MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN?"

Transkriptio

1 MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Mihin huippuyliopistoja tarvitaan?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry:stä, vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta ja dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopistosta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät edustajat Aila Paloniemi keskustan eduskuntaryhmästä, Raija Vahasalo kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja Kirsi Ojansuu vihreästä eduskuntaryhmästä. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Toimitusjohtaja Martti Mäenpää, Teknologiateollisuus ry Rakennemuutoksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki, Turun kauppakorkeakoulu Yliopiston monet profiilit - luovuutta uudesta tiedosta Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs, Oulun yliopisto

4 Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry HUIPPUYLIOPISTO SUOMEN TULEVAISUUTTA TURVAAMAAN Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Tutkas Martti Mäenpää Teknologiateollisuus Päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala

5 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus runsaat työpaikkaa eli neljäsosa koko Suomen työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin Teollisuustuotannon kehitys vuosittain = e 2007e 2008e Kiina Etelä-Korea Venäjä Intia Suomi USA Euromaat Japani Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin e Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Lähde: Tilastokeskus

6 Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys (31.3) Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla , luvut eivät sisällä tietotekniikka-alaa Lähde:Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Suosituimmat sijaintimaat globaalien yritysten t&k-toiminnoille vuonna 2004 Yhdysvallat / United States Iso-Britannia / United Kingdom Kiina / China Ranska / France Japani / Japan Intia / India Kanada / Canada Saksa / Germany Singapore Italia / Italy Brasilia / Brazil Espanja / Spain Belgia / Belgium Ruotsi / Sweden Sveitsi / Switzerland Australia Suomi / Finland Norja / Norway Venäjä / Russia Alankomaat / Netherlands Irlanti / Irland Puola / Poland Taiwan Itävalta / Austria Israel Korea Thaimaa / Thailand Prosenttia vastanneista 19,1 19,1 17,6 14,7 13,2 13,2 11,8 8,8 8,8 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 5,9 5,9 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 25,0 29,4 35,3 35, ,1 58,8 Lähde: UNCTAD Survey Houkuttelevimmat sijaintimaat t&k -toiminnoille vuosina Kiina / China Yhdysvallat / United States Intia / India Japani / Japan Iso-Britannia / United Kongdom Venäjä / Russia Ranska / France Saksa / Germany Alankomaat / Netherlands Kanada / Canada Singapore Taiwan Belgia / Belgium Italia / Italy Malesia / Malaysia Korea Thaimaa / Thailand Australia Brasilia / Brazil Tsekki / Chech Republic Irlanti / Ireland Israel Meksiko / Mexico Markokko / Morocco Norja / Norway Puola / Poland Romania Etelä-Afrikka / South Africa Espanja / Spain Ruotsi / Sweden Tunisia Turkki / Turkey Vietnam Prosenttia vastanneista / Per cent of respondents 14,7 13,2 8,8 10,3 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Lähde : UNCTAD Survey , ,2 61,

7 SHANGHAIN LISTA Suomen sijoittuminen verrattaessa OECD-maiden suhteellisia viittausindeksejä eri tieteenalojen tutkimuksessa v Yht.kuntatieteet Luonnontieteet 1. USA (1.30) 2. Sveitsi (1.30) 3. Islanti (1.23) 4. Alankomaat (1.21). Tekniikka 1. Sveitsi (1.50) 2. Tanska (1.43) 3. Alankomaat (1.30) 4. USA (1.21). Lääke- ja hoitotieteet 1. Sveitsi (1.36) 2. USA (1.30) 3. Islanti (1.29) 4. Tanska (1.29).. Maat. ja metsätieteet 1. Suomi (1.56) 2. Islanti (1.48) 3. Tanska (1.42) 4. UK (1.39) 1. USA (1.16) 2. Unkari (1.12) 3. Alankomaat (1.08) 4. Kanada (1.04) Hum. tieteet 1. Kreikka (1.94) 2. Tanska (1.64) 3. Alankomaat (1.60) 4. Islanti (1.33) 12. Suomi (0.96) 10. Suomi (1.01) 6. Suomi (1.25) 11. Suomi (0.88) 13. Suomi (1.00) Lähde: Finnish Science in International Comparison, Suomen Akatemia, 2006 Suomen vertailuluku 1.56 maatalous- ja metsätieteissä tarkoittaa sitä, että Suomen tuottamat tieteenalan julkaisut ovat keränneet 56 % enemmän viittauksia kaudella kuin OECD-maiden saman alan julkaisut keskimäärin Visio maailmanluokan yliopisto tekniikan, kaupan ja taideteollisuuden alalla omilla erikoisaloillaan ja kokonaisuutena maailman kärkiyliopistojen joukossa kansainvälisesti haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu opiskelupaikka rikkoo myös perinteisiä tieteen- ja oppiainerajoja tunnettu yhteistyökyvystään elinkeinoelämän kanssa joustava ja tehokas säätiöpohjainen hallintomalli

8 Uusi yliopisto nähtävä kärkihankkeena, josta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää uudistettaessa koko korkeakoulujärjestelmää

9 Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu RAKENNEMUUTOKSEN RISTIPAINEET Rakenneuudistuksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu TUTKAS seminaari Eduskunta Koulutusjärjestelmä hedelmällinen vuorovaikutus Inhimillinen pääoma Rahoitusjärjestelmä 2

10 Uskomuksia ja kyseenalaistuksia Yliopistoverkko on liian tiheä ja fragmentoitunut Ei synny huippututkimuksen edellyttämää kriittistä massaa Tarvitaan suurempia ja tuottavampia yksiköitä Ratkaisu on yhdistää samalla paikkakunnalla toimivia yliopistoja yhteen Tutkimuksen laatua parannetaan kilpailuttamalla tutkimusrahoja 3 Mutta Onko suuruuden ekonomia oikea tapa rakentaa huippuosaamista? Tuoko vai syökö kilpailuttaminen laatua ja erikoistumista? Alueellista itsekkyyttä vai kansallinen hanke Tuoko yliopistojen julkinen ruoskiminen laatua ja tehokkuutta? Onko väitteelle, että yhdistämällä saman paikkakunnan yliopistoja parannetaan tehokkuutta, mitään näyttöä? Rakenteellisen kehittämisen lähtötilanne 20 yliopistoa ja 29 AMK (yhteensä 80 paikkakunnalla), lisänä 6 yliopistokeskusta Yliopistoista 9 ja AMK:sta 5 suurta on pääkaupunkiseudulla AMK- ja yliopistotutkintokoulutusta antavia yksiköitä on 1/1000 suomalaista nuorta kussakin aloitusikäluokassa Tavoitteena rakentaa osaamisyhteiskunta, mutta miten? Suhteessa väestöpohjaan yliopistoja on paljon mutta suuri on maantieteellinen aluekin Määrä tai koko ei aiheuta tehottomuutta, vaan liika sirpaleisuus ja moniaineksisuus suhteessa resursseihin AMK yksiköiden suuri määrä ja niiden yksiköiden hajasijoittelu Duaalimallin idea ei toteudu AMK:t ovat mini-yliopistoja ja tähtäävät kandikouluttajiksi 4 Vain pääkaupunkiseudullako voi olla kv. huippua? Helsingin yliopisto on suurin ja varakkain ja siksi ansaitusti tunnetuin kansainvälisesti 3 innovaatioyliopiston muodostavaa yliopistoa eivät mikään ole kansallista huippua Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yliopistot ovat keskimäärin kustannustehokkaampia ja kansainvälisempiä Ne tuottavat 65% tutkinnoista ja 60% tutkimuksesta Akatemian tutkimuksen huippuyksiköistä (2002- ohjelmissa) pääkaupunkiseudulla on 36 kpl, muussa Suomessa 21 Akatemian tutkimusrahoituksesta niihin tulee 52 % ja yksin Turkuunkin viime vuosina 15 % (vs. 10 % valtion perusrah.) Kansainvälinen tutkija- ja opiskelijavaihto on koko maassa suunnilleen samalla tasolla 5 Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yliopistot eivät ole pelkkää maakunnallista tasoa ja maistereiden massakouluttajia!

11 Usko kilpailuttamisen kaikkivoipaisuuteen Kilpailuttamalla yliopistoja kasvatetaan huippuja ja parannetaan muidenkin laatutietoisuutta esim. Suomen Akatemian haussa 20/300 hakemusta saa rahoituksen, mutta nekään eivät täyteen mittaan Oheistoiminta syö tuottavuutta ja vie huippututkijoiden ajan Tutkimusohjelmat ovat 2-4 -vuotisia Lyhytkestoisuus tutkimusohjelmissa johtaa tempoilevuuteen Tutkijoita vaikea rekrytoida epävarmoihin pätkiin Fokusoitu ohjelmiin kytketty raha samanlaistaa yliopistoja ja estää aidon profiloitumisen huippututkimusalueille 7 vai luottamus tieteeseen Riskiä ottava ulkoisista tarpeista riippumaton perustutkimus voi tuottaa aidosti innovaatioita Akatemiaprofessori Eeva-Maria Aro, TY, biologian laitos 10 vuotta sitten kukaan ei uskonut että fotosynteesin parissa tehtävä tutkimus on muuta kuin tyhjää näpertelyä ja nyt se on ehdottomasti lupaavin ja kansainvälisesti kuuma tutkimusalue uudistuvan energiatuotannon ratkaisemiseksi. Sinilevä osoittautunut parhaaksi energialähteeksi (vety) Luotettava yliopistojen asiantuntemukseen tunnistaa relevantit tutkimusteemat ja resurssoida niitä siinä riittävästi ja pitkäkestoisesti 8 Kansainvälinen vaihto ei ole laadun tae On totta, että ulkomaisen henkilöstön ja opiskelijoiden määrä yliopistoissa on Euroopan maista matalimmasta päästä, mutta niin on väestöstäkin Suomelta puuttuvat imperialismin ajan perintönä tulleet luonnolliset maahanmuuttovirat. Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin maltillista. Palkkakilpailukyky kansainvälisesti tai edes kansallisesti surkea: huippujen rekrytointiongelma (vrt. Sveitsi) Erasmus -vaihdon ja tilastoidun pidempiaikaisen tutkija- ja opettajavaihdon intensiteetti on kääntäen verrannollinen tutkimusintensiteettiin (kv. julkaisut) 9 Vaihtoindeksit antavat virheellisen kuvan kv. tieteellisestä vaihdosta: samaan aikaan kun vaihto on laskenut, suomalaisten yliopistojen todellinen tieteellinen aktiviteetti kansainvälisesti radikaalisti noussut: kv. julkaisut, sitaatiot, yhteiset kv. tutkimushankkeet

12 Rakenneuudistuksen ristipaineet Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset = merkittävä satsaus yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen Valtion tuottavuusohjelma = yliopistojen perustehtävä on säästää Olisi oltava tehokas massakouluttaja ja samalla huippututkimuslaitos Valtakunnalliset palvelukeskukset lyhyellä aikavälillä aiheuttavat pahan toiminnallisen häiriön ja hallinnollintokustannusten nousun Jos yliop. oikeudellinen asema ja rahoituspohja muuttuvat, kaikki nyt rakennettavat palvelumallit ovat turhia, koska kilpailuttamalla markkinoilta sama palvelu löytyy edullisemmin Palvelutehtävä (soveltava) ja perustutkimus kilpailevat keskenään tutkijaresursseista Aluepoliittiset ratkaisut ja huippukeskittymien tarpeet rahoista Arvotaistelu: Sosiaalipoliittinen tehtävä (alueellinen tasa-arvo) vs. lisäarvon luominen hyvinvoinnin tuottamiseksi (globaali markkinakilpailu) 10 Rakenneuudistusten ristipaineet Tiede- ja teknologia neuvosto investoi osaamiseen kansallisen kilpailukyvyn nimissä Rakenneuudistuksella päästään uutta luovaan toimintamalliin, jossa rajapinnoissa syntyy huippututkimusta, uutta tietoa ja koulutusmahdollisuuksia tarjoava laatukouluttaja (perustutkimus ja maisteriohjelmat, keksinnöt) Vaatii lisäresursseja ja vahvaa ohjausta kohti uutta yliopistoa Tarvitsee tiukkaa fokusoitumista jotta resurssit riittävät laadukkaaseen tekemiseen Tuottavuusohjelma hakee säästöjä suuruuden ekonomian avulla Rakenneuudistus tuo kustannussäästöjä, kun päällekkäisyyksiä karsitaan, vähennetään väkeä pysyvästi ja tehostetaan koulutusta ja tutkimusta fuusioimalla yksiköitä. Syö uuden luomiseen tarkoitetut resurssit ja yhteistyöhalun pakottamalla yhteen ja liikkuvuuteen Johtaa massakouluttajuuteen /vrt. AMK) Synnyttää tehottomuutta ja lisää hallintokustannuksia 11 Kansallinen hanke vai aluepolitiikkaa Koko maan yliopistoverkon tasapuolinen kehittäminen Alueiden kehittäminen: kansainvälisesti tiedekeskittymät sijoittuneet muualle kuin pääkaupunkeihin Ympäristöekologiset ja sosiaalipoliittiset tavoitteet: Mielekäs asuminen ja eläminen Opiskelu lähellä kotiseutua voi laaja-alaisuuteen pyrittäessä tarjota vain tasapaksua massakoulutusta Yksittäisen yliopiston resurssointi muiden yliopistojen kustannuksella tai muulla julkisella rahalla Usko, että radikaaleilla rakenteellisen kehittämisen hankkeilla saadaan lisäsatsauksella paras tuotto Kokeiluyliopistot tien raivaajia muille kehittämishankkeille jatkossa Tiukka karsinta ja kilpailu opiskelupaikoissa, laadukas koulutus fokusalueilla 12 Turun konsortiohanke tavoittaa molempien pyrkimysten hyödyt: monialaisen jo nyt tiedepohjaltaan vahvan tieteen huippuyliopiston pääkaupunkiseudun ulkopuolella

13 Ratkaisu: Monialaisia huippuyliopistoja ja alueellisesti hajautettuja huippuyksiköitä Suomessa tuotetaan 1% maailman uudesta tiedosta, mutta toinen tapa on tehokkaasti imitoida sitä 99%:a Tuotava maahan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa maailmalla olevasta huippuosaamisesta Oltava edistyksellisiä ja tutkimuksellisesti riittävän lähellä Nobel tasoa, jotta voidaan olla mukana huippututkimusverkostoissa Tällaisia huippuosaajia ei voi olla kaikilla aloilla kattavasti yli maan, vaan useimpien yliopistojen on paikallisesti fokusoiduttava ja erikoistuttava päästäkseen huipulle On uskallettava valita joitakin yliopistoja kehittäviksi monialaisiksi huippuyliopistoiksi, joissa tieteiden rajapintaan syntyy kohinaa ja radikaalisti uusia aihioita 13 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Lupaus Tiede- ja teknologianeuvosto suositus 200M lisäys yliopistoille Turun yliopistokonsortiolle edellisellä hallituskaudella sovittu perusrahoituksen lisäystä 4 M / v. 5 vuoden ajan kumuloituvasti kertymä yht. 60 M hankerahoitusta 13M 6:lle vuodelle Helsingin innovaatioyliopistolle 500M + 170M vuosittain lisää Itä-Suomen liittoyliopistolle hankerahaa 14 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Uusi hallitusohjelma rakenteellista kehittämistä jatketaan duaalimalli, Amk:n ja yliopistojen työnjako laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen yrittäjyys, innovaatiopolitiikka ja strategia yliopistojen hallinnollinen asema toteutetaan huippuyliopisto osaamiskeskusohjelma jatkuu yliopistojen perusrahoitukseen 80 M, t&k- lisäys 90 M (SA, Tekes) Hankerahoitus turvataan 15

14 Turun huippuyliopisto konsortio (1) 1. Rakenteellinen kehittäminen kohti School mallista yliopistoa vuoteen 2012 kahden vahvan yksikön pohjalta 2. Monitieteisen tutkimustoiminnan kehittäminen Vahvuusalojen tukeminen, post-doc Menetelmätieteiden kehittäminen Monialainen tutkijakollegium LTO, Turku Innovation Platform, innovaatiotutkimus TUCS, ACE, Law and Economics Kestävä kehitys, vastuullinen liiketoiminta, tulevaisuuden tutkimus Yritysrahoitus (corporate finance) Työ- ja organisaatiopsykologia, organisaatiotutkimus Terveyden taloustiede, terveydenhuollon prosessit Kansainvälisen integraation ja kv. instituutioiden tutkimusyksikkö 16 Turun huippuyliopisto konsortio (2) 3. opetuksen vahvistaminen liiketoimintaosaamisen laajentamien tiedekunnille yhteisiä maisteriohjelmia poikkitieteellisiä op opintomoduuleita kielikoulutuksen kehittäminen yhteiset opetuksen tukitoiminnot 4. Aluevaikuttavuus ja amk-yhteistyö erit. ICT-, bio- ja terveysala, kulttuuriala, LTO 5. Konsortiohallinnon sekä yliopistojen tukipalvelujen yhteinen kehittäminen 17 Konsortiotyön vaiheistus ja rahoitus Konsortiohallinto konsortiohallitus ja kansleri rahoitus 2007: 4,5 M (+ M ) 2008: 3,5 M (puuttuu 2,5 M ) 2009: 2,5 M (puuttuu 7,5 M ) 2010: M (puuttuu 12,5M ) 2011: (puuttuu 18 M ) 2012: (puuttuu 22 M ) Tutkimustoiminnan kehittäminen Tutkijakollegium Liiketoimintaosaamisen laajentaminen Turku Innovation Platform 18

15 Tutkinnot (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa tutkinnot vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa tutkinnot vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot ,4 % ,6 % 3814 Ylemmät. tutkinnot ,3 % ,7 % Lisens. tutkinnot ,2 % ,8 % 489 Tohtoritutkinnot ,4 % ,6 % 1409 Muut tutkinnot ,8 % ,2 % 558 Tutkinnot yhteensä ,8 % ,2 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot ,7 % ,3 % 9444 Ylemmät. tutkinnot ,6 % ,4 % Lisens. tutkinnot ,2 % ,8 % 1580 Tohtoritutkinnot ,2 % ,8 % 4230 Muut tutkinnot ,4 % ,6 % 2136 Tutkinnot yhteensä ,5 % ,5 % Julkaisut (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa julkaisut vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa julkaisut vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä ,1 % ,9 % 7487 Ulkomailla julkaistut yhteensä ,9 % ,1 % Julkaistut yhteensä ,7 % ,3 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä ,9 % ,1 % Ulkomailla julkaistut yhteensä ,8 % ,2 % Julkaistut yhteensä ,5 % % Suomen Akatemian tutkimusrahoitus (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) Ensimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi % % Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,3 % ,7 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi % % Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,6 % ,4 % Turku %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,8 % Turku %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,3 % 21

16 Yhteenvetona (Key Figures 2005) voi sanoa, että kokoonsa nähden Suomi pärjää suhteessa muihin EU-maihin, USA:han ja Japaniin varsin hyvin, mutta parantaakin voi Koulutuksessa, tutkinnoissa ja tohtorituotannossa Euroopan kärkimaita koulutuksessa yleensä Tohtorituotannossa liian kotoperäisiä, mutta väestöpohjaan nähden koulutusjärjestelmä tuloksekas Taloudellisissa panostuksissa koulutukseen emme juuri erotu muista Tieteellisten julkaisujen määrässä pärjäämme hyvin T&K intensiteetissä Euroopan kärkeä, yksityistä panostusta soisi olevan enemmän Tiede tuottaa myös patentteja High tech työvoiman suhteellinen osuus korkea, mutta ikärakenne huolestuttaa High tech intensiivisissä palveluissa asemamme on heikompi 22 Työn tuottavuudessa työajalla mitaten alle Euroopan keskitason Väestö ikääntyy, joten korvaavaa ulkomaista työvoimaa tarvitaan myös korkeateknologian ja muille osaamisintensiivisille aloille. Missä osaamisessa olemme vahvoja? 23 Millään yksittäisellä tieteenalalla emme ole (tai voikaan olla) kokonaisuudessa maailman huipulla, mutta tutkimuksen huippuyksiköitä löytyy etenkin teknisiltä ja luonnontieteellisiltä aloilta Maamme T&K panostus on korkea ja se näkyy myös Nokian ansiosta yksityinenkin panostus teknisille aloille on kohtuullinen Liiketoimintaosaaminen ei ole vielä riittävää, etenkin markkinointi- ja johtamisosaamisesta on pulaa osaamme kieliä, mutta emme markkinointikommunikaatiota olemme kansainvälisiä, mutta emme hallitse monikulttuurista johtamista Verkostoitumistaidot puutteelliset hallitsemme ICT:n, mutta emme virtuaalista kommunikaatiota sosiaalinen pääoma on hyvä, mutta neuvottelu- ja lobbaustaidot heikot, emme ole mukana kv. verkostoissa tavoittelemme tehokkuutta liian asiakeskeisellä lähestymisellä: pelkkä tuote ei myy, vaikka se olisi laadukas Yliopistojen tuottavuusparadoksi: mitä paremmin menee sitä kovemmin kiristetään Yliopistojen suhteellinen tuottavuus on parantunut 15 vuodessa radikaalisti. Maisterituotannossa reilu kasvu Tohtorituotannossa radikaali kasvu Julkaisutuotannossa radikaali kasvu Kansainvälistymisessä merkittävä kasvu Kone on nyt viritetty, sille pitää antaa työrauha ja turvata resurssit eikä leikata niitä: TARVITAAN MALTTIA, TYÖRAUHAA JA LUOTTAMUSTA EI JATKUVAA MITTAAMISTA, ARVIOINTIA JA PELOTTELUA Koulutusresursseja on voitava uudentaa ja liikutella Myös opettajien on voitava uudelleen- ja täydennyskouluttautua. Liikkuvuus yksityisen sektorin ja yliopistojen välillä on saatava kasvamaan. 24

17 Yliopistojen Nopeasti hyödynnettävät tulokset syntyvät kypsän tiedon ja teknologian varassa innovaatiot vaativat perustutkimusta ja verkottumista, sillä radikaalisti uusi tieto syntyy tieteen rajapinnoissa! TARVITAAN AITOA SYNERGIAAN PERUSTUVAA YHTEISTYÖTÄ OPETUKSESSA, UUTTA LUOVAA VERKOTTUMISTA TUTKIMUKSESSA EIKÄ SUURI ON KAUNISTA AJATTELUA Yliopistojen palkkakilpailukyky on huono KANNUSTEET JA JOUSTAVAMMAT RAKENTEET VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, JOTTA KOTI- JA ULKOMAISIA HUIPPUJA SAADAAN YLIOPISTOIHIN 25 Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 1(2) 26 Haaste on synnyttää paradigmaattinen muutos johdon ajattelussa, jotta voidaan irrottautua vanhasta. Sama koskee OPM:n alaa. Rakenteellinen jäykkyys voitava rikkoa työmarkkinat liian joustamattomat strategisiin painopistesiirtoihin. Rehtorin ja yliopiston hallituksen valtaa lisättävä esim. koulutusresursseja on oltavakin toisinaan joutokäytössä, jotta painopisteen liikuttelu tarvittaessa on mahdollista. Jollei osaajia löydy valmiina, ei varmasti ole huippukouluttajiakaan Huippuyksikön lopettaminen käy päivässä, mutta rakentaminen vie 30 vuotta. Ei pidä tuijottaa LT-tuotoksia, koska todellisia läpimurtoja tulee kovin harvakseltaan, mutta niitä pitää olla malttia odottaa silti. Tulisi harkita yliopistojen sisäänotossa Eurooppalaista mallia pääsykoevalintojen sijaan. Opiskelu aloitetaan keskimäärin vanhempana kuin kilpailijamaissa. 1. vsk:n yleisjaksot tehotonta kontaktiopetusta -> turha hukata resursseja. Koulutusta sinänsä kyettävä tehostamaan vaatimustasoa ja itsenäistä monimuoto-opiskelua kasvattamalla (opetusvelvollisuusajattelua ja rutiiniopetusta on vielä liikaa) Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 2(2) Tiede- ja koulutusorganisaatiot eivät voi yksin vastata osaamispääomasta Vuorovaikutus elinkeinoelämän ja yliopistojen kesken tutkimuksessa ja koulutuksessa Samanlaiset verokannusteet yrityksille, kuin kilpailijamaissa Elinkeinoelämän suorat T&K panostukset soveltavaan tutkimukseen Julkiset satsaukset yliopistoille pitkäkestoisena perusvoimavaralisäyksinä perustutkimukseen ja yliopistojen rajapinnoissa oleviin uusiin tutkimusaleuisiin Osaamisresurssien ulkoinen hankinta, mutta terveen kriittisesti Kansainvälisyys ei ole itseisarvo Kotimaisten osaajien houkuttaminen tutkimuksen pariin Monimuotoinen kv. yhteistyö, verkottuminen ja vahvemmat partnerisuhteet tavoitteellisia kriittisen massan saavuttamiseksi ei suuri koko sinänsä 27

18 Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopisto YLIOPISTON MONET PROFIILIT - LUOVUUTTA UUDESTA TIEDOSTA Yliopiston monet profiilit luovuutta uudesta tiedosta Topiantti Äikäs dos., FT Maantieteen laitos / OULUT-hanke 2 Terveisiä Oulun yliopistosta Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka edistää sivistystä ja aineellista hyvinvointia erityisesti Pohjois-Suomessa. Yliopisto on korkeatasoinen oppimisympäristö ja kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin tutkas/taä

19 3 Yliopisto ja ympäröivä yhteiskunta Yliopistot ovat aina vaikuttaneet ympäristöönsä. Yliopistot elävät ympäristöstään (opiskelijat, työntekijät, tutkimus ja kehitys). Yliopistojen tutkimus- ja vaikutusprofiilit heijastavat sijaintipaikan henkistä ilmapiiriä tutkas/taä 4 Huippuyliopisto Pohjois-Suomessa Oulun yliopisto Vireä viisikymppinen perustettu 1957; toiminta käynnistyi 1958 tekniikka, talous, taiteet (teknologia, talentti, toleranssi) luonnontieteet ja humanistiset tieteet Lapin yliopisto; vahvuudet taiteissa, mediassa ja yhteiskuntatieteissä Kajaanin yliopistokeskus Kemin, Raahen sekä Oulun Eteläisen toimipisteet Rekrytointialueena puoli Suomea tutkas/taä 5 OULUT-hanke yhdistää toimijoita Kaupunkiseudun kehittämisstrategioiden ja niiden toteutumisen rakenteellisesti kriittinen arviointi Kaupunki- ja aluetutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen Oulussa, kaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa Alueen kehittämistoimintaa tukevan ja luovuutta generoivan keskustelukulttuurin syventäminen ja profilointi tutkas/taä

20 6 OULUT-hanke tuottaa Tietoa yliopiston merkityksestä alueen kilpailukyvyn ja osaamisperusteisen työllisyyden kannalta Toimintamallin alueellisesti vaikuttavan yliopiston roolista paikallisesti, maakunnallisesti ja globaalisti Vetovoimaisen yliopiston ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi tutkas/taä 7 Huomioita keskustelusta Onko Helsingin huippuyliopisto -hanke myöhässä? ( paniikkiratkaisu?) Kenet hanke pitäisi vakuuttaa? sijoittajia ja elinkeinoelämää ulkomaisia (huippu-)tutkijoita koti- (ja ulko-)maisia potentiaalisia opiskelijoita HUOM: samat haasteet koskevat myös paikallisia hankkeita muualla maassa... Kuinka jatkossa toteutetaan vahvaa yliopistoinstituutiota muilla maan kasvuseuduilla? tutkas/taä 8 Triple helixistä eteenpäin... Avoin ja kriittinen keskustelu tuottaa uusia ajatuksia kehittämiseen argumentoi ja kritikoi totuttuja toimintatapoja Kuntapäättäjien ja tutkijoiden yhteistyö mahdollistaa paremman tiedonvaihdon toimijoiden välillä antaa uusia työvälineitä osaamisperusteisen työllisyyden edistämiseen ja lisäämiseen tutkas/taä Triple helix Tutkimustiedon lisääminen mahdollisuuksia löytää uusia kehittämiskohteita antaa päättäjille punnittuja vaihtoehtoja strategian suuntaamiseksi ReCoDi-model of O u l u

21 9 Kiitos. Yhteystiedot: Topiantti Äikäs dos., projektipäällikö (OULUT-hanke) Maantieteen laitos PL Oulun yliopisto tutkas/taä

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

*) %-yks. % 2018*)

*) %-yks. % 2018*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2017*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006 Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta Juha Ylä-Jääski 21.9.26 Teknologiateollisuus - Suomen tärkein elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 66 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Markkinaraportti / marraskuu 2014 Markkinaraportti / marraskuu 214 Yöpymiset ulkomailta hieman nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa 1,1 %. Vähennys tuli kotimaasta miinuksen ollessa 2,5 %. Sen sijaan ulkomailta kirjattiin

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2015 Markkinaraportti / huhtikuu 2015 Yöpymiset lähes ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä huhtikuussa melkein vuoden takaisella tasolla. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaan prosentin yöpymismäärän

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2014 Markkinaraportti / joulukuu 214 Yöpymiset ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä joulukuussa edellisvuoden tasolla. Ulkomailta tuli vähennystä 6,7 % kotimaisten yöpymisten lisääntyessä 7 %. Ulkomaalaisyöpymisten

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2015 Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Yöpymiset 2,5 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa 2,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät yli neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Yöpymiset runsaan prosentin plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä maaliskuussa 1,2 %. Kasvu tuli pääosin ulkomailta yöpymismäärän lisääntyessä 2,0 %. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Markkinaraportti / helmikuu 2012 Markkinaraportti / helmikuu 212 Yöpymiset 4 % plussalla helmikuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui helmikuussa ja kasvua kirjattiin 4,2 %. Lisäys painottui nyt kotimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Markkinaraportti / marraskuu 2015 Markkinaraportti / marraskuu 2015 Yöpymiset vähenivät lähes 3 % Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa vajaat 3 % vuoden takaisesta. Vähennystä tuli suhteellisesti suunnilleen yhtä paljon kotimaasta

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Yöpymiset voimakkaassa kasvussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä heinäkuussa selvästi eli 18 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 437.800, oli kaikkien aikojen heinäkuun

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Markkinaraportti / helmikuu 2009 II / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / helmikuu 29 Paluu vuoden 27 tasolle Yöpymiset jäivät Helsingissä tammi-helmikuussa lähelle toissa vuoden lukuja. Yöpymiset vähenivät helmikuussa

Lisätiedot

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa. 20.11.2015 Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa. 20.11.2015 Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet,

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / joulukuu 2011 Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2014

Markkinaraportti / lokakuu 2014 Markkinaraportti / lokakuu 214 Yöpymiset lokakuussa 1 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 1,3 %. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat 11 % ja ulkomailta saapuneiden

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2009

Markkinaraportti / heinäkuu 2009 VII/ 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu 29 Yöpymiset vähenivät Helsingissä Kotimaasta ja etenkin ulkomailta tullut työajan matkailu väheni selvästi heinäkuussa edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2014

Markkinaraportti / huhtikuu 2014 Markkinaraportti / huhtikuu 214 Yöpymiset ulkomailta nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä huhtikuussa hieman eli 1,1 %. Ulkomailta tulleiden yöpymisten määrä sen sijaan lisääntyi kaksi prosenttia,

Lisätiedot

Markkinaraportti / kesäkuu 2014

Markkinaraportti / kesäkuu 2014 Markkinaraportti / kesäkuu 214 Yöpymiset hieman plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa hieman eli,6 %. Ulkomailta tulleiden yöpymisten määrä lisääntyi 3,5 %, kun sitä vastoin kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2009

Markkinaraportti / huhtikuu 2009 IV/ 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / huhtikuu 29 Yöpymiset laskeneet vuoden 27 tasolle Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset ovat taloudellisen taantuman hiipuneet selvästi vuodesta

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Markkinaraportti / maaliskuu 2013 Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Martti Mäenpää, toimitusjohtaja

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Martti Mäenpää, toimitusjohtaja Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 7.3.2008 Martti Mäenpää, toimitusjohtaja Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 16.1.2013 Marraskuu Yöpymiset 3 % miinuksella Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (163.000) vähenivät tammi-marraskuussa 3,1 % edellisvuodesta.

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2014

Markkinaraportti / elokuu 2014 Markkinaraportti / elokuu 214 Yöpymiset kotimaasta selvässä nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa 1,9 %. Kasvu tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten lisääntyessä lähes kymmenen prosenttia.

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 5 = ei muutosta edelliskuukaudesta 24.4.219 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto huhtikuu 219. Lähde: Markit

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Kiina China. Japani Japan

Kiina China. Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212

Lisätiedot

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- Suomi 10 Markkaa 1878-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105 0,9000 0,1218 3,789

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot