MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN?"

Transkriptio

1 MIHIN HUIPPUYLIOPISTOJA TARVITAAN? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Mihin huippuyliopistoja tarvitaan?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry:stä, vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta ja dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopistosta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät edustajat Aila Paloniemi keskustan eduskuntaryhmästä, Raija Vahasalo kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja Kirsi Ojansuu vihreästä eduskuntaryhmästä. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Toimitusjohtaja Martti Mäenpää, Teknologiateollisuus ry Rakennemuutoksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki, Turun kauppakorkeakoulu Yliopiston monet profiilit - luovuutta uudesta tiedosta Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs, Oulun yliopisto

4 Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry HUIPPUYLIOPISTO SUOMEN TULEVAISUUTTA TURVAAMAAN Huippuyliopisto Suomen tulevaisuutta turvaamaan Tutkas Martti Mäenpää Teknologiateollisuus Päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala

5 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus runsaat työpaikkaa eli neljäsosa koko Suomen työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin Teollisuustuotannon kehitys vuosittain = e 2007e 2008e Kiina Etelä-Korea Venäjä Intia Suomi USA Euromaat Japani Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin e Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Lähde: Tilastokeskus

6 Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys (31.3) Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla , luvut eivät sisällä tietotekniikka-alaa Lähde:Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Suosituimmat sijaintimaat globaalien yritysten t&k-toiminnoille vuonna 2004 Yhdysvallat / United States Iso-Britannia / United Kingdom Kiina / China Ranska / France Japani / Japan Intia / India Kanada / Canada Saksa / Germany Singapore Italia / Italy Brasilia / Brazil Espanja / Spain Belgia / Belgium Ruotsi / Sweden Sveitsi / Switzerland Australia Suomi / Finland Norja / Norway Venäjä / Russia Alankomaat / Netherlands Irlanti / Irland Puola / Poland Taiwan Itävalta / Austria Israel Korea Thaimaa / Thailand Prosenttia vastanneista 19,1 19,1 17,6 14,7 13,2 13,2 11,8 8,8 8,8 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 5,9 5,9 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 25,0 29,4 35,3 35, ,1 58,8 Lähde: UNCTAD Survey Houkuttelevimmat sijaintimaat t&k -toiminnoille vuosina Kiina / China Yhdysvallat / United States Intia / India Japani / Japan Iso-Britannia / United Kongdom Venäjä / Russia Ranska / France Saksa / Germany Alankomaat / Netherlands Kanada / Canada Singapore Taiwan Belgia / Belgium Italia / Italy Malesia / Malaysia Korea Thaimaa / Thailand Australia Brasilia / Brazil Tsekki / Chech Republic Irlanti / Ireland Israel Meksiko / Mexico Markokko / Morocco Norja / Norway Puola / Poland Romania Etelä-Afrikka / South Africa Espanja / Spain Ruotsi / Sweden Tunisia Turkki / Turkey Vietnam Prosenttia vastanneista / Per cent of respondents 14,7 13,2 8,8 10,3 5,9 4,4 4,4 4,4 4,4 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Lähde : UNCTAD Survey , ,2 61,

7 SHANGHAIN LISTA Suomen sijoittuminen verrattaessa OECD-maiden suhteellisia viittausindeksejä eri tieteenalojen tutkimuksessa v Yht.kuntatieteet Luonnontieteet 1. USA (1.30) 2. Sveitsi (1.30) 3. Islanti (1.23) 4. Alankomaat (1.21). Tekniikka 1. Sveitsi (1.50) 2. Tanska (1.43) 3. Alankomaat (1.30) 4. USA (1.21). Lääke- ja hoitotieteet 1. Sveitsi (1.36) 2. USA (1.30) 3. Islanti (1.29) 4. Tanska (1.29).. Maat. ja metsätieteet 1. Suomi (1.56) 2. Islanti (1.48) 3. Tanska (1.42) 4. UK (1.39) 1. USA (1.16) 2. Unkari (1.12) 3. Alankomaat (1.08) 4. Kanada (1.04) Hum. tieteet 1. Kreikka (1.94) 2. Tanska (1.64) 3. Alankomaat (1.60) 4. Islanti (1.33) 12. Suomi (0.96) 10. Suomi (1.01) 6. Suomi (1.25) 11. Suomi (0.88) 13. Suomi (1.00) Lähde: Finnish Science in International Comparison, Suomen Akatemia, 2006 Suomen vertailuluku 1.56 maatalous- ja metsätieteissä tarkoittaa sitä, että Suomen tuottamat tieteenalan julkaisut ovat keränneet 56 % enemmän viittauksia kaudella kuin OECD-maiden saman alan julkaisut keskimäärin Visio maailmanluokan yliopisto tekniikan, kaupan ja taideteollisuuden alalla omilla erikoisaloillaan ja kokonaisuutena maailman kärkiyliopistojen joukossa kansainvälisesti haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu opiskelupaikka rikkoo myös perinteisiä tieteen- ja oppiainerajoja tunnettu yhteistyökyvystään elinkeinoelämän kanssa joustava ja tehokas säätiöpohjainen hallintomalli

8 Uusi yliopisto nähtävä kärkihankkeena, josta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää uudistettaessa koko korkeakoulujärjestelmää

9 Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu RAKENNEMUUTOKSEN RISTIPAINEET Rakenneuudistuksen ristipaineet Vararehtori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu TUTKAS seminaari Eduskunta Koulutusjärjestelmä hedelmällinen vuorovaikutus Inhimillinen pääoma Rahoitusjärjestelmä 2

10 Uskomuksia ja kyseenalaistuksia Yliopistoverkko on liian tiheä ja fragmentoitunut Ei synny huippututkimuksen edellyttämää kriittistä massaa Tarvitaan suurempia ja tuottavampia yksiköitä Ratkaisu on yhdistää samalla paikkakunnalla toimivia yliopistoja yhteen Tutkimuksen laatua parannetaan kilpailuttamalla tutkimusrahoja 3 Mutta Onko suuruuden ekonomia oikea tapa rakentaa huippuosaamista? Tuoko vai syökö kilpailuttaminen laatua ja erikoistumista? Alueellista itsekkyyttä vai kansallinen hanke Tuoko yliopistojen julkinen ruoskiminen laatua ja tehokkuutta? Onko väitteelle, että yhdistämällä saman paikkakunnan yliopistoja parannetaan tehokkuutta, mitään näyttöä? Rakenteellisen kehittämisen lähtötilanne 20 yliopistoa ja 29 AMK (yhteensä 80 paikkakunnalla), lisänä 6 yliopistokeskusta Yliopistoista 9 ja AMK:sta 5 suurta on pääkaupunkiseudulla AMK- ja yliopistotutkintokoulutusta antavia yksiköitä on 1/1000 suomalaista nuorta kussakin aloitusikäluokassa Tavoitteena rakentaa osaamisyhteiskunta, mutta miten? Suhteessa väestöpohjaan yliopistoja on paljon mutta suuri on maantieteellinen aluekin Määrä tai koko ei aiheuta tehottomuutta, vaan liika sirpaleisuus ja moniaineksisuus suhteessa resursseihin AMK yksiköiden suuri määrä ja niiden yksiköiden hajasijoittelu Duaalimallin idea ei toteudu AMK:t ovat mini-yliopistoja ja tähtäävät kandikouluttajiksi 4 Vain pääkaupunkiseudullako voi olla kv. huippua? Helsingin yliopisto on suurin ja varakkain ja siksi ansaitusti tunnetuin kansainvälisesti 3 innovaatioyliopiston muodostavaa yliopistoa eivät mikään ole kansallista huippua Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yliopistot ovat keskimäärin kustannustehokkaampia ja kansainvälisempiä Ne tuottavat 65% tutkinnoista ja 60% tutkimuksesta Akatemian tutkimuksen huippuyksiköistä (2002- ohjelmissa) pääkaupunkiseudulla on 36 kpl, muussa Suomessa 21 Akatemian tutkimusrahoituksesta niihin tulee 52 % ja yksin Turkuunkin viime vuosina 15 % (vs. 10 % valtion perusrah.) Kansainvälinen tutkija- ja opiskelijavaihto on koko maassa suunnilleen samalla tasolla 5 Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yliopistot eivät ole pelkkää maakunnallista tasoa ja maistereiden massakouluttajia!

11 Usko kilpailuttamisen kaikkivoipaisuuteen Kilpailuttamalla yliopistoja kasvatetaan huippuja ja parannetaan muidenkin laatutietoisuutta esim. Suomen Akatemian haussa 20/300 hakemusta saa rahoituksen, mutta nekään eivät täyteen mittaan Oheistoiminta syö tuottavuutta ja vie huippututkijoiden ajan Tutkimusohjelmat ovat 2-4 -vuotisia Lyhytkestoisuus tutkimusohjelmissa johtaa tempoilevuuteen Tutkijoita vaikea rekrytoida epävarmoihin pätkiin Fokusoitu ohjelmiin kytketty raha samanlaistaa yliopistoja ja estää aidon profiloitumisen huippututkimusalueille 7 vai luottamus tieteeseen Riskiä ottava ulkoisista tarpeista riippumaton perustutkimus voi tuottaa aidosti innovaatioita Akatemiaprofessori Eeva-Maria Aro, TY, biologian laitos 10 vuotta sitten kukaan ei uskonut että fotosynteesin parissa tehtävä tutkimus on muuta kuin tyhjää näpertelyä ja nyt se on ehdottomasti lupaavin ja kansainvälisesti kuuma tutkimusalue uudistuvan energiatuotannon ratkaisemiseksi. Sinilevä osoittautunut parhaaksi energialähteeksi (vety) Luotettava yliopistojen asiantuntemukseen tunnistaa relevantit tutkimusteemat ja resurssoida niitä siinä riittävästi ja pitkäkestoisesti 8 Kansainvälinen vaihto ei ole laadun tae On totta, että ulkomaisen henkilöstön ja opiskelijoiden määrä yliopistoissa on Euroopan maista matalimmasta päästä, mutta niin on väestöstäkin Suomelta puuttuvat imperialismin ajan perintönä tulleet luonnolliset maahanmuuttovirat. Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin maltillista. Palkkakilpailukyky kansainvälisesti tai edes kansallisesti surkea: huippujen rekrytointiongelma (vrt. Sveitsi) Erasmus -vaihdon ja tilastoidun pidempiaikaisen tutkija- ja opettajavaihdon intensiteetti on kääntäen verrannollinen tutkimusintensiteettiin (kv. julkaisut) 9 Vaihtoindeksit antavat virheellisen kuvan kv. tieteellisestä vaihdosta: samaan aikaan kun vaihto on laskenut, suomalaisten yliopistojen todellinen tieteellinen aktiviteetti kansainvälisesti radikaalisti noussut: kv. julkaisut, sitaatiot, yhteiset kv. tutkimushankkeet

12 Rakenneuudistuksen ristipaineet Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset = merkittävä satsaus yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen Valtion tuottavuusohjelma = yliopistojen perustehtävä on säästää Olisi oltava tehokas massakouluttaja ja samalla huippututkimuslaitos Valtakunnalliset palvelukeskukset lyhyellä aikavälillä aiheuttavat pahan toiminnallisen häiriön ja hallinnollintokustannusten nousun Jos yliop. oikeudellinen asema ja rahoituspohja muuttuvat, kaikki nyt rakennettavat palvelumallit ovat turhia, koska kilpailuttamalla markkinoilta sama palvelu löytyy edullisemmin Palvelutehtävä (soveltava) ja perustutkimus kilpailevat keskenään tutkijaresursseista Aluepoliittiset ratkaisut ja huippukeskittymien tarpeet rahoista Arvotaistelu: Sosiaalipoliittinen tehtävä (alueellinen tasa-arvo) vs. lisäarvon luominen hyvinvoinnin tuottamiseksi (globaali markkinakilpailu) 10 Rakenneuudistusten ristipaineet Tiede- ja teknologia neuvosto investoi osaamiseen kansallisen kilpailukyvyn nimissä Rakenneuudistuksella päästään uutta luovaan toimintamalliin, jossa rajapinnoissa syntyy huippututkimusta, uutta tietoa ja koulutusmahdollisuuksia tarjoava laatukouluttaja (perustutkimus ja maisteriohjelmat, keksinnöt) Vaatii lisäresursseja ja vahvaa ohjausta kohti uutta yliopistoa Tarvitsee tiukkaa fokusoitumista jotta resurssit riittävät laadukkaaseen tekemiseen Tuottavuusohjelma hakee säästöjä suuruuden ekonomian avulla Rakenneuudistus tuo kustannussäästöjä, kun päällekkäisyyksiä karsitaan, vähennetään väkeä pysyvästi ja tehostetaan koulutusta ja tutkimusta fuusioimalla yksiköitä. Syö uuden luomiseen tarkoitetut resurssit ja yhteistyöhalun pakottamalla yhteen ja liikkuvuuteen Johtaa massakouluttajuuteen /vrt. AMK) Synnyttää tehottomuutta ja lisää hallintokustannuksia 11 Kansallinen hanke vai aluepolitiikkaa Koko maan yliopistoverkon tasapuolinen kehittäminen Alueiden kehittäminen: kansainvälisesti tiedekeskittymät sijoittuneet muualle kuin pääkaupunkeihin Ympäristöekologiset ja sosiaalipoliittiset tavoitteet: Mielekäs asuminen ja eläminen Opiskelu lähellä kotiseutua voi laaja-alaisuuteen pyrittäessä tarjota vain tasapaksua massakoulutusta Yksittäisen yliopiston resurssointi muiden yliopistojen kustannuksella tai muulla julkisella rahalla Usko, että radikaaleilla rakenteellisen kehittämisen hankkeilla saadaan lisäsatsauksella paras tuotto Kokeiluyliopistot tien raivaajia muille kehittämishankkeille jatkossa Tiukka karsinta ja kilpailu opiskelupaikoissa, laadukas koulutus fokusalueilla 12 Turun konsortiohanke tavoittaa molempien pyrkimysten hyödyt: monialaisen jo nyt tiedepohjaltaan vahvan tieteen huippuyliopiston pääkaupunkiseudun ulkopuolella

13 Ratkaisu: Monialaisia huippuyliopistoja ja alueellisesti hajautettuja huippuyksiköitä Suomessa tuotetaan 1% maailman uudesta tiedosta, mutta toinen tapa on tehokkaasti imitoida sitä 99%:a Tuotava maahan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa maailmalla olevasta huippuosaamisesta Oltava edistyksellisiä ja tutkimuksellisesti riittävän lähellä Nobel tasoa, jotta voidaan olla mukana huippututkimusverkostoissa Tällaisia huippuosaajia ei voi olla kaikilla aloilla kattavasti yli maan, vaan useimpien yliopistojen on paikallisesti fokusoiduttava ja erikoistuttava päästäkseen huipulle On uskallettava valita joitakin yliopistoja kehittäviksi monialaisiksi huippuyliopistoiksi, joissa tieteiden rajapintaan syntyy kohinaa ja radikaalisti uusia aihioita 13 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Lupaus Tiede- ja teknologianeuvosto suositus 200M lisäys yliopistoille Turun yliopistokonsortiolle edellisellä hallituskaudella sovittu perusrahoituksen lisäystä 4 M / v. 5 vuoden ajan kumuloituvasti kertymä yht. 60 M hankerahoitusta 13M 6:lle vuodelle Helsingin innovaatioyliopistolle 500M + 170M vuosittain lisää Itä-Suomen liittoyliopistolle hankerahaa 14 Tulosneuvottelutilanne yliopistojen kanssa Uusi hallitusohjelma rakenteellista kehittämistä jatketaan duaalimalli, Amk:n ja yliopistojen työnjako laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen yrittäjyys, innovaatiopolitiikka ja strategia yliopistojen hallinnollinen asema toteutetaan huippuyliopisto osaamiskeskusohjelma jatkuu yliopistojen perusrahoitukseen 80 M, t&k- lisäys 90 M (SA, Tekes) Hankerahoitus turvataan 15

14 Turun huippuyliopisto konsortio (1) 1. Rakenteellinen kehittäminen kohti School mallista yliopistoa vuoteen 2012 kahden vahvan yksikön pohjalta 2. Monitieteisen tutkimustoiminnan kehittäminen Vahvuusalojen tukeminen, post-doc Menetelmätieteiden kehittäminen Monialainen tutkijakollegium LTO, Turku Innovation Platform, innovaatiotutkimus TUCS, ACE, Law and Economics Kestävä kehitys, vastuullinen liiketoiminta, tulevaisuuden tutkimus Yritysrahoitus (corporate finance) Työ- ja organisaatiopsykologia, organisaatiotutkimus Terveyden taloustiede, terveydenhuollon prosessit Kansainvälisen integraation ja kv. instituutioiden tutkimusyksikkö 16 Turun huippuyliopisto konsortio (2) 3. opetuksen vahvistaminen liiketoimintaosaamisen laajentamien tiedekunnille yhteisiä maisteriohjelmia poikkitieteellisiä op opintomoduuleita kielikoulutuksen kehittäminen yhteiset opetuksen tukitoiminnot 4. Aluevaikuttavuus ja amk-yhteistyö erit. ICT-, bio- ja terveysala, kulttuuriala, LTO 5. Konsortiohallinnon sekä yliopistojen tukipalvelujen yhteinen kehittäminen 17 Konsortiotyön vaiheistus ja rahoitus Konsortiohallinto konsortiohallitus ja kansleri rahoitus 2007: 4,5 M (+ M ) 2008: 3,5 M (puuttuu 2,5 M ) 2009: 2,5 M (puuttuu 7,5 M ) 2010: M (puuttuu 12,5M ) 2011: (puuttuu 18 M ) 2012: (puuttuu 22 M ) Tutkimustoiminnan kehittäminen Tutkijakollegium Liiketoimintaosaamisen laajentaminen Turku Innovation Platform 18

15 Tutkinnot (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa tutkinnot vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa tutkinnot vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot ,4 % ,6 % 3814 Ylemmät. tutkinnot ,3 % ,7 % Lisens. tutkinnot ,2 % ,8 % 489 Tohtoritutkinnot ,4 % ,6 % 1409 Muut tutkinnot ,8 % ,2 % 558 Tutkinnot yhteensä ,8 % ,2 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi lkm % lkm % lkm Alemmat tutkinnot ,7 % ,3 % 9444 Ylemmät. tutkinnot ,6 % ,4 % Lisens. tutkinnot ,2 % ,8 % 1580 Tohtoritutkinnot ,2 % ,8 % 4230 Muut tutkinnot ,4 % ,6 % 2136 Tutkinnot yhteensä ,5 % ,5 % Julkaisut (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) - Ensimmäisessä taulukossa julkaisut vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa julkaisut vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi 2006 lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä ,1 % ,9 % 7487 Ulkomailla julkaistut yhteensä ,9 % ,1 % Julkaistut yhteensä ,7 % ,3 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi lkm % lkm % lkm Suomessa julkaistut yhteensä ,9 % ,1 % Ulkomailla julkaistut yhteensä ,8 % ,2 % Julkaistut yhteensä ,5 % % Suomen Akatemian tutkimusrahoitus (pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi) Ensimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuodelta Jälkimmäisessä taulukossa tutkimusrahoitus vuosilta 2004, 2005 ja 2006 Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi % % Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,3 % ,7 % Pääkaupunki seutu Muu Suomi Koko Suomi % % Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,6 % ,4 % Turku %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,8 % Turku %:a koko Suomen tutkimusrahoituksesta Suomen Akatemia tutkimusrahoitus ,3 % 21

16 Yhteenvetona (Key Figures 2005) voi sanoa, että kokoonsa nähden Suomi pärjää suhteessa muihin EU-maihin, USA:han ja Japaniin varsin hyvin, mutta parantaakin voi Koulutuksessa, tutkinnoissa ja tohtorituotannossa Euroopan kärkimaita koulutuksessa yleensä Tohtorituotannossa liian kotoperäisiä, mutta väestöpohjaan nähden koulutusjärjestelmä tuloksekas Taloudellisissa panostuksissa koulutukseen emme juuri erotu muista Tieteellisten julkaisujen määrässä pärjäämme hyvin T&K intensiteetissä Euroopan kärkeä, yksityistä panostusta soisi olevan enemmän Tiede tuottaa myös patentteja High tech työvoiman suhteellinen osuus korkea, mutta ikärakenne huolestuttaa High tech intensiivisissä palveluissa asemamme on heikompi 22 Työn tuottavuudessa työajalla mitaten alle Euroopan keskitason Väestö ikääntyy, joten korvaavaa ulkomaista työvoimaa tarvitaan myös korkeateknologian ja muille osaamisintensiivisille aloille. Missä osaamisessa olemme vahvoja? 23 Millään yksittäisellä tieteenalalla emme ole (tai voikaan olla) kokonaisuudessa maailman huipulla, mutta tutkimuksen huippuyksiköitä löytyy etenkin teknisiltä ja luonnontieteellisiltä aloilta Maamme T&K panostus on korkea ja se näkyy myös Nokian ansiosta yksityinenkin panostus teknisille aloille on kohtuullinen Liiketoimintaosaaminen ei ole vielä riittävää, etenkin markkinointi- ja johtamisosaamisesta on pulaa osaamme kieliä, mutta emme markkinointikommunikaatiota olemme kansainvälisiä, mutta emme hallitse monikulttuurista johtamista Verkostoitumistaidot puutteelliset hallitsemme ICT:n, mutta emme virtuaalista kommunikaatiota sosiaalinen pääoma on hyvä, mutta neuvottelu- ja lobbaustaidot heikot, emme ole mukana kv. verkostoissa tavoittelemme tehokkuutta liian asiakeskeisellä lähestymisellä: pelkkä tuote ei myy, vaikka se olisi laadukas Yliopistojen tuottavuusparadoksi: mitä paremmin menee sitä kovemmin kiristetään Yliopistojen suhteellinen tuottavuus on parantunut 15 vuodessa radikaalisti. Maisterituotannossa reilu kasvu Tohtorituotannossa radikaali kasvu Julkaisutuotannossa radikaali kasvu Kansainvälistymisessä merkittävä kasvu Kone on nyt viritetty, sille pitää antaa työrauha ja turvata resurssit eikä leikata niitä: TARVITAAN MALTTIA, TYÖRAUHAA JA LUOTTAMUSTA EI JATKUVAA MITTAAMISTA, ARVIOINTIA JA PELOTTELUA Koulutusresursseja on voitava uudentaa ja liikutella Myös opettajien on voitava uudelleen- ja täydennyskouluttautua. Liikkuvuus yksityisen sektorin ja yliopistojen välillä on saatava kasvamaan. 24

17 Yliopistojen Nopeasti hyödynnettävät tulokset syntyvät kypsän tiedon ja teknologian varassa innovaatiot vaativat perustutkimusta ja verkottumista, sillä radikaalisti uusi tieto syntyy tieteen rajapinnoissa! TARVITAAN AITOA SYNERGIAAN PERUSTUVAA YHTEISTYÖTÄ OPETUKSESSA, UUTTA LUOVAA VERKOTTUMISTA TUTKIMUKSESSA EIKÄ SUURI ON KAUNISTA AJATTELUA Yliopistojen palkkakilpailukyky on huono KANNUSTEET JA JOUSTAVAMMAT RAKENTEET VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, JOTTA KOTI- JA ULKOMAISIA HUIPPUJA SAADAAN YLIOPISTOIHIN 25 Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 1(2) 26 Haaste on synnyttää paradigmaattinen muutos johdon ajattelussa, jotta voidaan irrottautua vanhasta. Sama koskee OPM:n alaa. Rakenteellinen jäykkyys voitava rikkoa työmarkkinat liian joustamattomat strategisiin painopistesiirtoihin. Rehtorin ja yliopiston hallituksen valtaa lisättävä esim. koulutusresursseja on oltavakin toisinaan joutokäytössä, jotta painopisteen liikuttelu tarvittaessa on mahdollista. Jollei osaajia löydy valmiina, ei varmasti ole huippukouluttajiakaan Huippuyksikön lopettaminen käy päivässä, mutta rakentaminen vie 30 vuotta. Ei pidä tuijottaa LT-tuotoksia, koska todellisia läpimurtoja tulee kovin harvakseltaan, mutta niitä pitää olla malttia odottaa silti. Tulisi harkita yliopistojen sisäänotossa Eurooppalaista mallia pääsykoevalintojen sijaan. Opiskelu aloitetaan keskimäärin vanhempana kuin kilpailijamaissa. 1. vsk:n yleisjaksot tehotonta kontaktiopetusta -> turha hukata resursseja. Koulutusta sinänsä kyettävä tehostamaan vaatimustasoa ja itsenäistä monimuoto-opiskelua kasvattamalla (opetusvelvollisuusajattelua ja rutiiniopetusta on vielä liikaa) Suomalaisen osaamispääoman kehittämisen haasteet 2(2) Tiede- ja koulutusorganisaatiot eivät voi yksin vastata osaamispääomasta Vuorovaikutus elinkeinoelämän ja yliopistojen kesken tutkimuksessa ja koulutuksessa Samanlaiset verokannusteet yrityksille, kuin kilpailijamaissa Elinkeinoelämän suorat T&K panostukset soveltavaan tutkimukseen Julkiset satsaukset yliopistoille pitkäkestoisena perusvoimavaralisäyksinä perustutkimukseen ja yliopistojen rajapinnoissa oleviin uusiin tutkimusaleuisiin Osaamisresurssien ulkoinen hankinta, mutta terveen kriittisesti Kansainvälisyys ei ole itseisarvo Kotimaisten osaajien houkuttaminen tutkimuksen pariin Monimuotoinen kv. yhteistyö, verkottuminen ja vahvemmat partnerisuhteet tavoitteellisia kriittisen massan saavuttamiseksi ei suuri koko sinänsä 27

18 Dosentti, projektipäällikkö Topiantti Äikäs Oulun yliopisto YLIOPISTON MONET PROFIILIT - LUOVUUTTA UUDESTA TIEDOSTA Yliopiston monet profiilit luovuutta uudesta tiedosta Topiantti Äikäs dos., FT Maantieteen laitos / OULUT-hanke 2 Terveisiä Oulun yliopistosta Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka edistää sivistystä ja aineellista hyvinvointia erityisesti Pohjois-Suomessa. Yliopisto on korkeatasoinen oppimisympäristö ja kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin tutkas/taä

19 3 Yliopisto ja ympäröivä yhteiskunta Yliopistot ovat aina vaikuttaneet ympäristöönsä. Yliopistot elävät ympäristöstään (opiskelijat, työntekijät, tutkimus ja kehitys). Yliopistojen tutkimus- ja vaikutusprofiilit heijastavat sijaintipaikan henkistä ilmapiiriä tutkas/taä 4 Huippuyliopisto Pohjois-Suomessa Oulun yliopisto Vireä viisikymppinen perustettu 1957; toiminta käynnistyi 1958 tekniikka, talous, taiteet (teknologia, talentti, toleranssi) luonnontieteet ja humanistiset tieteet Lapin yliopisto; vahvuudet taiteissa, mediassa ja yhteiskuntatieteissä Kajaanin yliopistokeskus Kemin, Raahen sekä Oulun Eteläisen toimipisteet Rekrytointialueena puoli Suomea tutkas/taä 5 OULUT-hanke yhdistää toimijoita Kaupunkiseudun kehittämisstrategioiden ja niiden toteutumisen rakenteellisesti kriittinen arviointi Kaupunki- ja aluetutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen Oulussa, kaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa Alueen kehittämistoimintaa tukevan ja luovuutta generoivan keskustelukulttuurin syventäminen ja profilointi tutkas/taä

20 6 OULUT-hanke tuottaa Tietoa yliopiston merkityksestä alueen kilpailukyvyn ja osaamisperusteisen työllisyyden kannalta Toimintamallin alueellisesti vaikuttavan yliopiston roolista paikallisesti, maakunnallisesti ja globaalisti Vetovoimaisen yliopiston ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi tutkas/taä 7 Huomioita keskustelusta Onko Helsingin huippuyliopisto -hanke myöhässä? ( paniikkiratkaisu?) Kenet hanke pitäisi vakuuttaa? sijoittajia ja elinkeinoelämää ulkomaisia (huippu-)tutkijoita koti- (ja ulko-)maisia potentiaalisia opiskelijoita HUOM: samat haasteet koskevat myös paikallisia hankkeita muualla maassa... Kuinka jatkossa toteutetaan vahvaa yliopistoinstituutiota muilla maan kasvuseuduilla? tutkas/taä 8 Triple helixistä eteenpäin... Avoin ja kriittinen keskustelu tuottaa uusia ajatuksia kehittämiseen argumentoi ja kritikoi totuttuja toimintatapoja Kuntapäättäjien ja tutkijoiden yhteistyö mahdollistaa paremman tiedonvaihdon toimijoiden välillä antaa uusia työvälineitä osaamisperusteisen työllisyyden edistämiseen ja lisäämiseen tutkas/taä Triple helix Tutkimustiedon lisääminen mahdollisuuksia löytää uusia kehittämiskohteita antaa päättäjille punnittuja vaihtoehtoja strategian suuntaamiseksi ReCoDi-model of O u l u

21 9 Kiitos. Yhteystiedot: Topiantti Äikäs dos., projektipäällikö (OULUT-hanke) Maantieteen laitos PL Oulun yliopisto tutkas/taä

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006 Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta Juha Ylä-Jääski 21.9.26 Teknologiateollisuus - Suomen tärkein elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 66 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa. 20.11.2015 Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa. 20.11.2015 Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet,

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen elvytystoimet

Yliopistotutkimuksen elvytystoimet Yliopistotutkimuksen elvytystoimet Kari Raivio Kansleri (emeritus), Helsingin yliopisto STS/STA seminaari 13.2.2014 Ovatko elvytystoimet tarpeen? Suomen tieteen kansainvälinen arvostus heikkenee Suomen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2010 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset marraskuussa 21 %:n kasvussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (63.200) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2011

Markkinaraportti / heinäkuu 2011 Markkinaraportti / heinäkuu 211 Helsingin matkailuvuosi ennätysvauhdissa Myös heinäkuussa päästiin Helsingissä asetettuun yöpymisten kasvutavoitteeseen, joka + 4 % kuukaudessa. Yöpymistilastot osoittivat

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä

Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä Suomen tieteen TILA JA TASO Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin 2000-luvun alussa YLEISOSAN TIIVISTELMÄ Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä 1 2 Taitto: PixPoint

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Korkeakoulujen tulevaisuus -paneelikeskustelu. Vesa Vihriälä Jyväskylä 13.11.2007

Korkeakoulujen tulevaisuus -paneelikeskustelu. Vesa Vihriälä Jyväskylä 13.11.2007 Korkeakoulujen tulevaisuus -paneelikeskustelu Vesa Vihriälä Jyväskylä 13.11.2007 Suomen panostukset suuria tutkimuksessa, koulutuksessa hyvää keskitasoa; tulokset hyviä Tutkimuksen menot vuonna 2003, %

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 211 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset kotimaasta + 5 % marraskuussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.3) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ

OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ Koulutus, konsultointi ja kansainvälistyminen Soprano Oyj Arto Tenhunen CEO SOPRANON KASVUTARINA PERUSTETTU 1984 - Kansainvälisen kaupan konsulttitoimisto SOPRANO 1996 -

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Parhaat tuotteet ja kokonaisratkaisut Keskitymme kiinteistön ylläpitoon, siivoukseen, turvallisuus- ja ruokailupalveluihin

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot