan opiskella venäjää 8 Millainen on venäläinen asiakas? 9 Dextili Oy lähti liitoon erikoistumalla 10 Biotalous uusia yrityksiä ja työpaikkoja 12 Opiskelijoille lahjoitetaan polkupyöriä 15 Orfeo ed Euridice rakkautta ja surua 16 Jyväskylästä yhä resurssiviisaampi 18 Hoitoajat lyhenevät oikealla ohjauksella 20 Masennuksesta uskalletaan jo puhua 22 Mobiililaitteet muuttivat verkkosivuja 24 Nyt opitaan moniammatillisissa tiimeissä 26 Aina ehtii remontoida elämäntapojaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti ISSN z Päätoimittaja: heli toivola z Toimituskunta: KATRI KUNELIUS, tanja minkkinen, PAULA PASANEN, sonja rahkonen, Heli Toivola ja tuija ylä-sahra z Toimitus: Viestintä-Paprico Oy z Yhteystiedot: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rajakatu 35, Jyväskylä, etunimi.sukunimi@jamk.fi, z Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@jamk.fi z Painotyö: KIRJAPAINO KARI KY, Painos: z Lehti on painettu maxi satin -paperille, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki. Kansikuva: petteri kivimäki. Niina lampi testaa, miten jamkin uudet verkkosivut toimivat kännykässä ja tabletissa. Useat talousennusteet indikoivat positiivista muutosta yleisessä taloudellisessa tilanteessa. Mielessäni onkin kysymys, kuinka me täällä Keski-Suomessa tartumme tilaisuuteen mahdollisimman määrätietoisesti yritysten ja alueen hyväksi. Se vaatii meiltä kaikilta toimijoilta yrittäjämäistä otetta ja tavoitteellisuutta. Uskon kuitenkin, että yhdessä saamme enemmän aikaan kuin jokainen yksin yrittäen. Keski-Suomessa on valtavasti osaamista ja potentiaalia. Erityisesti teollisuudessa on menossa melkoinen myllerrys, jossa moni yritys joutuu pohtimaan uutta tulevaisuutta vanhojen konstien pettäessä. Liiketoiminnan on vain löydettävä erilaisia toteutusmalleja tuotteiden suunnitteluun, valmistuksen tehokkuuteen sekä tuotteiden saattamiseen markkinoille. Tuotannollisen toiminnan rinnalla meillä on alueella myös vahvaa palvelutarjontaa. Mikko R. Salminen Hallintojohtaja Olen ollut mukana yhden yhteistyöverkoston käynnistämisessä, ja työ on vasta päässyt alkuun. Silti jo näiden kokemusten pohjalta vaikuttaa siltä, että hyvällä yhteistyöllä kukin osapuoli voi saada merkittävää etua liiketoiminnalleen. Tällaisessa yhteistyössä ei voi olla mukana toistensa kanssa kilpailevia toimijoita, vaan mukaan on valittava toisiaan täydentäviä kumppaneita. Niinpä yhteistyöverkostoa rakennettaessa on huolellisesti mietittävä eri toimijoiden roolit ja tavoitteet sekä varmistettava, etteivät ne aiheuta ristiriitoja yhteistyön käynnistyessä. Asiakkaita ja heidän tarpeitaan on opittava tuntemaan entistä paremmin. Samalla on hyvä selvittää asiakasryhmään liittyvä liiketoimintamahdollisuus myös euroina. Yllä mainitsemallani yhteistyöverkostolla selvitimme asiakkaiden ostohalukkuutta ja siihen käytettävää rahamäärää. Kyselyyn vastanneen potentiaalisen asiakkaan vastauksien pohjalta selvisi, että varsin pienelle yritysten joukolle olisi juuri nyt Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueella 136 miljoonaa euroa asiakkaiden käsissä odottamassa, kun vain olisi myytävää ja myyntitaitoa. Tällä pienellä yritysjoukolla me aiomme myös käyttää hyvin tämän liiketoimintapotentiaalin kehittämällä asiakkaille parhaita mahdollisia tuotteita ja parasta mahdollista palvelua. Siis yhdessä. JAMK haluaa olla hyödyllinen kumppani ja osa yhteistyöverkostoa. Tämä on mielestäni ehdoton edellytys, jotta yrityksillä ja muilla työelämän organisaatioilla voi ylipäätään olla aito halu toimia kanssamme. Jotta hyödyllisyys toteutuisi, se edellyttää myös meidän kumppaneiltamme määrätietoisuutta ja tavoitteellisuutta. Haluamme ehdottomasti olla mukana rakentamassa yritysten uusiutuvaa kilpailukykyä toimivassa ja tavoitteellisessa yhteistyöverkostossa. n 2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 3

3 UUTISET Toiselta asteelta joustavasti korkeakouluun Lähihoitajaopiskelija Akseli Kärkkäinen (18) on viimeisen opiskeluvuotensa aikana urakoinut 15 opintopistettä ammattikorkeakouluopintoja. Opintojen aikana on tullut uutta tietoa niin gerontologisesta hoitotyöstä kuin seksuaaliterveyden edistämisestä. Opinnot ovat myös syventäneet aikaisempia tietoja. Ammattikorkeakouluopinnoista on hyötyä tulevaisuudessa. Aion hakea opiskelemaan sairaanhoitajaksi työpätkän ja armeijan jälkeen, Kärkkäinen kertoo. Yhdessä tekemisen malleja kehitetään edelleen Lähihoitajaopiskelijoiden ammattikorkeakouluopinnot ovat yksi esimerkki Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyön tiivistymisestä. Monivuotisten Kiihdytyskaista-hankkeiden aikana on avattu entistä nopeampia ja joustavampia reittejä toisen asteen koulutuksesta kohti ammattikorkeakoulua ja työelämää. Olemme kehittäneet valinnaisia opintoja, jotka tukevat opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja ja lisäävät jatko-opintovalmiuksia korkeakouluopintoihin. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopintojen lisäksi tarjolla ovat ICT-valmiudet-opintokokonaisuus sekä kieli- ja matemaattisia opintoja, kertoo kehittämispäällikkö Taina Saarikko Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä. Eri koulutusaloilla on tehty lisäksi erilaisia opiskeluprojekteja, joissa on ollut mukana sekä ammatillista perustutkintoa suorittavia että ammattikorkeakouluopiskelijoita. Yhteistyö jatkuu ja yhdessä tekemisen malleja kehitetään edelleen. Kansainvälistäkin kiinnostusta Opintojen joustavoittamisessa on kyse myös opiskelijoiden ohjaamisen kehittämisestä. Kahden koulutusasteen ohjaushenkilöstön yhteistyö on lisääntynyt ja ymmärrys eri oppilaitosten opetussisällöistä on parantunut. Keskeistä on ollut myös AHOT-käytäntöjen eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen. AHOT-käytännöt ovat tärkeä osa opiskelijoiden oman osaamisen arviointia ja urasuunnittelua. Aina kyse ei ole opintojen nopeuttamisesta vaan opiskelumotivaation lisäämisestä. Opiskelija voi suunnata energiansa siihen, millaista osaamista pitää vielä hankkia. Tukena ovat opinto-ohjaajat ja tutor-opettajat, toteaa projektipäällikkö Sinikka Blom JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Kiihdytyskaista-hankkeissa tehty työ on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Koulutuksen tutkimuslaitos tekee yhdessä Bremenin yliopiston kanssa aiheeseen liittyvää tutkimusta. n Teksti ja kuva: Pia Tervoja Summer Schoolit tuovat Jyväskylään kansainvälisiä vieraita Jyväskylän ammattikorkeakoulun Summer Schoolit kokoavat yhteen suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat. JAMKin neljä koulutusyksikköä järjestävät kesällä 2014 kaikkiaan viisi kesäkoulua, jotka sisältävät luentoja, työpajoja, vierailuja ja vapaa-ajan ohjelmaa. Kesäkouluihin odotetaan yli sataa osanottajaa JAMKin yhteistyökorkeakouluista. Ammatillisen opettajakorkeakoulun Creativity, Learning and Quality of Life -kesäkoulun ( ) työpajoissa keskitytään muun muassa luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, tanssin ja liikkeen suhteeseen oppimisessa sekä taiteen asemaan tietoisuuden kasvattajana. Teknologiayksikön MTSU Summer Schoolin ( ) kesto on kolme viikkoa ja sen teemana on International Business. Pääopettajana toimii tohtori Kim Sokoya Middle Tennessee State Universitystä. Hän tuo mukanaan opiskelijan ryhmän Yhdysvalloista. Liiketalous- ja palvelut -yksikön kesäkoulu ( ) on Creativity and Communication in Business. Kymmenen opintojakson kesäkoulussa on mahdollisuus oppia liiketalouden käytännön taitoja ja teoriaa kansainvälisessä ympäristössä. Summer Schooliin osallistuu yli 100 opiskelijaa JAMKin ulkomaalaisista yhteistyökorkeakouluista. Hyvinvointiyksikkö järjestää kaksi kesäkoulua. Health Promotion Management ( ) on tarkoitettu ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. Kesäkoulu toteutetaan osana kaksoistutkinto-ohjelmaa yhdessä itävaltalaisen Carinthia University of Applied Sciencesin kanssa. Toinen kesäkoulu ( ) on sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarkoitettu Physical Activity and Health promotion. n Teksti: Pia Tervoja Kuva: Petri Blomqvist Lisätietoja: Lähihoitajaksi valmistuva Akseli Kärkkäinen aikoo hakea opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Tuntumaa tuleviin opintoihin hän on saanut jo toisen asteen opintojen aikana suorittaessaan valinnaisina opintoina ammattikorkeakouluopintoja. Ammatillinen opettajakorkeakoulu kehittää Kosovon opettajankoulutusta JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) on vetovastuussa ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämisestä Kosovossa. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä Pristinan yliopiston kanssa kaksivuotinen ammattipedagogiikkaan painottuva maisteriohjelma (Master s Degree in Vocational Pedagogy). JAMKista toteutukseen osallistuu kymmenkunta opettajankouluttajaa. Taustalla on Kosovon korkeakoululakiin tehty linjaus, jonka mukaan vuodesta 2016 alkaen kaikilla uusilla opettajilla koko opetusjärjestelmässä tulee olla maisteripohjainen tutkinto. Tämä vaatimus ja uusi maisteriohjelma ovat eurooppalaisessakin kontekstissa ainutlaatuisia, sillä harvassa maassa vaaditaan ammatillisilta opettajilta näin laajaa pedagogista koulutusta. Kehitettävä ammattipedagoginen maisteriohjelma pohjautuu AOKKin ammatilliseen opettajankoulutukseen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämää lähellä olevaan toteutustapaan. Kehittämistyö tapahtuu Pristinan yliopiston koordinoiman Med@UP-hankkeen puitteissa. Kirjainlyhenne tulee sanoista Modernizing Teacher Education in the University of Pristhina. Tammikuussa käynnistyneelle hankkeelle myönnettiin tänä vuonna Euroopan suurin Tempus-rahoitus, lähes euroa. Ammatillisen opettajankoulutuksen malliamme arvostetaan Kosovossa korkealle. Paikallisten vahva luottamus ammattipedagogiseen osaamiseemme syntyi aiemman koulutusvientinä toteutetun kehittämishankkeen myötä, toteaa tutkimus- ja kehityspäällikkö Leena Kaikkonen AOKKista. n Teksti: Timo Sillanpää 4 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 5

4 Venäjä mahdollisuutena JAMKin venäläisopiskelijat ja keskisuomalaiset yritykset yhteistyössä Apu jo oven takana Jyväskylässä opiskelevat venäläiset voivat kielitaitoisina ja oman maansa tavat tuntevina auttaa keskisuomalaisia yrityksiä. Heillä saattaa myös olla yrityksille tärkeitä kontakteja. Tekstit Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki Grafiikka Martti Hänninen Yhdessä uuteen suuntaan? JAMKissa opiskeleva Irina Starovoytova sanoo venäläisten ja muiden kansainvälisten opiskelijoiden tekevän mielellään yhteistyötä keskisuomalaisten yritysten kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelee toistasataa venäläistä tutkinto-opiskelijaa. Keskisuomalaisille yrityksille on siis tarjolla todella iso joukko venäläisen kulttuurin, kielen, yhteiskunnan ja yrityselämän tuntijoita. Opiskelijat eivät luonnollisestikaan tiedä itse kaikkea, mutta heillä on suhteita Venäjälle. Opiskelijoilla voi olla esimerkiksi perheensä tai tuttaviensa kautta kontakteja julkishallintoon ja yrityksiin, koulutuspäällikkö Matti Hirsilä JAMKista muistuttaa. Venäjä-konsultointiin erikoistuneen East Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri näkee Jyväskylässä opiskelevat venäläiset erinomaisena voimavarana keskisuomalaisille yrityksille. Vaikka kyse on usein varsin nuorista opiskelijoista, heillä on käsitys kotimaansa toimintatavoista sekä kielitaitoa. Nämä opiskelijat sopivat hyvin esimerkiksi etsimään tietoa venäjänkielisistä lähteistä. He voivat auttaa myös käännöstehtävissä. Venäläinen opiskelija osaa esimerkiksi sanoa, voiko käännetystä tekstistä syntyä jokin outo kieliassosiaatio, Pöyhtäri konkretisoi. Työntekijät koko ajan koulutetumpia Useita vuosia Pietarissa yritysten johtotehtävissä työskennellyt Pöyhtäri sanoo nuoren sukupolven olevan Venäjällä kiinnostunut kehittämään itseään ja hakemaan kansainvälistä oppia. Venäläinen koulutus on melko spesifiä. Siellä keskitytään tarkasti yhteen aiheeseen, kun taas Suomessa haetaan laajempaa näkemystä, Pöyhtäri arvioi. Itsensä kehittämiseen käytetään Venäjällä aikaa, ja osaamista nostetaan yrityksissä jokaisella työntekijäportaalla. Jonne Pöyhtäri Johtaja Vadim Yamkin Home Credit Bankista Obninskista kuvaa venäläisiä yliopistoja pääpiirteissään akateemisiksi instituutioiksi. Jotkut niistä ovat mukana tutkimus- ja kehitystoiminnassa, mutta hyvin harvoin ne toimivat yritysten kanssa. JAMK on auttanut paljon Obninskissa pk-yrityksiä tarjoamalla koulutusta ja luomalla b-to-b-kontakteja, Yamkin sanoo. Pöyhtäri muistuttaa, että Venäjällä todella arvostetaan koulutusta. Venäjällä myös vaaditaan moneen tehtävään tutkinto. Venäläisnuorilla saattaa olla ensimmäinen korkeakoulututkinto tehtynä jo hieman päälle 20-vuotiaana, minkä jälkeen he lähtevät esimerkiksi ulkomaille tekemään toista. Itsensä kehittämiseen käytetään Venäjällä aikaa, ja osaamista nostetaan yrityksissä jokaisella työntekijäportaalla. Venäjällä toimivien yritysten on mahdollista saada koko ajan koulutetumpaa työvoimaa, Pöyhtäri laskee. JAMK vienyt osaamistaan jo yli 10 vuotta JAMK on osaltaan ollut kasvattamassa osaamistasoa Venäjällä yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2002 alkaneen koulutusviennin aikana JAMK on tarjonnut koulutusta muun muassa rehtorien pedagogiseen johtamiseen, yrittäjien valmiuksien kehittämiseen ja terveydenhuoltoalan osaamisen kasvattamiseen. Se on myös tarjonnut suomalaiseen innovaatiojärjestelmään liittyvää koulutuspakettia. Aluehallintoviranomaisilla on ollut halukkuutta hankkia koulutusta JAMKista. Koulutuksen lisäksi JAMKin kaikissa yksiköissä tapahtuu asiantuntijavaihtoa Suomesta Venäjälle ja päinvastoin, JAMKin projektipäällikkö Heikki Pusa kertoo. Opiskelijoille on puolestaan tarjottu kaksoistutkintomahdollisuutta Moskovassa ja Obninskissa. n JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u 6 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 7

5 Venäjä mahdollisuutena u u Kuka liimaa opiskelijat ja yritykset yhteen? Tärkeä kysymys kuuluu, miten JAMKissa opiskelevien venäläisopiskelijoiden tiedot ja taidot saadaan keskisuomalaisten yritysten liiketoiminnan avuksi. Olennaista on, että nämä kaksi osapuolta kohtaavat jossain toisensa. Yksi uusi kohtaamispaikka on Keski-Suomen kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta. JAMKin kansainvälisiä opiskelijoita kävi ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2014 kertomassa valiokunnan tilaisuudessa yrityksille taustoistaan ja opiskelustaan sekä kotipaikkansa bisneselämästä. Minulle järjestyi kansainvälistymisvaliokunnan kautta tapaaminen EduCluster Finland Oy:n ihmisten kanssa, kolmatta vuotta JAMKissa International Business -koulutusohjelmassa opiskeleva venäläinen Irina Starovoytova kertoo. Starovoytova (33) sanoo haluavansa työskennellä jossain vaiheessa koulutusviennin parissa. Koulutukselle on hänen mukaansa Venäjällä paljon kysyntää, ja koulutusvienti sinne on suhteellisen uusi asia. Suomea ja venäjää puhuva on vahvoilla Starovoytovan mukaan ulkomaalaiset opiskelijat tekevät mielellään yhteistyötä keskisuomalaisten yritysten kanssa, kun vain osapuolet löytävät toisensa. Jos yritykset osaavat selkeästi kertoa tarpeistaan, löytyy varmasti opiskelijoita auttamaan niitä. Opiskelijat voisivat tehdä esimerkiksi yhteisiä projekteja yritysten kanssa. Nyt halutaan opiskella venäjää Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu innostaa JAMKin opiskelijoita. Erityisesti tradenomiopiskelijat ja logistiikan koulutusohjelman opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita venäjän opiskelemisesta. JAMKin tutkinto-opiskelijoille tarjotaan vapaaehtoisia venäjän kielen opintoja alkeista aina syventäviin opintoihin. Restonomiopiskelijoiden tutkintoon kuuluu pakollinen opintojakso Venäjän kulttuurista ja kielestä. Suosion kasvu on näkynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Venäjää pidetään tärkeänä kielenä työelämän kannalta. Olemme saaneet motivoituneista opiskelijoista kasaan isoja ryhmiä, koulutuspäällikkö Pirkko Pollari JAMKin kielikeskuksesta kertoo. Tietoa kulttuurieroista Opinnoissa keskitytään kielitaidon ohella Venäjän kulttuuriin. Opiskelijat saavat Uralin vuoriston länsirinteellä sijaitsevasta Permin kaupungista kotoisin olevan Starovoytovan suunnitelmissa on jäädä suomalaisen miehensä kanssa Jyväskylään. Hän on jo aloittanut omaa yritystoimintaa tarjoamalla palveluja Suomeen opiskelijaksi mieliville venäläisille ja kiinalaisille opiskelijoille. Irina Starovoytova. Venäjä-tuntemusta ja venäjän kielen taitoa tarvitaan nykyään monessa työssä. Suomessa työllistyäkseen tarvitaan myös hyvää suomen kielen taitoa, suomea koko ajan opiskeleva Starovoytova miettii työllistymisedellytyksiä. Hän muistuttaa yrityksiä mahdollisuuksista, joita on tarjolla myös Pietarin ja Moskovan itäpuolelle jäävällä Venäjällä. Tosin bisneselämää leimaa itänaapurissa edelleen byrokraattisuus ja poliittisuus. Suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine Venäjällä. Suomi nähdään kehittyneenä läntisenä bisnesmarkkinana. n tietoa esimerkiksi kulttuurieroista Suomen ja Venäjän välillä. Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi JAMK tarjoaa osaamistaan oman talon ulkopuolelle. Kysytyimpiä ovat olleet englannin ja venäjän kielen kokonaisuudet. Voimme räätälöidä kieli- ja kulttuuriopintoja kunkin asiakasorganisaation tarpeen mukaan. Koulutuksessa voidaan tarvittaessa painottaa juuri kulttuurituntemusta, Pollari korostaa. n millainen on venäläinen asiakas? JAMKin opiskelijat ja keskisuomalaiset yritykset pääsevät kesällä 2014 kartuttamaan Venäjän matkailuun ja kauppaan liittyvää osaamistaan. JAMK järjestää touko elokuussa ensimmäistä kertaa opintokokonaisuuden, jossa pureudutaan venäläisiin kuluttajina, matkailijoina ja asiakkaina. Tavoitteena on ymmärtää aiempaa paremmin venäläisiä matkailijoita sekä kohdentaa heille markkinointia ja tarjota uusia keskisuomalaisia palveluja. Opiskelijat syventävät osaamistaan tutustuessaan venäläiseen kulttuuriin, arvomaailmaan ja tapoihin. Opinnoissa käydään läpi myös sitä, mitä muutoksia venäläisessä yhteiskunnassa on tapahtumassa ja miten lomailun ja vapaa-ajan kulttuuri on muuttumassa, tuntiopettaja Anita Hukkanen JAMKista kertoo. Yrityksille uusia ajatuksia markkinointiin Opiskelijoiden lisäksi opintokokonaisuudesta hyötyvät matkailun ja kaupan alan yritykset. Yritysten edustajat muodostavat opiskelijoiden kanssa kehittämistiimejä, joissa yhdessä mietitään keinoja lisäarvon tuottamiseen venäläisille asiakkaille. Tarkoituksena on parantaa mukana olevissa yrityksissä palvelujen tarjontaa ja markkinointia. Liikkeelle lähdetään yritysten liiketoimintatarpeista, Hukkanen sanoo. Opinnoissa isoja kokonaisuuksia ovat asiakasymmärryksen kasvattaminen, palvelujen kehittäminen ja kohdentaminen venäläisille sekä asiakaskokemuksen johtaminen. Venäläinen asiantuntija tulee JAMKin kumppanikorkeakoulusta Pietarista syventämään ymmärrystä venäläisestä matkailijana ja asiakkaana. Hukkasen mukaan uudella opintopaketilla tuetaan Keski-Suomen matkailustrategiaa, jossa yhtenä tavoitteena on kolminkertaistaa venäläisten matkailijoiden määrä maakunnassa vuodesta 2011 vuoteen Työelämästä on tullut signaalia, että Venäjä-osaamista tarvitaan koko ajan enemmän. n Hakuaika yrityksille avoimen amkin kautta. Hakuaika tutkinto-opiskelijoille Lisätietoja: Anita Hukkanen, puh Venäjän federaatio Pinta-ala: km² 141,93 Väkiluku: milj. (vuonna 2011) Suomen ja Venäjän välinen kauppa Sähkökoneet ja -laitteet 12,2% Milj. e Kojeet, mittarit, yms. 2,2 % Kuljetusvälineet 3,9 % Lähde: Tulli Tuonti Vienti Vienti Venäjälle 2012 Tuonti Venäjältä 2012 Muut tavarat 15,6 % Teollisuuden koneet, moottorit yms. 17,4 % Elintarvikkeet 6,8 % Öljytuotteet 5,9% Kemialliset aineet ja tuotteet 21,0 % Paperi ja pahvi 9,3 % Metallit ja metallituotteet 5,7 % Metallit 1,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7,1 % Sähkö 1,5 % Kaasut 11,8 % Muut tavarat 4,3 % Puutavara 3,3 % Kivihiili 2,2 % Öljytuotteet 67,9 % 8 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 9

6 DEXTILI Yritys on perustettu vuonna Liikevaihto 8/2013 päättyneellä tilikaudella n. 1,2 Me. Työntekijöitä 32. Toimipisteet Pihtiputaalla, Jyväskylässä, Saarijärvellä ja Pyhäsalmella. KUMPPANUUSYHTEISTYÖ Kumppanuusyhteistyö on JAMKin ja yrityksen välistä pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä. Sen tavoitteena on kehittää yhteistyön systemaattisuutta, tuoda laaja-alaisia ratkaisuja yrityksen tarpeiden ja JAMKin tarjonnan yhteensovittamiseksi sekä rakentaa uusia yhteistyön muotoja. Kumppanuusyrityksen kanssa tehdään kumppanuussopimus, jossa määritellään yhteistyön muodot sopimuskaudella. Lisätietoja JAMKin kumppanuusyhteistyöstä: Yrityspalveluasiantuntija Antero Kivelä, p Erikoistuminen nosti Dextilin kasvuun ff Dextili Oy:n toimitusjohtaja Miia Pasanen (vas.) ja JAMKin liiketalouden neljännen vuoden opiskelija Tiina- Maria Kivinen tarkastelevat taloyhtiöltä tullutta aineistoa. f JAMKin kolmannen vuoden liiketalouden opiskelija Sanna Mäkinen käy Skype-neuvottelussa läpi ajankohtaisia asioita yrityksen sisäisessä palaverissa. Dextili Oy ja JAMK tekevät yhteistyötä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Win-win-tilanne onkin kumppanuussopimuksen keskeinen tavoite. Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää Dextili ja JAMK ovat tehneet yhteistyötä jo muutamia vuosia. Yhteistyö sinetöitiin viime vuonna kolmivuotisella kumppanuussopimuksella, josta erityisesti opiskelijat hyötyvät. JAMKin liiketalouden opiskelijat saavat käytännönläheisiä aiheita harjoitustöihinsä ja pääsevät Dextiliin oikeisiin töihin viiden kuukauden harjoittelujaksollaan. Keväällä 2014 meillä on useita JAMKin opiskelijoita harjoittelijoina. Viisi kuukautta kestävä työharjoittelu on liiketalouden opiskelijoille hyödyllinen. Sen kuluessa näkee, millaista taloushallinnon työ on. Opiskelijat pääsevät tekemään kirjanpitoa tilinpäätöksiin saakka, kertoo Dextili Oy:n toimitusjohtaja Miia Pasanen. Ennusteiden mukaan osaavista taloushallinnon työntekijöistä on pulaa tulevaisuudessa. Pasanen pitää korkeakouluyhteistyötä yhtenä keinona osaavien työntekijöiden rekrytoinnissa. Hyvistä harjoittelupaikoista on kova kysyntä. Harjoittelun toteuttaminen vaatii aktiivista vuoropuhelua harjoittelupaikan ja JAMKin välillä, mikä on onnistunut hyvin Dextilin kanssa, kertoo liiketoiminnan ja yrittäjyyden lehtori Erica Svärd JAMKista. Yrityksen juuret Dex Viihteessä Pihtiputaalta kotoisin oleva Miia Pasanen (39) on JAMKin kasvatteja. Laskentatoimen tradenomiksi opiskellut Pasanen päätyi uransa alkuaikoina ohjelmatoimisto Dex Viihde Oy:n kirjanpitäjäksi vuonna Dex Viihteen yrittäjänä tuolloin toiminut Seppo Kahilainen ehdotti, että voisin tehdä kirjanpitoa muillekin kuin ohjelmatoimistolle. Perustimme yhdessä Dextilin, joka aloitti toimintansa muutaman asiakkaan tilitoimistona. Kahilaisen tuki ja kokemus olivat tärkeitä uuden yrityksen alkutaipaleella, Pasanen muistelee. Vuonna 2002 Pasanen osti Kahilaisen osuuden Dextilistä ja ryhtyi kehittämään tilitoimistoaan. Kehittämisyhtiö Witas Oy:llä oli ajatus, että Dextili erikoistuisi kiinteistöyhtiöiden ja isännöitsijätoimistojen kirjanpitoon. Palveluista oli pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yksin en halunnut lähteä isoon kehittämisprosessiin, mutta onneksi Minna Turunen tuli yritykseen töihin, mikä antoi minulle aikaa yrityksen laajentamiseen. Osaamista vahvistaakseni suoritin vielä taloushallinnon KLT-tutkinnon ja isännöitsijän tutkinnon. Tuolloin elettiin vuotta 2004, lapset olivat pieniä ja kiirettä piti, Pasanen kertoo luvun puolivälissä Dextiliin alkoi virrata asiakkaiksi taloyhtiöitä ja isännöitsijätoimistoja erityisesti pääkaupunkiseudulta. Asiakkaita alkoi vähitellen tulla myös muualta Suomesta. Osaamisen myötä hyvä maine levisi nopeasti. Vuonna 2005 saimme ensimmäisen palkinnon Keski-Suomen Innosuomi-kilpailussa palveluviennistä, mikä oli selkeä merkki siitä, että kehitimme yritystä oikeaan suuntaan. Juuri erikoistuminen on mahdollistanut Dextilin voimakkaan kasvun. Vastaavalla tavalla erikoistuneita taloushallinnon yrityksiä ei Suomessa ole. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden sekä isännöitsijätoimistojen kirjanpito on oma maailmansa. Tavallisesti tilitoimistot hoitavat monien eri alojen yritysten kirjanpitoa. Alan tunteminen merkitsee sitä, että tunnemme hyvin asiakkaidemme tarpeet. Toimitusjohtaja kehittää Alkuvuodesta 2014 Dextilissä tehtiin lähes 500 tilinpäätöstä. Isännöitsijätoimistoja ja taloyhtiöitä on asiakkaina nykyään eri puolilta Suomea. Vuonna 2009 aloitimme yhteistyön jyväskyläläisen rakennusalan toiminnanohjausjärjestelmiin erikoistuneen Evry Jydacom Oy:n kanssa. Kun kirjanpito-ohjelmisto liitetään osaksi toiminnanohjausta, asiakkaiksemme tulee myös rakennusliikkeitä, Pasanen kertoo. Pasanen aikoo kehittää kasvavan yrityksen organisaatiomallia siten, että vastuuta jaetaan laajemmin. Itse hän haluaa tulevaisuudessa keskittyä yrityksen kehittämiseen. n 10 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 11

7 Valtavien mahdollisuuksien biotalous Biotalouden kovat tavoitteet pyritään saavuttamaan Suomessa hyödyntämällä viisaasti omia luonnonvarojamme, kasvattamalla osaamistasoa ja kehittämällä yritystoimintaa. JAMKin BiotalouSinstituutilla SAARIJÄRVELLÄ on tärkeä tehtävä pk-yritysten mahdollisuuksien kasvattamisessa. Tekstit Tommi Salo Kuvat Tommi Salo ja Timo Sillanpää Suomen biotalouden tuotos on tällä hetkellä yli 60 miljardia euroa vuodessa ja työllisten määrä yli Tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos vuoteen 2025 mennessä 100 miljardiin euroon ja luoda uutta työpaikkaa. Tavoitteet ovat kovat, mutta runsaiden luonnonvarojen, korkeatasoisen osaamisen ja teollisten vahvuuksien ansiosta Suomella nähdään erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä koko maailmassa. Innovaatioita syntyy tekemällä Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, mutta suuruudenhulluus on unohdettava. Meidän on valittava omat vahvuusalueemme ja otettava oppia kansainvälisestä tutkimustyöstä, apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo. Saarenmaa toimii Suomen biotalousstrategiaa valmistelevan hankkeen työryhmän puheenjohtajana. Biotalous on JAMKin tutkimus- ja kehitystoiminnan yksi painopisteistä. JAMKissa tutkitaan, kehitetään ja edistetään uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvaa uutta liiketoimintaa. Fokus on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisessä sekä innovatiivisten toimintamallien ja palveluiden synnyttämisessä. Haaste on siinä, kuinka paikalliset pienet innovaatiot saadaan aina kansainvälisille markkinoille saakka. Innovaatioita on syntynyt, kun on lähdetty rohkeasti viemään ideoita eteenpäin käytännössäkin, JAMKin Biotalousinstituutin johtaja Pekka Äänismaa sanoo. Biotalousinstituutissa opiskelevat JAMKin agrologiopiskelijat. Saarijärvellä sijaitsevassa instituutissa tehdään myös biotalouteen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja testaustoimintaa. Etsimme uusia avauksia tällä hetkellä muun muassa maatalouden ravinnekierrosta ja energiakierrosta laajemminkin. Olemme tehneet myös vesien laadun mittausta luonnonoloissa ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa. Lisäksi olemme myyneet koulutusosaamistamme ympäri Suomea esimerkiksi energiantuotantoon liittyen, Äänismaa listaa esimerkkejä. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u 12 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 13

8 u u Biotalousinstituutin asiantuntijat ovat auttaneet suomalaisyrityksiä myös kansainvälisessä toiminnassa, muun muassa etsimällä tietoa Kiinan cleantech-markkinoista. Biotalousinstituutin yrityksiä palvelevan kattilantestauslaboratorion varauskirja on Äänismaan mukaan ollut viime aikoina sopivan täynnä. Pk-yritysten löydettävä rahaa kasvuun Liisa Saarenmaa muistuttaa Suomen uusiutuvan pk-yritysten avulla. Siksi on tärkeää, että pk-yrityksille on rahoitusta tarjolla, myös biotalouden kaltaisella uudella alalla. Suomalaista strategiaa viedään käytäntöön synnyttämällä uutta liiketoimintaa, varmistamalla kilpailukykymme ja osaamisperustamme sekä hyödyntämällä Suomen biomassoja, Saarenmaa korostaa. JAMKin rehtorin Jussi Halttusen mukaan olennainen kysymys on, miten yritykset saadaan mukaan biotalouden mahdollisuuksien realisointiin. Mukaan yhteistyöhön tarvitaan keskeiset yritykset, korkeakoulut ja muut koulutusorganisaatiot sekä rahoituksen tarjoajat. Suomessa on mahdollisuus kasvuun, kun uusilla tuotteilla saadaan korvattua vanhoja metsäteollisuuden tuotteita, uusiutuvaa energiaa hyödynnetään kannattavasti ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon jalostusastetta pystytään nostamaan, biotalousstrategiaa valmistelevaan työryhmään kuuluva Jussi Halttunen toteaa. Tarvaalan kampuskirjasto profiloituu biotalouteen JAMKin kirjaston Saarijärven toimipiste muutti vuoden 2014 alussa nimekseen Tarvaalan kampuskirjasto. Kirjasto profiloituu vahvana biotalouden materiaalien tarjoajana. Tarvaalan kampuskirjastosta löytyy muun muassa maatalouteen, metsätalouteen, bioenergiaan, maaseudun ympäristönhoitoon ja yrittäjyyteen liittyviä kirjoja ja lehtiä. Perinteisten painettujen aineistojen lisäksi tarjolla on runsaasti sähköisiä materiaaleja. Tarvaalan kampuskirjasto tukee Biotalousinstituutin opiskelijoita ja henkilökuntaa kokoelmillaan ja aineisto-opastuksillaan. Kirjasto on kaikkien muidenkin luonnonvara-alan tietoa tarvitsevien käytettävissä. Kirjastokortti ja sen myötä lainattavat painetut aineistot ovat tarjolla kenelle tahansa, informaatikko Riitta Ruuska sanoo. n Teksti: Tommi Salo Biotalousinstituutti JAMKin Biotalousinstituutti on yksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden oppimisympäristö. Biotalousinstituutti aloitti toiminnan nykyisellä nimellään syksyllä 2013, kun Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus sulautuivat saman nimen alle. Instituutissa edistetään maatalouteen, bioenergiaan sekä maaseudun puhtaaseen veteen liittyvää osaamista ja yrittäjyyttä. Opiskelijoita instituutissa on Sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa. Biotalous Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Äänismaa huomauttaa, että JAMKissa on kiinnitetty erityistä huomiota biotalousyrittäjyyden tukemiseen. Noin joka viides vuonna 2013 JAMKista valmistunut agrologi toimi valmistuessaan yrittäjänä. Syksyllä 2014 Biotalousinstituutti tarjoaa maatalousyrittäjille uudenlaisen koulutuskokonaisuuden liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. n KOLUMNI 100 polkupyörää tuleville opiskelijoille Kohti resurssiviisautta Sitra ja Jyväskylän kaupunki käynnistivät viime vuonna yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää Jyväskylän alueesta resurssiviisauden edelläkävijä. Kohti resurssiviisautta -hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja taloudellisen kasvun, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden lisäämiseen Jyväskylän alueella. Tämän tavoitteen innoittamana syntyi kaupungin opiskelumarkkinoinnin työryhmässä ajatus käytettyjen tai jopa hylättyjen polkupyörien keräämisestä, kunnostamisesta ja tarjoamisesta uusille opiskelijoille. Arvomme ensi syksynä Jyväskylän yliopistossa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opintonsa aloittavien opiskelijoiden kesken 100 tuunattua polkupyörää. Pyörät lahjoitetaan omaksi. Markkinointi-ihmisellä päässä surisi positiivisten vaikutusten lista: Jyväskylän kaupungin imago, opiskelijat, kierrättäminen, taloudellisuus, liikennekäyttäytyminen, ekologisuus, sosiaalisen median hyödyntäminen. Argumenttilista on vaikuttava. Opiskelijakaupungissa resurssiviisaus kukoistaa, usein olosuhteiden pakosta. Mutta nykyään se on myös muodikasta. Kierrätys, tuu- naus ja retroilu ovat in. 60-lukulaiset ruskeankeltaiset kukkakuosit vilahtelevat opiskelijakämppien sisustuksissa ja kirppareilla kiertely on arkipäivää. Pyörien tuunauksen muuttuessa stailaukseksi mietimme seuraavassa vaiheessa jaettavien opiskelijapyörien yhteistä viestiä ja väriä. Kenties somessa kysymme sitäkin opiskelijoilta itseltään. JAMK, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän pyöräilyseura ja Humanistinen ammattikorkeakoulu aloittivat yhteistyön vauhdilla. Pyörien hankinta, säilytys, tuunaus ja yhteistyökumppaneiden etsintä tuntuvat etenevän kuin itsestään. Syyskuun deadline häämöttää vasta noin puolen vuoden päässä. Paljon on vielä tehtävää, mutta vahva visiomme on jatkaa pyöräprojektia myös tulevina vuosina. Resurssiviisas projektimme huipentuu Kompassilla pidettävään pyörien luovutustapahtumaan. Päivä on myös virallinen autoton päivä. Yhteistyökumppaneiksi ovat jo nyt ilmoittautuneet Jyväskylän kaupunki ja Liikenneturva. Muutama pääyhteistyökumppani on vielä etsinnässä vinkkinä lukijoille! n Heli Toivola Markkinointipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Muutama pääyhteistyökumppani on vielä etsinnässä vinkkinä lukijoille! 14 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 15

9 Taitoa ja tunnetta Maaliskuun alkupuolella ensi-iltansa saanut Christoph W. Gluckin reformiooppera Orfeo ed Euridice oli Suomalaisen musiikkikampuksen taitojen ja voimien näyte, jonka valmisteluissa ja esityksissä oli mukana toistasataa opiskelijaa. Samalla se oli lähtölaukaus syksyllä JAMKissa aloitettavalle musiikkiteatterikoulutukselle. Teksti: Timo Sillanpää Kuvat: Iida Lindeman (sivun ylin kuva) ja Julia Merta (muut kuvat) Suuri rakkaus ja suuri suru ovat kantavia teemoja oopperassa Orfeo ed Euridice. Kreikkalaiseen mytologiaan perustuvassa tarinassa Euridice kuolee käärmeenpistoon ja Orfeo lähtee suuressa surussaan noutamaan häntä Manalasta. Kun he saapuvat Manalasta, Orfeon on kuljettava edellä niin, että hän ei katso morsiantaan. Malttamaton Orfeo kuitenkin kääntää katseensa Euridiceen, ja morsian joutuu ikuisesti Manalaan. Orfeo ed Euridice esitettiin neljä kertaa Suomalaisen musiikkikampuksen Siltasalissa maaliskuun alussa. Vuonna 1762 ensi-iltansa saanut Orfeo ed Euridice on reformiooppera, jolla Gluck halusi uudistaa vakavan oopperan sävyjä. Ohjaaja Ville Saukkonen ei tyytynyt ohjaamaan Gluckin oopperaa sellaisenaan, vaan teki tarinaan oman reforminsa: Orfeo ja Euridice ovat molemmat naisia. Itse asiassa Orfeon rooli on ollut ns. housurooli, eli sitä on esittänyt mieheksi pukeutunut nainen, mezzosopraano. Ajattelin, että miksei tämä voisi olla kahden naisen rakkaustarina, kun kyse on reformioopperasta, Ville Saukkonen toteaa. Kahden rakastuneen naisen tarina Oopperaproduktio sai alkunsa, kun Saukkonen pari vuotta sitten keskusteli JAMKin laulunopettajan Päivi Virolainen-Kalpion kanssa yhteistyöstä. Saukkonen itse oli aina halunnut ohjata Gluckin reformioopperan. Venäjän teatteritaiteen akatemiassa ja 1990-lukujen vaihteessa opiskellut Saukkonen on ohjannut lähes 100 ensi-iltaa. Kosketus Jyväskylään on läheinen, sillä hän on ohjannut useita oopperoita Keski-Suomen alueoopperalle. Nykyään Saukkonen asuu Helsingissä ja tekee freelance-pohjalta ohjaustöitä ympäri Suomea. Oopperan valmisteluun kuluu tuhansia työtunteja. Pohjatyö on aloitettava vähintään vuosi ennen ensi-il- taa. Jyväskylän musiikkikampuksella on paljon osaamista, joten oopperasta voisi hyvin tulla osa opetusta. Musiikin ja tanssin opiskelijoille on tärkeää, että he pääsevät yleisön eteen näyttämään osaamistaan. Vaativa rooli antaa mahdollisuuden ylittää itsensä ja oppia uutta, Saukkonen pohtii. Tuottajalle oppimisen paikka JAMKin Music and Media Management -koulutusohjelmassa kolmatta vuotta opiskeleva Joonas Kunnela toimi oopperan tuottajana. Tuottajan tehtävät olivat osa opintoja. Työ oli monipuolista ja opettavaista. Varsinkin aikataulujen yhteensovittaminen monien eri ihmisten kanssa vaati kärsivällisyyttä. Kun mukaan lasketaan esiintyjien lisäksi kaikki produktioon jollain tavalla osallistuneet opiskelijat ja opettajat, mukana oli pitkälti yli sata ihmistä, Kunnela laskee. Kunnelan mukaan oopperan tuotanto oli musiikkikampuksen toimijoille hyvä mahdollisuus luoda yhdessä tekemisen kulttuuria. Oopperan toteutuksessa oli musiikin ja tanssin opiskelijoita Jyväskylän ammattiopistosta, JAMKista ja Jyväskylän yliopistosta. Oopperan puvustuksesta vastasivat ammattiopiston vaatetusalan sekä maskeerauksesta ja kampauksista hius- ja kauneusalan opiskelijat opettajiensa ohjaamina. Lisäksi mukana oli media-alan opiskelijoita ja ammattilaisia. Oopperassa käytettiin paljon uutta teknologiaa. Lavastuksessa hyödynnettiin valaistusta ja videoprojisointeja. Lisäksi esitykset striimattiin suorana verkkoon. Uusi teknologia mahdollistaa näyttävät visualisoinnit, ja niiden toteuttamiseksi teimme yhteistyötä hollantilaisen Horizon Collegen kanssa, Joonas Kunnela kertoo. n Olen harvoin istunut katsomossa iho kananlihalla, kauneuden mykistämänä. Maija-Liisa Westman, Keskisuomalainen 9.3. ORFEO ED EURIDICE Ohjaus: Ville Saukkonen Kapellimestari: Evgeny Smirnov Koreografia: Anne Joutsimäki Valosuunnittelu: Arto Saarelainen Solistit: Helena Lehmuskero, Katariina Ylönen, Tiina Savolainen, Niina Hämäläinen, Kaisu Tajakka, Heta Sammalisto, Jenny Haapalainen, Jenni Lind Ville Saukkosen ohjaama Orfeo ed Euridice viritti Suomalaisen musiikkikampuksen oopperakoneiston. Kuvissa Orfeon roolissa Helena Lehmuskero ja Euridicen roolissa Tiina Savolainen. Musiikkiteatterin opintopolku alkaa syksyllä JAMKin musiikin koulutuspäällikkö Eva Halme pitää Orfeo ed Euridice -oopperaa arvokkaana monestakin eri syystä. Laulajille ja tanssijoille se oli tärkeä osa opintoja, ja tilaisuus työskennellä ansioituneen ohjaajan kanssa toi uutta ammatillista osaamista. Suomalaiselle musiikkikampukselle ooppera loi pohjaa suurten musiikkiproduktioiden rakentamiseen. Ohjaajan palkkaamisen ulkopuolelta mahdollisti JAMKin taloudellinen tuki. Orfeo ed Euridice oli myös eräänlainen lähtölaukaus JAMKissa syksyllä alkavalle musiikkiteatterikoulutukselle, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Musiikin koulutusohjelman opiskelijat voivat valita ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen musiikkiteatterin ohjaajan opintopolun, jossa yhdistyvät musiikin, näyttämöilmaisun ja tanssin opinnot. JAMK on rekrytoinut musiikkiteatterin osaamisalueelle lehtoriksi TeM Marietta Tevajärven, joka on luotsannut aikaisemmin musiikkiteatterikoulutusta Lahdessa. Myös työelämäyhteistyö on käynnistynyt, sillä Jyväskylän kaupunginteatterin johtajan Kari Arffmanin kanssa on jo käyty alustavia keskusteluja, Halme kertoo. Muita opintopolkuja musiikissa ovat instumenttiopettajan, musiikinohjaajan ja varhaisiän musiikinopettajan opintopolut. Koulutusohjelmasta valmistuu musiikkipedagogeja (AMK). Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta profiloitumista vahvuusaloilleen. JAMKille musiikkiteatterin opintopolku merkitsee juuri tätä profiloitumista. n 16 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 17

10 Resurssiviisaassa Jyväskylässä halutaan Maamassat hyötykäyttöön Jyväskylä tähtää ekotehokkaaksi kaupungiksi, joka kierrättää rakentamisesta syntyvät maamassat ja hyödyntää ne lähellä. Jyväskylän kaupunki rakentaa maa-ainesten hallintaan tietojärjestelmää, jonka rakentamisessa ja käyttöönotossa JAMK on apuna muun muassa verkottamassa maansiirtoalan toimijoita. Teksti: Pia Tervoja Kuvitus: Martti Hänninen Luonnonvarojen väheneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat miettimään resurssien viisasta käyttöä. Suomessa on lähdetty kohti resurssiviisautta toteuttamalla innovatiivisia kokeiluja. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnisti keväällä 2013 Jyväskylän kaupungin kanssa Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka yhteydessä järjestettiin avoin ideakilpailu. Kahdensadan ehdotuksen joukosta valittiin 15 ideaa, joita testattiin syksyllä JAMKin Biotalousinstituutti toteutti yhdessä Keski- Suomen Energiatoimisto KESTOn kanssa Vesipihi kerrostalo -kokeilun, jossa huomattiin, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Asunto-osakeyhtiö Kohniönrannan asukkaat säästivät vedenkulutustottumuksiaan muuttamalla lähes litraa vettä yhden kuukauden aikana. Verkkopalvelu lisää massojen kierrättämistä Jyväskylän kaupunki ideoi puolestaan verkossa toimivan maa-aineshallinnan tietopalvelujärjestelmän Massainfon, joka lisäisi maamassoihin liittyvää resurssitehokkuutta. Rakennusten ja infrastruktuurin rakentami- nen ovat iso osa kansantaloutta, joten on tärkeää, että maamassojen käsittely hoidetaan tehokkaasti. Massainfo-ideaa ollaan nyt jalostamassa kohti käytäntöä Sitran rahoituksella. JAMK vie hanketta eteenpäin yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa. Järjestimme tammikuussa 2014 työpajan, joka kokosi kansallisen verkoston yhteen. Mukana oli muun muassa kuntien, ELY-keskusten ja maarakennusyritysten edustajia. On tärkeää löytää keskusteluyhteys toimijoiden välille, sanoo projektipäällikkö Kirsi Knuuttila. Keväällä 2014 tietopalvelujärjestelmän ohjelmistotoimittajat kilpailutetaan ja loppuvuodesta järjestelmä otetaan käyttöön. Tavoitteena on kevytrakenteinen ja helposti päivitettävä palvelu. Palvelusta käy ilmi, missä, millaisia ja milloin eri maalajeja on tarjolla ja toisaalta, missä niitä tarvitaan. Alkuun käyttäjät ovat todennäköisesti julkisia toimijoita, mutta jatkossa myös yksityiset toimijat voisivat hyödyntää palvelua. Tavoitteena on monistettava malli. Tällä hetkellä ainakin Turun ja Lahden seudulla on ollut siihen kiinnostusta, Knuuttila kertoo. n Lisätietoa resurssiviisaudesta: LYHYESTI JAMK sai tunnustusta kansainvälisestä toiminnastaan Jyväskylän ammattikorkeakoulu on Euroopan kansainvälisin korkeakoulu, kun mittarina on henkilöstön liikkuvuus. JAM- Kille myönnettiin vuoden 2013 EU:n Erasmus Award for Excellence -palkinnon ensimmäinen sija. Palkinnon perusteluissa todettiin, että JAMK on erinomainen esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan hyödyntämällä henkilöstön aktiivista liikkuvuutta strategisesti tukemaan opetuksen ja oppimisen laatua ja parantamaan sitä jatkuvasti. Rahoitusmallit kunnossa Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden määrät ovat olleet meillä korkeita. Tämän ansiosta viemme osaamistamme maailmalle ja tuomme samalla uutta osaamista Jyväskylään. Kun henkilöstömme kansainvälisyystaidot paranevat, myös opiskelijamme saavat parempia kansainvälis- Need for Speed auttaa yrityksiä menestymään reaaliaikaisessa digitaalisessa taloudessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kehittämässä liiketoimintamalleja ja työkaluja reaaliaikaiseksi muuttuvaa digitaalista taloutta varten. JAMK on ainoana ammattikorkeakouluna mukana DIGILEn käynnistämässä Need for Speed (N4S) -tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on antaa yrityksille keinoja nopeuttaa ohjelmistoliiketoimintaansa. Tämä tapahtuu esimerkiksi reagoimalla aiempaa nopeammin asiakastarpeiden tai muiden markkina- tymisvalmiuksia, JAMKin kansainvälisen toiminnan päällikkö Nina Björn korostaa. JAMKissa mahdollisuutta kansainväliseen toimintaan tarjotaan jokaiselle opettajalle ja asiantuntijatehtävissä toimivalle. Henkilöstön liikkuvuutta on tuettu suotuisalla työnantajapolitiikalla sekä Erasmus-rahalla ja JAMKin omalla rahoituksella. Meillä on myös hyviä kansainvälisiä kumppaneita, jotka voivat tarjota houkuttelevia vaihtokohteita, rehtori Jussi Halttunen sanoo. Halttunen muistuttaa, että kansainvälisten jaksojen avulla lisätään henkilöstön ammattiosaamista ja kielitaitoa sekä avataan uusia verkostoja. Erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvä liikkuvuus on viime vuosina kasvanut, hän toteaa. n Teksti: Tommi Salo, Kuva: Maarit Sinikangas olosuhteiden muutoksiin tai lyhentämällä tuotteen tai palvelun matkaa ideasta myyntiin. Neljän vuoden tutkimusohjelma N4S-ohjelmassa tuodaan kaikille toimialoille globaalin digitaalisen talouden vaatimia ajattelu- ja toimintamalleja. Tutkimusohjelmassa kehitetään työkaluja, prosesseja ja menetelmiä esimerkiksi ohjelmistotuotannon tehostamiseksi. Yksi kysymys on se, miten käyttäjäpa- laute hyödynnetään mahdollisimman nopeasti ja sen myötä saadaan uusi ohjelmistoversio pikaisesti tarjolle, JAMKin yliopettaja Jouni Huotari kertoo. Vuoden 2014 alussa startannut Need for Speed -tutkimusohjelma kestää neljä vuotta. Ohjelman veturiyrityksenä toimii F-Secure. DIGILE Oy on digitaalista liiketoimintaa kehittävä ja vauhdittava strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). n Teksti: Tommi Salo Paikkoja valituille. Kevään haussa on yli 30 tutkintoa, yli 1200 aloituspaikkaa. Hae Lue lisää 18 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 19

11 Ohjaus alkaa jo ennen hoitoa Kätilöt Anita Laukka (vas.) ja Saara Aarnu (oik.) löysivät ohjauskoulutuksesta herkkyyttä yksilölliseen toimintaan. Sanna Mäkiranta sai helmikuussa ohjausta kahden päivän ikäisen poikansa kanssa Keski-Suomen keskussairaalassa. Kun pyritään lyhentämään hoitoaikoja, korostuu entisestään potilaan oikea ohjaus. Ohjaus tarkoittaa toimia ennen hoitoon tuloa, hoidon aikana sekä hoitojakson jälkeen ASIAKASLÄHTÖISESTI. JAMK on tarjonnut kiitettyjä ohjauskoulutuskokonaisuuksia hoitoalan ammattilaisille. Tekstit Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki Mitä tarkoittaa paljon puhuttu asiakasnäkökulma potilaan hoitoketjussa? Se tarkoittaa muun muassa sitä, että potilas saa tilanteeseen sopivaa ohjausta ketjun kaikissa vaiheissa. Myös hoitoketjun jokainen osa tietää toistensa työ- ja ohjaustavoista. Konkreettisesti ohjaus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että polvileikkaukseen tulevaa potilasta ohjeistetaan jo ennen leikkausta kainalosauvojen käytössä. Taito ohjata potilasta nousee keskeiseen asemaan, kun rakennamme uuden sairaalan toimintamallia. Tätä varten on koulutettava kaikkia hoitoketjun eri toimijoita, koulutussuunnittelija Helena Hakulinen-Enroos Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä (KSSHP) korostaa. JAMK on järjestänyt ohjauskoulutusta KSSHP:n eri ammattiryhmille usean vuoden ajan. Koulutettavat ovat käyneet läpi ohjauksen perusteita ja syventyneet ryhmänohjauksen sekä potilas- ja asiakasohjauksen kehittämiseen. JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamissa ohjauskoulutuksissa on opiskellut jo yli 200 hoitoalan ammattilaista. Helmikuussa 2014 opiskelun aloitti kaksi uutta ryhmää, ja syksyllä 2014 on tarkoitus käynnistää vielä kaksi ryhmää. Ohjauskoulutuksiin on näiden jälkeen osallistunut noin 300 työntekijää monista eri ammattiryhmistä. Työssä miettii koulutuksen oppeja Kätilöt Anita Laukka ja Saara Aarnu lähtivät ohjauskoulutukseen hakeakseen uutta näkökulmaa niin asiakkaan kuin sairaalassa työskentelevien opiskelijoiden ohjaukseen. Ensimmäisen opintojakson käytyään he halusivat ehdottomasti mukaan myös syventävälle jaksolle. Sain uutta oppia käytännön työhön. Koulutuksissa sai käydä läpi niitä asioita, joihin ei ehdi pysähtyä nor- maalissa työarjessa, Laukka miettii. Ohjauskoulutuksesta löytyi herkkyyttä yksilölliseen ja asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Huomaan palaavani työssäni usein niihin ajatuksiin, joita käytiin koulutuksissa läpi, Aarnu täydentää. Ohjauskoulutuksen onnistumisesta kertoo osaltaan se, että toiveita uusien jaksojen järjestämiseen on tullut koulutuksissa mukana olleilta. Tarjoamme ohjauskoulutusta kaikille ammattiryhmillemme. Haluamme saada mukaan yhä enemmän lääkäreitäkin sekä nuoria lääkäreitä ohjaavia tutoreita, Hakulinen-Enroos kertoo. Asiakasohjauksen rinnalla koulutuksissa keskitytään yhtä lailla nuorempia kollegoita tai opiskelijoita opastavien ohjaustaitojen kehittämiseen. Tutkittu tieto viedään käytäntöön KSSHP:n ohjauskoulutuksia on räätälöity JAMKin ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Koulutussisällöt on rakennettu suoraan työelämän tarpeisiin. Yhteistyö ohjauskoulutuksessa alkoi jo vuonna Ensimmäinen ohjauskoulutus suunniteltiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin Tietotaitopajan, Jyväskylän yliopiston ja JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun (AOKK) ja hyvinvointiyksikön kanssa. Sen jälkeen mukana on ollut myös Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon -hanke. Intressimme on tukea tutkitun tiedon soveltamista käytäntöön ja tuoda uutta osaamista eri ammattiryhmien käyttöön. Yksikkömme asiantuntijat ovat tehneet ohjaukseen liittyvää monialaista akateemista tutkimusta, josta saatuja näkemyksiä sovelletaan nyt ohjauskoulutuksen osallistujien työn konteksteihin, yliopettaja Sirpa Laitinen-Väänänen AOKKista sanoo. n Ammattilaiset opettavat myös toisiaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on henkilöstöä valmennettu jo usean vuoden ajan tekemään työtä yhdessä, moniammatillista osaamista hyödyntäen. Olennainen kysymys on, kuinka asiakasta ohjataan koko hoitoketjun matkalla siten, että jokainen ammattiryhmä tietää toistensa toimintatavoista. Tällöin asiantuntijat osaavat tulla asiakkaan luokse eikä päinvastoin, koulutussuunnittelija Helena Hakulinen-Enroos Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo. JAMKin järjestämät ohjauskoulutuksetkin on toteutettu moniammatillisissa ryhmissä. Maakunnallisen ohjauskoulutuksen kohderyhmänä on ollut koko Keski-Suomen sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö. Moniammatillisissa ryhmissä eri alojen ammattilaiset voivat oppia toistensa työ- ja ohjaustavoista sekä muodostaa uusia verkostoja, Hakulinen-Enroos korostaa. n Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koulutussuunnittelija Helena Hakulinen- Enroos. 20 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 21

12 Depressiohoitaja KULKEE POTILAAN RINNALLA masennus tunnistetaan nykyään hyvin ja vaikeistakin asioista pystytään keskustelemaan aikaisempaa huomattavasti vapaammin. Valitettavasti vieläkin HÄPEÄ VIIVÄSTYTTÄÄ asianmukaisen hoidon hakemista. Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää Tiina Silvennoinen on yksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 13 depressiohoitajasta. Sairaanhoitopiiri valitsi Huhtasuon terveysasemalla toimivan Silvennoisen viime vuonna vuoden hoitotyöntekijäksi, koska hän on ollut aktiivisesti käynnistämässä depressiohoitajatoimintaa sairaanhoitopiirin alueella ja osallistunut työn sisällön kehittämiseen. Silvennoisen mukaan masennukseen liittyvä syyllisyys ja häpeä ovat vähitellen katoamassa. Yhä useampi tunnistaa itse masennuksen merkit. Keskustelu on vapautunut. Monet julkisuuden henkilöt ovat julkisuudessa kertoneet kärsivänsä masennuksesta. Kun asiat tuodaan rohkeasti esille, kynnys hakea apua omiin ongelmiin madaltuu. Valitettavasti edelleen jotkut ihmiset häpeävät omaa masennustaan ja pelkäävät sen heikentävän työ- tai opiskelumahdollisuuksia, kertoo Silvennoinen. Silvennoisen mielestä masennuksen tunnistamista on edelleen kehitettävä, sillä vain noin puolet masennuksesta tunnistetaan perusterveydenhuollossa. Tällä hetkellä depressiohoitajien työssä näkyvät erityisesti kansantalouden vaikeudet: ihmisiä painavat toimeentuloon ja työhön liittyvät kysymykset. Ihmisiä huolestuttavat myös ihmissuhteet, yksinäisyys sekä päihdeongelmat joko omat tai läheisen. Ma- JAMKissa hoitotyötä aikuispuolella opiskeleva Päivi Viik (vas.) oli työharjoittelunsa puitteissa perehtymässä viiden viikon ajan depressiohoitaja Tiina Silvennoisen työhön. sennus ja päihteet liittyvät usein kiinteästi toisiinsa, minkä vuoksi Huhtasuolla pilotoidaan uutta mallia, jossa päihde- ja depressiohoitaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Tässä työssä näkee konkreettisesti, mitä tarkoittaa suomalaisten lisääntynyt alkoholinkäyttö. Silvennoisen mukaan vaikeissakin tilanteissa depressiohoitajan on rohkaistava potilasta katsomaan tulevaisuuteen. Hän on myös oppinut, että pienikin myönteinen huomio potilaan olemuksesta tai käyttäytymisestä voi olla yllättävän arvokasta. Apua elämänhallintaan Tiina Silvennoinen aloitti depressiohoitajana vuonna 2006, kun Keski-Suomen sairaanhoitopiiri alkoi kehittää uudenlaista mallia masennuksen hoitoon. Depressiohoitajat ovat erikoissairaanhoitajia, jotka hoitavat masentuneita potilaita. Potilas on ylittänyt korkeimman kynnyksen, kun hän on varannut ajan depressiohoitajalle. Potilaat käyvät vastaanotolla puolen vuoden aikana 5 6 kertaa, minkä jälkeen arvioimme jatkohoidon, esimerkiksi terapian, tarvetta. Vastaanottotyön lisäksi hoitajat toimivat terveydenhuollossa masennukseen liittyvien kysymysten konsultteina ja ohjaavat depressiokouluryhmiä. Depressiokouluissa masennuksesta kärsiville opetetaan erilaisilla tekniikoilla parempaa elämänhallintaa. Potilaat tulevat depressiohoitajan vastaanotolle tavallisesti terveyskeskuslääkärin lähettäminä. Yhteistyö lääkäreiden kanssa on tiivistä, sillä masennuksen hoidossa on useimmiten mukana lääkehoito. Silvennoinen korostaa, että depressiohoitaja ei anna terapiaa. Sen sijaan potilaat saavat hoitajalta tietoa masennuksesta ja sen hallintakeinoista, apua voimavarojen etsimiseen sekä keskustelutukea oireiden ja elämän epäkohtien sietämiseen ja helpottamiseen. n YAMK-tutkinto täydentää ammattitaitoa Tiina Silvennoinen opiskelee parhaillaan YAMK-tutkintoon johtavassa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Opinnot JAMKissa ovat loppusuoralla. Silvennoinen sanoo olevansa kiinnostunut erityisesti mielenterveystyön kehittämisestä. Häntä kiinnostavat myös opiskelijoiden ohjaaminen, opetustehtävät sekä alan kehittämistehtävät. Yhteistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa on tiivistä. Monet JAMKin hoitotyön opiskelijat käyvät harjoittelujaksonsa aikana perehtymässä depressiohoitajan työhön Huhtasuon terveysasemalla. Lisäksi Silvennoinen käy kertomassa työstään hoitotyön opiskelijoille. n YAMK-tutkinto YAMK-tutkinto (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) vastaa yliopiston maisteritutkintoa. Pohjavaatimuksena on AMK-tutkinto ja vähintään kolme vuotta työkokemusta sen jälkeen. Haku YAMK-koulutukseen Haussa on 11 YAMKtutkintoa. Lisätietoja: 22 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 23

13 Verkkosivujen uudet tuulet Mobiilisti ja olennaiseen keskittyen Käyttäjää hyvin palvelevan verkkosivuston perimmäinen käyttötarkoitus, kohderyhmät ja käyttäjäpolut on mietitty perusteellisesti ja sivustoa pystyy käyttämään sujuvasti mobiililaitteilla, linjaa Tietotalo Infocenter Oy:n ratkaisupäällikkö Antti Brunni. Tekstit Ismo Myllylä Kuva Petteri Kivimäki Sosiaalinen media, älypuhelimet, tabletit ja palvelujen siirtyminen nettiin ovat myllertäneet viime vuosien aikana verkkopalvelukenttää. Ihmisten tavat käyttää verkkosivuja ja niihin kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet nopeasti. Yksi seuraus kehityksestä on verkkopalvelujen käyttäjien heikkohermoisuus: heitä on palveltava tässä ja nyt. Enää ei riitä, että sivuille kootaan tekstejä ja kuvia, vaan sivuston on oltava suunniteltu palvelukokonaisuus, toteaa ratkaisupäällikkö Antti Brunni Tietotalosta. Käyttäjälähtöistä suunnittelua Hyvään lopputulokseen pääseminen edellyttää Brunnin mukaan käyttäjälähtöistä suunnittelua. Yksinkertaistetusti tämä tarkoittaa sitä, että ensin päätetään sivuston käyttötarkoitus, määritellään tärkeimmät kohderyhmät ja suunnitellaan niitä varten selkeät verkkopalvelupolut. Tältä pohjalta toteu- tetaan sitten sivuston ulkoasu ja luodaan varsinainen sisältö. Kyse on keskittymisestä olennaiseen. Esimerkiksi yrityksen kannattaa miettiä tarkkaan, mitä se haluaa verkkosivuillaan tehdä: mistä on hyötyä sen liiketoiminnalle. Hyvä perusohje on, että yhdellä sivustolla on yksi perimmäinen käyttötarkoitus, Brunni toteaa. Mobiili on kingi Aivan oman ulottuvuutensa verkkosivujen suunnitteluun tuovat nykyään mobiililaitteet. Ne on Brunnin mukaan otettava välttämättä huomioon. Nykyään yleistyvä käytäntö on toteuttaa sivut responsiivisesti eli ne sopeutuvat käyttäjän laitteeseen oli se sitten älypuhelin, tabletti tai läppäri. Tämä tarkoittaa sitä, että sivulla olevat elementit ja sisältö järjestyvät ja skaalautuvat eri tavalla riippuen siitä, minkä kokoisella näytöllä sivuja katellaan. Esimerkiksi tietokoneella elementit saattavat näkyä vierekkäin, mutta puhelimessa päällekkäin, Brunni kuvailee. Samoin kuvia voidaan skaalata pienemmäksi ja jättää kokonaan näyttämättä näytön pienentyessä. Myös navigointi täytyy toteuttaa eri tavalla. Pelkästään tekniikasta ei ole kuitenkaan kyse, vaan myös sisältöä ja sen järjestystä täytyy miettiä. Mobiililaitteilla, etenkin kännykällä, tehdään sivuilla usein eri asioita ja etsitään erilaisia tietoja kuin pöytäkoneella, Brunni huomauttaa. n Varsinkin nuoret käyttävät nettiä pääasiassa mobiililaitteiden avulla. Niina Lampi opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimintaterapiaa toista vuotta. Hän on mukana JAMKin somepartiossa. 4 tärkeää avainsanaa 1. Konseptointi Tavoitetilan kuvaaminen tarkkuudella, joka antaa edellytykset ratkaisusuunnittelulle ja -arkkitehtuurille sekä määrittää visuaalisen suunnittelun tavoitteita. 2. Palvelupolku Palvelukokonaisuuden suunnittelu siten, että se vastaa käyttäjän tarpeeseen ja helpottaa hänelle tärkeiden asioiden löytämistä. Perustuu tietoon siitä, mitä käyttäjä/asiakas tekee ja etsii palvelusta missäkin vaiheessa. Mahdollistaa mittareiden asettamisen. JAMKin verkkosivuuudistus panosti käyttäjänäkökulmaan ja mobiiliyhteensopivuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkkosivut kokivat perusteellisen muutoksen marraskuussa Niin sisältö kuin ulkoasukin uudistuivat, mutta ennen kaikkea muuttui koko sivun perusidea. Uusia sivuja varten tehtiin perusteellisesti tutkimusta, suunnittelua ja testausta, jotta käyttäjiä pystyttäisiin palvelemaan paremmin. Selvä lähtökohta oli se, että uudet sivut toimivat myös mobiililaitteissa, joten sivusto toteutettiin responsiivisena, verkkosivuprojektia vetänyt JAMKin markkinointisuunnittelija Nina Viertorinne kertoo. Käyttäjien palvelemiseksi sivuille suunniteltiin selkeitä palvelupolkuja, jotka helpottavat halutun asian löytämistä. Tätä varten teimme muun muassa käytettävyystestausta eri kohderyhmien näkökulmasta. Käytettävyyttä parantaa myös se, että uudistuksessa sivujen määrä väheni. Uutena asiana sivustolla on ns. landing pageja, johon on koottu tietoa jostain aihealueesta. Niillä palvellaan hakukoneiden kautta tulevia käyttäjiä. Emmehän voi nimittäin tietää, onko esimerkiksi tietyn alan nimeä hakusanana käyttävä henkilö kiinnostunut koulutuksesta, palveluistamme vai alan tutkimuksesta, Viertorinne toteaa. Verkkosivujen uudistaminen oli yksi osa JAMKin verkkopalvelujen uudistamista. Jo aikaisemmin on uudistettu henkilöstö- ja opiskelijaintra sekä lanseerattu sähköinen työpöytä. Opiskelijoille suunnatut opinto-oppaat-sivut uudistettiin verkkosivuprojektin yhteydessä. n 3. Mobiilikäyttö Verkkosivuja täytyy pystyä käyttämään sujuvasti älypuhelimilla ja tableteilla. 4. Responsiivisuus Verkkosivun sivuelementit, sisältö ja toiminnot järjestyvät ja muokkautuvat käyttäjän laitteen mukaan. Mobiililaitteille voidaan tehdä kokonaan omat sivut, mutta nykyään yleisempää on toteuttaa verkkosivut responsiivisesti. 24 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 25

14 Tiimioppiminen Tiimi haastaa tekemään parhaansa Tiimioppiminen haastaa sekä opetushenkilöstön että opiskelijat ottamaan uudenlaisia rooleja. Pirjo Hynysen mukaan opettajista on tullut valmentajia, jotka ovat opiskelijoiden oppimisprosessin tukijoita ja esimerkiksi dialogitreeneissä dialogin suuntaajia. Henkilöstömme on rohkeasti hypännyt uuteen, laittanut itsensä likoon ja omaksunut uuden roolin. Tavoitteena on, että tiimi alkaa toimia itseohjautuvasti ja valkehittää vastuuta ja vuorovaikutusta Sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä tarvitaan entistä enemmän tiimiosaamista ja itseohjautuvaa työotetta. JAMKin hyvinvointiyksikkö on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön kaikkia uusia opiskelijoita koskevan tiimiopiimiseen perustuvan oppimismenetelmän. Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki Ryhmä opiskelijoita istuu rennosti ringissä ja pohtii, mitä liikunta heille merkitsee. Tavanomaiseen opetustilanteeseen verrattuna moni asia on toisin. Nuoret ovat viiden eri ammatin opiskelijoita, ryhmää kutsutaan tiimiksi, opettajaa valmentajaksi eikä pulpettejakaan näy. Hyvinvointiyksikössä otettiin käyttöön syksyllä 2013 tiimioppimisen malli, joka uudisti opetusmenetelmiä perusteellisesti. Ensimmäisen vuoden opiskelijat on jaettu moniammatillisiin tiimeihin, koska nykypäivän työelämässä tiimiosaamisen merkitys on korostunut. Tiimit kokoontuvat viikoittain dialogitreeneihin. Treenien välillä tiimit työskentelevät omien aikataulunsa mukaan, kertoo päävalmentaja Jaana Ritsilä. Tiimioppimisessa keskeistä on tekemällä oppiminen. Tiimit voivat itse ideoida työelämäprojektin tai valita valmiista ideoista. Yksi tiimeistä vastaa esimerkiksi Laukaan terveyskeskuksen vuodeosaston päiväsalin viriketoiminnasta. Päävalmentaja Pirjo Hynysen mukaan työelämäprojektit ovat jo pitkään kuuluneet hyvinvointialan opintoihin, mutta nyt kentälle lähdetään varhaisessa vaiheessa, heti opintojen alussa. Tiimissä toimiminen ja projekteista vastaaminen opettavat oma-aloitteisuutta, vuorovaikutteisuutta ja yhteisvastuuta asioista. Samalla myös sisäisen yrittäjyyden valmiudet ja yrittäjyystaidot kehittyvät. mentaja siirtyy ikään kuin ulkokehälle. Toisaalta esimerkiksi dialogitreeneissä valmentaja pääsee eri tavalla lähelle opiskelijaa, Hynynen toteaa. Jaana Ritsilän mielestä tiimissä on vaikea olla passiivinen. Tiimeissä opiskelijat pääsevät kokeilemaan niitäkin rooleja, jotka eivät ole itselle niitä luontaisimpia. Uudet roolit voivat muodostua esimerkiksi työelämäprojektien kautta. Toimintaterapiaopiskelija Maija Syrjän mielestä tiimioppiminen on ollut lukion jälkeen erilaista, mutta hyvällä tavalla. Kun tiimi toimii yhdessä, ryhmäpaine auttaa tekemään itsekin asioita paremmin. Eri alojen opiskelijoilta saa myös erilaisia näkökulmia. Monialaisten tiimien lisäksi opiskelijat opiskelevat osan ajasta yhdessä oman ammatillisen ankkuritiiminsä kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ammatillista osaamista syvennetään lähinnä oman ammattialan opiskelijoiden kanssa. Tiimiakatemiasta mentorointia JAMKin hyvinvointiyksikkö on hakenut tiimioppimiseen mallia oman talon sisältä yrittäjyyden huippuyksiköstä, Tiimiakatemiasta. Esimerkiksi kaikki kolme päävalmentajaa Jaana Ritsilä, Pirjo Hynynen ja Carita Kuhanen ovat käyneet läpi tiimimestarikoulutuksen. Valmentajille on lisäksi nimetty omat mentorit Tiimiakatemiasta, ja tiimien kapteeneja ohjaavat Tiimiakatemian Junior Team Coach -koulutuksessa mukana olevat opiskelijat. Tiimiakatemia on meille esimerkkinä monessa asiassa, mutta koska alat ovat hyvin erilaiset, olemme luoneet juuri hyvinvointiyksikköön soveltuvan mallin, Ritsilä toteaa. Hynynen lisää, että malli ei ole valmis kerralla. Uusia opetusmenetelmiä arvioidaan ja kehitetään opiskelijoiden ja henkilöstön palautteen pohjalta. n Hyvinvointiyksikön tiimioppimismallin ytimessä ovat dialogitreenit, joihin tiimi kokoontuu säännöllisesti. Tiimi tapaa tietyn teeman puitteissa ja tapaamiseen tullaan aina valmistautuneena. Tiimin valmentajana toimii Tiina Kuukkanen. Toimintatapamme on herättänyt paljon kiinnostusta myös muissa oppilaitoksissa. Olemme saaneet paljon yhteydenottoja ja vierailijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Päävalmentaja Jaana Ritsilä 2. Ensimmäisen vuoden toimintaterapiaopiskelija Maija Syrjälle (vas.), fysioterapiaopiskelija Reetta Ronnille ja sosiaalialan opiskelija Eveliina Viikille tiimioppiminen on mielekäs tapa oppia. Eri alojen opiskelijoilta saa uusia näkökulmia omaankin ammattiin Päävalmentajien Pirjo Hynysen ja Jaana Ritsilän mukaan tiimioppiminen lisää omaaloitteisuutta, vuorovaikutteisuutta ja yhteisvastuuta asioista. Opettajankin se haastaa uuteen rooliin. 26 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 27

15 Elämäntapa remonttiin NettiVerkkari tavoitti elämäntapamuutoksesta kiinnostuneet nuoret. Uudenlainen verkossa tapahtuva ryhmäohjaus sai nuorilta hyvän palautteen. Käytännön vinkkien lisäksi nuoret saivat kaipaamaansa vertaistukea. Tekstit Pia Tervoja Kuvitus Martti Hänninen Nuoret tarvitsevat tietoa ja tukea löytääkseen terveelliset elämäntavat. Nuoren aloittama elämäntapamuutos onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän hänellä on tukijoukkoja ympärillään. Perheellä on tärkeä tsempparin rooli, mutta usein tukea tarvitaan myös terveydenhuollon ammattilaisilta ja toisilta nuorilta. JAMKin, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan lastentautien poliklinikan yhteisessä IIRO-hankkeessa kehitettiin verkossa toimiva ryhmävalmennusmalli, joka yhdistää koko tukiverkoston. Toimijoilla oli tarve löytää uudenlainen ohjausmenetelmä, jonka avulla tavoitettaisiin Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kouluterveydenhuollon ja keskussairaalan lastentautien poliklinikan maaseudulla asuvat nuoret asiakkaat, joilla on todettu ylipainoa tai lihavuutta. Syntyi nettiverkkari, videoneuvottelutekniikkaa hyödyntävä ryhmävalmennusmalli, kertoo projektipäällikkö Essi Heimovaara-Kotonen JAMKista. Neljä nuorten ryhmää testasi nettiverkkaria keväällä Pilottiin kuului 6 8 verkkotapaamista vuotiaat nuoret ja heidän vanhempansa tapasivat toisiaan myös aloitus- ja lopetuspäivien aikana. Verkko-ohjauksesta vastasivat kouluterveydenhoitajat ja keskussairaalan lastentautien poliklinikan ammattilaiset. Ohjauksessa suurin tavoite ei ollut niinkään painoon vaikuttaminen, vaan terveyttä edistävien elämäntapojen omaksuminen. Nuoret saivat itse asettaa omat tavoitteensa ja ohjauskertojen aikana nuoria tsempattiin muutoksen tekemiseen, asiantuntija Mari Punna sanoo. Nuoret tarvitsevat tukea elämänmuutoksessaan, koska tutkimusten mukaan vuotiaiden ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana. Kotitehtäviä tapaamisten välissä Petäjäveden alakoulujen terveydenhoitaja Elina Ylönen vastasi yhden nuorten ryhmän ohjauksesta. Nuoret olivat hyvin paikalla verkkotapaamisissa ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. Verkkotapaamisten teemat liittyivät muun muassa liikkumiseen, ruokavalintoihin ja levon merkitykseen. Tapaamisten välissä nuoret saivat pieniä kotitehtäviä. Nuoret kokivat saaneensa paljon uutta tietoa ja käytännön vinkkejä. Ylönen sanoo, että moni nuori oli ensimmäisellä tapaamiskerralla sitä mieltä, että peli on menetetty. Nopeasti ajatukset kuitenkin muuttuivat ja nuoret ymmärsivät, että omilla valinnoilla on merkitystä ja aina voi vaikut- taa omaan hyvinvointiin. Nuoret antoivat hyvää palautetta siitä, että pääsivät keskustelemaan asioista yhdessä toisten samanikäisten kanssa. Vanhempia puolestaan huojensi se, että muissakin perheissä painitaan samanlaisten asioiden kanssa. Perheissä esimerkiksi ruutuajasta neuvotteleminen on arkipäivää. Malli soveltuu muillekin ryhmille JAMKin hallinnoima ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Interaktiivinen ryhmäohjaus nuorten ylipainon hoidossa ja lihavuuden ennaltaehkäisyssä (IIRO) -kehittämishanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Ryhmävalmennusmallia on esitelty eri asiantuntijafoorumeilla, ja se on herättänyt kiinnostusta. Ohjausmenetelmä soveltuu elämäntapamuutosten tukemiseen kaikilla vertaistuesta hyötyvillä asiakasryhmillä. Mallia voi käyttää sellaisenaan tai poimia siitä osa-alueita, Mari Punna toteaa. NettiVerkkari-ryhmäohjausmalli esitellään kokonaisuudessaan keväällä 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. n Lautasmalli päivitettiin: Ruokapalveluille selkeät suunnitteluohjeet Suomalaisten ravitsemussuositukset on päivitetty. Ravitsemussuosituksiin sisältyvät tärkeimpien ravintoaineiden, kuten proteiinien, rasvojen, vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltavat määrät terveelle aikuiselle. Suositukset on tarkoitettu joukkoruokailun suunnitteluun sekä ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perustaksi. Ruokapalvelujen kannalta uutta ovat suunnittelua varten annetut selkeät tavoitteet, mikä helpottaa ruokapalveluhenkilökunnan työtä, toteaa yliopettaja Enni Mertanen JAMKista. Ravitsemussuosituksissa on ensimmäisen kerran määritelty lihan saantisuositus, joka on 500 grammaa viikossa. Rasvojen saantisuositus on energiaprosenttia (E%). Hiilihydraatteja tulisi olla ravinnosta E%. Luku on aikaisempia suosituksia alempi. Proteiinien saantisuositus on puolestaan 15 E%, paitsi ikääntyneillä E%. Ikäihmiset tarvitsevat energiatiheämpää ravintoa. Siksi ruokapalvelut eivät saisi tarjota vauvoille ja vaareille samaa ruokaa. Lisäksi keittiöiden tulisi kiinnittää huomiota laadukkaiden kasvisruokien valmistukseen, sillä suosituksissa painotetaan kestävää kehitystä, Mertanen toteaa. Tietoa ammattilaisille seminaarissa Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestää 2. huhtikuuta Ruokapalveluseminaarin, joka keskittyy uusien ravitsemussuositusten ohella kuluttajainformaatioon. Seminaarissa kerrotaan ravitsemuspassista ruokapalvelujen laadun kehittäjänä ja ruokapalvelujen kilpailuttamista helpottavista malliasiakirjoista. Maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikosen teemana ovat elintarviketiedot eli EU-asetus ja kansalliset säädökset ruokapalvelujen näkökulmasta. n 28 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 29

16 Tekstit Pia Tervoja Kuvat Pia Tervoja ja Jussi Koskela OPINNÄYTETYÖT Tuotannonohjausjärjestelmät käyttöön vaiheittain ja ajan kanssa Taina Talvitie: Ravitsemuslaadulla vastuullisuutta ruokapalveluihin: Tuotannonohjausjärjestelmien käyttö. Opinnäytetyö, ylempi amk. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Julkisten ruokapalvelujen tarjoama laadukas ja ravintosuosituksiin perustuva ruoka on kansanterveyden kannalta tärkeää. Ruokapalveluorganisaatiot hyödyntävät ruokalistojen suunnittelussa tuotannonohjausjärjestelmiä, joiden avulla voidaan varmistaa, että tarjottu ruoka on paitsi suositusten mukaista myös kustannustehokkaasti valmistettu. Taina Talvitien ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä selviää, että tuotannonohjausjärjestelmien käyttö on suomalaisissa julkisissa ruokapalveluorganisaatioissa vielä kirjavaa ja monentasoista. Kyselyyn vastanneista 128 henkilöstä yli viidennes ilmoitti, että tuotannonohjausjärjestelmää ei ollut lainkaan käytössä tai sitä hyödynnettiin jälkikäteen vasta kun ruokalistat oli jo suunniteltu. Talvitie kartoitti opinnäytetyössään, millaisia haasteita eri ruokapalveluorganisaatioilla on ollut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottamisessa ja miten niistä on selvitty. Tieto on hyödyllinen etenkin niille organisaatioille, jotka suunnittelevat tuotannonohjausjärjestelmän hankkimista. Valtaosa vastaajista oli joutunut tekemään käyttöönoton oman työn ohessa, mikä ei ole suositeltavaa projektin onnistumiseksi. Organisaatioiden ei myöskään ole järkevää ottaa koko järjestelmää käyttöön kerralla vaan vaiheittain. Organisaatiot tarvitsevat myös lisäresursseja, jotta järjestelmistä saadaan täysi hyöty irti, Talvitie toteaa. n Asiantuntijoiden johtamisesta uutta tietoa Kare Norvapalo: The quality and development of the leader-follower relationship and psychological capital. A longitudinal case study in a higher education context. (Esimies-alaissuhteen ja psykologisen pääoman laatu ja kehittyminen: pitkittäinen tapaustutkimus korkeakouluympäristössä). Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen Työyhteisöjen esimies-alaissuhteita on aikaisemmin tutkittu enemmän johtajien kuin työntekijöiden näkökulmasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön T&K-päällikön Kare Norvapalon väitöstutkimus tarjoaa uuden näkökulman johtajuuteen asiantuntijaorganisaatiossa. Väitöskirja keskittyy suomalaisen korkeakouluorganisaation yhden koulutusyksikön henkilöstöön ja siihen, miten esimies-alaissuhde ja psykologinen pääoma kehittyvät ajan kuluessa ja kun henkilöstöön kohdistuu kehittämisinterventio. Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin myös niin sanotun psykologisen pääoman ja esimies-alaissuhteen keskinäistä vuorovaikutusta. Hyödynsin koeasetelmassa Työterveyslaitoksen kehittämää internetpoh- jaista Duunitalkoot-ohjelmaa, joka on kehitetty työilmapiirin ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Tutkimukseni mukaan interventiolla on myönteinen vaikutus esimiesalaissuhteisiin myös pitkään saman esimiehen alaisuudessa olleilla ihmisillä, Norvapalo toteaa. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan muun muassa työntekijän asennoitumista omaan työhönsä. Tutkimuksen mukaan esimies-alaissuhteen laatu vaikuttaa psykologiseen pääomaan. Norvapalon mukaan mielenkiintoista on se, että vaikutus on kahdensuuntainen. Myös psykologisella pääomalla on vaikutuksensa esimies-alaissuhteeseen. Norvapalon mielestä hyvää esimies-alaissuhdetta voi ylläpitää paitsi intervention avulla myös arkisilla kohtaamisilla. Tutkittavien mielestä sekä virallinen että epävirallinen kanssakäyminen koettiin tärkeinä. n Ruokapalvelujen ammattinimikkeistö vaatii selkeyttämistä Paula Juurakko: Kunta ruokapalvelujen tuottajana. Opinnäytetyö, ylempi amk. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Kuntien ruokapalvelut ovat monien muutosten edessä. Kuntien taloustilanteen tiukkeneminen, kunta- ja palvelurakenteen muutokset, henkilöstön ikääntyminen ja ammatillisten vaatimusten kasvaminen tuovat ruokapalveluille uusia haasteita. Paula Juurakko selvitti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään, millaisissa muutospaineissa kuntien ruokapalveluhenkilöstö on ja miten muutostarpeisiin tulisi reagoida. Työn toimeksiantajana oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tällä hetkellä ruokapalveluhenkilöstöllä on valtavasti erilaisia ammattinimikkeitä ja koulutustaustoja. Lisäksi esi- mies- ja johtotason tehtäviä teetetään myös alemmissa palkkaryhmissä. Olisi tärkeää saada valtakunnallinen malli sille, miten ruokapalvelut organisoidaan, Juurakko toteaa. Tällä osoitettaisiin arvostusta ruokapalveluhenkilöstön työlle ja samalla alan vetovoimaisuus lisääntyisi myös nuorten keskuudessa. Juurakon mukaan ala kokee pian työvoimapulaa, jos kuntien ruokapalvelujen imagoa ei pystytä parantamaan. Yksi keskeinen tekijä on satsaaminen oppilaitosruokailuun ja oppilaitoskeittiöiden henkilöstön asiakaspalveluun, sillä vahva mielikuva kouluruokailusta syntyy nuorille jo varhain. Juurakon mielestä ruokapalvelut tarvitsevat myös muutosjohtajuutta, sillä panostamalla esimiestyöhön tuetaan työntekijöitä muutospaineissa ja työssäjaksamisessa. n Alkuperän arviointiin työkaluja Minna Hyvärinen: The European Union s preferential trade agreements: Performing an Origin Status Assessment. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Logistics Engineering Globaalissa taloudessa hankitaan yhä enemmän raaka-aineita, komponentteja ja valmistusta kotimaan ulkopuolelta. Monelle suomalaisyritykselle on ajankohtaista selvittää, miten ulkomainen hankinta vaikuttaa yrityksen tuotteiden alkuperästatukseen. Kansainvälisten, EU:n neuvottelemien tullietuussopimusten puitteissa yritykset hyötyvät tullietuuksista tavaroiden tuonnissa ja viennissä, mutta etuudet edellyttävät tavaroiden alkuperämaan olevan EU:n alueella. Minna Hyvärinen laati opinnäytetyössään Metso Paper Oy:n Jyväskylän yksikölle ohjeet alkuperästatuksen arviointiin ja kaksi työkalua helpottamaan arviointia. Toinen työkaluista oli excel-taulukko, johon kootaan hankinnat ja alkuperämaahan liittyvät prosenttiosuudet. Toiseen taulukoista keräsin sopimustiedot niistä maista, joissa Metsolla on paljon liiketoimintaa. Yrityksen henkilöstö voi päivittää tietoja sitä mukaa, kun uusia tullietuussopimuksia neuvotellaan. Hyvärisen opinnäytetyö toimii tietolähteenä myös muille kansainvälisen kaupan kanssa toimiville yrityksille. Vaativa ja uuden näkökulman tuova opinnäytetyö palkittiinkin vuoden 2013 lopussa Vuoden Logistiikkaopinnäytetyönä. Palkinnon myönsi Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY. n 30 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 31

17 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU JAMK.FI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU JAMK.FI JULKAISUJA AJANKOHTAISTA Mahdollisuuksien maa Veijo Turpeinen (toim.): Mahdollisuuksien maa Työssä ja koulussa laadukasta oppimista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 164/2013. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokaupasta osoitteesta Veijo Turpeinen toim. Mahdollisuuksien maa Työssä ja koulussa laadukasta oppimista Korkeakouludiplomi, uusi koulutusväylä aikuisille Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvä työssäoppiminen ja amk-opintoihin kuuluva työharjoittelu on mielenkiintoinen ja haastava jakso opiskelijalle, oppilaitokselle ja työyhteisölle. Veijo Turpeisen toimittama Mahdollisuuksien maa kokoaa yhteen tietoa työssäoppimisesta ja antaa virikkeitä opettajankouluttajille sekä ammatillisille opettajille työssäoppimisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Julkaisussa käydään läpi työssäoppimiseen liittyviä käsitteitä, tutkimuksia ja työssäoppimisen ohjausta. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa työssä oppiminen, opetusharjoittelu, on kiinnostava oppimisen vaihe. Julkaisussa esiteltävä opetuksen suunnittelun ja toteutuksen malli antaa virikkeitä uudistavalle opettajuudelle. Julkaisun lopussa on tutkimustietoa yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemyksistä alan koulutusjärjestelmän laadusta ja sen kehittämisestä. n Älykoti, hyvinvointialan osaamiskeskus Essi Heimovaara-Kotonen (toim.): Sosiaalinen, teknologinen ja virtuaalinen oppimis- ja kehittämisympäristö. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 161/2013. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisutverkkokaupasta osoitteesta JAMKin Puistokadun kampuksen Älykoti toimii hyvinvointialan osaamiskeskuksena osana WellnessCampus- Lab-laboratorioympäristöä. Se jakaa tietoa älykkäästä ja innovatiivisesta asumisesta sekä lisää yleistä tietämystä asumista helpottavista ratkaisuista sekä hälventää erityisryhmiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Älykodin peruslähtökohta on se, että kaikilla yksilöillä tulee olla oikeus hyvään asumiseen iästä tai toimintakyvystä riippumatta. Älykoti toimii uusille ideoille avoimena ympäristönä, joka haastaa myös opiskelijat osallistumaan uusien palvelumallien ja tuotteiden kehittämiseen. Julkaisussa kuvataan Älykodin ratkaisuja niin oppimis- kuin kehittämisympäristön näkökulmasta, pohditaan Älykotia pedagogisessa kontekstissa ja tuodaan esille kokemuksia sekä työelämän toimijoiden että kansainvälisten kumppaneiden kanssa toteutetuista pilotoinneista. n Oppia tiimiyrittäjyyteen Timo Lehtonen: Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi (How to grow into a teampreneur). Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 145/2013. Saatavana suomeksi ja englanniksi painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokaupasta osoitteesta n Timo Lehtosen teoksessa Tiimiakatemia kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi kerrotaan, miten tiimeihin liittyvät teoriat toimivat käytännössä. Kirjassa seurataan ensimmäisen vuoden tiimiläisiä, joita kutsutaan pingviineiksi. Pingviini-teemaa on hyödyntänyt myös kirjaan kuvituksen tehnyt Tiina Hoskari. Lukijalle selviää, kuinka tiimit syntyvät ja kehittyvät, miten tiimiyrityksen toiminta saadaan käyntiin, millaisia haasteita kohdataan ja miten sudenkuoppia ylitetään. Kirjan värikkäät tarinat ja kertomukset avaavat tärkeimmät teoriat ja filosofiat, joiden varaan Tiimiakatemian oppimisen arkkitehtuuri rakentuu. n Yrittäjyyskasvatuksen pelikortit englanniksi Inkeri Laaksonen ja Lea Soininen: Entrepreneurship education: Lets learn together -playing cards. Publications of JAMK University of Applied Sciences 163/2013. Pelikortteja voi ostaa Tähtijulkaisut verkkokaupasta osoitteesta Essi Heimovaara- Kotonen (toim.) älykoti sosiaalinen, teknologinen ja virtuaalinen oppimis- ja kehittämisympäristö Yrittäjyyskasvatuksen pelikortit on nyt julkaistu myös englanniksi. Korttien suomenkielinen versio ilmestyi syksyllä. Aikaisemmin on ilmestynyt korttisarja Älä jänistä opitaan kimpassa. Korttien avulla opiskelijat voivat tutustua pedagogiseen sanastoon. Ne soveltuvat myös työyhteisöjen kehittämiseen, mentorointiin sekä täydennyskoulutukseen. n Rakennusinsinöörien koulutus jatkuu JAMKin rakennustekniikan insinöörikoulutuksen sisäänotossa oli taukoa vuoden ajan, mutta koulutukseen otetaan jälleen uusia opiskelijoita kevään 2014 yhteishaussa. Koulutukseen pääsee kaksikymmentä opiskelijaa. Rakennusalan haasteet kasvavat, kun alan määräykset ja vaatimukset muuttuvat ja monimutkaistuvat. Koulutuksemme antaa hyvän perustyökalupakin esimerkiksi rakennesuunnitteluun ja rakennustuotantoon. Valmistuvilla insinööreillä on ainekset kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoiksi, sanoo koulutus- ja T&Kpäällikkö Jukka Konttinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Rakennustekniikan vahvan peruskoulutuksen lisäksi opetuksessa paneudu- JAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa yliopettajana toimiva Sirpa Laitinen-Väänänen on valittu EAPRIL-järjestön hallitukseen. Marraskuussa 2013 alkanut hallituskausi kestää kaksi vuotta. taan myös sisäilma-asioihin ja asumisen terveellisyyteen sekä energiatehokkuusvaatimuksiin. Konttisen mukaan koulutuksessa keskitytään myös 3Dmallinnukseen niin suunnittelussa kuin tuotannonohjauksessa. Opetushenkilöstöstämme löytyy asiantuntijuutta myös puukerrostalorakentamiseen ja uusiin puutuotteisiin. Myös rakennusfysiikka on vahva osaamisalueemme. Valmistuvien rakennusinsinöörien työllisyystilanne on hyvä, sillä alalta eläköityy paljon työntekijöitä. Vuonna 2012 valmistuneista insinööreistä lähes 80 prosentilla oli työpaikka valmistuessaan. n Teksti: Pia Tervoja, Kuva: Pekka Rötkönen Sirpa Laitinen-Väänänen EAPRIL-järjestön hallitukseen Kiinteä yhteistyö EAPRILin kanssa tarjoaa meille monialaisen verkoston, jonka kautta voimme esimerkiksi löytää luotettavia kumppaneita hankeyhteistyöhön, Laitinen-Väänänen toteaa. Belgiassa pääpaikkaansa pitävä EAPRIL-järjestö rakentaa siltaa työelämän ja koulutuksen välille kehittämällä yhteistyötä ja edistämällä käytäntölähtöistä tutkimusta. JAMK on valittu korkeakouludiplomikokeiluun, jossa selvitetään uudenlaisten lyhyiden koulutusten tarvetta Suomessa. Korkeakouludiplomi on tutkintojen osista muodostettu, työelämän tarpeisiin vastaava osaamiskokonaisuus, jonka voivat suorittaa aikuiset riippumatta aikaisemmasta koulutustaustasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi JAMKin toteuttamaan pilottia, koska lähdimme miettimään koulutuksia työelämän koulutustarpeista käsin. Koulutukset on rakennettu ydinosaamisemme pohjalle, kertoo projektipäällikkö Tytti Pintilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Neljä ensimmäistä pilottikoulutusta ovat gerontologinen kuntoutus, hankintaosaaja, maatalousyrittäjien liiketoiminta sekä henkilöstö- ja talousosaaja. Koulutukset ovat opintopisteen kokonaisuuksia. Koulutuksiin on haku huhtikuun aikana. Jokaiseen koulutusryhmään otetaan noin 20 hakijaa. Koulutukset alkavat elokuussa 2014 ja kestävät 2015 vuoden loppuun saakka. n Teksti: Pia Tervoja Lisätietoa ja hakuohjeet: Kirjainlyhenne tulee sanoista European Association for Practitioner Research on Improving Learning. Yksi merkittävä foorumi järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi on vuosittain järjestettävä EAPRIL-konferenssi. Vuonna 2012 konferenssin isäntänä toimi JAMK. Tuolloin Jyväskylään saapui yli 250 tutkijaa, työelämän edustajaa ja kouluttajaa. n Teksti: Timo Sillanpää 32 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 33

18 LYHYESTI TAPAHTUMAT 60 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Suomessa alettiin rakentaa keskussairaalaverkostoa sotien jälkeen. Sairaanhoitajapulaan vastattiin aloittamalla sairaanhoitajien kouluttaminen niillä paikkakunnilla, joihin tuli keskussairaala. Keski-Suomen keskussairaala valmistui Jyväskylään vuonna 1954 ja samana vuonna aloitti myös sairaanhoitajakoulutus. Jyväskylän sairaanhoitajakoulutuksen 60-vuotista taipaletta juhlistetaan tänä vuonna kolmella asiantuntijaluennolla huhti-, syys- ja lokakuussa sekä juhlaseminaarilla 30. lokakuuta. Luentosarjan ensimmäinen luento kello käsittelee sairaanhoitajan rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta. Luennoitsijana on TtT, asiantuntija Johanna Heikkilä JAMKin hyvinvointiyksiköstä. Luentosarja jatkuu syksyllä, syys- ja lokakuussa, jolloin TtT, yliopettaja Hanna Hopia luennoi perheiden terveyden edistämisestä ja siihen liittyvästä soveltavasta tutkimuksesta; TtL, lehtori Sirpa Val- Tehtäväkiertoa JAMKin johdossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus on nimittänyt yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan oppimis- ja kehittämisympäristö JAMK Generatorin tulosalueen vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi YTM, MBA Pekka Jääskön, joka on aikaisemmin toiminut hallintojohtajana. Hän aloitti tehtävässä vastuualueenaan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistäminen JAMKissa. Hallintojohtajaksi on nimitetty KTM Mikko R. Salminen alkaen. Hän siirtyi tehtävään teknologiayksikön johtajan tehtävästä. Teknologiayksikön johtajan tehtävään on nimitetty alkaen FT Pasi Raiskinmäki. Hän on toiminut aiemmin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämispäällikkönä JAMKin hallintoyksikössä. n Jääskö Salminen Raiskinmäki kama puolestaan lasten tunne- ja turvataidoista. Luennot pidetään Dynamossa. Lokakuun lopun juhlaseminaari on kutsuseminaari entisille opiskelijoille, työntekijöille sekä verkosto- ja yhteistyökumppaneille, kertoo hyvinvointiyksikön johtaja Eila Latvala. n Teksti: Pia Tervoja KIRJASTON AVOIMET KOULUTUKSET klo Lähdeluettelo RefWorksilla klo Tieteellisten artikkeleiden haku (fin) 2.4. klo Google-tiedonhaun tehostaminen 9.4. klo Kirjallisuuskatsaukset systemaattisestiko? klo Musiikki soi verkossa klo Lähdeluettelo RefWorksilla klo Tekniikan tiedonlähteitä (standardit, patentit) klo Tieteellisten artikkeleiden haku (eng) klo Kotimaisia artikkelilähteitä Lisätietoa: KEVÄÄN 2014 konsertit klo 19 Talven jälkeen -valo! Reeta Kinnunen (piano), Heikki Niininen (viulu) klo kk Tunne on tärkein Suvi Uura (laulu). Red Neck, Asemakatu klo 19 Into Something Rich And Strange Kaisa Halmemies, kuoronjohtaja klo 18 Lied-ilta Jaakko Antola (piano), Heikki Niininen (baritoni), Paula Sirola (sopraano) klo 19 Pitkiä linjoja päättökonserttini Olli-Veikka Moilanen (piano), Taru Tervamäki (viulu) klo 20 Fire Paula Rautamaa (laulu). Poppari, Puistokatu klo 18 Kamarikimara Jaon ja JAMKin opiskelijoiden kamarimusiikkiyhtyeitä klo 18 Harjoitusmusiikkiopiston kevätkonsertti 1 Esiintyjinä harjoitusmusiikkiopiston huilistit, viulistit ja kitaristit klo 19 Uutta ja vanhaa Opiskelijoiden sävellyksiä ja sovituksia klo 13 C-kurssi Elviira Ploom (piano) klo 14 Aratunian Simo Talasranta (trumpetti), Merja Soisaari-Turriago (piano) klo 19 Melankolikon kääntöpuoli Ossi Mäki-Reini (laulu). Poppari, Puistokatu klo C-kurssi Emma Kuivalainen (laulu). Poppari, Puistokatu klo 17 Harjoitusmusiikkiopiston kevätkonsertti 2 Esiintyjinä harjoitusmusiikkiopiston pianistit ja laulajat klo Radio Friendly Antti Korhonen (laulu). Poppari klo 19 Liedin tunnelmissa Esiintyjinä liedluokka klo 14 Kohti Irlantia Cantinovum. Rita Varonen, kuoronjohtaja klo 15 Eläköön Maestro! Anatoli Melnikov (viulu), Kimmo Tullila (kapellimestari). Orkesterina Anatolin ystävät ja entiset oppilaat klo C-kurssi Krista Viinikainen (laulu). Poppari klo Muskaristudion kevätmatinea 8.5 klo 14 Sarabanden sävelin Lotta-Maria Haavisto (viulu), Annika Heikkilä (piano), Merja Soisaari-Turriago (piano). 8.5 klo 18 Kamarikimara 2 Jaon ja Jamkin opiskelijoiden kamarimusiikkiyhtyeitä klo 17 Taidetta taiteen vuoksi Taru Tervamäki (viulu), Isabella Leino (viulu), Merja Soisaari-Turriago (piano) klo 19 C-kurssi Touko Niininen (viulu), Jaakko Antola (piano) klo 14 Kevättä ilmassa Heikki Niininen (viulu), Reeta Kinnunen (piano), Merja Soisaari-Turriago (piano) klo C-kurssi Katja Kurttio (viulu), Merja Soisaari- Turriago (piano) klo 17 Musiikkia pianolla ja sellolla Sonja Hendunen (piano), Camilla Sundberg (sello) klo 17 Manual for accordion Emilia Mäkelä (harmonikka), Karoliina Virta (harmonikka) klo 18 Satakielet suviyössä Jenny Haapalainen (sopraano), Elina Jahkola (mezzosopraano), Eliisa Suni (piano), Sonja Hendunen (piano) klo Tunteiden tyyssija Tommi Tuikka (harmonikka) klo 19 Hyväntoivon Nieminen Reetta Nieminen (piano), Virpi Vuorenmaa (viulu) klo 17 Flying with a flute Hanna Kupari (huilu), Saara Hakala (sello). Eliisa Suni (piano) klo C-kurssi Jenni Lind (sopraano), Tiina Savolainen (sopraano), Eliisa Suni (piano) Tapahtumat Hannikaissalissa (Pitkäkatu 18 22), ellei tapahtuman yhteydessä toisin ilmoiteta. Vapaa pääsy. muut tapahtumat Pelitapahtuma Stage 142, Pääkampus, Rajakatu 35. stage142.fi Mitä uutta ammatillisessa erityisopetuksessa? Dynamon auditorio, os. Piippukatu Spaces for Success Tilat kehityksen tukena Dynamo, Piippukatu 2. Tilaisuus on suunnattu etenkin opetus- ja työtilojen tilasuunnittelun ammattilaisille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille Ruokapalveluseminaari Dynamo, Piippukatu Perhetutkimuksen päivät 2014 Dynamo, Piippukatu 2. Teemana perheet ja suoritusyhteiskunta. Lisätietoja: Suunnittelija Eija-Mari Heikkilä, p klo 16 Asiantuntijaluento Dynamo, Piippukatu 2. Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, TtT, asiantuntija Johanna Heikkilä Levels-pelitapahtuma Levels on Keski-Suomen suurin pelitapahtuma perheille, lapsille, aikuisille ja ammattilaisille klo Nuorten seksuaaliterveysverkoston kahdeksas tapaaminen Dynamo, Piippukatu 2. ammattilaiset/nuortenseksuaaliterveys/verkostotapaaminen/ International Summer School: Creativity and Communication in Business International Summer School: Health Promotion Management International Summer School: Creativity, Learning and Quality of Life International Summer School: Physical Activity and Health Promotion 34 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 35

19 Kun keskität pankki- ja vakuutusasiat meile, sinule voi kertyä OP-bonuksia*, joila maksetaan vakuutuksia, pankkipalvelumaksuja ja OPKK:n välityspalkkioita. Säästät sis silkkaa rahaa! Kukapa tä laisen edun jättäisi käyttämättä. Kokeile itse osoitteessa op.fi /bonu slasku ri OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenele ja Helsingin OP Pankin asiakkaale, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään kuukaudessa. Yhdessä hyvä t ulee. 36 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI