Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien 2007 2010 arviointi"

Transkriptio

1 Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien arviointi Net Effect Oy Petri Uusikylä Sampo Ruoppila Kaisa Lähteenmäki-Smith Eeva Terävä Anna Kantola

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntaohjelmatyö alueiden kehittämisessä Arvioinnin aineisto ja menetelmät WFA-alueen kuvaus Katsaus aluekehityksen seurannan tunnuslukuihin Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Yleiskatsaus WFA-maakuntien aluetalouden tilaan ja kehitysnäkymiin Maakuntakohtaiset arvioinnit Etelä-Pohjanmaa Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Keski-Suomi Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Pirkanmaa Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Pohjanmaa Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Satakunta

3 Maakuntaohjelman painopisteet Arvio ohjelman ja kärkihankkeiden onnistumisesta Kohti uutta ohjelmakautta Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Verkostot maakuntien kehittämistyössä Verkostoanalyysin tulokset Maakuntaohjelmien onnistuminen ja WFA-yhteistyön lisäarvo Yhteisiä johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia Liite 1. Haastattelut Liite 2. Aluekehityksen seurannan tunnusluvut

4 1. Johdanto Tämä arviointi koskee Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntien: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan voimassa olevia maakuntaohjelmia ( ) ja niiden toteutusta. Kyseessä on alueiden kehittämislain (602/ ) mukainen ohjelmakauden aikainen ulkopuolinen arviointi. Arviointi suoritetaan vaiheessa, jossa sen tuloksia voidaan hyödyntää seuraavan ohjelmakauden ( ) linjausten tekemiseen. Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) ohjelma maakunnan alueella tapahtuvien kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi ja yhteensovittamiseksi sekä rahoituksen kohdentamiseksi. Ohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelman on tarkoitus olla maakunnan alueella keskeisin alueellisen kehittämistyön operatiiviset painotukset ja toimenpidekokonaisuudet osoittava suunnitelma, johon nähden muiden alueella toteutettavien strategioiden ja ohjelmien sisältöjä ja toteutusta tulisi koordinoida. Laajuudeltaan maakuntaohjelma on eri maakunnissa hieman vaihteleva; joissakin maakunnissa ohjelma kattaa kaiken maakunnan kehittämisen kannalta oleellisen toiminnan, toisissa sen sisältö on rajatumpi ja strategisempi. WFA-maakuntien välinen yhteistyö on organisoitu vuonna Yhteistyön piiriin kuuluvat sekä maakuntien yhteinen edunvalvonta että voimavarojen yhdistäminen maakunnallisia kysymyksiä laajemmissa haasteissa. Yhteistoiminta muodostuu pääasiassa tiedon ja kokemusten vaihtamisesta muun muassa yhteisten koulutusten ja seminaarien muodossa. Lisäksi alueet pyrkivät markkinoimaan aluettaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueen maakunnilla on yhteinen kehittämisstrategia, joka kohdistuu alueen osaamisen ja innovoinnin vahvistamiseen. Tärkeä osa alueen osaamisinfrastruktuuria ovat sen neljän yliopistoa, seitsemän ammattikorkeakoulua ja lukuisat korkeakouluyksiköt. Alueen yritysten kilpailukykyä on määrätietoisesti tuettu verkostoituneen liiketoiminnan suuntaan siten, että alueella kyettäisiin hyödyntämään koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä välittäjäorganisaatioina toimivien teknologia- ja osaamiskeskusten osaamispohjaa ja innovaatiopotentiaalia. Raportissa arvioidaan sekä maakunnittain että suuralueena kuinka WFA-alueen maakuntaohjelmat ovat toimineet yhteistyön, toimijoiden sitoutuneisuuden ja kehittämisverkostojen toimivuuden eli aluekehityksen toteutuksen ja käytännön täytäntöönpanon näkökulmasta, ja aluekehityksellisen vaikuttavuuden sekä strategian ja teemavalintojen osuvuuden näkökulmasta. Lisäksi arvioinnissa on tarkasteltu maakuntaohjelmassa asetettujen seurannan tunnuslukujen toteutumaa. Arviointiin on sisällytetty myös kehittämisnäkökulma siten, että sitä voidaan hyödyntää seuraavan maakuntaohjelman valmistelussa ja eri maakuntien parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa. Lisäksi on selvitetty sitä, kuinka edellisessä WFA-yhteisarvioinnissa esitetyt suositukset ovat toteutuneet

5 2. Maakuntaohjelmatyö alueiden kehittämisessä Tarkastelemallamme arviointiajanjaksolla sovellettu Suomen aluekehittämisen visio 1 vuoteen 2013 on korostanut ohjelmallisuuden hyödyntämistä ja elinvoimaisuuden tukemista koko maassa, kilpailukykyä, aluelähtöisyyttä ja alueiden erilaisuuden huomioimista. Visio on, että vuonna 2013 kaikki maakunnat ovat elinvoimaisia ja jokaisessa maakunnassa on vahvoja ja kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja, joita ympäröi elinvoimainen maaseutu. Suomen eri alueet tarjoavat aidosti erilaisia elinympäristöjä. Alueiden omaleimaisuus on vahvaa. Lisäksi visiossa täydennetään, että Suomella on oma erikoistunut roolinsa globaalissa kilpailussa ja erilaiset alueet sopeutuvat joustavasti elinkeinorakenteiden muutoksiin. Aluerakenne muuttuu hallitusti ja tavoitteellisesti tukien tasapainoista alueellista kehitystä ja vahvistaen monikeskuksisuutta. Suomi on edelläkävijä tietoyhteiskuntakehityksessä ja tietotekniikan antamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä etäisyyksien voittamiseksi. Alueiden kehittämislaki tuli voimaan vuoden 2003 alusta ja siinä määriteltiin mm. vastuu aluepolitiikan tavoitteiden toteuttamisesta kuntien ja valtion jaettavaksi. Laissa säädetään alueellisesta suunnittelusta, joka perustuu eri osapuolten yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Yhteistyöllä vaikutetaan alueellisten toimien rahoitukseen ja kohdentumiseen valtion ja kuntien talousarvioissa. Maakuntaohjelman roolia määrittää alueen monista ohjelmista koostuvan kehittämistyön yhteen kokoaminen ja sovittaminen. Maakuntaohjelma on alueellisten tarpeiden ja tahdonmuodostuksen ilmentymä, joka kaikkien valtion viranomaisten on asianmukaisesti otettava huomioon. Yleisellä tasolla maakuntaohjelmaan vaikuttavat myös valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittaiset alueiden kehittämisen strategiat ja maakuntaa koskevat alueiden kehittämislaissa tarkoitetut erityisohjelmat. Maakuntasuunnittelun viitekehys on ajallisesti pitkä: maakuntasuunnitelma unnitelma asettaa tavoitteet vuodelle, kun taas maakuntaohjelma konkretisoi näiden pitkän tähtäimen painopistevalintojen tavoitteenasettelun maakuntavaltuuston vaalikaudelle. Kuva 1. Maakuntasuunnitelman rakenne. Maakuntasuunnittelun suhdetta kansallisiin painopistevalintoihin ja strategioihin on asteittain tiivistetty. Jatkossa, eli vuoden 2010 alusta voimaan tulevalla lainsäädännöllä tavoitteena on vahvempi aluelähtöisempi painotus. Selvää onkin, että aluekehitystoimet edellyttävät eri rahoitusvälineiden ja myös eri hallinnonalojen investointipanosten yhteensovittamista. Ohjausvaikutuksen ajatellaan syntyvän siitä, että yhtenäisen alueellisen näkemyksen avulla voidaan vaikuttaa keskushallintoon. Edunvalvontavaikutuksen lisäksi budjettiohjauksen sitovuutta pyrittiin kuitenkin entisestään tehostamaan, 1 Sisäasiainministeriö (2003) Suomen aluekehittämisstrategia Aluekehittämisstrategiatyöryhmän mietintö, Helsinki: SM

6 ja kansallista aluepolitiikkaa voimistamaan alueiden kehittämisen tavoitteiden toteuttamiseksi, parantamalla käytössä olevien voimavarojen tehokasta kohdentamista kaikilla hallinnonaloilla, ja koordinointia hallinnonalojen välillä. Selvityshenkilö Esko Riepula antoi asiaa koskevan lakia täsmentävän esityksensä helmikuussa 2004 ja tavoitteeksi asetettiin alueellisen kehittämisen kokonaismäärärahojen säilyttäminen jatkossakin vähintään samalla tasolla. Sisäasiainministeriö valmisteli Riepulan esityksen pohjalta alueiden kehittämislain muutokset ja eduskunta hyväksyi marraskuussa 2005 alueiden kehittämislain muuttamisen (954/2005), joka tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Muutos vahvisti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vaikutusta valtion talousarvion laadintaan. Uuden 10 a :n mukaisesti ministeriöt kokoavat keskeisesti alueelliseen kehittämiseen vaikuttavat määrärahaehdotukset ja tekevät niistä esityksen valtioneuvoston yleisistunnon päätettäväksi. Päätöksessä voidaan jättää osa maakuntaan kohdennetusta määrärahasta jakamatta määrättyyn käyttötarkoitukseen. Maakunnan liiton roolia vahvistettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa koottujen ja muiden alueelliseen kehitykseen vaikuttavien määrärahojen kohdistamisesta. Lain muutoksella toteuttamissuunnitelman hyväksyminen siirrettiin myös maakunnan liiton tehtäväksi. Samoin tiivistettiin yhteistyötä maakuntien ja ministeriöiden välillä. Ministeriöiden edellytettiin myös neuvottelevan maakuntien kanssa määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta. Näin ollen maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tulisi olla alueen viranomaisten yhteinen kanta alueen kehittämisestä ja siihen käytettävistä määrärahoista. Tämä yhteinen näkemys käytännössä testataan ministeriöiden käydessä tuloskeskusteluja alaisensa hallinnon kanssa. Maakuntaohjelman roolia on edellä kuvatuilla tavoin pyritty vahvistamaan kohti kokonaisvaltaista alueellista suunnittelua. Kuten on todettu 2007 julkaistussa tavoitepäätöksen arvioinnissa, tässä ei ole kovinkaan hyvin onnistuttu. Toteuttamissuunnitelman vähäinen ohjausvaikutus käytännössä aiheutti sen, ettei ohjelman toteuttamiseen ole ollut käytettävissä riittävän voimakkaita ja toimijoita velvoittavia välineitä. Toteutuksen onnistuminen on pitkälti kiinni eri toimijoiden sitoutumisesta yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin, mikä korostaa onnistumista yhteistyössä. Sektoriviranomaisten tehtävänä on kuitenkin samanaikaisesti pitää huolta oman hallinnonalansa kokonaisuuden kehittämisestä koko valtakunnan tasolla. Tämä ei aina asetu yksiin alueellisesti määriteltyjen tavoitteiden kanssa. Riepulan ehdotusten pohjalta valmistellun alueiden kehittämislain muutoksen mukaisesti toteuttamissuunnitelman sitovuutta valtion talousarvioon lisättiin. Vuoden 2007 alussa voimaan astuneen muutoksen myötä toteuttamissuunnitelmasta oli tarkoitus muodostaa maakuntien talousarvioehdotus, joka koskee aluekehitykseen käytettävissä olevia määrärahoja valtion talousarviossa. Maakunnan talousarvioehdotuksen hyväksyy maakunnan liiton hallitus maakunnan yhteistyöryhmän otettua siihen kantaa. Keskushallinnon talousarvion valmistelu lähtee liikkeelle näistä alueellisista ehdotuksista, joita varten ministeriöt kokoavat keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat alueelliset määrärahat. Ministeriöiden tulee neuvotella maakuntien kanssa kyseisten määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta. Lakimuutoksen tarkoituksena oli vahvistaa toteuttamissuunnitelman sitovuutta ja näin ollen parantaa maakuntaohjelman tuloksellista toteuttamista. Varsinaisen aluepolitiikan lisäksi useilla muilla julkisen sektorin toimilla on vaikutuksia alueiden ja aluerakenteeseen kehitykseen. Näistä toimista muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan suureksi aluepolitiikaksi. Suureen aluepolitiikkaan voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi työvoimapoliittisia, - 5 -

7 maatalouspoliittisia tai hyvinvointipoliittisia toimenpidekokonaisuuksia 2. Tämänhetkisistä WFArelevanteista politiikkasektoreista myös elvytystoimet ja energiapolitiikka voidaan laskea myös tämän laajemman aluepolitiikan kenttään. Aluestrategiatyö ja aluekehityslainsäädännön muutos ovat parhaillaan valmistelussa. Näissä pyritään huomioimaan toimintaympäristön muutokset ja kansainvälistymisen ja globalisaation vaikutukset aluetalouksiin, ja siitä nousevat haasteet. Alueiden kehityspotentiaalin, uudistumiskyvyn ja paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen edellyttää toimintatapoja, joilla saadaan yhteinen käsitys alueen tarpeista ja vaihtoehdoista alueiden uudistumiskyvyn monipuoliseksi tukemiseksi. Aluekehittämisen koordinoinnista vastuullisen ministeriön mukaan suunta on ohjelmapolitiikasta vuorovaikutteiseen neuvottelupolitiikkaan 3. Aluekehityslainsäädännön osalta maakuntaohjelmien rooli ja lainsäädännöllinen asema ovat siis muutoksessa ja jatkossa ohjelmallisten välineiden rinnalla testattaneen enenevässä määrin uudenlaisia kehittämisen ja neuvottelun välineitä kuten aie- ja ohjelmasopimuksia, osana maakunnallisen kehittämisen työkalujen kirjoa. Kansallisesti ja kansainvälisesti alueellisen kehittämisen työkalupakkia on edelliseltä ohjelmakaudelta muuttanut kenties merkittävimmin kilpailukykytematiikan läpilyönti, sekä Lissabonin ja Göteborgin strategiset painotukset, ja niiden ohjausvaikutus kansallisiin linjauksiin, joissakin tapauksissa myös ohjelmatyöhön (hankevalmisteluun, rahoituskriteereihin, uusissa jäsenmaissa myös korvamerkittyihin rahoitusosuuksiin, ja seurantaan). Nordregion 4 Komission aluepolitiikasta vastaavalle pääosastolle tekemän selvityksen mukaan jäsenmaat soveltavat poliittisiin linjauksiinsa ja toimintakulttuuriinsa parhaiten sopivia välineitä Lissabonin ja Göteborgin agendan teemojen huomioimiseksi koheesiopolitiikassa (saman voi katsoa pätevän laajemmassa mielessä kansalliseen alueellisen koheesio- ja kilpailukykypolitiikkaan, näiden kahden tarpeellisen yhteensovittamisen myötä), ja näiden linjausten voi katsoa muodostavan valitun reitin Lissaboniin / Göteborgiin. Suomen katsotaan selvityksessä edustavan (yhdessä mm. Ruotsin ja Saksan kanssa) reittiä, jossa toimet kohdentuvat erityisesti innovaatio- ja tietointensiivisyyden kasvattamiseen keinona hyödyntää alueellista potentiaalia. Politiikkasektoreista erityisen tärkeitä ovat sekä talouskasvun että työllisyyden toimenpiteet, samoin kuin kaupunki- ja maaseutupolitiikka (tai erilaisten alueellisten tarpeiden heijastuminen alueelliseen innovaatio- ja osaamispolitiikkaan). Suhteessa Lissabonin agendaan ja kansallisten politiikkavalintojen yhteensovittamiseen Suomi on seurannut johdonmukaisesti omaa kilpailukykyä ja työllisyyttä korostavaa linjaansa. Eroja ja aukkopaikkojakin politiikkakoordinaatiossa on tunnistettavissa. Em. raportin mukaan esim. rakenneongelmat (erityisesti itäisissä osissa maata) ja saavutettavuuden haasteet ovat suomalaisen politiikan heikoimpia lenkkejä. Länsi-Suomen allianssin osalta priorisoinnit nykyisellä kaudella edustavat selkeästi edellä mainitun kaltaisia kilpailukykyteemoja ja osaamistalouden vahvistamista, samalla kun perinteisen teollisuuden haasteisiin on haettu uutta pontta erikoistumisesta ja uudenlaisista yhteyksistä palveluihin mm. elämys- ja palvelusektoreilla. 2 Sisäasiainministeriö (2007b) Suuri aluepolitiikka Suomessa: Julkisen talouden alueelliset vaikutukset vuosina Helsinki: SM. 3 Kavonius, V. (2009) Alueiden kehittämisen linjauksia ja työkaluja, PowerPoint -esitys. 4 Nordregio (2009) The Potential for regional Policy Instruments, , to contribute to the Lisbon and Göteborg objectives for growth, jobs and sustainable development. Final Report to the European Commission, Directorate- General for Regional Policy, Evaluation Unit, No 2007.CE.16.0.AT

8 Nykyisin vallitseva aluekehityksen paradigma EU:ssa korostaa alueellista erikoistumista ja alueellisen pääoman johdonmukaista hyödyntämistä, jossa institutionaalisella pääomalla ja toimijuudella on yhä merkittävämpi roolinsa erikoistumisen mahdollistajana (esim. CEC , Barca , 22; Eskelinen ). Vahvuudet voivat olla teollisia, t&k&i-verkostoihin ja osaamiseen liittyviä, mutta yhä enemmän muodostuvat vaikeammin (ainakin tilastollisin välinein) hahmotettavasta uusiutumiskyvystä, jota Sotarauta 8 uudessa raportissaan kutsuu itseuudistumisen kapasiteetiksi. Lähtökohtaisesti itseuudistumisen kapasiteetti jakautuu viiteen toisiinsa monin tavoin linkittyneeseen osaan: 1) rakenteelliskulttuuriset tekijät; (kovat ja pehmeät instituutiot), 2) innovaatiopolitiikka (ja muut kehittämispolitiikat), 3) muutoskäsitys, 4) itseuudistumisen ydinprosessit ja 5) institutionaalinen yrittäjyys (toimijuus). Sotaraudan analyysissa tämä kapasiteetti rakentuu tutkimusmatkailun, merkitysten antamisen, olemassa olevan hyödyntämisen ja lukkiutumien purkautumisen varaan. Tutkimusmatkailun tehtävänä on etsiä tulevaisuuksia avoimelta pöydältä ilman toimintaa ohjaavia täsmällisiä tavoitteita ja kysymyksiä. Merkitysten antamisen tehtävänä on suhteuttaa uudet asiat kyseisen alueen tai organisaatioiden toimintoihin ja osoittaa, mitä tämä merkitsee juuri meille. Kun tutkimusmatkailun ja etsinnän tarkoituksena on synnyttää uusia kompetensseja ja resursseja, hyödyntäminen puolestaan nimensä mukaisesti perustuu olemassa olevien resurssien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Lukkiutumien systemaattinen purkaminen muistuttaa, että rohkea tutkimusmatkailu, taitava merkitysten etsintä tai tehokas hyödyntäminen saattavat kutistua pieniksi askeliksi, jos alue on lukkiutunut monin tavoin menneeseen ja jäänyt historiaan perustuvien instituutioiden vangiksi. (Ibid.) Toimintakulttuurin tarpeellinen tuntemus ja tietoisuus omasta historiastaan ja lähtökohdistaan kohtaa kielteisen polkuriippuvuuden, jossa lukkiumat pahimmillaan estävät uusien toimintamallien testaamisen tai ainakin niiden laajamittaisen käyttöönoton. Uudistuskyky monessa eri suhteessa onkin WFA-maakuntien keskeisin kilpailutekijä ja monien tarkastelemiemme kehityskulkujen keskeinen selittävä muuttuja. 5 CEC (2008) Green Paper on Territorial Cohesion. Turning Territorial Diversity into Strength, COM(2008) 616 final, Brussels. 6 Barca, F. (2009) An Agenda for a Reformed Cohesion Policy: A place-based approach to meeting European Union challenges and expectations, Brussels: European Commission, DG REGIO. 7 Eskelinen, H. (2009) ESPON Pohjoisessa. Helsinki: TEM 8 Sotarauta, M. (2009) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. TEKES

9 3. Arvioinnin aineisto ja menetelmät Arvioinnissa on hyödynnetty ohjelma-arvioinnissa yleisesti käytössä olevaa arvioinnin sovellettua viitekehystä. Maakuntien ohjelmatyö eroaa luonteeltaan tavanomaisesta ohjelmatyöstä, ja sillä on enemmänkin muuta kehittämistyötä kokoava ja eri toimijoiden kehittämistyötä koordinoiva sekä resursseja suuntaava luonne. Siinä missä perinteinen ohjelma-arviointi lähtee liikkeelle panosten ja niiden käytön tehokkuuden ja vaikuttavuuden analyysistä, painotetaan maakuntaohjelman arvioinnissa enemmänkin yhteisen tavoitteenasettelun muodostamisen onnistuneisuutta sekä eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin kehittämisen suuntaviivoihin. Arviointi on suoritettu noudattaen yhtenäistä arviointimenetelmää kaikkien viiden maakunnan osalta, mikä mahdollistaa myös maakuntien ohjelmatyön onnistumisen keskinäisen vertailun ja sitä kautta WFA-maakuntien välisen vertaisoppimisen. Arviointiaineistoina on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja. Maakuntaohjelmia, toteuttamissuunnitelmia sekä niiden laadintaa koskevia asiakirjoja on luonnollisesti käytetty arvioinnin lähtökohtana. Kirjallisena aineistona on käytetty ohjelmadokumentteja, seurannan dokumentteja, keskeisimpien kärkihankkeiden/teemojen dokumentoitua aineistoa (liittojen hankekuvaukset jne.), muita ulkoisia arviointeja ja relevanttia tilastoaineistoa. Lisäksi maakuntakehittämisen sidosryhmien näkemyksiä ohjelmatyöstä kerättiin laajamittaisella verkkokyselyllä. Kyselyn avulla muodostuvaa laajaa kuvaa ohjelmatyöstä on täsmennetty kaikissa maakunnissa osallisille, edunsaajille ja kumppanuustahoille suoritetuilla henkilökohtaisilla haastatteluilla. Niissä on voitu pureutua syvällisemmin ohjelmien laadintaprosessin ja toimeenpanon etenemiseen sekä toimijoiden välisessä yhteistyössä esiintyneisiin onnistumisiin ja ongelmiin. Pohjanmaan maakunnassa osa haastatteluista on tehty ruotsin kielellä. Haastatellut tahot on listattu arviointiraportin liitteessä. Kussakin WFA-alueen maakunnassa järjestettiin lisäksi yksi koko päivän mittainen työpaja, jossa aamupäivän aikana esiteltiin arvioinnin alustavia tuloksia, ja käytiin keskustelua arvioinnin kohteena olevan maakuntaohjelman toteutuksesta ja tuloksista, ja iltapäivän aikana hahmoteltiin vuorovaikutteisin työpajamenetelmin uuden ohjelman painopisteitä ja käytiin keskustelua sen mahdollisista sisällöistä. Sähköinen kysely toteutettiin verkossa toimivalla ZEF-kyselypohjalla, jolla voidaan kerätä tavallista verkkokyselyä monipuolisempaa arviointitietoa. Kyselyn kohderyhmään kuuluivat maakuntien lisäksi kuntien johtoa sekä muita viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, kuntayhtymät, seudulliset kehittämisyhtiöt, TE-keskukset ja muut aluehallintoviranomaiset, yrityksiä sekä muuta elinkeinoelämän edustusta, yliopistot, korkeakoulut sekä muut oppi- ja tutkimuslaitokset sekä järjestöjä. Maakuntakohtaisesti räätälöityyn kyselyyn vastasi yhteensä 201 henkilöä, jotka jakautuivat maakunnittain taulukon 1 mukaisesti. Kysely toteutettiin pääosin toukokuun 2009 aikana. Lisäksi Satakunnan osalta tehtiin kaksi uusintakierrosta syksyn 2009 aikana vastausprosentin nostamiseksi

10 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet. Maakunta Vastaajajoukko Vastanneet Vastausprosentti Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Vastaajista noin puolet on osallistunut maakuntaohjelman valmistelutyöhön vähintäänkin suunnitelmia kommentoiden. Neljäsosa vastaajista on osallistunut jonkin ohjelman tiimoilta toteutetun toimenpiteen toteutukseen. Samankokoinen osuus vastaajista on myös ollut mukana maakuntaohjelman projektiryhmässä. WFA-toiminnassa mukana olleita oli joka kymmenes ja maakuntaohjelman ohjausryhmässä on mukana ollut 7 prosenttia vastaajista. Kyselyssä kerättiin toimijoiden yleisiä näkemyksiä oman maakunnan ohjelman ja sen valmisteluprosessin onnistumisesta sekä WFA-yhteistyön lisäarvosta. Lisäksi kyselyn yhteydessä kerättiin verkostoanalyysin aineisto. Vaikutusvaltaisimmat organisaatiot ja keskeisimmät yhteistyökumppanit selvitettiin siten, että kyselyvastaajia pyydettiin nimeämään viisi organisaatiota, joiden he katsoivat olevan kaikista vaikutusvaltaisimpia maakunnan tasolla, minkä jälkeen vastaajat arvioivat nimeämiään organisaatioita annetuista kriteereistä. Lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään ne organisaatiot, joiden kanssa vastaaja tekee eniten yhteistyötä, sekä sen jälkeen arvioimaan yhteistyön laatua kunkin organisaation osalta. Verkostoaineiston analysointimenetelmät on kuvattu tarkemmin luvussa

11 4. WFA-alueen kuvaus Länsi-Suomen Allianssin (WFA) alue muodostuu viidestä maakunnasta: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnista. Alueella asuu yhteensä 1,32 miljoonaa ihmistä eli neljännes Suomen väestöstä. Alueen maakunnilla on yhteinen en kehittämisstrategia, joka nojautuu neljän yliopiston ja seitsemän ammattikorkeakoulun sekä lukuisten korkeakouluyksiköiden tarjoamaan osaamisen infrastruktuuriin. Alueen ja sen yritysten kilpailukykyä on määrätietoisesti tuettu verkostoituneen liiketoiminnan innan suuntaan, joka kykenee hyödyntämään koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä välittäjäorganisaatioina toimivien teknologia- ja osaamiskeskusten osaamispohjaa ja innovaatiopotentiaalia. WFA-alueen maakuntien välinen yhteistyö organisoitiin vuonna Yhteistyön piiriin kuuluu maakuntien yhteinen edunvalvonta sekä voimavarojen yhdistäminen maakuntaa laajemmissa asioissa. Tiedon ja kokemusten vaihto muodostaa tärkeän yhteistoiminnan alueen mm. teemakohtaisten koulutusten ja seminaarien muodossa. Maakunnat pyrkivät yhdessä myös markkinoimaan aluettaan sekä kotimaassa että Euroopan unionin alueella. Näitä tavoitteita tukee Brysselissä toimiva Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto, joka on toiminut vuodesta WFA-alueen kotimaan toimisto toimii Pirkanmaan liiton yhteydessä Tampereella. Kuva 2. WFA-maakunnat

12 Katsaus aluekehityksen seurannan tunnuslukuihin Tässä luvussa luodaan yleiskatsaus WFA-alueen maakuntien ominaisuuksiin ja tunnuspiirteisiin. Tarkastelu perustuu alueiden kehittymisen seurannan tunnuslukuihin 9 ohjelmakauden ajalta sekä muihin kunkin maakunnan ohjelman painopisteiden näkökulmasta relevantteihin tilastotietoihin. Katsauksen tarkoituksena on tuoda esiin eri maakuntien välisiä eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä rakenteellisesti ja tällä ohjelmakaudella, sekä tarkastella maakuntakohtaisia kehityssuuntia suhteessa maakuntien omiin kehittämistavoitteisiin. Kuvassa 3 on esitetty maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa asetettujen määrällisten tavoitteiden toteuma WFA-maakunnittain lukuun ottamatta Satakuntaa, jossa määrällisiä tavoitteita ei ole asetettu. Tavoitteet on asetettu vuodelle 2010, mutta tilastotietojen saatavuudesta johtuen on toteuma voitu laskea vuoden 2008 tilanteen mukaan (muutamien indikaattorien osalta myös vuoden 2007 osalta). Koska eri maakuntien asettamat seurantaluvut vaihtelevat, on tähän tarkasteluun otettu mukaan alueiden kehittämislain mukaiset indikaattorit. Tavoitteen toteuma on laskettu suhteuttamalla viimeisin saatavilla ollut tilastotieto asetettuun tavoitteeseen, mikä mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen tarkastelun maakuntien välillä. Kuva 3. Maakuntaohjelmien määrällisten tavoitteiden toteutuma viimeisimmän saatavilla olleen tilastotiedon mukaan (Indikaattoritiedot toteuttamissuunnitelmista ja tilastoindikaattorit Tilastokeskus 2009). 9 Alueiden kehittämisestä annetun lain 18 :n ja asetuksen 13 :n mukaisen seurannan tunnusluvut

13 Pirkanmaa Pirkanmaalla edetään monessa asiassa maan keskiarvon yläpuolella ja siellä ohjelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu parhaiten. Ainoa tavoite, jossa on jääty jälkeen, on työllisyys; työttömyysaste on tosin ollut taantumasta johtuen nousussa koko maassa. Eniten aluekehityksen tunnusluvut ylittyivät muuttoliike- ja väestöindikaattoreiden osalta, jossa luonnollinen väestönkasvu oli vuonna 2008 lähes kaksinkertaista vuoden 2010 asetettuun tavoitteeseen nähden. Myös yritysten lukumäärässä ollaan selvästi tavoitetta edellä. Pirkanmaa on väestömäärältään ja -tiheydeltään selkeästi suurin WFA-maakunta, jossa asuu noin yhdeksän prosenttia koko maan väestöstä. Väestönkasvu on Pirkanmaalla WFA-maakuntien korkeinta, ja myös muuttoliikkeen osalta Pirkanmaan tilanne on hyvä. Nettomuutto suhteutettuna koko maakunnan väestöön oli vuonna ,34 prosenttia. Pirkanmaan väestön ikärakenne on niin ikään WFA-alueen suotuisin. Myös väestöennuste näyttää positiivisimmilta Pirkanmaan osalta. Työllisyys on parantunut kaikissa WFA-maakunnissa 2000-luvulla, mutta myös työttömyys on pysynyt niissä kuitenkin verrattain korkeana. Talouskriisi on heikentänyt tilannetta merkittävästi. Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamien, viimeistä vuotta koskevien seurantatietojen mukaan työttömyyden kasvu on ollut erityisen suurta etenkin Länsi-Suomen alueella. 10 Pirkanmaan kehitys on ollut viime vuosina pääosin myönteistä työllisyyden ja talouden suhteen. Erityisesti Tampereen seutu on hyötynyt suuresta muuttovoitosta, mutta myös Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan kehitys on ollut tältä osin positiivista. Talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin heijastuneet vuoden aikana myös Pirkanmaahan, ja työttömyysaste on kasvanut nopeasti. Yritysten liikevaihdon kasvu on pysähtynyt ja se kääntyi laskuun teollisuuden ja kaupan osalta vuoden 2008 lopulla. Pirkanmaa on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen maakunta, jossa teollisuudella on merkittävä sija. Pirkanmaa on erikoistunut kemianteollisuuteen, tekstiiliteollisuuteen sekä koneiden ja laitteiden valmistukseen. Vahvoja aloja ovat myös metsäteollisuus ja elektroniikka. Maakunnan yritystiheys on erittäin suuri. Vientiä harjoittavat erityisesti paperi-, metalli- ja elektroniikkateollisuuden alat. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta erot maakuntien kesken ovat käsitellyistä tunnusluvuista kaikkein suurimpia. Pirkanmaalla tehdään liikevaihdon määrällä mitaten lähes kuusi prosenttia koko maan T&Ktoiminnasta. Tämä kuvastaa innovaatiotoiminnan keskittymistä valtakunnallisella tasolla suurimpiin kasvukeskuksiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursoinnissa myös Keski-Suomi sijoittuu valtakunnan kärkeen. Muissa WFA-maakunnissa osuus on huomattavasti alhaisempi. On kuitenkin huomattava, että kaikissa muissa WFA-maakunnissa on panostettu voimakkaasti alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamiseen ja luovien kehittämisympäristöjen synnyttämiseen, lähtien alueen omista osaamisvahvuuksista ja suhteellisesta erikoistumisesta. 10 Maakuntien suhdannekehitys , TEM analyyseja15/2009, Ilkka Mella

14 Kuva 4. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toiminnan toimipaikat vuonna 2007 (Tilastokeskus 2007). Myös informaatiosektorin 11 työpaikat keskittyvät WFA-alueella Pirkanmaalle, jossa 10 prosenttia työpaikoista on tällä sektorilla. Informaatiosektorin työpaikat ovat aluekehityksen kannalta merkittävä tekijä, sillä niissä nähdään tulevaisuuden taloudellisen menestyksen avain, ja lisäksi työpaikkakehitys on ollut niissä nopeaa muihin aloihin verrattuna. Osaamisintensiivisen informaatiosektorin työpaikkojen kehitys korreloi vahvasti alueen muun elinkeinoelämän kehityksen kanssa (muodostaahan se monessa tapauksessa niihin liittyviä tuki- ja sisältöpalveluja) ja informaatiosektorin työpaikkojen kasaantuessa suuriin kaupunkikeskuksiin siin lisääntyy niiden kompetenssien ylivertaisuus suhteessa muihin alueisiin entisestään. Pirkanmaa on ainoa yhteistyöalueen maakunta, joka ylittää informaatiosektorin työpaikkaosuudessa koko maan keskiarvon, joka on noin 9 prosenttia. Keski-Suomen työpaikoista tällä sektorilla on noin 7 prosenttia, Pohjanmaalla hieman alle 5 ja Satakunnassa 4 prosenttia. Vähiten informaatiosektorin työpaikkoja on Etelä-Pohjanmaalla. Kuva 5. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista ta vuonna 2008 (Tilastokeskus 2009). 11 ICT-sektorin (tieto- ja viestintätekniikkatoimialojen) lisäksi tilastokeskuksen informaatiosektoriin lukeutuvat sisältötuotannon alat kuten tavaratuotanto, palvelutuotanto, kustantaminen, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset, liikkeenhoidon konsultointi, elokuva- ja videotoiminta, radio- ja televisiotoiminta, uutistoimistot sekä mainospalvelut

15 Keski-Suomi Myös Keski-Suomen maakuntaohjelmassa asetetut määrälliset tavoitteet on saavutettu jokseenkin hyvin. Eniten odotukset maakunnan kehityksessä on ylittynyt uusien yrityksien ien vuotuisen määrän osalta. Myös alueellinen llinen bruttokansantuote on pysytellyt tavoitetasoa korkeammalla. Selkeimmin Keski-Suomessa ollaan tavoitteesta jäljessä luonnollisen väestönkasvun kehityksessä. Keski-Suomessa väestömäärä on kasvussa. Keski-Suomen kasvuvauhti ei ole yhtä kovaa kuin Pirkanmaalla, mutta myös siellä väestönkasvu perustuu keskusseudun vahvaan vetovoimaan ja Jyväskylän seutu onkin yksi Suomen pääkasvukeskuksista. Sen vetovoiman nähdään perustuvan vahvasti seudun koulutus- ja työpaikkatarjontaan, minkä johdosta myös väestön ikärakenne on hyvä. Muiden maakuntien tavoin myös Keski-Suomessa on ongelmana kuitenkin se, että väkiluku kasvaa ainoastaan keskuskaupungissa ja sen läheisellä maaseudulla, mutta muilla alueilla väkiluku laskee. Myös työpaikat ovat keskittyneet vahvasti Jyvässeudulle seudulle ja siellä erityisesti Jyväskylään. Muiden WFA-maakuntien osalta keskittyminen ei ole näin vahvaa, ja tämä on erityisesti Jyväskylän ongelma. Keski-Suomea voidaan pitää perusteollisuuden ja uusien teknologioiden maakuntana. Sen kivijalkoja ovat perinteinen teollisuus (mm. metsä-, paperi-, metalli-, puutuote- ja koneteollisuus) ja palvelualat; toisaalta maakunnassa panostetaan voimakkaasti tulevaisuuden kasvualoihin (mm. tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja ympäristötekniikka, hyvinvointi- ja nanoteknologia). Suluissa esitetyt teollisuudenalat ovat maakunnan vahvuuksia eli niiden toteutunut aluetaloudellinen ja työllistävä merkitys on ollut suuri ja maakunnassa on vahva halu painottaa näitä aloja myös tulevaisuudessa. Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat vahvoja koulutuksen ja osaamisen maakuntia, joissa tarjonta on monipuolinen ja koulutussektori on myös suuri työllistäjä. Kuva 6. Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2008 (Tilastokeskus 2009). Talouden taantuma sekä erityisesti sen aiheuttamat muutokset metsäteollisuudessa ovat tällä hetkellä Keski-Suomen merkittävimpiä haasteita. Keski-Suomen työttömyys on ollut laskussa, mutta oli edelleen suuri ongelma jo ennen taantumaa. Työttömyysaste on korkea sekä muihin WFA-maakuntiin että

16 kansalliseen tasoon nähden. Myös ikärakenteen muutoksesta aiheutuva työvoiman poistuma sekä työttömyyden kasvu tulee olemaan maakunnassa yhä kriittisempiä kysymyksiä. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan osalta kaikkia määrällisiä ällisiä tavoitteita ei ollut vielä saavutettu vuoden 2008 loppuun mennessä, vaan tavoite oli ylittynyt ainoastaan työpaikkojen määrän sekä niukasti alueellisen bruttokansantuotteen osalta. Suhteellisesti eniten tavoitteesta ollaan jäljessä luonnollisen väestönkasvun suhteen, mutta myös lopettaneita yrityksiä on ollut odotettua enemmän. Etelä-Pohjanmaan väkiluvun kehitys on ollut kuluvan vuosikymmenen aikana pääosin tappiollista, minkä nähdään johtuvan pääosin opiskelijoiden poismuutosta. Kaikkien indikaattoreiden kohdalla kehitys on mennyt kuitenkin positiiviseen suuntaan nettomuuttoa lukuun ottamatta. Etelä-Pohjanmaan haasteena onkin se, että etenkin nuorten muutto pois alueelta on suurta. Tämä johtuu muun muassa opiskelupaikkojen niukasta tarjonnasta. Koulutusasteen utusasteen osalta Etelä- Pohjanmaan, mutta myös Satakunnan osalta korostuu korkeakoulutettujen muita maakuntia alhaisempi määrä. Myös Pohjanmaalla koulutustaso on alempi kuin maassa keskimäärin. Tosin Etelä-Pohjanmaalla koulutustaso on kohonnut tasaisesti Poriin ja Seinäjoelle perustettujen yliopistokeskusten ansiosta. Työpaikkakehityksessä Etelä-Pohjanmaa on koko maan mittakaavassa kärkimaakuntia. 12 Pienyritysvaltaisella ja WFA-maakunnista harvaanasutuimmalla Etelä-Pohjanmaalla korostuvat elintarvikeklusterin n piiriin kuuluvat toimialat, kuten elintarvikkeiden alkutuotanto, maatalouskoneet sekä elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet. Muita merkittäviä klustereita ovat metalliklusteri sekä puutuoteklusteri sisältäen huonekalujen ja muun puutuoteteollisuuden liiketoimintaa. Rakennustuoteteollisuus, erityisesti hirsirakentaminen on maakunnan vahvuus. Uudet mahdolliset ja kehitettävät vahvuudet ovat erityisesti luovilla aloilla ja elämystuotannossa. Elämystuotannon keihäänkärkiä ovat liikunta-ala, ala, rytmimusiikki, tapahtumatuotanto ja sisustusala. Kuva 7. Yritysten lukumäärä 1000 asukasta kohden vuonna 2008 (Tilastokeskus 2009). 12 Rakennemuutoskatsaus us 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu

17 Pohjanmaa Myös Pohjanmaan osalta on vuonna 2008 ylletty hyvin lähelle vuodelle 2010 asetettuja tavoitteita ja indikaattoreiden kehitys on ollut maakuntaohjelman alusta saakka positiivinen luonnollista väestönkasvua lukuun ottamatta. Väkiluvultaan pienin WFA-maakunnista on Pohjanmaa, jonka väkiluku jää selvästi alle asukkaan. Maakunnassa väestönkasvu keskittyy keskuskaupungin eli Vaasan seudulle. Pohjanmaan väkilukua kasvattaa luonnollinen väestönkasvu, joka oli 0,23 prosenttia vuonna 2008, sekä maahanmuutto. Haaste on opiskelijoiden muutto pois alueelta. Pohjanmaan työllisyysaste saste on perinteisesti ollut alhaista, mutta myös täällä työttömyys on lähtenyt vuonna 2008 nousuun, kasvun pysytellessä kuitenkin maan keskiarvon alapuolella. Eri päätoimialojen liikevaihdon kasvu on hidastunut, mutta vielä vuoden 2008 lopulla suunta on pysynyt positiivisena. Pohjanmaalla on erikoistuttu koneiden ja laitteiden valmistukseen, muoviteollisuuteen, kulkuneuvojen valmistukseen sekä maa-, metsä- ja kalatalouteen, joissa kussakin alan osuus on noin kymmenes alan liikevaihdosta koko maassa. Alkutuotantoon nojautuvien peruselinkeinojen osuus on verrattain korkealla tasolla. Teollinen tuotanto on samaan aikaan kuitenkin vahvaa: paperi- ja massateollisuus, koneteollisuus, elektroniikka sekä metallituotteet muodostavat teollisuustuotannosta suuren osan. Muita erityisiä aloja ovat energia-ala ala ja veneteollisuuden tuotantoverkosto. Kuva 8. Työllisyysaste WFA-maakunnissa vuonna 2007 (Tilastokeskus 2009). Satakunta Satakunnassa aluekehitykselle ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita, mutta seurannan tunnuslukujen kehitys on ollut pääosin myönteistä maakuntaohjelmakauden käynnistymisestä vuoden 2008 loppuun. Ainoana WFA-maakunnista kuitenkin bruttokansantuote on tarkastelujaksolla laskenut. Myös työttömyystilanne on pahentunut. Satakunnan väestökehityksen suunta on laskeva ja ikääntyneiden osuus korkein ja työikäisten osuus on pienin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö tulee myös jatkossa vähenemään siellä WFAmaakunnista kaikista jyrkimmin. Muiden maakuntien osalta väestöennustekäyrä on kasvava. Satakunnan työpaikkakehitys on ollut viime vuosina myönteistä, mutta se kääntyi selvään laskuun vuoden 2008 aikana. Työttömyysaste on vuoden 2009 alussa selvästi noussut ut erityisesti Pohjois-Satakunnan alueella. Yritysten liikevaihdon kasvu on pysähtynyt eri toimialoilla ja teollisuudessa liikevaihdon määrä

18 väheni vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2008 maakunnan työllisyysaste oli 70,8 prosenttia, mikä on kuitenkin niukasti maan an keskiarvoa korkeammalla. Satakunta on vahvasti teollistunut maakunta. Vahvimmat teollisuuden toimialat ovat metalliteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Tuotantotoiminnan painopisteen ollessa perusteollisuuden toimialoilla on kasvu myös jäänyt esim. Pirkanmaata alhaisemmaksi. Satakunnan toimialarakenteessa kasvutoimialoja on vähän ja korkean teknologian yritysten määrä on alhainen. Yleiskatsaus WFA-maakuntien aluetalouden tilaan ja kehitysnäkymiin Aluetalouden yleisimmin käytetty mittari on bruttokansantuote asukasta kohden. Se on esitetty maakuntakohtaisesti ja koko maan osalta kuvassa 9. Alueellisella bruttokansantuotteella mitattuna WFAalueen kärkeä pitää Pirkanmaa. Seuraavaksi sijoittuvat Pohjanmaa, Satakunta, Keski-Suomi ja viimeisempänä Etelä-Pohjanmaa. Sijoitukset ovat pysyneet 2000-luvun ajan pääosin samana. Kuva 9. Maakuntakohtainen bruttokansantuote asukasta kohden sekä koko maan keskiarvo vuosina (Tilastokeskus 2009; Aluetalous). Alueiden kehittyneisyyden eroja BKT per capita -lukua monipuolisemmin kuvaava mittari on BTVindikaattori 13, joka ottaa taloudellisen tuotoksen lisäksi huomioon myös muita alueiden kehityksen kannalta merkittäviä lukuja. BKT:n lisäksi siinä huomioidaan samanaikaisesti myös työn määrä sekä väestömäärän muutokset. BTV-indikaattorien tarkastelu ajanjaksolla (kuva 10) osoittaa Pirkanmaan pärjäävän aluetaloudellisesti parhaiten sekä muihin WFA-maakuntiin että koko Suomeen verrattuna. Maakuntien kansallisessa vertailussa Pirkanmaan sijoitus on tarkasteluajanjaksolla toinen. Pirkanmaan positiivisen kehityksen taustalla nähdään monipuolinen tuotantorakenne, jonka johdosta kehitys on ollut myös hyvin tasaista BTV-indikaattori on laskennallinen tilastoluku, jolla tarkastellaan alueiden kehityksen muutosta. Luvun muodostamisessa vertailupohjana on koko maan kehitys. Indikaattori ottaa huomioon tuotannon, jota mitataan alueellisella llisella bruttokansantuotteella, työn määrän ja sen muutoksen, jota mitataan työpaikkojen määrällä sekä väestön määrän muutokset. 14 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu

19 Pirkanmaan jälkeen alueen maakunnista seuraavaksi sijoittuu Keski-Suomi. Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa sijoittuvat vertailussa alle keskitason, mutta vuoden ajanjaksolla sijoille neljä ja viisi. Kuitenkin heti vuoden 2003 jälkeen Etelä-Pohjanmaan menestys on hiipunut. Keski-Suomi sijoittuu vertailussa keskitason alapuolelle, mutta sen menestys ei ole laskenut vuotta 2006 kohti mentäessä yhtä jyrkästi kuin lukuisien muiden maakuntien. WFA-maakuntien välisessä BTV-indikaattorivertailussa huonoimmin sijoittuu Satakunta. Sen kolme vuosipoikkeamaa ovat miinuksella ja vain yksi vuosi on ollut hieman koko maata parempi. 16 Satakunnan heikkoon kehitykseen ovat olleet vaikuttamassa kaikki kolme BTV-indikaattorin komponenttia, ennen kaikkea alueen tuotannon heikkous. Kuva 10. Maakuntakohtainen BTV-indikaattori komponenteittain ajanjaksolla (Tilastokeskus 2009). Taantuma tulee vaikuttamaan kaikkien maakuntien kehityksen osalta negatiivisesti. Huhtikuussa 2009 tehdyn Etla:n maakunnittaisen ennusteen 17 mukaan tuotannon laskusuhdanne vähentää työllisten määrää vuosina yhteensä noin henkeä. Maakunnittaisten erojen arvioidaan pysyvän vähäisinä. Yksi eniten työpaikkajoen menetyksistä kärsivä maakunta tulee ennusteen mukaan olemaan kuitenkin Satakunta yhdessä Kainuun, Etelä-Karjalaensimmäisenä Pohjois-Savossa, a, Uudellamaalla ja ja Lapin kanssa. Työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun Kanta-Hämeessä. 15 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu 16 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu 17 Tuotannon ja työllisyyden ennuste maakunnittain (huhtikuu 2009), ETLA

20 Taantuman jälkeinen uusi nousukausi ja työvoiman kysynnän voimistumisen odotetaan tapahtuvan ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa keskuksissa. Yritysten ja alueiden kilpailun osaavasta työvoimasta arvioidaan kiristyvän, koska työvoimaresurssit vähentyvät suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä merkittävästi. Tämän oletetaan merkitsevän työvoiman keskittymistä entistä voimakkaammin pääkaupunkiseudulle ja muutamille suurille keskusalueille. On kuitenkin mahdollista että myös pienemmät maakuntakeskukset, jotka ovat talouskasvun jälleen voimistuessa elinkeinopohjaltaan riittävän vahvoja ja monipuolisia, pystyvät saamaan muuttovoittoa. Tällöin keskittyminen jatkuisi osittain myös maakuntien sisäpuolella. Useimmilla maaseutualueilla väestö- ja työvoimaresurssit tulevat vähentymään ikääntymisen myötä paljon. Toisaalta erikoistumalla vahvuuksiinsa monet reuna-alueetkin voivat menestyä, esimerkiksi kehittämällä luonnonvarateollisuutta, kuten bioenergiaa tai kaivostoimintaa sekä kehittämällä matkailua. 18 Kuvassa 11 on esitetty väestöennuste ja kuvassa 12 ennuste yli 65-vuotiaiden osuuden muutoksesta maakunnittain. WFA-maakunnissa ikäryhmän osuus tulee kasvamaan lähivuosina 11,5 15 prosenttia. Ikääntyneiden en suuri osuus väestöstä pysyy kehityshaasteena seuraavat vuotta, joten tämän seikan huomioiminen ja siihen varautuminen on maakuntien kehittämistyön kannalta erittäin merkittävää. Monissa maakunnissa onkin ikäosaamisen muotojen, mm. uudenlaisten ikääntyneiden palvelujen kehittäminen nostettu aktiivisemmin kehittämisen keskiöön. Kuva 11. Väestöennuste (Tilastokeskus 2009). 18 Rakennemuutoskatsaus 1/2009, Kuntaliiton verkkojulkaisu

Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien 2007 2010 arviointi

Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien 2007 2010 arviointi Länsi-Suomen alueen (WFA) maakuntaohjelmien 2007 2010 arviointi 15.12.2009 Net Effect Oy Petri Uusikylä Sampo Ruoppila Kaisa Lähteenmäki-Smith Eeva Terävä Anna Kantola Sisällysluettelo 1. Johdanto... -

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot