MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN?"

Transkriptio

1 MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Mihin huippuyliopistoja tarvitaan?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry:stä, vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta ja dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopistosta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät edustajat Aila Paloniemi keskustan eduskuntaryhmästä, Raija Vahasalo kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja Kirsi Ojansuu vihreästä eduskuntaryhmästä. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Toimitusjohtaja Martti Mäenpää, Teknologiateollisuus ry Rakennemuutoksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki, Turun kauppakorkeakoulu Yliopiston monet profiilit - luovuutta uudesta tiedosta Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs, Oulun yliopisto

4 Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry HUIPPUYLIOPISTO SUOMEN TULEVAISUUTTA TURVAAMAAN Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Tutkas Martti Mäenpää Teknologiateollisuus Päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala

5 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus runsaat työpaikkaa eli neljäsosa koko Suomen työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin Teollisuustuotannon kehitys vuosittain = e 2007e 2008e Kiina Etelä-Korea Venäjä Intia Suomi USA Euromaat Japani Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin e Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Lähde: Tilastokeskus

6 Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys (31.3) Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla , luvut eivät sisällä tietotekniikka-alaa Lähde:Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Suosituimmat sijaintimaat globaalien yritysten t&k-toiminnoille vuonna 2004 Yhdysvallat / United States Iso-Britannia / United Kingdom Kiina / China Ranska / France Japani / Japan Intia / India Kanada / Canada Saksa / Germany Singapore Italia / Italy Brasilia / Brazil Espanja / Spain Belgia / Belgium Ruotsi / Sweden Sveitsi / Switzerland Australia Suomi / Finland Norja / Norway Venäjä / Russia Alankomaat / Netherlands Irlanti / Irland Puola / Poland Taiwan Itävalta / Austria Israel Korea Thaimaa / Thailand Prosenttia vastanneista 19,1 19,1 17,6 14,7 13,2 13,2 11,8 8,8 8,8 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 5,9 5,9 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 25,0 29,4 35,3 35, ,1 58,8 Lähde: UNCTAD Survey Houkuttelevimmat sijaintimaat t&k -toiminnoille vuosina Kiina / China Yhdysvallat / United States Intia / India Japani / Japan Iso-Britannia / United Kongdom Venäjä / Russia Ranska / France Saksa / Germany Alankomaat / Netherlands Kanada / Canada Singapore Taiwan Belgia / Belgium Italia / Italy Malesia / Malaysia Korea Thaimaa / Thailand Australia Brasilia / Brazil Tsekki / Chech Republic Irlanti / Ireland Israel Meksiko / Mexico Markokko / Morocco Norja / Norway Puola / Poland Romania Etelä-Afrikka / South Africa Espanja / Spain Ruotsi / Sweden Tunisia Turkki / Turkey Vietnam Prosenttia vastanneista / Per cent of respondents 14,7 13,2 8,8 10,3 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Lähde : UNCTAD Survey , ,2 61,

7 SHANGHAIN LISTA Suomen sijoittuminen verrattaessa OECD-maiden suhteellisia viittausindeksejä eri tieteenalojen tutkimuksessa v Yht.kuntatieteet Luonnontieteet 1. USA (1.30) 2. Sveitsi (1.30) 3. Islanti (1.23) 4. Alankomaat (1.21). Tekniikka 1. Sveitsi (1.50) 2. Tanska (1.43) 3. Alankomaat (1.30) 4. USA (1.21). Lääke- ja hoitotieteet 1. Sveitsi (1.36) 2. USA (1.30) 3. Islanti (1.29) 4. Tanska (1.29).. Maat. ja metsätieteet 1. Suomi (1.56) 2. Islanti (1.48) 3. Tanska (1.42) 4. UK (1.39) 1. USA (1.16) 2. Unkari (1.12) 3. Alankomaat (1.08) 4. Kanada (1.04) Hum. tieteet 1. Kreikka (1.94) 2. Tanska (1.64) 3. Alankomaat (1.60) 4. Islanti (1.33) 12. Suomi (0.96) 10. Suomi (1.01) 6. Suomi (1.25) 11. Suomi (0.88) 13. Suomi (1.00) Lähde: Finnish Science in International Comparison, Suomen Akatemia, 2006 Suomen vertailuluku 1.56 maatalous- ja metsätieteissä tarkoittaa sitä, että Suomen tuottamat tieteenalan julkaisut ovat keränneet 56 % enemmän viittauksia kaudella kuin OECD-maiden saman alan julkaisut keskimäärin Visio maailmanluokan yliopisto tekniikan, kaupan ja taideteollisuuden alalla omilla erikoisaloillaan ja kokonaisuutena maailman kärkiyliopistojen joukossa kansainvälisesti haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu opiskelupaikka rikkoo myös perinteisiä tieteen- ja oppiainerajoja tunnettu yhteistyökyvystään elinkeinoelämän kanssa joustava ja tehokas säätiöpohjainen hallintomalli

8 Uusi yliopisto nähtävä kärkihankkeena, josta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää uudistettaessa koko korkeakoulujärjestelmää

9 Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu RAKENNEMUUTOKSEN RISTIPAINEET Rakenneuudistuksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu TUTKAS seminaari Eduskunta Koulutusjärjestelmä hedelmällinen vuorovaikutus Inhimillinen pääoma Rahoitusjärjestelmä 2

10 Uskomuksia ja kyseenalaistuksia Yliopistoverkko on liian tiheä ja fragmentoitunut Ei synny huippututkimuksen edellyttämää kriittistä massaa Tarvitaan suurempia ja tuottavampia yksiköitä Ratkaisu on yhdistää samalla paikkakunnalla toimivia yliopistoja yhteen Tutkimuksen laatua parannetaan kilpailuttamalla tutkimusrahoja 3 Mutta Onko suuruuden ekonomia oikea tapa rakentaa huippuosaamista? Tuoko vai syökö kilpailuttaminen laatua ja erikoistumista? Alueellista itsekkyyttä vai kansallinen hanke Tuoko yliopistojen julkinen ruoskiminen laatua ja tehokkuutta? Onko väitteelle, että yhdistämällä saman paikkakunnan yliopistoja parannetaan tehokkuutta, mitään näyttöä? Rakenteellisen kehittämisen lähtötilanne 20 yliopistoa ja 29 AMK (yhteensä 80 paikkakunnalla), lisänä 6 yliopistokeskusta Yliopistoista 9 ja AMK:sta 5 suurta on pääkaupunkiseudulla AMK- ja yliopistotutkintokoulutusta antavia yksiköitä on 1/1000 suomalaista nuorta kussakin aloitusikäluokassa Tavoitteena rakentaa osaamisyhteiskunta, mutta miten? Suhteessa väestöpohjaan yliopistoja on paljon mutta suuri on maantieteellinen aluekin Määrä tai koko ei aiheuta tehottomuutta, vaan liika sirpaleisuus ja moniaineksisuus suhteessa resursseihin AMK yksiköiden suuri määrä ja niiden yksiköiden hajasijoittelu Duaalimallin idea ei toteudu AMK:t ovat mini-yliopistoja ja tähtäävät kandikouluttajiksi 4 Vain pääkaupunkiseudullako voi olla kv. huippua? Helsingin yliopisto on suurin ja varakkain ja siksi ansaitusti tunnetuin kansainvälisesti 3 innovaatioyliopiston muodostavaa yliopistoa eivät mikään ole kansallista huippua Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yliopistot ovat keskimäärin kustannustehokkaampia ja kansainvälisempiä Ne tuottavat 65% tutkinnoista ja 60% tutkimuksesta Akatemian tutkimuksen huippuyksiköistä (2002- ohjelmissa) pääkaupunkiseudulla on 36 kpl, muussa Suomessa 21 Akatemian tutkimusrahoituksesta niihin tulee 52 % ja yksin Turkuunkin viime vuosina 15 % (vs. 10 % valtion perusrah.) Kansainvälinen tutkija- ja opiskelijavaihto on koko maassa suunnilleen samalla tasolla 5 Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yliopistot eivät ole pelkkää maakunnallista tasoa ja maistereiden massakouluttajia!

11 Usko kilpailuttamisen kaikkivoipaisuuteen Kilpailuttamalla yliopistoja kasvatetaan huippuja ja parannetaan muidenkin laatutietoisuutta esim. Suomen Akatemian haussa 20/300 hakemusta saa rahoituksen, mutta nekään eivät täyteen mittaan Oheistoiminta syö tuottavuutta ja vie huippututkijoiden ajan Tutkimusohjelmat ovat 2-4 -vuotisia Lyhytkestoisuus tutkimusohjelmissa johtaa tempoilevuuteen Tutkijoita vaikea rekrytoida epävarmoihin pätkiin Fokusoitu ohjelmiin kytketty raha samanlaistaa yliopistoja ja estää aidon profiloitumisen huippututkimusalueille 7 vai luottamus tieteeseen Riskiä ottava ulkoisista tarpeista riippumaton perustutkimus voi tuottaa aidosti innovaatioita Akatemiaprofessori Eeva-Maria Aro, TY, biologian laitos 10 vuotta sitten kukaan ei uskonut että fotosynteesin parissa tehtävä tutkimus on muuta kuin tyhjää näpertelyä ja nyt se on ehdottomasti lupaavin ja kansainvälisesti kuuma tutkimusalue uudistuvan energiatuotannon ratkaisemiseksi. Sinilevä osoittautunut parhaaksi energialähteeksi (vety) Luotettava yliopistojen asiantuntemukseen tunnistaa relevantit tutkimusteemat ja resurssoida niitä siinä riittävästi ja pitkäkestoisesti 8 Kansainvälinen vaihto ei ole laadun tae On totta, että ulkomaisen henkilöstön ja opiskelijoiden määrä yliopistoissa on Euroopan maista matalimmasta päästä, mutta niin on väestöstäkin Suomelta puuttuvat imperialismin ajan perintönä tulleet luonnolliset maahanmuuttovirat. Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin maltillista. Palkkakilpailukyky kansainvälisesti tai edes kansallisesti surkea: huippujen rekrytointiongelma (vrt. Sveitsi) Erasmus -vaihdon ja tilastoidun pidempiaikaisen tutkija- ja opettajavaihdon intensiteetti on kääntäen verrannollinen tutkimusintensiteettiin (kv. julkaisut) 9 Vaihtoindeksit antavat virheellisen kuvan kv. tieteellisestä vaihdosta: samaan aikaan kun vaihto on laskenut, suomalaisten yliopistojen todellinen tieteellinen aktiviteetti kansainvälisesti radikaalisti noussut: kv. julkaisut, sitaatiot, yhteiset kv. tutkimushankkeet

12 Rakenneuudistuksen ristipaineet Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset = merkittävä satsaus yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen Valtion tuottavuusohjelma = yliopistojen perustehtävä on säästää Olisi oltava tehokas massakouluttaja ja samalla huippututkimuslaitos Valtakunnalliset palvelukeskukset lyhyellä aikavälillä aiheuttavat pahan toiminnallisen häiriön ja hallinnollintokustannusten nousun Jos yliop. oikeudellinen asema ja rahoituspohja muuttuvat, kaikki nyt rakennettavat palvelumallit ovat turhia, koska kilpailuttamalla markkinoilta sama palvelu löytyy edullisemmin Palvelutehtävä (soveltava) ja perustutkimus kilpailevat keskenään tutkijaresursseista Aluepoliittiset ratkaisut ja huippukeskittymien tarpeet rahoista Arvotaistelu: Sosiaalipoliittinen tehtävä (alueellinen tasa-arvo) vs. lisäarvon luominen hyvinvoinnin tuottamiseksi (globaali markkinakilpailu) 10 Rakenneuudistusten ristipaineet Tiede- ja teknologia neuvosto investoi osaamiseen kansallisen kilpailukyvyn nimissä Rakenneuudistuksella päästään uutta luovaan toimintamalliin, jossa rajapinnoissa syntyy huippututkimusta, uutta tietoa ja koulutusmahdollisuuksia tarjoava laatukouluttaja (perustutkimus ja maisteriohjelmat, keksinnöt) Vaatii lisäresursseja ja vahvaa ohjausta kohti uutta yliopistoa Tarvitsee tiukkaa fokusoitumista jotta resurssit riittävät laadukkaaseen tekemiseen Tuottavuusohjelma hakee säästöjä suuruuden ekonomian avulla Rakenneuudistus tuo kustannussäästöjä, kun päällekkäisyyksiä karsitaan, vähennetään väkeä pysyvästi ja tehostetaan koulutusta ja tutkimusta fuusioimalla yksiköitä. Syö uuden luomiseen tarkoitetut resurssit ja yhteistyöhalun pakottamalla yhteen ja liikkuvuuteen Johtaa massakouluttajuuteen /vrt. AMK) Synnyttää tehottomuutta ja lisää hallintokustannuksia 11 Kansallinen hanke vai aluepolitiikkaa Koko maan yliopistoverkon tasapuolinen kehittäminen Alueiden kehittäminen: kansainvälisesti tiedekeskittymät sijoittuneet muualle kuin pääkaupunkeihin Ympäristöekologiset ja sosiaalipoliittiset tavoitteet: Mielekäs asuminen ja eläminen Opiskelu lähellä kotiseutua voi laaja-alaisuuteen pyrittäessä tarjota vain tasapaksua massakoulutusta Yksittäisen yliopiston resurssointi muiden yliopistojen kustannuksella tai muulla julkisella rahalla Usko, että radikaaleilla rakenteellisen kehittämisen hankkeilla saadaan lisäsatsauksella paras tuotto Kokeiluyliopistot tien raivaajia muille kehittämishankkeille jatkossa Tiukka karsinta ja kilpailu opiskelupaikoissa, laadukas koulutus fokusalueilla 12 Turun konsortiohanke tavoittaa molempien pyrkimysten hyödyt: monialaisen jo nyt tiedepohjaltaan vahvan tieteen huippuyliopiston pääkaupunkiseudun ulkopuolella

13 Ratkaisu: Monialaisia huippuyliopistoja ja alueellisesti hajautettuja huippuyksiköitä Suomessa tuotetaan 1% maailman uudesta tiedosta, mutta toinen tapa on tehokkaasti imitoida sitä 99%:a Tuotava maahan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa maailmalla olevasta huippuosaamisesta Oltava edistyksellisiä ja tutkimuksellisesti riittävän lähellä Nobel tasoa, jotta voidaan olla mukana huippututkimusverkostoissa Tällaisia huippuosaajia ei voi olla kaikilla aloilla kattavasti yli maan, vaan useimpien yliopistojen on paikallisesti fokusoiduttava ja erikoistuttava päästäkseen huipulle On uskallettava valita joitakin yliopistoja kehittäviksi monialaisiksi huippuyliopistoiksi, joissa tieteiden rajapintaan syntyy kohinaa ja radikaalisti uusia aihioita 13 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Lupaus Tiede- ja teknologianeuvosto suositus 200M lisäys yliopistoille Turun yliopistokonsortiolle edellisellä hallituskaudella sovittu perusrahoituksen lisäystä 4 M / v. 5 vuoden ajan kumuloituvasti kertymä yht. 60 M hankerahoitusta 13M 6:lle vuodelle Helsingin innovaatioyliopistolle 500M + 170M vuosittain lisää Itä-Suomen liittoyliopistolle hankerahaa 14 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Uusi hallitusohjelma rakenteellista kehittämistä jatketaan duaalimalli, Amk:n ja yliopistojen työnjako laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen yrittäjyys, innovaatiopolitiikka ja strategia yliopistojen hallinnollinen asema toteutetaan huippuyliopisto osaamiskeskusohjelma jatkuu yliopistojen perusrahoitukseen 80 M, t&k- lisäys 90 M (SA, Tekes) Hankerahoitus turvataan 15

14 Turun huippuyliopisto konsortio (1) 1. Rakenteellinen kehittäminen kohti School mallista yliopistoa vuoteen 2012 kahden vahvan yksikön pohjalta 2. Monitieteisen tutkimustoiminnan kehittäminen Vahvuusalojen tukeminen, post-doc Menetelmätieteiden kehittäminen Monialainen tutkijakollegium LTO, Turku Innovation Platform, innovaatiotutkimus TUCS, ACE, Law and Economics Kestävä kehitys, vastuullinen liiketoiminta, tulevaisuuden tutkimus Yritysrahoitus (corporate finance) Työ- ja organisaatiopsykologia, organisaatiotutkimus Terveyden taloustiede, terveydenhuollon prosessit Kansainvälisen integraation ja kv. instituutioiden tutkimusyksikkö 16 Turun huippuyliopisto konsortio (2) 3. opetuksen vahvistaminen liiketoimintaosaamisen laajentamien tiedekunnille yhteisiä maisteriohjelmia poikkitieteellisiä op opintomoduuleita kielikoulutuksen kehittäminen yhteiset opetuksen tukitoiminnot 4. Aluevaikuttavuus ja amk-yhteistyö erit. ICT-, bio- ja terveysala, kulttuuriala, LTO 5. Konsortiohallinnon sekä yliopistojen tukipalvelujen yhteinen kehittäminen 17 Konsortiotyön vaiheistus ja rahoitus Konsortiohallinto konsortiohallitus ja kansleri rahoitus 2007: 4,5 M (+ M ) 2008: 3,5 M (puuttuu 2,5 M ) 2009: 2,5 M (puuttuu 7,5 M ) 2010: M (puuttuu 12,5M ) 2011: (puuttuu 18 M ) 2012: (puuttuu 22 M ) Tutkimustoiminnan kehittäminen Tutkijakollegium Liiketoimintaosaamisen laajentaminen Turku Innovation Platform 18

15 Tutkinnot (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa tutkinnot vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa tutkinnot vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot ,4 % ,6 % 3814 Ylemmät. tutkinnot ,3 % ,7 % Lisens. tutkinnot ,2 % ,8 % 489 Tohtoritutkinnot ,4 % ,6 % 1409 Muut tutkinnot ,8 % ,2 % 558 Tutkinnot yhteensä ,8 % ,2 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot ,7 % ,3 % 9444 Ylemmät. tutkinnot ,6 % ,4 % Lisens. tutkinnot ,2 % ,8 % 1580 Tohtoritutkinnot ,2 % ,8 % 4230 Muut tutkinnot ,4 % ,6 % 2136 Tutkinnot yhteensä ,5 % ,5 % Julkaisut (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa julkaisut vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa julkaisut vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä ,1 % ,9 % 7487 Ulkomailla julkaistut yhteensä ,9 % ,1 % Julkaistut yhteensä ,7 % ,3 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä ,9 % ,1 % Ulkomailla julkaistut yhteensä ,8 % ,2 % Julkaistut yhteensä ,5 % % Suomen Akatemian tutkimusrahoitus (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) Ensimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi % % Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,3 % ,7 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi % % Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,6 % ,4 % Turku %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,8 % Turku %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,3 % 21

16 Yhteenvetona (Key Figures 2005) voi sanoa, että kokoonsa nähden Suomi pärjää suhteessa muihin EU-maihin, USA:han ja Japaniin varsin hyvin, mutta parantaakin voi Koulutuksessa, tutkinnoissa ja tohtorituotannossa Euroopan kärkimaita koulutuksessa yleensä Tohtorituotannossa liian kotoperäisiä, mutta väestöpohjaan nähden koulutusjärjestelmä tuloksekas Taloudellisissa panostuksissa koulutukseen emme juuri erotu muista Tieteellisten julkaisujen määrässä pärjäämme hyvin T&K intensiteetissä Euroopan kärkeä, yksityistä panostusta soisi olevan enemmän Tiede tuottaa myös patentteja High tech työvoiman suhteellinen osuus korkea, mutta ikärakenne huolestuttaa High tech intensiivisissä palveluissa asemamme on heikompi 22 Työn tuottavuudessa työajalla mitaten alle Euroopan keskitason Väestö ikääntyy, joten korvaavaa ulkomaista työvoimaa tarvitaan myös korkeateknologian ja muille osaamisintensiivisille aloille. Missä osaamisessa olemme vahvoja? 23 Millään yksittäisellä tieteenalalla emme ole (tai voikaan olla) kokonaisuudessa maailman huipulla, mutta tutkimuksen huippuyksiköitä löytyy etenkin teknisiltä ja luonnontieteellisiltä aloilta Maamme T&K panostus on korkea ja se näkyy myös Nokian ansiosta yksityinenkin panostus teknisille aloille on kohtuullinen Liiketoimintaosaaminen ei ole vielä riittävää, etenkin markkinointi- ja johtamisosaamisesta on pulaa osaamme kieliä, mutta emme markkinointikommunikaatiota olemme kansainvälisiä, mutta emme hallitse monikulttuurista johtamista Verkostoitumistaidot puutteelliset hallitsemme ICT:n, mutta emme virtuaalista kommunikaatiota sosiaalinen pääoma on hyvä, mutta neuvottelu- ja lobbaustaidot heikot, emme ole mukana kv. verkostoissa tavoittelemme tehokkuutta liian asiakeskeisellä lähestymisellä: pelkkä tuote ei myy, vaikka se olisi laadukas Yliopistojen tuottavuusparadoksi: mitä paremmin menee sitä kovemmin kiristetään Yliopistojen suhteellinen tuottavuus on parantunut 15 vuodessa radikaalisti. Maisterituotannossa reilu kasvu Tohtorituotannossa radikaali kasvu Julkaisutuotannossa radikaali kasvu Kansainvälistymisessä merkittävä kasvu Kone on nyt viritetty, sille pitää antaa työrauha ja turvata resurssit eikä leikata niitä: TARVITAAN MALTTIA, TYÖRAUHAA JA LUOTTAMUSTA EI JATKUVAA MITTAAMISTA, ARVIOINTIA JA PELOTTELUA Koulutusresursseja on voitava uudentaa ja liikutella Myös opettajien on voitava uudelleen- ja täydennyskouluttautua. Liikkuvuus yksityisen sektorin ja yliopistojen välillä on saatava kasvamaan. 24

17 Yliopistojen Nopeasti hyödynnettävät tulokset syntyvät kypsän tiedon ja teknologian varassa innovaatiot vaativat perustutkimusta ja verkottumista, sillä radikaalisti uusi tieto syntyy tieteen rajapinnoissa! TARVITAAN AITOA SYNERGIAAN PERUSTUVAA YHTEISTYÖTÄ OPETUKSESSA, UUTTA LUOVAA VERKOTTUMISTA TUTKIMUKSESSA EIKÄ SUURI ON KAUNISTA AJATTELUA Yliopistojen palkkakilpailukyky on huono KANNUSTEET JA JOUSTAVAMMAT RAKENTEET VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, JOTTA KOTI- JA ULKOMAISIA HUIPPUJA SAADAAN YLIOPISTOIHIN 25 Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 1(2) 26 Haaste on synnyttää paradigmaattinen muutos johdon ajattelussa, jotta voidaan irrottautua vanhasta. Sama koskee OPM:n alaa. Rakenteellinen jäykkyys voitava rikkoa työmarkkinat liian joustamattomat strategisiin painopistesiirtoihin. Rehtorin ja yliopiston hallituksen valtaa lisättävä esim. koulutusresursseja on oltavakin toisinaan joutokäytössä, jotta painopisteen liikuttelu tarvittaessa on mahdollista. Jollei osaajia löydy valmiina, ei varmasti ole huippukouluttajiakaan Huippuyksikön lopettaminen käy päivässä, mutta rakentaminen vie 30 vuotta. Ei pidä tuijottaa LT-tuotoksia, koska todellisia läpimurtoja tulee kovin harvakseltaan, mutta niitä pitää olla malttia odottaa silti. Tulisi harkita yliopistojen sisäänotossa Eurooppalaista mallia pääsykoevalintojen sijaan. Opiskelu aloitetaan keskimäärin vanhempana kuin kilpailijamaissa. 1. vsk:n yleisjaksot tehotonta kontaktiopetusta -> turha hukata resursseja. Koulutusta sinänsä kyettävä tehostamaan vaatimustasoa ja itsenäistä monimuoto-opiskelua kasvattamalla (opetusvelvollisuusajattelua ja rutiiniopetusta on vielä liikaa) Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 2(2) Tiede- ja koulutusorganisaatiot eivät voi yksin vastata osaamispääomasta Vuorovaikutus elinkeinoelämän ja yliopistojen kesken tutkimuksessa ja koulutuksessa Samanlaiset verokannusteet yrityksille, kuin kilpailijamaissa Elinkeinoelämän suorat T&K panostukset soveltavaan tutkimukseen Julkiset satsaukset yliopistoille pitkäkestoisena perusvoimavaralisäyksinä perustutkimukseen ja yliopistojen rajapinnoissa oleviin uusiin tutkimusaleuisiin Osaamisresurssien ulkoinen hankinta, mutta terveen kriittisesti Kansainvälisyys ei ole itseisarvo Kotimaisten osaajien houkuttaminen tutkimuksen pariin Monimuotoinen kv. yhteistyö, verkottuminen ja vahvemmat partnerisuhteet tavoitteellisia kriittisen massan saavuttamiseksi ei suuri koko sinänsä 27

18 Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopisto YLIOPISTON MONET PROFIILIT - LUOVUUTTA UUDESTA TIEDOSTA Yliopiston monet profiilit luovuutta uudesta tiedosta Topiantti Äikäs dos., FT Maantieteen laitos / OULUT-hanke 2 Terveisiä Oulun yliopistosta Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka edistää sivistystä ja aineellista hyvinvointia erityisesti Pohjois-Suomessa. Yliopisto on korkeatasoinen oppimisympäristö ja kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin tutkas/taä

19 3 Yliopisto ja ympäröivä yhteiskunta Yliopistot ovat aina vaikuttaneet ympäristöönsä. Yliopistot elävät ympäristöstään (opiskelijat, työntekijät, tutkimus ja kehitys). Yliopistojen tutkimus- ja vaikutusprofiilit heijastavat sijaintipaikan henkistä ilmapiiriä tutkas/taä 4 Huippuyliopisto Pohjois-Suomessa Oulun yliopisto Vireä viisikymppinen perustettu 1957; toiminta käynnistyi 1958 tekniikka, talous, taiteet (teknologia, talentti, toleranssi) luonnontieteet ja humanistiset tieteet Lapin yliopisto; vahvuudet taiteissa, mediassa ja yhteiskuntatieteissä Kajaanin yliopistokeskus Kemin, Raahen sekä Oulun Eteläisen toimipisteet Rekrytointialueena puoli Suomea tutkas/taä 5 OULUT-hanke yhdistää toimijoita Kaupunkiseudun kehittämisstrategioiden ja niiden toteutumisen rakenteellisesti kriittinen arviointi Kaupunki- ja aluetutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen Oulussa, kaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa Alueen kehittämistoimintaa tukevan ja luovuutta generoivan keskustelukulttuurin syventäminen ja profilointi tutkas/taä

20 6 OULUT-hanke tuottaa Tietoa yliopiston merkityksestä alueen kilpailukyvyn ja osaamisperusteisen työllisyyden kannalta Toimintamallin alueellisesti vaikuttavan yliopiston roolista paikallisesti, maakunnallisesti ja globaalisti Vetovoimaisen yliopiston ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi tutkas/taä 7 Huomioita keskustelusta Onko Helsingin huippuyliopisto -hanke myöhässä? ( paniikkiratkaisu?) Kenet hanke pitäisi vakuuttaa? sijoittajia ja elinkeinoelämää ulkomaisia (huippu-)tutkijoita koti- (ja ulko-)maisia potentiaalisia opiskelijoita HUOM: samat haasteet koskevat myös paikallisia hankkeita muualla maassa... Kuinka jatkossa toteutetaan vahvaa yliopistoinstituutiota muilla maan kasvuseuduilla? tutkas/taä 8 Triple helixistä eteenpäin... Avoin ja kriittinen keskustelu tuottaa uusia ajatuksia kehittämiseen argumentoi ja kritikoi totuttuja toimintatapoja Kuntapäättäjien ja tutkijoiden yhteistyö mahdollistaa paremman tiedonvaihdon toimijoiden välillä antaa uusia työvälineitä osaamisperusteisen työllisyyden edistämiseen ja lisäämiseen tutkas/taä Triple helix Tutkimustiedon lisääminen mahdollisuuksia löytää uusia kehittämiskohteita antaa päättäjille punnittuja vaihtoehtoja strategian suuntaamiseksi ReCoDi-model of O u l u

21 9 Kiitos. Yhteystiedot: Topiantti Äikäs dos., projektipäällikö (OULUT-hanke) Maantieteen laitos PL Oulun yliopisto tutkas/taä

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / joulukuu 2011 Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2009

Markkinaraportti / tammikuu 2009 I / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / tammikuu 29 n kampanjat Helsinkiä kampanjointiin tammikuussa näkyvästi yhteistyössä Expedia-matkanjärjestäjän kanssa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa,

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Markkinaraportti / maaliskuu 2013 Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- Suomi 10 Markkaa 1878-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105 0,9000 0,1218 3,789

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto kesäkuu Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation June 2014

Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto kesäkuu Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation June 2014 Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto kesäkuu 214 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation June 214 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2013

Markkinaraportti / toukokuu 2013 Markkinaraportti / toukokuu 213 Yöpymiset ulkomailta kääntyivät nousuun Yöpymisten määrä väheni toukokuussa Helsingissä prosentin verran edellisvuoden toukokuusta. Miinus tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2012

Markkinaraportti / syyskuu 2012 Markkinaraportti / syyskuu 212 Helsingin yöpymisissä vähän muutoksia syyskuussa Yöpymisten määrä väheni syyskuussa Helsingissä aavistuksen eli,4 %. Vähennys oli täsmälleen yhtä suuri elokuussa. Kotimaasta

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2011

Markkinaraportti / elokuu 2011 Markkinaraportti / elokuu 211 Ulkomaiset yöpymiset nousussa, kotimaiset laskussa Pitkään jatkunut kotimaisten yöpymisten kasvu pysähtyi elokuussa, kun yöpymiset vähenivät 4,1 % edellisen vuoden elokuusta.

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2009

Markkinaraportti / lokakuu 2009 X / 29 Markkinaraportti / lokakuu 29 Kotimaiset yöpymiset selvässä kasvussa Helsingin yöpymistilastoja kaunistavat kotimaan matkailun vilkastumisen jatkuminen. Nousu tulee vapaa-ajan matkailusta, joka

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu

Markkinaraportti / toukokuu V / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / toukokuu World Skills 25 näkyi tilastoissa Toukokuussa ulkomaalaisten yöpymiset olivat selvässä kasvussa. Viime vuoden toukokuuhun verrattuna

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2011

Markkinaraportti / lokakuu 2011 Markkinaraportti / lokakuu 211 Yöpymiset etenkin ulkomailta edelleen nousussa Ulkomailta tulleiden yöpymismäärä lisääntyi Helsingissä lokakuussa merkittävästi edelleen huolimatta viipymän lyhentymisestä.

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Miksi GLP (Good Laboratory Practice)? Kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuuden testaamiseksi myyntilupaa tai rekisteröintiä varten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät 3.11.2016 Pääekonomisti Jukka Palokangas 11.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 50 % Suomen koko viennistä. Alan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2011

Markkinaraportti / syyskuu 2011 Markkinaraportti / syyskuu 211 Globaali on-line markkinointikampanjointi syyskuussa Syyskuu on kesäsesonkimme viimeinen kuukausi. Tapahtumien osalta kuukausi on hyvin vilkas ja kansainvälisiä kokouksia

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot