Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien 2007 2010 arviointi"

Transkriptio

1 Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien arviointi Net Effect Oy Petri Uusikylä Sampo Ruoppila Kaisa Lähteenmäki-Smith Eeva Terävä Anna Kantola

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntaohjelmatyö alueiden kehittämisessä Arvioinnin aineisto ja menetelmät WFA-alueen kuvaus Katsaus aluekehityksen seurannan tunnuslukuihin Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Yleiskatsaus WFA-maakuntien aluetalouden tilaan ja kehitysnäkymiin Maakuntakohtaiset arvioinnit Etelä-Pohjanmaa Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Keski-Suomi Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Pirkanmaa Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Pohjanmaa Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Satakunta

3 Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Verkostot maakuntien kehittämistyössä Verkostoanalyysin tulokset Maakuntaohjelmien onnistuminen ja WFA-yhteistyön lisäarvo Yhteisiä johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia Liite 1. Haastattelut Liite 2. Aluekehityksen seurannan tunnusluvut

4 1. Johdanto Tämä arviointi koskee Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntien: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan voimassa olevia maakuntaohjelmia ( ) ja niiden toteutusta. Kyseessä on alueiden kehittämislain (602/ ) mukainen ohjelmakauden aikainen ulkopuolinen arviointi. Arviointi suoritetaan vaiheessa, jossa sen tuloksia voidaan hyödyntää seuraavan ohjelmakauden ( ) linjausten tekemiseen. Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) ohjelma maakunnan alueella tapahtuvien kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi ja yhteensovittamiseksi sekä rahoituksen kohdentamiseksi. Ohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelman on tarkoitus olla maakunnan alueella keskeisin alueellisen kehittämistyön operatiiviset painotukset ja toimenpidekokonaisuudet osoittava suunnitelma, johon nähden muiden alueella toteutettavien strategioiden ja ohjelmien sisältöjä ja toteutusta tulisi koordinoida. Laajuudeltaan maakuntaohjelma on eri maakunnissa hieman vaihteleva; joissakin maakunnissa ohjelma kattaa kaiken maakunnan kehittämisen kannalta oleellisen toiminnan, toisissa sen sisältö on rajatumpi ja strategisempi. WFA-maakuntien välinen yhteistyö on organisoitu vuonna Yhteistyön piiriin kuuluvat sekä maakuntien yhteinen edunvalvonta että voimavarojen yhdistäminen maakunnallisia kysymyksiä laajemmissa haasteissa. Yhteistoiminta muodostuu pääasiassa tiedon ja kokemusten vaihtamisesta muun muassa yhteisten koulutusten ja seminaarien muodossa. Lisäksi alueet pyrkivät markkinoimaan aluettaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueen maakunnilla on yhteinen kehittämisstrategia, joka kohdistuu alueen osaamisen ja innovoinnin vahvistamiseen. Tärkeä osa alueen osaamisinfrastruktuuria ovat sen neljän yliopistoa, seitsemän ammattikorkeakoulua ja lukuisat korkeakouluyksiköt. Alueen yritysten kilpailukykyä on määrätietoisesti tuettu verkostoituneen liiketoiminnan suuntaan siten, että alueella kyettäisiin hyödyntämään koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä välittäjäorganisaatioina toimivien teknologia- ja osaamiskeskusten osaamispohjaa ja innovaatiopotentiaalia. Raportissa arvioidaan sekä maakunnittain että suuralueena kuinka WFA-alueen maakuntaohjelmat ovat toimineet yhteistyön, toimijoiden sitoutuneisuuden ja kehittämisverkostojen toimivuuden eli aluekehityksen toteutuksen ja käytännön täytäntöönpanon näkökulmasta, ja aluekehityksellisen vaikuttavuuden sekä strategian ja teemavalintojen osuvuuden näkökulmasta. Lisäksi arvioinnissa on tarkasteltu maakuntaohjelmassa asetettujen seurannan tunnuslukujen toteutumaa. Arviointiin on sisällytetty myös kehittämisnäkökulma siten, että sitä voidaan hyödyntää seuraavan maakuntaohjelman valmistelussa ja eri maakuntien parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa. Lisäksi on selvitetty sitä, kuinka edellisessä WFA-yhteisarvioinnissa esitetyt suositukset ovat toteutuneet

5 2. Maakuntaohjelmatyö alueiden kehittämisessä Tarkastelemallamme arviointiajanjaksolla sovellettu Suomen aluekehittämisen visio 1 vuoteen 2013 on korostanut ohjelmallisuuden hyödyntämistä ja elinvoimaisuuden tukemista koko maassa, kilpailukykyä, aluelähtöisyyttä ja alueiden erilaisuuden huomioimista. Visio on, että vuonna 2013 kaikki maakunnat ovat elinvoimaisia ja jokaisessa maakunnassa on vahvoja ja kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja, joita ympäröi elinvoimainen maaseutu. Suomen eri alueet tarjoavat aidosti erilaisia elinympäristöjä. Alueiden omaleimaisuus on vahvaa. Lisäksi visiossa täydennetään, että Suomella on oma erikoistunut roolinsa globaalissa kilpailussa ja erilaiset alueet sopeutuvat joustavasti elinkeinorakenteiden muutoksiin. Aluerakenne muuttuu hallitusti ja tavoitteellisesti tukien tasapainoista alueellista kehitystä ja vahvistaen monikeskuksisuutta. Suomi on edelläkävijä tietoyhteiskuntakehityksessä ja tietotekniikan antamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä etäisyyksien voittamiseksi. Alueiden kehittämislaki tuli voimaan vuoden 2003 alusta ja siinä määriteltiin mm. vastuu aluepolitiikan tavoitteiden toteuttamisesta kuntien ja valtion jaettavaksi. Laissa säädetään alueellisesta suunnittelusta, joka perustuu eri osapuolten yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Yhteistyöllä vaikutetaan alueellisten toimien rahoitukseen ja kohdentumiseen valtion ja kuntien talousarvioissa. Maakuntaohjelman roolia määrittää alueen monista ohjelmista koostuvan kehittämistyön yhteen kokoaminen ja sovittaminen. Maakuntaohjelma on alueellisten tarpeiden ja tahdonmuodostuksen ilmentymä, joka kaikkien valtion viranomaisten on asianmukaisesti otettava huomioon. Yleisellä tasolla maakuntaohjelmaan vaikuttavat myös valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittaiset alueiden kehittämisen strategiat ja maakuntaa koskevat alueiden kehittämislaissa tarkoitetut erityisohjelmat. Maakuntasuunnittelun viitekehys on ajallisesti pitkä: maakuntasuunnitelma unnitelma asettaa tavoitteet vuodelle, kun taas maakuntaohjelma konkretisoi näiden pitkän tähtäimen painopistevalintojen tavoitteenasettelun maakuntavaltuuston vaalikaudelle. Kuva 1. Maakuntasuunnitelman rakenne. Maakuntasuunnittelun suhdetta kansallisiin painopistevalintoihin ja strategioihin on asteittain tiivistetty. Jatkossa, eli vuoden 2010 alusta voimaan tulevalla lainsäädännöllä tavoitteena on vahvempi aluelähtöisempi painotus. Selvää onkin, että aluekehitystoimet edellyttävät eri rahoitusvälineiden ja myös eri hallinnonalojen investointipanosten yhteensovittamista. Ohjausvaikutuksen ajatellaan syntyvän siitä, että yhtenäisen alueellisen näkemyksen avulla voidaan vaikuttaa keskushallintoon. Edunvalvontavaikutuksen lisäksi budjettiohjauksen sitovuutta pyrittiin kuitenkin entisestään tehostamaan, 1 Sisäasiainministeriö (2003) Suomen aluekehittämisstrategia Aluekehittämisstrategiatyöryhmän mietintö, Helsinki: SM

6 ja kansallista aluepolitiikkaa voimistamaan alueiden kehittämisen tavoitteiden toteuttamiseksi, parantamalla käytössä olevien voimavarojen tehokasta kohdentamista kaikilla hallinnonaloilla, ja koordinointia hallinnonalojen välillä. Selvityshenkilö Esko Riepula antoi asiaa koskevan lakia täsmentävän esityksensä helmikuussa 2004 ja tavoitteeksi asetettiin alueellisen kehittämisen kokonaismäärärahojen säilyttäminen jatkossakin vähintään samalla tasolla. Sisäasiainministeriö valmisteli Riepulan esityksen pohjalta alueiden kehittämislain muutokset ja eduskunta hyväksyi marraskuussa 2005 alueiden kehittämislain muuttamisen (954/2005), joka tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Muutos vahvisti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vaikutusta valtion talousarvion laadintaan. Uuden 10 a :n mukaisesti ministeriöt kokoavat keskeisesti alueelliseen kehittämiseen vaikuttavat määrärahaehdotukset ja tekevät niistä esityksen valtioneuvoston yleisistunnon päätettäväksi. Päätöksessä voidaan jättää osa maakuntaan kohdennetusta määrärahasta jakamatta määrättyyn käyttötarkoitukseen. Maakunnan liiton roolia vahvistettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa koottujen ja muiden alueelliseen kehitykseen vaikuttavien määrärahojen kohdistamisesta. Lain muutoksella toteuttamissuunnitelman hyväksyminen siirrettiin myös maakunnan liiton tehtäväksi. Samoin tiivistettiin yhteistyötä maakuntien ja ministeriöiden välillä. Ministeriöiden edellytettiin myös neuvottelevan maakuntien kanssa määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta. Näin ollen maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tulisi olla alueen viranomaisten yhteinen kanta alueen kehittämisestä ja siihen käytettävistä määrärahoista. Tämä yhteinen näkemys käytännössä testataan ministeriöiden käydessä tuloskeskusteluja alaisensa hallinnon kanssa. Maakuntaohjelman roolia on edellä kuvatuilla tavoin pyritty vahvistamaan kohti kokonaisvaltaista alueellista suunnittelua. Kuten on todettu 2007 julkaistussa tavoitepäätöksen arvioinnissa, tässä ei ole kovinkaan hyvin onnistuttu. Toteuttamissuunnitelman vähäinen ohjausvaikutus käytännössä aiheutti sen, ettei ohjelman toteuttamiseen ole ollut käytettävissä riittävän voimakkaita ja toimijoita velvoittavia välineitä. Toteutuksen onnistuminen on pitkälti kiinni eri toimijoiden sitoutumisesta yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin, mikä korostaa onnistumista yhteistyössä. Sektoriviranomaisten tehtävänä on kuitenkin samanaikaisesti pitää huolta oman hallinnonalansa kokonaisuuden kehittämisestä koko valtakunnan tasolla. Tämä ei aina asetu yksiin alueellisesti määriteltyjen tavoitteiden kanssa. Riepulan ehdotusten pohjalta valmistellun alueiden kehittämislain muutoksen mukaisesti toteuttamissuunnitelman sitovuutta valtion talousarvioon lisättiin. Vuoden 2007 alussa voimaan astuneen muutoksen myötä toteuttamissuunnitelmasta oli tarkoitus muodostaa maakuntien talousarvioehdotus, joka koskee aluekehitykseen käytettävissä olevia määrärahoja valtion talousarviossa. Maakunnan talousarvioehdotuksen hyväksyy maakunnan liiton hallitus maakunnan yhteistyöryhmän otettua siihen kantaa. Keskushallinnon talousarvion valmistelu lähtee liikkeelle näistä alueellisista ehdotuksista, joita varten ministeriöt kokoavat keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat alueelliset määrärahat. Ministeriöiden tulee neuvotella maakuntien kanssa kyseisten määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta. Lakimuutoksen tarkoituksena oli vahvistaa toteuttamissuunnitelman sitovuutta ja näin ollen parantaa maakuntaohjelman tuloksellista toteuttamista. Varsinaisen aluepolitiikan lisäksi useilla muilla julkisen sektorin toimilla on vaikutuksia alueiden ja aluerakenteeseen kehitykseen. Näistä toimista muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan suureksi aluepolitiikaksi. Suureen aluepolitiikkaan voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi työvoimapoliittisia, - 5 -

7 maatalouspoliittisia tai hyvinvointipoliittisia toimenpidekokonaisuuksia 2. Tämänhetkisistä WFArelevanteista politiikkasektoreista myös elvytystoimet ja energiapolitiikka voidaan laskea myös tämän laajemman aluepolitiikan kenttään. Aluestrategiatyö ja aluekehityslainsäädännön muutos ovat parhaillaan valmistelussa. Näissä pyritään huomioimaan toimintaympäristön muutokset ja kansainvälistymisen ja globalisaation vaikutukset aluetalouksiin, ja siitä nousevat haasteet. Alueiden kehityspotentiaalin, uudistumiskyvyn ja paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen edellyttää toimintatapoja, joilla saadaan yhteinen käsitys alueen tarpeista ja vaihtoehdoista alueiden uudistumiskyvyn monipuoliseksi tukemiseksi. Aluekehittämisen koordinoinnista vastuullisen ministeriön mukaan suunta on ohjelmapolitiikasta vuorovaikutteiseen neuvottelupolitiikkaan 3. Aluekehityslainsäädännön osalta maakuntaohjelmien rooli ja lainsäädännöllinen asema ovat siis muutoksessa ja jatkossa ohjelmallisten välineiden rinnalla testattaneen enenevässä määrin uudenlaisia kehittämisen ja neuvottelun välineitä kuten aie- ja ohjelmasopimuksia, osana maakunnallisen kehittämisen työkalujen kirjoa. Kansallisesti ja kansainvälisesti alueellisen kehittämisen työkalupakkia on edelliseltä ohjelmakaudelta muuttanut kenties merkittävimmin kilpailukykytematiikan läpilyönti, sekä Lissabonin ja Göteborgin strategiset painotukset, ja niiden ohjausvaikutus kansallisiin linjauksiin, joissakin tapauksissa myös ohjelmatyöhön (hankevalmisteluun, rahoituskriteereihin, uusissa jäsenmaissa myös korvamerkittyihin rahoitusosuuksiin, ja seurantaan). Nordregion 4 Komission aluepolitiikasta vastaavalle pääosastolle tekemän selvityksen mukaan jäsenmaat soveltavat poliittisiin linjauksiinsa ja toimintakulttuuriinsa parhaiten sopivia välineitä Lissabonin ja Göteborgin agendan teemojen huomioimiseksi koheesiopolitiikassa (saman voi katsoa pätevän laajemmassa mielessä kansalliseen alueellisen koheesio- ja kilpailukykypolitiikkaan, näiden kahden tarpeellisen yhteensovittamisen myötä), ja näiden linjausten voi katsoa muodostavan valitun reitin Lissaboniin / Göteborgiin. Suomen katsotaan selvityksessä edustavan (yhdessä mm. Ruotsin ja Saksan kanssa) reittiä, jossa toimet kohdentuvat erityisesti innovaatio- ja tietointensiivisyyden kasvattamiseen keinona hyödyntää alueellista potentiaalia. Politiikkasektoreista erityisen tärkeitä ovat sekä talouskasvun että työllisyyden toimenpiteet, samoin kuin kaupunki- ja maaseutupolitiikka (tai erilaisten alueellisten tarpeiden heijastuminen alueelliseen innovaatio- ja osaamispolitiikkaan). Suhteessa Lissabonin agendaan ja kansallisten politiikkavalintojen yhteensovittamiseen Suomi on seurannut johdonmukaisesti omaa kilpailukykyä ja työllisyyttä korostavaa linjaansa. Eroja ja aukkopaikkojakin politiikkakoordinaatiossa on tunnistettavissa. Em. raportin mukaan esim. rakenneongelmat (erityisesti itäisissä osissa maata) ja saavutettavuuden haasteet ovat suomalaisen politiikan heikoimpia lenkkejä. Länsi-Suomen allianssin osalta priorisoinnit nykyisellä kaudella edustavat selkeästi edellä mainitun kaltaisia kilpailukykyteemoja ja osaamistalouden vahvistamista, samalla kun perinteisen teollisuuden haasteisiin on haettu uutta pontta erikoistumisesta ja uudenlaisista yhteyksistä palveluihin mm. elämys- ja palvelusektoreilla. 2 Sisäasiainministeriö (2007b) Suuri aluepolitiikka Suomessa: Julkisen talouden alueelliset vaikutukset vuosina Helsinki: SM. 3 Kavonius, V. (2009) Alueiden kehittämisen linjauksia ja työkaluja, PowerPoint -esitys. 4 Nordregio (2009) The Potential for regional Policy Instruments, , to contribute to the Lisbon and Göteborg objectives for growth, jobs and sustainable development. Final Report to the European Commission, Directorate- General for Regional Policy, Evaluation Unit, No 2007.CE.16.0.AT

8 Nykyisin vallitseva aluekehityksen paradigma EU:ssa korostaa alueellista erikoistumista ja alueellisen pääoman johdonmukaista hyödyntämistä, jossa institutionaalisella pääomalla ja toimijuudella on yhä merkittävämpi roolinsa erikoistumisen mahdollistajana (esim. CEC , Barca , 22; Eskelinen ). Vahvuudet voivat olla teollisia, t&k&i-verkostoihin ja osaamiseen liittyviä, mutta yhä enemmän muodostuvat vaikeammin (ainakin tilastollisin välinein) hahmotettavasta uusiutumiskyvystä, jota Sotarauta 8 uudessa raportissaan kutsuu itseuudistumisen kapasiteetiksi. Lähtökohtaisesti itseuudistumisen kapasiteetti jakautuu viiteen toisiinsa monin tavoin linkittyneeseen osaan: 1) rakenteelliskulttuuriset tekijät; (kovat ja pehmeät instituutiot), 2) innovaatiopolitiikka (ja muut kehittämispolitiikat), 3) muutoskäsitys, 4) itseuudistumisen ydinprosessit ja 5) institutionaalinen yrittäjyys (toimijuus). Sotaraudan analyysissa tämä kapasiteetti rakentuu tutkimusmatkailun, merkitysten antamisen, olemassa olevan hyödyntämisen ja lukkiutumien purkautumisen varaan. Tutkimusmatkailun tehtävänä on etsiä tulevaisuuksia avoimelta pöydältä ilman toimintaa ohjaavia täsmällisiä tavoitteita ja kysymyksiä. Merkitysten antamisen tehtävänä on suhteuttaa uudet asiat kyseisen alueen tai organisaatioiden toimintoihin ja osoittaa, mitä tämä merkitsee juuri meille. Kun tutkimusmatkailun ja etsinnän tarkoituksena on synnyttää uusia kompetensseja ja resursseja, hyödyntäminen puolestaan nimensä mukaisesti perustuu olemassa olevien resurssien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Lukkiutumien systemaattinen purkaminen muistuttaa, että rohkea tutkimusmatkailu, taitava merkitysten etsintä tai tehokas hyödyntäminen saattavat kutistua pieniksi askeliksi, jos alue on lukkiutunut monin tavoin menneeseen ja jäänyt historiaan perustuvien instituutioiden vangiksi. (Ibid.) Toimintakulttuurin tarpeellinen tuntemus ja tietoisuus omasta historiastaan ja lähtökohdistaan kohtaa kielteisen polkuriippuvuuden, jossa lukkiumat pahimmillaan estävät uusien toimintamallien testaamisen tai ainakin niiden laajamittaisen käyttöönoton. Uudistuskyky monessa eri suhteessa onkin WFA-maakuntien keskeisin kilpailutekijä ja monien tarkastelemiemme kehityskulkujen keskeinen selittävä muuttuja. 5 CEC (2008) Green Paper on Territorial Cohesion. Turning Territorial Diversity into Strength, COM(2008) 616 final, Brussels. 6 Barca, F. (2009) An Agenda for a Reformed Cohesion Policy: A place-based approach to meeting European Union challenges and expectations, Brussels: European Commission, DG REGIO. 7 Eskelinen, H. (2009) ESPON Pohjoisessa. Helsinki: TEM 8 Sotarauta, M. (2009) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. TEKES

9 3. Arvioinnin aineisto ja menetelmät Arvioinnissa on hyödynnetty ohjelma-arvioinnissa yleisesti käytössä olevaa arvioinnin sovellettua viitekehystä. Maakuntien ohjelmatyö eroaa luonteeltaan tavanomaisesta ohjelmatyöstä, ja sillä on enemmänkin muuta kehittämistyötä kokoava ja eri toimijoiden kehittämistyötä koordinoiva sekä resursseja suuntaava luonne. Siinä missä perinteinen ohjelma-arviointi lähtee liikkeelle panosten ja niiden käytön tehokkuuden ja vaikuttavuuden analyysistä, painotetaan maakuntaohjelman arvioinnissa enemmänkin yhteisen tavoitteenasettelun muodostamisen onnistuneisuutta sekä eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin kehittämisen suuntaviivoihin. Arviointi on suoritettu noudattaen yhtenäistä arviointimenetelmää kaikkien viiden maakunnan osalta, mikä mahdollistaa myös maakuntien ohjelmatyön onnistumisen keskinäisen vertailun ja sitä kautta WFA-maakuntien välisen vertaisoppimisen. Arviointiaineistoina on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja. Maakuntaohjelmia, toteuttamissuunnitelmia sekä niiden laadintaa koskevia asiakirjoja on luonnollisesti käytetty arvioinnin lähtökohtana. Kirjallisena aineistona on käytetty ohjelmadokumentteja, seurannan dokumentteja, keskeisimpien kärkihankkeiden/teemojen dokumentoitua aineistoa (liittojen hankekuvaukset jne.), muita ulkoisia arviointeja ja relevanttia tilastoaineistoa. Lisäksi maakuntakehittämisen sidosryhmien näkemyksiä ohjelmatyöstä kerättiin laajamittaisella verkkokyselyllä. Kyselyn avulla muodostuvaa laajaa kuvaa ohjelmatyöstä on täsmennetty kaikissa maakunnissa osallisille, edunsaajille ja kumppanuustahoille suoritetuilla henkilökohtaisilla haastatteluilla. Niissä on voitu pureutua syvällisemmin ohjelmien laadintaprosessin ja toimeenpanon etenemiseen sekä toimijoiden välisessä yhteistyössä esiintyneisiin onnistumisiin ja ongelmiin. Pohjanmaan maakunnassa osa haastatteluista on tehty ruotsin kielellä. Haastatellut tahot on listattu arviointiraportin liitteessä. Kussakin WFA-alueen maakunnassa järjestettiin lisäksi yksi koko päivän mittainen työpaja, jossa aamupäivän aikana esiteltiin arvioinnin alustavia tuloksia, ja käytiin keskustelua arvioinnin kohteena olevan maakuntaohjelman toteutuksesta ja tuloksista, ja iltapäivän aikana hahmoteltiin vuorovaikutteisin työpajamenetelmin uuden ohjelman painopisteitä ja käytiin keskustelua sen mahdollisista sisällöistä. Sähköinen kysely toteutettiin verkossa toimivalla ZEF-kyselypohjalla, jolla voidaan kerätä tavallista verkkokyselyä monipuolisempaa arviointitietoa. Kyselyn kohderyhmään kuuluivat maakuntien lisäksi kuntien johtoa sekä muita viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, kuntayhtymät, seudulliset kehittämisyhtiöt, TE-keskukset ja muut aluehallintoviranomaiset, yrityksiä sekä muuta elinkeinoelämän edustusta, yliopistot, korkeakoulut sekä muut oppi- ja tutkimuslaitokset sekä järjestöjä. Maakuntakohtaisesti räätälöityyn kyselyyn vastasi yhteensä 201 henkilöä, jotka jakautuivat maakunnittain taulukon 1 mukaisesti. Kysely toteutettiin pääosin toukokuun 2009 aikana. Lisäksi Satakunnan osalta tehtiin kaksi uusintakierrosta syksyn 2009 aikana vastausprosentin nostamiseksi

10 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet. Maakunta Vastaajajoukko Vastanneet Vastausprosentti Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Vastaajista noin puolet on osallistunut maakuntaohjelman valmistelutyöhön vähintäänkin suunnitelmia kommentoiden. Neljäsosa vastaajista on osallistunut jonkin ohjelman tiimoilta toteutetun toimenpiteen toteutukseen. Samankokoinen osuus vastaajista on myös ollut mukana maakuntaohjelman projektiryhmässä. WFA-toiminnassa mukana olleita oli joka kymmenes ja maakuntaohjelman ohjausryhmässä on mukana ollut 7 prosenttia vastaajista. Kyselyssä kerättiin toimijoiden yleisiä näkemyksiä oman maakunnan ohjelman ja sen valmisteluprosessin onnistumisesta sekä WFA-yhteistyön lisäarvosta. Lisäksi kyselyn yhteydessä kerättiin verkostoanalyysin aineisto. Vaikutusvaltaisimmat organisaatiot ja keskeisimmät yhteistyökumppanit selvitettiin siten, että kyselyvastaajia pyydettiin nimeämään viisi organisaatiota, joiden he katsoivat olevan kaikista vaikutusvaltaisimpia maakunnan tasolla, minkä jälkeen vastaajat arvioivat nimeämiään organisaatioita annetuista kriteereistä. Lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään ne organisaatiot, joiden kanssa vastaaja tekee eniten yhteistyötä, sekä sen jälkeen arvioimaan yhteistyön laatua kunkin organisaation osalta. Verkostoaineiston analysointimenetelmät on kuvattu tarkemmin luvussa

11 4. WFA-alueen kuvaus Länsi-Suomen Allianssin (WFA) alue muodostuu viidestä maakunnasta: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnista. Alueella asuu yhteensä 1,32 miljoonaa ihmistä eli neljännes Suomen väestöstä. Alueen maakunnilla on yhteinen en kehittämisstrategia, joka nojautuu neljän yliopiston ja seitsemän ammattikorkeakoulun sekä lukuisten korkeakouluyksiköiden tarjoamaan osaamisen infrastruktuuriin. Alueen ja sen yritysten kilpailukykyä on määrätietoisesti tuettu verkostoituneen liiketoiminnan innan suuntaan, joka kykenee hyödyntämään koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä välittäjäorganisaatioina toimivien teknologia- ja osaamiskeskusten osaamispohjaa ja innovaatiopotentiaalia. WFA-alueen maakuntien välinen yhteistyö organisoitiin vuonna Yhteistyön piiriin kuuluu maakuntien yhteinen edunvalvonta sekä voimavarojen yhdistäminen maakuntaa laajemmissa asioissa. Tiedon ja kokemusten vaihto muodostaa tärkeän yhteistoiminnan alueen mm. teemakohtaisten koulutusten ja seminaarien muodossa. Maakunnat pyrkivät yhdessä myös markkinoimaan aluettaan sekä kotimaassa että Euroopan unionin alueella. Näitä tavoitteita tukee Brysselissä toimiva Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto, joka on toiminut vuodesta WFA-alueen kotimaan toimisto toimii Pirkanmaan liiton yhteydessä Tampereella. Kuva 2. WFA-maakunnat

12 Katsaus aluekehityksen seurannan tunnuslukuihin Tässä luvussa luodaan yleiskatsaus WFA-alueen maakuntien ominaisuuksiin ja tunnuspiirteisiin. Tarkastelu perustuu alueiden kehittymisen seurannan tunnuslukuihin 9 ohjelmakauden ajalta sekä muihin kunkin maakunnan ohjelman painopisteiden näkökulmasta relevantteihin tilastotietoihin. Katsauksen tarkoituksena on tuoda esiin eri maakuntien välisiä eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä rakenteellisesti ja tällä ohjelmakaudella, sekä tarkastella maakuntakohtaisia kehityssuuntia suhteessa maakuntien omiin kehittämistavoitteisiin. Kuvassa 3 on esitetty maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa asetettujen määrällisten tavoitteiden toteuma WFA-maakunnittain lukuun ottamatta Satakuntaa, jossa määrällisiä tavoitteita ei ole asetettu. Tavoitteet on asetettu vuodelle 2010, mutta tilastotietojen saatavuudesta johtuen on toteuma voitu laskea vuoden 2008 tilanteen mukaan (muutamien indikaattorien osalta myös vuoden 2007 osalta). Koska eri maakuntien asettamat seurantaluvut vaihtelevat, on tähän tarkasteluun otettu mukaan alueiden kehittämislain mukaiset indikaattorit. Tavoitteen toteuma on laskettu suhteuttamalla viimeisin saatavilla ollut tilastotieto asetettuun tavoitteeseen, mikä mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen tarkastelun maakuntien välillä. Kuva 3. Maakuntaohjelmien määrällisten tavoitteiden toteutuma viimeisimmän saatavilla olleen tilastotiedon mukaan (Indikaattoritiedot toteuttamissuunnitelmista ja tilastoindikaattorit Tilastokeskus 2009). 9 Alueiden kehittämisestä annetun lain 18 :n ja asetuksen 13 :n mukaisen seurannan tunnusluvut

13 Pirkanmaa Pirkanmaalla edetään monessa asiassa maan keskiarvon yläpuolella ja siellä ohjelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu parhaiten. Ainoa tavoite, jossa on jääty jälkeen, on työllisyys; työttömyysaste on tosin ollut taantumasta johtuen nousussa koko maassa. Eniten aluekehityksen tunnusluvut ylittyivät muuttoliike- ja väestöindikaattoreiden osalta, jossa luonnollinen väestönkasvu oli vuonna 2008 lähes kaksinkertaista vuoden 2010 asetettuun tavoitteeseen nähden. Myös yritysten lukumäärässä ollaan selvästi tavoitetta edellä. Pirkanmaa on väestömäärältään ja -tiheydeltään selkeästi suurin WFA-maakunta, jossa asuu noin yhdeksän prosenttia koko maan väestöstä. Väestönkasvu on Pirkanmaalla WFA-maakuntien korkeinta, ja myös muuttoliikkeen osalta Pirkanmaan tilanne on hyvä. Nettomuutto suhteutettuna koko maakunnan väestöön oli vuonna ,34 prosenttia. Pirkanmaan väestön ikärakenne on niin ikään WFA-alueen suotuisin. Myös väestöennuste näyttää positiivisimmilta Pirkanmaan osalta. Työllisyys on parantunut kaikissa WFA-maakunnissa 2000-luvulla, mutta myös työttömyys on pysynyt niissä kuitenkin verrattain korkeana. Talouskriisi on heikentänyt tilannetta merkittävästi. Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamien, viimeistä vuotta koskevien seurantatietojen mukaan työttömyyden kasvu on ollut erityisen suurta etenkin Länsi-Suomen alueella. 10 Pirkanmaan kehitys on ollut viime vuosina pääosin myönteistä työllisyyden ja talouden suhteen. Erityisesti Tampereen seutu on hyötynyt suuresta muuttovoitosta, mutta myös Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan kehitys on ollut tältä osin positiivista. Talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin heijastuneet vuoden aikana myös Pirkanmaahan, ja työttömyysaste on kasvanut nopeasti. Yritysten liikevaihdon kasvu on pysähtynyt ja se kääntyi laskuun teollisuuden ja kaupan osalta vuoden 2008 lopulla. Pirkanmaa on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen maakunta, jossa teollisuudella on merkittävä sija. Pirkanmaa on erikoistunut kemianteollisuuteen, tekstiiliteollisuuteen sekä koneiden ja laitteiden valmistukseen. Vahvoja aloja ovat myös metsäteollisuus ja elektroniikka. Maakunnan yritystiheys on erittäin suuri. Vientiä harjoittavat erityisesti paperi-, metalli- ja elektroniikkateollisuuden alat. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta erot maakuntien kesken ovat käsitellyistä tunnusluvuista kaikkein suurimpia. Pirkanmaalla tehdään liikevaihdon määrällä mitaten lähes kuusi prosenttia koko maan T&Ktoiminnasta. Tämä kuvastaa innovaatiotoiminnan keskittymistä valtakunnallisella tasolla suurimpiin kasvukeskuksiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursoinnissa myös Keski-Suomi sijoittuu valtakunnan kärkeen. Muissa WFA-maakunnissa osuus on huomattavasti alhaisempi. On kuitenkin huomattava, että kaikissa muissa WFA-maakunnissa on panostettu voimakkaasti alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamiseen ja luovien kehittämisympäristöjen synnyttämiseen, lähtien alueen omista osaamisvahvuuksista ja suhteellisesta erikoistumisesta. 10 Maakuntien suhdannekehitys , TEM analyyseja15/2009, Ilkka Mella

14 Kuva 4. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toiminnan toimipaikat vuonna 2007 (Tilastokeskus 2007). Myös informaatiosektorin 11 työpaikat keskittyvät WFA-alueella Pirkanmaalle, jossa 10 prosenttia työpaikoista on tällä sektorilla. Informaatiosektorin työpaikat ovat aluekehityksen kannalta merkittävä tekijä, sillä niissä nähdään tulevaisuuden taloudellisen menestyksen avain, ja lisäksi työpaikkakehitys on ollut niissä nopeaa muihin aloihin verrattuna. Osaamisintensiivisen informaatiosektorin työpaikkojen kehitys korreloi vahvasti alueen muun elinkeinoelämän kehityksen kanssa (muodostaahan se monessa tapauksessa niihin liittyviä tuki- ja sisältöpalveluja) ja informaatiosektorin työpaikkojen kasaantuessa suuriin kaupunkikeskuksiin siin lisääntyy niiden kompetenssien ylivertaisuus suhteessa muihin alueisiin entisestään. Pirkanmaa on ainoa yhteistyöalueen maakunta, joka ylittää informaatiosektorin työpaikkaosuudessa koko maan keskiarvon, joka on noin 9 prosenttia. Keski-Suomen työpaikoista tällä sektorilla on noin 7 prosenttia, Pohjanmaalla hieman alle 5 ja Satakunnassa 4 prosenttia. Vähiten informaatiosektorin työpaikkoja on Etelä-Pohjanmaalla. Kuva 5. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista ta vuonna 2008 (Tilastokeskus 2009). 11 ICT-sektorin (tieto- ja viestintätekniikkatoimialojen) lisäksi tilastokeskuksen informaatiosektoriin lukeutuvat sisältötuotannon alat kuten tavaratuotanto, palvelutuotanto, kustantaminen, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset, liikkeenhoidon konsultointi, elokuva- ja videotoiminta, radio- ja televisiotoiminta, uutistoimistot sekä mainospalvelut

15 Keski-Suomi Myös Keski-Suomen maakuntaohjelmassa asetetut määrälliset tavoitteet on saavutettu jokseenkin hyvin. Eniten odotukset maakunnan kehityksessä on ylittynyt uusien yrityksien ien vuotuisen määrän osalta. Myös alueellinen llinen bruttokansantuote on pysytellyt tavoitetasoa korkeammalla. Selkeimmin Keski-Suomessa ollaan tavoitteesta jäljessä luonnollisen väestönkasvun kehityksessä. Keski-Suomessa väestömäärä on kasvussa. Keski-Suomen kasvuvauhti ei ole yhtä kovaa kuin Pirkanmaalla, mutta myös siellä väestönkasvu perustuu keskusseudun vahvaan vetovoimaan ja Jyväskylän seutu onkin yksi Suomen pääkasvukeskuksista. Sen vetovoiman nähdään perustuvan vahvasti seudun koulutus- ja työpaikkatarjontaan, minkä johdosta myös väestön ikärakenne on hyvä. Muiden maakuntien tavoin myös Keski-Suomessa on ongelmana kuitenkin se, että väkiluku kasvaa ainoastaan keskuskaupungissa ja sen läheisellä maaseudulla, mutta muilla alueilla väkiluku laskee. Myös työpaikat ovat keskittyneet vahvasti Jyvässeudulle seudulle ja siellä erityisesti Jyväskylään. Muiden WFA-maakuntien osalta keskittyminen ei ole näin vahvaa, ja tämä on erityisesti Jyväskylän ongelma. Keski-Suomea voidaan pitää perusteollisuuden ja uusien teknologioiden maakuntana. Sen kivijalkoja ovat perinteinen teollisuus (mm. metsä-, paperi-, metalli-, puutuote- ja koneteollisuus) ja palvelualat; toisaalta maakunnassa panostetaan voimakkaasti tulevaisuuden kasvualoihin (mm. tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja ympäristötekniikka, hyvinvointi- ja nanoteknologia). Suluissa esitetyt teollisuudenalat ovat maakunnan vahvuuksia eli niiden toteutunut aluetaloudellinen ja työllistävä merkitys on ollut suuri ja maakunnassa on vahva halu painottaa näitä aloja myös tulevaisuudessa. Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat vahvoja koulutuksen ja osaamisen maakuntia, joissa tarjonta on monipuolinen ja koulutussektori on myös suuri työllistäjä. Kuva 6. Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2008 (Tilastokeskus 2009). Talouden taantuma sekä erityisesti sen aiheuttamat muutokset metsäteollisuudessa ovat tällä hetkellä Keski-Suomen merkittävimpiä haasteita. Keski-Suomen työttömyys on ollut laskussa, mutta oli edelleen suuri ongelma jo ennen taantumaa. Työttömyysaste on korkea sekä muihin WFA-maakuntiin että

16 kansalliseen tasoon nähden. Myös ikärakenteen muutoksesta aiheutuva työvoiman poistuma sekä työttömyyden kasvu tulee olemaan maakunnassa yhä kriittisempiä kysymyksiä. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan osalta kaikkia määrällisiä ällisiä tavoitteita ei ollut vielä saavutettu vuoden 2008 loppuun mennessä, vaan tavoite oli ylittynyt ainoastaan työpaikkojen määrän sekä niukasti alueellisen bruttokansantuotteen osalta. Suhteellisesti eniten tavoitteesta ollaan jäljessä luonnollisen väestönkasvun suhteen, mutta myös lopettaneita yrityksiä on ollut odotettua enemmän. Etelä-Pohjanmaan väkiluvun kehitys on ollut kuluvan vuosikymmenen aikana pääosin tappiollista, minkä nähdään johtuvan pääosin opiskelijoiden poismuutosta. Kaikkien indikaattoreiden kohdalla kehitys on mennyt kuitenkin positiiviseen suuntaan nettomuuttoa lukuun ottamatta. Etelä-Pohjanmaan haasteena onkin se, että etenkin nuorten muutto pois alueelta on suurta. Tämä johtuu muun muassa opiskelupaikkojen niukasta tarjonnasta. Koulutusasteen utusasteen osalta Etelä- Pohjanmaan, mutta myös Satakunnan osalta korostuu korkeakoulutettujen muita maakuntia alhaisempi määrä. Myös Pohjanmaalla koulutustaso on alempi kuin maassa keskimäärin. Tosin Etelä-Pohjanmaalla koulutustaso on kohonnut tasaisesti Poriin ja Seinäjoelle perustettujen yliopistokeskusten ansiosta. Työpaikkakehityksessä Etelä-Pohjanmaa on koko maan mittakaavassa kärkimaakuntia. 12 Pienyritysvaltaisella ja WFA-maakunnista harvaanasutuimmalla Etelä-Pohjanmaalla korostuvat elintarvikeklusterin n piiriin kuuluvat toimialat, kuten elintarvikkeiden alkutuotanto, maatalouskoneet sekä elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet. Muita merkittäviä klustereita ovat metalliklusteri sekä puutuoteklusteri sisältäen huonekalujen ja muun puutuoteteollisuuden liiketoimintaa. Rakennustuoteteollisuus, erityisesti hirsirakentaminen on maakunnan vahvuus. Uudet mahdolliset ja kehitettävät vahvuudet ovat erityisesti luovilla aloilla ja elämystuotannossa. Elämystuotannon keihäänkärkiä ovat liikunta-ala, ala, rytmimusiikki, tapahtumatuotanto ja sisustusala. Kuva 7. Yritysten lukumäärä 1000 asukasta kohden vuonna 2008 (Tilastokeskus 2009). 12 Rakennemuutoskatsaus us 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu

17 Pohjanmaa Myös Pohjanmaan osalta on vuonna 2008 ylletty hyvin lähelle vuodelle 2010 asetettuja tavoitteita ja indikaattoreiden kehitys on ollut maakuntaohjelman alusta saakka positiivinen luonnollista väestönkasvua lukuun ottamatta. Väkiluvultaan pienin WFA-maakunnista on Pohjanmaa, jonka väkiluku jää selvästi alle asukkaan. Maakunnassa väestönkasvu keskittyy keskuskaupungin eli Vaasan seudulle. Pohjanmaan väkilukua kasvattaa luonnollinen väestönkasvu, joka oli 0,23 prosenttia vuonna 2008, sekä maahanmuutto. Haaste on opiskelijoiden muutto pois alueelta. Pohjanmaan työllisyysaste saste on perinteisesti ollut alhaista, mutta myös täällä työttömyys on lähtenyt vuonna 2008 nousuun, kasvun pysytellessä kuitenkin maan keskiarvon alapuolella. Eri päätoimialojen liikevaihdon kasvu on hidastunut, mutta vielä vuoden 2008 lopulla suunta on pysynyt positiivisena. Pohjanmaalla on erikoistuttu koneiden ja laitteiden valmistukseen, muoviteollisuuteen, kulkuneuvojen valmistukseen sekä maa-, metsä- ja kalatalouteen, joissa kussakin alan osuus on noin kymmenes alan liikevaihdosta koko maassa. Alkutuotantoon nojautuvien peruselinkeinojen osuus on verrattain korkealla tasolla. Teollinen tuotanto on samaan aikaan kuitenkin vahvaa: paperi- ja massateollisuus, koneteollisuus, elektroniikka sekä metallituotteet muodostavat teollisuustuotannosta suuren osan. Muita erityisiä aloja ovat energia-ala ala ja veneteollisuuden tuotantoverkosto. Kuva 8. Työllisyysaste WFA-maakunnissa vuonna 2007 (Tilastokeskus 2009). Satakunta Satakunnassa aluekehitykselle ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita, mutta seurannan tunnuslukujen kehitys on ollut pääosin myönteistä maakuntaohjelmakauden käynnistymisestä vuoden 2008 loppuun. Ainoana WFA-maakunnista kuitenkin bruttokansantuote on tarkastelujaksolla laskenut. Myös työttömyystilanne on pahentunut. Satakunnan väestökehityksen suunta on laskeva ja ikääntyneiden osuus korkein ja työikäisten osuus on pienin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö tulee myös jatkossa vähenemään siellä WFAmaakunnista kaikista jyrkimmin. Muiden maakuntien osalta väestöennustekäyrä on kasvava. Satakunnan työpaikkakehitys on ollut viime vuosina myönteistä, mutta se kääntyi selvään laskuun vuoden 2008 aikana. Työttömyysaste on vuoden 2009 alussa selvästi noussut ut erityisesti Pohjois-Satakunnan alueella. Yritysten liikevaihdon kasvu on pysähtynyt eri toimialoilla ja teollisuudessa liikevaihdon määrä

18 väheni vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2008 maakunnan työllisyysaste oli 70,8 prosenttia, mikä on kuitenkin niukasti maan an keskiarvoa korkeammalla. Satakunta on vahvasti teollistunut maakunta. Vahvimmat teollisuuden toimialat ovat metalliteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Tuotantotoiminnan painopisteen ollessa perusteollisuuden toimialoilla on kasvu myös jäänyt esim. Pirkanmaata alhaisemmaksi. Satakunnan toimialarakenteessa kasvutoimialoja on vähän ja korkean teknologian yritysten määrä on alhainen. Yleiskatsaus WFA-maakuntien aluetalouden tilaan ja kehitysnäkymiin Aluetalouden yleisimmin käytetty mittari on bruttokansantuote asukasta kohden. Se on esitetty maakuntakohtaisesti ja koko maan osalta kuvassa 9. Alueellisella bruttokansantuotteella mitattuna WFAalueen kärkeä pitää Pirkanmaa. Seuraavaksi sijoittuvat Pohjanmaa, Satakunta, Keski-Suomi ja viimeisempänä Etelä-Pohjanmaa. Sijoitukset ovat pysyneet 2000-luvun ajan pääosin samana. Kuva 9. Maakuntakohtainen bruttokansantuote asukasta kohden sekä koko maan keskiarvo vuosina (Tilastokeskus 2009; Aluetalous). Alueiden kehittyneisyyden eroja BKT per capita -lukua monipuolisemmin kuvaava mittari on BTVindikaattori 13, joka ottaa taloudellisen tuotoksen lisäksi huomioon myös muita alueiden kehityksen kannalta merkittäviä lukuja. BKT:n lisäksi siinä huomioidaan samanaikaisesti myös työn määrä sekä väestömäärän muutokset. BTV-indikaattorien tarkastelu ajanjaksolla (kuva 10) osoittaa Pirkanmaan pärjäävän aluetaloudellisesti parhaiten sekä muihin WFA-maakuntiin että koko Suomeen verrattuna. Maakuntien kansallisessa vertailussa Pirkanmaan sijoitus on tarkasteluajanjaksolla toinen. Pirkanmaan positiivisen kehityksen taustalla nähdään monipuolinen tuotantorakenne, jonka johdosta kehitys on ollut myös hyvin tasaista BTV-indikaattori on laskennallinen tilastoluku, jolla tarkastellaan alueiden kehityksen muutosta. Luvun muodostamisessa vertailupohjana on koko maan kehitys. Indikaattori ottaa huomioon tuotannon, jota mitataan alueellisella llisella bruttokansantuotteella, työn määrän ja sen muutoksen, jota mitataan työpaikkojen määrällä sekä väestön määrän muutokset. 14 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu

19 Pirkanmaan jälkeen alueen maakunnista seuraavaksi sijoittuu Keski-Suomi. Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa sijoittuvat vertailussa alle keskitason, mutta vuoden ajanjaksolla sijoille neljä ja viisi. Kuitenkin heti vuoden 2003 jälkeen Etelä-Pohjanmaan menestys on hiipunut. Keski-Suomi sijoittuu vertailussa keskitason alapuolelle, mutta sen menestys ei ole laskenut vuotta 2006 kohti mentäessä yhtä jyrkästi kuin lukuisien muiden maakuntien. WFA-maakuntien välisessä BTV-indikaattorivertailussa huonoimmin sijoittuu Satakunta. Sen kolme vuosipoikkeamaa ovat miinuksella ja vain yksi vuosi on ollut hieman koko maata parempi. 16 Satakunnan heikkoon kehitykseen ovat olleet vaikuttamassa kaikki kolme BTV-indikaattorin komponenttia, ennen kaikkea alueen tuotannon heikkous. Kuva 10. Maakuntakohtainen BTV-indikaattori komponenteittain ajanjaksolla (Tilastokeskus 2009). Taantuma tulee vaikuttamaan kaikkien maakuntien kehityksen osalta negatiivisesti. Huhtikuussa 2009 tehdyn Etla:n maakunnittaisen ennusteen 17 mukaan tuotannon laskusuhdanne vähentää työllisten määrää vuosina yhteensä noin henkeä. Maakunnittaisten erojen arvioidaan pysyvän vähäisinä. Yksi eniten työpaikkajoen menetyksistä kärsivä maakunta tulee ennusteen mukaan olemaan kuitenkin Satakunta yhdessä Kainuun, Etelä-Karjalaensimmäisenä Pohjois-Savossa, a, Uudellamaalla ja ja Lapin kanssa. Työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun Kanta-Hämeessä. 15 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu 16 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu 17 Tuotannon ja työllisyyden ennuste maakunnittain (huhtikuu 2009), ETLA

20 Taantuman jälkeinen uusi nousukausi ja työvoiman kysynnän voimistumisen odotetaan tapahtuvan ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa keskuksissa. Yritysten ja alueiden kilpailun osaavasta työvoimasta arvioidaan kiristyvän, koska työvoimaresurssit vähentyvät suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä merkittävästi. Tämän oletetaan merkitsevän työvoiman keskittymistä entistä voimakkaammin pääkaupunkiseudulle ja muutamille suurille keskusalueille. On kuitenkin mahdollista että myös pienemmät maakuntakeskukset, jotka ovat talouskasvun jälleen voimistuessa elinkeinopohjaltaan riittävän vahvoja ja monipuolisia, pystyvät saamaan muuttovoittoa. Tällöin keskittyminen jatkuisi osittain myös maakuntien sisäpuolella. Useimmilla maaseutualueilla väestö- ja työvoimaresurssit tulevat vähentymään ikääntymisen myötä paljon. Toisaalta erikoistumalla vahvuuksiinsa monet reuna-alueetkin voivat menestyä, esimerkiksi kehittämällä luonnonvarateollisuutta, kuten bioenergiaa tai kaivostoimintaa sekä kehittämällä matkailua. 18 Kuvassa 11 on esitetty väestöennuste ja kuvassa 12 ennuste yli 65-vuotiaiden osuuden muutoksesta maakunnittain. WFA-maakunnissa ikäryhmän osuus tulee kasvamaan lähivuosina 11,5 15 prosenttia. Ikääntyneiden en suuri osuus väestöstä pysyy kehityshaasteena seuraavat vuotta, joten tämän seikan huomioiminen ja siihen varautuminen on maakuntien kehittämistyön kannalta erittäin merkittävää. Monissa maakunnissa onkin ikäosaamisen muotojen, mm. uudenlaisten ikääntyneiden palvelujen kehittäminen nostettu aktiivisemmin kehittämisen keskiöön. Kuva 11. Väestöennuste (Tilastokeskus 2009). 18 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Maakunnan liitto ja sen tehtävät aluekehitysviranomaisena Kuntayhtymä, johon kuuluminen on kunnille pakollista. Ylintä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot